Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, Chs 29-30; Taloustieteen oppikirja, luku 11 1. Inflaatio ja deflaatio Inflaatio = yleinen hintatason nousu rahan ja rahaomaisuuden arvo laskee kiinteäkorkoisten velkojen reaaliarvo laskee Deflaatio = yleinen hintatason lasku rahan ja rahaomaisuuden arvo nousee velkojen reaaliarvo nousee Hintojen odotettu muutos näkyy rahamarkkinoilla määräytyvissä nimelliskoroissa Inflaatio oli meillä viimeksi ongelma 1970- ja 1980- luvuilla, deflaatio 1930-luvulla 1
Inflaation historiaa Suomi Suuri inflaatio 1972-79 Inflaation nujertaminen 1980-1993 Hintavakaus 1994-2008 Deflaation uhka 2009 - Lähteet: Tilastokeskus ja Antti Suvanto Inflaatio on hidastunut alle EKP:n tavoitteen (1,5-2 %) 2
Inflaation kustannukset Inflaatio ei itsessään aiheuta kustannuksia - jos kaikki hinnat ja palkat nousevat samaa tahtia, suhteelliset hinnat eivät muutu - mikään talouden reaalipuolella ei siis muutu, ellei ihmisten ja yritysten käyttäytyminen muutu Miksi inflaatio on sitten ongelma? Mitkä ovat sen kustannukset? Shoeleather costs - rahan menettäessä nopeasti arvoaan, on käytettävä paljon aikaa ja vaivaa vaihtoehtoisen arvon säilyttäjän hankkimiseen - kengät kuluvat - tämä on suuri kustannus hyperinflaation oloissa Menu costs - Hintojen muuttuessa nopeasti, yritysten on päivitettävä tuotteidensa hinnastoja, mikä vaatii kustannuksia - Menu costs termi viittaa ravintoloiden ruokalistoihin Suhteellisten hintojen muutos Suhteelliset hinnat muuttuvat inflaation myötä jos kaikkia hintojen ei päivitetä samanaikaisesti Verotuksen kiristyminen Inflaatio nostaa säästöjen nimellisarvoa ja siten korkotuloa verotuksen myötä säästämisen verotus kiristyy Epämukavuus Inflaatio tekee vaikeaksi verrata suhteellisia hintoja esimerkiksi eri vuosien hintoja Ovatko esimerkiksi asuntojen hinnat nyt korkeita vai alhaisia? Inflaatio muuttaa myös tulonjakoa Säästäjät kärsivät, velalliset voittavat Onko tämä oikeudenmukaista? 3
Deflaation kustannukset Lainojen reaaliarvo ja reaaliset korot nousevat => Investoinnit vähenevät Hintojen laskiessa kuluttajat siirtävät ostojaan alempia hintoja odottaen => Kulutus vähenee Seurauksena voi olla deflaatiokierre: Hintatason lasku => kysynnän ja tuotannon väheneminen => hintatason lasku 2. Raha ja inflaatio Näytetään, että rahan tarjonnan kasvu on inflaation perimmäinen syy Rahavaranto = yleisön (eli yritysten ja kotitalouksien) hallussa oleva raha Raha on keskuspankin ja pankkien velkaa yleisölle Suomen Pankki maksaa tästä setelistä 1000 markkaa kullassa, 1918 Tilastolliset rahavarannon käsitteet: M1 = setelit, kolikot sekä siirto- ja käyttelytilit M2 = M1 + määräaikaistalletukset M3 = M2 + pankkien liikkeelle laskemat sijoitustodistukset Keskuspankki säätelee rahan tarjontaa (money supply) kansantaloudessa rahan tarjonnan kasvattaminen toimii periaatteessa samalla tavoin kuin jos helikopterista pudotettaisiin seteleitä rahan tarjonnan vähentäminen toimii puolestaan samalla tavoin kuin jos imurilla vedettäisiin rahaa pois lompakoista 4
Vaihdon identiteetti: M V = P Y Ajatellaan, että rahaa tarvitaan vain hyödykkeiden ostamiseen Määräytyköön kansantalouden kokonaistuotanto Y aiemmin opittujen tekijöiden perusteella siten, että kaikkien hyödykkeiden kysyntä = tarjonta ja siten, että työttömyys on kaikki vapaaehtoista Rahaa tarvitaan silloin tämän kokonaistuotannon ostamiseen: Jos hintataso on P, tuotannon arvo on P Y Vaihdon identiteetti: M V = P Y M = rahan määrä, V = rahan kiertonopeus (velocity), joka ilmoittaa montako kertaa rahavarannolla keskimäärin suoritetaan maksuja vuoden aikana, P = hintataso ja Y = tuotannon määrä => Rahan kysyntä = P Y Rahan tarjonnasta M päättää keskuspankki Rahan kvantiteettiteoria: M V = P Y Identiteetistä tehdään teoria (klassinen inflaatioteoria): Oletetaan, että rahan kiertonopeus V on vakio Oletetaan, että bkt:n kasvu määräytyy reaalisten tekijöiden perusteella (koska Y = AF(K, hl) eikä se siten riipu rahan tarjonnasta => ΔM/M = ΔP/P + ΔY/Y eliδp/p = ΔM/M -ΔY/Y Rahan tarjonnan kasvu on silloin hintojen nousun eli inflaation syy Ns. klassinen dikotomia pätee pitkällä aikavälillä Reaaliset suureet (työllisyys, tuotanto) ja nimelliset suureet (yleinen hintataso) määräytyvät toisistaan riippumatta Rahan sanotaan olevaan neutraali (monetary neutrality): rahan määrän muutos vaikuttaa vain nimellisiin suureisiin, ei reaalisiin Monetarismi menee pitemmälle: raha on neutraali myös lyhyellä aikavälillä nobelisti Milton Friedman 5
Rahan määrä ja inflaatio euroalueella Rahamäärän kehitys, M3, vuotuinen prosenttimuutos Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos, % Lähde: http://sdw.ecb.europa.eu/home.do? Korkojen määräytymisestä Pitkällä aikavälillä: nimellinen korkokanta = reaalinen korkokanta + inflaatiovauhti Reaalinen korkokanta määräytyy investointi- ja säästämishalukkuuden mukaan lainavarojen markkinoilla (kuten opimme luennolla osassa 6) Lyhyellä aikavälillä nimelliseen korkokantaan vaikuttavat lisäksi rahapolitiikan ohjauskorot sekä taloudenpitäjien odotukset inflaatiosta ja rahapolitiikasta 6
Hyperinflaatio ja inflaatiovero Hyperinflaatiolla tarkoitetaan inflaation hallitsematonta kiihtymistä esimerkiksi yli 50 prosenttiin vuodessa Jugoslavia 313 miljoonaa prosenttia tammikuu 1995 Zimbabwe 80 miljardia prosenttia marraskuu 2008 Yleensä syynä on valtion halu rahoittaa menonsa rahaa painamalla esimerkiksi sodan aikana tai sen jälkeen Tällainen inflaatiovero kohdistuu kaikkiin, joilla on hallussaan rahaa Valtion budjettirajoite: G = T + B + M G = valtion menot T = verotulot B = valtionvelan kasvu M = rahan määrän kasvu Taloushistoriaa: Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (a) Austria (b) Hungary Index (Jan. 1921 = 100) Index (July 1921 = 100) 100,000 10,000 1,000 Price level Money supply 100,000 10,000 1,000 Price level Money supply 100 1921 1922 1923 1924 1925 100 1921 1922 1923 1924 1925 14 Copyright 2004 South-Western 7
Taloushistoriaa: Raha ja hinnat neljässä hyperinflaatiossa (c) Germany (d) Poland Index (Jan. 1921 = 100) Index (Jan. 1921 = 100) 100,000,000,000,000 1,000,000,000,000 10,000,000,000 100,000,000 1,000,000 10,000 100 1 1921 1922 Price level 1923 Money supply 1924 1925 10,000,000 1,000,000 100,000 10,000 1,000 100 1921 1922 Price level 1923 Money supply 1924 1925 15 Copyright 2004 South-Western 3. Rahapolitiikka Rahapolitiikkaa ovat kaikki julkisen vallan toimet, joilla vaikutetaan rahajärjestelmän rakenteeseen tai toimintaan Keskuspankit vastaavat rahapolitiikan käytännön toteutuksesta ne säätelevät taloudessa liikkuvan rahan määrää, markkinoilla vallitsevia korkoja tai valuuttakursseja Rahapolitiikkaa harjoitetaan yleisten taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi rahan arvon vakaus eli hintatason vakaus on perinteinen tavoite mutta politiikalla voi olla myös muita tavoitteita Hintavakaus vallitsee, kun yritysten ja yksityisten henkilöiden ei tarvitse ottaa yleistä hintatason nousua huomioon päätöksiä tehdessään (FEDin entinen pääjohtaja Alan Greenspan 1989) 8
Suhdannevaihtelujen tasaaminen on myös rahapolitiikan tavoite (mitä tarkastellaan myöhemmin) Bkt Korkeasuhdanteessa rahapolitiikkaa kiristetään korkoja nostetaan Matalasuhdanteessa rahapolitiikkaa kevennetään korkoja lasketaan aika Korkojen noustessa kotitaloudet ja yritykset vähentävät investointejaan, jolloin hyödykkeiden kokonaiskysyntä vähenee, korkojen laskiessa käy päinvastoin Rahapolitiikan riippumattomuudesta Euroopan keskuspankki EKP Eurojärjestelmään kuuluvien keskuspankkien omistama asettaa itse rahapolitiikan tavoitteensa 2 prosentin inflaatiotavoite Bank of England valtiovarainministeriön omistama asettaa rahapolitiikan tavoitteet yhdessä valtiovarainministerin kanssa nykyään 2 prosentin inflaatiotavoite Yhdysvaltain Federal Reserve System, FED käytännössä valtiovarainministeriön alainen 2 prosentin inflaatiotavoite vuodesta 2012 alkaen 18 9
Pankkijärjestelmän rahanluonti eli luotonlaajennus Rahapolitiikan harjoittamista vaikeuttaa se, että pankkijärjestelmä voi vaikuttaa rahan määrän Se luo rahaa myöntämällä luottoja yleisölle valtaosa tästä palaa takaisin talletuksina, jotka pankkijärjestelmä voi myöntää edelleen luottoina talletukset ovat pankkien velkaa yleisölle eli rahaa M Talletuksista vain keskuspankin määräämän vähimmäisvarantosuhteen suuruinen osa jää pankin reserviksi loput voidaan antaa edelleen lainaksi (ks. seuraavat kalvot) Ks. Taloustieteen oppikirja, s. 186-188 with Fractional-Reserve Banking Kun pankki lainaa reserveistään, rahan tarjonta kasvaa. Rahan tarjontaan vaikuttaa pankkeihin talletetut varat ja pankin myöntämät lainat. Pankkitalletukset kirjataan sekä pankin varoihin että velkoihin. Sitä osaa talletuksista, jonka pankki pitää reserveinä kutsutaan varantosuhteeksi (reserve ratio) Pankin myöntämistä lainoista tulee pankin varoja. 10
Money Creation with Fractional-Reserve Banking ottaa vastaan talletuksia, pitää osan reserveinä, lainaa loput. First European Bank Pankin varantosuhde on 10%. Varat Velat Tämän pankin tase osoittaa että pankki Reservit 10.00 Talletukset 100.00 Lainat 90.00 Varat yhteensä 100.00 Velat Yhteensä 100.00 Money Creation with Fractional-Reserve Banking Kun pankki lainaa rahaa, se talletetaan yleensä toiseen pankkiin. Tästä syntyy enemmän talletuksia ja enemmän reservejä, joita lainataan eteenpäin. Kun pankki lainaa reserveistään, rahan tarjonta kasvaa. Kuinka paljon taloudessa luodaan rahaa yhteensä? Rahamultiplikaattori (money multiplier) kertoo kuinka paljon rahaa pankkijärjestelmä luo yhdestä varantoyksiköstä. 11
The Money Multiplier First European Bank Varat Velat Second European Bank Assets Liabilities Reservit 10.00 Talletukset 100.00 Reservit 9.00 Talletukset 90.00 Lainat 90.00 Lainat 81.00 Varat yht. 100.00 Velat yht. 100.00 Varat yht. 90.00 Rahan tarjonta = 190.00! Velat yht. 90.00 Rahamultiplikaattori on varantosuhteen käänteisluku: The Money Multiplier M = 1/R Jos varantovaatimus on 1/5 ( R = 20%), multiplikaattori on 5. Euroopan keskuspankin asettama vähimmäistaso varantosuhteelle on 1%. Loput voidaan antaa edelleen lainaksi Esimerkki 1: Pankki saa uusina talletuksina 1000 euroa Se voi nyt myöntää luottoja enintään 99 000, joka talletetaan luotonsaajan tilille Talletuksia on nyt 99 000 + 1000 = 100 000 ja 1 prosentti on reservinä. Esimerkki 2: Pankki myöntää suoraan 100 000 luoton ja hankkii rahamarkkinoilta tai keskuspankista tarvittavan 1000 euron kassan, mistä se joutuu maksamaan korkoa 12
Rahapolitiikan ydin: The se, Money millä ehdoin Multiplier keskuspankki myöntää pankeille rahoitusta, vaikuttaa pankin luotonannon ehtoihin ja siten rahan tarjontaan keskuspankki säätelee näin epäsuorasti rahan tarjontaa Pankit toimivat liiketaloudellisin perustein, jolloin niiden varainhankinnan kustannukset vaikuttavat rahan tarjontaan pankkien tuotot syntyvät mm. anto- ja ottolainauksen välisestä korkokatteesta Keskuspankin ohjauskorko eli pankeille tarjottavan lyhytaikaisen luoton korko on rahapolitiikan tärkein väline Pankkien rahanluontiin eli luotonlaajennukseen voidaan vaikuttaa myös vakavaraisuutta koskevilla määräyksillä määrittää vähimmäistason omien varojen määrälle suhteessa taseen ja taseen ulkopuolisten sitoumusten riskeihin vakavaraisuuden oltava vähintään 8 % tasolla käytännössä pidetään puskureita tämän tason yli säädöksiä on kiristetty vuoden 2008 kriisin jälkeen Pankin tase Vastaavaa (varat) Luotot asiakkaille (antolainaus) Sijoitukset markkinoille Talletukset muihin pankkeihin Keskuspankkitalletukset Likviditeettisijoitukset Vastattavaa (velat) Asiakkaiden talletukset (ottolainaus) Varainhankinta markkinoilta Luotot muilta pankeilta Luotot keskuspankista Oma pääoma Pankki tasaa maksuvirtojaan keskuspankkitalletuksien ja -luottojen sekä likviditeettisijoituksien avulla rahamarkkinat Oma pääoma suojaa tappioilta Luotto- ja sijoitustappiot vähentävät omaa pääomaa, mikä heikentää pankin vakavaraisuutta ja saattaa aiheuttaa pankkipaon Vahvistaakseen vakavaraisuuttaan pankit saattavat leikata antolainausta, mikä aiheuttaa ongelmia muille talouden toimijoille 13
4. Rahamarkkinat (money market) Keskuspankit eivät voi säädellä rahan määrää tai korkoja suoraan, vaan niiden on toimittava pankkijärjestelmän kautta Pankkien on huolehdittava maksuvalmiudestaan eli pystyttävä vastaamaan sitoumuksistaan joka päivä ja niiden pidettävä tietty määrä talletuksista reserveinä Pankkien välisillä rahamarkkinoilla pankit tasaavat maksuvalmiuttaan ne pankit, joilla on ylimääräisiä reservejä lainaavat niille, joiden reservit ovat vajaat Näille lyhytaikaisille (yhdestä yöstä kahteen viikkoon) lainoille muodostuu korko, joka riippuu siitä, mikä rahoitusjärjestelmän likviditeetti on Keskuspankki voi vaikuttaa rahamarkkinakorkoihin antamalla pankeille luottoa eli säätelemällä rahoitusjärjestelmän likviditeettiä Rahamarkkinakorkoja Euribor (Euro Interbank Offered Rate) ja Eonia (Euro Over-Night Index Average) ovat viitekorkoja, joilla pankit tarjoutuvat lainaamaan vakuudettomasti rahaa toisilleen Euribor-korot lasketaan päivittäin euroalueella toimivien parhaaksi luokiteltujen pankkien (n. 50 kpl) antamista noteerauksista lainasopimusten eripituisille kestoajoilla (1-3 viikkoa, 1-12 kk) Eonia-korko lyhyiden, yön yli -luottojen painotettu keskikorko Eurepo-korot, joiden noteeraaminen loppui vuoden 2014 lopussa euribor-korkoja vastaavia, vakuudellisten luottojen korkoja vakuutena käytetään euroalueen valtioiden joukkolainoja ja velkasitoumuksia 14
Vakuudettomien (euribor) ja vakuudellisten (eurepo) 3 kuukauden korkojen ero tammikuusta 2006 joulukuuhun 2014 (%-yksikköä) 1.7 1.6 1.5 1.4 1.3 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0.0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Korkoero kuvaa riskiä, jonka pankki arvioi vastapuoleen liittyvän antaessaan tälle lainaa - riski oli pieni ennen vuoden 2007 puoliväliä - mutta kasvoi elokuussa 2007 ja syyskuussa 2008 voimakkaasti - ja aleni nopeasti vuoden 2009 aikana - mutta nousi jälleen syksyllä 2011 euroalueen velkakriisin myötä 29 Keskuspankin rahapolitiikan välineet Avomarkkinaoperaatiot (open market operations) - keskuspankki ostaa ja myy hallussaan olevia lyhytaikaisia rahoitusvaateita (esim valtion obligaatioita) - ostamalla lisätään rahan määrää ja myymällä vähennetään sitä - Yhdysvallat ja Iso-Britannia Ohjauskorko (refinancing rate) - pankeille tarjottavan lyhytaikaisen luoton korko - koron nosto vähentää pankkien haluaman keskuspankkirahoituksen kysyntää ja lasku lisää sitä - Euroopan keskuspankki Vähimmäisvarantovelvoitteen muuttaminen - nosto vähentää rahan luontia ja siten rahan tarjontaa, lasku lisää sitä - muutetaan käytännössä harvoin 15
5. Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikka Euroopan keskuspankkijärjestelmä = Euroopan keskuspankki (EKP) ja EU-maiden kansalliset keskuspankit Euroopan keskuspankki (EKP) perustettu 1. kesäkuuta 1998, toimii Frankfurtissa valtioista riippumaton alkuperäisiä euromaita on 11, nykyään 19 ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää hintavakautta euroalueella sekä suunnitella ja toteuttaa rahapolitiikkaa, joka edistää tämän tavoitteen toteutumista inflaatiovauhti pidetään keskipitkällä aikavälillä alle 2 prosentin mutta lähellä sitä Toissijaisena tehtävänä on tukea EU:n yleistä talouspolitiikkaa, kunhan hintavakauden tavoitteen saavuttaminen ei vaarannu. Ylin päätöksenteko elin on neuvosto = EKP:n johtokunta + 31 jäsenmaiden keskuspankkien pääjohtajat EKP:n tavanomaiset rahapolitiikan välineet EKP:n korot Maksuvalmiusluoton korko korko, jolla pankit voivat ottaa maksuvalmiusluottoa yön yli 0,25% huhtikuussa 2016 Ohjauskorko (eli perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko) Korko, jolla pankit saavat keskuspankista lyhytaikaista (1 viikko) luottoa vakuuksia vastaan 0,00 prosenttia huhtikuussa 2016 Yön yli -talletusten korko korko, jonka saa yön yli keskuspankkiin tehdyistä talletuksista - 0,4 prosenttia huhtikuussa 2016 (Negatiivinen!) Vähimmäisvarantojärjestelmä - Tietty osuus pankkien talletuksista talletetaan eurojärjestelmän keskuspankkeihin (1 prosentti) 16
Keskuspankkikorot, eonia ja 3 kk:n euribor tammikuusta 2006 tammikuuhun 2016 Lähde: Matti Pohjola Korkoja alentamalla EKP on pyrkinyt lisäämään rahan tarjontaa. Ongelmana on, että pankkien antolainauskorot eivät ole alentuneet rahamarkkinakorkojen tavoin eikä rahapolitiikka ole välittynyt näin ollen yrityksiin ja kotitalouksiin varsinkaan euroalueen kriisimaissa Rahapolitiikan välittymisen mekanismi ei ole toiminut toivotusti: EKP:n toimien vaikutus on pysähtynyt pankkeihin. Parantaakseen mekanismin toimivuutta EKP on ryhtynyt harjoittamaan epätavanomaista rahapolitiikkaa. 17
Tavanomainen ja epätavanomainen rahapolitiikka Tavanomainen rahapolitiikka Rahamarkkinakorkoja ohjataan keskuspankin ohjauskorolla Keinot loppuvat, kun ohjauskorko on nollassa (nyt 0,00%) Epätavanomaiset rahapolitiikan keinot luottomarkkinoiden keventäminen (credit easing) Tavoitteena elvyttää joitakin luottomarkkinoiden segmenttejä kohdistamalla rahoitusoperaatiot ja arvopaperiostot sellaisiin kohteisiin, jossa luottomekanismi on häiriintynyt EKP finanssikriisistä alkaen kvantitatiivinen keventäminen (quantitative easing, QE) Tavoitteena torjua deflaatiokierteen syntyminen kasvattamalla keskuspankkirahan määrää (pankkien talletuksia keskuspankissa) FED ja Englannin keskuspankki, EKP vuosina 2015-2016. ennakoiva viestintä (forward quidance, as long as needed ) Tavoitteena vähentää epävarmuutta tulevasta rahapolitiikasta. Mario Draghi heinäkuussa 2012: Within our mandate, the ECB is ready to do whatever its takes to preserve the euro. And believe me, it will be enough Lähde: Jarmo Kontulainen, Suomen Pankki ja Matti Pohjola Havaintoja EKP:n rahapolitiikasta finanssikriisin jälkeen Rahoitusmarkkinoiden normaalioloissa lyhyet markkinakorot (eonia ja euriborit) seuraavat ohjauskorkoa Rahoitusmarkkinoiden häiriötila (USA:n sub-prime - kriisin seurauksena) puhkesi kriisiksi Lehman Brothers investointipankin kaatuessa 15.9.2008. - Riskit kasvoivat rahamarkkinoilla pankkien välisen luottamuksen romahtaessa Rahoitusmarkkinoiden kriisin alussa euribor-korot nousivat selvästi ohjauskoron yläpuolelle - korkopolitiikka menetti ohjaavaa otettaan Vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 aikana EKP siirtyi epätavanomaiseen rahapolitiikkaan. - Se tarjosi eri pituista rahoitusta (eli lainaa) pankeille vakuuksia vastaan niin paljon kuin ne halusivat ottaa täyden jaon politiikka. - Lyhyet markkinakorot putosivat ohjauskoron alapuolelle 18
Havaintoja EKP:n rahapolitiikasta finanssikriisin jälkeen Keväällä 2011 tilanne oli jo normalisoitumassa Kreikan velkakriisin kärjistyminen kesällä toi mukanaan paluun epätavanomaiseen politiikkaan Korot ovat pudonneet alemmas kuin vuonna 2009 Epätavanomainen rahapolitiikka (credit easing) EKP lainaa ohjauskorolla (nykyään 0,00%) rahaa pankeille viikoksi vakuuksia vastaan niin paljon kuin ne haluavat ottaa Pankit varautuvat yllätyksiin lisäämällä likvidiyttään keskuspankista lainaamalla Jos tälle likviditeetille ei ole päivän aikana käyttöä, annetaan se lainaksi toisille pankeille tai talletetaan yöksi keskuspankkiin -0,4 prosentin korolla. Tämä painaa rahamarkkinoiden yön yli koron eli eonian lähelle keskuspankin yön yli korkoa eli nykyään negatiiviseksi. Mario Draghin Lontoon puhe v. 2012 rauhoitti markkinat ja korot kääntyivät laskuun. Nyt deflaation uhka on tullut ongelmaksi EKP ryhtyy ostamaan valtionlainoja ja muita arvopapereita jälkimarkkinoilta. Laajennettu omaisuuserien osto-ohjelma: sitoutuminen ennakkoon 60 mrd euron arvoisiin kuukausittaisiin ostoihin syyskuuhun 2016 asti, 2016 määrää lisättiin 80 mrd euroon aina maalisk. 2017 asti. ( yht. 1740 mrd euroa) Quantitative easing EKP:n euromääräiset operaatiot Lähde: Matti Pohjola 19
EKP:n toimet eivät ole sanottavasti vaikuttaneet rahan tarjontaan yleisölle (M3) 20