PÄÄTÖS Nro 95/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/189/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2013 ASIA Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ilmajoki HAKIJA Ilmajoen kunta, viemärilaitos PL 23 60801 Ilmajoki LAITOS JA SEN SIJAINTI Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ilmajoella Peltoniemen kylässä noin 4 km Ilmajoen keskustasta pohjoiseen tilalla Hajumaa RN:o 3:299. Puhdistamon käyntiosoite on Saarakkalantie 114. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 31.8.2001 antamassa päätöksessä 45/2001/2 (dnro 00162) luvan saaja on määrätty jättämään hakemus voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 a) mukaan. ASIAN VIREILLETULO Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus (Dnro LSY-2009-Y369) on toimitettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 18.12.2009, jolloin hakemus on tullut vireille. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat alue-
VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA hallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ilmajoen jätevedenpuhdistamolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 31.8.2001 myöntämä ympäristölupa 45/2001/2. Luvassa on edellytetty, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat vaatimukset: 2 Pitoisuus enintään, mg/l Puhdistusteho vähintään, % BOD 7-ATU 15 90 kok. P 0,8 90 kiintoaine 35 90 COD Cr 125 75 Lisäksi jäteveden käsittelyssä on pidettävä tavoitteena sitä, että vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtyppipitoisuus on enintään 4 mg NH 4 -N/l ja puhdistusteho ammoniumtypen suhteen vähintään 90 %. Kokonaistypen poistossa on pyrittävä mahdollisimman hyvään puhdistustulokseen. Tulokset lasketaan ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvoina ja muilta osin puolivuosikeskiarvoina. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan käsittelemättömän jäteveden kokonaistypen ja viemärilaitoksesta vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtypen arvoista. ALUEEN KAAVOITUS JA LAITOKSEN LÄHIYMPÄRISTÖ Kaavoitus ja sijaintipaikka Puhdistamo sijaitsee Ilmajoen keskustan pohjoispuolella Saarakkalantien varressa haja-asutusalueella, jossa ei ole voimassa olevaa kaavaa. Puhdistamon lähialue on suurimmaksi osaksi peltoa. Asutusta on Saarakkalantien ja Kyrönjoen varressa. Lähin asuinkiinteistö on noin 50 metrin päässä puhdistamosta. Kyrönjoki on noin 80 metrin päässä puhdistamon itäpuolella. Purkuvesistö ja sen tila Ilmajoen jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan purkuputkessa Kyrönjokeen. Purkupaikka sijoittuu Kyrönjoen yläosan alueelle ja siellä Ilmajoen alueelle (42.032). Kyrönjoen pääuoma alkaa Kauhajoen ja Jalasjoen yhtymäkohdasta ja laskee Perämeren Vassorfjärdeniin Vaasan kaupungin pohjoispuolella. Kyrönjoen pääuoman pituus on 127 km. Kyrönjoen valuma-alueen pinta-ala on 4 923 km 2 ja järvisyysprosentti 1,23. Ilmajoen jätevedenpuhdistamon purkupaikalla valuma-alueen pinta-ala on 2 650 km 2 ja järvisyys 0,6 %. Kyrönjoen koko vesistöalueesta on metsää 47,2 %, peltoa 24,4 %, suota 26,0 %, vesialuetta 0,9 % ja muuta, lähinnä rakennettua, aluetta 1,5 %. Vesistöalueen latvoilla suoprosentti on korkea, mikä ilmenee koko vesistössä korkeana humuspitoisuutena. Tämä aikaansaa veden voimakkaan ruskean perusvärin ja korkean kemiallisen hapenkulutuksen. Kyrönjoen valuma-alue Seinäjoen kaupungin alapuolella kuuluu happamiin alunamaihin (sulfidimaihin), joille on ominaista korkea rikkipitoisuus. Sulfidien hapettumisen seura-
uksena valumavesien ph laskee ajoittain hyvin alhaiseksi. Kyrönjoen pääuoman varret ovat intensiivisesti viljeltyjä, mikä aiheuttaa vesistöön huomattavan kiintoaine- ja ravinnekuormituksen. Jätevedenpuhdistamoita Kyrönjoen alueella on kahdeksan. Kyrönjoen veden laadussa tapahtuu voimakkaita vuotuisia ja vuodenaikaisia vaihteluita, jotka johtuvat valuman, huuhtoutumisen ja virtaaman vaihteluista. Kyrönjoen fosfori- ja typpipitoisuudet ovat korkeita. Myös kiintoainepitoisuudet ovat ajoittain hyvin korkeita. Kyrönjoen keskimääräinen fosforipitoisuus vuosina 1968 2006 on ollut noin 110 µg/l ja typpipitoisuus 2 000 µg/l. Vuonna 2011 jätevedenpuhdistamon alapuoliselta näytepisteeltä on otettu vesinäytteet kaksi kertaa. Jätevedenpuhdistamon yläpuolisella näytteenottopisteellä (Nikkola) näiden kahden ajankohdan kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuus oli 82,5 µg/l, kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo oli 1 700 µg/l ja kiintoainepitoisuuden keskiarvo 5,1 mg/l. Jätevedenpuhdistamon alapuolisella pisteellä (Ilmajoen ap Saarakkala) kahden näytteenottokerran keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus oli 83,5 µg/l kokonaistyppipitoisuus 1 750 µg/l, ja kiintoainepitoisuus 5,5 mg/l. Ilmajoen yläpuolinen jokiosuus on ekologiselta tilaltaan välttävä tai tyydyttävä ja Ilmajoen alapuolinen osuus joesta on pääasiassa luokiteltu tilaltaan huonoksi. Kyrönjoen kalalajisto vaihtelee voimakkaasti joen eri osissa ja kalalajien lukumäärä vähenee jokisuulta latvoja kohti. Kyrönjoen koko alueella tavataan ainakin seuraavia kalalajeja: ahven, kivisimppu, pasuri, sorva, ankerias, kuha, purotaimen, särki, hauki, kuore, ruutana, särkilahna, kiiski, lahna, salakka, säyne, kirjolohi, lohi/taimen, seipi, kivennuoliainen, made ja siika. Lisäksi tavataan nahkiaista ja rapua ja yläjuoksulla esiintyy myös pikkunahkiaista. Tärkeimmät saalislajit jokialueella ovat ahven ja hauki. Haukisaaliin runsaus kertoo, että lajin lisääntymis- ja ravinto-olosuhteet ovat Kyrönjoella hyvät. Tärkeimmät pyydykset Kyrönjoella kalastavilla ovat katiska, viehe ja onki tai pilkki. Ravustusta on harjoitettu ainoastaan Kyrönjoen valuma-alueen latvaosilla. Saaliiksi on saatu joitakin jokirapuja. 3 ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Kyrönjoen pääuoman ekologinen tila on arvioitu välttäväksi tai huonoksi. Kyrönjoen ravinnekuormitus on pääosin peräisin peltoviljelystä. Fosforikuormituksesta peltoviljelyn osuus on 58 % ja typpikuormituksesta 47 % koko valuma-alueella. Pistekuormittajien, joihin jätevedenpuhdistamot kuuluvat, osuus ravinnekuormituksesta on kokonaisuudessaan melko vähäinen. Kyrönjoella hyvän tilan saavuttaminen edellyttää ihmisen aiheuttaman fosforikuormituksen vähentämistä 30 50 %:lla, typpikuormituksen vähentämistä 25 50 %:lla sekä kiintoainekuormituksen selkeää vähentämistä. Nämä tilatavoitteet kohdistuvat Kyrönjoen koko valuma-alueeseen ja edellyttävät toimia
sekä maataloudessa, metsätaloudessa, haja-asutuksessa, taajamien jätevedenpuhdistamoilla että turvetuotannossa. Jätevedenpuhdistamoissa tavoitteet pyritään saavuttamaan ohjelman mukaan yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn tehostamisella, viemäriverkostojen saneerauksella ja siirtoviemärien rakentamisella. Näillä toimenpiteillä voidaan ravinnekuormitusta vähentää selkeästi (10 15 %). Kun näihin toimenpiteisiin vielä yhdistetään perustoimenpiteisiin kuuluva puhdistamojen hyvä hoito ja huolto, niin ekologisen tilan kannalta tarpeellinen ravinteiden poistotavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. 4 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Ilmajoen jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin 6 500 asukkaan jätevedet. Ilmajoen kunnan asukkaista noin 55 % on viemäriverkoston piirissä. Asuinkiinteistöjen lisäksi puhdistamolla käsitellään Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaan, Lakeuden Etappi Oy:n ja Ilmajoen Osuusmeijerin jätevesiä. Lisäksi viemäriverkostoon on liittynyt mm. Seinäjoen lentoasema Rengonharjulla, kolme huoltoasemaa, terveyskeskus ja useita kouluja. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Asukasvastineluku 14 100 Keskivirtaama MQ 6 960 m 3 /d Mitoitusvirtaama Q mit 290 m 3 /h BOD 7-ATU 1 060 kg/d P 37 kg/d Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostusperiaatteella toimiva aktiivilietelaitos. Puhdistamon prosessivaiheet ovat välppäys, hiekan- ja rasvanerotus, ilmastus ja selkeytys. Saostuskemikaali syötetään prosessiin ilmastusvaiheessa. Puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen käsittelyn vaiheet ovat kalkkistabilointi, tiivistys ja koneellinen kuivaus. Vuodesta 2008 lähtien ylijäämäliete on kuivauksen jälkeen viety Lakeuden Etapille. Laitos on rakennettu vuonna 1994 ja vuosien kuluessa laitosta on saneerattu seuraavasti: vuosina 2004 ja 2005 on uusittu ilmastimet, vuonna 2008 sakokaivolietteen vastaanotto ja vuonna 2011 teknisen veden pesuri. Puhdistamon viemäriverkoston pituus on noin 193 km, josta betoniviemäriä on noin 21 km. Verkostossa on 55 jätevedenpumppaamoa. Lähivuosina viemäriverkostoa on tarkoitus laajentaa useille uusille alueille. Verkostosaneerauksia on tehty vuosittain. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuosina 2007 2011 ja arvio kuormituksesta vuonna 2030:
5 Vuosi Q BOD 7-ATU Fosfori Typpi m 3 /d kg/d kg/d kg/d 2007 3 604 624,0 31,0 127,0 2008 3 921 784,0 53,9 278,0 2009 2 875 694,0 40,6 166,0 2010 3 397 888,0 70,9 203,0 2011 3 788 588,0 44,0 157,0 2030 4 070 919,0 67,0 222,0 Puhdistamon keskimääräisen tulokuormituksen (BOD 7-ATU, kg/d) perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosina 2007 2011 ollut 8 400 12 686 avl, kun yhden henkilön vuorokaudessa aiheuttamalle BOD 7-ATU -kuormalle käytetään asukasvastinelukuna 70 g/as. Lakeuden Etapin, Altian ja Ilmajoen Osuusmeijerin yhteenlasketut puhdistamolle johdetut jätevesimäärät ja kuormitukset vuosina 2007 2011 ja niiden osuudet kokonaismääristä: Vuosi vesimäärä BOD 7-ATU Kok. P kok. N m 3 /a % t/a % t/a % t/a % 2008 472 287 33,0 112,3 39,2 5,3 26,7 64,8 63,7 2009 334 340 31,9 152,7 60,2 4,1 27,6 24,7 40,8 2010 366 702 29,6 114,8 35,3 6,2 24,2 26,5 35,7 2011 342 005 24,6 86,3 40,2 23,6 56,3 20,5 35,8 Suurimmat jätevesimäärät puhdistamolle ovat tulleet Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaalta. Aiemmin noin neljäsosa puhdistamolle tulevasta jätevesimäärästä oli Altialta. Vuonna 2011 Altian jätevesien osuus oli 17,7 %. Lakeuden Etapilta johdettiin Ilmajoen puhdistamolle vuonna 2011 jätevesiä 71 540 m 3 eli keskimäärin 196 m 3 /d. Vuonna 2011 21,4 % BOD 7-ATU -kuormituksesta ja 22,3 % typpikuormituksesta tuli Lakeuden Etapista. Fosforin osalta Lakeuden Etapin ja Altian kuormitukset ovat samaa suuruusluokkaa. Vuonna 2011 fosforikuormituksesta 12,4 % tuli Lakeuden Etapista ja 9,3 % Altialta. Lakeuden Etapin vesimäärät tulevat kasvamaan huomattavasti lähivuosien aikana. vuosina 2013 2016 vuodessa puhdistamolle johdettavan jätevesimäärän arvioidaan olevan noin 160 000 m 3 eli keskimäärin noin 440 m 3 /d. Vuoden 2016 jälkeen vesimäärän arvioidaan olevan noin 190 000 m 3 /a eli noin 520 m 3 /d. Vuonna 2011 puhdistamolla otettiin vastaan sakokaivolietettä 1 225 t. Kemikaalit ja energian käyttö Saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia n. 188 g/m 3 jätevettä. Vuonna 2011 ferrosulfaattia käytettiin yhteensä 248 797 kg. Lietteen kuivaukseen ja selkeyttämön tehostamiseen käytetään polymeeriä. Polymeeriä käytettiin vuonna 2011 yhteensä 1 538 kg. Puhdistamon keskimääräinen sähkönkulutus on viime vuosina ollut 0,54 kwh/m 3 käsiteltyä jätevettä.
6 Liikenne Kemikaaleja ajetaan puhdistamolle 10 kertaa vuodessa. Lietteenkuljetuksia on noin 630 kertaa vuodessa eli noin 12 kertaa viikossa. Henkilöautoliikennettä on noin 700 kertaa vuodessa eli noin 13 kertaa viikossa. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Jätevedenpuhdistamon keskimääräiset päästöt vesistöön ja puhdistusteho vuosina 2008 2011 ovat olleet seuraavat: BOD 7-ATU Kok. fosfori Kok. typpi Kiintoaine Vuosi kg/d teho % kg/d teho % kg/d teho % kg/d teho % 2008 37,4 95,3 2,5 95,4 208,0 25,1 44,3 97,7 2009 12,6 98,2 1,1 97,4 82,2 49,7 11,6 99,3 2010 17,1 98,1 1,6 97,6 106,0 47,6 25,8 99,0 2011 19,6 96,7 2,4 94,7 94,3 39,8 39,2 97,9 Puhdistamon lupaehtojen täyttyminen vuosina 2009 2011: BOD 7-ATU Kok. P NH 4 -N Kiintoaine COD Cr mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Lupaehdot 15,0 90,0 0,8 90,0 4* 90* 35,0 90,0 125,0 75,0 I/2009 4,6 98,0 0,4 97,8 4,8 99,3 49,6 95,3 II/2009 4,2 98,4 0,4 96,4 3,0 99,3 43,5 94,2 Keskiarvo 4,4 98,2 0,4 97,1 1,7 97,0 3,9 99,3 46,5 94,7 I/2010 5,6 98,1 0,5 98,3 7,8 99,2 58,8 90,7 II/2010 4,3 98,0 0,5 96,3 7,3 98,7 51,0 92,4 Keskiarvo 5,0 98,1 0,5 97,3 2,2 96,2 7,6 98,9 54,9 91,6 I/2011 5,9 96,5 1,0 93,2 9,9 93,8 17,7 97,4 57,5 91,4 II/2011 4,4 96,9 0,3 96,6 2,4 77,5 3,8 98,9 41,0 90,7 Keskiarvo 5,1 96,7 0,6 94,7 5,9 85,7 10,3 97,9 48,7 91,1 *Tavoitteellinen Laitos on toiminut hyvin täyttäen lupaehdot lukuun ottamatta vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon kokonaisfosforin jäännöspitoisuutta. Ammoniumtypen osalta ei vuonna 2011 päästy tavoitetasoon. Päästöt ilmaan, haju ja melu Päästöt ilmaan ovat puhdistamolla hyvin pienet, eikä niitä ole määritelty. Puhdistamolla ei ole sellaista toimintaa, joka aiheuttaisi ympäristössä meluhaittoja. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu on suurelta osin lähtöisin liikenteestä, joka on pääasiassa huoltoajoa ja lietteiden kuljetusta ja tapahtuu päiväaikaan työpäivinä. Itse puhdistamorakennuksessa melua aiheuttaa pääasiassa vain ilmakompressorit, jotka sijaitsevat erillisessä kompressorihuoneessa. Kompressorihuoneessa melu on yli 85 db, mutta ei ylitä 80 desibeliä muissa sisätiloissa.
7 Jätteet Puhdistamolla syntyy jätteitä seuraavasti: Jätelaji EWCtunnus Jätemäärä 2009, t/a 2010, t/a 2011, t/a Puhdistamoliete 19 08 05 2 456 2 270 1 849 Välpejäte 19 08 01 6,0 2,4 2,0 Jäteöljy 13 02 08 n. 0,02 t/a Sekalaiset yhdyskuntajätteet 20 03 01 n. 0,2 t/a Kaikki syntyvät jätteet viedään Lakeuden Etappi Oy:n jätteenkäsittelylaitokselle. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Jätevedenpuhdistamo on valmistunut vuonna 1994 ja sitä on kunnostettu tarpeen mukaan. Puhdistamo on hyvässä kunnossa ja sitä hoidetaan hyvin. Sen kapasiteetti on riittävä ja puhdistustulos hyvä. Hakijan arvion mukaan puhdistamo täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja energiatalouden vaatimukset. Viemäriverkon kunnostuksia jatketaan. TYPENPOISTON TARPEEN ARVIOINTI Vesistöön johdettu ammoniumtyppi kuluttaa hapettuessaan vesistön happivarastoja. Ammoniumtypen osalta poistumat ovat olleet Ilmajoen jätevedenpuhdistamolla suurimmaksi osaksi erittäin hyvät. Ilmajoen jätevedenpuhdistamon vaikutuksesta Kyrönjoen ammoniumtyppipitoisuuksissa ei ole voitu havaita juurikaan kohoamista, eikä happipitoisuuksissa alenemista purkupaikan alapuolella. Kokonaistypen voidaan katsoa rehevöittävän vesistöä, mikäli typpi on tuotantoa rajoittava tekijä. Tällöin vesistön tuotannon tasoa voidaan vähentää typenpoistoa tehostamalla. Ilmajoen jätevedenpuhdistamon kokonaistypen poistuma on vuosikeskiarvona vuosina 2008 2011 vaihdellut välillä 25 50 %. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma ovat jätevedenpuhdistamoita huomattavasti suurempia fosfori- ja typpikuormittajia. Jätevedenpuhdistamon typenpoiston tehostamisella ei voida parantaa Kyrönjoen vesien tilaa. Sen sijaan ohjaamalla typenpoiston tehostamiseen kohdistettavat resurssit ympäristöstä tulevan hajakuormituksen vähentämiseen päästään vesistön rehevöitymisen kannalta parempaan lopputulokseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Jätevesien vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun voidaan arvioida laskennallisesti suhteuttamalla päästöt virtaamiin. Ilmajoen jätevedenpuhdistamon puhdistettujen jätevesien aiheuttama teoreettinen pitoisuuden lisäys on Kyrönjoessa eri virtaamilla 90 %:n puhdistusteholla laskettuna seuraava:
2008 2015 2030 Virtaama BOD 7-ATU (µg/l) Kok. P (µg/l) BOD 7-ATU (µg/l) Kok. P (µg/l) BOD 7-ATU (µg/l) Kok. P (µg/l) MNQ (0,79 m 3 /s) 0,55 0,0037 0,81 0,006 1,35 0,0098 MQ (17,6 m 3 /s) 0,025 0,0016 0,036 0,0027 0,06 0,0044 MHQ (146 m 3 /s) 0,003 0,0002 0,0044 0,00032 0,0073 0,00053 Taulukosta nähdään, että pitoisuuslisäykset Kyrönjoessa ovat hyvin pieniä jopa alivirtaaman aikana. Kun verrataan jäteveden aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä jokiveden pitoisuuksiin, voidaan todeta jätevesien vähäinen vaikutus. Jokiveden fosforipitoisuus on ollut Kyrönjoessa Hanhikoskessa keskimäärin 119 µg/l. Ilmajoen jätevedenpuhdistamon vaikutukset rajoittuvat purkupaikan välittömään läheisyyteen ja ovat havaittavissa lähinnä alivirtaamakausina ja lähinnä typpipitoisuuden kasvuna. Puhdistamon jätevesien johtaminen Kyrönjokeen ei aiheuta haittoja joen alajuoksun kalastolle eikä merkittävästi vaikuta alapuolisen jokivesistön kalastusoloihin. Jätevedenpuhdistamoiden kuormituksen vaikutuksia on vaikea ja osin mahdotonta erottaa muusta kuormituksesta. Kyrönjoen kalaston ja kalatalouden tila on seurausta jokeen ja järviin tulevan kuormituksen ja säännöstelyn kokonaisvaikutuksista. 8 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ilmajoen jätevedenpuhdistamon käyttö- kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailut suoritetaan Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n laatiman Kyrönjoen yhteistarkkailusuunnitelman 2012 2015 mukaan. Suunnitelma on Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän hyväksymä. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu on puhdistamolla tehtävää päivittäistä prosessin tarkkailua, jolla ohjataan puhdistamon hoitoa niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä jätevesien käsittelytulos. Puhdistamolla pidetään hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan päivittäin mm. virtaamatiedot (m 3 /d), mahdolliset ohitukset, käyttöhäiriöt ja saostuskemikaalien käyttö. Puhdistamonhoitaja suorittaa käyttötarkkailun. Kuormitustarkkailu Ilmajoen jätevedenpuhdistamolla otetaan kuormitustarkkailunäytteitä tulevasta jätevedestä 24 kertaa vuodessa ja lähtevästä jätevedestä 12 kertaa vuodessa. Lisäksi puhdistamolle tulevista Altian jätevesistä otetaan näytteet 24 kertaa vuodessa ja Lakeuden Etapin sekä Ilmajoen osuusmeijerin jätevesistä 12 kertaa vuodessa. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan 24 tunnin kokoomanäytteinä puhdistamolla olevilla automaattisilla näytteenottimilla. Näytteistä määritetään lämpötila, ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7-ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja alkaliniteetti. Lähtevästä vedestä määritetään lisäksi ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, liukoinen fosfori, saostuskemikaalien jäännöspitoisuus sekä bakteerit. Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan pääsääntöisesti kerran vuodessa.
9 Vesistötarkkailu Tarkkailussa otetaan vesinäytteitä puhdistamojen ylä- ja alapuolelta neljä kertaa vuodessa. Lisäksi tulosten tulkinnassa hyödynnetään aikaisempaa paremmin valtion vesistötöiden velvoitetarkkailua, joka sisältää vedenlaatutarkkailun lisäksi pohjaeläin- ja kasvillisuuskartoituksia määrävuosin. Vedenlaatutulokset raportoidaan samassa vuosiyhteenvedossa. Ilmajoen jätevedenpuhdistamon yläpuolinen näytteenottopaikka sijaitsee Nikkolassa ja alapuolinen näytteenottopaikka Saarakkalassa. Näytteistä määritetään näkösyvyys, lämpötila, happi, ph, johtokyky, alkaliniteetti, väri, COD Mn, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, e coli-bakteerit ja suolistoperäiset enterokokit. Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu toteutetaan kalastustiedustelun ja koekalastuksen avulla. Kalastustiedustelu tehdään kerran viiden vuoden tarkkailujakson aikana. Tiedustelu tehdään postitiedusteluna 4 000 talouteen kolmen kontaktikerran menetelmällä. Otanta tehdään kuntien väkiluvun suhteessa väestörekisteristä siten, että otokseen valitaan jokivarren talouksiin suuntautuvat postinumerot. Ilmajoella otos on noin 400 asuntokuntaa. Tiedustelussa selvitetään alueen kalastusta, käytettyjä pyydyksiä, saaliita sekä vastaajien havaintoja vesistöstä ja kalastusta haittaavista tekijöistä. Koekalastus suoritetaan Ilmajoen jätevedenpuhdistamon alapuolella Saarakkalassa verkkokoekalastuksella. Verkkovuorokausia on 6 verkkoyötä. Saalis kirjataan, mitataan ja punnitaan lajeittain. Lohikalat mitataan, punnitaan ja kirjataan yksilökohtaisesti. Myös kalojen merkinnät (esim. eväleikatut) sekä vammat, vauriot ja haavaumat raportoidaan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Laitoksella on jouduttu turvautumaan ohijuoksutukseen viimeksi vuonna 2007, jolloin laitoksen ohittanut jätevesimäärä oli 1 064 m 3. Tämän jälkeen ohijuoksutuksia ei ole ollut. Kunnan vesihuoltolaitoksella on 24 h:n päivystysjärjestelmä kaikkina päivinä sekä automatisoitu kaukovalvonta ja käyttö. ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija ei ole tehnyt esitystä lupamääräyksiksi. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 28.8.2012 päivitetyillä tiedoilla puhdistamolle johdettavien jätevesien määrästä, käyttö- ja päästötarkkailutuloksista sekä uusilla tarkkailuohjelmilla.
Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Ilmajoen kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 25.9.2012 25.10.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Ilmajoen kunnanvirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 25.9.2012 Ilmajoki-lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmältä ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. 10 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Ilmajoen kunnan jätevedet tulee käsitellä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo on enintään 12-15 mg O 2 /l, COD Cr -arvo enintään 90 mg O 2 /l, fosfori enintään 0,4-0,5 mg/l ja ammoniumtyppi enintään 4-6 mg/l. Käsittelytehon tulee lisäksi olla BOD 7ATU -arvon ja kokonaisfosforin osalta vähintään 93-95 % sekä COD Cr -arvon ja ammoniumtypen osalta vähintään 90 %. Arvot lasketaan ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona ja muiden kuormitustekijöiden osalta puolivuotiskeskiarvoina mahdolliset häiriötilanteet ja ohijuoksutukset puhdistamolla ja viemäriverkostossa mukaan lukien. Suurimman osan vuotta ravinteita on Kyrönjoen vedessä niin runsaasti, ettei kumpikaan pääravinne rajoita tuotantoa ja suurin osa ravinnekuormasta aiheutuu maa- ja metsätaloudesta. Muun muassa nämä paikalliset olosuhteet eivät edellytä kokonaistypen poistoa Ilmajoen puhdistamon vesistä. Puhdistamon on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä poikkeavien jätevesien laadusta ja määrästä sekä huolehdittava siitä, että niiden haitallisuutta vähennetään tarvittaessa esikäsittelyllä, tasaamalla tai muiden toimenpiteiden avulla. Jätevedenpuhdistamon on huolehdittava, että tällaisten jätevesien viemäriverkkoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36, valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 ja E-PRTR-asetuksen vaatimukset. Laitoksia koskevat tiedot ja jäljennökset laitosten liittymissopimuksista on toimitettava ELY-keskukselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Hakemuksesta ei selvästi ilmene, kuinka puhdistamolla on varauduttu jätevesimäärien kasvuun seuraavan kymmenen vuoden aikana. Alueellisen jätehuoltoyhtiön Lakeuden Etappi Oy:n toiminta on laajenemassa huomattavasti. Pelkästään Etapin LSSAVI:ssa käsiteltävänä olevan ympäristölupahakemuksen mukaan jätehuoltokeskuksen alueelta kunnan puhdistamolle johdettavien jätevesien määrä tulee nousemaan vuoteen 2016 mennessä lähes 160 000 m 3 :iin vuodessa ja sen jälkeen edelleen noin 190 000 m 3 :iin vuodessa nykyisestä 80 000 m 3 :stä vuodessa. Toiminnanharjoittaja ei ole TYVI-palvelun kautta ilmoittanut yhtään häiriötilannetta. Häiriötilanteita ovat mm. ohijuoksutukset ja pumppaamoiden yli-
vuodot sekä muut poikkeukselliset tilanteet, kuten lietteen karkaaminen. Tämän lisäksi tulee tehdä häiriöilmoitus, mikäli puhdistamo ei saavuta lupamääräyksen pitoisuus- tai käsittelytehovaatimuksia laskentajakson keskiarvoina. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida sähköisesti VAHTI-palveluun kuormitustarkkailun tuloksina näytteiden yksittäiset analyysitulokset (sekä virtaamat) ja yhdyskuntajätevesiasetuksen mukaiset puolivuotiskeskiarvot kuukauden kuluttua raportointijakson päättymisestä. Mikäli puhdistamo ei saavuta jotain päästöraja-arvoa, tulee puhdistamon lisäksi tehdä erillinen häiriöilmoitus TYVI-palvelun kautta. 2) Pohjanmaan ELY-keskus, kalatalousryhmä Vesistöjemme pahin ongelma tällä hetkellä on rehevöityminen ja kaikkien ravinteiden pääsyä vesistöön on pyrittävä estämään. Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolta peräisin oleva typpi ja fosfori rehevöittävät paikallisesti Kyrönjoessa. Ammoniumtyppi kuluttaa vedessä olevaa happea. Kalatalousryhmä katsoo, että jäteveden enimmäisarvojen tulee olla seuraavat: BOD 7 -aineet 10 mg/l, kokonaisfosfori 0,4 mg/, COD-aineet 70 mg/l, ammoniumtyppi 4 mg/l ja kiintoaine 10 mg/l. Kokonaistypen vähimmäispoistotehon tulisi olla 60 % silloin, kun jäteveden lämpötila on vähintään 12 C. Luvan saajan on edelleen tarkkailtava jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunta Jätevedenpuhdistamon toiminta on ollut tehokasta ja lupaehtojen mukainen puhdistustaso on pystytty saavuttamaan. Puhdistettujen jätevesien purkamisesta Kyrönjokeen ei ole todettu erityisiä haittavaikutuksia. Ympäristölautakunta on antanut lausuntonsa 4.2.2009 alueen vesienhoitosuunnitelmasta. Lausunnossaan ympäristölautakunta toi esille huolensa Kyrönjoen kuormittumisesta. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt tavoitteet on asetettu korkealle, mutta se on nähty tarpeelliseksi ottaen huomioon Kyrönjoen nykyinen tila. Kyrönjoki kuuluu pääosin käyttöluokitukseen välttävä, joten 90,7 %:n osalta pyrkimys hyvään tilaan on haasteellinen. Tavoitteen saavuttamiseksi on kaikkien toimijoiden kannettava vastuunsa Kyrönjoen kuormittamisen estämiseksi. Vesienhoitosuunnitelmassa mainitaan yhdyskuntien osalta, että yksittäisten puhdistamoiden saneeraustarpeet määritellään tapauskohtaisesti lupamenettelyssä. Typenpoiston tarpeeseen ympäristölautakunta esittää kantanaan, että typenpoiston tarvetta tulee arvioida purkuvesistön todellisen tilan perusteella. Typenpoiston investointien ja purkuvesistön tilassa saavutettavien parannuksien suhdetta tulee arvioida realistisesti ennen lupapäätöksen antamista. 11
Vesienhoitosuunnitelmassa mainitaan myös siitä, että vesihuollon maksuissa tulee pyrkiä siihen, että pitkällä aikavälillä maksut kattaisivat vesihuoltolaitoksen investoinnit ja käyttökustannukset mukaan lukien puhdistamoiden ja vesihuoltoverkostojen saneeraustoimenpiteet. Vuotovesien vähentämiseksi verkoston saneerauksiin tulisi kiinnittää huomiota, samaten hulevesien hallintaan. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että Kyrönjoen tila ei heikkene nykyisestä ja että vesienhoitosuunnitelman suuntaviivat otetaan huomioon lupamenettelyssä. 4) Ilmajoen kunnanhallitus Ilmajoen kunnanhallituksen lausunto on samansisältöinen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. 12 Muistutukset ja mielipiteet 5) Lakeuden Etappi Oy Lakeuden Etapin jätteenkäsittelylaitoksella käsitellään 11 kunnan jätteet. Jätehuoltokeskus sijaitsee noin 5 km Ilmajoen keskustasta, ja laitokselta johdetaan jätevesiä Ilmajoen jätevedenpuhdistamolle. Tasausaltaiden 2 (tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen vedet) ja 3 (ongelmajätteen loppusijoitusalueen vedet, pilaantuneiden maiden käsittelykentän vedet, jotka on ensiksi johdettu öljynerottimen kautta sekä rakennuksen vedet) vedet, jätehuoltoalueen saniteettitilojen jätevedet ja biokaasulaitoksen esikäsitellyt vedet johdetaan siirtopumppaamon kautta viemäriin. Myös tasausaltaan 1 (ojien avulla ympärystien sisältä kerättävät pintavedet) vedet johdetaan viemäriin, mikäli niiden laatu ei täytä asetettuja lupaehtoja. Yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueelta muodostuva pois johdettava vesimäärä tulee kasvamaan, jonka lisäksi myös kaatopaikkavesien laatu muuttuu tuhkan ja kuonan loppusijoituksen lisääntyessä runsaasti. Ongelmajätteen loppusijoituskentältä ja pilaantuneen maa-aineksen käsittelykentältä tulevien vesien laatu ja kuormitukset muuttuvat nykyisestä määrien lisääntyessä. On vaikea arvioida mille tasolle pitoisuudet nousevat. Vedet väkevöityvät ainakin nykyiseltä täyttöalueelta sekä tuhkakentältä. Tämän lisäksi uusilta alueilta altaaseen alkaa valua laimeampia vesiä, mutta nämäkin väkevöityvät ajan kuluessa. Biokaasulaitoksen kohdalta käsiteltävän jätteen kosteus vaikuttaa jätevesimääriin, jolloin kuivemman jätteen kohdalla rejektivettä kierrätetään enemmän ja jätevedeksi jäävä osuus saattaa pienetä oleellisesti. Lakeuden Etappi Oy arvioi, että vuosina 2013 2016 Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetaan yhteensä noin 160 000 m 3 jätevettä vuodessa. Vuoden 2016 jälkeen jätevesien määrä on arvion mukaan noin 190 000 m 3 vuodessa. 6) Kyrönjoen kalastusalue Kyrönjoen kalastusalue vaatii, että ympäristöluvan uudistamisen yhteydessä hakijalle määrätään ensisijaisesti vuosittainen kalataloudellinen istutusvelvoite (kirjolohi/taimen) tai vaihtoehtoisesti vähintään 2 000 euron
suuruinen vuosittainen kalatalousmaksu, jolla kompensoidaan puhdistamolta tulevien jätevesien Kyrönjoen kalastolle ja kalastukselle aiheuttamaa haittaa. Kalatalousmaksun määrää pohdittaessa tulee soveltuvin osin ottaa huomioon mm. Kyrönjoen kalataloudellisen yhteistarkkailujen ja kalastustiedustelujen tulokset. Ilmajoen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan ehtoja tarkistettaessa ja mahdollista istutusvelvoitetta määrättäessä tarkoituksenmukaisin laji tässä tapauksessa on pyyntikokoinen kirjolohi (n. 350 kg/v) tai 3-4 v. taimen istutettuna jätevedenpuhdistamon alapuoliselle jokiosuudelle. Mikäli hakijalle määrätään kalatalousmaksu, tulee lupapäätökseen erikseen kirjata, että se on käytettävä Kyrönjokeen kohdistuviin kalaistutuksiin. Näin se kohdistuu varmimmin kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien haittojen todelliseen kompensointiin. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on vastineen yhteydessä täydentänyt hakemustaan sen osalta, miten puhdistamolla on varauduttu Lakeuden Etappi Oy:n kasvaviin jätevesimääriin. Ilmajoen kunnan ja Lakeuden Etappi Oy:n välisen sopimuksen mukaan jätevedenpuhdistamolle johdettava vesimäärä saa olla enintään 90 000 m 3 /a eli n. 240 m 3 /d. Puhdistamolle vuonna 2011 johdettu jätevesimäärä oli yhteensä keskimäärin 3 788 m 3 /d. Altia Oyj:n jätevedenpuhdistamolle johdettu jätevesimäärä on pienentynyt reilusta 1 000 m 3 /d (v. 2008) noin määrään 800 m 3 /d (v. 2011). Sieltä tuleva esikäsitelty jätevesi on lisäksi aikaisempaa laimeampaa. Puhdistamolla on siten jonkin verran kapasiteettia käytettävissä kasvavalle jätevesimäärälle, lukuun ottamatta kokonaisfosforia (v. 2011 Lakeuden Etapilta puhdistamolle johdettu kokonaisfosforin määrä oli 2,0 t/a eli noin 5,5 kg/d). Vuotovesimäärää tulee kuitenkin saada pienemmäksi. Myös Etapin tulisi omalta osaltaan vähentää vuotovesiä ja saada puhdistamolle johdettava jätevesimäärä mahdollisimman tasaiseksi. Etapin jätevesimäärä on kasvamassa voimassa olevaa sopimusta suuremmaksi, joten uusi sopimus jätevesien johtamisesta on tehtävä. Asian johdosta on aloitettu neuvottelut. Puhdistamon laajennus-/saneeraustarve voidaan selvittää, kun uudet lupaehdot ovat tiedossa ja Etapin kanssa on päästy uuteen sopimukseen jätevesien johtamisesta puhdistamolle. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen, 3) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan ja 4) Ilmajoen kunnanhallituksen lausuntoihin hakijalla ei ole huomautettavaa. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunnossaan todennut Kyrönjoen vedessä olevan suurimman osan vuotta ravinteita niin runsaasti, ettei kumpikaan pääravinne rajoita tuotantoa ja suurin osa ravinnekuormasta aiheutuu maa- ja metsätaloudesta. ELY-keskuksen mukaan mm. nämä paikalliset olosuhteet eivät edellytä kokonaistypen poistoa Ilmajoen puhdistamon jätevesistä. 13
Kokonaistypen poistamisen vaatimus vaatii kohtuuttoman kalliin investoinnin puhdistamolla siitä saatavaan hyötyyn nähden. Ilmajoella on panostettu erityisesti viemäriverkoston laajentamiseen haja-asutusalueelle, mikä osaltaan vähentää Kyrönjokeen tulevaa kuormitusta. 5) Lakeuden Etappi Oy Lakeuden Etapin toiminta on edelleen laajenemassa ja jätevesien määrä on lähivuosina kasvamassa kaksinkertaiseksi. Ilmeisesti myös jäteveden laatuun on tulossa muutoksia. Muistutuksen johdosta viitataan edellä olevaan selvitykseen. 6) Kyrönjoen kalastusalue Vuonna 2007 tehdyssä kalataloustarkkailuraportissa on todettu, että kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen saaneiden jätevedenpuhdistamojen vaikutus Kyrönjoen tilaan oli pieni (Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy 2008). Kalataloustarkkailussa ei tullut esiin sellaista, mikä suoraan liittyisi jätevedenpuhdistamojen aiheuttamaan kuormitukseen. Jätevedenpuhdistamojen kuormituksen vaikutuksia on vaikea ja osin mahdotonta erottaa muusta kuormituksesta. Lisäksi joen virtaaman ja järvialtaiden vedenpinnan vaihtelu vaikuttaa kalayhteisöön ja kalatalouteen. Kyrönjoen ja koko tarkkailualueen kalaston ja kalatalouden tila on seurausta jokeen ja järviin tulevan kuormituksen ja säännöstelyn kokonaisvaikutuksista. Mikäli istutusvelvoite tms. katsotaan aiheelliseksi, olisi syytä selvittää asiaa koko vesistön ja kaikkien kuormittajien osalta. 14 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Ilmajoen kunnalle Ilmajoen jätevedenpuhdistamon toimintaan 31.8.2001 myöntämän ympäristöluvan nro 45/2001/2 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaan. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien käsittely ja päästöt vesiin 1. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla. Kyrönjokeen johdettavan jäteveden käsittelytulosten on täytettävä seuraavat raja-arvot: Enimmäispitoisuus mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7-ATU, O 2 15 95 COD Cr, O 2 90 90 Fosfori, P 0,5 95 Ammoniumtyppi 5 90 Kiintoaine 20 90 Arvot lasketaan ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvoina ja muiden osalta puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan puhdis-
tamolle tulevan kokonaistypen ja vesistöön johdettavan ammoniumtypen arvoista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ilmoitettuja ja sen hyväksymiä, poikkeuksellisista tilanteista (kuten rankkasateet, putkirikot yms.) aiheutuneita, veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon verrattaessa tarkkailutuloksia raja-arvoihin. Jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että toiminnassa täytetään yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 liitteen taulukoiden 1 ja 2 vaatimukset biologisen hapenkulutuksen, kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Kokonaistypen poistossa on pyrittävä mahdollisimman hyvään puhdistustulokseen. 2. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä mainitun asetuksen liitteen 1 B) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Jos jätevesissä on liitteen 1 A) -kohdan mukaisia aineita, toiminnanharjoittajan on osoitettava, että jätevesi sisältää niin vähäisen määrän vesiympäristölle vaarallista ainetta, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa. 3. Luvan saajan tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle jätevedenpuhdistamon kunnostusta ja tehostusta koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen 31.12.2014 mennessä. Suunnitelman tulee sisältää tarpeelliset toimenpiteet lupamääräyksessä 1 asetettujen puhdistustehojen saavuttamiseksi. 15 Viemäriverkosto 4. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että uudet siirtoviemärit ja pumppaamot jätevesien johtamiseksi puhdistamolle sijoitetaan ja rakennetaan siten, että niistä ei aiheudu ympäristölle hajuhaittaa, häiritsevää melua, pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Uudet pumppaamot on liitettävä kaukovalvontajärjestelmään. Puhdistamoon liitetyssä viemäriverkossa viemäröinti on toteutettava uusia viemäreitä rakennettaessa tai vanhoja uusittaessa pääasiallisesti erillisviemäröintinä. Uusien viemärilinjojen pumppaamot ja uusittavat pumppaamot varustetaan tarpeen mukaan varoaltailla. Luvan saajan on ilmoitettava viemäriverkoston kunnostamisesta ja uusimisesta tarkkailun vuosiyhteenvedossa tai muulla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 5. Viemäriverkostoista puhdistamolle johdettavien jätevesien määrä on pyrittävä pitämään tasaisena ja rajoittamaan hule- ja vuotovesien määrä mahdollisimman vähäiseksi.
6. Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohijuoksutus- ja ylivuotokohdissa on oltava laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti tai muu luotettava menetelmä ohijuoksutusten määrän selvittämiseen. Ohijuoksutuksista on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 7. Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ja siten, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä ja toimintaan liittyvät ympäristöpäästöt ja haitat kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. 8. Puhdistamon hoidosta vastaavalla on oltava tehtävään riittävä ammattitaito. Luvan saajan on ilmoitettava puhdistamon hoidosta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet 9. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä poikkeavien pilaavia aineita sisältävien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- ja muiden toimenpiteiden avulla. Sellaiset laitokset, joista saattaa joutua jätevesiin öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 a :n sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) vaatimukset. 10. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien talousjätevedestä poikkeavien teollisuus- ja muiden jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Näiden jätevesien johtamisesta viemäriverkkoon on tehtävä sopimus. Kyseisiä jätevesiä koskevat tiedot ja jäljennökset tällaisia jätevesiä johtavien laitosten liittymissopimuksista on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseisten viranomaisten hyväksymällä tavalla. 16
Sakokaivo- ym. lietteiden vastaanotto sekä puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 11. Sakokaivo- tai muita lietteitä vastaanotettaessa on tarkistettava, että niiden mukana on siirtoasiakirja, josta ilmenevät jätelain 121 :n mukaiset tiedot. 12. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. 13. Kuivattu puhdistamoliete on toimitettava säännöllisesti jatkokäsittelyyn kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Puhdistamolietteen laatua on seurattava hakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman ja voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Välppäjäte on varastoitava puhdistamolla asianmukaisesti ja toimitettava säännöllisesti käsiteltäväksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty ko. jätteen vastaanotto ja käsittely. 14. Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä ja ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Eri laatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään siten, että se haittaisi niiden jatkokäsittelyä. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tilavuudeltaan riittävässä suoja-altaassa tai muuten reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että mahdollisessa vuototilanteessa ne voidaan kerätä hallitusti talteen. Luovutettaessa vaarallisia jätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee jätelain (646/2011) 121 :n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. 17 Päästöt ilmaan ja melu 15. Toiminta on jätevesien viemäröinti, toimintaan liittyvä liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan sekä melua syntyy mahdollisimman vähän. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ).
Varastointi 16. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. 18 Häiriö- ja poikkeustilanteet sekä riskienhallinta 17. Poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten mahdollisiin kemikaalivahinkoihin, on varauduttava ennakolta. Vahingon tai onnettomuuden varalle on laitoksella oltava aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Laitoksella on myös oltava riittävä alkusammutuskalusto. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön, maaperään, pohjavesiin tai jätemateriaalien kertymistä alueelle, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. 18. Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista kuten ohijuoksutuksista ja pumppaamoiden ylivuodoista on ilmoitettava viipymättä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. 19. Luvan saajalla on oltava ajantasainen toimintaohje mahdollisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Toimintaohje on säilytettävä puhdistamolla. 20. Puhdistamon toimintaa ja viemäröintiä koskeva riskienhallintasuunnitelma on päivitettävä vuoden 2015 loppuun mennessä ja toimitettava Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siihen tehdyistä olennaisista muutoksista on ilmoitettava mainituille valvontaviranomaisille. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Käyttö- ja päästötarkkailu 21. Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava Kyrönjoen yhteistarkkailusuunnitelman 2012-2015 mukaan, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymispäätöksen ja tämän luvan lupamääräysten mukaisesti. Vuodesta 2016 alkaen käyttö- ja päästötarkkailu on tehtävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla ja tämän luvan lupamääräysten mukaisesti. Mikäli vuodesta 2016 alkaen käyttö- ja päästötarkkailusta järjestetään Kyrönjoella yhteistarkkailu, käyttö- ja päästötarkkailu tulee järjestää osana yhteistarkkailua. Päästötarkkailun ja näytteenottokertojen lukumäärän on täytettävä valtioneuvoston asetukseen yhdyskuntajätevesistä (888/2006) sisältyvät vaatimukset. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla siten ja sellaisesta kohdasta, että ne
antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta sakokaivo- ja mahdolliset muut lietteet mukaan lukien. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta ja tulosten vertailu lupamääräyksiin ja yhdyskuntajätevesistä annettuun valtioneuvoston asetukseen. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla, valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja liitteen 2 (tärkeimmät pilaantumista aiheuttavat aineet päästöjen raja-arvoja asetettaessa) aineet sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A kohdassa tarkoitetut vesiympäristölle vaaralliset aineet sekä mainitun asetuksen liitteen 1 B kohdassa tarkoitetut vesiympäristölle haitalliset aineet. Ympäristövaikutusten tarkkailu 22. Vesistö- ja kalataloustarkkailu on toteutettava Kyrönjoen yhteistarkkailusuunnitelman 2012-2015 mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymispäätöksien mukaisesti. Vuodesta 2016 alkaen vesistötarkkailu on tehtävä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen ja kalataloustarkkailu Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Mikäli purkuvesistössä järjestetään vuodesta 2016 alkaen yhteistarkkailu, vesistö- ja kalataloustarkkailu tulee järjestää osana yhteistarkkailua. Vesistö- ja kalataloustarkkailusuunnitelmia on muutettava ELY-keskusten hyväksymällä tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmia voidaan muutenkin tarkentaa ja muuttaa keskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on tehtävä standardimenetelmien mukaisesti. Kirjanpito 23. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. 19
Puhdistamon käyttöä, päästöjä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi, - energiankulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot, - puhdistamolle tuotujen jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 24. Päästötarkkailun yksittäiset analyysitulokset ja virtaamat sekä jaksokohtaiset tulokset tulee raportoida Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sähköisesti TYVI-palvelun kautta välittömästi niiden valmistuttua ja viimeistään kuukauden kuluttua tarkkailusta tai laskentajakson päättymisestä. Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) raja-arvon ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle TYVI-palvelun kautta. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) mukaisten raja-arvojen täyttymisestä. Päästötarkkailutuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vesistötarkkailun tulokset lähetetään välittömästi niiden valmistuttua ja viimeistään kuukauden kuluttua tarkkailusta sähköisesti vedenlaaturekisteriin. Vesistötarkkailun vuosiyhteenveto ja kalataloustarkkailun raportit tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Pohjanmaan ELYkeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain toukokuun loppuun mennessä. 20