Päristele talven ihmemaassa

Maastoliikennelaki (1710/95) MOOTTORIKELKKAILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Päristele talven ihmemaassa Koe ikimuistoiset hetket moottorikelkkasafarilla. Nauti luonnon kauneudesta ja Lapin eksotiikasta. Tarjolla on myös moottorikelkkasafareja muun muassa poro- ja huskytiloille. Yhdistä vauhdikas kelkkailu ja suloiset eläimet. 1

Maastoliikennelaki 2:4 Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita: virkatehtävät,huoltotyöt, poronhoito, kalastus, metsätaloustyö, vaikeat tieolot, liikuntavamma, turvallinen pysäköinti. Jokaisella on oikeus liikkua jääpeitteisellä vesialueella, siten kuin siitä säädetään vesilain (264/61) 1 luvun 24 :ssä, jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu. Maastoliikenne Moottorikelkkailureitti Moottorikelkalla kielletty ajo kielletty Moottorikelkkailureitti Tässä laissa säädetyllä tavalla voidaan perustaa yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla maastosta merkitsemällä erotetulla reitillä (moottorikelkkailureitti) lumipeitteen aikaan. Moottorikelkkailureitti on tieliikennelain 2 :ssä määritelty tie, joka on tarkoitettu moottorikelkkaliikenteeseen. Moottorikelkkailureittiin voivat kuulua myös pysyvästi tarvittavat levähdysalueet ja reitin huoltoalueet. 2

MOOTTORIKELKKAILUREITTI Moottorikelkkailureitti perustetaan lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella joko reittitoimituksessa tai maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella. MOOTTORIKELKKAURA Epävirallinen reitti Perustuu esim. moottorikelkkakerhon tai kaupungin ja maanomistajan sopimukseen. Kelkkauralla saavat ajaa sopimuksessa ajooikeuden saaneet. Virallinen moottorikelkkailureitti on tieliikennelain tarkoittama tie ja siellä saa hiihtää ja kulkea jalan, kuten muualla tiellä. Tieliikenneasetuksessa sanotaan, että muiden ajoneuvojen kuin moottorikelkan kuljettaminen moottorikelkkailureitillä on kielletty. Moottorikelkkailureitillä ajettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä tieliikennelaissa on säädetään ajoradalla ajamisesta. Hiihtäjän ja muun jalankulkijan on ensisijaisesti kuljettava reitin oikean puolta. Ajaminen metsätiellä (Maastoliikennelaki 24 ) Moottorikelkalla saa ajaa metsätiellä lumipeitteen aikana, jos tien pitäjä on sulkenut tien muiden moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuin moottorikelkkojen liikenteeltä. Metsätie voidaan sulkea yksityisistä teistä annetun lain 96 :n estämättä. Jos metsätien perustamiseen on saatu tai kunnossapitoon saadaan mainitun lain mukaista valtion tai kunnan avustusta, voidaan metsätie sulkea vain, mikäli kunta on sulkemisen hyväksynyt. Suljetulle metsätielle voidaan perustaa moottorikelkkailureitti. 3

Reittisuunnitelma Moottorikelkkareitin perustamiseksi on laadittava reittisuunnitelma, jonka hyväksymisestä päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Reittisuunnitelmassa on osoitettava reitin kulku ja reittiin kuuluvat levähdys- ja huoltoalueet niin, että ne voidaan suunnitelman perusteella tarvittaessa merkitä maastoon. Suunnitelmassa on myös mainittava ne kiinteistöt, joiden kautta reitti tulisi kulkemaan. 4

Moottorikelkkailureitin perustaminen Reittitoimitus Moottorikelkkailureitti perustetaan lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella joko reittitoimituksessa tai maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella. Moottorikelkkailureittiä ei saa perustaa, jos sen käyttämisestä aiheutuisi luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle huomattavaa haittaa. q Moottorikelkkailureitti voidaan perustaa riippumatta maa-alueen tai vesialueen omistajan tai haltijan suostumuksesta, jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta eikä reitistä aiheudu maa-alueen omistajalle tai haltijalle eikä poronhoidolle huomattavaa haittaa. q Moottorikelkkailureitistä kiinteistölle, maa-alueen omistajalle tai haltijalle, poronhoidolle tai ammattimaiselle kalastukselle aiheutuva vahinko ja haitta on reitin pitäjän korvattava. 5

Etelä-Karjalan liitto teetti kuntien aloitteesta virkistysaluesäätiöllä moottorikelkkailun runkoreittisuunnitelman. Suunnittelun rahoitus oli osa LUOVIKE2-hanketta. q Moottorikelkkailureitin perustamisesta ja lakkauttamisesta luonnonsuojelulaissa (71/23) tarkoitetulla valtiolle kuuluvalla suojelualueella päättää alueen hallinnan mukaan Metsähallitus tai Metsäntutkimuslaitos. q Näihin reitteihin sovelletaan Metsähallituksen tai Metsäntutkimuslaitoksen päätöksessä määrättyjä ehtoja. q Perustettaessa moottorikelkkailureittiä yksityiselle luonnonsuojelualueelle noudatetaan, mitä näiden alueiden perustamisesta säädetään luonnonsuojelulaissa. q Erämaalain (62/91) tarkoittamalle erämaa-alueelle voidaan perustaa moottorikelkkailureitti päättämällä siitä alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa. 6

Reitin pitäjä Reitin pitäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, valtio tai yhteisö taikka elinkeinonharjoittaja. Reitin pitäjän hyväksyy kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/86) tarkoitettu kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättäessään reittisuunnitelmasta. Reitin pitäjän vaihtamiseen tarvitaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyminen Reittitoimitus q Reitin pitäjän on haettava reittitoimitusta Maanmittauslaitokselta vuoden kuluessa siitä, kun reittisuunnitelma on hyväksytty lainvoimaisella päätöksellä. q Moottorikelkkailureitin perustamiseksi pidettävässä reittitoimituksessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä ulkoilulain (606/73) 5 8 :ssä säädetään ulkoilureittitoimituksen hakemisesta, kustannuksista, toimitusmiehistä, toimituksen kulusta sekä korvauksista, jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu. 7

q Muusta menettelystä reittitoimituksessa, muutoksenhausta toimituksessa annettuun päätökseen tai suoritettuun toimenpiteeseen sekä kiinteistörekisteriin merkitsemisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä näistä seikoista säädetään yksityisistä teistä annetun lain (358/62) säännöksissä tietoimituksesta, jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu. Maastoliikennelaki 17 Moottorikelkkailureitin perustamiseksi pidettävässä reittitoimituksessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä ulkoilulain 5 8 :ssä säädetään ulkoilureittitoimituksen hakemisesta, kustannuksista, toimitusmiehistä, toimituksen kulusta sekä korvauksista, jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu. Muusta menettelystä reittitoimituksessa, muutoksenhausta toimituksessa annettuun päätökseen tai suoritettuun toimenpiteeseen sekä kiinteistörekisteriin merkitsemisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä näistä seikoista säädetään yksityisistä teistä annetun lain säännöksissä tietoimituksesta, jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu. Ulkoilulaki 8.2 Korvauksen määräämisestä ja suorittamisesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä yksityisistä teistä annetussa laissa tarkoitetuista korvauksista on säädetty. Ulkoilulaki 15 Mikäli tämän lain säännöksistä ei muuta johdu, on menettelystä ulkoilureittitoimituksessa, toimituksen tarkastamisesta, muutoksenhausta toimituksessa annettuun päätökseen tai suoritettuun toimenpiteeseen sekä maarekisteriin merkitsemisestä soveltuvin osin noudatettava, mitä yksityisistä teistä annetussa laissa on vastaavissa kohdin määrättytietoimituksesta. Yksityistielaki 43 Tietoimituksen tiedottamiseen sovelletaan, mitä kiinteistönmuodostamislain 168 171 :ssä säädetään. Yksityistielaki 51 Jos tämän lain säännöksistä ei muuta johdu, on menettelystä tietoimituksessa, tietoimituksessa havaitun virheen korjaamisesta, virheen oikaisemisesta taikka toimituksen tai päätöksen purkamista koskevasta esityksestä soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä kiinteistötoimituksen osalta säädetään. Muutoksenhausta tietoimituksessa annettuun päätökseen tai suoritettuun toimenpiteeseen on voimassa, mitä kiinteistötoimituksesta säädetään valittamisesta. 8

Yksityistielain korvausjärjestelmä Yksityistietoimituksessa käsitellään ja ratkaistaan mm. korvaukset ja kustannusten jako r Korvaustilanteet moninaisia v osapuolina mm. tiealuetta luovuttanut, tien käytöstä haittaa kärsivä, tien käyttöön oikeutettu, elinkeinoaan varten tietä tarvitseva v Korvaussäännökset YksTL 33 37 v Tietoimituksen kustannukset YksTL 47 Korvauslajit Kohteenkorvaus Haitankorvaus Vahingonkorvaus 9

KORVAUSPERUSTE YksTL 33 r Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai tien käyttöön oikeutetulle elinkeinonharjoittajalle, suoritetaan korvaus. r Oikeutta korvauksen saamiseen ei kuitenkaan ole, milloin on sovittu tai ilmeisesti edellytetty, ettei korvausta makseta, eikä myöskään tietoimituksessa tietä varten osoitetulla alueella suoritettujen toimenpiteiden johdosta, jos niihin on ryhdytty vasta alueen tietarkoitukseen osoittamisen jälkeen. r Tämän lain 19 :ssä säädetystä kiellosta aiheutuvasta haitasta voidaan korvausta määrätä suoritettavaksi vain, jos haitta on erittäin huomattava. (rakennuskielto/liikenneturvallisuus) m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Ei jos edellytetty, että ei makseta m Ei, jos toimet tietarkoitukseen osoittamisen jälkeen m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan m Kompensaatio-periaatetta ei sovelleta KORVAUKSISTA ON PÄÄTETTÄVÄ VIRAN PUOLESTA q Asianosaisen poissaolo tietoimituksesta ei ole aihetodiste sen puolesta, että hän olisi luopunut oikeudesta saada korvaus q Nautinta-, rasite- ja muun käyttöoikeuden haltijalla on oikeus korvaukseen edunmenetyksensä osalta. KORVAUSRATKAISUSTA ON KÄYTÄVÄ ILMI KIINTEISTÖN OMISTAJAN JA OIKEUDENHALTIJOIDEN KORVAUKSIEN SUURUUS TÄYDEN KORVAUKSEN PERIAATE q kauppa-, tuotto- tai kustannusarvoperusteinen arviointimenetelmä, jonka mukainen arvo on suurin. q arvioidaan pääsääntöisesti nykykäytön mukaan q määrätään arvioimishetken hintatasoon q Oikeutta korvaukseen ei vähennä tiestä saatava hyöty q Odotusarvo korvataan (ranta-alueet/virkistysarvo) q Korvaus vain taloudellisista menetyksistä Oikeutta korvaukseen ei ole toimenpiteestä, johon on ryhdytty alueen tietarkoituksiin osoittamisen jälkeen. 10

KOHTEENKORVAUS Alueen luovuttamista koskevia korvauksia ovat tiealueeksi luovutetusta maasta suoritettujen korvausten ohella myös korvaukset laskuoja, luovutetulla alueella olleiden puuston, lähteen, rakennuksen, sadon ja kynnöksen menetyksistä (KKO 1974 II 48) q maapohjakorvaukset on arvioitava kauppa-arvomenetelmällä, mikäli mahdollista(mutta esim. venevalkamakorvaus voidaan perustaa paikkakunnan käypiin venepaikkavuokriin) Tien, ulkoilureitin, kuntoradan tai latupohjan perustamiseen voimajohtoalueelle on pyydettävä maanomistajan lupa sekä Fingridin lausunto. Johtoaukeaa voidaan maanomistajan ja Fingridin luvalla käyttää moottorikelkkailuun. Pylväsaloilla kelkkailu on kuitenkin ehdottomasti kielletty. Kelkkailureitti on sijoitettava niin kauaksi pylväistä, että törmäysvaaraa pylväsjalkoihin tai haruksiin ei ole. HAITANKORVAUS Kyse on tieoikeuden perustamisen jälkeen jäljelle jäävän omaisuuden arvon alenemisen korvaamisesta. Kohdistuu samaan käyttöyksikköön kuin kohteenkorvaus. Tie on suunnaltaan, leveydeltään ja muutoinkin tehtävä sillä tavoin, että sen tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja tuottamatta kenellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii (7.1 ) q puuston ja muun kasvillisuuden poistaminen (tiealueelta/tiealueen ulkopuolelta) q kielto pitää veräjää tai puomia q kiinteistön käyttö vaikeutuu (pirstoutuminen) q imissiohaitat (melu ja pöly, maisemanmuutos (33.1 )) q joutuu siirtämään rakennuksen tien läheisyydestä q kiellosta rakentaa tien varteen Korvaukseen on oikeutettu myös kiinteistö, joka ei luovuta tiluksia tietarkoituksiin. 11

VAHINGON JA KUSTANNUSTEN KORVAUS Vahingonkorvauksessa on kyse tiestä aiheutuvan kertaluonteisen menetyksen korvaamisesta. q q puuston enneaikainen hakkuu sadon menetys pellolla OIKEUDENVALVONTAKULUT (EDUNVALVONTAKULUT) Pääsääntö: Ei määrätä reittitoimituksessa (yksityistielaissa ei ole oikeusnormia). Poikkeukset: q toimitus tehdään yleistä tarvetta varten, esim. rautatien tasoristeyksen poistamista tarkoittama toimitus (YksTL 86, LunL 82 ) q toimitusta on haettu aiheettomasti tai aiheutettu aiheettomia kustannuksia (KML 211 ). Sopimukseen perustuvan reitin merkitseminen kiinteistörekisteriin Sopimukseen perustuva, pysyväksi tarkoitettu moottorikelkkailureitti merkitään asianomaisen kiinteistön kohdalle kiinteistörekisteriin, jos reitin pitäjä sitä pyytää. Tällöin on suoritettava sopimukseen perustuva reittitoimitus reitin sijainnin määrittämiseksi, korvausten määräämiseksi sekä muiden sellaisten asioiden käsittelemiseksi, joihin sopimus antaa aihetta. Määräaikainen reitti voidaan kirjata hakemuksesta lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin erityisenä oikeutena MK 14:1 12

Reitin käyttöönotto Kun reittisuunnitelma on saanut lainvoiman, korvaukset on suoritettu ja reitti merkitty maastoon, reitti voidaan ottaa yleiseen käyttöön. Reitin pitäjällä on oikeus poistaa reitiltä ajoa haittaavia puita, pensaita sekä muita vähäisiä luonnonesteitä. Reitin pitäjän on tarvittaessa tehtävä reitillä olevaan aitaan sellainen portti, veräjä tai muu laite, ettei reitistä aiheudu haittaa kiinteistön tarkoituksenmukaiselle käytölle eikä poronhoidolle, ja pidettävä se kunnossa. Reitin pitäjän tehtävät ja vastuu Reitin pitäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että moottorikelkkailureitti on vuosittaisella käyttöönottohetkellä ajettavassa kunnossa ja että reitin varrelle tällöin sijoitetaan reitin kulkua ja liikennettä olennaisesti vaarantavia paikkoja osoittavat sekä muut tarpeelliset liikennemerkit. 13

Vastuu vahingoista Reitin pitäjä ei ole velvollinen korvaamaan reitin käyttäjälle tai kolmannelle osapuolelle reitin käyttämisestä aiheutuvaa vahinkoa, jollei vahinko ole johtunut reitin pitäjän huolimattomuudesta tai tahallisuudesta. Korvaus vahingosta määrätään noudattaen soveltuvin osin vahingonkorvauslain (412/74) säännöksiä. Reittitoimituksessa määrättävistä korvauksista säädetään maastoliikennelain 16.4 :ssä ja 17.2 :ssä. Reitin pitämisestä johtuvasta ympäristövahingosta on kuitenkin voimassa, mitä ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa (737/94) säädetään. Reitin siirtäminen Moottorikelkkailureitin pysyvästä siirtämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä reitin perustamisesta säädetään. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa luvan tilapäisesti tai vähäisiltä osin siirtää reitin kulkua maastossa, jos maanomistaja tai haltija siihen suostuu. 14

Reitin lakkauttaminen Moottorikelkkailureitti lakkautetaan reitin pitäjän ilmoituksesta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi lakkauttaa reitin tai sen osan myös, jos reittiin tai sen osaan ei olosuhteiden muuttumisen vuoksi enää ole yleistä tarvetta tai jos lakkauttamiseen ilmenee muuta erityistä syytä. Reitin lakkautuspäätöksessä voidaan määrätä niistä toimista, joita reitin lakkauttaminen edellyttää. Kunnan on ilmoitettava reitin tai sen osan lakkauttamisesta kiinteistörekisterin pitäjälle, jonka asiana on huolehtia siitä, että reitin lakkauttamisesta tehdään tarpeelliset merkinnät kiinteistörekisteriin. Moottorikelkkoja on rekisterissä Suomessa on noin 140 000. Moottorikelkkojen määrän kasvu näkyy selvästi onnettomuusmäärissä Ylinopeus, promillet ja hukkuminen katkaisevat kelkkailijan matkanteon Moottorikelkkaonnettomuuksissa on viime vuosina kuollut 5-8 ihmistä vuosittain. Liikennevakuutuksesta maksetaan korvausta vuosittain noin 600 moottorikelkkavahingosta. Henkilövahingoista saa korvauksia yli 600 henkilöä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuonna 2012 yhteensä 28 moottorikelkkaonnettomuutta. Näistä 8 oli kuolemaan johtanutta onnettomuutta, jossa kuoli 8 henkilöä. Kuudessa onnettomuudessa kahdeksasta epäillään kuljettajan olleen alkoholin vaikutuksen alaisena onnettomuuden sattuessa. Alkoholin vaikutuksen alaisena tapahtuneet onnettomuudet ovat lisääntyneet selvästi edellisistä vuosista. 15

Jäämeren reitti - moottorikelkkareitin portti, Juutuanjokitörmä, Inari 16