Tule jäädäksesi Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma Riikka Vuorenmaa ja Sintija Dutka 14.3.2014 Versio 2: kommentoitavaksi sidosryhmille
Sisällys 1. Moninaisuus on rikkautta... 3 Kultti-projekti kokosi yhteen kaupungin kulttuurielämän maahanmuuttajatyön tekijät... 3 Kotoutuminen koskee koko yhteiskuntaa... 4 Maahanmuutto rikastaa Rovaniemeä... 4 Kulttuuri on läsnä paikkakunnalle juurtumisen jokaisessa vaiheessa... 5 Uudet rovaniemeläiset haluavat tutustua naapureihinsa... 6 Rovaniemen kulttuuriala on työskennellyt maahanmuuttajien kanssa jo pitkään... 7 Kulttuurialan toimijat sitoutuvat ottamaan uudet rovaniemeläiset osaksi Rovaniemen kulttuurielämää... 8 2. Hallinnolliset rakenteet tukevat kulttuurialan osallistumista kotouttamiseen... 9 Tieto kulkee toimijoiden välillä... 9 Toimijat tekevät pitkäjänteistä yhteistyötä... 11 Toiminta suunnitellaan yhdessä... 14 Toteuttamiselle on useita erilaisia tapoja... 15 Yhteistyöverkosto on oppimisalusta... 17 3. Kulttuurielämä on läsnä avainhetkillä... 19 Kulttuurielämä houkuttelee Rovaniemelle... 19 Kulttuuri auttaa uutta rovaniemeläistä hahmottamaan paikkakuntaa... 21 Jokainen löytää itselleen sopivat kulttuuripalvelut... 24 Kulttuuriosallisuus juurruttaa paikkakunnalle... 27 Kulttuurivähemmistöt viihtyvät Rovaniemellä... 29 Rovaniemen henki on kaikkien yhteinen... 30 Kulttuurialan ammattilainen löytää oman paikkansa Rovaniemeltä... 33 LIITE 2: Matkoja... 34 Pakolaisena 5-vuotiaana perheensä kanssa Rovaniemelle päätynyt lapsi... 34 Uusperheeseen kouluikäisenä muuttava nuori... 35 Vaihto-opiskelija, joka parisuhteen myötä päättääkin jäädä Rovaniemelle... 36 Matkailualalle töihin tuleva sinkku... 37 Turvapaikkaa ja työtä hakeva perheellinen aikuinen... 37 Lapsensa perheen luo muuttanut isovanhempi... 37 LIITE 3: Lisää aineistoa... 37 2
1. Moninaisuus on rikkautta Rovaniemi on kansainvälinen kaupunki, jossa on vilkas kulttuurielämä. Kaupungin asukasluku kasvaa muun muassa maahanmuuton vuoksi. Korkeakoulut, matkailuala ja tuotekehitys tuovat kaupunkiin ihmisiä kaikkialta maailmasta. Rovaniemi on vastaanottanut ja kotouttanut pakolaisia pitkäjänteisesti. Kulttuurielämä tarkoittaa asioita, joita paikallisyhteisön ihmiset tekevät yhdessä viihtyäkseen, nauttiakseen toistensa seurasta ja tutkiakseen elämän eri puolia. Kulttuuri sitoo yhteisön jäsenet yhteen, tuottaa ilmaisuja, välittää kokemuksia, tekee elämästä mielekästä. Rovaniemi näkee, että kulttuurielämällä on suuri merkitys uusien rovaniemeläisten juurtumiseen paikkakunnalle. Kaupungin kulttuurielämälle moninaisuus on rikkaus. Kulttuurialan kotouttamisohjelma esittää toimenpiteitä, joilla varmistetaan uusien rovaniemeläisten tasavertainen osallisuus kulttuurin normaalipalveluihin. Näihin kuuluvat viestinnän kehittäminen ja matalan kynnyksen palveluiden tukeminen. Kaikki tarvitsevat toisinaan myös kohdennettuja palveluita. Ohjelmassa hahmotetaan uudelle paikkakunnalle juurtumista vaiheittaisena prosessina. Kussakin vaiheessa tietynlainen palveluiden kohdennus voi olla erityisen vaikuttava. Ohjelma pyrkii tunnistamaan nämä hetket ja tarjoamaan niihin toimenpide-ehdotuksia. Ohjelmassa on kiinnitetty huomiota myös eri ikäryhmien erilaisiin tarpeisiin. Etenkin lastenkulttuurin on kosketettava jokaista rovaniemeläistä lasta perheen taustasta tai tulotasosta riippumatta. Jotta Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma voisi toteutua, kulttuurialan on kokonaisuudessaan sitouduttava siihen. Kaupunkiorganisaatiossa ohjelman hyväksymisestä päättää vapaa-ajan lautakunta. Tilaajapuolella Sivistyspalveluiden vastuualue ja tuottajapuolella Vapaa-ajan palvelualue sitoutuvat viemään ohjelmassa ehdotettuja toimenpiteitä käytäntöön. Ohjelman valmisteluun on osallistunut suuri joukko muitakin toimijoita. Allekirjoittamalla ohjelman ne sitoutuvat pyrkimään yhdessä ohjelmassa kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteistyö vie kaupunkikulttuuria kokonaisuudessaan eteenpäin. Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma julkaistaan suomen lisäksi englanniksi. Ohjelman pääasiallinen julkaisukanava on internet. Kultti-projekti kokosi yhteen kaupungin kulttuurielämän maahanmuuttajatyön tekijät Kulttuurijohtaja Marja Wideniuksen käynnistämän Kultti-projektin tavoitteena oli koota Rovaniemelle maahanmuuttajatyötä kulttuurialalla tekevien yhteistyöverkosto, aloittaa maahanmuuttajista koostuvan asiakasraadin toiminta ja suunnitella kulttuurialan kotouttamisohjelma toimenpide-ehdotuksineen. Projekti alkoi 1.6.2013 ja päättyy 31.5.2014. Projektia rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin ELY-keskus sekä Rovaniemen kaupunki. Projektissa työskentelivät osa-aikaisina projektikoordinaattori Riikka Vuorenmaa ja kokemusasiantuntija Sintija Dutka. Kulttuurialan kotouttamisohjelman koostamiseen ovat osallistuneet lukuisat organisaatiot ja henkilöt. 3
Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelman tavoitteena on saattaa yhteen kulttuurialan tietotaito ja toisaalta maahanmuuttajaväestön kulttuuripalveluiden ja -osallisuuden tarpeet. Se esittää keinoja, jotka osaltaan auttavat kaupunkia saavuttamaan strategiset tavoitteensa. Kulttuurialan kotouttamisohjelma kuvaa kaupunkiorganisaatiolle, maahanmuuttajille ja kulttuurialan toimijoille miten ulkomailta muuttanut uusi rovaniemeläinen pääsee sisään paikalliseen kulttuurielämään. Jokaiselle lukijakunnalle on vinkkejä asian järjestämiseksi omalta kantilta katsottuna. Ohjelmaa voi soveltaa myös Suomesta muuttaneisiin junantuomiin. Kotoutuminen koskee koko yhteiskuntaa Lapin maahanmuuttostrategia 2017 kuvaa selkeästi lappilaisen tahtotilan: Lappi on moniarvoinen ja monikulttuurinen maakunta, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet ja edellytykset elää, asua ja tehdä työtä. Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma on linjassa Lapin maahanmuuttostrategian tavoitteiden kanssa ja osallistuu sen toteuttamiseen. Rovaniemen kaupungin toiminnan suuntaa ohjaa kaupunkistrategia. Kulttuurialan kotouttamisohjelman kirjoitusajankohtana kaupunkistrategiaa oltiin juuri päivittämässä vuosille 2015 2018. Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi kaupungilla on useita ohjelmia. Kotoutumisen varmistaminen on luonteeltaan poikkihallinnollista, ja sen toteuttamiseksi Rovaniemi on laatinut kotouttamisohjelman vuosille 2014 2020. Kotouttamisohjelma on kunnalle lakisääteinen, ja siinä on sivuttava myös kulttuuria. Kultti-projekti ehti viemään joitain toimenpide-ehdotuksia kotouttamisohjelmaan. Loput pääsevät mukaan kotouttamisohjelman päivityksiin. Hallinnollisesta näkökulmasta Kulttuurialan kotouttamisohjelma on toimialakohtainen kehitysohjelma. Kulttuurialan kotouttamisohjelma huomioi ja tulee huomioiduksi vapaaajan lautakunnan tilaamissa kulttuuriopetussuunnitelmassa ja Rovaniemen muotoiluohjelmassa. Kaupunki on osallistunut Taikalampun Lapin lastenkulttuuriverkoston ylläpitoon vuodesta 2005. Lastenkulttuuri on kulttuurialan kotouttamisohjelmassa merkittävässä osassa. Kultti ja ikäohjelman kirjoittaja ovat tehneet yhteistyötä, jotta molemmat näkökulmat tulevat huomioiduksi ohjelmissa. Toimijat arvioivat kulttuurialan kotouttamisohjelman toteutumista omissa toimintakertomuksissaan. Vapaa-ajan lautakunta arvioi toteutumista ja muutostarpeita vuosittain. Arvioinnin tueksi kaupunki toteuttaa säännöllisiä kyselyitä kulttuuriosallisuudesta. Kyselyissä huomioidaan kohderyhmän suomenkielen ja kirjallisen ilmaisun rajallisuus. Rovaniemen kaupungin päätösten toteuttamista ja vaikuttavuutta seuraa tarkastuslautakunta. Vuoden 2012 arviointikertomuksessaan se kehottaa kaupunkia siirtyä raskaista ja korjaavista palveluista kevyempiin ja ennaltaehkäisevämpiin palveluihin. Kotoutumisen ja yhteisöllisyyden edistäminen kulttuurin keinoin on yksi vastaus tarkastuslautakunnan kehotukseen. Maahanmuutto rikastaa Rovaniemeä Rovaniemellä on yli 60000 asukasta. Heistä 1400 on ulkomaan kansalaisia. Tämä on hieman vähemmän kuin koko Suomessa keskimäärin, mutta vastaa muiden samankokoisten kaupunkien tilannetta. Rovaniemelle muuttaa vuosittain yli 300 henkilöä. Kaupungin 4
asukasmäärän lisääntymisestä merkittävä osa johtuu maahanmuutosta. Jokaisella muuttajalla on oma, erityinen taustansa ja syynsä, jotka ovat tuoneet hänet napapiirille. Rovaniemen suurimmat kansalaisuusryhmät olivat vuonna 2011 Venäjä, Irak, Ruotsi ja Myanmar. Kaikkiaan Rovaniemellä asui 88 eri maan kansalaisia. Rovaniemen maahanmuuttajista pakolaisia on noin kolmannes. Kaupunki on 2000-luvulla ottanut vastaan 50 80 pakolaista vuodessa. Heistä suurin osa on kiintiöpakolaisia. Rovaniemellä asuu satakunta (TARKISTA) turvapaikanhakijaa Suomen Punaisen Ristin ylläpitämässä vastaanottokeskuksessa. Heitä ei kuitenkaan tilastoida rovaniemeläisiksi. Rovaniemen korkeakouluissa opiskelee vuosittain kuutisensataa kansainvälistä opiskelijaa. He asuvat kaupungissa erimittaisia aikoja. Lisäksi korkeakoulut työllistävät vuosittain kymmeniä kansainvälisiä opettajia ja tutkijoita. Myös moni muu toimiala tuo Rovaniemelle ulkomaisia työntekijöitä. Lapin alueella ulkomaan kansalaiset ovat työllistyneet etenkin hallinnossa, majoitus- ja ravitsemusalalla, terveys- ja sosiaalipalveluissa, kaupan alalla ja teollisuudessa. Jotkut Rovaniemelle alun perin väliaikaisesti päätyneet alkavat juurtua paikkakunnalle ja toisaalta moni pysyvästi asettunut joutuu muuttamaan mieltään. Maahanmuuttajan jäämistä Rovaniemelle voi vaikeuttaa esimerkiksi sosiaalisten tai ammatillisten verkostojen puute, työttömyys, puutteelliseksi koettu suomen kielen taito tai vaikeudet valtaväestöstä poikkeavan elämäntavan noudattamisessa. Kulttuuripalvelut voivat vaikuttaa näihin kaikkiin syihin. Kulttuurialan kotouttamisohjelman tavoittelema Rovaniemi on eloisa yhteisö, joka aktiivisesti ottaa vastaan ja perehdyttää uudet jäsenensä. Rovaniemelle muuttanut henkilö on tervetullut, pääsee vaivattomasti osaksi yhteisöä ja tuntee itsensä sen tasavertaiseksi jäseneksi. Uudet kuntalaiset osallistuvat yhteisön toimintoihin alusta alkaen. Vastuut ja velvollisuudet yhteisöä kohtaan jakautuvat tasa-arvoisesti. Ohjelma tiedostaa siirtolaisuuden vaikutukset läpi elämän. Samalla se tukee rovaniemeläisen kulttuurisen monimuotoisuuden ylläpitoa ja luontevaa kehitystä. Kulttuuri on läsnä paikkakunnalle juurtumisen jokaisessa vaiheessa Kulttuurialan kotouttamisohjelman jäsennyksenä toimii ajatus uudelle paikkakunnalle juurtumisen vaiheista ja nivelkohdista. Kulttuurielämän on oltava läsnä kaikissa vaiheissa, kunkin vaiheen vaatimalla tavalla. Ohjelman tavoitteena on tukea jokaisen maahanmuuttajan yksilöllistä matkaa rovaniemeläiseksi. Se, mikä koskettaa yhtä syvällisesti, ei toimi lainkaan jonkun muun kohdalla. Kulttuurialan kotouttamisohjelma koostuukin laajasta keinovalikoimasta. Ohjelma kuvaa myös taustarakenteita, joiden on oltava kunnossa minkä tahansa toimenpiteen onnistumiseksi. Ohjelman väliotsikot ovat väitteitä, joihin leipäteksti tarjoaa ratkaisuja. Lukija saa käsityksen ohjelman asettamasta tavoitetilasta silmäilemällä otsikot. Kunkin ratkaisuehdotuksen kohdalla on määritelty keinot sen toteuttamiseksi. Ohjelman liitteenä on kuvaus muutaman kuvitellun eri-ikäisen ihmisen matkasta rovaniemeläiseksi. 5
Uudet rovaniemeläiset haluavat tutustua naapureihinsa Kultti-projekti järjesti maahanmuuttajista koostuvan asiakasraadin kanssa kahdeksan tapaamista. Jokaisella tapaamisella oli joku kulttuurielämään liittyvä aihe. Ensimmäisessä tapaamisessaan raati määritteli kulttuuria. Tärkeimmäksi nousi kulttuurin tekeminen yhdessä: juhlat, yhteiset tapahtumat ja kulttuuriharrastukset. Kulttuurin rajaaminen oli vaikeaa. Mikä inhimillinen toiminta ei olisi kulttuuria? Kultin raadin viesti oli, että ulkomailta Rovaniemelle muuttaneen on tärkeintä tutustua muihin kaupunkilaisiin. Sosiaaliset suhteet motivoivat kielen oppimista ja auttavat löytämään oman paikan yhteisössä. Verkostoituminen helpottaa työnsaantia ja parantaa mielialaa. Kulttuurialalla on erinomaiset mahdollisuudet tarjota yhdessäolon ja tutustumisen tilaisuuksia. Raadin keskusteluissa samoja toiveita ja kehitysehdotuksia nousi esiin toistuvasti. Samat toiveet koskettanevat kaikkia kuntalaisia. Kulttuuri perusoikeutena Kulttuuri on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, joka ei saa jäädä muiden oikeuksien jalkoihin. Kulttuurilla on suuri rooli ihmisten elämässä. Kulttuuripalvelut tarjoavat loputtomasti oppimismahdollisuuksia. Kulttuuripalvelut ovat osa perustavanlaatuista oikeutta koulutukselliseen yhdenvertaisuuteen. Köyhän tai monilapsisen perheen mahdollisuudet osallistua kulttuuripalveluihin ovat rajalliset. Kaupungin on turvattava etenkin lapsille mahdollisuus kulttuuriosallisuuteen tulotasosta riippumatta. Esimerkiksi taiteen perusopetus on käytännössä monien saavuttamattomissa. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys syntyy yhdessä olemisesta ja yhdessä tekemisestä. Kulttuurielämä tarjoaa tälle paljon mahdollisuuksia. Tekemisen ei tarvitse olla suurta ja näyttävää. Ruuanlaitto, käsityöt, elokuvaillat ajavat asiaa mainiosti. Omatoimisuutta hidastavat asiat ovat usein hyvin pieniä. Kaupungin rooli voisi olla saattaa tekijöitä ja organisaatioita yhteen ja poistaa pieniä kynnyksiä. Kaupunkiorganisaation on tuettava yhteisöllisyyttä ja kasvatettava koko väestöä monimuotoisuuteen. Kulttuurielämän kuuluu tarjota tilaisuuksia erilaisten ihmisten spontaaneille kohtaamisille. Tämä auttaa maahanmuuttajaa solmimaan ystävyyssuhteita, verkostoitumaan ja käyttämään suomea. Viestintä Jotta viestintä tavoittaisi maahanmuuttajat, on käytettävä useita kanavia ja kieliä. Ihmisten kohtaamisella kasvokkain on suuri merkitys viestinnässäkin. Rovaniemi tarvitsisi epämuodollisempaa näkymistä internetissä, sosiaalisia verkostoja. 6
Rovaniemelle tarvitaan kattava ja ajantasainen tapahtumakalenteri, jonka kaikki tuntevat. Nykyinen kalenteri on liian suppea, eikä siitä tiedetä. Epäviralliset kalenterit puolestaan eivät nauti samaa statusta, kuin kaupungin ylläpitämä. Tilat Kulttuuriharrastukset eivät välttämättä vaadi ihmeellistä tilaa. Sama tila sopii moneen käyttöön. Halvat, kaikkien käytettävissä olevat tilat lisäisivät tasa-arvoisuutta. Keskeisellä paikalla oleva toiminnan keskittymä palvelisi yhteisöllisyyttä. Eri-ikäiset ihmiset voisivat kokoontua samaan paikkaan tekemään erilaisia asioita. Kaikki kaupunkilaiset tuntisivat paikan. Kulttuurihallinto Kulttuuriasioiden päätöksenteko ja organisaatiomalli eivät hahmotu maahanmuuttajille, ja siksi he eivät myöskään tiedä omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. Päättäjien tulisi aktiivisesti hakea tietoa ja mielipiteitä kulttuurin kuluttajilta. Tiedon pyytäjän aktiivisuus on merkki siitä, että mielipiteellä on arvoa. Omille mielipiteille on nykyään hankala löytää kanavaa. Tulee olo, ettei niistä olla kiinnostuneita kulttuurialalla. Maahanmuuttajat haluavat osallistua heitä koskevan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Hallinnollisia tavoitteita ja suunnitelmia kirjataan jatkuvasti. Nämä eivät hahmotu hallintoorganisaation ulkopuolelle ja niiden käytännön toteutumista on vaikea huomata. Rovaniemen kulttuuriala on työskennellyt maahanmuuttajien kanssa jo pitkään Kultti-projekti haastatteli useita rovaniemeläisiä kulttuurialan toimijoita. Maahanmuuttajien saaminen normaalipalveluiden pariin nähtiin kaikissa organisaatioissa tärkeänä. Moni halusi myös työskennellä heidän kanssaan kohdennetusti ja kotouttavasti. Tästä oli kokemuksia niin kirjastolla, eri taiteenaloilla kuin museoillakin. Kulttuurialan toimijat kokivat voivansa antaa paljon uusille rovaniemeläisille. Ne uskoivat voivansa tukea muuttoliikkeeseen liittyvää identiteettityötä yksilö- ja yhteisötasolla, helpottaa paikkakuntaan tutustumista ja sinne juurtumista sekä tukea kielen oppimisessa. Toimijoilla oli kokemuksia yhteisöllisistä taideprojekteista, monikulttuuristen harrastusryhmien luomisesta sekä museopedagogiikasta. Haasteiksi toimijat kokivat maahanmuuttajien tavoittamisen silloin, kun he eivät ole osa jotakin ryhmää, kuten koulutusryhmää tai koululuokkaa. Kulttuurialan toimijat kokivat, ettei muilla sektoreilla tiedetä tarpeeksi kulttuurialan keinoista ja osaamisesta. Sitä voisi hyödyntää kotoutumisen tukena paljon enemmänkin. Yhteistyötä eri sektoreiden välillä oli, mutta se tuntui kulttuurialan kannalta lyhytjänteiseltä tai sitä ei suunniteltu yhdessä. Kulttuurialalta puuttui tietoa rovaniemeläisestä maahanmuutosta ja kotouttamistoimista. 7
Toimijat toivoivat yhteistyöverkostoa, jossa vaihtaa kokemuksia ja ideoita sekä löytää kumppaneita. Ne tarvitsisivat henkilöresursseja erityisryhmille kohdennettavan toiminnan järjestämiseen. Kulttuurialan toimijat sitoutuvat ottamaan uudet rovaniemeläiset osaksi Rovaniemen kulttuurielämää Jotta Kulttuurialan kotouttamisohjelma voisi toteutua, on toimijoiden luotettava toisiinsa ja tehtävä yhteistyötä. Ohjelmaan sitoutuneet tahot omistavat sen yhdessä, ja ovat yhdessä vastuussa sen pitämisestä ajan tasalla, reagoimisesta muuttuvaan maailmaan. Sitoutuminen ohjelmaan ei ole sopimusvelvoite. Me allekirjoittaneet haluamme yhdessä varmistaa että jokaiselle uudelle rovaniemeläiselle tarjotaan mahdollisuus osallistua kaupungin kulttuurielämään ja tuntea itsensä osaksi monimuotoista rovaniemeläisyyttä. Pyrimme mahdollistamaan tämän ohjelman toteutumisen omissa päätöksissämme ja toimissamme, sekä tukemaan toisiamme yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. (kursiivilla ehdotukset, normaalilla päätöksensä tehneet. Organisaation nimi, allekirjoittajan nimi tai päätöksen tehnyt elin, päivämäärä.) Rovaniemen kaupunki vapaa-ajan lautakunta vapaa-ajan palvelualue maahanmuuttajatoimisto jne Muut toimijat Rovaniemen teatteri Rovalan Setlementti / Moninet Rovalan Setlementti / Rovala-Opisto Tiedekeskus Pilke Monitaideyhdistys Piste Lapin taiteilijaseura jne 8
2. Hallinnolliset rakenteet tukevat kulttuurialan osallistumista kotouttamiseen Tieto kulkee toimijoiden välillä Miten varmistetaan informaation kulku kulttuuritoimijoiden kesken sekä hallinnon, toteuttajien ja käyttäjien välillä? Viestinnässä käytetään useita kanavia Ei taida olla olemassa sellaista viestintää, joka tavoittaisi kaikki. Jollekin kohtaamiset kasvokkain ovat ainoa merkityksellinen tapa, toinen haluaa hakea tiedon tarjonnasta omalla ajallaan netistä, kolmas seuraa sosiaalisen verkostonsa suosituksia. Uusi rovaniemeläinen on tilanteessa, jossa sosiaaliset verkostot ovat vielä harvat. Jos myös suomen kielen taito on vähäinen, on muuttaja riippuvainen kohtaamiensa viranomaisten tiedonvälityksestä. Osalle internet on helpoin tiedonlähde. Osalle kaikki kirjallinen informaatio on vaikeaa, koska tieto välittyy ja sisäistyy parhaiten kohtaamalla, tekemällä, puhumalla tai visuaalisin merkein. Tämä koskee kaikkia väestöryhmiä. Siksi pelkkä tiedon kääntäminen ja julkaisu eri kielillä tukee vain pientä osaa kotoutujista ja voi pahimmillaan olla resurssien haaskausta. Tiedotuksessa on käytettävä useita väyliä ja muistettava puskaradion tärkeys. Useiden yhtäaikaisten menetelmien käyttäminen voi jopa tukea kirjoitetun informaation hakemisen ja omaksumisen taitoja. On muistettava, ettei pelkkä informaatio esimerkiksi tapahtuman ajasta ja osoitteesta riitä, mikäli vastaanottaja ei osaa merkityksellistää tapahtuman sisältöä ja kontekstia. Tiedon välittäjän olisi siis osattava innostaa, kohdentaa ja seurata asiakkaansa henkilökohtaisella tasolla. Tämä on vaativaa, mikäli se ei ole oman työn pääsisältö tai välittäjällä ei ole itselläänkään henkilökohtaista suhdetta asiaan. rovaniemi.fi/kulttuuri -sivusto käyttäjäystävällisemmäksi: selkeä, lyhyt kieli, sivuston rakenne, ajankohtaisuus, kulttuurin kartta tapahtumakalenteri kattavammaksi ja tunnetummaksi, tapahtumatiedot myös englanniksi kulttuuri paremmin esille Infopankkiin kulttuuri mukaan alkuvaiheen palveluesitteisiin ja muihin kotouttamisessa käytettyihin aineistoihin kulttuuritoimijat mukaan maahanmuuttajille järjestettyihin infotilaisuuksiin tietokanta kulttuuritoimijoista, etenkin harrastusten järjestäjistä nettisivuille ja kotouttajien käyttöön Avainhenkilöt pystyvät välittämään tietoa Maahanmuuttajien tavoittamisessa on avainhenkilöitä, joiden kautta tieto kulkee ryhmille. Heitä ovat esimerkiksi opettajat, tukihenkilöt ja järjestöaktiivit. Kulttuurialan on tarjottava heille perehdytystä palveluistaan ja menetelmistään sekä kiinnostavaa ajantasaista tietoa 9
välitettäväksi. Avainhenkilöitä ei saa toisaalta uuvuttaa viestitulvaan. Heidän on koettava välittäjän roolinsa palkitsevana. Kulttuuriala kartoittaa yhteistyönä avainroolit ja avainhenkilöt ja tekee näistä verkoston yhteiseen käyttöön tietokannan, joka täyttää tietorekisterien lailliset ja eettiset periaatteet Kaupunki tarjoaa avainhenkilöille mahdollisuuden tilata koostettu tiedotuskirje sähköisenä Kaupunki kutsuu avainhenkilöt vuosittain tutustumistapaamiseen, jossa kulttuuritoimijat esittelevät heille palveluita, mutta myös kuullaan heidän toiveitaan Kulttuuritoimijat järjestävät avainhenkilöille tutustumis- ja perehdytystilaisuuksia omasta toiminnastaan Avainhenkilöt siirtävät hiljaista tietoa omissa organisaatioissaan ja kumppaneilleen Tietoa kulkee monella kielellä Kaupungin on kehitettävä monikielistä viestintäänsä. Tämä palvelee sekä kaupungin omia kielivähemmistöjä että matkailijoita. Englanti, ruotsi ja venäjä ovat molemmille ryhmille tärkeimmät kielet, ja niiden osaamista kaupungissa on. Kaupungin on linjattava, mitkä osat sähköisestä viestinnästään se toteuttaa näillä kielillä. Harvinaisempien kielien suhteen voisi kokeilla sähköistä vapaaehtoistyötä, joukkoistamista. Se, joka haluaa viestintää omalla kielellään, osallistuu käännöstöihin ja innostaa tuttaviaan mukaan. Internetissä on paljon palveluita, jotka mahdollistavat työn jakamisen. Kaupunki tiedostaa, että englanninkielinen sivusto palvelee myös vähemmistökielisiä kuntalaisia, ei pelkästään matkailijoita Jokainen kulttuuritoimija on esillä internetissä myös englanniksi, vaikka pienestikin Kulttuuritoimija ja Taiteen edistämiskeskus kokeilevat kulttuuritiedon kääntämistä vähemmistökielille joukkoistamalla Kaupungin tiedotuslehdessä kerrotaan kulttuuripalveluista englanniksi Kaupunki tarjoaa mahdollisuuden tilata englanninkielinen kulttuurin uutiskirje sähköisesti Kulttuuritoimijoille tieto englanninkielisestä mediasta: Finland Times, Six Degrees jne Kulttuuritoimijat pitävät vieraskieliset matkailualan internetpalvelut ajantasalla toiminnastaan: Visit Rovaniemi ym. Kuntalaiset keskustelevat vilkkaasti internetissä Palveluiden kehittäminen perustuu ajatusten vaihdolle. Kaupungin on paitsi tarjottava tilaa ajatuksille, myös kuunneltava ja vaikututtava ajatuksista. Internet tarjoaa lukuisia vaihtoehtoisia keskustelun tapoja myös kotouttavien kulttuuripalveluiden ja yhdenvertaisuuden kehittämiselle. Mielipiteenilmaisun on oltava helppoa. Kaupungissa on osaamista keskustelun innoittamisesta. Tätä tulisi hyödyntää myös sähköisesti. 10
keskustelumahdollisuus rovaniemi.fi/kulttuuri -sivuille teemoitetut keskustelukampanjat, tarvittaessa vähemmistökielillä Saadaanko OtaKantaa.fi aktivoitua? kulttuurialan ammattilaisten läsnäolo ja kulttuuripoliittiset keskustelunavaukset sosiaalisessa mediassa Kyselyt ruokkimaan keskustelua yhteistyö ammattimedian kanssa kulttuurikeskustelu yhdeksi kotoutumis- / kielikoulutuksen opintotehtäväksi Kanavan tyyppiset julkista tilaa hyödyntävät viestinnän keinot Rovaniemeläiset hyödyntävät valtakunnallisia palveluita Kotouttajilla, maahanmuuttajilla, kulttuurialalla ja soveltavan taiteen tekijöillä on kaikilla omat valtakunnalliset viestintäverkostonsa. Rovaniemi on ansiokkaasti osa valtakunnallista keskustelua. Eri toimialojen tietämys muiden alojen viestintäpalveluista on kuitenkin puutteellista. Valtakunnallisia palveluita olisi hyödynnettävä paremmin. kulttuuri paremmin esille infopankkiin rovaniemeläiset esille sovellataidetta.fi:hin ja catalysti.fi:hin toimijat välittävät toisilleen tietoa valtakunnallisista palveluista Toimijat tekevät pitkäjänteistä yhteistyötä Hajanaisesta, projekteina toteutetusta toiminnasta siirrytään pysyvään ja suunnitelmalliseen toimintaan. Tämä säästää resursseja, helpottaa yhteistyötä ja lisää saavutettavuutta. Sektorirajat ovat ylitystä varten Kulttuurin hyvinvointipalveluiden järjestäminen onnistuu parhaiten monialaisena yhteistyönä. Eri sektoreiden on tunnistettava toistensa tarpeet ja osaamisen, arvostettava toistensa menetelmiä sekä osattava hyödyntää toisiaan niin hallinnossa kuin kentälläkin. Toimijoiden verkostot rakentuvat helposti oman alan ympärille, jolloin niiltä puuttuu sekä kontakteja että tietoa yhteiskunnan muiden osien työstä. Kaupunki kutsuu koolle monialaisia tapaamisia eri kohderyhmien palveluiden parantamiseksi. Myös muut toimijat muistavat ylläpitää suhteitaan oman alansa ulkopuoliseen yhteiskuntaan. Kaikki toimijat huolehtivat, että niiden yhteyshenkilöt ja näiden roolit on helppo hahmottaa niiden nettisivuilta. Kaupungin eri hallinnonalat varaavat rahaa sektorirajat ylittävälle toiminnalle ja osallistuvat tällaisen toiminnan kustannuksiin tasapuolisesti. 11
Taiteen hyvinvointipalveluita tuottavat kulttuuritoimijat lisäävät tietonsa valtakunnalliseen Sovella taidetta -palveluun (sovellataidetta.fi). Yhdenvertaisuuskoordinaattori saattaa tekijät ja tarvitsijat yhteen Kaupungin vapaa-ajan palveluissa työskentelevä yhdenvertaisuuskoordinaattori varmistaisi, että Kultin ohjemassa esitetyt toimenpiteet saadaan käytäntöön. Rovaniemen kaupunki hakee Euroopan unionilta rahoitusta yhdenvertaisuuskoordinaattorin palkkaamiseen. Koordinaattori työskentelisi myös muiden haavoittuvien väestöryhmien parissa. Näitä ovat esimerkiksi kehitys- ja aisti- ja liikuntavammaiset, ikääntyneet, riskiperheet ja -nuoret, vanhat kulttuurivähemmistöt ja pitkäaikaissairaat. Olisi tärkeää, että koordinaattori itse edustaisi jotain kohderyhmää. Koordinaattori muun muassa Jatkaa asiakasraatien järjestämistä sekä toimii välittäjänä raadin ja kulttuuritoimijoiden välillä niin, että raatityö hyödyttää merkittävästi kaikkia siihen osallistuvia. Järjestää säännöllisiä tapaamisia toimijaverkoston kesken. Koordinaattori voi kutsua tapaamisiin asiantuntijoita, joiden tapaamisesta on hyötyä toimijoille. Kehittää kulttuurialan viestintää kohderyhmille yhdessä Lapin taidetoimikunnan kanssa. Tukee muita toimijoita edistämään Kultin toimenpiteiden toteutumista. Tukee kulttuuripoliittista keskustelua niin, että se on esimerkiksi sähköisen median ja kaikille avointen tapaamisten muodossa kuntalaisia kiinnostavassa ja osallistumisen mahdollistavassa muodossa. Järjestää vuosittain kulttuuriosallisuuden arviointikyselyn internetissä ja kohderyhmien parissa ja tätä kautta arvioi toimenpiteiden onnistumista. Tukee yhteisötaiteilijan työtä hallinnollisissa asioissa ja toimii hänen työparinaan. Toimii kulttuurihallinnon erityisasiantuntijana kaupungin päätöksenteon eri vaiheissa. Kehittää rahoitus- ja sopimusmallin, jolla hänen työnsä voi jatkua hankekauden jälkeen. Yhteisötaiteilija tuo kaupungin monimuotoisuuden esiin taiteen keinoin Kulttuurin hyvinvointipalvelut kohdentuvat usein määrätylle osallistujajoukolle. Yhteisötaiteen keinoin kotouttamista on mahdollista laajentaa koskemaan koko kaupunkiyhteisöä. Kaupunki voisi kokeilla soveltavan taiteen keinoja yhteisöllisyyden edistämisessä Rovaniemellä ja hakea Euroopan sosiaalirahaston tukea yhteisötaiteilijoiden palkkaamiseen kolmen vuoden ajalle. Kukin taiteilija työskentelisi vuoden ajan. Taiteilijoiden valinnassa painotetaan kokemusta soveltavan- tai yhteisötaiteen tekemisestä sekä työskentelystä erityisryhmien kanssa. Valinnassa kohderyhmiin kuuluvat taiteilijat asetetaan etusijalle. Taiteilijan tehtävänä on Edistää vähemmistö- ja erityisryhmien näkyvyyttä Rovaniemen kulttuuritarjonnassa tekijöinä. Järjestää kohtaamisia vähemmistö- ja erityisryhmiin kuuluvien ja valtaväestön kesken. 12
Solmia kumppanuus / kumppanuuksia jonkin erityisryhmän kanssa oman kautensa ajaksi. Suunnitella yhdessä ryhmänsä kanssa miten ryhmä haluaa tulla näkyväksi: esiintymällä, näyttelynä, musiikkina tms sekä sen, millaista työprosessia taiteilija ja ryhmä käyttävät. Valmistaa ryhmänsä kanssa taideteoksen tai teoksia sekä saattaa nämä kaikkien kaupunkilaisten koettavaksi taiteenlajille sopivalla tavalla. Tuoda soveltava- tai yhteisötaide näkyväksi kaikille kaupunkilaisille 2-3 kertaa vuodessa: Rovaniemi-viikolle, talvikaudelle ja kevään päätteeksi. Osallistua ja innostaa kulttuuripoliittiseen keskusteluun yhdenvertaisuuden toteutumisesta taidealoilla. Yhteisötaitelija kutsuu yhteen vuoden esiintuloistaan työparikseen toisen ammattitaiteilijan. Pari mahdollistaa taiteellisesti korkeatasoisen projektin valmistamisen erityisryhmän kanssa. Työpareja voivat muodostaa esimerkiksi ohjaaja ja käsikirjoittaja, valokuvaaja ja äänisuunnittelija, mediataiteilija ja koreografi, ympäristötaitelija ja muusikko jne. Päättäjät ovat läsnä Rovaniemen on tuotava kulttuuripoliittinen päätöksentekonsa lähemmäksi asukkaita ja toimijoita. Päättäjät tarvitsevat kokemustietoa, eivät ainoastaan lukuja, tueksi linjauksilleen. Toimijat toivovat kohtaavansa esimerkiksi vapaa-ajan lautakunnan jäseniä oman toimintansa käyttäjinä. Vapaa-ajan lautakunta järjestää vuosittain, esimerkiksi ennen kulttuuriavustusten hakuaikaa, tapaamisen kulttuurialan toimijoille. Tilaisuudessa lautakunta voi pyytää ideoita tai kommentteja linjauksiinsa sekä palautetta järjestelmän toimivuudesta. Toimijat puolestaan voivat esittäytyä ja tehdä ehdotuksia sekä saavat tietoa rahoitusmahdollisuuksista. On tärkeää, että etenkin uudet toimijat pääsevät esille. Kulttuurialan toimijoilla on tieto siitä, miten ne tavoittavat vapaa-ajan lautakunnan jäsenet ja millainen viestintä palvelee lautakuntaa parhaiten. Toimijat varmasti haluavat kutsua lautakunnan jäseniä tilaisuuksiinsa, mutta toisaalta on suojeltava lautakunnan jäsenten yksityisyyttä. Kulttuuritapahtumien järjestäjät muistavat kutsua poliittisia toimijoita tilaisuuksiinsa. Rovaniemellä järjestetään seminaareja sekä keskustelu- tai tapaamistilaisuuksia, joiden aiheena on alueellinen kulttuuripolitiikka. Järjestäjinä voivat olla niin Lapin yliopisto, Rovaniemen kaupunki, Taiteen edistämiskeskus kuin pienemmätkin toimijat. Poliittiset puolueet ottavat kantaa kulttuuripolitiikkaan, kulttuurin soveltavien menetelmien käyttöön ja yhdenvertaisuuden järjestämiseen omissa ohjelmissaan sekä pitävät näitä aiheita esillä poliittisessa keskustelussa. Alan toimijat ovat verkostoituneet Rovaniemellä maahanmuuton parissa taiteen ja kulttuurin keinoin työskentelevät tahot muodostavat yhteistyöverkoston. Ne pitävät yllä yhteistä keskustelua, koordinoivat työtään yhdessä ja hyödyntävät toistensa osaamista ja kokemusta. Verkosto on tuttu kuntalaisille ja valtakunnallisille toimijoille. Mukaan verkostoon on helppo päästä. 13
Kun verkoston jäsenet tuntevat toisensa ja niiden välillä on luottamuksen ilmapiiri, on jokaisen helppo löytää yhteistyökumppani. Kultti listaa toimijat, niiden tavoitteet ja menetelmät, yhteystiedot ja yhteyshenkilöt Lista lisätään Kultin nettisivuille ja sille nimetään ylläpitäjä. Ylläpitäjä tarkistaa tietojen ajantasaisuuden kahdesti vuodessa, esimerkiksi elokuussa ja tammikuussa. Toimijat muistavat päivittää omat tietonsa esimerkiksi henkilömuutosten yhteydessä. Toimijat järjestävät vuorotellen yhteisen työskentelypäivän / seminaarin verkostolle. Näitä järjestetään vähintään kahdesti vuodessa. Kultti perustaa verkostolle sähköisen keskustelualustan. Toimijat käyttävät sitä säännöllisesti yhteistyön ja yhdessä suunnittelun tukemiseen. Kun verkoston jäsenet osallistuvat valtakunnallisiin tilaisuuksiin, ne tuovat näiden annin jakoon paikalliselle verkostolle. Taiteen hyvinvointipalveluita tuottavat kulttuuritoimijat lisäävät tietonsa valtakunnalliseen Sovella taidetta -palveluun (sovellataidetta.fi). Toiminta suunnitellaan yhdessä Yhteisiin päämääriin on helppo sitoutua, kun tavoite ja menetelmät on muodostettu yhdessä. Erilaisten tekijöiden osaaminen tulee parhaiten hyödynnetyksi suunnitteluvaiheessa. Kotouttavaa kulttuurityötä tekevät tahot toimivat avoimesti, keskustellen ja erilaisista näkökulmista innostuen. Suunnittelussa on aina mukana kokemusasiantuntija Aina, kun kulttuuriala suunnittelee toimintaa jollekin erityisryhmälle, se pyrkii saamaan kohderyhmän edustajan mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä isommasta organisaatiosta tai projektista on kyse, sitä tärkeämpää tämä on. Jotta tämä voisi toteutua, toimijoiden on tunnettava erilaisten kohderyhmien edustajia jo entuudestaan tai tiedettävä kuinka heihin saa yhteyden. Kulttuurialan yhdistykset pyrkivät aktiivisesti saamaan jäsenistöönsä maahanmuuttajia sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöjen edustajia. Rahoittajat, kuten Rovaniemen kaupunki, ELY-keskus ja Kansalaisfoorumi edellyttävät kokemusasiantuntijuutta erityisryhmille kohdennetun toiminnan työsuunnitelmissa sekä huomioivat tästä aiheutuvat mahdolliset lisäkustannukset rahoituspäätöksissään. Toimijat työllistävät maahanmuuttajia asiantuntijatehtäviin ja kouluttajiksi, myös kouluttamaan valtaväestöön kuuluvia. Kulttuurialan toimijat tarjoavat kokemusasiantuntijoilleen täydennyskoulutusta ja kursseja, jotka auttavat hahmottamaan muun muassa suomalaisen yhteiskunnan kulttuurituotantoa, rahoitusmalleja, projekti- ja hankesuunnittelua ja työnkuvia. 14
Toimijat huomioivat, että maahanmuuttajat ovat yksilöitä. Kukaan yksittäinen henkilö ei voi edustaa heitä kaikkia, vaikka tuokin keskusteluun oman asiantuntijuutensa. Näkemyksiä tarvitaan siis useilta eri tahoilta. Asiakasraatien työskentely jatkuu Asiakasraadit ovat tiivis keino saada monipuolista kokemustietoa palveluiden onnistumisesta ja kehitystarpeista. Kultti aloitti maahanmuuttajista kootun asiakasraadin työskentelyn. Raadin keskustelut tuottivat erittäin tärkeitä näkemyksiä kotouttamisen kehittämiselle. Kultin aikana selvisi myös joitain raatityön ongelmakohtia. Jatkossa vastuu raatityöstä jää kulttuuriorganisaatioille itselleen. Kehittämisehdotukset Kultti kirjoittaa raatityön käsikirjan ja julkaisee sen projektin nettisivuilla. Toimijaverkosto selvittää, millaisista asioista se tarvitsee kokemustietoa. Mistä tietoa tarvitaan jatkuvasti, mistä kertaluonteisesti? Milloin maahanmuuttajien on syytä olla omassa raadissaan, milloin voidaan järjestää kulttuuri- tai kielivähemmistöjen raati, milloin aivan yleinen raati? Toimijaverkosto sopii keskenään raatityön työnjaosta: järjestääkö jokainen toimija omia raatejaan, jotka koskevat vain sen omaa toimintaa, vai onko tarpeen järjestää yhteisiä raateja? Raadin järjestäjät ilmoittavat raadeista julkisesti ja myös ottavat kumppaneikseen maahanmuuttajien ja kulttuurivähemmistöjen yhdistyksiä ja kotouttajaorganisaatioita. Raateihin osallistuneet kulttuurialan toimijat ottavat raadeilta saamansa kokemustiedon käyttöön toimintansa suunnittelussa ja viestivät raadille sen työn vaikuttavuudesta. Kuntapäättäjät ja poliittiset toimijat osallistuvat raateihin kohtuullisessa määrin. Kaupunki kutsuu toimijat säännöllisesti yhteisiin suunnittelupäiviin esimerkiksi kahdesti vuodessa Vay vetää, kuka kutsuu ja koppaa? Hyvät ideat muuttuvat nopeasti käytännöiksi Palvelutilauksista neuvotellaan avoimessa hengessä Toteuttamiselle on useita erilaisia tapoja Palvelurakenne on monipuolinen Kaupungin palveluiden järjestämistä ohjaa valtuuston hyväksymä palveluhankintastrategia. Strategian tavoitteena on muun muassa edistää toimivien palvelumarkkinoiden kehittymistä ja alueellisten palveluyritysten syntymistä. Palvelurakenteen kehittäminen on osa kaupunkistrategian kärkiä. Kaupunki haluaa kehittää kumppanuutta järjestösektorin kanssa. Näin kaupunki toivoo löytävänsä enemmän vaihtoehtoja, huomioivansa asiakkaat paremmin 15