Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus 2005 Sanna Paakkunainen Hämeen työvoima- ja koulutustarvetutkimus TKTT 2005 Kuljetuksen toimiala 16.5.2005
TIIVISTELMÄ: Hämeen työvoima- ja koulutustarvetutkimus 2005, KULJETUKSEN TOIMIALA (Hämeen seutukunnat) Mikä on työvoima- ja koulutustarvetutkimus TKTT? Yritykset tarvitsevat niin nyt kuin tulevinakin vuosina työvoimaa. Työmarkkinoilla olevan tarjonnan tulisi sekä määrällisesti että laadullisesti vastata yrityksissä syntyvien tai vapautuvien työpaikkojen kysyntään. Työvoimatoimistot pyrkivät ennakoimaan tulevia työvoimatarpeita, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) on Hämeen TE-keskuksen toimialueella Kanta- ja Päijät- Hämeessä toteutettava vuosittainen yrityshaastattelu. Paikallisia yrityksiä haastatellaan työvoimatoimistojen virkailijoiden toimesta. Eri vuosina haastattelut suunnataan eri toimialoille: esimerkiksi vuonna 2004 kohteena olivat kaupan ala ja rakentaminen. Vuonna 2005 Hämeen työvoimatoimistot tekevät työvoima- ja koulutustarvehaastatteluja kuljetuksen ja hoivan toimialoilla. Yrityshaastatteluissa selvitetään mm. yritysten ennakoimaa määrällistä ja laadullista työvoiman tarvetta, koulutustarpeita, osaamistarpeiden muutoksia, rekrytointiongelmia ja suhdannenäkymiä. Tuloksena saadaan alueellista ja työvoimatoimistokohtaista toimialatietoa, joka pohjautuu yritysten omiin arvioihin nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Työvoimatoimistoja ja TE-keskusta TKTT palvelee paitsi koulutus- ja palvelutarjonnan niin myös laajemmin alueen strategisen kehittämisen suunnittelussa. Kerätyt tiedot ovat myös alueen muiden kehitys- ja koulutusorganisaatioiden hyödynnettävissä erityisesti työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa. Hämeen TE-keskuksen toimialue koostuu viidestä seutukunnasta: Forssa, Heinola, Hämeenlinna, Lahti ja Riihimäki. Kuljetuksen toimialan työvoima- ja koulutustarvehaastattelut toteutettiin kaikissa seutukunnissa. Tämä raportti on yhteenveto Hämeen kuuden työvoimatoimiston tekemistä haastatteluista. TKTT -tulokset Haastattelut kohdistuivat 87 Hämeen seutukunnissa toimivaan kuljetuksen toimialan yritykseen. Otanta suoritettiin työvoimatoimistoissa. Haastattelut suoritettiin kahdessa osassa: Päijät-Hämeen ja Riihimäen työvoimatoimistojen toimialueella loka-joulukuussa 2004 ja Forssan, Heinolan, Hämeenlinnan ja Janakkalan työvoimatoimistojen toimialueilla tammi-maaliskuussa 2005. Haastatelluista toimipaikoista 95 % toimi maaliikenteen ja putkijohtokuljetuksen toimialalla (TOL 60). Yritysten toiminta käsittää pääasiallisesti erilaista henkilöliikenteen linjaliikennettä ja tilausajoja sekä tavarankuljetusliikenteen erilaisia tavara-, rahti ja kappalekuljetuksia. Noin joka kolmas haastatelluista yrityksistä työllisti 5 9 henkilöä. 23 % työllisti 1 4 henkilöä ja noin joka viidennessä yrityksessä työskenteli 10 19 henkilöä. Yli 100 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli yhteensä kolme. Ikärakenteeltaan 37 % haastateltujen toimipaikkojen henkilöstöstä oli alle 40-vuotiaita. 50 vuotta täyttäneitä oli 35 %. Kysymykseen yrityksen henkilökunnan kokonaismäärästä vastasi 82 haastateltua yritystä. Kokonaishenkilöstömäärän arvioitiin kasvavan vuoden aikajanalla kaikkien työvoimatoimistojen toimialueilla Hämeenlinnaa lukuun ottamatta. Haastatteluhetkellä vastanneiden yritysten henkilöstömäärä oli noin 1 757 henkilöä, kun sen arvioitiin vuoden kuluttua haastatteluhetkestä olevan noin 70 henkilöä enemmän. Arvioidut muutokset henkilöstön määrissä kohdistuvat 52 % haastatelluista toimipaikoista. Uusia työntekijöitä kuljetusalan yritykset arvioivat palkkaavansa vuoden aikana noin 143. Ammattinimiketasolla suurin osa suunnitteluista työvoiman lisäyksistä kohdistuu linja-autonkuljettajan ja ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan ammattinimikkeisiin. Ajoneuvoyhdistelmän kuljettajia on tarkoitus palkata kaikkiin työvoimatoimistojen toimialueilla. 1
Palkattavalta lisähenkilöstöltä edellytettävä vähimmäiskoulutustaso on pääasiallisesti ammatillinen kurssi tai kurssit (47 % ilmoitetuista paikoista) tai ei ammatillista koulutusta (34 % ilmoitetuista paikoista). Koulutustasovaatimukset ovat melko vaatimattomat. Linja-autonkuljettajien kohdalla 95 % ilmoitetuista paikoista vähimmäiskoulutustasona on mainittu ammatillinen kurssi tai kurssit. Uusilta palkattavilta työntekijöiltä edellytetään soveltuvan koulutustaustan ja ajokorttiluokan lisäksi erityisesti ajo- ja työkokemusta, ammatin vaatimaa soveltuvaa teknistä osaamista sekä työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien soveltuvuutta. Työvoiman tarpeen toimialalla ei arvioitu vähenevän seuraavan viiden vuoden aikana. Lähes 90 % vastanneista arvioi suorittavan tason työvoiman tarpeen pysyvän samana tai kasvavan. Johto- ja asiantuntijatehtävien osalta näin katsoi 86 %. Työvoiman tarpeen ennakoitiin kasvavan suorittavalla tasolla johto- ja asiantuntijatehtäviä enemmän. Haastattelujen yhteydessä ilmoitettiin 221 työntekijään kohdistuvasta koulutustarpeesta. Sisällöllisesti koulutustarpeissa nousee esiin uusien kuljettajien kouluttaminen (esim. linja-autonkuljettajat, ajoneuvoyhdistelmän kuljettajat ja kuorma-autonkuljettajat). Koulutustarpeita kohdistuu myös teknisen osaamisen kehittämiseen (esim. taloudellinen ajo ja autotekninen korjaustieto) sekä asiakaspalveluosaamisen parantamiseen. Ehdotuksissa alueen koulutusorganisaatioille toimialan koulutuksen kehittämiseksi korostetaan mm. koulutuksen työelämäläheisyyden huomioimista (millaiselle osaamiselle työelämässä on tarvetta) ja oppilaitosten ja yritysten yhteistyön edelleen kehittämistä tarkoituksenmukaisten koulutussisältöjen kehittämiseksi. Lisäksi työnantajat painottavat riittävistä koulutusmääristä huolehtimista, motivoitunutta opiskelija-ainesta ja asiakaspalveluosaamisen ja työn palveluluonteen korostamista. Toimialan ja työn sisältöjen muutosten arvioinneissa nousevat esiin mm. EU-tason säädösten vaikutukset työnkuviin (esim. säännökset piirtureista), palvelukokonaisuuksien korostuminen (työ ei ole ainoastaan ajamista) ja asiakaspalveluosaamisen ja työn palveluluonteen edelleen korostuminen. Haastattelujen yhteydessä mainittiin 113 avautuvasta työpaikasta, joiden täyttämisessä arvioitiin olevan vaikeuksia kuluvan vuoden aikana. Rekrytointiongelmia kohdistuu erityisesti ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan ja linja-autonkuljettajan tehtäviin. Rekrytointiongelmat aiheutuvat mm. työntekijän henkilökohtaisista ominaisuuksista (26 %), riittämättömästä ammatillisesta peruskoulutuksesta (23 %) ja riittämättömästä työkokemuksesta (22 %). Riittämätön työkokemus on mainittu ongelmana erityisesti ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan kohdalla. Linja-autonkuljettajien kohdalla rekrytointiongelmien syinä on esitetty riittämätön ammatillinen peruskoulutus ja työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Esiintyvien rekrytointiongelmien vuoksi muutamat haastatellut kuljetusalan yrittäjät ovat palkanneet myös muita kuin suomalaisia työntekijöitä. Työntekijöitä on palkattu mm. Virosta. 2
HÄMEEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVETUTKIMUS 2005 KULJETUKSEN TOIMIALA SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...4 2. KULJETUKSEN TOIMIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HÄMEESSÄ 2000-LUVUN ALUSSA...7 3. KULJETUKSEN TOIMIALA TKTT -HAASTATTELUJEN KOHTEENA...12 4. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA ARVIOITU KEHITYS...14 5. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE...15 6. ARVIO TYÖVOIMAN KÄYTTÖASTEESTA...16 7. SUHDANNETILANNE HAASTATTELUHETKELLÄ JA ARVIO TILANTEESTA VUODEN KULUTTUA...18 8. ARVIO TOIMIALAN TYÖVOIMAN TARPEEN KEHITYKSESTÄ SEURAAVAN VIIDEN VUODEN AIKANA...20 9. TYÖVOIMAN SUUNNITELLUT LISÄYKSET TULEVAN VUODEN AIKANA...21 10. TYÖVOIMAN SUUNNITELLUT VÄHENNYKSET TULEVAN VUODEN AIKANA...24 11. KOULUTUSTARPEET JA EHDOTUKSET ALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI...25 12. REKRYTOINTIONGELMAT...29 13. TULEVAISUUDEN MUUTOKSET AMMATEISSA...32 14. ALIHANKINTA-, VERKOTTUMIS- JA YRITYSIDEAT...35 15. ULKOISTAMINEN LÄHITULEVAISUUDESSA...36 16. VIENTI...36 17. INVESTOINNIT JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN VUODEN SISÄLLÄ...36 18. YRITYSTEN TILATARPEET NYT JA TULEVAISUUDESSA...37 LIITTEET..38 3
1. Johdanto Käsillä oleva raportti on yhteenveto Hämeen TE-keskuksen toimialueen kuuden työvoimatoimiston tekemistä kuljetuksen toimialan työvoima- ja koulutustarvehaastatteluista. Työnantajahaastatteluja tehtiin yhteensä 87 kappaletta. Päijät-Hämeen ja Riihimäen työvoimatoimistot tekivät haastattelut loka-joulukuussa 2004. Forssan, Heinolan, Hämeenlinnan ja Janakkalan työvoimatoimistojen toimialueilla haastattelut suoritettiin tammi-maalikuussa 2005. Työvoima- ja koulutustarvetutkimuksen eli TKTT:n kehittäminen alkoi alun perin vuonna 1989 pohjoismaisena Työmarkkinoiden pullonkaulat -projektina. Tämän jälkeen mallia on kehitetty erityisesti Pohjanmaan TE-keskuksessa Vaasassa. Viime vuosien aikana TKTT on otettu käyttöön useimmissa TE-keskuksissa. Mallin kehittäminen entistä tarkoituksenmukaisempaan suuntaan jatkuu edelleen. Kuvio 1: Hämeen TE-keskuksen toimialue ja työvoimatoimistot Mikä on TKTT? Yritykset tarvitsevat niin nyt kuin tulevina vuosinakin työvoimaa. Työmarkkinoilla olevan tarjonnan tulisi sekä määrällisesti että laadullisesti vastata yrityksissä syntyvien tai vapautuvien työpaikkojen kysyntään. Tietämys työvoima- ja osaamistarpeista sekä niistä ongelmista, joita yritykset kohtaavat palkatessaan uutta työvoimaa, on alueellisten työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeää. Eikä riitä pelkästään se, että tunnemme tämän päivän tilanteen. On osattava ainakin suurin piirtein arvioida, mihin tilanne on kehittymässä muutaman vuoden kuluessa. Työvoimatoimistot pyrkivät ennakoimaan tulevia työvoimatarpeita, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) on Hämeen TE-keskuksen toimialueella Kanta- Hämeessä ja Päijät-Hämeessä toteutettava yrityshaastattelu. Yrityksiä haastatellaan henkilökohtaisesti paikallisten työvoimatoimistojen virkailijoiden toimesta. Eri vuosina haastattelut toteutetaan eri toimialoilla. Esimerkiksi vuonna 2003 kohteena oli metalli- ja muoviala sekä vuonna 2004 kaupan alan ja rakentaminen. Tutkimuksessa selvitetään mm. yritysten ennakoimaa määrällistä ja laadullista työvoiman tarvetta, koulutustarpeita, osaamistarpeiden muutoksia, rekrytointiongelmia ja suhdannenäkymiä. 4
Miksi TKTT tehdään? Haastatteluilla kootaan tietoa alueen yritystoiminnan tämän hetkisistä sekä yritysten ennakoimista työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeista. Työvoimatoimistoja ja TE-keskusta TKTT palvelee paitsi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja muun palvelutarjonnan niin myös laajemmin alueen strategisen kehittämisen suunnittelussa. Kerätyt tiedot ovat myös alueen muiden kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden hyödynnettävissä erityisesti työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa. TKTT -haastatteluista saatava hyöty voidaan nähdä kahdella tasolla, työvoimatoimistokohtaisena ja TE-keskusaluetta koskevana. Haastattelut palvelevat paikallisten työvoimatoimistojen palvelutyötä jo sellaisenaan tarjoamalla tietoa yksittäisen yrityksen / työnantajan palvelutarpeesta. Lisäksi haastattelut tarjoavat mahdollisuuden tehdä työvoimatoimiston palveluja tutuksi yrityksille. TKTT -haastattelut ovat kuitenkin vain yksi osa työvoimatoimistojen työnantajayhteistyötä ja työvoimatoimistot tekevät vuosittain moninkertaisesti enemmän muita työnantajakäyntejä. TKTT -haastatteluiden erikoisuus on kuitenkin siinä, että haastattelut kohdistetaan ennalta sovitulle toimialalle, jolloin yhteenvetona saadaan tietystä toimialasta kertovaa alueellista tietoa. Yhteenvedossa haastattelujen tietoja ei käsitelläkään yritystasolla, vaan kysymys on alueellisen toimialatiedon kokoamisesta. Miten TKTT tehdään? Paikallisten työvoimatoimistojen virkailijat haastattelevat toimialueensa yrityksiä henkilökohtaisesti vakiomuotoisen kyselylomakkeen avulla. Tämän jälkeen tiedot syötetään intranet -järjestelmään. Tiedot tallentaa haastattelun tehnyt työvoimatoimiston virkailija. Aineistosta tehdään TE-keskuksessa käsillä oleva yhteenveto, jossa haastattelujen tuloksia käsitellään pääosin kokonaisuutena ja jossain määrin työvoimatoimistotasolla. Tämän jälkeen prosessia on mahdollista jatkaa ns. asiantuntijaraatityöskentelyllä. Asiantuntijaraadeissa tavoitteena on syventää yritysryhmän tai toimialan strategista tulevaisuusnäkemystä, kehittää työhallinnon palvelutarjontaa ja yritysten toimintaympäristöä. Luonnollisesti prosessista voi olla hyötyä myös yrityksen oman liiketoiminnan kehittämisessä. TKTT:n kehittäminen tulevaisuudessa Erilaisia tutkimuksia työvoimatarpeista sekä suhdanteiden kehittymisestä tehdään runsaasti eri tahoilla. Lähes poikkeuksetta kyselyt ovat kuitenkin valtakunnallisia, eivätkä tarjoa paikallista tietoa oman alueemme yritysten näkemyksistä. TKTT:n suurin arvo on siinä, että se välittää yritysten näkemykset julkiselle hallinnolle alueellisesti ja paikallisesti. Haastattelujen kautta työvoimatoimistot saavat tietoa siitä, millä toimialoilla työvoimaa tullaan tarvitsemaan ja missä suunnalla tarvetta ei taas ole. Oppilaitokset saavat tietoa siitä, millaista koulutusta nuorille ja aikuisille tulisi järjestää, että heille olisi muutaman vuoden kuluttua koulutuksen päätyttyä kysyntää yrityksissä. TKTT ja sen hyödyntäminen kaipaa edelleen jatkokehittämistä. Koko prosessiin on lisättävä kunnianhimoisempi suhtautuminen tiedon luotettavuuteen. On oltava perillä siitä, mitä TKTT kuvaa ja mitä se ei kuvaa ja miten työn tulokset ovat parhaiten hyödynnettävissä. Kuinka haastatteluihin osallistuneet yritykset asettuvat koko alueen yrityskentälle ja millaisia johtopäätöksiä aineistosta voidaan ylipäätään vetää. Vuonna 2005 Hämeen kuusi työvoimatoimistoa tekevät työvoima- ja koulutustarvehaastatteluja kahdelle toimialalle: kuljetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen toimialoille. Haastattelujen keskittäminen lisää toimialakohtaisen tiedon hyödynnettävyyttä ja kerätyn tiedon luotettavuutta. 5
Tiedon kokoaminen on jatkuvaa tasapainoilua toisaalta yksityiskohtaisuuden, täsmällisyyden, pitkän aikavälin, näkemyksellisyyden ja luovuuden välillä. Vaarana on, että yritetään koota liikaa erilaista tietoa, joka on kovin yksityiskohtaista ja lyhyen aikavälin vuoksi kuvaa enemmänkin nykypäivää kuin tulevaisuutta. TKTT:n laadun ja tiedon oikeellisuuden turvaaminen on tärkeää. On parempi koota määrällisesti hieman vähemmän painavaa ja laadukasta tietoa kuin paljon toisarvoista ja epäluotettavaa tietoa. Vinkkejä raportin lukemiseen Käsissä olevassa yhteenvedossa haastattelujen tulokset on esitetty paikoittain työvoimatoimistokohtaisella tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että mukana ovat kunkin työvoimatoimiston toimialueella haastateltujen toimipaikkojen näkemykset. Työvoimatoimistokohtaiset tiedot tarkoittavat kuitenkin pääsääntöisesti samaa kuin seutukuntakohtainen tieto, sillä Hämeenlinnan ja Janakkalan työvoimatoimistoja lukuun ottamatta Hämeen työvoimatoimistojen toimialueet ovat samoja kuin seutukunnat. Forssan työvoimatoimiston toimialue = Forssan seutukunta Heinolan työvoimatoimiston toimialue = Heinolan seutukunta Hämeenlinnan ja Janakkalan työvoimatoimistojen toimialueet = Hämeenlinnan seutukunta Päijät-Hämeen työvoimatoimiston toimialue = Lahden seutukunta Riihimäen työvoimatoimiston toimialue = Riihimäen seutukunta Kuljetuksen toimialan työvoima- ja koulutustarvehaastattelut toteutettiin kaikkien Hämeen seutukuntien alueilla. 6
2. Kuljetuksen toimialan toimintaympäristö Hämeessä 2000- luvun alussa Hämeen työvoimatoimistojen toimialueilla tehdyistä kuljetuksen toimialan työvoima- ja koulutustarvehaastatteluista 95 % kohdistui maaliikenteen ja putkijohtokuljetuksen toimialalle (TOL 60). Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti tämän toimialan toimipaikkojen, työllisten ja liikevaihdon kehitystä Hämeessä 2000-luvun alussa. Toimipaikat Maaliikenteen ja putkijohtokuljetuksen (TOL 60) toimialalla oli Hämeessä vuonna 2003 yhteensä 1 348 toimipaikkaa. Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna Hämeen maakunnat ovat keskimääräisiä muihin maakuntiin verrattuna (Päijät-Häme 3,5 % ja Kanta-Häme 3,1 % koko maan toimipaikoista). Vuosina 2001 2003 toimipaikkojen lukumäärässä on ollut pientä laskua niin Hämeen maakunnissa kuin koko maassakin. Taulukko 1: Maaliikenteen; putkijohtokuljetuksen toimialan (TOL 60) toimipaikat ja alueelliset osuudet maakunnittain 2001 2003. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri, tieto haettu 3.5.2005. Maakunta 2 001 % 2 002 % 2 003 % Uusimaa 4 237 20,5 % 4 264 20,7 % 4 227 20,7 % Varsinais-Suomi 1 840 8,9 % 1 831 8,9 % 1 820 8,9 % Pirkanmaa 1 633 7,9 % 1 650 8,0 % 1 649 8,1 % Pohjois-Pohjanmaa 1 379 6,7 % 1 396 6,8 % 1 391 6,8 % Satakunta 1 087 5,3 % 1 076 5,2 % 1 084 5,3 % Keski-Suomi 1 099 5,3 % 1 093 5,3 % 1 075 5,3 % Pohjois-Savo 1 069 5,2 % 1 070 5,2 % 1 050 5,1 % Lappi 1 045 5,0 % 1 047 5,1 % 1 019 5,0 % Etelä-Pohjanmaa 911 4,4 % 899 4,4 % 890 4,4 % Etelä-Savo 826 4,0 % 806 3,9 % 792 3,9 % Pohjanmaa 819 4,0 % 806 3,9 % 785 3,8 % Päijät-Häme 714 3,4 % 707 3,4 % 707 3,5 % Pohjois-Karjala 748 3,6 % 721 3,5 % 701 3,4 % Kymenlaakso 688 3,3 % 683 3,3 % 677 3,3 % Kanta-Häme 651 3,1 % 642 3,1 % 641 3,1 % Etelä-Karjala 561 2,7 % 553 2,7 % 544 2,7 % Itä-Uusimaa 485 2,3 % 492 2,4 % 480 2,3 % Kainuu 450 2,2 % 446 2,2 % 434 2,1 % Keski-Pohjanmaa 338 1,6 % 337 1,6 % 339 1,7 % Ahvenanmaa 123 0,6 % 125 0,6 % 123 0,6 % yhteensä 20 703 100,0 % 20 644 100,0 % 20 428 100,0 % Lahden seutukunnassa toimipaikkojen lukumäärä on kaksinkertainen Hämeenlinnaan verrattuna. Hämeenlinnassa toimipaikkoja on Riihimäen, Forssan ja Heinolan seutukuntia enemmän. Vuoden 2000 alusta toimipaikkojen lukumäärä on ollut laskusuunnassa kaikissa Hämeen seutukunnissa. (kuvio 2.) 7
Kuvio 2. Maaliikenteen; putkijohtokuljetuksen (TOL 60) yksityisten toimipaikkojen lukumäärä Hämeen seutukunnissa 1995 2003. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri. Työllisyys Maaliikenteen ja putkijohtokuljetuksen toimialan (TOL 60) toimipaikat työllistivät Hämeessä vuonna 2003 runsaat 4 400 henkilöä. Työllisten määrällä mitattuna Hämeen maakunnat ovat keskimääräisiä muihin maakuntiin verrattuna (Päijät-Häme noin 3,5 % koko maan toimialan työllisistä ja Kanta-Häme noin 3,2 %). Vuosina 2001 2003 työllisten määrässä on Kanta-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin tapahtunut pientä kasvua. Päijät-Hämeessä työllisten määrä oli vuotta 2001 pienempi. Taulukko 2: Maaliikenteen; putkijohtokuljetuksen (TOL 60) toimipaikkojen työlliset ja alueelliset osuudet maakunnittain 2001 2003. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri, tieto haettu 3.5.2005. Maakunta 2 001 % 2 002 % 2 003 % Uusimaa 16 143 24,4 % 16 432 24,7 % 16 459 24,7 % Varsinais-Suomi 5 604 8,5 % 5 661 8,5 % 5 677 8,5 % Pirkanmaa 5 313 8,0 % 5 373 8,1 % 5 382 8,1 % Pohjois-Pohjanmaa 4 830 7,3 % 4 698 7,1 % 4 697 7,0 % Satakunta 3 472 5,3 % 3 354 5,0 % 3 448 5,2 % Pohjois-Savo 3 075 4,7 % 3 190 4,8 % 3 197 4,8 % Kymenlaakso 3 219 4,9 % 3 197 4,8 % 3 184 4,8 % Keski-Suomi 2 763 4,2 % 2 802 4,2 % 2 952 4,4 % Lappi 2 571 3,9 % 2 642 4,0 % 2 613 3,9 % Etelä-Pohjanmaa 2 445 3,7 % 2 474 3,7 % 2 500 3,7 % Päijät-Häme 2 441 3,7 % 2 311 3,5 % 2 325 3,5 % Etelä-Savo 2 289 3,5 % 2 283 3,4 % 2 260 3,4 % Pohjanmaa 2 156 3,3 % 2 175 3,3 % 2 203 3,3 % Etelä-Karjala 2 063 3,1 % 2 128 3,2 % 2 147 3,2 % Kanta-Häme 2 000 3,0 % 2 071 3,1 % 2 109 3,2 % Pohjois-Karjala 2 063 3,1 % 2 025 3,0 % 2 017 3,0 % Kainuu 1 135 1,7 % 1 126 1,7 % 1 118 1,7 % Itä-Uusimaa 1 151 1,7 % 1 148 1,7 % 1 108 1,7 % Keski-Pohjanmaa 1 048 1,6 % 1 030 1,6 % 1 016 1,5 % Ahvenanmaa 323 0,5 % 318 0,5 % 326 0,5 % yhteensä 66 104 100,0 % 66 438 100,0 % 66 738 100,0 % 8
Seutukunnittain tarkasteltuna Lahden seudulla on työllisiä selvästi muita Hämeen seutuja enemmän. Riihimäen seudulla toimialan työllisten määrä on ollut kasvussa ja seutukunta oli vuonna 2003 lähes samaa kokoluokkaa Hämeenlinnan seutukunnan kanssa. (kuvio 3.) Kuvio 3. Maaliikenteen; putkijohtokuljetuksen (TOL60) toimialan yksityisten toimipaikkojen henkilöstön määrä Hämeen seutukunnissa 1995 2003. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri. Liikevaihto Hämäläisten maaliikenteen ja putkijohtokuljetuksen toimialan (TOL60) toimipaikkojen liikevaihto oli vuonna 2003 yhteensä noin 351 600 000 euroa. Hämeen maakuntien liikevaihdon osuus koko maan liikevaihdosta on toimipaikkojen lukumäärää ja työllisiä pienempi. (Päijät-Häme 2,9 % ja Kanta-Häme 2,9 % koko maan yhteenlasketusta liikevaihdosta). Vuosina 2001 2003 toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut Kanta-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Päijät-Hämeessä liikevaihto jäi vuotta 2001 pienemmäksi. 9
Taulukko 3: Maaliikenteen; putkijohtokuljetuksen (TOL60) toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto (1000 ) ja alueelliset osuudet maakunnittain 2001 2003. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri, tieto haettu 3.5.2005. Maakunta 2 001 % 2 002 % 2 003 % Uusimaa 1 320 053 23,5 % 1 402 713 24,2 % 1 437 895 23,8 % Pirkanmaa 559 658 10,0 % 565 774 9,7 % 577 320 9,6 % Varsinais-Suomi 484 634 8,6 % 510 346 8,8 % 535 565 8,9 % Pohjois-Pohjanmaa 476 560 8,5 % 468 474 8,1 % 472 949 7,8 % Kymenlaakso 347 697 6,2 % 356 529 6,1 % 365 306 6,1 % Satakunta 314 272 5,6 % 311 605 5,4 % 331 403 5,5 % Pohjois-Savo 234 746 4,2 % 249 752 4,3 % 263 984 4,4 % Keski-Suomi 215 216 3,8 % 222 404 3,8 % 244 869 4,1 % Pohjanmaa 216 551 3,9 % 226 996 3,9 % 238 298 3,9 % Etelä-Pohjanmaa 201 048 3,6 % 205 053 3,5 % 217 963 3,6 % Lappi 191 303 3,4 % 203 286 3,5 % 213 386 3,5 % Etelä-Karjala 153 689 2,7 % 170 405 2,9 % 179 371 3,0 % Päijät-Häme 177 913 3,2 % 171 230 2,9 % 176 810 2,9 % Kanta-Häme 150 026 2,7 % 154 819 2,7 % 174 823 2,9 % Etelä-Savo 137 297 2,4 % 143 856 2,5 % 149 775 2,5 % Pohjois-Karjala 131 037 2,3 % 133 078 2,3 % 136 835 2,3 % Keski-Pohjanmaa 101 729 1,8 % 102 750 1,8 % 107 186 1,8 % Itä-Uusimaa 92 114 1,6 % 95 015 1,6 % 95 914 1,6 % Kainuu 84 805 1,5 % 84 766 1,5 % 86 698 1,4 % Ahvenanmaa 28 001 0,5 % 28 409 0,5 % 28 737 0,5 % yhteensä 5 618 351 100,0 % 5 807 259 100,0 % 6 035 087 100,0 % Hämeessä toimipaikkojen ja toimialan työllisten tapaan liikevaihto on Lahdessa muita seutukuntia suurempi. Lahden seutukuntaa lukuun ottamatta toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut 2000-luvun alusta. (kuvio 4.) Maaliikenteen ja putkijohtokuljetuksen (TOL60) toimipaikkojen liikevaihto Hämeen seutukunnissa 1995-2003 1000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 Hämeenlinna Riihimäki Forssa Lahti Heinola 40000 20000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Kuvio 4. Maaliikenteen; putkijohtokuljetuksen (TOL 60) yksityisten toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto Hämeen seutukunnissa 1995 2003. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri. 10
Toimialan ikärakenne Seuraavassa kuviossa on esitetty toimialan työllisten ikäjakauma Hämeessä ja vertailumaakunnissa vuonna 2000. Päijät-Hämeessä työllisten ikärakenne on ikääntyneempi kuin Kanta-Hämeessä. Vuonna 2000 tämä näkyi erityisesti 50 54-vuotiaiden ikäryhmässä. Mikäli työllisten ikärakenne ei ole viidessä vuodessa merkittävästi muuttunut, Päijät-Hämeen ikääntyneempi ikärakenne korostuu tällä hetkellä 55 59-vuotiaiden ikäryhmässä. Kuvio 5: Maaliikenne ja putkijohtokuljetuksen toimialan (TOL 60) työllisten ikärakenne Hämeen maakunnissa ja vertailumaakunnissa vuonna 2000. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskuksen työvoimatilastot / ikärakennetilastot. 11
3. Kuljetuksen toimiala TKTT -haastattelujen kohteena Hämeen TE-keskuksen työvoimatoimistojen kuljetuksen toimialan työvoima- ja koulutustarvehaastattelut toteutettiin Päijät-Hämeen ja Riihimäen työvoimatoimistojen toimialueilla loka-joulukuussa 2004 ja Forssan, Heinolan, Hämeenlinnan ja Janakkalan työvoimatoimistojen toimialueilla tammimaalikuussa 2005. Haastatteluja tehtiin yhteensä 87 kappaletta. Haastatelluista yrityksistä 95 % toimi maaliikenne; putkijohtokuljetuksen toimialalla (TOL 60). Kuljetuksen toimialan TKTT-haastattelut Hämeen TE-keskuksen toimialueella, loka-joulukuussa 2004 ja tammi-maaliskuussa 2005, lkm 30 25 20 lkm 15 10 5 TOL 64 Posti- ja teleliikenne TOL 63 Liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistot TOL 60 Maaliikenne; putkijohtokuljetus 0 Forssa Heinola Hämeenlinna Janakkala Päijät-Häme Riihimäki 0 0 1 0 0 0 0 0 3 0 0 0 8 10 11 5 28 21 työvoimatoimisto Kuvio 6: Hämeen TE-keskuksen toimialueella haastateltujen kuljetuksen toimialan toimipaikkojen lukumäärät toimialoittain ja työvoimatoimistoittain. Taulukko 7: Hämeen TE-keskuksen toimialueella haastateltujen kuljetuksen toimialan toimipaikkojen lukumäärät kunnittain. työvoimatoimisto haastateltujen toimipaikkojen jakautuminen kunnittain, lkm yhteensä Forssa Forssa 8 8 Heinola Heinola 8, Sysmä 2 10 Hämeenlinna Hattula 2, Hauho 1, Hämeenlinna 11, Lammi 1 15 Janakkala Janakkala 5 5 Päijät-Häme Asikkala 1, Hollola 1, Lahti 18, Nastola 3, Orimattila 5 28 Riihimäki Hausjärvi 1, Loppi 5, Riihimäki 15 21 yhteensä 87 12
Haastateltujen yritysten joukossa oli eniten 5 9 henkilöä työllistäviä yrityksiä (34 %). Näitä yrityksiä oli haastatteluaineistossa yhteensä 28 kappaletta. Haastatelluista yrityksistä 23 % työllisti 1 4 henkilöä ja 20 % työllisti 10 19 henkilöä. Yli 100 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli yhteensä kolme. Koko maan tasolla 89 % (vuosi 2003) maaliikenteen ja putkijohtokuljetuksen (TOL60) toimipaikoista työllisti 0 4 henkilöä 1. Hämeessä tehdyt haastattelut kohdistuivat siis keskimäärin suurempiin yrityksiin. 30 Haastateltujen kuljetuksen toimialalla toimivien yritysten koko henkilöstömäärän mukaan, lkm N=82 28 25 20 19 lkm 15 16 11 10 5 0 5 2 1 1-4 5-9 10-19 20-49 50-99 100-250 > 250 toimipaikkojen lukumäärä henkilöstön suuruusluokissa Kuvio 7: Haastateltujen kuljetusyritysten koko henkilöstön suuruusluokissa Lisäksi on syytä korostaa kuljetuksen toimialan haastatteluaineiston seuraavia ominaispiirteitä: Noin 95 % haastatelluista kuljetuksen toimialan toimipaikoista toimi maaliikenteen; putkijohtokuljetuksen toimialalla (TOL60). Muista työvoimatoimistoalueista poiketen Hämeenlinnan työvoimatoimiston toimialueen haastatteluista kolme kohdistui liikennettä palvelevan toiminnan toimialalle (TOL63) ja yksi posti- ja teleliikenteen toimialalle (TOL64). Haastateltujen yritysten toiminta käsittää pääasiallisesti erilaista henkilöliikenteen linjaliikennettä ja tilausajoja sekä tavarankuljetusliikenteen erilaisia tavara-, rahti- ja kappalekuljetuksia. Haastattelujen ajoittuminen eri ajankohtiin hankaloittaa suhdannepäätelmien tekoa. 1 liite 1 13
4. Henkilöstön määrä ja arvioitu kehitys Hämeessä haastateltuja kuljetusyrityksiä pyydettiin arvioimaan henkilöstönsä määrän kehitystä haastatteluhetkestä puolen vuoden ja vuoden päähän. Haastatteluhetkellä toimipaikoissa työskenteli yhteensä 1 757 henkilöä 2. Loka-joulukuussa 2004 Päijät-Hämeen ja Riihimäen työvoimatoimistojen toimialueilla haastatellut yritykset ennakoivat henkilöstömäärissään tapahtuvan lisäystä. Kokonaisuutena tarkastellen henkilöstöä arvioitiin olevan puolen vuoden päästä haastatteluhetkestä 24 henkilöä ja vuoden päästä haastatteluhetkestä 50 henkilöä enemmän. (taulukko 5.) Taulukko 5: Päijät-Hämeen ja Riihimäen työvoimatoimistojen toimialueilla loka-joulukuussa 2004 haastateltujen kuljetuksen toimipaikkojen arviot henkilöstönsä määrästä haastatteluhetkellä ja tästä puolen vuoden ja vuoden kuluttua. Henkilöstön määrä työvoimatoimisto Vastanneiden yritysten lukumäärä Haastatteluhetkellä (syksy 2004) Puolen vuoden kuluttua kevät 2005 Vuoden kuluttua (syksy 2005) Muutos syksystä 2004 Muutos % Päijät-Häme 27 694 700 716 22 3,2 % Riihimäki 17 429 447 457 28 6,5 % yhteensä 44 1 123 1 147 1 173 50 4,5 % muutos syksystä 2004 0 24 50 50 4,5 % Myös tammi-maaliskuussa 2005 Forssan, Heinolan, Hämeenlinnan ja Janakkalan työvoimatoimistojen toimialueilla haastatellut yritykset arvioivat henkilöstömäärissään tapahtuvan lisäystä. Vuoden kuluttua haastatteluhetkestä työntekijöiden määrän arvioidaan olevan haastatteluhetkeä suurempi Hämeenlinnan työvoimatoimiston toimialuetta lukuun ottamatta. Kokonaisuutena tarkastellen henkilöstömäärän arvioidaan olevan vuoden päästä haastatteluhetkestä lisääntyneen noin 20 henkilöllä. (taulukko 6.) Taulukko 6: Forssan, Heinolan, Hämeenlinnan ja Janakkalan työvoimatoimistojen toimialueilla tammi-maaliskuussa 2005 haastateltujen kuljetuksen toimialan toimipaikkojen arviot henkilöstönsä määrästä haastatteluhetkellä ja tästä puolen vuoden ja vuoden kuluttua. Henkilöstön määrä työvoimatoimisto Vastanneiden yritysten lukumäärä Haastatteluhetkellä (kevät 2005) Puolen vuoden kuluttua syksy 2005 Vuoden kuluttua (kevät 2006) Muutos keväästä 2005 Muutos % Forssa 8 80 80 86 6 7,5 % Hämeenlinna 15 407 413 404-3 -0,7 % Heinola 10 107 112 117 10 9,3 % Janakkala 5 40 45 47 7 17,5 % yhteensä 38 634 650 654 20 3,2 % muutos keväästä 2005 0 16 20 20 3,2 % 2 Päijät-Hämeen työvoimatoimiston toimialueella yksi ja Riihimäen työvoimatoimiston toimialueella neljä yritystä ei ole vastannut kysymykseen, joten haastateltujen yritysten henkilöstön määrä on todellisuudessa esitettyä suurempi. 14
Toimipaikkatasolla tarkasteltuna arvioidut muutokset henkilöstön määrissä kohdistuvat 52 % haastatelluista toimipaikoista. Pääsääntöisesti muutoksissa on kyse henkilöstön määrän lisääntymisestä. Työvoimatoimistoalueittain osuuksissa on eroja. (taulukko 7.) Taulukko 7: Niiden Hämeessä haastateltujen kuljetusalan toimipaikkojen lukumäärä, jotka ovat arvioineet henkilöstönsä määrässä tapahtuvan muutoksia haastatteluhetken ja kuluvan vuoden aikana. toimipaikkojen lkm, jotka arvioineet henkilöstön määrässä tapahtuvan lisäystä vuoden aikajänteellä toimipaikkojen lkm, jotka arvioineet henkilöstön määrässä tapahtuvan vähentymistä vuoden aikajänteellä Vastanneita työvoimatoimisto toimipaikkoja yhteensä % yhteensä Forssa 8 2 0 25 % Heinola 10 6 0 60 % Hämeenlinna 15 6 3 60 % Janakkala 5 3 0 60 % Päijät-Häme 27 13 3 59 % Riihimäki 17 7 0 41 % yhteensä 82 37 6 52 % 5. Henkilöstön ikärakenne Hämeessä haastatelluista kuljetusalan toimipaikkojen henkilöstöstä 37 % on alle 40-vuotiaita. 50 vuotta täyttäneitä on 35 %. Työvoimatoimistoalueittain ikärakenteessa korostuvat yrityskohtaiset erot. Alle 40-vuotiaita on vähiten Hämeenlinnan ja Riihimäen toimistojen alueilla haastatteluissa yrityksissä. 50 vuotta täyttäneiden osuudet ovat lähes samansuuruisia Janakkalan ja Riihimäen alueita lukuun ottamatta. Riihimäellä haastateltujen yritysten henkilöstö on muita ikääntyneempää, mutta on huomioitava, että alueella kysymykseen on vastannut ainoastaan neljä yritystä. Tämä voi vääristää kuvaa ikärakenteesta. 15
Hämeessä haastateltujen kuljetuksen toimialan toimipaikkojen henkilöstön ikäjakauma, % 100 % 90 % 22 % 21 % 18 % 7 % 15 % 18 % 10 % 18 % 80 % 70 % 15 % 14 % 14 % 20 % 18 % 39 % 17 % 60 % 50 % 21 % 30 % 38 % 24 % 28 % yli 55-vuotiaat 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % vastanneiden yritysten lkm henkilöstöä yht. 42 % 34 % 37 % 36 % 27 % 31 % 26 % 12 % 17 % 6 % 8 % 5 % 6 % 5 % 6 % Forssa Heinola Hämeenlinna Janakkala Päijät-Häme Riihimäki yhteensä N=8 N=10 N=15 N=5 N=27 N=4 N=69 83 107 409 41 707 77 1 424 toimiapaikkojen ikärakenne työvoimatoimistoalueittain 50-54-vuotiaat 40-49-vuotiaat 25-39-vuotiaat 16-24-vuotiaat Kuvio 8: Hämeessä haastateltujen kuljetusalan toimipaikkojen henkilöstön ikärakenne työvoimatoimistoalueittain. 6. Arvio työvoiman käyttöasteesta Haastatellut toimipaikat arvioivat työvoimansa käyttöasteen sopivuutta haastatteluhetkellä 3 asteikolla kapasiteettia vapaana / työtilanne sopiva / töitä paljon (esim. ylitöitä). Kysymykseen vastasi 80 yritystä, joista 64 prosenttia arvioi työvoiman käyttöasteen olleen haastatteluhetkellä sopivan. Tilanteissa, joissa työvoiman käyttöaste ei ole ollut sopiva, on töitä ollut pääsääntöisesti paljon. Työvoimatoimistoalueittain ja yrityskohtaisesti näkemyksissä on hajontaa. Taulukko 8: Työvoiman käyttöasteen sopivaksi arvioineiden toimipaikkojen lukumäärä kuljetuksen toimialan haastatteluaineistossa. työvoiman käyttöaste, työtilanne sopiva työvoimatoimisto kysymykseen vastanneiden toimipaikkojen lukumäärä toimipaikat, jotka arvioineet työtilanteen sopivaksi, lkm % Forssa 8 5 63 % Heinola 10 2 20 % Hämeenlinna 15 12 80 % Janakkala 5 4 80 % Päijät-Häme 28 18 64 % Riihimäki 14 10 71 % yhteensä 80 51 64 % 3 Päijät-Hämeen ja Riihimäen työvoimatoimistojen alueella haastattelut tehtiin loka-joulukuussa 2004 ja muilla työvoimatoimistoalueilla tammi-maaliskuussa 2005. 16
Seuraavan kuvion yhteydessä on huomioitava, etteivät kuviossa esitetyt lukumäärät tarkoita toimipaikkojen lukumäärää. Vastaajat ovat arvioineet työvoimansa käyttöastetta eri henkilöstöryhmien osalta (=asiantuntijat, markkinointi/asiakaspalvelu, tuotanto, toimistohenkilöstö, varasto/kuljetus/liikenne, muut). Kuviossa 9 kuvataan eri osa-alueiden saamien mainintojen kokonaismäärää. Kuljetuksen toimialalla haastateltujen työvoiman käyttöasteen sopivuutta kuvaavien mainintojen lukumäärät työvoimatoimistoittain 70 60 50 40 kapasiteettia vapaana työtilanne sopiva töitä paljon 60 65 42 lkm 30 20 10 0 17 17 14 12 9 8 5 1 2 2 2 0 0 1 0 Forssa Heinola Hämeenlinna Janakkala Päijät-Häme Riihimäki vastausten jakautuminen työvoimatoimistoalueittain Kuvio 9: Hämeessä haastateltujen kuljetusalan yritysten arviot työvoiman käyttöasteen sopivuudesta haastatteluhetkellä: työvoiman käyttöasteen sopivuutta kuvaavien mainintojen jakautuminen työvoimatoimistoalueittain (lkm). Seuraavassa taulukossa on esitetty työvoiman käyttöasteen sopivuutta kuvaavien mainintojen jakautuminen henkilöstö/tuotantoryhmittäin. Työtilanne on ollut sopivin toimistohenkilöstön ja markkinointi/asiakaspalvelun osalta. Työtä on puolestaan ollut paljon tuotannossa ja asiantuntijatehtävissä. Taulukko 9: Hämeessä haastateltujen kuljetusyritysten arviot työvoiman käyttöasteen sopivuudesta henkilöstö/tuotantoryhmittäin haastatteluhetkellä: mainintojen lukumäärät ja prosenttiosuudet. kapasiteettia vapaana työtilanne sopiva töitä paljon yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm % asiantuntijat 0 0 % 43 78 % 12 22 % 55 100 % markkinointi, asiakaspalvelu 0 0 % 30 91 % 3 9 % 33 100 % tuotanto 1 2 % 35 73 % 12 25 % 48 100 % toimistohenkilöstö 1 2 % 37 90 % 3 7 % 41 100 % varasto, kuljetus, liikenne 3 5 % 48 77 % 11 18 % 62 100 % muut 0 0 % 17 94 % 1 6 % 18 100 % maininnat yhteensä 5 2 % 210 82 % 42 16 % 257 100 % 17
7. Suhdannetilanne haastatteluhetkellä ja arvio tilanteesta vuoden kuluttua Haastattelujen yhteydessä yrityksiä pyydettiin arvioimaan suhdannetilannetta haastatteluhetkellä ja suhdannenäkymiä vuoden kuluttua. Loka-joulukuussa 2004 haastatellut kuljetusalan yritykset Päijät-Hämeen ja Riihimäen työvoimatoimistojen toimialueilla haastatelluista yrityksistä lähes ¾ koki haastatteluhetkellä nousun alkavan tai olevan menossa, nousukauden jatkuvan tai toiminnan olevan korkeasuhdanteessa. Joka viides vastaaja arvioi laskukauden alkua. Työvoimatoimistoalueittain näkemykset olivat samansuuntaisia 4. Vuoden kuluttua haastatteluhetkestä nousukauden jatkumista ja laskukauden jatkumista ennakoivien määrät kasvavat. (kuvio 10.) Haastateltujen kuljetuksen toimialalla toimivien yritysten näkemykset suhdannetilanteesta haastatteluhetkellä syksyllä 2004 ja vuoden kuluttua syksyllä 2005 (Päijät-Hämeen ja Riihimäen työvoimatoimistojen alueet) 18 16 14 N=41 suhdannetilanne nyt suhdannetilanne vuoden päästä vastanneiden yritysten lkm 12 10 8 6 4 2 0 lamakausi nousu alkaa nousukausi nousukausi jatkuu korkeasuhdanne laskukausi alkaa laskukausi lasku jatkuu Kuvio 10: Päijät-Hämeen ja Riihimäen työvoimatoimistojen toimialueella loka-joulukuussa 2004 haastateltujen kuljetusyritysten näkemykset suhdannetilanteesta haastatteluhetkellä ja tästä vuoden kuluttua. Tammi-maaliskuussa 2005 haastatellut kuljetusalan yritykset Myös Forssan, Heinolan, Hämeenlinnan ja Janakkalan työvoimatoimistojen toimialueilla haastatelluista yrityksistä lähes ¾ katsoi nousun olevan alkamassa tai menossa, nousukauden jatkuvan tai toimin- 4 Työvoimatoimistoaluekohtaiset vastaukset on esitetty liitteessä 2. 18
nan olevan korkeasuhdanteessa. Työvoimatoimistoalueittain näkemykset olivat samansuuntaisia 5. Luonnollisesti näkemyksissä nousevat esiin yrityskohtaiset vaihtelut. Vuoden aikajanalla eteenpäin lähes joka kolmas vastannut yritys arvioi nousukauden jatkuvan (kuvio 11). Haastateltujen kuljetuksen toimialalla toimivien yritysten näkemykset suhdannetilanteesta haastatteluhetkellä keväällä 2005 ja vuoden kuluttua keväällä 2006 (Forssan, Heinolan, Hämeenlinnan ja Janakkalan toimistojen alueet) 14 12 N=38 suhdannetilanne nyt suhdannetilanne vuoden päästä 10 vastanneiden yritysten lkm 8 6 4 2 0 lamakausi nousu alkaa nousukausi nousukausi jatkuu korkeasuhdanne laskukausi alkaa laskukausi lasku jatkuu Kuvio 11: Forssan, Heinolan, Hämeenlinnan ja Janakkalan työvoimatoimistojen toimialueilla tammi-maaliskuussa 2005 haastateltujen kuljetusalan yritysten näkemykset suhdannetilanteesta haastatteluhetkellä ja vuoden kuluttua. Seuraavissa haastatteluaineistopoiminnoissa 6 on nostettu esiin muutamia kuljetuksen toimialalle ominaisia suhdannetilanteeseen vaikuttavia näkökulmia: o ( ) Nykyinen EU:n säännöstö edellyttää kilpailutusta ja sen myötä on tullut vaikeuksia, koska kilpailuissa on joitakin ajoja hävitty. Tuottaa vaikeuksia järjestää tilalle tilausajoja riittävästi. Yritysten suhdannetilannetta ei pysty arvioimaan näiden kilpailutusten takia. ( ) o Kuljetuspalvelujen kilpailuttaminen tekee toiminnasta ja työntekijöiden työsuhteista ennakoimattomia ja tempoilevia. o ( ) Henkilöstö pyritään pitämään firman kirjoilla koko ajan. Kesällä on enemmän tilausajoja. Talvella taas linjaliikenne on suurempaa. o ( ) Ulkomaankuljetukset tuovat vakautta toimintaan, ei olla yksien markkinoiden armoilla ( ) harjoitetaan kaupan alan kuljetuksia. Kiireisimmät ajat alkavat pari kolme viikkoa ennen joulua ja kiirettä pitää juhannukseen saakka. ( ) 5 Työvoimatoimistoaluekohtaiset vastaukset on esitetty liitteessä 2. 6 Haastattelut on tallennettu TKTT intranet-järjestelmään. Tallennukset on tehnyt haastattelun suorittanut työvoimatoimiston virkailija. 19
o ( ) Kausivaihtelun takia kapasiteettia on talvikuukausina vapaana, mutta kesäaikana töitä on paljon. ( ) o EU:n uusien jäsenten mukana kilpailu on koventunut etenkin ulkomaankuljetuksissa; työvoimaja muut kustannukset ovat huomattavastikin pienempiä (etenkin palkkaus). Tekijä on palkkansa ansainnut, mutta pärjätäkseen kilpailussa kustannuksia pitäisi pystyä alentamaan. Kotimaassa alan kehitys menossa siihen, että suuremmat yksiköt kannattavampia ( ) 8. Arvio toimialan työvoiman tarpeen kehityksestä seuraavan viiden vuoden aikana Hämeessä haastatellut 7 kuljetusalan yritykset arvioivat toimialansa työvoiman tarpeen kehitystä seuraavan viiden vuoden kuluessa. Kehityssuuntaa arvioitiin sekä suorittavan tason että johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevien osalta. Vastausten perusteella voidaan ennakoida, ettei työvoiman tarve toimialalla ole lähivuosina laskeva. Lähes 90 % vastaajista arvioi suorittavan tason työvoiman tarpeen pysyvän samana tai kasvavan. Johto- ja asiantuntijatehtävien osalta osuus oli 86 %. Työvoiman tarpeen ennakoitiin kasvavan erityisesti suorittavalla tasolla (53 %). Johto- ja asiantuntijatehtävien osalta lähes ¾ vastanneista arvioi työvoiman tarpeen pysyvän nykyisellä tasolla. Vastaajien arvio kuljetuksen toimialan työvoiman tarpeen kehityksestä seuraavan viiden vuoden aikana (%-osuudet), Hämeen TE-keskuksen toimialue 80 % 70 % 60 % 72 % suorittava taso N=61 johtajat ja asiantuntijat N=58 50 % 46 % 40 % 36 % 30 % 20 % 10 % 0 % 14 % 11 % 9 % 5 % 7 % 0 % 0 % vähenee reilusti vähenee jonkin verran pysyy samana kasvaa jonkin verran kasvaa reilusti arviot työvoiman tarpeen kehityksestä Kuvio 12: Hämeessä haastateltujen kuljetusalan yritysten arviot toimialan työvoiman tarpeen kehityksestä seuraavan viiden vuoden aikana, % 7 Janakkalan työvoimatoimiston toimialueella toteutetuissa haastatteluissa kysymykseen ei ole vastattu. 20
Työvoimatoimistoalueittain tarkasteltuna näkemyksissä ei ole eroja. Kaikilla alueilla suurin osa haastatelluista yrityksistä on arvioinut toimialan työvoiman tarpeen pysyvän samana tai olevan kasvava. Arviot työvoiman tarpeen vähenemisestä jäävät yksittäisemmiksi näkemyksiksi. 9. Työvoiman suunnitellut lisäykset tulevan vuoden aikana Hämeessä haastateltuja kuljetusyrityksiä pyydettiin arvioimaan, mihin ammatteihin ja millaisissa määrin olisi tarvetta palkata uutta henkilöstöä lähimmän vuoden aikana. Lisäksi selvitettiin, millaista vähimmäiskoulutustasoa auki oleviin tai tuleviin paikkoihin yritykset edellyttävät ja millaiset muut ominaisuudet korostuvat rekrytointien yhteydessä. Vastanneet toimipaikat ilmoittivat 143 8 heti tai vuoden kuluttua palkattavan uuden työntekijän tarpeesta 9. Suurin osa (65 %) tarvittavasta lisätyövoimasta on tarkoitus palkata Päijät-Hämeen työvoimatoimiston alueella toimiviin yrityksiin, mutta lisätyövoiman tarvetta esiintyy myös muiden työvoimatoimistojen toimialueilla. Taulukko 10: Hämeessä haastateltujen kuljetusalan yritysten arviot lisätyövoiman palkkauksesta lähimmän vuoden aikana. Työntekijöiden lukumäärä työvoimatoimistoalueittain. Palkattavien henkilöiden lukumäärä työvoimatoimisto heti vuoden kuluttua yhteensä % Forssa 2 2 4 3 % Heinola 5 9 14 10 % Hämeenlinna 0 14 14 10 % Janakkala 0 5 5 3 % Päijät-Häme 50 43 93 65 % Riihimäki 8 5 13 9 % yhteensä 65 78 143 100 % Ammattinimiketasolla 10 tarkasteltuna suurimmat lisähenkilöstön tarpeet ovat linja-autonkuljettajan (38 ilmoitettua paikkaa) ja ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan ammateissa (35 ilmoitettua paikkaa). Ajoneuvoyhdistelmän kuljettajia on tarkoitus palkata kaikkien työvoimatoimistojen toimialueilla. Monien ammattinimikkeiden kohdalla maininnat ovat yksittäisiä (taulukko 11). Työvoimatoimistoaluekohtaiset arviot työvoiman lisäyksistä on esitetty liitteessä kolme. 8 Päijät-Hämeen ja Riihimäen työvoimatoimistojen alueella haastattelut tehtiin loka-joulukuussa 2004 ja muilla työvoimatoimistoalueilla tammi-maaliskuussa 2005. Vastauksia käsitellään tässä yhteydessä yhtenä kokonaisuutena. 9 Kysymyksen yhteydessä ei selvitetty, aiheutuuko uuden työntekijän palkkaus esim. nykyisin tehtävässä toimivan eläköitymisestä vai kokonaan uuden työntekijän palkkaamisen tarpeesta. 10 Työhallinnon käyttämä ammattiluokitus 21
Taulukko 11: Hämeessä haastateltujen kuljetusalan yritysten arviot lisätyövoiman palkkaamistarpeista lähimmän vuoden aikana. Ilmoitettujen paikkojen lukumäärä ammateittain. ammattikoodi ammattinimike heti palkattavissa vuoden kuluttua yhteensä 54010 linja-autonkuljettaja 6 32 38 54110 ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja 13 22 35 71990 muut alaryhmään kuuluvat 20 20 88210 varastotyöntekijä 10 10 54120 kuorma-auton kuljettaja 8 8 10620 lääkintävahtimestarisairaankulj. 5 5 ----- kuljetuksen toimiala 5 5 64230 kuormauskoneenhoitaja 4 4 54130 pakettiauton kuljettaja 2 1 3 54190 muut alaryhmään kuuluvat 3 3 54310 jakeluauton kuljettaja 2 2 54410 --------------------------------------- 2 2 753 korj.työntekijä / raskaan kal. Asen. 1 1 75320 autonasentaja (huoltokorjaamo) 1 1 77255 hakkeenvalmistaja 1 1 55610 liikennepäällikkö 1 1 75322 raskaan autokaluston asentaja 1 1 54020 taksinkuljettaja 1 1 24210 toimistotyöntekijä 1 1 64210 kaivinkoneenkuljettaja 1 1 yhteensä 65 78 143 Palkattavan lisähenkilöstön yleisimpinä vähimmäiskoulutustasoina on kuljetusalan haastatteluissa mainittu ammatillinen kurssi tai kurssit (47 %) sekä ei ammatillista koulutusta (34 %). Yhteenlaskettu osuus on 81 %. (kuvio 13.) Koulutustasovaatimukset ovat alhaiset. Linja-autonkuljettajien paikkojen osalta vähimmäiskoulutustasona on 95 prosenttisesti mainittu ammatillinen kurssi tai kurssit. Ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan paikkojen kohdalla 43 prosentissa ilmoitetuista paikoista vähimmäiskoulutustasona on mainittu ammatillinen kurssi tai kurssit ja 37 % kohdalla ei ammatillista koulutusta 11. 11 Haastateltujen yritysten näkemykset vähimmäiskoulutustasosta ammattinimiketasolla on esitetty liitteessä 4. 22
Odotukset kuljetuksen toimialan toimipaikkoihin palkattavan lisätyövoiman vähimmäiskoulutustasosta, %-osuudet 0 % 5 % ei ammatillista koulutusta 1 % N=48 13 % 34 % ammatillinen kurssi/kurssit N=67 ammattikoulututkinto N=19 ammattikorkeakoulututkinto N=2 yliopisto- tai korkeakoulututkinto N=0 muu N=7 47 % Kuvio 13: Hämeessä haastateltujen kuljetusalan yritysten näkemykset palkkaamansa lisätyövoiman vähimmäiskoulutustasovaatimuksesta. Uusilta palkattavilta työntekijöiltä edellytetään soveltuvan koulutustaustan ja ajokorttiluokan lisäksi erityisesti ajo- ja työkokemusta, ammatin vaatimaa soveltuvaa teknistä osaamista sekä työntekijän henkilökohtaisten ominaisuuksien soveltuvuutta (esim. joustavuus ja asiakaspalvelutaidot). Seuraavassa luettelossa on esitetty yksittäisten työnantajien näkemyksiä siitä, millaista lisäosaamista he soveltuvan koulutustaustan lisäksi palkkaamiltaan henkilöltä odottavat. Näkemykset on esitetty ammattinimikkeittäin, mutta ne voivat monissa tapauksissa edustaa kuljetusalaa yleisemminkin 12. linja-autonkuljettaja (54010) linja-autokortti linja-auton ajotaito linja-auton ajo-/käsittelytaito, asiakaspalvelu- ja ajotaito tekninen tietämys, elektronisten rahastuslaitteiden käyttötaito työkokemus, asiakaspalvelutaidot, ajotaito linja-autokortti, joustavuus, ajoneuvon tekninen hallinta, englannin kieli linja-auton ajaminen, asiakaspalvelu ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja (54110) muutaman vuoden työkokemus, motivoitunut, luotettava ja tarkka, asiakaspalvelukykyinen henkilö ADR-kortti, työturvallisuuskortti ja trukinajotaito ABCEDE-kortti, mahdollisesti myös ADR-lupa trukinajotaito sekä työkokemus raskaasta kuljetuskalustosta 12 Tässä yhteydessä on esitetty osa yritysten esiin nostamista näkemyksistä. Lisää näkemyksiä liitteessä 5. 23
yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ajokortti rekkakortti, nosturinkäyttötaito rekkakortti EU.n vaatimat edellytykset, ADR ajotaito, asiakaspalvelu, rehellisyys ajokortti BCE, ADR-ajolupa voimassa, trukinajotaito ajotaito riittävän kokemuksen kautta saatu ammattiosaaminen VAK-lupa, ammattitaito, tulee toimeen ihmisten kanssa, rehellinen, raitis, kokemusta alalta asiakaspalvelu, lakien ja määräysten tunteminen, ajotaito asiakaspalvelu, ajotaito ja kaluston kunnosta huolehtiminen aikaisempaa kokomusta kuorma-autonkuljettaja (54120) E-kortti, joustavuus työaikojen suhteen kielitaito: ruotsi, englanti, asiakaspalvelu, ADR-kortti kuorma-autonkuljettajan kokemus joustavuus, kärsivällisyys, puunkuormaus kuljettajan tulisi pystyä tekemään pieniä huoltoja ja remontteja, asiakaspalvelutaidot ja asenne työhön korostuvat tulevaisuudessa ajokokemusta, kaupunkituntemusta, ADR-lupa 10. Työvoiman suunnitellut vähennykset tulevan vuoden aikana Haastatellut kuljetusalan yritykset ilmoittivat haastattelujen yhteydessä 23 työntekijän vähennyksestä 13. Vähennyksistä on ilmoitettu ainoastaan Hämeenlinnan ja Päijät-Hämeen työvoimatoimistojen toimialueella tehdyissä haastatteluissa. Taulukko 12: Hämeessä haastateltujen kuljetusalan yritysten arvioimat työntekijöiden vähentymiset tulevan vuoden aikana. työntekijöiden vähentyminen lukumääränä vuoden työvoimatoimisto heti kuluttua yhteensä % Forssa 0 0 0 0 % Heinola 0 0 0 0 % Hämeenlinna 0 7 7 30 % Janakkala 0 0 0 0 % Päijät-Häme 2 14 16 70 % Riihimäki 0 0 0 0 % yhteensä 2 21 23 100 % Mainitut työntekijöiden vähentymiset aiheutuvat pääsääntöisesti eläkkeelle siirtymisistä (kuvio 14). 13 Päijät-Hämeen ja Riihimäen työvoimatoimistojen alueella haastattelut tehtiin loka-joulukuussa 2004 ja muilla työvoimatoimistoalueilla tammi-maaliskuussa 2005. Vastauksia käsitellään tässä yhteydessä yhtenä kokonaisuutena. 24
Haastateltujen kuljetuksen toimialan toimipaikkojen ilmoittamat työntekijöiden vähentämisen syyt, % 22 % 9 % taloudelliset syyt N=5 työtehtävien muutos N=2 eläkkeelle siirtyvät N=16 69 % Kuvio 14: Hämeessä haastateltujen kuljetusyritysten ilmoittamat työntekijöiden vähentymisen syyt, % kaikista. 11. Koulutustarpeet ja ehdotukset alan koulutuksen kehittämiseksi Koulutukseen ja koulutustarpeisiin liittyviä näkökulmia käsiteltiin yrityshaastattelujen yhteydessä kahdesta eri näkökulmasta. Ehdotukset koulutushankkeiksi (toimipaikkojen henkilöstöön kohdistuvat koulutustoimenpiteet- ja tarpeet) Ehdotukset ja viestit alan koulutusorganisaatioille alan koulutuksen kehittämiseksi (tulevaisuuden osaaminen) Ehdotukset koulutushankkeiksi Nykyiseen tai tulevaan henkilöstöön kohdistuvien koulutushanke-ehdotusten kohdalla Hämeessä haastatellut kuljetusyritykset ilmoittivat 221 työntekijään kohdistuvasta koulutustarpeesta. Koulutustarpeista 47 % olisi ollut olemassa heti 14. Runsaan puolet (53 %) koulutustarpeista aktivoituisi noin vuoden kuluttua. 2/3 koulutustarpeista kohdistuu nykyiseen henkilöstöön. 14 Päijät-Hämeen ja Riihimäen työvoimatoimistojen alueella haastattelut tehtiin loka-joulukuussa 2004 ja muilla työvoimatoimistoalueilla tammi-maaliskuussa 2005. Vastauksia käsitellään tässä yhteydessä yhtenä kokonaisuutena. 25
Taulukko 13: Hämeessä haastateltujen kuljetusalan yritysten arvioimat työntekijöiden koulutustarpeet: koulutettavan henkilöstön lukumäärä ja koulutustarpeen ajankohta. koulutettavan henkilöstön määrä työvoimatoimisto heti vuoden kuluttua yhteensä Forssa 13 60 73 Heinola 42 2 44 Hämeenlinna 2 18 20 Janakkala 2 6 8 Päijät-Häme 36 32 68 Riihimäki 8 0 8 yhteensä 103 118 221 Taulukko 14: Hämeessä haastateltujen kuljetusalan yritysten arvioimat työntekijöiden koulutustarpeet: koulutettavan henkilöstön lukumäärä ja koulutustarpeen kohde. koulutustarpeen kohde työvoimatoimisto nykyinen henkilöstö uusi henkilöstö yhteensä Forssa 70 3 73 Heinola 44 0 44 Hämeenlinna 16 4 20 Janakkala 5 3 8 Päijät-Häme 14 54 68 Riihimäki 0 8 8 yhteensä 149 72 221 Sisällöllisesti työntekijöiden koulutustarpeissa nousee esiin mm. seuraavia asioita 15 : Uusien kuljettajien kouluttamisen tarpeet (linja-autonkuljettajat, ajoneuvoyhdistelmän kuljettajat, kuorma-autonkuljettajat) Kuljetusajan työtekijöiden teknisen osaamisen kehittäminen (esim. taloudellinen ajo, autotekninen korjaustieto, kuormien sidonta) asiakaspalveluosaaminen Ehdotukset alueen koulutusorganisaatioille alan koulutuksen kehittämiseksi (tulevaisuuden osaaminen) Ehdotukset kuljetuksen toimialan koulutuksen kehittämiseksi painottuvat mm. seuraaviin asioihin: työelämäläheisyyden huomioiminen (millaista osaamista työelämässä tarvitaan) oppilaitosten ja yritysten yhteistyön edelleen kehittäminen työelämäläheisyyden lisäämiseksi ja tarkoituksenmukaisten koulutussisältöjen kehittämiseksi työssä olevien koulutusten aikatauluihin liittyvät toiveet riittävistä koulutusmääristä huolehtiminen ja alan työvoiman saatavuuden turvaaminen 15 Tarkemmat haastatteluissa mainitut työvoimatoimistoaluekohtaiset koulutustarve-esitykset on esitetty liitteessä kuusi. Tässä yhteydessä on huomioitava, että mainitut koulutusesitykset ovat pääsääntöisesti melko yksittäisiä mainintoja. 26