Urheiluakatemiatoiminnan ohjeisto
Urheiluakatemiatoiminnan ohjeisto 2013 Toimitus: Taitto: Paino: Kannen kuva: Huippu-urheilun muutostyöryhmä, Suomen Olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea Planeetta 10, Helsinki Sporttipaino Oy Shutterstock Copyright Suomen Olympiakomitea ISBN 978-952-5794-17-5 (nid.) ISBN 978-952-5794-18-2 (pdf)
Sisältö 1. Johdanto...4 2. Urheiluakatemiatoiminnan kulmakivet...5 2.1. Huippu-urheilutoiminnan arvot...5 2.2. Visio...5 2.3. Toiminnan tavoitteet...5 2.4. Eettinen perusta...5 3. Määritelmät...6 3.1. Urheilijan polku...6 3.2. Urheilijan lähipiiri...6 3.3. Valmentajan polku...6 3.4. Urheiluakatemia...6 3.5. Urheiluoppilaitokset ja urheilupainotteiset oppilaitokset...7 3.6. Urheiluakatemiaverkosto...7 3.7. Huippu-urheiluverkosto...7 3.8. Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö...7 4. Valtakunnallinen ohjelma ja koordinointi...8 5. Paikallinen ohjelma ja koordinointi...8 5.1. Urheiluakatemian koordinaatio...9 5.2. Hallinto...9 5.3. Olosuhteet...10 5.4. Resurssit...10 5.5. Viestintä...11 6. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen...12 6.1. Alakoulut Urheilijan polulla...12 6.2. Urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen yläkouluissa...12 6.3. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen toisella asteella...13 6.4. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen korkeakouluissa...13 6.5. Urheilun ja työuran/työharjoittelun yhdistäminen...14 6.6. Urasuunnittelu...14 7. Urheiluakatemian urheilijat ja lajit...16 7.1. Urheilijat...16 7.2. Lajivalikoima ja luokittelu...16 7.3. Lajiliittoyhteistyö...17 7.4. Seurayhteistyö...17 8. Valmennus...18 8.1. Valmennuksen valtakunnalliset linjaukset...18 8.2. Lajivalmennus...18 8.3. Yleistaito- ja ominaisuusvalmennus...19 8.4. Valmennuksen koordinaatio...19 9. Asiantuntijapalvelut...20 10. Verkostotapaamiset...21 11. Seuranta ja arviointi...21 LIITTEET Vuonna 2012 toimivat Urheiluakatemiat Urheiluakatemiatoiminnan lyhyt historia
1. Johdanto Urheiluakatemiat ovat Suomessa 2000-luvulla käynnistyneitä paikallisia tai seudullisia yhteistyöverkostoja, joissa oppilaitokset, urheiluorganisaatiot, kuntayhteisöt sekä erilaiset asiantuntijapalveluidenpalvelujen tuottajat työskentelevät yhdessä urheilijoiden opinto-, työ- ja urheilu-urien yhteensovittamiseksi. Urheiluakatemioiden toiminta perustuu olemassa olevien rakenteiden yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Tällä ohjeistolla linjataan huippu-urheiluverkoston, urheiluakatemioiden ja Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön Urheiluakatemiohjelman yhteistä toimintaa tuleville vuosille. Urheilun ja opiskelun yhdistämisen ensiaskeleet otettiin vuonna 1986, jolloin ensimmäiset urheiluoppilaitokset saivat erityisen tehtävän kokeiluluvan toimintaansa. Siitä lähtien toiminta on kehittynyt asteittain siten, että nykymuotoiset urheiluakatemiat ovat vakiinnuttaneet asemansa toimijoina Urheilijan polulla. Vuonna 2007 Olympiakomitea otti vastuun urheiluakatemioiden valtakunnallisesta koordinaatiosta. Vuonna 2010 alkaneessa huippu-urheilun muutostyössä urheiluakatemiat saivat merkittävän roolin. Jo olemassa ollut toiminta ja verkosto nimettiin Urheiluakatemiaohjelmaksi, josta tuli yksi kolmesta muutostyön pääohjelmasta Osaamisohjelman ja Huippuvaiheen ohjelman ohella. Eri ohjelmat sisällöiltään ja verkostoiltaan toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. 1.1.2013 aloittava Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö rakentuu edellä mainituista ohjelmista. Ohjelmat pitävät sisällään sekä vammaisten että vammattomien huippu-urheilutoiminnan, kuten Olympiakomitean ja Paralympiakomitean välisessä yhteistyösopimuksessa on määritelty. Urheiluakatemiatoiminta lähti liikkeelle urheilun ja opiskelun yhdistämisen tarpeesta 2. asteella ja korkeakouluissa. Seuraavassa aallossa mukaan tulivat urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen yläkouluissa sekä pilottikokeilut alakouluissa. Koko ajan mukana on kiinteästi ollut kehittyvä yhteistyö urheilijan lähipiirin, kuntien, kaupunkien ja asiantuntijaverkoston kanssa. Uudessa Urheiluakatemiaohjelmassa kokonaisuutta tarkastellaan koko Urheilijan polun näkökulmasta, jolloin edellä mainittujen lisäksi paikallisten seuratoimijoiden, laajemman kuntaverkoston, työnantajien ja valtakunnallisen osaamisverkoston rooli lisääntyy. Lajiliittojen kansalliset valmennusjärjestelmät halutaan linkittää osaksi kehittyvää huippu-urheiluverkostoa, jonka rungon urheiluakatemiaverkosto muodostaa. Jokaisella urheiluakatemialla on oma paikallinen ja seudullinen verkostonsa, jolla on merkittävä rooli toiminnan mahdollistajana. Urheiluakatemioiden hallinto rakentuu paikallisesti eri tavoin, mutta kaikissa malleissa sen täytyy noudattaa hyvää hallintotapaa. Huippu-urheiluyksikön talousresursointi urheiluakatemiatoimintaan tapahtuu pääosin palkkatukien muodossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee urheiluakatemioiden koordinaation ja asiantuntijaverkoston kehittymistä. Näillä toimenpiteillä halutaan kehittää käytännön työtä tekevien valmentajien ja koordinaattoreiden toimintaedellytyksiä, sekä helpottaa urheilijoiden arjessa opintojen ja valmentautumisen yhteensovittamista. Talousresurssien lisäksi kehittymisen edellytyksenä on myös jatkuva olosuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen ja jakaminen. Urheiluakatemia toimintaympäristönä tarjoaa valmentajalle monilajisen ja moniammatillisen työskentely-ympäristön. Osaaminen on huippu-urheilun tärkein kilpailutekijä urheilijan ja valmentajan polun käytännön toteutuksessa. Tavoitteena on valmennusprosessien syvempi ymmärrys ja niiden kehittäminen. Ymmärryksen kehittämiseen tarvitaan perus-, laji- ja asiantuntijatietämys sekä toimintatavat yhteistyölle. Osaamisen vahvistamisen avaintekijöinä ovat lajien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyö, valmentajuuden ja valmennusosaamisen vahvistaminen, ammattilaisten määrän lisääminen Urheilijan polun kaikissa eri vaiheissa ja yhteinen johtamisjärjestelmä. Käytännön valmennuksen kiinteänä osana ovat huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminta. Kaikella tällä varmistetaan urheilijan ja valmentajan kehittyminen ja oman potentiaalinsa saavuttaminen. Urheilijan ja valmentajan kehittyminen lajinsa huipuksi on koko valmennustoiminnan tavoite. Urheiluakatemioiden keskeisin tulevien vuosien kehittämiskohde on valmennus. Tavoitteena on, että urheiluakatemiat muodostavat urheilijan kehittymistä tukevan aluellisen varkoston, jossa toimijoiden roolit on määritelty. Tämän ohjeiston avulla kuvataan näitä rooleja, tavoitteita ja toteutusta sekä yhdenmukaistetaan ja linjataan toimintaa. Urheiluakatemiat ovat kooltaan erilaisia ja niiden toiminnan seurantaan ja arviointiin luodaan toimintamalli. Vaikka verkosto on moniulotteinen ja toimijoita on paljon, toiminnan keskiössä tulee säilyä urheilija yksilönä polun eri vaiheissa. Ohjeistoa päivitetään vuosittain huomioiden huippu-urheiluverkoston toiminnan kehittyminen. Urheiluakatemiatoiminnan ohjeisto on syntynyt osana huippuurheilun muutostyötä ohjaamaan urheiluakatemioiden toimintaa yhteiseen suuntaan. Huippu-urheilun muutosryhmässä päävastuussa urheiluakatemiaohjelman kehittämisestä ja tämän toimintaohjeiston kirjoittamisesta on ollut Antti Paananen, jonka lisäksi pääkirjoitusvastuussa ovat olleet Asko Härkönen (Olympiakomitea), Jari Savolainen (Olympiakomitea) ja Tapio Korjus (Muutosryhmä). Heidän lisäkseen merkittävästi kirjoitustyöhön ovat osallistuneet Tuuli Merikoski (Helmi liiketalousopisto), Jarkko Finni (Nuori Suomi), Simo Tarvonen (Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia), Katja Saarinen (Paralympiakomitea), Laura Lehtonen (Olympiakomitea) ja Mika Noronen (Olympiakomitea). Asiantuntevaa sparraus- ja kommentointiapua ohjeiston kirjoitukseen ovat antaneet monet urheiluakatemioiden ja lajiliittojen edustajat, opetushallinnon edustajat sekä urheilujärjestöjen ja oppilaitosten edustajat. Kiitos kaikille kirjoitustyöhön osallistuneille. Huippu-urheilun muutostyön ajan on toiminut Urheiluakatemiaohjelman prosessiryhmä, johon ovat kuuluneet Antti Paananen ja Tapio Korjus (Muutosryhmä), Asko Härkönen ja Jari Savolainen (Olympiakomitea), Katja Saarinen (Paralympiakomitea) sekä asiantuntijajäseninä Kirsti Laine (Opetus- ja kulttuuriministeriö), Tuuli Merikoski (Helmi liiketalousopisto) ja Jarkko Finni (Nuori Suomi). 4
2. Urheiluakatemiatoiminnan kulmakivet 2.1. Huippu-urheilutoiminnan arvot Arvoperusta Eettisyys Kunnioitus Vastuullisuus Rehellisyys Toimintaa ohjaavat arvot Innostus Intohimo Pyrkimys erinomaisuuteen Yhdessä tekeminen Yhteiset strategiset ohjelmat Osaamisohjelma Urheiluakatemiaohjelma Huippuvaiheen ohjelma 2.2. Visio Suomalaisen huippu-urheilun visio: Urheilijan polun osaamisella, yhteistyöllä ja intohimolla parhaaksi Pohjoismaaksi 2020. Urheiluakatemiatoiminnan visio: Urheiluakatemiat ovat Urheilijan polun seutukunnallinen perustukiratkaisu ja muodostavat suomalaisen huippu-urheiluverkoston rungon. 2.3. Toiminnan tavoitteet Toiminnassa urheilija on keskiössä Varmistetaan yksilön kehittyminen ja menestyminen urheilijana Varmistetaan urheilun, koulunkäynnin, opiskelun ja työelämän joustava yhdistäminen Tuetaan tasapainoisen elämänuran rakentumista, jossa urheilija kasvaa ottamaan vastuun itsestään Varmistetaan, että urheilijalla on koko urheilijan polulla käytettävissään osaava valmennus ja valmennuksen asiantuntijapalvelut Tarjotaan valmentajalle kehittymisen mahdollistava verkosto Olosuhteet ovat toimivat, esteettömät ja hyvin saatavilla olevat Toimintatapa on yhteistyöhön ohjaava ja osaamista lisäävä 2.4. Eettinen perusta Rehelliseen kilpailuun ja vuorovaikutukseen sitoutuminen koskee niin urheilijoita kuin heitä tukevia toimijoita. Toimintatapojen ja keinojen valintaa ohjaa urheilun eettinen perusta. Toimijoiden tulee sitoutua eettisen perusarvoihin reilun pelin periaatteisiin. Antidopingtoiminnan lisäksi on vastattava urheilun integriteetistä, laaja-alaisesta tasa-arvosta, alaikäisten suojelusta, ottelutulosten manipuloinnista, rasismista ja muista urheilua uhkaavista tekijöistä. Puhutaan rohkeasti oikeaan ja väärään liittyvistä kysymyksistä ja toimitaan aktiivisesti eettisen urheilun puolesta. Kuva. Visio 5
3. Määritelmät 3.1. Urheilijan polku Urheilijan polku on kuvaus siitä, kuinka matka kohti maailman huippua tulisi eri lajeissa parhaimmillaan rakentaa. Polku luo myös kuvaa eri vaiheissa olevien toimijoiden rooleista ja yhteistyötarpeista. Samalla se taustoittaa ja ottaa kantaa ratkaisuihin, joita urheilijan olisi kyseisessä lajissa tarkoituksenmukaista tehdä esim. urheilun ja opiskelun yhteensovittamisessa. Yksilöt etenevät polulla luonnollisesti yksilöllisten taipumustensa ja harjoitustaustansa mukaisesti, mutta polku kertoo konkreettisesti sen, mitä taitoja, harjoitusmääriä ja valmennuksen sisällön painopisteitä polulla tulisi eri ikävaiheissa olla. Urheilijan polku antaa päälinjat toiminnalle. Yksityiskohtaista sovellusta tulee tehdä yhteistyössä henkilökohtaisen valmentajan kanssa. Jokainen polku on yksilöllinen. 3.2. Urheilijan lähipiiri Urheilijan lähipiiri koostuu urheilijan kannalta tärkeimmistä ihmisistä. Lähipiiriin voivat kuulua mm. vanhemmat, sisarukset, puoliso, valmentaja, jne. Jokaisen urheilijan oma lähipiiri rakentuu yksilöllisesti ja lähipiirin toiminnalla on vaikutusta jokapäiväiseen toimintaan. 3.3. Valmentajan polku Valmentajan polku on tapa kuvata yksittäisen valmentajan uraa ja osaamisen kehittymistä Urheilijan polun eri vaiheissa. Jokainen polku on yksilöllinen. 3.4. Urheiluakatemia Urheiluakatemia on paikallinen ja seudullinen yhteistyöverkosto, jossa oppilaitokset, seurat, urheiluorganisaatiot, kuntayhteisöt sekä erilaiset asiantuntijapalvelujen tuottajat työskentelevät yhdessä urheilijoiden opinto-, työ- ja urheilu-urien tavoitteiden saavuttamiseksi. LAPSI Yhdessä tekeminen EXCELLENCE pyrkimys erinomaisuuteen NUORI AIKUINEN Ei riskikokeilu, vaan satsaus elämään Omaehtoinen liikkuminen ja urheilu Lapsuus: laatua koulussa ja seurassa, kielloista kokeiluihin ja oppimiseen Valintavaihe: tuki nuorelle opiskelussa ja valmennuksessa Huippuvaihe: intohimona menestys Ilo Innostus Intohimo Valmentaja ja muut tukihenkilöt osaavat tehtävänsä Koti liikuttajana EXCELLENCE pyrkimys erinomaisuuteen Kuva. Urheilijan polku 6
3.5. Urheiluoppilaitokset ja urheilupainotteiset oppilaitokset Urheiluoppilaitokset ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön opetuksen järjestäjille myöntämää erityistä koulutustehtävälupaa toteuttavia toisen asteen oppilaitoksia sekä lukioita että ammatillisia oppilaitoksia. Urheiluoppilaitoksilla on lupa hyväksi lukea opetussuunnitelman mukaiseen pakolliseen (lukio) tai tutkintoon johtavaan (ammatillinen koulutus) oppimäärään erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, kuten urheiluvalmentautumista. Urheiluammattioppilaitoksissa opiskelevilla urheilijoilla on lupa valita erikseen määritelty määrä ammatillisia opintoja erityisen koulutustehtävän mukaisilla opinnoilla ja urheilulukioissa opiskelevilla urheilijoilla on puolestaan lupa poiketa nuorille tarkoitetusta valtakunnallisesta lukion tuntijaosta. Urheiluoppilaitokset saavat koulutustehtävänsä toteuttamiseen erityistä tukea. Urheilupainotteiset toisen asteen oppilaitokset ovat itse painottaneet toimintaansa urheilevien opiskelijoiden tarpeisiin. 3.6. Urheiluakatemiaverkosto Urheiluakatemiaverkosto on alueellinen huippu-urheiluverkosto ja koko Urheilijan polun perustukiratkaisu, jossa eri toimijat toimivat samaan suuntaan urheilijan parhaaksi. Urheiluakatemiaverkosto rakentuu paikallisista ja seudullisista urheiluakatemioista. 3.7. Huippu-urheiluverkosto Suomalainen huippu-urheiluverkosto toimii koko Urheilijan polun verkostona ja sitoo yhteen kaikki kansalliset ja kansainväliset toimijat. Toimijoina verkostossa ovat urheilijat, valmentajat, asiantuntijat, urheiluseurat, lajiliitot, urheiluakatemiat omine verkostoineen, urheiluopistot, valmennuskeskukset, liikuntalääketieteenkeskukset ja kansainväliset toimijat. 3.8. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö Huippu-urheiluyksikön tehtävänä on suomalaisen huippuurheilun sekä sen toimintaedellytysten, valmennuksen ja koulutuksen edistäminen ja kehittäminen käytännössä. Yhteistyö lajiliittojen kanssa on keskeinen osa toimintatapaa. Huippu-urheiluyksikkö on keskeinen osa Olympiakomiteaa ja Paralympiakomiteaa käyttäen sääntöjen ja ohjesäännön mukaista päätösvaltaa toimissaan. Huippu-urheiluyksikössä on kolme ohjelmaa, jotka tukevat toisiaan ja tekevät yhteistyötä keskenään. Nämä ohjelmat ovat Osaamisohjelma, Urheiluakatemiaohjelma ja Huippuvaiheen ohjelma. URHEILUAKATEMIA TYÖELÄMÄ Huippu-urheiluyksikkö johtaa ja koordinoi suomalaista huippu-urheilua mukaan lukien vammaishuippu-urheilu sekä vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilumenestyksestä. ASIANTUNTIJA- PALVELUT KANSAINVÄLINEN VERKOSTO PERHEET JA LÄHIPIIRI HUIPPU-URHEILU- YKSIKKÖ OLOSUHTEET KOULUT LAJIT KUNNAT LAPSUUSVAIHE NUORUUS/VALINTAVAIHE HUIPPUVAIHE ALUEET OPPILAITOKSET URHEILUOPISTOT JA VALMENNUS- KESKUKSET VALMENTAJAT SEURAT YKSITYINEN SEKTORI KAUPUNGIT MAAKUNTA Kuva. Paikallinen Urheiluakatemiaverkosto 7
4. Valtakunnallinen ohjelma ja koordinointi Urheiluakatemiat muodostavat valtakunnallisen urheiluakatemiaverkoston, joka on kiinteä osa suomalaista huippu-urheiluverkostoa. Urheiluakatemiatoimintaa ohjaavat yhteinen toimintatapa ja toiminnan tavoitteet. Huippu-urheiluyksikkö vastaa urheiluakatemioiden koordinoinnista ja kehittämisestä kansainvälisen huippu-urheilun vaatimusten mukaisesti. Urheiluakatemiatoimintaa ohjaa urheiluakatemiatoiminnan ohjeisto Urheiluakatemiat muodostavat valtakunnallisen verkoston, joka on osa suomalaista huippu-urheiluverkostoa Lajiliittojen valmennusjärjestelmät ovat integroituneet valtakunnalliseen huippu-urheiluverkostoon Pääkaupunkiseudun urheiluakatemialle muodostuu erityinen rooli huippu-urheiluverkostossa ja se rakentuu yhteistyössä Huippu-urheiluyksikön kanssa Urheiluopistot / valmennuskeskukset ja urheiluakatemiat tekevät keskenään säännöllistä yhteistyötä, jossa eri toimijoiden rooli on selkeästi määritelty Huippu-urheiluyksikön Urheiluakatemiaohjelman työntekijät vastaavat valtakunnallisen urheiluakatemiatoiminnan operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä Urheiluakatemiatoiminnan ohjeistossa on määritelty toiminnan eri osa-alueilta tavoitteet ja toteutus. Ohjeiston päivityksestä vastaavat toiminnasta vastuussa olevat työntekijät vuosittain käyttäen työssään apuna asiantuntijoita Huippu-urheiluyksikkö vastaa suomalaisen huippu-urheiluverkoston johtamisesta ja kehittämisestä Huippu-urheiluyksikkö yhdessä lajiliittojen ja paikallisten urheiluakatemioiden kanssa sopii lajiliittojen valmennusjärjestelmien integroitumisesta urheiluakatemiaverkostoon Urheiluopistot / valmennuskeskukset ja urheiluakatemiat kohtaavat ja suunnittelevat toimintaa yhteisillä foorumeilla ja tapaamisissa 5. Paikallinen ohjelma ja koordinointi Varsinainen toiminta toteutetaan urheiluakatemioissa. Jokaisella urheiluakatemialla on strategia ja toimintasuunnitelma, jotka noudattelevat valtakunnallista urheiluakatemiatoiminnan ohjeiston linjauksia. Paikallisen toiminnan johtamisesta ja koordinoinnista vastaa urheiluakatemian johtoryhmä / hallitus ja operatiivisesti urheiluakatemian toiminnanjohtaja / urheiluakatemiakoordinaattori Valmennustoiminnasta vastaa valmennuskoordinaattori Urheiluakatemiat noudattavat ja kehittävät valtakunnallista toiminnan linjausta Urheiluakatemia on paikallinen / seudullinen huippuurheilun osaamiskeskittymä ja rooli Valon alueiden kanssa on määritelty Urheiluakatemia on tunnettu toimija Urheiluakatemia auttaa urheilijoiden urheilu- ja opintourien yhteensovittamista Urheiluakatemialle on valittu johtoryhmä / hallitus ja päätoiminen toiminnanjohtaja / urheiluakatemiakoordinaattori Urheiluakatemialla on päätoiminen valmennuskoordinaattori Urheiluakatemia johtaa ja koordinoi oman alueensa huippu-urheilutoimintaa valtakunnallisten linjausten mukaisesti Urheiluakatemiatoiminta yhdistää kaikkia verkoston toimijoita ja antaa kaikkien toiminnalle lisäarvoa Urheiluakatemian tunnettuutta lisätään viestinnän ja laadukkaan toiminnan keinoin Urheiluakatemiassa on varattu työaikaresurssia riittävästi opinto- ja urasuunnittelun ammattilaisille, koordinaattoreille ja valmentajille 8
5.1. Urheiluakatemian koordinaatio Urheiluakatemian operatiivisesta johtamisesta vastaa urheiluakatemiakoordinaattori / toiminnanjohtaja. Jokaisella urheiluakatemialla on päätoiminen urheiluakatemiakoordinaattori / toiminnanjohtaja Urheiluakatemiakoordinaattori / toiminnanjohtaja organisoi työtään ja käyttää apunaan asiantuntijaryhmiä Koordinaatiotehtäviin kuuluvat: Toiminta urheilijoiden kanssa hakuprosessi konsultointi urheiluakatemian toiminnasta tiedottaminen urheilun ja opiskelun yhdistäminen toimivan arjen suunnittelu Toiminta oppilaitosten kanssa yhdyshenkilöt ja johto yhdyshenkilöiden kouluttaminen yhdyshenkilöverkoston koordinointi oppilaitostapaamisten järjestäminen Toiminta urheilutoimijoiden kanssa paikalliset urheiluseurat lajiliitot huippu-urheiluyksikkö liikuntatoimi muut toimijat (urheiluopistot, aluejärjestöt, asiantuntijaorganisaatiot) Asiantuntijapalveluiden koordinointi terveydenhuolto työllistyminen asuminen kuljetukset urheilijakoulutus (toiminta mediassa, tukijoiden hankinta ja yhteistyö) urheilijoiden media- ja markkinointivalmiuksien kehittäminen muut tukipalvelusopimukset (varusteet/urheiluliikkeet, pankit, vakuutukset jne.) Valmentautumisolosuhteiden koordinointi yhdessä valmennuksen koordinaattorin kanssa sopiminen kunnallisten ja yksityisten harjoitusolosuhteiden käytöstä/maksuista Vastuu urheiluakatemian sisäisestä toiminnasta johto-, kehittämis- ym. tukiryhmien toiminnan koordinointi budjettivastuu edunvalvonta verkoston kehittäminen Tiedotus markkinointi mediasuhteet kotisivujen päivitys Valtakunnallinen urheiluakatemiayhteistyö 5.2. Hallinto Urheiluakatemian hallinnosta vastaa oikeustoimikelpoinen taho, joka sitoutuu noudattamaan hyvää hallintotapaa. Urheiluakatemialla on asiantuntijoista ja sidosryhmien edustajista koottu johtoryhmä, jota johtaa puheenjohtaja. Hallintomallin päättää jokainen urheiluakatemia itsenäisesti. Urheiluakatemia noudattaa hyvää hallintotapaa Urheiluakatemiaa hallinnoi oikeustoimikelpoinen taho (ry, säätiö, kunta, oy, tms.) Urheiluakatemia voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja maksuja sekä harjoittaa muuta varainhankintaa Urheiluakatemia noudattaa valtakunnallisen huippu-urheiluohjauksen tavoitteita ja linjauksia Urheiluakatemioiden valtakunnallisesta ohjauksesta vastaa Huippu-urheiluyksikkö ja sen Urheiluakatemiaohjelma Urheiluakatemia voi toimia tarvittaessa valmentajien ja asiantuntijoiden työnantajana Urheiluakatemia koordinoi paikallista ja alueellista Urheilijan polun laatutyötä Urheiluakatemialla on hallitus/johtoryhmä ja operatiivinen johtoryhmä Urheiluakatemialla on toiminnanjohtaja tai urheiluakatemiakoordinaattori, joka vastaa urheiluakatemian johtamisesta ja hallinnosta Urheiluakatemia vastaa paikallisen / seudullisen urheilijan polun yhteistyöverkoston kokoamisesta, kehittämisestä ja johtamisesta Urheiluakatemiat muodostavat valtakunnallisen urheiluakatemiaverkoston, jota Huippu-urheilu yksikön Urheiluakatemiaohjelma johtaa Urheiluakatemiaohjelmalla on valtakunnallinen ohjausryhmä ja tarvittava määrä asiantuntijaryhmiä 9
5.3. Olosuhteet Urheiluakatemiassa olosuhteiden pitää vastata huippu-urheilun haasteisiin ja olla ympärivuotisesti urheilijoiden käytettävissä Urheiluakatemia vastaa harjoitteluolosuhteiden ympärivuotisesta käytettävyydestä alueellaan yhteistyössä olosuhteiden omistajien kanssa Esteettömyys huomioidaan olosuhteiden kehittämisessä ja rakentamisessa Urheiluakatemioissa on urheilijakortti, joka varmistaa harjoitusolosuhteiden ja asiantuntijapalveluiden saatavuuden ympärivuotisesti Urheiluakatemialla on hyvät harjoitteluolosuhteet kaikissa painopistelajeissaan Urheiluakatemia toimii aktiivisesti painopistelajiensa olosuhteiden kehittämisessä yhteistyössä kuntien, kaupunkien, liikuntakeskusten, urheiluopistojen ja muiden liikuntapaikkayrittäjien kanssa Urheiluakatemiaolosuhteet on tunnistettu valtakunnallisiksi huippu-urheiluolosuhteiksi ja niiden rakentamisen avustamiseen on varattu erillinen määräraha Urheiluakatemialla on paikallinen/seudullinen olosuhderyhmä, joka kokoaa yhteen alueen urheiluakatemiavalmennukseen liittyviä olosuhdetarpeita, edistää niiden rakentamisen suunnittelua ja toteutusta, parantaa liikuntapaikkojen ympärivuotista käytettävyyttä sekä viestittää tarpeista Huippu-urheiluyksikölle Huippu-urheiluyksikössä on huippu-urheilun valtakunnallista olosuhdetyötä koordinoiva henkilö tai ryhmä, joka on tiiviissä yhteydessä huippu-urheiluverkostoon ja viranomaisiin Huippu-urheiluyksikkö valmistelee valtakunnallisen huippu-urheilurakentamisen linjaukset ja liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmaan ja avustamiseen liittyvän Suomen Olympiakomitean lausunnon 5.4. Resurssit Urheiluakatemioiden resursointi toteutetaan palkkatukien, toiminnan kehittämisen, osaamisen kasvattamisen ja jakamisen sekä olosuhteiden kehittämisen kautta. Huippuurheiluyksikkö koordinoi ja vastaa valtakunnallisesta resursoinnista ja urheiluakatemia koordinoi ja vastaa paikallisesta resursoinnista. Opetus- ja kulttuuriministeriö osaltaan resursoi suoraan urheiluakatemioita. Urheilijan polun resurssit määritellään talous-, osaamis- ja olosuhderesursseiksi Huippu-urheiluyksikkö resursoi urheiluakatemiatoimintaa osaamisen ja talousresurssin avulla Opetus- ja kulttuuriministeriö resursoi urheiluakatemiatoimintaa talousresurssien avulla Urheiluakatemia kehittää kokonaisvaltaisen valmennuksen paikallisia ja alueellisia resursseja Urheiluakatemialla on pitkän aikavälin resurssisuunnitelma Kokonaisresurssien kasvu mahdollistaa päätoimisen valmennuksen ja asiantuntijapalveluiden vahvistumisen Urheiluakatemian paikalliseen resursointiin osallistuu laaja seudullinen toimijoiden verkosto (lajit, kunnat, oppilaitokset, alueet, urheiluopistot, elinkeinoelämä, palveluntuottajat, olosuhdeverkosto jne.) Urheiluakatemian resursseja vahvistetaan hyvässä yhteistyössä paikallisen / seudullisen urheiluseurakentän kanssa Huippu-urheiluyksikön Urheiluakatemiaohjelman tuotteistaminen kasvattaa ohjelman resursseja valtakunnallisesti ja paikallisesti Urheiluakatemian alueellinen viestintä lisää huippu-urheilun ja Urheilijan polun kiinnostavuutta sekä arvostusta Urheiluakatemia tekee vuosittain päivittyvän neljän vuoden mittaisen resurssisuunnitelman Urheiluakatemialla on alueen asiantuntijoista koostuva resurssiryhmä urheiluakatemiakoordinaattorin apuna Urheiluakatemia hyödyntää Olympiakomitean laatiman Urheiluakatemiaohjelman markkinointikonseptin alueellisesti Urheiluakatemia on verkottunut ja tekee yhteistyötä alueen elinkeinoelämän toimijoiden kanssa Urheiluakatemia toteuttaa suunnitelmallista alueellista viestintää eri medioissa Huippu-urheiluyksikkö tukee urheiluakatemian työtä yksikön henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden osaamisen sekä valmentajien palkkatukien avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee urheiluakatemioiden koordinoinnin ja asiantuntijaverkoston kehittymistä 10
5.5. Viestintä Urheiluakatemioiden viestintätoimenpiteissä on tärkeää huomioida sekä sisäinen että ulkoinen viestintä. Urheiluakatemioiden tunnettuutta täytyy lisätä sekä urheilun omassa piirissä että seudullisessa toimintaympäristössä. Urheiluakatemiaohjelman viestintä tukee Suomen Olympiakomitean ja Paralympiakomitean strategisia tavoitteita ja urheiluakatemiatoiminnan tavoitteita. Viestintä tukee urheilijan elämänuraa kokonaisuutena. Urheiluakatemiaohjelman viestintätoimenpiteet ovat yhdenmukaisia ja ovat osa Suomen Olympiakomitean ja Paralympiakomitean viestintää Jokaisessa urheiluakatemiassa on viestintään nimetty ja koulutettu vastuuhenkilö Suomen Olympiakomitean viestintäyksikön edustajat ovat mukana valtakunnallisen urheiluakatemiaohjelman suunnittelussa ja koordinoinnissa. Suomen Olympiakomitean viestintäyksikkö vastaa urheiluakatemiaohjelman viestinnästä ja valtakunnallisen viestinnän toteutuksesta. Paikallisen viestinnän toteutuksesta vastaavat urheiluakatemiat. Suomen Olympiakomitean viestinnän edustajat tukevat paikallisten ohjelmien viestintää suunnittelulla, koulutuksella ja materiaalilla. Olympiakomitean viestintäyksiköstä nimetään vastuuhenkilö koordinoimaan urheiluakatemiaohjelman viestintää ja tukemaan akatemioiden päivittäisviestintää. Urheiluakatemioiden ja Suomen Olympiakomitean viestintäyksikön kesken järjestetään säännöllisiä tapaamisia ja koulutuksia mm. urheiluakatemiapäivien yhteydessä. Urheilijan elämänuraa kokonaisuutena tuetaan ottamalla viestintä huomioon urheilijan urasuunnittelussa. Urheilijoille tiedotetaan tarjolla olevista mahdollisuuksista yhdistää harjoittelu ja kilpailu sekä koulunkäynti, opiskelu ja työelämä. Urheilijoille tarjotaan viestinnän asiantuntijapalveluita, mm. mediakoulutusta sekä tukea julkisuudenhallintaan ja markkinointiin. Urheilijan tueksi rakennetaan viestintäympäristö, joka koostuu sähköisistä verkostoista sekä Urheilu akatemiapaikkakunnilla järjestettävistä kohtaamisista ja palveluista. 11
6. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen 6.1. Alakoulut urheilijan polulla Urheilijan polun lapsuusvaiheen yhteisesti määritelty tahtotila on, että mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja liikunnasta ja mahdollisimman monelle lapselle syntyy edellytykset hyväksi urheilijaksi kasvamiseksi. Lasten urheilun keskeisiä laadullisia tavoitteita ovat mahdollistaa lapselle innostus urheiluun, monipuoliset liikuntataidot, hyvä fyysinen harjoitettavuus sekä terveyttä edistävät ja urheilulliset elämäntavat. Koulut toteuttavat lakisääteisesti määriteltyä perustehtävää ja opetussuunnitelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö koordinoi liikkuva koulu ohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä oppilaiden päivittäistä fyysistä aktiivisuutta ja liikuntaa koulupäivän yhteydessä. Liikkuva koulu ohjelman tavoitteena on koulujen toimintakulttuurien liikunnallistaminen. Liikkuva koulu ohjelma tukee osaltaan liikunnallisuuden ja liikuntaharrastusten edistämistä alakouluikäisille. Koulupäivän aikana tapahtuva liikunta ja fyysinen aktiivisuus tukee urheilusta innostuneen lapsen edellytyksiä kasvaa hyväksi urheilijaksi Koulupäivän aikainen liikunnan sisältötoteutus tapahtuu koulujen perustehtävää ja säädöksiä kunnioittaen Rakentaa yhteistyötä koulujen ja urheiluseurojen välille Koulun ulkopuolisten tahojen osallistuminen koulupäivän aikaisen liikunnan toteutukseen tapahtuu koulun kanssa yhteisesti sovittujen tavoitteiden suunnassa yhteisesti sovituilla toimintatavoilla Laaditaan yhteistyössä opetushallinnon kanssa lajiliittojen yhteisesti hyväksymät lasten urheilun suunnitelmat ja pelisäännöt, joissa määritellään kouluyhteistyön tavoitteet, toimintatavat ja keskeiset sisällöt Tuetaan ja ollaan aktiivisesti rakentamassa koulupäivän liikunnallistamiseen tähtääviä ratkaisuja ja toimintamalleja kansallisesti ja paikallisesti Tuetaan ja edesautetaan alakoulujen ja urheiluseurojen välisen yhteistyön toteutumista Jaetaan osaamista ja tietoa urheilijan polun lapsuusvaiheen tavoitteista ja sisällöistä erikseen sovittavalla tavalla Joissakin lajeissa jo alakouluikäinen voi olla urheilijan polulla ja tarvitsee sen vuoksi räätälöityjä koulupäiväratkaisuja 6.2. Urheilun ja koulunkäynnin yhdistäminen yläkouluissa Koulut toteuttavat lakisääteisesti määriteltyä perustehtävää ja opetussuunnitelmaa. Liikuntapainotteisten yläkoulujen toiminnan punaisena lankana toimii valtakunnallisesti määritellyt sisältösuositukset. Urheiluakatemiat tarjoavat seutukunnan liikuntapainotteisille yläkouluille seura- ja lajirajat ylittävän yhteistyömallin. Koulupäivän aikana tapahtuva harjoittelu ja liikkuminen mahdollistaa urheilijan polun nuoruus- / valintavaiheen (varhaisnuoruus) laatu- ja määrätavoitteiden toteutumisen mahdollisimman monelle tavoitteellisesta kilpaurheilusta innostuneelle yläkoululaiselle Toiminta tukee nuoren urheilijan koulunkäynnin ja urheilun yhdistämistä niin, että hänellä on mahdollisimman hyvät jatko-opiskeluedellytykset toisen asteen opintoihin Koulupäivän aikainen liikunnan sisältötoteutus tapahtuu koulujen perustehtävää ja säännöksiä kunnioittaen Koulun ulkopuolisten tahojen osallistuminen koulupäivän aikaisen liikunnan toteutukseen tapahtuu koulun kanssa yhteisesti sovittujen tavoitteiden suunnassa yhteisesti sovituilla toimintatavoilla 10 tuntia aktiivista liikuntaa koulupäivien yhteydessä kouluviikon aikana Edesautetaan aktiivisella otteella liikuntapainotteisten yläkoulujen syntymistä seutukunnalle Tehdään tiivistä yhteistyötä liikuntapainotteisten yläkoulujen kanssa niin, että valtakunnallisesti liikuntapainotteisille yläkouluille asetetut laatusuositukset toteutuvat Tehdään yhteistyötä opetushallinnon ja Liikkuva koulu -ohjelman kanssa Laaditaan lajiliittojen ja seurojen kanssa nuorten urheilun suunnitelmat ja pelisäännöt, joissa määritellään kouluyhteistyön tavoitteet, toimintatavat ja keskeiset sisällöt Jaetaan urheiluakatemiaverkoston osaamista liikuntapainotteisten yläkoulujen käyttöön erikseen sovittavalla tavalla Tuetaan ja edesautetaan liikuntapainotteisten yläkoulujen ja urheiluseurojen välisen yhteistyön toteutumista Osallistutaan liikuntapainotteisten yläkoulujen toiminnan seurantaan ja arviointiin erikseen sovittavalla tavalla Osallistutaan urheilijavalintoihin, valintakokeiden toteutukseen sekä oppilaiden kokonaisvaltaisen kehittymisen seurantaan erikseen sovittavalla tavalla 12
6.3. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen toisella asteella Kansainväliselle huipulle tähtäävän urheilun ja tavoitteellisen opiskelun yhdistäminen toteutuu toisella asteella. Urheilijoiden opintouria kehitetään ja ohjataan valtakunnallisesti yhteistyössä opetushallinnon kanssa. Urheilun ja opiskelun yhdistämisen perustana toisella asteella toimii urheiluoppilaitosjärjestelmä, joka koostuu Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityisen koulutustehtävän saaneista urheiluoppilaitoksista sekä muista urheilupainotteisista lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista. Kansallinen hakujärjestelmä tunnistaa ja valitsee lahjakkaimmat ja motivoituneimmat urheilijat. Kahden päivittäisen harjoituksen ja 20 viikkoharjoitustunnin tekeminen on mahdollista suorittaa yhteistyössä koulujen, lajiliittojen ja seurojen kanssa. Urheiluoppilaitokset ovat keskenään sopineet erityistä koulutustehtävää koskevat opetussuunnitelmien tavoitteet, sisällöt ja arvioinnit mahdollisimman yhtenäisiksi kuitenkin oppilaitoskohtaiset erityispiirteet huomioiden. Valmentajilla, opinto-ohjaajilla ja muilla urheilijoiden ohjaukseen osallistuvilla on riittävä työaika henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen. Urheilijana kasvamista tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Urheilijoiden kokonaiskuormitus ja päivärytmi mahdollistavat kehittymisen huippu-urheilijaksi. Urheilu-urasta saatava oppiminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi opintoja. Erityisen tehtävän urheiluoppilaitoksena voi toimia vain kansalliset laatuvaatimukset täyttävä urheiluoppilaitos Urheiluoppilaitosten toimintaa ohjaa valtakunnallisesti laatutason ohjeisto. Valmennustoiminta oppilaitoksissa on kiinteä osa arjen kokonaisharjoittelua ja valmennuksesta vastaa koulutettu ammattilainen. Opinnot joustavat ajallisesti ja sisällöllisesti (urheiluvalmennuskurssit), jotta kahden uran tekeminen on mahdollista. Urheilijavalinta oppilaitoksiin tapahtuu kansallisesti ohjatun hakumenettelyn kautta. Erityisen tehtävän urheiluoppilaitosten toiminnan laatutasoa arvioidaan seurantamittariston ja auditointien avulla. 6.4. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen korkeakouluissa Kahden uran (Dual Career) tukeminen ja tekeminen on suomalaisen huippu-urheilun valinta. Urheilija harjoittelee toimintaympäristössä, joka mahdollistaa kasvun kansainvälisen tason huippu-urheilijaksi. Korkeakouluympäristön tarjoamat liikuntapalvelut mahdollistavat urheilijan päivittäisharjoittelun ja opiskelun joustavan yhdistämisen. Huippu-urheilun ja korkeakouluopiskelun yhdistäminen on mahdollista toteuttaa toimivasti korkeakoulujen ja Suomen Olympiakomitean linjaamien toimintamallien avulla. Koulutusjärjestelmä tunnistaa ja tunnustaa korkea-asteella opiskelevat huippu-urheilijat ja heidän tarpeensa. Jokaisessa korkeakoulussa on kaksoisuraa koskeviin erityiskysymyksiin perehtynyt opintokoordinaattori. Kaikilla akatemiaurheilijoilla on pitkän aikajänteen urheilun ja opiskelun yhteissuunnitelma, jossa on huomioitu urheilu-uran vaikutukset kokonaisopiskeluaikaan. Tarvittaessa opinnot joustavat ajallisesti ja urheilijan on mahdollista suorittaa tutkinto tavoiteaikoja hitaammassa tahdissa. Urheilijan taloudellinen tukijärjestelmä varmistaa opiskelevalle urheilijalle perusturvan, joka kompensoi opintotukilain määrittelemää tavoitetta pidemmästä opiskeluajasta ja pienemmästä vuosittaisesta opintopistekertymästä johtuvaa opintotukijärjestelmän perusturvan puutetta. Urheilusta saatavaa osaamista voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi opintoja. Valmentajat ovat tietoisia urheilijan elämän kokonaistilanteesta ja ovat tiiviisti mukana kokonaisuuden suunnittelussa. Korkea-asteen urheiluakatemiapaikkakunnille on luotu toimintamalli, jossa alueen korkeakoulujen huippu-urheilijat muodostavat yhteisön, jossa yksilön on mahdollista olla mukana ja saada vertaistukea. Opiskeleva huippu-urheilija on korkeakoululle esimerkki huippuosaamisesta, tavoitteellisuudesta ja terveistä elämäntavoista Urheilija saa ohjausta hakeutuessaan korkeakouluun, jotta hän voi päästä tavoitteisiinsa niin urheilu- kuin opinto- ja työuralla. Urheilun ja opiskelun yhdistämiseksi korkeakouluissa on laadittu kansallinen ohjeistus Jokaiselle urheilijalle tehdään koko opiskeluajalle henkilökohtainen urheilun ja opiskelun suunnitelma, joka mahdollistaa huippu-urheilun ja opiskelun tavoitteiden saavuttamisen. Opintojen etenemistä seurataan ja suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. 13
Korkeakoulujen joustomahdollisuudet, suoritustavat ja hyvät käytänteet ovat valtakunnallisesti tiedossa ja niitä kehitetään valtakunnallisella yhteistyöllä. Korkeakoulut ja urheiluakatemiat tekevät paikallistasolla urheilijoiden yksilöllisten urapolkujen räätälöintiä. Korkeakoulut pyrkivät löytämään hyviä valtakunnallisia käytänteitä urheilusta saatavan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Olemassa olevia joustavia opiskelumahdollisuuksia pyritään hyödyntämään niin hyvin kuin mahdollista. Urheilijaopiskelijat ovat mukana kehittämässä uusia joustavia opiskelumenetelmiä. Urheiluakatemiat luovat edellytyksiä opiskelevien urheilijoiden sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja vertaistuen lisäämiseksi. Korkeakouluihin luodaan opiskelijahuippuurheilun mentorointijärjestelmä. Opiskelevilla huippu-urheilijoilla on omassa korkeakoulussa tai urheiluakatemiassa käytössä yhteinen kokoontumistila samaan tapaan kuin esimerkiksi ainejärjestöillä. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelevia huippu-urheilijoita markkinoinnissaan ja opiskelijarekrytoinnissaan kotimaassa ja kansainvälisesti. Urheiluakatemiat tekevät yhteistyötä toiminnan kehittämiseksi omassa toimintaympäristössä ja Suomen Olympiakomitea koordinoi kansallisen kehittämistoiminnan toteutuksen. Korkeakouluissa opiskelevat urheiluakatemiaurheilijat edustavat korkeakouluaan Universiadeissa ja opiskelijoiden MM-kisoissa 6.5. Urheilun ja työuran/ työharjoittelun yhdistäminen Urheilijoille mahdollistetaan joustavia työpaikkoja, joissa työaika sekä työn rasitus ovat huippu-urheilun kannalta sopivalla tasolla ja joissa ammattitaidon ylläpito ja kehittyminen varmistetaan. Huippu-urheilijalla on mahdollisuus pitää yllä ja kehittää ammattitaitoaan urheilu-uran rinnalla sekä hankkia tarvittavaa toimeentuloa. Urheilu-ura on yhdistetty työhön niin joustavasti, että huippu-urheilijan harjoittelu ja kilpailu on mahdollista. Urheiluakatemiat luovat alueelleen työnantajapoolin, joka mahdollistaa urheilijoille soveltuvat työ ja työharjoittelukontaktit. Opintoihin sisältyvä työharjoittelu/työssäoppiminen on mahdollista yhdistää toimivasti urheilijan arkeen. Urheilijat dokumentoivat ansioluetteloonsa urheilu-uran aikana kertyneen osaamisen ja hyödyntävät sitä työnhaussa. Urheilijat saavat paikallisen urheiluakatemiaverkoston kautta tukea urheilu-uran ja työuran yhdistämiseen. Urheilijoiden työnsaannin ja sopivan työajan järjestämisen tueksi laaditaan kansallinen ohjeistus työnantajia varten. Urheiluakatemiaohjelma kehittää kansallista toimintamallia yhteistyössä Adecco Finlandin ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Urheiluakatemia-alueille luodaan työnantajapooli, joka työllistää urheilijoita osa-aikaisesti ja näkee heissä potentiaalin tulevaisuuden työntekijöinä urheilu-uran jälkeen. Oppisopimuskoulutusta hyödynnetään paremmin urheilijoiden opiskelun ja työuran yhdistämisessä Urheilijoilla on käytössä kansallinen dokumentointijärjestelmä, jossa urheilun kautta opitut tiedot ja taidot voidaan auki kirjata CV:n muodossa. 6.6. Urasuunnittelu Urheilijoiden urasuunnittelulla tarkoitetaan urheilun, opintojen, työn ja vapaa-ajan tavoitteiden asettamista ja toteuttamista integroituina toisiinsa. Urheilijoiden urasuunnittelun tavoitteena on mahdollistaa huippu-urheilun, opiskelun ja työnteon suunnitelmallinen yhdistäminen ja vuorottelu eli ns. Dual Career ajattelun toteutuminen. Urheiluakatemioilla on keskeinen rooli urheilijoiden urasuunnittelun tukemisessa ja eri toimijoiden yhteen saattamisessa. Urasuunnittelu on osa urheilijan polkua yläkoulusta urheilu-uran päätösvaiheeseen ja sen jälkeiseen aikaan saakka ja toimijoilla on riittävät resurssit sen toteuttamiseen. Sisällöissä on huomioitu eri ikäryhmien tarpeet ja valmiudet sekä siirtymävaiheiden erityispiirteet. Jokaisella urheiluakatemiaurheilijalla on päivittyvä urasuunnitelma, josta urheilijan lähipiiri on tietoinen. Valmentajat ovat tiiviisti mukana kokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. Urheilijat ja heidän lähipiirinsä ovat tietoisia paikkakunnan koulutustarjonnasta/ oppilaitosvaihtoehdoista ja urheilijat saavat ohjausta valintojen tekemiseen. Yhteistyö oppilaitosten välillä ja tiedonkulku kouluasteelta toiselle toimivat. Urheilijoille ja valmentajille on tarjolla ja he hyödyntävät urasuunnittelun asiantuntijapalveluita. Urheilijoilla on mahdollisuus tutustua ja luoda kontakteja elinkeinoelämään ja erilaisiin työnantajiin. Urheilija saa tarvittaessa ammattiapua ja vertaistukea urheilu-uran aikana ja sen päättyessä. 14
Luodaan valtakunnallisesti urasuunnittelun opintokokonaisuus ja portaali Urheilijat tekevät ja päivittävät urasuunnitelmaansa ohjatusti osana opintojaan. Urheiluakatemiat nimeävät ja resursoivat urasuunnittelun vastuuhenkilön, joka kokoaa paikallisesti asiantuntijaverkoston kehittämään urasuunnittelun kokonaisuutta ja palveluja. Osana verkostoa ovat mm. oppilaitosten urapalveluiden asiantuntijoita sekä entisiä /nykyisiä huippuurheilijoita. Urheiluakatemioissa otetaan käyttöön nivelvaiheissa urheilijan ja vastuuvalmentajan kanssa käytävät Enter ja Exit keskustelut, joissa kartoitetaan urheilijan tarpeet. Urheiluakatemioissa järjestetään erilaisia oppilaitostilaisuuksia sekä eri toimijoiden kohtaamisia yli kouluaste- ja lajirajojen. Urheiluakatemiat kehittävät urheilijoiden ja valmentajien vertaistuki ja mentorointitoimintoja Urheiluakatemiat järjestävät urheilijoille ja valmentajille urasuunnitteluun, urheilijoiden urataitoihin ja ammattilaisuuteen liittyviä koulutuksia/työpajoja. Olympiakomitean ja Paralympiakomitean kumppani Adecco on mukana koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Urheiluakatemiat luovat yhdessä asiantuntijaverkoston kanssa urheiluakatemiapaikkakunnille työnantajapoolin, jonka kautta urheilijat saavat kontakteja elinkeinoelämään ja erilaisiin työnantajiin, työharjoittelupaikkoja, opinnäytetyömahdollisuuksia, kesätöitä tai jopa vakinaisia työpaikkoja. 15
7. Urheiluakatemian urheilijat ja lajit 7.1. Urheilijat Urheiluakatemioissa on urheilijoita koko urheilijan polun matkalta. Urheiluakatemiaurheilijat voivat olla eritasoisia ja erilaisessa uravaiheessa, siksi on tärkeää sopia mitkä ovat urheilijoiden oikeudet, asema ja velvollisuudet suhteessa urheiluakatemian palveluihin. Keskeisimpiä palveluita ovat valmennus, opintojen ja urheilun yhteensovittamisen tukeminen sekä valmennuksen asiantuntijapalvelut. Valtakunnallisesti sovittu urheiluakatemiaurheilijoiden luokittelujärjestelmä, jonka urheilijat sekä sidosryhmät helposti tunnistavat ja joka varmistaa urheilijoille laadukkaiden urheiluakatemiapalveluiden järkevän saatavuuden 1. kategoria: Olympiakomitean ja Paralympiakomitean tukiurheilijat ja vastaavan tasoiset ei-olympialajien urheilijat sekä aikuisten maajoukkueurheilijat joukkuepalloilulajeissa 2. kategoria: Muut nuorten ja aikuisten maajoukkueurheilijat 3. kategoria: Urheiluakatemioiden itse määrittelemät toisen asteen ja sitä vanhemmat urheilijat 4. kategoria: Urheiluakatemioiden itse määrittelemät perusasteen urheilijat Huippu-urheilijan polulla oleville urheilijoille mahdollistuu kiireetön päivärytmi, joka mahdollistaa laadukkaiden harjoitusten toteuttamisen ja palautumiselle jää riittävästi aikaa. Vahvistetaan Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön toimesta täsmällinen urheiluakatemiaurheilijoiden luokittelujärjestelmä, jonka perusteella määritellään urheiluakatemian tarjoamien palveluiden saatavuus urheilijoille ja palveluiden mahdolliset omavastuuosuudet. Auditointiprosessin myötä luodaan urheiluakatemioista valtakunnallinen kuvaus, jossa arvioidaan ja määritellään kunkin Urheiluakatemian painopistelajit, valmentajatilanne, asiantuntijapalveluiden saatavuus, opiskelumahdollisuudet ja muut urheilijan elämään vaikuttavat asiat. Tavoitteena on helpottaa urheilijoiden siirtymistä paikkakunnalta toiselle urheilun, opiskelun tai muiden syiden takia uransa eri vaiheissa. 7.2. Lajivalikoima ja luokittelu Painopistelajien valikoima muotoutuu lajiliittojen valintojen mukaan ja urheiluakatemiat luokitellaan auditointiprosessien perusteella. Luokittelun keskeiset arviointiperusteet ovat toiminnan laatu, määrä ja merkittävyys suomalaisen huippu-urheilun kannalta. Tärkeimpinä kriteereinä ovat mm. huippu-urheilun kannalta riittävän joustavat koulunkäynti- ja opiskelumahdollisuudet, valmennuksen laatu ja saatavuus erityisesti urheiluakatemioiden painopistelajeissa, olosuhteet, keskeisten valmennuksen asiantuntijapalveluiden saatavuus ja vaikutusmahdollisuudet urheilijoiden elämän tasapainoon keskeisesti vaikuttavien asioiden, kuten asuminen ja ravinto, suhteen. Huomioitava on myös vammaisurheilun erityisosaaminen, jonka suunnassa osa urheiluakatemioista erikoistuu. Toteutetaan urheiluakatemioiden valtakunnallinen luokittelu: Valtakunnallisesti merkittävät huippu-urheiluakatemiat Alueelliset huippu-urheiluakatemiat Kasvattajaurheiluakatemiat Lajiliitot määrittelevät huippu-urheilun kannalta tärkeimmät urheiluakatemiansa ja kirjaavat niiden kanssa tehtävän yhteistyön omiin strategioihinsa. Määrittely tapahtuu yhteistyössä Huippu-urheiluyksikön kanssa. Urheiluakatemiat määrittelevät itselleen luontevimmat/ keskeisimmät urheilulajit ja osaamisalueensa, joiden suunnassa ensisijaisesti kehittävät toimintaansa. Määrittely tapahtuu yhteistyössä lajiliittojen ja Huippu-urheiluyksikön kanssa. Varmistetaan kaikkien urheiluakatemiaurheilijoiden mahdollisuus saada urheiluakatemioiden valmennus- ja asiantuntijapalveluja. Toteutetaan urheiluakatemioiden luokittelu urheiluakatemioiden auditoinnin perusteella. Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö ohjaa ja auttaa lajiliittoja ja urheiluakatemioita yhteistyön tason määrittelyssä. Yhtenä ohjauksen välineenä käytetään erilaisten resurssien suuntaamista sovituin perustein urheiluakatemioiden ja lajiliittojen yhteiseen käyttöön. Urheiluakatemiat neuvottelevat yhteistyöstä ja palveluiden tarjoamisista paikallisille urheiluseuroille sekä yksittäisille urheilijoille ja valmentajille 16
7.3. Lajiliittoyhteistyö Lajiliitot vastaavat oman lajinsa huippu-urheilutoiminnasta ja sen kehitystyöstä Suomessa. Huippu-urheiluyksikkö ja sen eri ohjelmat johtavat ja koordinoivat suomalaista huippu-urheilua sekä tukevat ja auttavat lajiliittoa tässä työssä yhdessä sovitusti. Urheiluakatemiatoiminnan tarkoituksena on auttaa eri lajien yksilöitä (urheilijat ja valmentajat) kehittymään urheilu- ja siviiliurallaan sekä tarjota lajeista riippumattomia palveluita urheilijoiden ja lajien käyttöön. Lajiliittojen toiminta urheiluakatemioissa tarkoittaa yksittäisten urheilijoiden ja valmentajien toimintaa sekä joukkue-, seura- ja liittotoimintaa. Lajiliiton valmennusjärjestelmä on integroitunut urheiluakatemiaverkostoon Lajiliiton päätoimiset valmentajat toimivat valmentajina urheiluakatemiaverkostossa Urheiluakatemioiden painopistelajit on neuvoteltu ja sovittu yhteistyössä lajiliittojen kanssa Urheiluakatemiat tarjoavat lajiliitoille lajeista riippumattomia asiantuntijapalveluita, olosuhteita sekä yksilöille urheilun ja opiskelun yhdistämiseen joustavia ratkaisumalleja Lajiliitto nimeää omasta organisaatiostaan urheiluakatemiatoiminnasta vastaavan henkilön ja varaa hänelle työaikaa toimintaan Lajiliitto kirjaa urheiluakatemiatoiminnan osaksi omaa huippu-urheilustrategiaansa Urheiluakatemioiden lajivalmennuksessa noudatetaan lajiliiton laatimaan valmennussuunnitelmaa sekä urheiluakatemioiden yleisiä valtakunnallisia valmennuksen linjauksia. Lajiliiton valmennussuunnitelmassa huolehditaan, että lajin kansainvälinen vaatimustaso on huomioitu urheilijan päivittäisharjoittelussa Huippu-urheiluyksikön johdolla lajiryhmäyhteistyö ja lajien välinen yhteistyö muodostuu pysyväksi toimintatavaksi Lajiliitto, Huippu-urheiluyksikkö ja urheiluakatemiat neuvottelevat ja sopivat lajiliiton valmennusjärjestelmän integroitumisesta urheiluakatemiaverkostoon Huippu-urheiluyksikkö osallistuu yhdessä sovitusti urheiluakatemiaverkostossa toimivien lajivalmentajien palkkatukeen Lajiliitto ja urheiluakatemiat neuvottelevat ja sopivat lajiliiton päätoimisten valmentajien toimimisesta ja mahdollisista yhteispalkkauksista osana urheiluakatemiatoimintaa. Valmentajat vastaavat oman lajinsa lajivalmennuksesta sekä yhdessä sovitusti urheiluakatemiatoiminnan kehitystyöstä Lajiliitto yhdessä urheiluakatemioiden kanssa määrittelee oman toimintansa painopistealueet urheiluakatemiaverkostossa Lajiliitto seuroineen käy omassa suunnittelu- ja strategiatyössään läpi urheiluakatemiatoiminnan mahdollisuudet sekä kirjaa urheiluakatemiatoiminnan omaan suunniteltuun toimintaansa Lajiliitto laatii ja linjaa valmennussuunnitelman urheiluakatemiatoiminnassa mukana oleville urheilijoille 7.4. Seurayhteistyö Urheiluseurat edustavat lajeja paikallisesti. Kaikki urheilijat kuuluvat urheiluseuraan ja kilpailutoiminnassa edustavat sitä. Urheiluakatemiat ovat yhteistyöverkosto, joka tarjoaa neutraalin toimintaympäristön kehittää suomalaista valmennusta ja urheilua. Yksittäisten urheilijoiden kannalta on välttämätöntä, että kaikki urheilijan valmennukseen ja sen tukitoimiin osallistuvat henkilöt kulkevat samaan suuntaan ja toimivat urheilijan parhaaksi. Tämä vaatii aktiivista yhteistyötä sekä yhteydenpitoa lajin sisällä sekä yli lajirajojen. Urheiluseurat ovat kiinteä osa paikallista / seudullista urheiluakatemiaverkostoa Urheiluakatemiaverkoston osaaminen on seuratoimijoiden käytettävissä ja hyödynnettävissä erikseen sovitulla tavalla Urheiluakatemiaurheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat ovat mukana laatimassa valmennus- ja urasuunnitelmaa Tiedonkulku ja raportointi urheiluakatemiavalmentajan / -valmentajien ja henkilökohtaisten valmentajien välillä on jatkuvaa Yhteispalkkauksia päätoimisille valmentajille syntyy monikantasopimuksilla (esim. seura, lajiliitto, urheiluakatemia, huippu-urheiluyksikkö), jonka seurauksena samalla ammattitaitoisella valmentajalla on mahdollisuus vastata urheilijan aamu- ja iltaharjoittelun toteutuksesta Seutukunnan urheiluseuroille järjestetään riittävä määrä tilaisuuksia ja kehitetään yhteistyötapoja urheiluakatemiatoiminnan tunnettuuden lisäämiseksi Seurat määrittelevät huippu-urheilutoiminnan roolin omassa toiminnassaan Seuravalmentajilla on avoimet ovet olla mukana urheiluakatemiatoiminnassa Urheiluakatemiat ottavat vastuun oman alueensa monilajisen valmentajakerhon synnyttämisestä ja toteuttamisesta Seurat, lajiliitot, urheiluakatemiat ja muut keskeiset huippu-urheiluverkoston toimijat neuvottelevat mahdollisuuksista, joista syntyisi uusia päätoimisia valmentajan vakansseja Urheiluakatemian päälajien pääseurojen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja sovitaan toiminnan kehittämisestä 17
8. Valmennus 8.1. Valmennuksen valtakunnalliset linjaukset Valmennuksen valtakunnalliset linjaukset syntyvät yhteistyössä huippu-urheilutoimijoiden kanssa. Linjauksen rakentumisesta vastuussa on Huippu-urheiluyksikön Osaamisohjelma Kaikkiin urheilijan polun vaiheisiin oma valtakunnallinen valmennuksen yleislinjaus/ohjeistus. Lajiliitot määrittelevät valmennuksen yleislinjaukseen pohjautuen tarkemman lajilinjauksen version urheiluakatemioiden käyttöön. Urheiluakatemiat toteuttavat valmennuksessaan ko. linjauksia yhteistyössä lajiliittojen ja seurojen kanssa. Huippu-urheiluyksikkö ja Valo yhteisesti kokoavat ja tekevät yhteistyössä lajiliittojen ja muiden tarvittavien tahojen kanssa valtakunnalliset valmennuksen linjausdokumentit urheilijan polun kaikkiin vaiheisiin. Valmiit linjaukset toimitetaan urheiluakatemioiden käyttöön ja niitä sovelletaan kussakin urheiluakatemiassa tarkoituksen mukaisella tavalla. Valtakunnallisilla urheiluakatemioiden valmennuskoulutuspäivillä koulutetaan urheiluakatemioiden valmentajia kyseisen linjauksen mukaisesti Valmennuslinjauksia käytetään keskeisenä osana uudistuvaa valmentajakoulutusjärjestelmää, varsinaisesta koulutuksesta vastaavat ne tahot joiden perustehtäviin se kuuluu. Valmennuslinjausten toteutumisen seurannasta vastaa Huippu-urheiluyksikkö 8.2. Lajivalmennus Lajivalmennuksen tärkein tavoite on mahdollistaa urheilijoiden ja valmentajien kehittyminen omalla urallaan. Valmentajilla on merkittävä vastuu urheilijoiden kehittymisestä ja menestyksen kasvamisesta. Nuorten olympiavalmentajat vastaavat yhdessä muiden päätoimisten valmentajien kanssa lajiensa parhaiden nuorten valmennuksesta urheiluakatemiaympäristössä kokonaisvaltaisella valmennusotteella, yhteistyössä muiden joukkue- ja henkilökohtaisten valmentajien kanssa. Kaikki urheiluakatemian toimintaympäristössä toimivat päätoimiset ja oto-valmentajat kokoontuvat säännöllisesti sekä johdettuihin että vapaamuotoisiin tapaamisiin jakamaan omaa osaamistaan. Erityinen osaamisen jakamisvastuu on nuorten olympiavalmentajilla. Urheiluakatemioiden lajivalmennuksessa noudatetaan lajiliiton laatimaan valmennussuunnitelmaa sekä urheiluakatemioiden yleisiä valtakunnallisia valmennuksen linjauksia. Lajiliiton valmennussuunnitelmassa huolehditaan, että lajin kansainvälinen vaatimustaso on huomioitu urheilijan päivittäisharjoittelussa Päätoimisia valmentajien paikkoja pyritään luomaan urheiluakatemiaverkostoon sekä valmennusosaamista lisäämään sekä päätoimisille valmentajille että oto -valmentajille Urheilijoiden kehittymisen varmistamiseksi kaikki urheilijan valmennukseen osallistuvat valmentajat ovat sopineet selkeän työnjaon ja vastuut Lajiliittojen ja seurojen kanssa käydään valtakunnallisia ja paikallisia neuvotteluja valmennuksen keskittämisestä/ toteuttamisesta kussakin urheiluakatemiassa. Nuorten olympiavalmentajien toimenkuvissa määritellään heidän aktiivinen roolinsa oman toimintaympäristönsä valmennuksen kehittäjinä. Nuorten olympiavalmentajat valmentavat ensisijaisesti valintavaiheen urheilijoita, mutta myös soveltavin osin lapsuus- ja huippuvaiheen urheilijoita. Nuorten olympiavalmentajien palkkauksen resursointi tapahtuu ensisijaisesti huippu-urheiluyksikön, urheiluakatemioiden, -oppilaitosten, lajiliittojen, urheiluopistojen ja muiden keskeisten toimintatahojen kanssa. Lajiliitot päättävät lajivalmentajista yhteistyössä urheiluakatemian ja huippu-urheiluyksikön kanssa Urheiluakatemioissa noudatetaan lajiliittojen määrittelemää valmennuslinjausta toiminnassa mukana oleville urheilijoille 18
8.3. Yleistaito- ja ominaisuusvalmennus Yleistaito- ja ominaisuusvalmentajat toimivat urheiluakatemiassa yli lajirajojen lajivalmentajien työpareina. Heidän tehtävänään on vastata urheilijoiden eri ominaisuuksien kehittämisestä ja osaamisen jakamisesta urheilijoille ja valmentajille Yleistaito- ja ominaisuusvalmentajat jakavat osaamistaan eri ominaisuuksien valmennuksessa urheiluakatemian urheilijoille ja valmentajille sekä toimivat sovitulla tavalla lajiryhmien ja yksittäisten urheilijoiden valmentajina ominaisuuksien suhteen. Jokaisessa urheiluakatemiassa on yleistaidosta ja ominaisuusvalmennuksesta vastaava päätoiminen valmentaja. Yleistaito- ja ominaisuusvalmentajat toimivat ensisijaisesti urheiluakatemioiden yhteisillä valmennustunneilla, mutta myös lajiharjoittelussa lajivalmennuksen tukena Yleistaito- ja ominaisuusvalmentajien palkkauksen resursointi tapahtuu pääosin huippu-urheiluyksikön, urheiluakatemioiden, urheiluoppilaitosten, lajiliittojen, urheiluopistojen ja muiden keskeisten toimintatahojen kanssa. 8.4. Valmennuksen koordinaatio Urheiluakatemioiden keskeisin tulevien vuosien kehittämiskohde on valmennus. Kuhunkin ikävaiheeseen on saatava urheiluakatemiaurheilijoille sekä määrällisesti että laadullisesti riittävän korkeatasoista valmennusta. Urheilijan polun eri vaiheiden valmennuksen yleiset valtakunnalliset linjaukset tulevat toimimaan valmennuksen tukirankana. Lapsuus-, valinta- ja huippuvaiheen linjaukset helpottavat kunkin urheiluakatemian päivittäisvalmennuksen toteutusta. Käytännön valmennuksen hyvä toteutus vaatii ammattitaitoista valmentamista ja toimivan verkoston rakentamista urheilijoiden kehittymisen varmistamiseksi. Urheiluakatemioiden valmennuksen päävastuun kantavat päätoimiset eri lajien urheiluakatemiavalmentajat. Valmentajat palkataan yhteistyössä urheiluakatemioiden, -oppilaitosten, -opistojen, lajiliittojen, seurojen, huippu-urheiluyksikön ja muiden keskeisten toimijatahojen kanssa. Nuorten olympiavalmentajien (NOV) palkkausta jatketaan. He vastaavat ensisijaisesti urheiluakatemioiden lajivalmennuksesta. Uutena aloitetaan urheiluakatemioiden valmennuskoordinaattoreiden sekä yleistaito- ja ominaisuusvalmentajien palkkausprosessi. Jokaisella urheiluakatemialla on päätoiminen valmennuksen koordinaattori Valmennuskoordinaattorit huolehtivat toimintaympäristössään olevien valmentajien valmennustoiminnan koordinoinnista, yhteisistä koulutustapahtumista ja toimivat heidän työnohjaajina. Valmennuskoordinaattorit toimivat urheiluakatemiaurheilijoiden valmennuksen yhteyshenkilöinä sekä tekevät myös perusvalmennustyötä. Valmennuskoordinaattorit vastaavat oman urheiluakatemiansa valmentajien säännöllisistä yhteisistä ohjatuista tai vapaamuotoisista tapaamisista. Valmennuskoordinaattoreiden tehtävänä on luoda omaan toimintaympäristöönsä sopivia valmentajien yhteistoiminnan muotoja yli lajirajojen. Toiminnan koordinoinnissa hyödynnetään jo eri urheiluakatemioissa toteutettuja toimintamalleja Valmennuskoordinaattoreiden palkkauksen resursointi tapahtuu huippu-urheiluyksikön, urheiluakatemioiden, -oppilaitosten, lajiliittojen, urheiluopistojen ja muiden keskeisten toimintatahojen kanssa Huippu-urheiluyksikkö vastaa valmennuskoordinaattoreiden työnohjauskoulutuksen järjestämisestä. 19
9. Asiantuntijapalvelut Valmennuksen ohella urheilijoiden kehittymisen kannalta keskeistä on vammojen ja sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito. Ennaltaehkäisyn toimenpiteet tulee liittää kiinteästi osaksi päivittäistä valmennusprosessia. Terveydenhuollon osana urheilijoiden psyykkinen hyvinvointi ja kilpailutilanteiden henkinen vahvuus, säännöllisen ravintovalmennuksen ohella ovat tärkeitä kehityksen kohteita. Urheiluakatemioihin on merkittävä mahdollisuus rakentaa kaikkia Urheilijan polulla olevia urheilijoita koskeva valtakunnallinen asiantuntijaverkosto. Antidopingkoulutuksella vaikutetaan urheiluakatemiaurheilijoiden asenteisiin ja tietoon niin, että heillä on valmiudet tehdä eettisyyteen ja toisten kunnioittamiseen perustuvia valintoja. Urheiluakatemioille luodaan terveydenhuollon perus- ja erikoisterveydenhuollon palvelut urheiluakatemioiden aseman mukaan Kaikille urheiluakatemiaurheilijoille toteutetaan vuosittaiset valtakunnallisesti strukturoidut perusterveys- ja lihastasapainotarkastukset Urheiluakatemiaurheilijoille luodaan omalääkäri ja -fysioterapeuttijärjestelmä Ennaltaehkäisevä ja kuntouttava fysioterapia integroidaan osaksi päivittäistä valmennusta Urheilupsykologiaa kehitetään osaksi päivittäistä valmennusta Urheilijan polun kaikkiin vaiheisiin Säännöllisin välein toteutetaan perusravintokartoitus kaikille urheiluakatemiaurheilijoille Ravintoterapeuttikonsultaatio mahdollistetaan kaikissa urheiluakatemioissa Valmennukseen liittyvät asiantuntijapalvelut (biomekaniikka, urheilufysiologia jne) ohjataan urheiluakatemiaurheilijoiden käyttöön mahdollisimman hyvin, sovitulla tavalla yhteistyössä Osaamis- ja Huippuvaiheen ohjelman kanssa Urheiluakatemiaurheilijoille järjestetään vuosittain antidopingkoulutusta Urheiluakatemioiden auditoinnin yhteydessä määritellään kullekin urheiluakatemialle oman tasonsa mukaiset terveydenhuollon asiantuntijapalvelut Valmennuksen asiantuntijapalveluiden hyödyntämisestä sovitaan vuosittain yhteistyössä Osaamis- ja Huippuvaiheen ohjelmasta vastaavien kanssa Terveydenhuollon asiantuntijapalveluiden omavastuut määritellään urheilijoiden tason mukaan Terveydenhuollon asiantuntijapalveluiden saatavuus ja nopeus määritellään urheilijoiden tason mukaan Olympiakomitean vakuutusjärjestelmää hyödynnetään urheilijoiden terveydenhuollon toteutuksessa Vakuutusjärjestelmän laajentamista kaikille urheiluakatemiaurheilijoille kehitetään 20