KILON KOULU ESPOO ULKOSEINIEN KORJAUS RAKENNUSSELOSTUS

KILON KOULU ESPOO ULKOSEINIEN KORJAUS RAKENNUSSELOSTUS 11.6.2010

2 SISÄLLYS 01 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 3 01.1 RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI... 3 01.2 RAKENNUTTAJA... 3 01.3 SUUNNITTELIJAT JA ASIANTUNTIJAT... 3 02 YLEISET VAATIMUKSET JA OHJEET... 4 02.1 RAKENNUSALUE JA TYÖN LAAJUUS... 4 02.2 YLEISET SUORITUSMÄÄRÄYKSET... 5 02.3 SUUNNITELMIEN MUUTTAMINEN... 5 02.4 RAKENNUSTYÖSSÄ NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT... 5 02.5 KOKEET JA MALLIT... 5 02.6 SUOJAUS... 6 02.7 VARTIOINTI... 6 02.8 PURKUTYÖT... 6 2 PERUSTUKSET JA ULKOPUOLISET RAKENTEET... 8 2.1 PERUSMUURIT, PERUSPILARIT JA PERUSPALKIT... 8 3 JULKISIVUT... 10 3.1 YLEISTÄ... 10 3.2 PUUTYÖT... 11 3.3 MUURAUSTYÖT... 11 3.4 RAPPAUSTYÖT... 12 3.5 PELTITYÖT... 13 4 TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSOSAT... 14 4.1 IKKUNAT JA OVET... 14

3 01 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT 01.1 RAKENNUSKOHDE JA SEN SIJAINTI Espoon kaupungin korttelissa 54115 sijaitseva Kilon koulun rakennus. Ulkoseinien korjaus. Hankenumero: 4080. Osoite: Aspelinintie 3, 02630 Espoo. Korjattavien julkisivujen pinta-ala on yhteensä noin 1800 m 2. 01.2 RAKENNUTTAJA Espoon kaupunki, tekninen lautakunta Virastopiha 2 C, 02770 Espoo Rakennuttaminen ja valvonta: Espoon kaupunki, Kiinteistöpalvelu-liikelaitos, PL 6300, 02070 Espoon kaupunki 01.3 SUUNNITTELIJAT JA ASIANTUNTIJAT Esko Halmesmäki puh. (09) 816 25441 050 336 8488 Rakennesuunnittelu: Erikoissuunnittelun valvonta: Insinööritoimisto Pontek Oy Sonja Skriko Kutojantie 2 C, 02630 Espoo puh. 040 556 2029 telefax (09) 2530 4545 sonja.skriko@pontek.fi Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Talonsuunnittelu PL 6200, 02070 Espoon kaupunki Rakennesuunnittelu Pertti Hakamäki puh. (09) 8162 5349 050 4661418

4 02 YLEISET VAATIMUKSET JA OHJEET 02.1 RAKENNUSALUE JA TYÖN LAAJUUS Rakennuttaja määrittelee urakoitsijan käyttöön luovutettavan rakennusalueen laajuuden ja sijainnin. Rakennusalue luovutetaan urakoitsijalle siinä kunnossa kuin se on sopimusajankohtana. Tutustuminen rakennuskohteeseen Urakoitsijan tulee tutustua rakennuskohteeseen ennen tarjouksen tekemistä. Rakennuttaja edellyttää, että urakoitsija on tutustunut huolellisesti rakennuspaikkaan ja rakennusaluetta koskeviin määräyksiin ja olosuhteisiin ennen tarjouksen antamista. Urakoitsijalla ei myöhemmin ole oikeutta vedota urakka-asiakirjojen puutteellisuuteen tältä osin. Alkukatselmus Rakennusalueella suoritetaan alkukatselmus, josta laaditaan pöytäkirja. Katselmukseen osallistuvat ainakin valitun urakoitsijan ja käyttäjän edustajat, sekä valvojat. Tilaisuudessa sovitaan työmaa-alueen käytöstä, liikennejärjestelyistä yms. alueen käyttöä koskevista asioista. Yleiset vaatimukset Urakka käsittää eri asiakirjojen mukaisen rakennustyön sekä eri osasuoritusten aikaansaamisen niin, että ne kaikkien yksityiskohtien puolesta hyväksyttävään käyttökuntoon saatettuna ja täysin valmiina sekä käyttökuntoon siivottuna voidaan sopimuksessa määrättynä ajankohtana luovuttaa rakennuttajalle. Tässä selostuksessa ja rakennepiirustuksissa mainitut tarvikkeet, työt ja velvoitteet kuuluvat korjausurakkaan, ellei jonkun määritellyn kohdalla nimenomaan ole toisin mainittu, tai jätetty sopimuksen ulkopuolelle. Kaikki rakennustekniset työt ja aputyöt sekä rakennusteknisiin töihin liittyvät materiaalien nostot ja siirrot kuuluvat rakennusurakkaan. Erityistä ammattitaitoa vaativat työt tulee antaa alan hallitsevien, luotettavien erikoisliikkeiden tehtäväksi. Nämä alaurakoitsijat ja hankkijat on esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi riittävän ajoissa ennen ko. työn aloittamista. Työkohteet ja niiden ympäristöt on pidettävä siistinä ja hyvässä järjestyksessä koko työn ajan. Urakoitsija huolehtii työkohteiden ja niiden ympäristön päivittäisestä siivouksesta. Ennen työn vastaanottoa tulee rakennuskohteessa ja sen ympäristössä suorittaa täydellinen loppupuhdistus ja siivous. Kaikissa korjattavissa ja uusissa rakenteissa tulee ottaa huomioon rakennuksen käyttötarkoitus (lasten läsnäolo) ja mahdollinen ilkivalta; rakenteita ei tule toteuttaa siten, että niistä voi helposti irrottaa osia. Urakan laajuus Ulkoseinien korjausurakkaan kuuluu julkisivuvaurioiden korjaus hankintoineen asiakirjojen mukaisesti, ja kaikki muut asiakirjoissa esitetyt työt.

5 Korjattavat julkisivujen osat on esitetty rakennesuunnitelmissa, piirustus RAK 3266-10. Urakkaan kuuluu edellä esitetyillä alueilla betonisokkeleiden korroosiovaurioiden korjaaminen, tiilijulkisivun terästen korroosiovaurioiden korjaaminen ja aukkopalkkien uusinta, tiilijulkisivun liikuntasaumojen uusinta, asiakirjoissa esitettyjen pellitysten uusinta, sekä ikkunoiden ja ovien liittymien tiivistysten uusinta. 02.2 YLEISET SUORITUSMÄÄRÄYKSET Urakoitsija vastaa työn suorittamisesta työturvallisuusmääräysten edellyttämällä tavalla. Tulitöitä tehtäessä urakoitsijan on noudatettava vakuutusyhtiöiden suojeluohjeita B10(1995), D10(1998) ja D11(1997). Urakoitsijan tulee laatia rakennuttajan hyväksyttäväksi tulitöiden suojeluohjeen edellyttämä tulitöiden valvontasuunnitelma. Urakoitsija vastaa kaikista rakennustyön aiheuttamista vahingoista ja vaurioista. Rakennuskohteelle tai sen ympäristölle aiheutuneet vauriot urakoitsija välittömästi korjaa alkuperäiseen kuntoon. Kaikkien rakennustarvikkeiden tulee olla uusia ja virheettömiä, käyttötarkoitukseen sopivia ja annetut vaatimukset täyttäviä. Urakoitsija hankkii ja kustantaa kaikki työhön tarvittavat laitteet, välineet ja materiaalit. 02.3 SUUNNITELMIEN MUUTTAMINEN Luvan muutos- ja lisätöihin sekä rakennustarvikkeiden vaihtamiseen voi antaa vain rakennuttajan edustaja. Urakoitsijan on ennen tällaiseen työhön ryhtymistä esitettävä rakennuttajalle kirjallisesti siitä mahdollisesti aiheutuvat lisäkustannukset ja aikataulumuutokset. 02.4 RAKENNUSTYÖSSÄ NOUDATETTAVAT ASIAKIRJAT Rakennustyössä noudatettavat asiakirjat on ilmoitettu urakkaohjelmassa. Asiakirjojen pätevyysjärjestys on urakkaohjelman mukainen. Pääurakoitsijan tulee hankkia työmaalle Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL 2000, rakennustyössä kysymykseen tulevat normit, ohjeet ja standardit sekä ne RT-kortit, joihin hankekohtaisissa asiakirjoissa viitataan. Mikäli rakennusselostuksessa tai suunnitelmissa on viitattu RYL 90 kohtiin tai muihin nyttemmin uudistuneisiin määräyksiin tai ohjeisiin, sovelletaan tällöin asiasisällöltään vastaavaa uutta laatuvaatimusta. Urakoitsijoiden tulee huolehtia siitä, että em. asiakirjat ovat tarvittaessa myös rakennuttajan edustajien käytettävissä. 02.5 KOKEET JA MALLIT Malliasennukset tehdään kaikkien niihin liittyvien yksityiskohtien osalta täysin valmiiksi niin että ne voidaan hyväksyä sellaisenaan lopullisen suorituksen ohjeeksi. Tarvittaessa ne muutetaan ja korjataan yksityiskohtaisesti liittymät huomioon ottaen ennen hyväksyntää.

6 Urakkaan kuuluvat mm. seuraavat mallit ja malliasennukset: - jokainen erilainen pellitys - betonirakenteen korjauksen kaikki eri työvaiheet - tiilimuurauksen liikuntasauman uusiminen - julkisivumuuraus - ohutrappaus - tiilijulkisivun tuenta aukkopalkin uusintaa varten - korroosiovaurioituneen teräksen vaihto tiilimuurauksessa - ikkunan/oven saumauksen uusinta suojalistoituksineen Vanhasta julkisivun ohutrappauksesta (slammaus) teetetään laastityypin määritys. Koekustannukset kuuluvat urakkaan. 02.6 SUOJAUS Urakoitsija vastaa rakennusosien ja ympäristön suojaamisesta omasta työstä aiheutuvalta vahingoittumiselta ja tahriintumiselta. Rakennustarvikkeiden suojaus Rakennusaineet ja -tarvikkeet suojataan siten, ettei niiden laadussa pääse tapahtumaan huonontumista. Rakennusosien suojaus Keskeneräiset ja valmiit rakennusosat sekä vanhat säilytettävät rakennusosat suojataan tai eristetään siten, etteivät ne vahingoitu varastoinnin tai työn aikana tai työn ollessa pysähdyksissä. Rakennusosat suojataan syöpymisen, mekaanisen kulutuksen ja kolhaisujen, liikenteen, sateen, lumen, kosteuden, jäätymisen, kuumuuden ja liian nopean kuivumisen aiheuttamilta vahingoilta. Suojaustoimenpiteiden tulee olla riittäviä ja tarkoituksenmukaisia ja niihin varustaudutaan niin hyvissä ajoin, että vaurioita ei tapahdu olosuhteiden nopeasti muuttuessa. Kaikki vanhat ja uudet vahingoittuneet materiaalit korvataan uusilla (kuivattamista ei sallita). 02.7 VARTIOINTI Urakoitsija vastaa rakennusalueen ja omien tilojensa vartioinnista koko rakennustyön ajan. Urakoitsija vastaa siitä, etteivät ulkopuoliset voi käyttää nostolaitteita ja telineitä kulkuteinä rakennukseen. Työajan ulkopuolella on työkohteen kulkutiet suljettava ja lukittava siten, että asiaton liikkuminen rakennusalueella estetään. 02.8 PURKUTYÖT Noudatetaan MaaRYL2000, 11.44 Purkaminen. Purkutyöt rakennesuunnitelmien mukaan.

7 Purkutyötä suoritettaessa tulee noudattaa varovaista työtapaa liiallisen purkamisen välttämiseksi. Urakoitsija ei saa käyttää järeämpää työtapaa ja purkukalustoa (esim. oman työnsä nopeuttamiseksi), kuin työn alainen kohde kulloinkin edellyttää. Mikäli vaurioita kuitenkin tapahtuu, tulee urakoitsijan korjata kaikki aiheuttamansa vauriot alkuperäistä vastaavaan kuntoon tilaajan hyväksymällä tavalla, sekä korvata mahdolliset muut aiheutuneet vahingot myös kolmannelle osapuolelle. Mikäli purkutöiden yhteydessä havaitaan rakenteen olevan olennaisesti erilainen kuin ko. kohtaa esittävissä suunnitelmissa on esitetty, on urakoitsijan otettava välittömästi purkutyön aikana yhteyttä rakennesuunnittelijaan tarvittavien lisäohjeiden ja lisäsuunnitelmien saamiseksi. Purkamistyö on suoritettava erityistä varovaisuutta noudattaen niin, että säilytettävät vanhat rakenteet, pintaverhoukset, paikoilleen jäävät täydentävät rakennusosat ja laitteet yms. eivät tarpeettomasti vaurioidu. Kaikki purkutyöt on pyrittävä suorittamaan mahdollisimman tarkasti rajaten niin, että tarpeettomilta korjauksilta vältytään. Pääurakoitsija kuljettaa purku- ja muut jätteet välittömästi Espoon kaupungin viranomaisten osoittamaan paikkaan. Kaikki jätteiden aiheuttamat kustannukset käsittelyineen ja kaatopaikkamaksuineen sisältyvät urakkaan. Jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa viranomaisten ja Espoon kaupungin määräyksiä ja ohjeita.

8 2 PERUSTUKSET JA ULKOPUOLISET RAKENTEET 2.1 PERUSMUURIT, PERUSPILARIT JA PERUSPALKIT Runko RYL 2000, F2, F3 soveltuvin osin Perusmuurit, peruspilarit ja peruspalkit ovat betonirakenteisia. Rakennus on perustettu osittain suoraan louhitulle kalliolle ja osittain maanvaraisesti anturoille. Rakennuksen pohjoispuolella maanpinta on kerroksen verran korkeammalla kuin rakennuksen eteläpuolella. Sokkelirakenteiden betonissa on laajoja teräskorroosiovaurioita. Rakennuksen kaikki betoniset sokkelipinnat korjataan alla esitetyllä tavalla. Korjauksen laajuus on esitetty julkisivupiirustuksissa. Korjattavien sokkeleiden pinta-ala on noin 180 m 2. Betonipinnan korjaus ulotetaan maanpinnan alapuolelle perusmuurin ulkopuolisten vanhojen eristysten yläreunaan asti, kts. vanhat rakenneleikkaukset. Mikäli eristeitä ei ole, ulotetaan korjaus korkeintaan n. 0,2 metrin syvyyteen maanpinnasta. Perustusten alta ei saa kaivaa. Pintarakenteet palautetaan korjaustyön jälkeen ennalleen. Asfaltoituja pihapintoja ei avata, vaan korjaus tehdään vain maanpinnan yläpuoliselle osalle. Betonikorjaus Seuraavassa on esitetty käytettäväksi yhden valmistajan korjausmateriaaleja. (Maxit Oy). Rakennuttajan päätöksellä voidaan käyttää myös muita vastaavia korjausmateriaaleja. Tällöin kaikki samaan kohteeseen käytettävät materiaalit tulee olla saman valmistajan tuotteita, ja korjaustyö tulee tehdä materiaalien valmistajan ohjeiden mukaisesti. On tärkeää, että kaikkien paikkausten jälkihoito (suojaus ja kastelu) tehdään huolellisesti käytettävien aineiden valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kaikki betonipinnat puhdistetaan kokonaan maalista ja sementtiliimasta esim. vesihiekkapuhalluksella. Lohkeillut tai muuten vaurioitunut betoni poistetaan ehjään betoniin saakka. Betonin kiviaineksesta tulee paljastua vähintään 25 %. Alustan tartuntavetolujuuden tulee olla vähintään 1,0 MPa, joka tarkistetaan vetokokeella. Näkyvillä olevat, ruostuneet ja liian lähellä ulkopintaa olevat betoniteräkset piikataan esiin siten, että teräksen ympärille, myös takapuolelle jää vapaata tilaa vähintään 15 mm. Teräksen pituussuunnassa piikkaus ulotetaan niin pitkälle, että vaurioitumatonta terästä tulee näkyviin vähintään 100 mm. Rakenneteräksiä ei saa taivuttaa eikä katkaista. Ruostunutta, esiin piikattavaa ja puhdistettavaa terästä laastipaikkauksineen arvioidaan olevan n. 140 jm. Sokkeleissa olevat kutistuma- tai muut halkeamat injektoidaan umpeen. Injektoitavia halkeamia on arviolta 20 jm. Puhdistuksessa syntynyt pöly ja jäte painepestään huolellisesti pois. Julkisivun liikuntasaumoja ei tule vahingoittaa tai tukkia puhdistus- ja korjaustöissä. Pesu- ja puhdistustöissä vaurioituneiden betonipintojen korjaus ja paikkaus kuuluvat urakkaan. Teräkset puhdistetaan ruosteesta luokkaan Sa 2,5. Ruostesuojaus tehdään enintään yhden vuorokauden kuluessa kaksinkertaisena sivelynä Polyment 8100 ruostesuoja-laastilla.

Paikattavat kohdat kostutetaan ennen paikkausta. Paikattavaan kohtaan sivellään tartuntalaasti Polyment 8200. Laajemmat vauriot muotitetaan ja valetaan esim. Vetonit Silkobetonilla. Paikkaukset tehdään tuoreen tartuntalaastin päälle märkää märälle menetelmällä. Paikkauskorjaukset tehdään Polyment 8900 korjauslaastilla. Laastin pinta tulee olla alkuperäisen betonipinnan tasossa ja pinnan laatu mahdollisimman tarkasti vanhaa betonipintaa vastaava. Kaikki betonipinnat ylitasoitetaan Polyment 8800 ylitasoituslaastilla. Tasoitus tehdään kahtena kerroksena. Tasoituksen ulkonäkö vanhan mallin mukaan. Valmis pinta suojataan AGR Antigraffitijärjestelmällä, väri valitaan vanhan mallin mukaan. 9

10 3 JULKISIVUT 3.1 YLEISTÄ Rakennuksen julkisivut ovat pääosin tiiliverhottuja, osittain julkisivumuurauksen pinnalla on ohutrappaus (slammaus). Julkisivuverhouksena on paikoin käytetty myös peltiverhousta. Muurauksen aukkojen ylityksissä on pääosin käytetty raudoitettuja tiilipalkkeja, erityisen leveät tai kuormitetut aukot on tuettu L-teräspalkeilla rakennusrungosta. Vauriot: Teräskorroosio on aiheuttanut vaurioita muurattujen julkisivujen laastisaumoihin, ja erityisesti muuratut aukkopalkit ovat vaurioituneet ja menettäneet osittain kantavuuttaan. Ikkuna- ja muiden julkisivupellitysten puutteet ovat aiheuttaneet vaurioita mm. tiilipinnoille. Paikoin pellitykset tukkivat tuuletuksen. Rappauksessa on halkeamia erityisesti ikkunoiden alla. Julkisivujen saumaukset ovat vanhentuneet. Korjaustoimenpiteet: Vaurioituneet aukkopalkit uusitaan. Tiilipalkit korvataan L-teräspalkeilla rakennesuunnitelmien mukaan. Korjattavat aukot on esitetty julkisivupiirustuksessa. Uusia aukkopalkkeja 50 kpl/ noin 110 jm. Myös vanhojen L-teräspalkkien kunto tarkastetaan ja puutteet korjataan. Korroosiovaurioituneet saumateräkset poistetaan ja vaihdetaan uusiin ruostumattomiin teräksiin, laastisauma uusitaan. Terästen vaihtoa ja laastisauman uusintaa arvioidaan olevan noin 20 jm. Rappauksessa olevat halkeamat korjataan. Korjattavia halkeamia arvioidaan olevan noin 10 jm. Korjattavat vauriokohdat ja korjausten laajuus tarkennetaan paikalla rakennuttajan edustajan kanssa. Pellitykset uusitaan rakennesuunnitelmien mukaan. Osa rakennuksen ikkunapellityksistä on jo korjattu vuonna 2009. Tässä urakassa korjattavat pellitykset on esitetty julkisivupiirustuksissa. Rakennuksen vesikaton kermikatteet räystäspellityksineen on uusittu vuosina 2006-2009, kts. rakennedetaljit. Räystäsrakenteet ja niiden toimivuus tarkistetaan ja mahdolliset havaitut puutteet korjataan. Liikuntasaumojen saumamassat uusitaan. Ikkunoiden ja ovien tiivistykset uusitaan. Likaantuneet julkisivupinnat painepestään puhtaaksi.

11 3.2 PUUTYÖT Noudatetaan RunkoRYL2000, 511 Puurunkotyö soveltuvin osin. RakMk B 10, Puurakenteet. Puutavaran laatuvaatimukset Puutavaran tulee kantavien rakenteiden osalta olla lujuusluokkaa T24 ja kosteusluokkaa 2 ja muilta osin tarkoitukseen soveltuvaa. Säärasitukselle ja kosteudelle alttiit puurakenteet rakennetaan painekyllästetystä puusta, luokka AB. Puutavaran laatuluokat RT 21-10626. Puutavaran mittapoikkeamat RT 21-10626 taulukot 3 ja 5. Työtavat Puurakenteet, jotka tulevat kosketukseen betonipinnan tai tiilen kanssa, erotetaan betonista tai tiilestä bitumikermillä. 3.3 MUURAUSTYÖT Noudatetaan RunkoRYL2000, 41 Tiilimuuraus. RakMk B 8, Tiilirakenteet. RT 82-10510 Yleistä Purettaessa julkisivumuurauksia tulee purettavan alueen yläpuolinen muuraus tukea teräksisin työnaikaisin tuin rakennesuunnitelmien mukaan. Muurattu rakenne tehdään vanhan mallin mukaan hyväksi tunnettuja työtapoja ja varmennettujen käyttöselosteiden ohjeita noudattaen. Muuraustapana käytetään ns. nokkalaastimuurausta. Laasti voidaan panna joko muurattavan tai paikallaan olevan tiilen koko päähän. Puhtaaksi muuraukset on tehtävä muurauksen yhteydessä valmiiksi saumaten. Nurkissa ja aukkojen pielissä tulee välttää osakivien käyttöä. Muurauskiveä ei saa liikuttaa sen jälkeen, kun tartunta on syntynyt. Muurauskappaleita, joiden vesipitoisuus esimerkiksi laastin tartunnan kannalta on haitallisen suuri, ei saa käyttää. Saumat ja limitys tehdään vanhan mallin mukaan. Sauma hyväksytään mallimuurauksen yhteydessä. Muuraus on suoritettava erityisen huolellisesti; on varmistettava saumojen täyttyminen. Saumojen tiiveyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tuuletustilaa ei saa tukkia laastipurseilla tai -valumilla. Mikäli käytetään reikätiiltä, ylimmässä tiilivarvissa reikätiilen reiät täytetään laastilla. Muuraustyössä on otettava huomioon myös sääolosuhteet ja lämpötila, työnaikainen vahingoittuminen ja likaantuminen, edellisistä johtuvat suojaukset, tiilien mahdollinen ennakko kastelu sekä valmiin muurin jälkihoito. Muurauksen sidonta ja raudoitus vanhan mallin mukaan.

12 Muuraustyön aikana on huolehdittava, että tiilien rivit ovat suoria, seinät ja kulmat luodissa muuraukseen kiinnitetään kaikki tarvittavat suojamaalatut laitteet kuten ilmanvaihtoventtiilien kehykset muuraustukia ei saa poistaa, ennen kuin muurattu rakenne on niin vahva, että se kestää rasituksia Valmis muuraus puhdistetaan. Puhtaaksi muurauksen pinnasta on poistettava laastin purseet, tahrat ym. lika. Puhdistus on suoritettava sellaisia aineita ja työtapoja käyttäen, että muuraus ei vahingoitu. Tiilet Vanhat tiilet pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään uudelleen. Vanhat tiilet tulee puhdistaa huolellisesti ennen uudelleen muurausta. Rikkoutuneet tiilet korvataan vastaavanlaisilla uusilla tiilillä. Tiilien tulee olla säänkestäviä. Tiilien tulee täyttää poltettujen tiilien osalta SFS 5514:n vaatimukset. Tiilissä ei saa olla vaurioita aiheuttavia kalkkirakeita tai muita vahingollisia aineita. Tiiliä työmaalla varastoitaessa ne on suojattava kosteudelta. Muurattavien tiilien tulee olla puhtaat lumesta ja jäästä. Laasti Muurauksessa käytetään tehdasvalmisteista/työmaalla valmistettua laastia. Saumauksessa käytettävän laastin tulee soveltua ulkokäyttöön ja käytettävään muurauskiveen. Laastia valittaessa on otettava huomioon tiilien vedenimukyky sekä tiheys. Sään vaikutuksille alttiiksi joutuvan laastin on oltava säänkestävää ja tartuntaominaisuuksiltaan hyvä ko. tiilen kanssa käytettynä. Valmistajan kirjallisia ohjeita tulee noudattaa erityis- ja valmislaastia käytettäessä, laastien käyttöajoissa sekä muurausliiman sekoituksessa. Laastin tulee säilyttää kelpoisuutensa koko muuraustyön ajan ja jokaisen annoksen tulee olla tasalaatuisen ja keskenään samanlaisen. Laastia, jossa sitoutuminen on alkanut, ei saa käyttää. Sauman ja laastin väri valitaan vanhan mallin mukaan. Raudoitettuihin rakenteisiin käytettävän laastin tulee antaa riittävä korroosiosuoja raudoitukselle. Liikuntasaumat Julkisivujen muurausten liikuntasaumat uusitaan. Vanhat saumamassat poistetaan. HUOM. Kaikki vanhat saumamassat sisältävät lyijyä. Liikuntasaumoissa vanhan saumamassan takana olevat puurimat poistetaan. Uudelleensaumattavat pinnat puhdistetaan huolellisesti. Uudelleensaumaus elastisella säänkestävällä saumausmassalla, saumamassan alle asennetaan umpisoluinen saumanauha, vrt. DET.2. Massan väri vanhan sävyn mukaisesti. Uusittavaa liikuntasaumaa on noin 150 jm. 3.4 RAPPAUSTYÖT Aukonylityspalkkien korjauksista ja vanhassa rappauksessa olevien halkeamien korjauksista aiheutuu ohutrappauksen uusintaa. Uuden ja vanhan rappauksen rajakohdat pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan rakenteen saumakohtiin, pellitysten taakse tai muuhun huomaamattomaan kohtaan.

13 Rajakohdat ja purkamisen laajuus tarkennetaan paikalla rakennuttajan edustajan kanssa. Käytettävät materiaalit ja työtavat valitaan vastaamaan vanhaa rappausta, kts. kohta 02.5. Rappauskorjaus, yleistä On tärkeää, että kaikkien paikkausten jälkihoito (suojaus ja kastelu) tehdään huolellisesti käytettävien aineiden valmistajan ohjeiden mukaisesti. Käsiteltävästä pinnasta poistetaan kaikki maali ja lakka. Puhdistuksessa syntynyt pöly ja jäte painepestään huolellisesti pois. Pesutyö suoritetaan tasaisin poikittaisin tai pystysuorin vedoin ylhäältä alaspäin, jotta likainen pesuvesi ei pääse valumaan kuivuneelle pinnalle. Ennen pesutyötä tai työtauon jälkeen alla oleva rappauspinta tulee ruiskuttaa märäksi, jotta likainen vesi valuu maahan asti. Julkisivun liikuntasaumoja ei tule vahingoittaa tai tukkia puhdistus- ja korjaustöissä. Pesu- ja puhdistustöissä vaurioituneiden rappauspintojen korjaus ja paikkaus kuuluvat urakkaan. Yli 1,5 tuntia vanhaa laastia ei saa käyttää. Ennen rappausta alusta kastellaan ja annetaan sitten kuivahtaa niin, että se imee jälleen vettä. Uuden rappauksen valmiin pinnan tulee olla alkuperäisen rappauspinnan tasossa. Rappauksen jälkeen pintaa on kasteltava (=pidettävä kosteana) halkeilun välttämiseksi seuraavan kolmen päivän ajan. Urakoitsijan on järjestettävä paikalle automaattinen kastelu tai sovittava kasteluvuoroista. Rappauspinta ei saa jäädä kastelematta työpäivän loppumisen, viikonlopun tai pyhäpäivän vuoksi. Halkeillut rappaus pudotetaan alas ja tehdään uudestaan urakoitsijan kustannuksella. Halkeilleen pinnan korjailua ei hyväksytä. 3.5 PELTITYÖT RunkoRYL2000, 34 Ohut- ja muotolevytyöt, RYL 42:1 Kate sileästä sinkitystä teräslevystä, RYL 42:5 Suojapellitykset teräslevystä, RT 80-10632 Rakennuksen suojapellitykset, RT 80-10817 Rakennuksen pellitykset ja peltityöt, yleisiä ohjeita, Peltitöissä käytetään kuumasinkittyä, muovipinnoitettua (Pural) peltiä, rakennepiirustuksissa esitetyllä tavalla. Pellin paksuus 0,7 mm. Pellin kiinnitys alustaan on tehtävä riittävän tiheästi piilokiinnityksellä siten, että käytetään mahdollisimman vähän pellin lävistäviä kiinnikkeitä. Peltien värit valitaan vanhojen mallien mukaan. Pellityksellä estetään veden pääsy rakenteisiin, mutta sillä ei saa estää tuuletuksen toimintaa. Sadeveden pääsyn estämiseksi ulkoseinä- ym. rakenteisiin on huolehdittava siitä, että vesinokat, vastapellit/myrskypellit, yms. toimivat luotettavasti.

14 Pellitysten alustat, rajoittavien rakennusosien asianmukaisuus, olosuhteiden sopivuus ym. pellitysten asianmukaiseen suorittamiseen vaikuttavat seikat todetaan ennen tärkeimpien pellitystöiden aloittamista katselmuksessa, jossa on läsnä valvoja ja urakoitsija. Mikäli pellityksen yksityiskohdista ei asiakirjoista löydy ohjetta, tulee tärkeimmät yksityiskohdat esittää valvojalle ennen työsuoritusta. Mikäli pellityksiä koskevista yksityiskohdista, kuten alustasta, pellityksen laajuudesta, reunojen päättämisestä, kiinnityksestä tms. ei asiakirjoissa ole yksityiskohtaisia määräyksiä, tulee urakoitsijan RYL 42:ssa annettujen määräysten ja ammattitaitonsa perusteella noudattaa hyviä työmenetelmiä ja esittää tärkeimmät yksityiskohdat ennen työn suoritusta rakennuttajan hyväksyttäväksi. Pellit saumataan kaksinkertaisella hakasaumalla RT 85-10862. Saumauslista sijoitetaan alapuolelle ja kiinnitetään kiinteästi. Taivutukset mitoitetaan niin, että pelleillä on riittävä lämpöliikemahdollisuus (pellitystyön aikainen lämpötila huomioiden). Listojen väliset peltiosat kiinnitetään kiinteästi keskeltä, muualta liukuvasti. Kaikki ulkotilojen peltiliittymät varustetaan erityisillä kimmoisilla tiivistysnauhoilla periaatteessa RT 85-10862 mukaan. Saumattavat pinnat Pintojen puhdistus suoritetaan saumausmassan valmistajan ohjeiden mukaan. Teräs- ja alumiinipinnat puhdistetaan esim. tolueenilla. Sinkityt pinnat etikkaliuoksella ja vedellä. Tartuntapinnoille käytetään ennen alusnauhan asennusta saumausmassan valmistajan edellyttämiä primer-käsittelyjä. Korroosioeristys Eriarvoiset metallit on eristettävä toisistaan maalaamalla pinnat huolellisesti kahteen kertaan metallin suojamaalilla ja kietomalla niiden ympärille huolellisesti esim. vinyylimuovinen sähköteippi. Huom. Anodisointi ei suojaa alumiinia sähkökemialliselta syöpymiseltä. Työstä ja käyttämistään tarvikkeista urakoitsijan tulee antaa urakkaohjelman mukainen takuu. 4 TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSOSAT 4.1 IKKUNAT JA OVET Ikkunoiden ja ovien liitosten tiivistykset uusitaan. Uusittavia liitoskohtia ovat mm. ikkunan tai oven liitos seinärunkoon ja liitokset julkisivupintaan (smyygit). Vanhat tiivisteet ja saumamassat poistetaan ja korvataan uusilla, kts. rakennesuunnitelmat. HUOM. Kaikki vanhat saumamassat sisältävät lyijyä. Saumojen peiterimat ja/tai pellitykset uusitaan vanhan mallin mukaan. Uusilla tiivisteillä ja peiterakenteilla ei tule kuitenkaan tukkia rakenteiden tuuletusta.