Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1
Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit Kuva: Kaupunkisuunnitteluvirasto 2
Keski-Pasilan rakentaminen Ratapihakorttelien kaavoitus käynnissä, kaupunkisuunnittelulautakuntaan vuoden 2015 lopussa Alue pääosin täyttömaata (2-5 m), osittain pilaantunutta Täyttömaan alla 2-10 m:n savikerros ja saven alla silttiä, hiekkaa ja moreenia Pohja- ja orsivesi lähellä maan pintaa Keski-Pasilan alueen eteläosassa suojeltuja rakennuksia puupaalujen varassa, joten pohjaveden pintaa ei saa alentaa GTK Maankäyttö ja pohjavesi/paula Nurmi 6.10.2015 3
Asemakaavaluonnos. (KSV) 4
Suunnittelualueen maaperä. (Lähde: WSP, Pasilan ratapihakortteleiden maankäyttöluonnos, 21.1.2015) 5
Vesiolosuhteet Keski-Pasilassa Keski-Pasilan Ratapihakorttelin ja Keskustakorttelin väliin rakennetaan ponttiseinä, joka estää pohjaveden luonnollisen kulun pohjoisesta etelään. Pohjaveden pinnan säilyttämiseksi vettä joudutaan pumppaamaan eteläiselle alueelle ja imeyttämään pohjavedeksi. Erityisesti kattovedet imeytetään pohjavedeksi, ei orsivedeksi, hyvän laadun takaamiseksi. Laskelmien mukaan noin 30 000 m3/v vettä tulee imeyttää pohjavedeksi, jotta pohjavesiolosuhteet pysyvät ennallaan. Käytännössä kaikki rakennettavan alueen kattovedet tulisi imeyttää pohjavedeksi. 6
PASILAN RATAPIHAKORTTELIT Puistojen yleissuunnitelma Ksv ja SITO 7
PASILAN RATAPIHAKORTTELIT Puistojen yleissuunnitelma 8
Hulevesien ja pohjavesien hallinnan tavoitteet Pohjavesiolosuhteiden ennallaan pitäminen hulevesien hallinnan avulla Työn aikana tunnistettuja tavoitteellisia ristiriitoja: Viherkatot Huleveden imeyttämistavoitteet Kaavan tehokkuusvaatimukset Katuhulevesien biosuodatus Katuhulevesien käsittelyn puute Töölönlahden laatutavoitteet Ristiriidat tulisi tunnistaa suunnittelun alkuvaiheessa 9
Malmin lentokenttäalueen osayleiskaavan valmistelu 10
11
12
Suunnittelualueen ja lähiympäristön maaperäolosuhteet (Ct = saraturve, Ht = hieta, HHt = hienohieta, HkM = hiekkamuodostuma, Ka = kallio, LjSa = liejusavi, Sa = savi, Mr = (hiekka)moreeni, Tä = täyttömaa) (GTK) 13
Pohja- ja orsivedet Suunnittelualueen ja Tattarisuon teollisuusalueen itäpuolelle sijoittuu Tattarisuon pohjavesialue, jonka pinta-ala on 1,26 km2, muodostumisalueen pinta-ala 0,53 km2ja arvio antoisuudesta noin 1200 m3/d. Tattarisuon pohjavedenottamon käyttö on lopetettu vuonna 1981. Pohjavettä purkautuu Tattarisuon pohjavesialueelta länteen Pumppaamonpuroon lähteestä, joka on jäänyt Porvoonväylän rampin alle. Lähteen antoisuudeksi on arvioitu noin 300 m3/d. Tattarisuonojaan ja sitä kautta Longinojaan purkautuu pohjavettä Autotallintien ja Akkutien risteyksestä. Lisäksi Jarrutienojaan purkautuu jonkin verran pohjavettä Tattarisuon teollisuusalueelta. Suunnittelualueella pohjaveden painetaso on lähellä maanpintaa minkä johdosta tonttien tasaukset tullaan nostamanaan nykyisestä maanpinnan tasosta. Malmin lentokentän alueella pohjavesi on osittain paineellista ja ylimmät havaitut pohjaveden pinnan tasot ovat noin 0.2 1.0 metriä maan pinnan yläpuolella. 14
Longinojan valuma-alue nykytilassa osa-alueisiin jaettuna 15
Hulevesien ja pohjavesien hallinnan tavoitteet Alueella tapahtuvien hydrologisten muutosten kompensointi hulevesien hallintatoimenpiteillä Longinojaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten minimointi (myös rakentamisaikana; laajat esirakentamistyöt) Pohjaveden hyötykäyttö hulevesien hallinnassa Miten suunnitelmat toteutuvat ja työssä onnistutaan, tulevaisuus näyttää! KIITOS! 16