Asumisen arkea ja unelmia Potilaasta kansalaiseksi laitoksesta omaan kotiin Kajaani 23/8 2012 riitta-leena.karlsson@stockholm.se Vammaisasiamies/funktionshinderombudsman Tukholman kaupunki
Tukholman vammaisasiamies - työtehtävät 1. Tiedon välittäminen. Alaa koskevien tapahtumien ja päätöksien seuraaminen ja informaation välittäminen sekä kaupungin päätöselimiin että työntekijöille. 2. Toiminnan seuraaminen. Jokavuotinen raportti kaupunginhallitukselle sisältäen toimintakertomuksen, selonteon vammaisalan puutteista Tukholmassa sekä asiaan kuuluvat parannusehdotukset. 3. Vammaisten foorumi. Neuvonanto, informaatio ja ohjaaminen yksityisille ja vammaisyhdistyksille. 4. Yhteistyö valtiollisten viranomaisen, maakäräjien sekä kunnan eri toiminta-alojen kanssa. Hyvien yhteistyöolosuhteiden kehittäminen Tukholman kaupungin ja vammaisyhdistysten välillä. Stadsledningskontoret
Sisällöstä Laitosten poistaminen kuinka se onnistui Ruotsissa/Tukholmassa Ruotsin tilanne vammaishuollon alalla
Vastuutasot vammaishuollon alalla Valtio eläkkeet, sair-vakuutustuki, myös korvaus/henkilökohtainen avustaja Maakäräjät (landstinget) sairaanhoito, kuntoutus, erikoistuki-centrat Kunnat sosiaalitoimi, asuminen ja päivätoiminta/työtoiminta
Idiootista kansalaiseksi 1960 14 000 kehitysvammaista laitoksissa (valtion vastuu) 2000 Viimeisten laitospaikkojen poistaminen 2010 38.000 kansalaisella on kehitysvamma 23.000 ryhmäasunnoissa tai sitä vastaavissa asunnoissa
Päätökset laitoksien poistamisesta 1967 Omsorgslagen/Huoltolaki Pyrkimys siirtymisestä laitoksista avoimiin tukitoimiin Vastuu valtiolta aluehallinnolle/maakäräjät/läänit 1994 Lagen om Stöd och service till vissa funktionshindrade (LSS) ja Lagen om införande av LSS- vammaishuoltoreformi Vastuu aluehallinnolta/maakäräjiltä kunnille Kehitysvammalaitokset poistettava vuoteen 2000 mennessä
Lagen om avveckling av specialsjukhus och vårdhem 1997 kehitystyön nopeuttamiseksi Yhä käytössä olevat 52 kehitysvammalaitosta ( noin 1000 asuinpaikkaa) on poistettava vuoteen 2000 mennessä Kehitysvammaisten erityissairaalat on poistettava välittömästi v 1997 Yhteiset suunnitelmat (kunnat ja maakäräjät) Sosiaalihallitukselle, selvitys kuinka laitospaikat korvataan vuoteen 2000 mennessä Erityislupa toiminnan jatkamisesta 1/1 2000 jälkeen (tarvittiin neljälle pienemmälle laitokselle LSS-lain mukaisten asuntojen valmistuessa)
Yhteiskunnan tuki kehitysvammaisille henkilöille vuodesta 1994 Hälso- och sjukvårdslagen (HSL) terv- ja sair.hoitolaki (aluehallinto/maakäräjät) Sairaanhoito, kotisairaanhoito, kuntoutustoimenpiteet, apuvälineet, tulkinta Socialtjänstlagen (SoL ) sosiaaliturvalaki (kunnat) Taloudellinen ja sosiaalinen tuki Lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade (LSS) plusslag/lisälaki (kunnat) 10 erityisoikeutta vaikeasti vammaisille henkilöille
Socialtjänstlagen (SoL) Sosiaaliturvalaki Vammaishuoltoa koskeva tuki: Lapset ja nuoret -turvallisten ja hyvien kasvuolosuhteiden sekä erityisen tuen ja avun tarpeen tyydyttäminen. Toimintarajoitteiset ihmiset - fyysisesti, psyykkisesti tai muista syistä toimintarajoitteisten ihmisten on voitava osallistua yhteiskuntaelämään ja elää muiden ihmisten tavoin. Heille on tarjottava mielekästä työtä/ harrastettavaa. Heidän on saatava asua kunkin yksittäisen henkilön omakohtaisia tarpeita vastaavasti.
Lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade 1994 (LSS) LSS-laki säätää oikeudet seuraaville vammaisryhmille (personkrets): 1. Henkilöt joilla on kehitysvamma, autismi, autismikirjoa vastaava vamma 2. Henkilöt joilla on aikuisiässä esiintynyt aivovaurio/-vamma 3. Henkilöt joilla on suuri, pysyvä fyysinen tai psyykkinen vamma joka ei johdu normaalista vanhentumisesta mutta aiheuttaa suuret/huomattavat vaikeudet jokapäiväisissä toiminnoissa ja johtaa monipuolisen tuen tarpeeseen
Laatuvaatimukset asumisessa 1985 Valtion tuki asuntojen tuottamiseen vaati täysimittaisen asunnon ryhmäasunnossa; Oma asunto, noin 40 m2, keittomahdollisuudet ja kylpyhuone. Pienet asuntoyksiköt. 1994 LSS - Täysimittainen oma asunto, korkeintaan 5-6 asuntoa samassa ryhmässä jossa on myös yhteiset tilat. Ryhmäasunto ei saa olla kategoria-rakennuksissa kuten sairaalat, hoivakodit ym. Useita ryhmäasuntoja ei saa esiintyä samassa rakennuksessa tai porttikäytävässä. Ryhmäasuntojen on oltava normaalin tavallisen asuinympäristön yhteydessä.
Avuntarpeen määrittely Virkamies määrittelee avun tarpeen korkeintaan vuodeksi Tarvetaso määrää korvaustason (Rkr)tuottajalle. Huom. määrittelyinstrumentit jatkuvassa kehitysvaiheessa. Ei kriteeriä diagnoosin mukaan, sosiaalipalvelualan lakitulkinta säätelee avun määrän STADSLEDNINGSKONTORET
Ryhmäasunnnot kehitysvauhti 1970-2000 Vuosi Asuntomäärä (1970 500 1975 1700 1980 3200) 1985 5600 - Valtion tukea koskevat laatuvaatimukset 1990 8200 1995 13000 - LSS-laki -94, uudet laatuvaatimukset 2000 15800
Laitoksista yhteiskuntaan kuka vastusti? Henkilökunta - työolojen muutos, epävarmuus Kehitysvammaiset - epävarmuus Perhe/omaiset/läheiset ja vammaisjärjestöt - pelko ja epävarmuus Naapurit, muut kansalaiset - ennakkoluulot, negatiivinen suhtautuminen
Muutosten vastustamisesta
Henkilökunta Laitostausta Koulutusvaatimukset Uudet työ- ja toimitavat Uusi ideologia Potilaasta kansalaiseksi Ekspertistä tukihenkilöksi
Elämänlaatu vertauksia 2010 Kehitysvammaisen elintaso keskivertoruotsalaiseen verrattuna huomattavasti alhaisempi: Taloudellinen tilanne Kolulustaso Työelämään osallistuminen Vapaa-ajan sisältö Terveydentila Poikkeus Asumisen laatu sisältäen TV ja puhelinyhteys muihin verrattavissa (Tietokone- ja internet mahdollisuudet; suuri ero muihin kansalaisiin verrattuna)
Tukitoimet vammaisille Tukholmassa 2011 Lähes 8000 henkilöä saa vammaishuollon tukitoimia 4700 saa LSS-tukimuotoja, kunnan vastuu (exkl valtiollinen henkilökohtainen avustaja, jota saa noin 1000 henkilöä Tukholmassa ja noin 15.000 koko maassa) 3300 saa SoL-tukimuotoja joista noin 2000 koskee sosiaalipsykiatrian tukitoimintaa Ryhmäasunnot 1070 asuntoa LSS-ryhmäasunnoissa ja 450 asuntoa SOL-asumismuodoissa Tulevat tarpeet: yli 500 uutta LSS-asuntoa vuoteen 2014 + noin 500 uutta SoLtukiasuntoa Työ- ja päivätoimintapaikat 60 kunnallista työkeskusta/työnantajaa, 80 yksityistä työkesk/työnantajaa Tulevat tarpeet: enemmän yksilöllistä ja työlinjalle suuntautuvaa toimintaa tavallisilla työpaikoilla
Kustannukset (v 2009) Koko sosiaalitoimen kustannuksista: 26 % koko sosiaalitoimen kustannuksista Ruotsin kunnissa koskee vammaishuollon tukitoimia (43,7 mrd kr) Koko yhteiskunnan vammaisalan kustannuksista : 20 % terveyden ja sairaanhoitolain ja sosiaalihuoltolain säätämä tuki 80 % LSS-tuki ( sisältäen myös valtiollinen henkilökohtainen avustaja-tuki) 40 % koko vammaistoimialan kustannuksista koskee LSS-asumistukimuotoja Asumiskustannukset per asunto: Keskimääräinen kustannus, asuminen LSS 780.000 kr/vuosi Keskimääräinen kustannus, asuminen SoL 600.000 kr/vuosi Lähde Socialstyrelsen
Ajankohtaista Valinnanvapausreformi: lisääntyykö asiakkaan valinnanmahdollisuus? Kilpailuttaminen: parantuuko palvelujen laatu ja tehostuuko toiminta? Laatukysymykset; mitä sisältyy hyvään elämänlaatuun? Kustannukset; mikä korvaus maksetaan palvelujen tuottajalle?
Kokemukset Vaikeudet Ennakkoluulot Asenteiden muuttaminen lainsäädännön mukaisesti Ilonaiheet Elämän laatu kehitysvammaisille ja läheisilleen Kaikki näkyvät katukuvassa ja yhteiskunnassa Haasteet Uudet sukupolvet uudet tarpeet Kustannukset: kuka maksaa ja miten paljon? Henkilökunta: mistä henkilökunta ja mitkä ammattivaatimukset? Mitä sisältyy lain säätämään hyvään laatuun? Miten järjestää tehokas toiminnan ja laadun seuranta?
Reformien toteuttaminen = ainutlaatuinen suhtautumisen muutos kehitysvammaiseen henkilöön Ennen Pilkattu Piilotettu Pelätty Nyt Täysiarvoinen kunnioitettu kansalainen yhteiskunnan keskuudessa jolla on lakisääteiset oikeudet hyvään elämänlaatuun
Vammaispoliittiset tavoitteet Ruotsissa v 2011-2016 UK sopimus, vammaisen henkilön ihmisoikeudet, vuodesta 2009 Valtiolliset tavoitteet: Työvoimapolitiikka - mahdollisuudet työelämään Koulutoimi - mahdollisuudet koulutukseen Sosiaalipolitiikka - tietoisuus tukitoimien tehokkuudesta Kansanterveyspolitiikka terveydentilan taso Fyysinen esteettömyys Esteettömät kuljetustoimet IT-politiikka - esteetön kommunikaatio, media ja e-palvelut Kulttuuri, media ja urheilu - tarjontaa kaikille Oikeuslaitos ja siirtolaispolitiikka - tietoisuus erityistarpeista Kuluttajapolitiikka tuotteet ja palvelut sopivaksi kaikille
Seitsemän priorisoitua toimintaalaa Tukholmassa 2011-2016 1. Fyysinen esteettömyys 2. Informaatio ja kommunikaatio 3. Tietoisuus ja kohtaaminen/suhtautuminen 4. Koulutoimi lapset, nuoret ja aikuiset 5. Palkkatyö ja työtoiminta 6. Asuminen 7. Vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu 2012-08-29 SIDAN 24
Vastuu kaikilla lautakunnilla ja liikelaitoksilla Kaupungin Budgetti 2012 määrää toimintaa pyrkimysten mukaisesti Kaikkien esitettävä vähintään kolme konkreettista aktiviteettia per toimintaalue olojen parantamiseksi Aktiviteetit päätettävä yhteistyössä vammaisneuvostojen kanssa
Kiitos ja menestystä uudistustyössänne!! 2012-08-29 SIDAN 26