Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä HUOMISEN OSAAJAT 15.6.2012 Janne Salminen Lahden ammattikorkeakoulu
Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut
Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Päätoimisia opiskelijoita yli 12000 (Vuosittain > 20 000 opiskelijaa) n. 1 700 työntekijää Taseen loppusumma n. 130 milj.
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin perustaminen vuonna 1996 Omistajat 31.7.1996 saakka Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä Lahden kaupunki Valtio Kehittämisyksikkö Talous- ja kiinteistöpalveluyksikkö Lahden kauppaoppilaitos Lahden kauppaoppilaitos Lahden terveydenhuoltooppilaitos Päijät-Hämeen sosiaalialan oppilaitos Lahden ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Fellmanniinstituutti Päijät-Hämeen oppisopimustoimisto Päijät-Hämeen aikuispalvelutoiminta Lahden ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Fellmanniinstituutti Päijät-Hämeen oppisopimustoimisto Tuoterengas Orimattilainstituutti Orimattilainstituutti Lahden teknillinen oppilaitos Lahden teknillinen oppilaitos Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Lahden taideinstituutti Lahden käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Lahden muotoiluinstituutti Lahden sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Lahden ammattiinstituutti Hollolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Lahden ammattioppilaitos Päijät-Hämeen ammattioppilaitos
Jäsenkunnat ja konsernin toimialue Kuhmoinen Hartola Sysmä Pertunmaa Padasjoki Asikkala Heinola Hollola Hämeenkoski Nastola Lahti Kärkölä Orimattila Artjärvi Toimipisteet Salpaus LAMK Tuoterengas Lahti Helsinki
Tulosalueiden yhteinen strategia 2017 Missio Koulutamme osaavaa työvoimaa ja edistämme alueen kilpailukykyä. Visio Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen huippuyksikkö.
Ympäristöalan koulutusta ja sosiaalista kierrätysliiketoimintaa Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas
STRATEGISET PAINOPISTEET vuosille 2010 2013 Nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus oppisopimuskoulutus lukiokoulutus Ammatilliset perustutkinnot ammattitutkinnot erikoisammattitutkinnot Työelämä- ja kehittämispalvelut Työelämälähtöisyys Uuden teknologian ja sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksen, ohjauksen ja johtamisen välineenä Kestävä kehitys Auto ja logistiikka Estraditaide Kauneudenhoito Kieli- ja kulttuurikoulutus Kone ja metalli Kotitalous Kulta ja kaiverrus, metallikalusteet Liiketalous Lukio-opinnot Matkailu, ravitseminen ja elintarvike Muovi ja laboratorio Musiikki Nuoriso ja vapaa-aika Puhdistuspalvelut Rakentaminen ja talotekniikka Sosiaali- ja terveysala Sähkö ja elektroniikka Tekstiili, vaatetus Tietojenkäsittely Turvallisuus Viestintä Viherrakentaminen Ympäristönhoito Ammatilliset yhteiset opinnot Luonnonvara-ala Maahanmuuttajakoulutus Puu ja huonekalu Kaarisillan ammatillinen erityisopetus Ammatilliseen perustutkintoon opiskelee keskimäärin 5250 Oppisopimuskoulutuksessa keskimäärin 1800 Aikuiskoulutuksessa eri henkilöitä n. 16 000 Lukiokoulutuksessa keskimäärin 200 Valmentava koulutus Opettajia ja muuta henkilöstöä Salpauksessa on yli 835 Toimintatuotot n. 74 milj., josta henkilöstökulut yli puolet.
Painopisteet Muotoilu, ympäristö ja innovaatiotoimintojen kehittäminen alueen elinkeinostrategian mukaisesti. FUAS yhteistyö HAMK-LAUREA-LAMK Strateginen liittouma KO-rakenteet Opiskelijoita on yli 5 000. Avoimessa AMK:ssa ja täydennyskoulutuksessa yli 1000 opiskelijaa. Henkilöstöä on 419, joista opettajia 272. Nuorten tutkintoon johtava koulutus 870 aloituspaikkaa Aikuiskoulutus Tutkintoon johtava aikuiskoulutus, 237 aloituspaikkaa Ylemmät AMK-tutkinnot (Master), 122 aloituspaikkaa Toimintatuotot 40 milj., josta henkilöstökulut yli puolet.
TYÖHÖNVALMENNUS Yksilöllistä kestävää kehitystä Työvoimakoulutukset Nuorten työpajatoiminta Työklinikka Kuntouttava työtoiminta TE -toimiston työkokeilijat ja työharjoittelijat Muut valmentautujaryhmät Lahden kaupungin työllistetyt Erityistyöllistetyt, Tuoterenkaalla työsuhde TUKIPALVELUT TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kuntien sosiaalisen työllistämisen tarpeet Yksilölliset työllistymistarpeet Johtaminen Talous Henkilöstö Viestintä ja markkinointi Tietohallinto Kiinteistöt TYÖVALMENNUS RYHMÄVALMENNUS YKSILÖVALMENNUS Työllistyminen Työelämävalmiuksien kehittyminen Elämänhallinnan kohentuminen Henkilöstömäärä 121 Toimintatuotot 5. 7 milj., josta henkilöstökulut yli 60 % Työ- ja toimintakyvyn arviointi Koulutus Tuotannollinen työpajatoiminta Kierrätys, Patina 42 000 toimintapäivää (2009) Kosketti 450 henkilöä
Opiskelijat, henkilöstö Työelämä, yhteistyökumppanit Yhteiset palvelut Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Hallintopalvelut (henkilöstöjohtaja, talousjohtaja) Kiinteistöpalvelut (kiinteistöjohtaja) Ravintolapalvelut (ravintolapalvelujohtaja) Tietohallintopalvelut (tietohallintojohtaja) Tieto- ja kirjastopalvelut (tietopalvelujohtaja) Viestintä- ja markkinointipalvelut (viestintä- ja markkinointijohtaja) Verkko-opetus (koulutuspäällikkö) Toimitusjohtaja Henkilöstöä 305 Toimintatuotot 31 milj., josta henkilöstökulut n. 40 %
Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä Miksi ja miten?
Keinot on monet torstaina 15.12.2011 Nimipäivät: Heimo ULKOMAAT Chile taistelee ilmastonmuutosta vastaan luopumalla kravateista 22:38-14. joulukuuta 2011 - (Päivitetty 7:24-15.12.2011) Chilen hallitus käy taistoon ilmaston lämpenemistä vastaan varsin epäortodoksisella tavalla. Energiaministeri Pablo Longueira kehottaa nimittäin miehiä luopumaan keväällä ja kesällä kravatin käytöstä. Sen toivotaan säästävän ilmastointikustannuksissa. - Riisukaamme kaikki kravattimme tänä kesänä säästääksemme energiaa, ministeri kehottaa tv-mainoksessa. Mainoksessa ministeri höllentää ensin kravattisolmuaan ja kiskaisee lopulta kapineen kokonaan pois. Monet miehet ovatkin ottaneet idean tyytyväisinä vastaan. Toisten mukaan vakavasti otettavien ihmisten pitää pukeutua virallisesti. - Presidentti ei voi kuljeskella ilman kravattia. Ei myöskään hallituksen ministeri, insinööri, lääkäri tai lehtimies, sanoo maan pääkaupungissa Santiagossa asuva Gonzalo Castro. STT
Kampuksia ympäristökaupunki Lahdessa Haasteita ja vastauksia kestävän kehityksen edistämiseen
Poliittinen ohjaus motivoi Opetus- ja kulttuuriministeriö: Korkeakouluilla merkittävä rooli kestävän kehityksen ja globaalin vastuun edistämisessä. Opetushallitus: Opetussuunnitelmien perusteet edellyttävät kestävän kehityksen huomioimisen (ammatillinen toinen aste). Paikalliset tavoitteet energia- ja ilmastoasioissa
Kestävän kehityksen strateginen ohjaus Kansalliset Kansainväliset Rakenn Lämpötilan nousu rajataan globaalisti + 2 ºC Päästöistä pois 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 Vähäpäästöinen ja hyvinvoiva yhteiskunta Energiankulutus 2030 2040 2050 Rakennukset -30% -44-60% Päästöt (g CO 2 /km) 2030 2040 2050 Autot 80-90 59-60 20-30 2009
Kestävyys, vastuullisuus ja business Talouskasvun ja ympäristövaikutusten irtikytkentä talouskasvu Ympäristövaikutukset Ekologinen KESTÄVÄ KEHITYS Taloudellinen Sosiaalinen Kulttuurinen Esim. CleanTech = liiketoimintalähtöisyys, ei normit (Ympäristötehokkuus on liiketoimintaa lisäävää, vertaa piipunpääteknologia ja ympäristöjärjestelmä -maailmaan) Dekarbonisaatio Dematerialisaatio Detoksisuus CO 2 Kg Metsäekosysteemi Tuotantoprosessi Tuote ja palvelu Yritysten yhteiskuntavastuu ajattelu
PHKK:n YMPÄRISTÖSTRATEGIA 2008-12 Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun huomioiminen ja edistäminen Ekologinen Taloudellinen KESTÄVÄ KEHITYS Sosiaalinen Kulttuurinen
Ympäristöstrategian toimenpideohjelman mukaisia kehitettäviä kokonaisuuksia vuosina 2008 2012 Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun oppimista mahdollistetaan ja tehostetaan eri koulutusohjelmissa (opetussuunnitelmatyö, henkilöstövalmennus, opetuksen kehittämishankkeet). Ympäristötehokasta toimintaa edistetään kouluttamalla ympäristöalan asiantuntijoita sekä toimimalla yhteistyössä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kanssa ympäristötehokkuutta, vastuullisuutta ja kestävää kehitystä edistävissä hankkeissa. Suunnitellaan ja toteutetaan sähkön, lämpöenergian ja veden kulutusta sekä jätteiden syntymistä hillitseviä toimia opiskelijoiden ja henkilöstön avustuksella. Myös uusia ratkaisuja työn vaatimaan matkusteluun rakennetaan. Työ vaatii teknologian, toiminnan ja tottumusten kehittämistä. Tehostetaan ympäristöasioiden hallintaa mm. kehittämällä ohjausjärjestelmää ja seurantaa osana käytössä olevia toiminta- ja laatujärjestelmiä.
Materiaali- ja energiatehokkuus Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Innovaatiot Tietoa, taitoa, asennetta ja toimintaa. 4/96 % Entä sosiaalinen ja kulttuurinen
Kestävän kehityksen toiminnan puitteet Kestävän kehityksen, vastuullisen toiminnan ja ympäristötietoisuuden lisääminen oppimisessa Valmistuneita n. 3000 ammattilaista vuodessa (tutkintoja Salpaus ja LAMK). Henkilöstä n. 1700. T&K panostus LAMK:ssa lähes 7 milj. (kulut 2011). Syrjäytymisen estäminen, maahanmuuttajien kotouttaminen. Konsernin oma ekologisen jalanjäljen pienentäminen Konsernin oma ekologisen jalanjäljen pienentäminen: Rakennuksia n. 100 (207 500 m2) käyttöaste < 50 %. Sähköä ja lämpöä 2.8 milj. /v. Vesi ja jäte 230 000 /v. 1 milj. ateriaa/v. 6000 tietokonetta. Autoilua > 31 kertaa maapallon ympäri vuodessa. Hankinnat: 8 milj. (koneet, kiinteistöt) 7.3 milj. (muut hankinnat).
Esimerkkejä vastuullisesta toiminasta PHKK:ssa LAMK ja Salpaus Opetussuunnitelmat kehittyvät Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta vilkasta Huomioitu henkilöstövalmennuksessa Tuoterengas Kierrätysliiketoimintaa Sosiaalista työllistämistä Yhteiset palvelut Isot asiat (energiansäästösopimus, strategiat) Pienet asiat (led valot, pelletit, seuranta/mittaus) Toiminnanohjausjärjestelmäkehitys Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvara-alan Asikkalan kampus sertifioitiin kestävän kehityksen oppilaitokseksi. (2011)
MWh per opiskelija Sähkön kulutus 2004-2010 ja strateginen tavoite (-1.5% per v.) 1,16 1,14 1,12 1,1 1,08 1,06 1,04 1,02 Oikea suunta. Ekotehokkuuden dilemma ( jakajan valinta ). 1 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 MWh per m 2 0,078 0,076 0,074 0,072 0,07 0,068 Opiskelijamäärä noussut (+ 1114) Tilat vähentyneet (-10 000 m 2 ) 0,066 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Jätemäärät PHKK vuosina 2008-2010 Tavoitteet ympäristöstrategiassa: Parempi muita. Kokonaismäärä ei yli 800 tn/v. Hyötykäyttöaste v. 2010 olisi 70% (2012 80%). 2010: Ei eroa muihin (2009). Yhteensä 887 tn/v. Hyötykäyttöaste 63%
Materiaali- ja energiatehokkuus Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Innovaatiot On tietoa, taitoa, asennetta ja toimintaa. 4/96 % Myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys huomioitu.
Kiitos ja hyvää päivän jatkoa