TAUSTATIETOA TAPATURMAVAKUUTUSMAKSUSTA SEKÄ ERILAISISTA VAKUUTUSJÄRJESTELMISTÄ SEKÄ NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Tapaturmavakuutus Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus ja oikeutus on korvausten maksaminen työtapaturmissa sekä ammattitaudeissa. Lakisääteinen työtapaturmavakuutus on maamme vanhin sosiaalivakuutus ja Euroopan Unioniin liittyminen ei muuttanut työtapaturmavakuutusten etuuksia, koska ne perustuvat edelleen kansalliseen lainsäädäntöön. Tapaturmavakuutukslailla taataan hyvä sosiaaliturva työtapaturman ja ammattitaudin jälkeen. Lakisääteinen tapaturmavakuutus on siis lakiin perustuva vakuutus. Jokainen työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen työajan tapaturmavakuutuksen. Tapaturmavakuutuksesta korvataan Pääosan korvauksista muodostavat ansiomenetyksen korvaaminen työkyvyttömyysajalta ja sairaanhoidon korvaaminen. Työtapaturmakorvausten tarkoituksena on vakiintuneen ansionmenetyksen korvaaminen. Korvauksilla pyritään takaamaan vahingoittuneen toimeentulo vastaavantasoisena kuin mitä se olisi ilman työtapaturmaa tai ammattitautia. Ansionmenetyskorvauksen suuruus perustuu vakiintuneeseen ansiotasoon, jota mitataan vuosityötasolla. Tapaturma = äkillinen ja odottamaton, ulkoisen tekijät aiheuttama tapahtuma, joka aiheuttaa ruumiinvamman. Tapaturmavakuutus korvaa myös työmatkatapaturmia. Ammattitauti = sairaus, jonka aiheuttaa työssä fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä Korvaus kattaa mm seuraavia yksityiskohtaisia kuluja: sairauskulut, sairaanhoito ja sairausmatkat laskujen mukaisesti fysikaalisen hoidon ansionmenetyskorvaus päiväraha tapaturmaeläke, perhe-eläke kuntoutus haittaraha kodinhoidon kustannukset tutkimuskustannukset haittalisä, vaatelisä hautausapu Työtapaturmavakuutusmaksu muodostumisperusteet Vakuutusyhtiön on sovellettava laskuperusteita yhdenmukaisesti kaikkiin vakuutuksenottajiinsa. Laskuperusteita sovelletaan kaikkiin vakuutuskauden aikana voimassa oleviin vakuutuksiin. Tuotteena lakisääteinen tapaturmavakuutus on kaikilla vakuutusyhtiöillä sama. Korvausten maksamisessa ja yleisissä vakuutusehdoissa ei pitäisi olla vakuutusyhtiöiden välillä (merkittäviä) eroja. 1 p a g e
Tapaturmavakuutuslakiin on sisällytetty seuraavat vakuutusmaksuja koskevat periaatteet: Vakuutusmaksun laskuperusteet on laadittava siten, että vakuutusmaksut ovat kohtuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutuviin kustannuksiin ottaen huomioon työn tapaturma- ja ammattitautiriskin. Toisin sanoen vakuutusmaksun on edelleenkin vastattava työn vaarallisuutta. Jos vakuutusmaksu tai vakuutuksen perusteella maksettavien korvausten määrä on riittävän suuri, tulee myös vakuutuksenottajan oma vahinkotilasto ottaa huomioon vakuutusmaksua määrättäessä eli vakuutukset tulee erikoistariffoida. Vakuutusmaksu yksityiskohtaisemmin Kokonaisuudessaan maksu koostu siten, että 80% on perusmaksua (perustariffimaksu). Perusmaksulla katetaan työtapaturmien ja ammattitautien johdosta suoritettavat korvausmenot sekä hoitokuluosuus. Hoitokuluilla tarkoitetaan vakuutus- ja korvausjärjestelmän ylläpidosta aiheutuvia kuluja. Hoitokulujen todelliseen muodostumiseen vaikuttaa asiakkaan koko (skaalaedut). Kokonaisuudesta 20% on lakisääteisten lisien maksuosa. Maksuun vaikuttaa myös asiakkaan maksujärjestelmä sekä kyseisen järjestelmän erilaiset herkkyyskertoimet yhdessä erilaisten lakisääteisten makusosien kanssa. Indeksikorotuksista johtuvat kustannuserät rahoitetaan lisäämällä vuosittain vakuutusmaksuihin indeksikorotuksiin tarvittava määrä. Työturvallisuusmaksun suuruus on laissa määrätty kahdeksi prosentiksi työnantajan vakuutusmaksusta. Tapaturmavakuutuslaissa on eräät pientyönantajat vapautettu ottamasta vakuutusta. Näitä ovat työnantajat, jotka teettävät enintään 12 työpäivää kalenterivuodessa. Näiden pientyöantajien työntekijöille sattuvat työtapaturmat korvaa Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. 2 p a g e
Muuta huomioitavaa maksusta Ministeriö antaa määräyksiä riskien luokittelusta ja vakuutusmaksun määräytymisestä ammatin tai työn vaarallisuuden mukaan sekä vakuutuksenottajan oman vahinkotilaston huomioon ottamisesta vakuutusmaksussa. Vaikka lakisääteinen tapaturmavakuutus on lakiin perustuva pakollinen vakuutus, on vakuutusyhtiöillä mahdollisuus itse vaikuttaa ko vakuutuksen hinnoitteluun. Tämän seurauksena samalle asiakasyritykselle, samoilla oletusarvoilla annetut vakuutusyhtiöiden tarjoukset (ennakkomaksuista) voivat poiketa huomattavastikin toisistaan. Vakuutusmaksujärjestelmiä on Suomessa eri vakuutusyhtiöissä kymmeniä ja niiden nimet voivat olla eri yhtiöissä samoja, vaikka maksujärjestelmän käyttäytyminen onkin todellisuudessa eri. Vakuutusmaksun perustana olevaan palkkasummaan luettavista työansioista on tähän asti säädetty asetuksella. Palkka-asetuksen mukaan vakuutusmaksun perusteena olevana työnansiona on pidetty palkka tai muuta vastiketta, joka on maksettu korvauksena työstä. Erikoistariffoidun vakuutuksen siirtyessä vakuutusyhtiöstä toiseen on vastaanottavalla yhtiöllä oikeus saada vahinko- ja palkkasummatiedot viideltä viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta. Vakuutusmaksuihin sisällytetään lakisääteiset lisät, jotka koostuvat indeksikorotuksista, työturvallisuusmaksuista sekä pientyönantajien tapaturmien korvauksista. 3 p a g e
Maksujärjestelmät Maksujärjestelmät voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan: 1. Taulustomaksujärjestelmät joissa yrityksen sattuneet vahingot eivät vaikuta tapaturmavakuutusmaksuihin. Laskentaperusteena on yrityksen palkkasumma. Tämä on normaali pienyrityksen maksujärjestelmä. Vahinkomaksun perusteena (todennäköisyys vahingolle) on myös valtakunnallinen vahinkotilasto. KUVA 1; havainnekuva taulustomaksujärjestelmästä 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2. Erikoismaksujärjestelmät joissa yrityksen oma vahinkotilasto vaikuttaa maksuun kyseisen maksujärjestelmän puitteissa Erikoismaksujärjestelmissä on useita eri vaihtoehtoja. Tarjolla on pieniriskisistä maksujärjestelmistä aina erilaisiin hoitojärjestelmiin, joissa maksujärjestelmän tuottama riski vakuutuksenottajalle on erittäin suuri = vahingon sattuessa korvaukset tulevat maksuun välittömästi. Tämä järjestelmä vaikeuttaa budjentointia ja voi olla yrityksen taloudelle dramaattinen. Muuttuvia tekijöitä eri maksujärjestelmien välillä ovat mm. katkaisurajat, katkaisurajaan vaikuttavat korvauslajit, herkkyyskertoimet, tilastovuodet yms Katkaisuraja = on ikään kuin yrityksen omavastuu, jonka ylimenevät korvaukset vakuutusyhtiö maksaa vakuutuksenottajan puolesta. Mitä korkeampi katkaisuraja, sitä enemmän yritys itse kantaa vastuuta vahinkojen kustannuksista. Asiakas voi siis siten ottaa itse suurempaa riskiä ja pyrkiä siten vaikuttamaan vakuutusmaksuihin. 4 p a g e
1,000 900 800 700 600 500 400 KUVA 2; havainnekuva vahinkojen vaikutuksesta vakuutusmaksuun OMAVASTUUJÄRJESTELMÄ VS YKSILÖLLINEN JÄRJESTELMÄ: Omavastuujärjestelmä jossa Vakava vahinko (vuosi 2002) Yksilöllinen järjestelmä, jossa vakava vahinko (vuosi 2002) 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Yksilöllinen järjestelmä, jossa normaali vahinkokehitys Omavastuujärjestelmä, jossa normaali vahinkokehitys Omavastuujärjestelmän toiminta Omavastuujärjestelmässä asiakkaalle tai vahingoittuneelle maksetaan korvaukset ihan normaalisti, mutta vakuutuksenottajalta peritään lopullisen vakuutusmaksun muodossa toteutuneet korvaukset vahinkokohtaiseen omavastuurajaan saakka Omavastuujärjestelmässä kuluvan vuoden maksuun vaikuttaa kyseisen vuoden korvausmeno; ohimenevät ja pysyvät korvaukset sekä eläkevaraukset ja vahvistetut eläkepääomat Omavastuuraja on valittavissa yleensä 40 000 2 000 000 euron välillä Omavastuuraja on vahinkokohtainen Yksilöllisen / puoliyksilöllisen järjestelmän toiminta Maksujärjestelmien välillä voi olla huomattavia eroja, vaikka maksujärjestelmien nimet olisivatkin samoja Maksuun vaikuttaa yleensä 3-5 tilastovuotta Maksuun voi vaikuttaa joko pelkästään ohimenevät korvaukset tai sekä ohimenevät että pysyvät korvaukset tai maksetut ohimenevät ja pysyvät korvaukset Joissakin maksujärjestelmissä eläkevaraukset eivät vaikuta maksuun Asiakkaalla on mahdollisuus ottaa erilaisia katkaisurajoja - esimerkiksi katkaisuraja voi olla vahinko-, vahingoittunut- tai vuosikohtainen Katkaisurajaan huomioidaan esim. pelkästään pysyvät korvaukset tai sekä ohimenevät että pysyvät korvaukset 5 p a g e
Järjestelmien erilaisuus tekee järjestelmien vertailun vaikeaksi KUVA 3; havainnekuva erilaisten erikoismaksujärjestelmien vaikutuksesta vakuutusmaksuun SAMALLE ASIAKASYRITYKSELLE eri vakuutusyhtiöiltä, mikäli valitaan eri järjestelmien väliltä esim. tarjouskilpailun perusteella oletusarvolla, että vuonna 2002 tapahtuu vakava vahinko. 100,000 80,000 60,000 40,000 20,000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vakuutusmaksun lopullinen määräytyminen Vakuutuskauden alussa peritään vakuutuksenottajalta ennakkomaksu, jonka tulisi olla paras mahdollinen arvaus lopullisesta maksusta. Vakuutuskauden päättymisen jälkeisenä vuonna lasketaan lopullinen vakuutusmaksu toteutuneiden palkkojen sekä vahinkotilastojen perusteella lisättynä vakuutusyhtiön hoitomaksuilla sekä lakisääteisillä lisillä (maksukertoimet) Lopullinen vakuutusmaksu voi tästä syystä poiketa huomattavasti ennakkomaksusta ja erityisesti maksujärjestelmästä riippuen, mikäli korvausmenossa on tapahtunut muutoksia. Korvauslajit voidaan luokitella seuraavasti: a) Ohimenenevät korvaukset - sairaanhoitokulut - päivärahat - fysikaalisen hoidon ansionmenetyskorvaus - ammattitautiepäilyn tutkimuskulut b) Pysyvät korvaukset - Kaikki muu mikä ei ole ohimenevää on pysyvää esim. tapaturmaeläke ja haittaraha Vakuutusmaksun ajallinen ulottuvuus Sattumispohjainen tilastointi = tapaturman aiheuttama korvausmeno kohdistetaan tapaturman sattumisvuodelle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi erittäin korkeaa vakuutusmaksua yhdelle vuodelle.( Vrt KUVA 2) Suoritusvuosipohjainen tilastointi = tapaturman aiheuttama korvausmeno kohdistetaan korvauksen maksamisvuodelle. Esimerkiksi yksilöllisessä järjestelmässä vakuutusmaksujen nousu vakavamman tapaturman seurauksena on jakautunut tasaisemmin useammalle vuodelle. 6 p a g e
(Vrt KUVA 2, yksilöllinen järjestelmä) Varaus / pääomitus = mahdollisesti myöhemmin maksettavaksi tulevia korvauksia esimerkiksi eläke vakuutusyhtiön tekemä arvio tai lopullinen korvausmenovaraus. Tilanne on merkityksellinen erityisesti kun vahingoittuneen henkilön palautuminen työkykyiseksi on vielä avoin. 7 p a g e