JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Versio: v. 0.23 20.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja... 3 1.2 Suosituksen sisältö ja rakenne... 4 2 Soveltamisala... 5 3 Viittaukset... 6 4 Termit ja määritelmät... 6 5 Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen... 10 5.1 Toiminnan johtaminen... 10 5.2 Toiminnan kehittäminen kokonaisarkkitehtuurin avulla... 14 6 Arkkitehtuurikehyksen esittely... 17 6.1 Periaatteellisen tason kuvaaminen strategialähtöisesti... 19 6.2 Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelu... 22 6.3 Tietoarkkitehtuurin suunnittelu... 25 6.4 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu... 29 6.5 Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu... 31 7 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu... 33 7.1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu... 33 7.2 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen... 36 7.3 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu minimikuvauksin... 37 7.4 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu laajemmin kuvauksin... 39 7.5 Arkkitehtuurikuvausten hallinta... 45 7.6 Kuvauksissa käytettävät notaatiot... 45 8 Puuteanalyysi... 46 9 Riskienhallinta, tietoturva ja -suoja... 46 10 Strategian ja KA:n toimeenpano... 46 11 Yhteenkokoava dokumentti... 47 12 Opastavat tiedot... 48 13 Liitteet... 48 1/48

1 Johdanto Tässä suosituksessa määritellään iteratiivinen kokonaisarkkitehtuurin mallintamisen menetelmä, jolla kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan sekä annetaan suositukset kokonaisarkkitehtuurin eri osa-alueiden kuvausten laatimisesta. Kokonaisarkkitehtuuri on osa organisaation johtamisjärjestelmää ja se sisältää yhteisiä sopimuksia ja sääntöjä. Kokonaisarkkitehtuuri on laaja kokonaisuus, joka koostuu määritelmistä, suunnitelmista, kuvauksista, toimintatavoista, menetelmistä, ohjeista, kehityshankkeista ja -projekteista. Suosituksen tarkoituksena on antaa yhtenäinen suunnittelumenetelmä, suunnittelun viitekehys sekä yhtenäiset kuvaustavat ja -mallit julkisen hallinnon organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen sen eri vaiheissa. Tavoitteena on riittävä semanttinen yhteentoimivuus, jotta eri osapuolet ymmärtävät toistensa kuvauksia ja voivat vaihtaa tietoja keskenään. Tässä suosituksessa kuvattu kokonaisarkkitehtuurimenetelmä perustuu suurelta osin kansainväliseen, avoimeen ja yleisimmin käytössä olevaan kokonaisarkkitehtuuriviitekehykseen TOGAF(R)(versio 9.1), joka on käytössä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Nk.tietohallintolain (Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011) mukaan julkisen hallinnon viranomaisen on suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi. Lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa ja kuvaamisessa käytetään tässä suosituksessa kuvattua menetelmää. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää voidaan käyttää sekä koko organisaatiota koskevan palveluympäristön arkkitehtuurikuvaukseen että rajatumpien kohteiden viite- ja kohde- sekä hankkeiden arkkitehtuureihin. Menetelmän avulla voidaan tuottaa tietoa päätöksenteon avuksi. Menetelmän tueksi on laadittu taulukko- ja kaaviopohjia sekä visualisointiohjeita, mutta yhä useammin käytetään arkkitehtuurin kuvaamiseen tarkoitettuja välineitä, joilla voidaan tuottaa tässä suosituksessa mainitut kuvaukset. Kokonaisarkkitehtuurityötä aloittaville on kuvattu luvussa 7.3 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu minimikuvauksin, joiden avulla KA-työ kannattaa käynnistää. Tämän suosituksen käyttöönottoa julkisen hallinnon organisaatioissa tukee valtiovarainministeriön järjestämä kokonaisarkkitehtuurikoulutus, jossa esitetään miten kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan tässä suosituksessa kuvatulla nk. JHS 179 -kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä. Lisäksi koulutusaineisto ja sen videoidut esitykset on julkaistu avoindata.fi-portaalissa, jossa ne ovat nähtävillä ja käytettävissä itseopiskeluun. Arkkitehtuuria kehitetään kahdentyyppisissä hankkeissa: erityiset arkkitehtuurin kehittämishankkeet (menetelmän soveltaminen, KA-periaatteet). toiminnan, tiedonhallinnan tai tietojärjestelmäpalveluiden kehittämis- ja toteutushankkeet, ratkaisuarkkitehtuurien kehittäminen. Tässä suosituksessa annettavina kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ydinkohtina voidaan pitää seuraavia suosituksia: organisaation nykytilan ja tavoitetilan arkkitehtuuri tulee kuvata tämän suosituksen mukaisesti. kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen tulee huomioida organisaation strategian ja kokonaisarkkitehtuurin toimeenpanosuunnitelmassa (kts. liite X Kokonaisarkkitehtuurin toimeenpanosuunnitelma, ei vielä materiaaleissa). Yksittäiset, tarkemmat hanke- ja 2/48

kehittämissuunnitelmat laaditaan JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen mukaisesti. kaikissa kehittämisprojekteissa tulee noudattaa tässä suosituksessa annettuja suosituksia koskien projektissa tuotettavia tavoitetilan arkkitehtuurikuvauksia. organisaation nykytilan arkkitehtuurikuvaukset tulee päivittää kehittämisprojektien tuotoksien perusteella. Kokonaisarkkitehtuuri ei korvaa muita suunnittelumenetelmiä (kts. kuva 1), vaan auttaa organisaatiota kokonaisuuden ymmärtämisessä ja hallinnassa sekä strategian toimeenpanossa. Kuva 1 Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä osana muita suunnittelumenetelmiä Arkkitehtuurimenetelmällä luotujen linjausten ja kuvausten käyttö ja varsinkin niiden ylläpito vaativat, että organisaatio toimii kehitystyössä järjestelmällisesti noudattaen organisaatiossa sovittua arkkitehtuurin hallintamallia. Arkkitehtuurin hallintamalli koostuu organisaation yhteisesti sopimista periaatteista liittyen arkkitehtuurilähtöisen kehittämisen organisointiin (kokonaisarkkitehtuurista ja arkkitehtuurinäkökulmista vastaavien tahojen määrittely). kokonaisarkkitehtuurin johtamiseen (arkkitehtuurin kehittäminen ja käyttöönoton ohjaus). arkkitehtuurin hyödyntämiseen ja noudattamiseen (ratkaisujen elinkaaren hallinta). Tässä suosituksessa ei erikseen anneta suosituksia arkkitehtuurin hallintamallin toteuttamisesta, vaan organisaation on luotava sellainen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin ohjeistuksen mukaisesti (linkki JHKA Hallintamalli-dokumenttiin tulee tähän) 1.1 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja Tämä suositus on osa ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjaa (kts. kuva 2) ja se täydentää muita sarjan suosituksia antamalla pohjan suosituksissa kuvatulle arkkitehtuuriohjatulle organisaation toiminnan kehittämiselle. Muita ICT-palvelujen kehittäminen -sarjan suosituksia ovat: 3/48

JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen. JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys. JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely. Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suositus opastaa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun yhteydessä havaittujen kehittämiskokonaisuuksien ja yksityiskohtaisempien kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja kuvaamisessa, kun taas esiselvityssuositus antaa suositukset tietoteknisen ratkaisun esiselvitysvaiheen suorittamiseen. Vaatimusmäärittely-suositus jatkaa arkkitehtuuriohjattua toiminnan kehittämistä antamalla suositukset kehitettävän ratkaisun vaatimusten määrittelystä ja niiden priorisoinnista ennen mahdollista järjestelmähankintaa. Kuva 2 ICT-palvelujen kehittäminen suositukset Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen osana ICT-palvelujen kehittämisprosessia rakentuu iteratiivisesta prosessista, joka alkaa kehitettävän kohteen tai toiminnan tavoitetilan määrityksestä, jatkuu kohteen tarkemmilla kuvauksilla ja etenee aina muutosten toteuttamiseen ja tehtyjen muutosten hallintaan, kuten kokonaisarkkitehtuurin nykytilan päivitykseen. 1.2 Suosituksen sisältö ja rakenne Tämä suositus koostuu suositusosasta sekä x:stä liitteestä. Comment [SP1]: Tämä osuus päivitetään myöhemmin. Suositusosa: Johdanto-luvussa kuvataan kokonaisarkkitehtuurin perusteet ja suosituksen suhde muihin ICT-palveluiden kehittämisen JHS-suosituksiin (ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja). Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen-luvussa kuvataan... Arkkitehtuurikehyksen esittely -luvussa kuvataan kokonaisarkkitehtuurin kuvauksia arkkitehtuurikehyksen kautta. 4/48

Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu -luvussa annetaan suositukset eri arkkitehtuurinäkökulmien kuvaukseen ja kuvauksessa käytettävien kuvien, mallien tai matriisien toteuttamiseen. Puuteanalyysi-luvussa käsitellään... Riskienhallinta, tietoturva- ja tietosuoja -luvussa käsitellään... Strategian ja KA:n toimeenpano -luvussa kuvataan... Yhteenkokoava dokumentti -luvussa kuvataan... Liitteet : Seuraavassa on kuvattu lyhyesti liitteet, joita on suunniteltu suositukseen tai joihin on tässä versiossa viitattu kuvausten kohdalla. Se tulee siis vielä muuttumaan suosituksen muotoutuessa. Liite 1: Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla (mukana keskustelutilaisuusversiossa) Liite X: Arkkitehtuurisuunnittelun hyödyt (kuten julkaistussa suosituksessa, päivitetään tarpeen mukaan) Liite X: Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus (kuten julkaistussa suosituksessa, päivitetään tarpeen mukaan) Liite X: KA-taulukot (mukana keskustelutilaisuusversiossa) Liite X: KA-kuvausten visualisointi (mukana keskustelutilaisuusversiossa) Liite X: Rajapinnat (uusi liite, ei mukana tämän version liitteissä) Liite X: Integraatiomalli (uusi liite, ei mukana tämän version liitteissä) Liite X: Looginen verkkokaavio (uusi liite, ei mukana tämän version liitteissä) Liite X: Fyysinen verkkokaavio (uusi liite, ei mukana tämän version liitteissä) Liite X: Puuteanalyysi-matriisi (kuten julkaistussa suosituksessa, päivitetään tarpeen mukaan) Liite X: Strategian ja kokonaisarkkitehtuurin toimeenpanosuunnitelma (uusi liite, ei mukana tämän version liitteissä aineistossa) Liite X: Yhteenkokoava dokumentti (uusi liite, ei mukana tämän version liitteissä) Liite X: Yleisimmät kysymykset ja vastaukset (FAQ) (uusi liite, ei mukana tämän version liitteissä) Liite X: Semanttisen yhteentoimivuuden kehys (uusi liite, ei mukana tämän version liitteissä) Liite X: Tietoarkkitehtuurin kuvauksen case-esimerkit (uusi liite, ei mukana tämän version liitteissä) 2 Soveltamisala Tämä suositus ohjaa organisaatioita kokonaisarkkitehtuurilähtöiseen kehittämiseen ja arkkitehtuurisuunnitteluun sekä arkkitehtuurin ylläpitoon liittyvissä prosesseissa. Tässä suosituksessa kuvattua arkkitehtuurin suunnitteluprosessia ja kuvausmalleja tulee hyödyntää organisaation kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa ja arkkitehtuurikuvausten tuottamisessa. Arkkitehtuurin suunnittelumenetelmä on iteratiivinen ja skaalautuva. Menetelmän avulla voidaan suunnitella laajoja tai suppeita osakokonaisuuksia ja myös samaa kokonaisuutta voidaan suunnitella uudelleen aiempia suunnitelmia täydentäen ja laajentaen. Menetelmän lähtökohtana on tarvittavan suunnittelun ja kuvausten tarkoituksenmukaisuus. Suosituksessa ei kuvata ennen strategiaprosessia tehtävää toimintaympäristöanalyysia tai projektinhallintamenetelmää. Suosituksen kohderyhmiä ovat organisaation strategiasta vastaava taho (ts. toimiva johto). 5/48

organisaation arkkitehtuurista vastaavat henkilöt (arkkitehdit). toiminnan kehittämisestä vastaavat henkilöt. tietojärjestelmien hankinnasta päättävät tai tietojärjestelmiä hankkivat henkilöt. projektipäälliköt. tiedosta ja tiedonhallinnasta vastaavat henkilöt. toiminnasta ja toimintaprosesseista vastaavat henkilöt. 3 Viittaukset Tähän tulee suosituksessa esitetyt viittaukset. Ne lisätään myöhemmässä vaiheessa. 4 Termit ja määritelmät KESKEN: Tähän lukuun kuvataan suosituksen keskeisimmät termit. Termit ja niiden kuvaukset ovat vielä tässä vaiheessa keskeneräisiä. Termejä ja niiden määritelmiä löytyy lisää JUHO-ontologiasta ja TEPAtermipankista. AMS Arkistonmuodostussuunnitelma. Vrt. TOS. archimate (R) Open Groupin tuottama arkkitehtuurinkuvausnotaatio. arkkitehtuurikehys Jäsennysmalli, jonka mukaan organisaation rakenteita jäsennetään, hallitaan ja kehitetään. Se kuvaa käytettävät arkkitehtuurin näkökulmat ja tasot. Arkkitehtuurikehys voi olla valmis jäsennysmalli (esim. JHS 179, Zachman Framework, TOGAF(R)) tai organisaation omaan käyttöön räätälöity arkkitehtuurirakenteiden jäsennys. arkkitehtuurimenetelmä Toimintamalli, jonka avulla kehitetään tarvelähtöisesti, suunnitelmallisesti ja systemaattisesti arkkitehtuurikokonaisuutta tai sen rajattua osaa. Tässä suosituksessa kuvatun arkkitehtuurimenetelmän avulla suunnitellaan ja kuvataan organisaation kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun yhteydessä havaittujen kehittämisalueiden ja -kohteiden tarkempi suunnittelu toteutetaan JHS 171ICTpalveluiden kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen mukaisesti edeten. arkkitehtuurinäkökulma Arkkitehtuuria suunnitellaan eri näkökulmista niitä tilanteen ja suunniteltavan kohteen mukaisesti painottaen. Suunnittelu voi keskittyä vain yhteen näkökulmaan tai yhdistää useamman näkökulman. Arkkitehtuurinäkökulmat ovat toiminta-arkkitehtuurin näkökulma, tietoarkkitehtuurin näkökulma, tietojärjestelmäarkkitehtuurin näkökulma ja teknologia-arkkitehtuurin näkökulma. arkkitehtuuriperiaate Periaate tai linjaus, jolla ohjataan kehittämistä ja toteutusta tavoitteellisesti linjausten mukaisiin arkkitehtuuriratkaisuihin. arkkitehtuuriviitekehys Kts. arkkitehtuurikehys. arvot kuvaus tulee tähän asiakas Palvelun tilaaja 6/48

Asiakas voi määrittää palvelun kohteet ja näiden palvelutasotavoitteet palveluntuottajan tarjoamien palvelutasoluokkien puitteissa. hallintamalli Arkkitehtuurin hallintamalli käsittää roolien ja vastuiden määrittelyn, organisoinnin sekä johtamisen ja hyödyntämisen prosessit (ohjausmalli) sekä toimintamallin (tässä suosituksessa kuvattu arkkitehtuurimenetelmä). Arkkitehtuurin hallintamallia noudattaen hallinnon toimijat kehittävät, hyödyntävät ja ylläpitävät arkkitehtuuria sekä virasto- ja hallinnonalatasolla että koko hallinnon organisaation tasolla. henkilöstö kuvaus tulee tähän johtaminen, johtamisprosessi kuvaus tulee tähän kehittämispaketti Työkokonaisuus, joka tarvitaan tietyn kyvykkyyden kehittämiseksi nykytilasta tavoitetilaan. Kehittämispaketti kuvataan kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä. kohdearkkitehtuuri Organisaation rajatun toiminnallisen osa-alueen (esim. prosessin tai toiminnon) arkkitehtuurikokonaisuus. Kohdearkkitehtuuri sisältää kaikki arkkitehtuurikehyksen näkökulmat (toiminta, tieto, tietojärjestelmät, teknologia) rajatusta kohteesta Kohdearkkitehtuuri poikkeaa viitearkkitehtuurista siten, että sen mukaisia toteutuksia tehdään vain yksi eikä useita kuten viitearkkitehtuurissa. Kohdearkkitehtuurissa on kuvattu nykyja tavoitetila. kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. kyvykkyys Kyvykkyydet voidaan jakaa liiketoimintakyvykkyyksiin ja liiketoimintaa tukeviin kyvykkyyksiin (esim. arkkitehtuurikyvykkyys). Kyvykkyys tarkoittaa organisaation kykyä toimia tarkoituksenmukaisella tavalla tietyllä osa-alueella, ja kykyä hyödyntää osaamistaan sekä resurssejaan, jotta tavoitteet saavutetaan. Organisaatioiden, niin yritysten kuin julkisten organisaatioidenkin, kyvykkyyden nähdään koostuvan kolmesta osakokonaisuudesta: toimintamallit ja prosessit, henkilöstö ja osaaminen sekä tiedot ja järjestelmät. Usein näihin kolmeen kyvykkyyden osatekijään lisätään vielä kaksi myöhemmin tarkasteluun tullutta tekijää: verkostoituminen ja uudistumiskyky, jotka erityisesti yrityspuolella nähdään kilpailutekijöiksi, kriittisiksi menestystekijöiksi, joilla kilpailuasemaa saadaan parannettua. Kyvykkyys nähdään myös organisaation osaamisena. Jokin organisaatio on kyvykkäämpi kuin toinen ja sitä kautta sen kilpailuasema markkinoilla on parempi kuin kilpailijoiden. Tämä kyvykkyys liittyy usein tuoteinnovaatioon, tekniseen kykyyn toteuttaa kyvykkyyttä kustannuksiltaan kilpailukykyisellä prosessilla. Tähän kyvykkyyteen tarvitaan yrityksen johtamisprosessi (ml. johtamisjärjestelmään liittyvät tekijät) sekä tuotannolliset prosessit ja osaava henkilökunta sekä markkinat (vrt. verkosto-osaaminen, johon liittyy vuorovaikutus raaka-aineiden hankinnasta tuotemarkkinoilla toimimiseen). kyvykkyyskartta kuvaus tulee tähän 7/48

liiketoimintamalli Liiketoimintamalli on organisaation näkemys siitä miten se haluaa järjestää liiketoimintansa, näkemys kuvataan liiketoimintamallina. Organisaatio suunnittelee nykyiselle ja tulevalle toiminnalleen kriittiset prosessit ja infrastruktuurin. MD, Master Data Master Dataksi eli ydintiedoksi luokitellaan tieto, jota käytetään useassa käyttökohteessa samanlaisena tai jota useampi prosessi/toiminto tarvitsee tai hyödyntää. Ydintieto on pysyväisluonteista tietoa, joka kuvaa tietokokonaisuuksia, joista on tai josta tulisi olla yhtenäinen käsitys koko organisaatiossa ja joka on samalla avaintietoa organisaation toiminnalle. Ydintietoa on yleisesti asiakas-, tuote-, henkilöstö-, materiaali- ja toimittajatieto jne. MDM, Master Data Management MDM on toiminto ja prosessi joka hallinnoi, korjaa ja ylläpitää toiminnan edellyttämän Master Datan eli ydintiedon. Sen tehtävänä on huolehtia riittävästä ydintiedon laadusta, jotta raportointi ja seuranta voidaan pitää luotettavana ja yksikäsitteisenä. missio kuvaus tulee tähän organisaatio kuvaus tulee tähän ontologia Ontologioilla määritellään tietyn aihealueen käsitteistöjä. Usein ne muodostetaan olemassa olevien sanastojen avulla. Ontologioilla määritellään käsitteet ja niiden suhteet. palvelu Organisoidun toiminnan tuloksena syntyvä aineeton hyödyke tarpeiden tyydyttämiseksi. Palvelu voi olla toiminnallista tai teknistä palvelua. Palvelua voidaan tarjota joko organisaation sisälle tai sen ulkopuolelle. Arkkitehtuurimenetelmä sisältää kolmenlaisia palveluita: Palvelut: Organisaation substanssitoiminnan keskeisimmät ylätason palvelut. Tietojärjestelmäpalvelut: Varsinaista substanssitoimintaa tukevat järjestelmillä toteutettavat palvelut, esimerkiksi käyttäjähallintapalvelut, taloushallinnon järjestelmäpalvelut ja integraatiopalvelut. Teknologiapalvelut: Laiteteknologian ja muun tekniikan tarvitsemat palvelut, kuten esimerkiksi laitetilat, laitteiden kapasiteettipalvelut, tietoliikennepalvelut, telepalvelut, nimipalvelut. prosessi Joukko toisiinsa liittyviä toistuvia toimintoja, joiden avulla syötteet muutetaan tuotoksiksi. prosessikartta Kuvaus organisaation tärkeimmistä prosesseista ja niiden välisistä yhteyksistä. Prosessikartta esitetään usein graafisena kuvauksena. päätietoryhmä Päätietoryhmällä tarkoitetaan toiminnasta ja tietotarpeista johdettua korkeamman tason loogista tietokokonaisuutta. Kysymys on käsitemallin yliabstrahoinnista loogisiin pääluokkiin. Päätietoryhmiä käytetään luokittelemaan ylätasolla organisaation tieto-omaisuutta ja luomaan siitä hallittava hierarkia. rakennusosa Tarkoittaa standardoitua uudelleen käytettävää arkkitehtuurista rakenneosaa (kts. TOGAF:in Building Block) referenssiarkkitehtuuri Kts. viitearkkitehtuuri. 8/48

sanasto Sanastolla tarkoitetaan yleensä luetteloa jossain kielessä tai ympäristössä sallituista sanoista (termeistä) luokitteluineen, määritelmineen, kuvauksineen ja esimerkkeineen. Sanastotyyppejä ovat muun muassa terminologiset sanastot, asiasanastot, ontologiat sekä tietojärjestelmien ja sovellusten integrointia tukevat sanastot. sidosryhmä Yksilö, ryhmä tai organisaatio, jolla on jokin intressi järjestelmän suhteen tai vaatimuksia järjestelmälle tai johon järjestelmä vaikuttaa elinkaarensa aikana Sidosryhmät voivat olla joko sisäisiä tai ulkoisia. Esimerkiksi käyttäjät muodostavat sisäisen sidosryhmän. Lakien ja asetusten säätäjät edustavat ulkoista sidosryhmää. sidosarkkitehtuuri Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuurityöhön ja linjauksiin. strategia Tietoinen suunnanvalinta muuttuvassa toimintaympäristössä. Strategia sisältää pitkän aikavälin halutun vision ja siitä johdetut strategiset tavoitteet. Strategia voi sisältää toimeenpanosuunnitelman, jossa kuvataan organisoituminen ja vastuutetaan tavoitteista johdetut toimenpiteet. Organisaatiolla voi olla myös muita suunnitteludokumentteja, osastrategioita, jotka tarkentavat päästrategiaa. strategiakartta kuvaus tulee tähän strategiset tavoitteet kuvaus tulee tähän teknologia-arkkitehtuuri (technology architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation teknologisia palveluita, niiden rakenteita sekä fyysistä infrastruktuuria ja järjestelmäarkkitehtuurin teknologiavalintoja. Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelussa linjataan käytettävät tekniset järjestelmien ja ICT-infrastruktuurin ratkaisuvaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. Teknologia-arkkitehtuurin standardoinnissa pyritään luomaan yhteiskäyttöisiä palveluita ja palvelualustoja. tiedonohjaussuunnitelma (TOS) Tiedonohjaussuunnitelma ohjaa organisaation asiakirjallisen tiedon muodostumista, käsittelyä, hallintaa ja säilyttämistä. tieto Data, informaatio tai näiden perusteella muodostuva tietämys. tietoarkkitehtuuri (data architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation käyttämät tiedot sekä tietojen rakenteet ja suhteet. Tietoarkkitehtuurissa tarkastellaan organisaation informaatiotarpeita, tietopääomaa, tietojen välisiä suhteita, informaatioarvoketjuja, tietojen rakenteita sekä informaation organisointia ja hallintaa. Tietoarkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta sekä helpottaa tiedon löytämistä, välittämistä ja hallintaa. Suunnittelulla tähdätään tietorakenteiden vakiointiin ja sen mahdollistamaan tietojen uudelleenhyödynnettävyyteen. tietojärjestelmäarkkitehtuuri (application architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation keskeiset tietojärjestelmät (sovellukset ja laitteet), niiden suhteet sekä ominaisuustiedot. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu on ko. 9/48

arkkitehtuurin rakenteellista suunnittelua, elinkaarisuunnittelua sekä kustannus- ja käyttöoptimointia. Yleensä ei kuvata ohjelmistojen sisäistä rakennetta, joka voidaan tarvittaessa kuvata osana ratkaisuarkkitehtuuria. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelussa tavoitteena on suunnitella tietojärjestelmäkokonaisuutta siten, että muodostuva tietojärjestelmäkokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. tietojärjestelmäpalvelu kuvaus tulee tähän toiminta-arkkitehtuuri (business architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnalliset rakenteet. Näitä ovat mm. sidosryhmät, palvelut ja tuotteet sekä prosessit ja organisaatiot. Myös toiminnan kehittämisen perusrakenteet, kuten visiot ja strategiat, ovat osa toiminta-arkkitehtuuria. Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on optimoida ja suunnitella asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin liittyvää palvelutarjontaa sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavia toiminnan rakenteita. Tunnetaan myös termillä liiketoiminta-arkkitehtuuri. toiminnan kehittäminen kuvaus tulee tähän toimintamalli kuvaus tulee tähän viitearkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne. Se on esitys arkkitehtuurikokonaisuuden loogisista osista ja niiden välisistä suhteista. Viitearkkitehtuurilla ohjataan arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen toteutusrakenteeseen. Viitearkkitehtuuri voi olla organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen looginen rakennemalli. Viitearkkitehtuurin pohjalta voidaan toteuttaa erilaisia ratkaisuarkkitehtuureja. visio kuvaus tulee tähän vuorovaikutus kuvaus tulee tähän 5 Toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen Organisaatiossa toiminnan kehittäminen lähtee johtamisprosessista, jonka osana tätäkin suositusta tulee hyödyntää. Johtamisprosessi tuottaa organisaation tavoitteet, joista johdetaan organisaation tavoitetila. Tavoitetila toteutuu kehittämisprojekteina, jotka määritetään tulosohjausprosessin tuottamassa tulossopimuksessa. Johto vastaa kokonaisarkkitehtuurin mukaisen kehittämisen johtamisesta ja hallinnoinnista. 5.1 Toiminnan johtaminen Johto luo strategiset tavoitteet, jotka määrittelevät myös arkkitehtuurin tavoitetilan. Johto asettaa kehittämiselle strategiset tavoitteet strategiaprosessin mukaisesti. Strategiset tavoitteet kuvataan ja tarkennetaan tässä suosituksessa kuvatulla kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä. Tehtyjen kokonaisarkkitehtuurikuvausten ja -määritysten mukainen tavoitetila projektoidaan TTS-suunnittelussa, jossa tyypillisesti ohjaava organisaatio antaa tavoitteet ja ohjattava organisaatio tekee niiden pohjalta ehdotuksen käynnistettävistä projekteista eli projektisalkun sisällöstä. 10/48

Kuva 3 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, hallinta ja toteutus Kokonaisarkkitehtuurin ensimmäisessä kuvausvaiheessa tehdyt nykytilan kuvaukset auttavat hahmottamaan organisaation arkkitehtuurin eri osa-alueita kehittämisen eri vaiheissa ja ne antavat pohjan tarkempia kehittämisalueita ja -ratkaisuja kuvattaessa ja suunniteltaessa. Nykytilan kuvauksia hyödynnetään osana toimintaympäristöanalyysiä, jonka pohjalta luodaan organisaation strategiset tavoitteet. Toimintaympäristöanalyysissä tulee huomioida organisaation kokonaisarkkitehtuurin nykytila, asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet sekä ulkoiset että sisäiset muutostekijät. Strategiset tavoitteet määrittelevät organisaation tavoitetilan, joka tarkentuu organisaation TTS-suunnittelussa (toiminta- ja taloussuunnittelu). Nykytilasta siirrytään tavoitetilaan organisaation TTS-suunnitelman perusteella käynnistettävien kehitysohjelmien ja -hankkeiden avulla. Kehitysohjelmien ja -hankkeiden suunnittelussa voidaan käyttää strategian pohjalta luotavia liiketoimintamalleja (kts. luku 7.4.2.1), joille määritetään tavoitetilan edellyttämät kyvykkyydet (kts. luku 7.4.2.1), joista johdetaan tarvittavat kehityshankkeet. Organisaatio voi käyttää strategiansa kuvaamisen apuna liitteen 1 Strategian kuvaus strategiakartan avulla mukaista strategiakarttaa, joka on käytössä mm. useissa ministeriöissä. Strategiatyön tuloksena voidaan tuottaa myös liiketoimintamalli, jota hyödynnetään mm. organisaation tavoitetilan kyvykkyyksien kartoittamisessa. Kuvassa 4 on esitetty miten johtaminen, tulosohjaus ja johtamisjärjestelmä liittyvät arkkitehtuurityön eri vaiheisiin. Arkkitehtuurityön voidaan katsoa osittain sisältyvän johtamiseen, vaikka kaaviossa arkkitehtuurityö onkin esitetty omana kokonaisuutenaan. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja hyödyntäminen on usein jäänyt liian irralliseksi toiminnoksi, mutta sen vaikuttavuus ja tuottavuus paranee, kun se liitetään saumattomasti osaksi organisaation johtamisjärjestelmää. 11/48

Kuva 4 Johtamisen ja arkkitehtuurityön kytkeytyminen toisiinsa Hankkeiden toteutus- ja käyttöönottovaiheet tuottavat syötteen kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvausten päivittämiselle eli ratkaisuarkkitehtuurit siirretään osaksi kokonaisarkkitehtuurin nykytilaa. Kehittämistyössä huomioidaan myös operatiiviselta ja taktiselta tasolta eli alhaalta ylöspäin tuleva palaute. Palautetta saadaan mm. toimimalla iteratiivisesti, tekemällä sidosryhmien haastatteluja sekä mittaroinnin avulla. Toiminnan suunnittelu kokonaisarkkitehtuurin avulla saa syötteen strategiaprosessista ja vastaavasti suunnittelun tulokset toteutetaan TTS-suunnittelun kautta käynnistettävänä kehittämiskohteiden tunnistamistyönä ja kehittämishankkeina (kts. kuva 5). Toiminnan suunnittelu kokonaisarkkitehtuurin avulla ei ole kertaluontoinen projekti, vaan se on jatkuva prosessi, jonka aikana arkkitehtuuria ylläpidetään ja muokataan muuttuvien tilannekuvien, tavoitteiden, yhteentoimivuudelle asetettujen vaatimusten sekä uusien palveluiden perusteella. Organisaation kehittämishankkeiden ja arkkitehtuurin kehittämisen aikana saadut kokemukset muodostavat kokoelman parhaita käytäntöjä. Tieto parhaista käytännöistä välittyy eri tahoille käytännön projektien ja arkkitehtuurin kehittämistahojen välisen vuorovaikutteisen yhteistyön kautta. KA-työ on jatkuva oppimisprosessi. 12/48

Kuva 5 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu osana strategiaprosessia ja TTS-suunnittelua Tässä suosituksessa kuvattu kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi (kts. kuva 5) koostuu seuraavista vaiheista: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu (mihin tähdätään?) - Valmistele ja organisoi organisaation johdolta saatujen strategisten tavoitteiden ja muiden kehittämisvaatimusten pohjalta kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ja suunnittelun eteneminen. - Määrittele ja tarkenna myös suunnittelussa käytettävät arkkitehtuuriperiaatteet. Tarkenna myös arkkitehtuurin hallintamalli tai mikäli sitä ei ole vielä olemassa, määrittele ja hanki organisaation tarvittavilta tahoilta sille vahvistus. Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi (missä nyt mennään?) - Tarkista ja analysoi organisaation nykytilan arkkitehtuurikuvaukset. Mikäli kuvauksia ei ole olemassa, tee kuvaukset tämän suosituksen mukaisesti. Vältä liian tarkkaa kuvaamista, sillä se vie runsaasti aikaa. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?) - Suunnittele ja kuvaa organisaation toiminnan tavoitetila huomioiden mm. arkkitehtuurille asetetut periaatteet, strategiset tavoitteet, lainsäädäntö, sidosarkkitehtuurit sekä sidosryhmät. - Tee tavoitetilan kuvaukset tämän suosituksen mukaisesti. - Täsmennä kuvaukset toteutuksen ja käyttöön oton jälkeen toteutuneen ratkaisun kuvauksella. Ne muodostavat pohjan seuraavien suunnittelukierrosten nykytilan kuvauksille. Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?) - Kokoa ylätason toimeenpanosuunnitelmaksi nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien yhteydessä tarkentuneet, strategiaan ja periaatteisiin perustuvat kehittämisen osa-alueet. - Toteuta toimeenpanosuunnitelmaan kootut kehittämiskohteet TTS-suunnittelun kautta perustettavina kehittämishankkeina ja -projekteina. - Tarkenna yksittäiset kehittämiskohteet JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen kuvaamalla tavalla. Tässä suosituksessa kuvattu lähestymistapa tehostaa organisaation toiminnan kehittämistä tarjoamalla työkaluja organisaation nykytilan ymmärtämiseen ja toimintaympäristön hallinnan parantamiseen. 13/48

Lähestymistapa mahdollistaa sen, että kehittämisen suunnittelusta tulee järjestelmällisempää ja organisaation eri tasoilla tapahtuva kehittämistyö pysyy linjassa kokonaisuuden kehittämisen kanssa. Erityisasemassa tässä lähestymistavassa on tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen sekä niiden tehokas integroituminen toiminnan prosesseihin ja organisaation tavoitteisiin. Edellytyksenä kokonaisarkkitehtuuria hyödyntävälle organisaation toiminnan kehittämiselle on, että organisaation rakenteet, kuten prosessit, tiedot ja järjestelmät kartoitetaan ja että niiden vuorovaikutussuhteet ymmärretään, ennen kuin niitä voidaan käsitellä kokonaisuutena. Tämä on myös vaatimuksena toiminnan optimoinnille. Tässä suosituksessa organisaation rakenteiden tarkastelu ja niiden suunnittelu tapahtuu eri arkkitehtuurinäkökulmien kautta (kts. luku 6 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus). Arkkitehtuurin johtamisesta lähtevillä periaatteilla ja linjauksilla taas ohjataan arkkitehtuurin kehittämistä tavoitteiden mukaisiin ratkaisuihin. Tarve kokonaisarkkitehtuurin käyttöön organisaation toiminnan kehittämisessä kasvaa yleensä organisaation koon ja toimintojen määrän kasvaessa. Organisaation pitkän kehittymisen tuloksena muodostuu laajoja ja monimutkaisia organisointimalleja sekä järjestelmäratkaisuja, joiden yhteys- ja vaikutussuhteita on vaikea ymmärtää ja hallita ilman kokonaisarkkitehtuurin mukanaan tuomia konkretisoivia välineitä (mm. yhtenäinen kuvausprosessi ja kuvaustavat). Organisaation toiminnan kehittämisen suunnittelu ja yhtenäinen mallintaminen ja kuvaus tekevät organisaation toiminnan eri osa-alueista näkyviä. Näkyvyyden myötä kehittämisasioista voidaan keskustella ja sopia tarvittavien sidosryhmien kesken tehokkaasti ja ymmärrettävästi. Toiminnan kehittäminen kokonaisarkkitehtuurin avulla edistää osaltaan organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä yhteentoimivuutta. 5.2 Toiminnan kehittäminen kokonaisarkkitehtuurin avulla Organisaation kehittäminen kokonaisarkkitehtuurin avulla tapahtuu kahdella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on, että kehitetään toimiva, KA-työn jatkuvuuden takaava hallintamalli, jonka mukaisesti kehitetään kokonaisarkkitehtuurikoneistoa, mutta ei tuoteta arkkitehtuurisisältöä ja -kuvauksia (kts. luku 6 ja luku 7). Toinen tapa on, että organisaatiota kehitetään luomalla arkkitehtuurikuvauksia ja -sisältöä kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisella suunnitteluprosessilla. Arkkitehtuurin hallintamalli ja arkkitehtuurimenetelmä muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jonka avulla voidaan kehittää ja ylläpitää yhteentoimivaa kokonaisarkkitehtuuria ja hyödyntää mahdollisimman laajasti määritettyjä yhteisiä arkkitehtuurilinjauksia. Kehittäminen tehdään pääsääntöisesti projekteissa eli myös kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen projektoidaan osaksi hankesalkkua. Organisaation strategian toimeenpanossa pitää hyödyntää kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaista suunnitteluprosessia (kts. kuva 6), mikä mahdollistaa järjestelmällisen organisaation toiminnan kehittämisen. Suunnitteluprosessi toimii tässä dokumentissa kuvatun JHS 179 -arkkitehtuurimenetelmän mukaisesti. Menetelmän avulla voidaan suunnitella yhden tai useamman kokonaisarkkitehtuurinäkökulman sisältöä ja erisuuruisia kokonaisuuksia. Menetelmä on iteratiivinen. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu on osa hankkeiden toteutussuunnittelua, mutta myös arkkitehtuurin hallintamallin, menetelmien ja kuvaustapojen kehittäminen toteutetaan erityisinä arkkitehtuurin kehittämishankkeina. Toiminnan, tiedonhallinnan tai tietojärjestelmäpalveluiden kehittämishankkeet suunnittelevat ja kuvaavat kokonaisarkkitehtuurin omalta alueeltaan hankkeen toimeksiannon puitteissa. Hankepäällikkö vastaa kokonaisarkkitehtuurityöstä hankkeessa. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu on jatkuva prosessi, joka toimii tarkalla tasolla vuosisyklillä. Prosessissa kuvataan tarkalla tasolla seuraavan vuoden tehtävät ja lisäksi on suositeltavaa tehdä yleisemmällä tasolla suunnittelu n. 3 vuoden päähän. Suunnitteluprosessi on jaettu neljään päävaiheeseen: 1. kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu 2. kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi. 3. kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu. 4. toimeenpanon suunnittelu. 14/48

Kuva 6 Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukainen suunnitteluprosessi (kuva päivitetään) Kokonaisarkkitehtuurin mukaisessa suunnitteluprosessissa tärkeimpänä syötteenä toimii organisaation johdon asettama strategia (strategiaprosessin tulos) ja sen tuottamat strategiset tavoitteet. Ennen strategian laatimista organisaatiossa on tehty toimintaympäristöanalyysi, joka ei sisälly tässä suosituksessa kuvattuun kokonaisarkkitehtuuri- menetelmään. Strategian toteuttamiseksi, eli strategisen muutoksen viemiseksi operatiiviseen toimintaan, voidaan käyttää joko strategisten tavoitteiden määrittämistä ja kehitysprojektin määrittämistä niiden pohjalta tai liiketoimintamalleja. Liiketoimintamallien toteuttaminen edellyttää, että organisaatiolla on riittävät henkiset, taloudelliset ja fyysiset edellytykset eli kyvykkyydet liiketoimintamallin mukaiseen toimintaan. Kyvykkyydet voidaan jakaa kahteen ryhmään: liiketoimintakyvykkyyksiin ja liiketoimintaa tukeviin kyvykkyyksiin. Kyvykkyyksien kehitystarpeen pohjalta määritellään nk.kehityspaketit, joilla tarvittat kyvykkyydet tuotetaan. Kehityspaketeista muodostetaan suunnitteluprosessissa projekteja. Suunnitteluprosessin tuotokset, erityisesti toimeenpanosuunnitelma, toimivat vastaavasti pohjana organisaation TTS-suunnittelulle (kts. kuva 6). TTS-suunnittelu on luonteeltaan iteratiivinen. Suunnittelua ohjaava organisaatio esittää strategiset tavoitteet ja mahdollisesti liiketoimintamallit sekä tarvittavat kyvykkyydet, joiden pohjalta ohjattava organisaatio esittää projektit tavoitteiden saavuttamiseksi. Prosessi toimii tarkalla tasolla vuosisyklin mukaisesti. Vuosisyklillä tapahtuvan suunnittelun lisäksi on suositeltavaa ottaa mukaan myös pidemmän aikajänteen suunnittelu. Kokonaisarkkitehtuurityön liittäminen TTSprosessiin edellyttää johdon, taloussuunnittelun ja arkkitehtien yhteistyötä. Ensimmäisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksen jälkeen suoritettavilla iteraatiokierroksilla huomioidaan edellisten suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset sekä toimeenpanon suunnittelun ja toteutuksen sekä käyttöönoton aikana tehdyt tarkemman tason kuvaukset ja määritykset (vrt. JHS 171 ICT- 15/48

palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteien tunnistaminen- ja JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys -suositukset). 5.2.1 Kokonaisarkkitehtuurin hallinta Organisaation strategiaprosessi ja toiminnan ja talouden suunnitteluprosessi (TTS) asettavat vuosittain tavoitteita, joiden toimeenpano edellyttää myös kokonaisarkkitehtuurin suunnittelua. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu tehdään organisaation kokonaisarkkitehtuurin hallintamallissa kuvatun vuosisyklin mukaisesti. Usein vuosisykli kuvataan vuosikellon avulla (kts. kuva 7). Arkkitehtuurityön vuotuiset suunnittelu- ja seurantatehtävät käynnistyvät määräajoin vuosikellon mukaisesti. Lisäksi suunnittelun voi käynnistää organisaation johtamisjärjestelmästä tuleva pyyntö tai muulta taholta noussut tarve kehittää kokonaisarkkitehtuuria. Hallintamallin avulla satunnaisesta tekemisestä saadaan jatkuvaa, tavoitehakuista ja säännöllistä toimintaa. On huomattava, että toteutushankkeissa tehtävä kokonaisarkkitehtuurityö on projektiluonteista ja kuvataan osana hankesuunnitelmaa. Vuosikello sisältää tyypillisesti seuraavat toimenpiteet: tammikuu: - KA-kyvykkyyden kypsyystasoarviointi. helmikuu: - edellisen vuoden KA-työn arviointi ja raportointi, käynnistyneen vuoden tulosmittareiden asettaminen. maaliskuu: - KA-työn pitkän aikavälin tavoitteiden ja mittarien tarkastelu ja päivittäminen. huhti- ja toukokuu: - pitkän aikavälin KA-työn suunnittelu ja KA-kehittämispolun ylläpito. syys- ja lokakuu: - seuraavan vuoden kehityskohteiden työsuunnitelmien valmistelu. marraskuu: - seuraavan vuoden kehityskohteiden budjetin valmistelu. joulukuu: - seuraavan vuoden KA-kehityskohteiden työsuunnitelmien ja budjetin hyväksyminen osana toimintasuunnitelmaa ja tulossopimusta. 16/48

Kuva 7 Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan vuosikello 6 Arkkitehtuurikehyksen esittely Arkkitehtuurikehyksellä tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurin jäsennysmallia, joka tarjoaa näkökulmia ja lähestymistapoja kokonaisuuden hahmottamiseksi ja jäsentämiseksi paremmin käsiteltävään ja ymmärrettävään muotoon. Kehyksen avulla tunnistetaan kehittämisessä huomioonotettavia näkökulmia ja asioita riittävän kokonaiskuvan saamiseksi sekä tietojen ja kokonaisuuteen vaikuttavien rakenteiden välisten suhteiden selvittämiseksi. Organisaatio tai hanke tarvitsee harvoin koko kokonaisarkkitehtuurikehystä, vaan valitsee siitä tarvitsemansa osat. Tuotettavat arkkitehtuurikuvaukset riippuvat aina suunniteltavasta kokonaisuudesta sekä sen rajauksista ja tavoitteista. Näiden mukaisesti rajataan tehtäväksi ratkaisun kannalta olennaiset ja tarpeelliset kuvaukset. Luvussa 7.3 on lueteltu minimikuvaukset, jotka jokaisen organisaation edellytetään tuottavan koko organisaation tasolla. Kehystä voidaan käyttää sekä koko käsiteltävää organisaatiota koskevan palveluympäristön kuvaukseen että rajatumpien kohteiden viite- ja kohdearkkitehtuurien jäsennykseen. Kehyksellä voidaan myös jäsentää nykyja tavoitetilaa sekä tehdä tavoitetilan toteuttamiseen liittyvä toimeenpanon suunnittelu. Kehyksen tehtävänä on nostaa esiin niitä kysymyksiä ja asiakokonaisuuksia, joita kokonaisarkkitehtuurin tai valitun ja rajatun kokonaisarkkitehtuurin osa-alueen kehittämisessä on huomioitava ja tarkasteltava. Se rajaa mm. tarkasteltavia arkkitehtuurinäkökulmia, organisatorista kattavuutta ja tarkkuustasoa (hierarkiatasot) sekä suunnittelun abstraktio- eli käsitetasoja. 17/48

Kuva 9 Esimerkki arkkitehtuurihierarkiasta Tässä suosituksessa suositeltu arkkitehtuurikehys on kuvattu yleisellä tasolla kuvassa 10. Kehys sisältää neljä eri arkkitehtuurinäkökulmaa: toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurinäkökulman. Näkökulmista on tärkein toiminta, jonka kehittäminen asettaa vaatimuksia kolmelle muulle näkökulmalle. Näkökulmajäsennys pyrkii tukemaan tarpeiden ja ratkaisujen tarkastelua näkökulma kerrallaan siten, että kunkin näkökulman erityiskysymyksiä voidaan tarkastella kokonaisuutena. Kehys sisältää myös 3 eri abstraktiotasoa. Näitä ovat käsitteellinen, looginen ja fyysinen taso. Tietoturvallisuus ja integraatiotarve otetaan huomioon kunkin näkökulman mukaisessa suunnittelussa. Suunnittelussa edetään abstraktiotasoittain ylhäältä alas ja kullakin tasolla kuvataan arkkitehtuurinäkökulmat vasemmalta oikealle. Kuva 10 Arkkitehtuurikehys: arkkitehtuurinäkökulmat ja käsitetasot Kokonaisarkkitehtuurin kehyksessä on kuvattu kattavasti arkkitehtuurityön kuvaukset, joiden avulla tuetaan mahdollisimman hyvin julkisen hallinnon erilaisia tarpeita palvelujen ja oman toiminnan kehittämiseen. 18/48

Kehys on jaettu käsitteellisiin tasoihin, jotka ohjaavat suunnittelun kulkua yleisemmältä tasolta tarkemmalle tasolle: käsitteellinen taso kuvaa tarpeita tai palveluja (vastaa kysymykseen mitä). looginen taso kuvaa rakenteita (vastaa kysymykseen miten). fyysinen taso kuvaa ratkaisuja (vastaa kysymykseen millä). Kehyksen näkökulmat ja abstraktiotasot muodostavat matriisin, johon yksittäiset osakuvaukset voidaan sijoittaa. Tässä luvussa kehyksen sisältö on kuvattu seuraavassa järjestyksessä: periaatteellinen taso. toiminta-arkkitehtuuri. tietoarkkitehtuuri. tietojärjestelmäarkkitehtuuri. teknologia-arkkitehtuuri. Kuva 11 Kokonaisarkkitehtuurin menetelmäkehys Kuvauksissa käytetty termi kartta viittaa tiedon visuaaliseen esittämistapaan ja termi salkku viittaa taulukkomuotoiseen esittämistapaan. 6.1 Periaatteellisen tason kuvaaminen strategialähtöisesti Periaatetason linjaukset on tärkeä ottaa huomioon kaikissa tavoitetilan kuvauksissa. Periaatetason linjaukset muodostavat vakaan pohjan tarkemman tason arkkitehtuurikehittämiselle. 19/48

Tähän tulee lisää yleistekstiä periaatteellisen tason kuvauksista. Strategian kuvaaminen Strategia kuvataan johdon näkökulmasta. Strategian suunnittelua edeltää toimintaympäristöanalyysi, josta vastaa myös organisaation johto. Toimintaympäristöanalyysissa huomioidaan mm. lainsäädännön, viite- ja sidosarkkitehtuurien, arkkitehtuuriperiaatteiden ja kyberturvallisuuden asettamat vaatimukset. Analyysissä määritetään muutostekijät (ajurit) ja seurattavat mittarit yleisellä tasolla. Mittariston rakenne täsmentyy tarkemmassa tavoite- ja arkkitehtuurisuunnittelussa. Toimintaympäristöanalyysin tuottamisen tarkempi ohjeistaminen ei sisälly tämän suosituksen piiriin. Strategian kuvaamisen tuloksena syntyy tilannekuva ja kartoitus organisaatioon vaikuttavista muutostekijöistä. Analyysin perusteella laaditaan myös johdon strategia, josta ilmenee pidemmän aikavälin strategiset tavoitteet ja niistä johdetut lyhyemmän aikavälin tavoitteet. Strategiasta ja strategisista tavoitteista lähtien voidaan määrittää liiketoimintamallit ja niitä tukevat kyvykkyydet (kts. luku 6.1 kohta Liiketoimintamalli ja luku 7.4.2.1). Usein strategia ja strategiset tavoitteet laaditaan käytännössä hallitus- tai valtuustokauden mittaisiksi. Strategia jäsennetään liitteen 1 Strategian kuvaus strategiakartan avulla. Strategiakuvausta voi täydentää esim. erillisillä perustelumuistioilla. Strategiakartta visualisoidaan liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Strategiakartta mukaisesti. Strategiasta johdetut tavoitteet kuvataan liitteen 1 Strategian kuvaus strategiakartan avulla mukaisesti. Strategiset tavoitteet visualisoidaan liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Strategiakartta avulla. Strategian kuvaaminen Archimate(R)-notaatiolla Strategiakartan pohjalta laaditaan Archimate(R)-notaation mukainen kuvaus, jossa strategia on esitetty kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksen mukaisesti. Archimate(R)-muotoiseen kuvaukseen siirryttäessä on pidettävä huolta siitä, että strategiakartan sisältämä informaatio säilyy ennallaan mappauksessa. Archimate (R)-kuvaus palvelee arkkitehtien ja notaatioon perehtyneiden tahojen tarpeita ja sen avulla päästään mahdollisimman yksiselitteiseen ja tarkempaan esitystapaan. Strategian kuvaaminen Archimate (R)- notaatiolla on ohjeistetty liitteessä X KA-kuvausten visualisointi kohdassa Strategian kuvaaminen Archimate(R)-notaatiolla. Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Arkkitehtuuriperiaatteiden suunnittelussa tarkistetaan organisaation arkkitehtuurperiaatteiden ajantasaisuus sekä varmistetaan, että ne ovat yhteensopivia ylemmän tason periaatteiden kanssa. Jos periaatteet puuttuvat, ne luodaan ylemmän tason periaatteiden pohjalta. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuritason (JHKAtaso) määrittelyissä on kuvattu julkisen hallinnon arkkitehtuuriperiaatteet ja niitä siis tulee täydentää organisaatiokohtaisilla periaatteilla. Kuvauksista syntyy suunnittelun eri abstraktiotasoja koskevia linjauksia. Arkkitehtuuriperiaatteet ja niistä tulevat vaatimukset kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Arkitehtuuriperiaatteet. Ohjaavat lait ja säädökset Kuvataan kuvattavan kohteen toimintaa ja arkkitehtuuria ohjaavat lait ja säädökset. Ohjaavat lait ja säädökset tulee huomioida myös organisaation strategian, vision ja mission laadinnassa. Ohjaavat lait ja säädökset kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Ohjaavat lait ja säädökset. Liiketoimintamalli Strategia on yhä enemmän johdon viestinnän väline omalle organisaatiolle ja sidosryhmille. Strategian 20/48

viestintä ei vielä yksistään riitä jalkauttamaan strategiaa, sillä yksin viestintä ei kytke strategiaa arkiseksi tekemiseksi. Strategian toimeenpanoon tarvitaan tarkempi suunnitelma. Liiketoimintamallin avulla strategia puretaan pienempiin osiin liiketoiminnan keskeisten elementtien näkökulmasta. Liiketoimintamallit ovat yleisesti käytössä yrityksissä, mutta niitä voidaan soveltaa hyvin myös julkisella sektorilla. Liiketoimintamallit ovat melko pysyviä, mutta esim. lainsäädännön tai organisaation vastuualueiden muuttuminen voi johtaa liiketoimintamallien kehittämiseen. Liiketoimintamalli kuvaa lyhyesti ja selkeästi, mitä organisaatio tekee ja miten se tavoittaa ja kohtaa asiakkaansa. Se kuvaa myös miten organisaatio luo ja toimittaa asiakkaille tuotteita tai palveluita antamansa palvelulupauksen mukaisesti. Liiketoimintamallilla kuvataan palvelun tai tuotteen arvon tuottamista. Liiketoimintamallin toimivuutta seurataan valittavilla mittareilla. Arvon tuottaminen tapahtuu yhä enemmän verkostomaisesti, jolloin yhden osapuolen tuottaman lisäarvon mittaaminen on yhä vaikeampaa. Verkostoituminen edellyttää yhteisten integraatioratkaisujen ja rajapintojen käyttöönottoa ja johtaa usein strategisiin teknologiavalintoihin, kuten kansallinen palveluväylä. Samankaltaiset palvelut tai tuotteet kannattaa tuottaa yhdellä liiketoimintamallilla. Liiketoimintamalli voidaan kuvata liitteen X KA-kuvausten visualisointi kohdan Liiketoimintamalli avulla. Katso myös luku 7.4.2.1 Liiketoimintamallien ja kyvykkyyksien hyödyntäminen tavoitetilan suunnittelussa. Kuva 12 Yleinen liiketoimintamalli Rajaukset ja reunaehdot Rajauksien ja reunaehtojen kautta kuvataan miten laajasti kuvattavaa arkkitehtuuria tullaan soveltamaan. Tässä vaiheessa kuvataan myös mahdolliset ja hyväksytetyt poikkeamat ylemmän tason arkkitehtuurilinjauksista. Rajaukset ja reunaehdot kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Rajaukset ja reunaehdot. Viite- ja sidosarkkitehtuurit Tarvittavat viite- ja sidosarkkitehtuurit tulee tunnistaa ja huomioida kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa. Kuvattavan kohteen kannalta olennaiset viite- ja sidosarkkitehtuurit kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Viite- ja sidosarkkitehtuurit. 21/48

Standardisalkku Standardisalkkua varten kartoitetaan ovatko kuvattavassa kohteessa sovellettavat standardit jo olemassa julkisen hallinnon yhteisessä JHKA-standardisalkussa (tänne tulee linkki salkkuun). Mikäli näin ei ole, ne lisätään organisaation standardisalkkuun. Standardisalkku koostetaan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Standardisalkku Liiketoimintamallit-kyvykkyydet riippuvuuksien kuvaus Liiketoimintamallit-kyvykkyydet riippuvuusmatriisiin kuvataan mitä kyvykkyyksiä kukin liiketoimintamalli tarvitsee nykytilassa sekä tavoitetilassa. On huomattava, että tavoitetilassa ei välttämättä enää tarvita kaikkia nykytilan kyvykkyyksiä. Riippuvuudet kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Liiketoimintamallikyvykkyydet -matriisi (ei vielä sisälly tämän luonnosversion taulukoihin). 6.2 Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelu Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelun tarkoituksena on suunnitella ja kehittää strategialähtöisesti organisaation perustehtävää, sitä tukevia tukitoimintoja, toiminnan vaatimia resursseja sekä toiminnan lopputuloksena olevia tuotoksia tai palvelutarjontaa. Toiminta-arkkitehtuurin kuvauksen lähtökohtana on organisaation toimintaa ohjaava perustehtävä, missio, joka kuvaa mitä tehtävää varten organisaatio on olemassa. Toiminta-arkkitehtuurin kuvaus sisältää myös organisaation toiminnan analyysin nykytilasta ja toimintaympäristön muutoksista sekä mahdollisista kehittämisskenaarioista. Tämä analyysi kertoo, miksi organisaatio haluaa muuttua ja kehittää toimintaansa. Analyysin pohjalta organisaatio kuvaa strategian muodossa tärkeimmät valinnat ja rajaukset, joilla se voi toteuttaa onnistuneesti perustehtäväänsä. 6.2.1 Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelu käsitteellisellä tasolla Toiminta-arkkitehtuurin käsitteellisellä tasolla kuvataan MITÄ tehdään. Toiminnan kyvykkyyksien ja kyvykkyyskartan kuvaus Organisaatioiden kyvykkyyden nähdään koostuvan kolmesta osakokonaisuudesta: toimintamallit ja prosessit, henkilöstö ja osaaminen sekä tiedot ja järjestelmät. Usein näihin kolmeen kyvykkyyden osatekijään lisätään vielä kaksi myöhemmin tarkasteluun tullutta tekijää eli verkostoituminen ja uudistumiskyky. Kyvykkyys nähdään myös organisaation osaamisena. Jokin organisaatio on kyvykkäämpi kuin toinen ja sitä kautta sen kilpailuasema markkinoilla on parempi kuin kilpailijoiden. Tämä kyvykkyys liittyy usein tuoteinnovaatioon, tekniseen kykyyn toteuttaa tuotetta tai palvelua kustannuksiltaan kilpailukykyisellä prosessilla. Tähän päästäkseen organisaatio tarvitsee toimivan johtamisprosessin (ml. johtamisjärjestelmään liittyvät tekijät) laadukkaat tuotannolliset prosessit ja osaavan henkilökunnan sekä markkinaosaamisen (mm. verkostoosaaminen). Kyvykkyydet kuvataan sekä nyky- että tavoitetilassa menetelmäkehyksen eri näkökulmista. Tavoitetilan kyvykkyyksien saavuttaminen kuvataan kehittämispakettien avulla (kts. luku 7.4.2.1 Liiketoimintamallien ja kyvykkyyksien hyödyntäminen tavoitetilan suunnittelussa). Kehittämispakettien pohjalta suunnitellaan tarvittavat kehittämisprojektit. 22/48

Toiminnassa tarvittavat kyvykkyydet ja toimintaa tukevat kyvykkyydet kuvataan visuaalisesti liitteen X KAkuvausten visualisointi kohdan Kyvykkyyskartta avulla. Kyvykkyydet kuvataan tarkemmalla tasolla liitteen X KA-kuvaustaulukot välilehden Kyvykkyys-prosessit -matriisi. Kehittämisvaatimukset ja -tavoitteet Toiminnan tavoitetilalle tulee määritellä kehittämisvaatimukset ja tavoitteet. Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet ovat toiminnalle asetettuja strategisia tavoitteita yksilöidympiä ja kohdistettavissa konkreettisempiin kehittämiskohteisiin. Yksilöidyt kehittämisvaatimukset johdetaan siis periaatteista, strategiasta, strategisista tavoitteista, lainsäädännöstä sekä viite- ja sidosarkkitehtuureista. Vaatimuksia laadittaessa tulee huomioida myös muiden toimijoiden (l. sidosryhmien) tavoitteet ja vaatimukset tavoitearkkitehtuurille. Kehityshankkeissa vaatimukset ovat konkreettisia ja yksityiskohtaisia ja niitä on usein paljon. Kokonaisarkkitehtuurikuvausten ja -kaavioiden avulla voidaan detaljitason vaatimusten määrää vähentää huomattavasti. Kehittämisvaatimukset ja -tavoitteet voidaan määrittää tavoitearkkitehtuurille vaihtoehtoisesti kyvykkyyksien ja niille asetettavien kehittämisvaatimusten ja niiden pohjalta määritettyjen kehittämispakettien avulla (kts. luku 7.4.2.1). Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet koskevat kaikkia neljää näkökulmaa. Vaatimuksista ja tavoitteista koottuja kuvauksia täydennetään siis jokaisen neljän näkökulman suunnitteluvaiheissa. Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet. Toimijat Toimijat voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin toimijoihin. Toimijoista käytetään toisinaan nimitystä sidosryhmät. Toimijat voivat olla yhdessä tai useammassa roolissa ollessaan vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Roolit sisältävät sekä henkilörooleja että organisaatiorooleja. Rooleja kuvataan usein prosessikuvauksissa ns. uimaratoina eli tietty rooli ja roolissa oleva organisaatio tai henkilö vastaa tietystä prosessin vaiheesta. Rooleja hyödynnetään mm. käyttövaltuushallinnassa ja valmisohjelmistoissa. Toimijat ja toimijoiden roolit kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Toimijat. Toimijoiden välinen vuorovaikutus Toimijoiden välisen vuorovaikutuksen kuvauksessa kootaan yhteentoiminnan keskeiset tiedonvaihtotarpeet. Kuvaus toimii ylemmän tason näkymänä organisaation sisäisen ja sitä ympäröivän toimintaympäristön vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen kuvauksessa kuvataan ja dokumentoidaan ensin asiakassuunnan tietovirrat ja sen jälkeen muiden toimijoiden tietovirrat. Kuvauksien avulla löydetään tavallisesti suurin osa organisaation tarvitsemista käsitteistä, joita voidaan hyödyntää tietoarkkitehtuurin kuvauksissa (kts. luku 6.3 Tietoarkkitehtuurin suunnittelu). Kuvaa toimijoiden välinen vuorovaikutus liitteen X KA-kuvausten visualisointi kaavion Toimijoiden vuorovaikutus avulla. 23/48

Kuva 14 Toimijoiden välinen vuorovaikutus -esimerkki Toiminnan palvelut Organisaation tärkein tehtävä on tuottaa asiakkailleen palveluja. Tuotettavat palvelut määräytyvät julkisessa hallinnossa paljolti lakisääteisesti. Toiminnan palveluiden kuvaamisen avulla kiteytetään asiakkaille ja muille sidosryhmille tarjottavat palvelut. Toiminnan palvelut sisältävät myös tukipalvelut. Comment [SP2]: Palvelusalkku muutettu Toiminnan palveluiksi. Palveluista voidaan koota asiakkaan elämäntilanteen (esim. lapsen syntymä, avioliiton sopiminen, työsuhteen sopiminen, työtapaturma jne.) mukaisia palvelukokonaisuuksia eli palvelutarjottimia. Koottujen palvelutarjotinten avulla voidaan helpottaa asiakasta löytämään tarvitsemansa palvelukokonaisuus. Palvelutarjottimen suunnittelua on kuvattu sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurissa (SAVI, linkki viitearkkitehtuuriin tulee tähän). Toiminnan palvelut kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Toiminnan palvelut. Aiemmin tämä kokonaisuus oli taulukoissa nimellä Palvelusalkku. Prosessikartta Prosessikartta antaa yhdellä silmäyksellä kokonaiskuvan palvelujen tuottamiseen tai hankkimiseen liittyvistä prosesseista. Prosessikarttaan kuvataan organisaation toiminnan kannaltaa tärkeimmät prosessit sekä prosessin elinkaari (suunnitteilla, toiminnassa oleva, poistunut). Prosessikartta kuvataan liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Prosessikartta avulla. Kyvykkyydet-prosessit -riippuvuuksien kuvaus Kyvykkyydet-prosessit -riippuvuusmatriisin kuvauksen avulla kuvataan mitä prosesseja kyvykkyydet tarvitsevat sekä nyky- että tavoitetilassa. Riippuvuudet kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Kyvykkyydet-prosessit -matriisi (ei vielä sisälly taulukoihin). 6.2.2 Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelu loogisella tasolla Toiminta-arkkitehtuurin loogisella tasolla kuvataan MITEN toimitaan. 24/48

Prosessien kuvaus Prosessikartassa kuvattuja prosesseja voidaan tarvittaessa kuvata tarkemmalla tasolla prosessikaavioina.. Prosessikaavioissa voidaan esittää prosessiin osallistuvien toimijoiden roolit nk. uimaratoina. Prosessien kuvaaminen on ohjeistettu suosituksessa JHS 152 Prosessien kuvaus (linkki tänne suositukseen). Prosessien visualisointia on esitetty myös liitteessä X KA-kuvausten visualisointi kohdassa Prosessikaavio. Kuvausnotaationa käytetään BPMN-notaatiota Toimintamalli Toimintamallin avulla kuvataan prosessien välinen vuorovaikutus ja prosessien välillä siirtyvät tiedot eli tietointegraatio. Toimintamallit kuvataan liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Toimintamalli avulla. Toiminnan loogisten rajapintojen kuvaus Tässä suosituksessa kuvatussa arkkitehtuurimenetelmässä ei ole erillistä näkökulmaa integraatioarkkitehtuurille, vaan integraatiotarkastelu ja kuvaukset tehdään osana kunkin näkökulman mukaista suunnittelua. Toiminnan integraation (l. rajapintojen) vaatimukset ja tarpeet määritellään hyödyntämällä toimintamalli- ja prosessikuvauksia. Integraatiovaatimuksia seuraa usein poikkihallinnollisista prosesseista ja prosessien käyttämistä erilaisista käsitteistä ja tietorakenteista. Toiminnan rajapinnat kuvataan osana prosessikuvauksia (malliesimerkki suunnitteilla KA-kuvausten visualisointi-dokumenttiin). Palvelut-prosessit -matriisi Palvelut-prosessit -matriisin avulla kuvataan minkä prosessien avulla palvelu toteutetaan. Kuvaus laaditaan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Palvelut-prosessit -matriisi. 6.2.3 Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelu fyysisellä tasolla Kokonaisarkkitehtuurissa ei yleensä esitetä toiminta-arkkitehtuurikuvausten fyysisiä lopputuotoksia, vaan esimerkiksi tarkemmat toimenkuvat ja työnkulut on kuvattu muissa järjestelmissä. 6.3 Tietoarkkitehtuurin suunnittelu Tietoarkkitehtuurin kuvauksen avulla pyritään luomaan organisaatiotasoinen yhteinen näkemys organisaation keskeisestä tietopääomasta ja siten helpottaa tiedon ja siitä jalostetun informaation käyttöä, hyödyntämistä ja löytämistä. Yhtenäisten kokonaisarkkitehtuurikuvausten avulla pyritään myös kehittämään tiedonhallintaa eli mm. tiedon yhteiskäyttöisyyttä eri organisaatioiden välillä. tietorakenteiden vakiointia. käsitteiden harmonisointia. tietojen uudelleen hyödynnettävyyttä tietojärjestelmätasolla. tietojen varastointia ja hallintaa. Tiedonhallinnassa tulee huomioida myös tietoturvallisuus (kts. esim.vahti-ohjeet, www.vahtiohjeet.fi). 25/48

6.3.1 Tietoarkkitehtuurin suunnittelu käsitteellisellä tasolla Tähän alkuteksti... Tiedonhallinnan kyvyykkyksien kuvaaminen Tiedonhallinnan kyvykkyyksien kuvaamisen avulla määritellään mitä kyvykkyyksiä tarvitaan, että digitalisoidut prosessit pystyvät hakemaan, lukemaan, kirjoittamaan, päivittämään, yhdistelemään ja poistamaan tarvitsemiaan tietoja. Lisäksi määritellään tietoturvan ja -suojan asettamat vaatimukset kyvykkyyksille. Kyvykkyyskartta laaditaan liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Kyvykkyyskartta avulla. Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet tietoarkkitehtuurinäkökulmasta Tietoarkkitehtuurin tavoitetilalle asettetavat vaatimukset kuvataan kuten toiminta-arkkitehtuurin kehittämisvaatimukset ja tavoitteet (kts. luku 6.2.1 kohta Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet). Käsitteistön kuvaus Käsitteistön kuvauksen avulla tunnistetaan millaisia käsitteitä organisaatiossa käytetään. Hyvin määritelty käsitteistö on yhteentoimivuuden kannalta tärkein osa-alue ja edistää tietojärjestelmien ja prosessien laadukasta toimintaa ja tiedonvaihtoa. Käsitemäärittelyssä pitää huomioida ja kartoittaa kaikkien viite- ja sidosarkkitehtuurien tarpeet yhteisten käsitteiden osalta ja mahdollisuuksien mukaan yhtenäistää käsitteistöt. Erityisesti pitää tarkastella onko tarvittava tieto jo olemassa perustietovarannoissa ja hyödynnettävissä niistä käsin. Käsitteistön määrittelyssä hyödynnetään sanastotyötä. Käsitteistö kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Käsitteistö (ei vielä mukana tämän version taulukoissa). Sanaston kuvaus Sanastoja määriteltäessä ja kuvattaessa on suositeltavaa toimia JHS 175 Julkisen hallinnon sanastotyö - suosituksessa kuvatun prosessin mukaisesti sekä huomioida julkisen hallinnon eri osa-alueilla tehdyt tai tekeillä olevat sanastot ja/tai käsitteistöt tai sanastotyöryhmät. Yhteisesti käytettävissä sanastoja ovat mm. JHS-sanasto. YSA. FinnONTO. TEPA-termipankki. Sanastot kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Sanastot. Päätietoryhmien kuvaus Päätietoryhmillä tarkoitetaan toiminnasta ja tietotarpeista johdettua korkeamman tason loogista tietokokonaisuutta. Kuvauksista saadaan tieto organisaatiossa käsiteltävistä tietojoukoista. Kokonaiskuvan muodostaminen on tärkeää, koska kaikista tiedoista ei laadita loogisia käsitemalleja. Käsitemalli on tarkemman tason kuvaus, jolla kuvataan rakenteellista tietoa. Suurin osa organisaation tietomassasta on kuitenkin yleensä rakenteetonta, siksi tietokokonaisuuden kuvaamiseen tarvitaan päätietoryhmiä. Päätietoryhmät eivät ole tärkeitä organisaatiolle, joka käsittelee pääsääntöisesti vain rakenteellista tietoa. Esimerkiksi asiakastietoja ei tarvitse luoda aina uudelleen joka järjestelmään, vaan kuvausten avulla voidaan tarkastaa, onko kyseinen tietoryhmä jo olemassa ja välttää näin päällekkäisyyksiä. Päätietoryhmät voidaan kartoittaa prosessien tulevista ja lähtevistä tietovirroista. Kartoittamisessa kannattaa hyödyntää myös organisaation tiedonhallintasuunnnitelman tai TOS:in tehtäväluokittelua. 26/48

Päätietoryhmät kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Päätietoryhmät. Käsitemallien kuvaus Käsitemallissa kuvataan käsitteiden tunnistamisen ja määrittelyn lisäksi käsitteiden väliset suhteet. Käsitemalli voidaan kuvata alla olevan esimerkin mukaisesti UML-kaaviona (kts. kuva 14) tai ER-kaaviona. Käsitemalli kuvataan visuaalisesti liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Käsitemalli avulla. Käsitemallikuvien lisäksi käsitemallista tehdään tarkentava tekstuaalinen kuvaus liitteen X KA-taulukot välilehdelle Käsitemalli. Kuva 14 Esimerkki käsitemallista 6.3.2 Tietoarkkitehtuurin suunnittelu loogisella tasolla Tietoarkkitehtuurin loogisella tasolla kuvataan toiminnan kannalta keskeiset tietovarannot. Tietovaranto on toiminnan tarpeista koottu ja määritelty tietojen kokonaisuus. Loogisten tietovarantojen kuvaus Looginen tietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon tietoja, joista muodostuu looginen kokonaisuus. Tietovarantojen ja niiden tietosisältöjen kuvaamisen avulla on mahdollista hahmottaa organisaation tiedonhallintaa ja tietojen ylläpitoa selkeämmin ja tarkemmin. Prosesseissa käytettävien tietovarantojen (organisaation sisäiset ja ulkoiset tietovarannot) kuvaaminen auttaa organisaatiota suunnittelemaan tiedonhallinnan mahdollisimman hyvin toimintaa tukevaksi sekä järkeistämään tiedon tuottamisen prosesseja. Loogisia tietovarantoja kuvataan erityisesti tavoitetilan kuvauksissa. Tietovarantojen virtualisointi yleistyy ja tällöin tietovarannot kuvataan loogisina tietovarantoina. Loogiset tietovarannot kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Loogiset tietovarannot. Kuvaus voidaan myös visualisoida liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Loogiset tietovarannot avulla. 27/48

Tietoarkkitehtuurin integraatiomallin kuvaus Tietoarkkitehtuurinäkökulmasta kuvattavassa integraatiomallissa määritellään miten kuvattavassa arkkitehtuurissa siirretään tietoa palvelusta, tietovarannosta tai tietojärjestelmästä toiseen. Pelkkä tiedon siirtäminen ei aina riitä, vaan tarvitaan tiedon rakenteiden muuttamista tiedon vastaanottajan tarpeiden mukaisesti. Valtionhallinnon yleinen integraatiomalli kuvataan kansallisen palveluarkkitehtuurin kuvauksissa (KAPA linkki tulee tähän), mutta sen lisäksi tarvitaan usein muita integraatiotapoja (esim. SOA-arkkitehtuuri, prosessimoottorit, ESB-väylä, ETL-välineet, Corba, sanomanvälitys jne.). Usein jo strategiassa otetaan kantaa integraatioon eli suositellaanko keskitettyä vai hajautettua integraatiota tai löyhää integraatiota. Tarkat integraatiomallin kuvaukset tehdään yleensä muihin järjestelmiin, kuten CMDB-järjestelmään. Integraatiomalli kuvataan tekstimuotoisena liitteen X Integraatiomalli -dokumenttiin (ei vielä mukana tämän version liitteissä). Loogisen tietomallin kuvaus Loogisen tietomallin kuvauksessa täydennetään käsitteellisellä tasolla tehtyä käsitemallia ja käsitteisiin liittyviä attribuutteja. Käsitemalli normalisoidaan, yleensä tietokanta-asiantuntijan toimesta. Looginen tietomalli kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Looginen tietomalli (ei vielä mukana tämän version liitteissä). Tietovirtojen kuvaus Tietovirtojen kuvauksen avulla havainnollistetaan millaisia tietoja ja kuinka paljon (volyymi) kulkee eri tietojärjestelmien tai tietojärjestelmäpalveluiden välillä. Kuvaus on liiketoiminnan helpommin ymmärtämä kuvaus tietointegraatiosta. Tietovirtakuvauksissa kuvataan myös miten paljon tiedonsiirrosta kulkee integraatiopalveluiden kautta ja paljonko kulkee suoraan tietojärjestelmien välillä. Kaaviota voidaan hyödyntää mm. kehitettävien palveluiden tiedonsiirtotarpeita arvioitaessa. Tietovirtojen kuvaukset tehdään liitteen X KA-kuvauspohjien visualisointi kuvauksen Tietovirrat avulla. Tietoarkkitehtuurin loogisten rajapintojen kuvaus Tietoarkkitehtuurin loogisten rajapintojen kuvauksella selvennetään miten tietovarantojen rajapinnat ovat käytettävissä järjestelmien, palvelujen ja tietovarantojen välisessä siirrossa. Käytettävissä olevat julkisen hallinnon tietovarannot kuvataan kansallisen palveluarkkitehtuurin liittymäkatalogissa (KAPA-kuvaukset, linkki tänne). Rajapintakuvaus täydentyy tietoarkkitehtuurin fyysisellä tasolla ja teknologia-arkkitehtuurikuvauksissa. Rajapinnat kuvataan tekstimuotoisena liitteen X Rajapinnat -dokumenttiin (ei vielä mukana tämän version liitteissä). Prosessit-tiedot -matriisin kuvaus Prosessien ja tietojen välisen riippuvuusmatriisin avulla kuvataan mitä tietovarantoja kukin prosessi tarvitsee. Riippuvuuksia voidaan hyödyntää integraatioiden suunnittelussa. Riippuvuudet kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Prosessit-tiedot -matriisi. 28/48

Toimijat-tiedot -matriisin kuvaus JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Toimijoiden ja tietojen välisen riippuvuusmatriisin avulla kuvataan mitä tietovarantoja kukin toimija tarvitsee. Riippuvuudet kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Toimijat-tiedot -matriisi. 6.3.3 Tietoarkkitehtuurin kuvaus fyysisellä tasolla Tähän tulee alkuteksti... Fyysisten rajapintojen kuvaus Fyysisten rajapintojen kuvauksen avulla kartoitetaan ja kuvataan tiedonsiirrossa käytettävät fyysiset rajapinnat, esim. WS- ja/tai REST-skeemat. Fyysistä käsitemallia ei yleensä kuvata kokonaisarkkitehtuurissa. Fyysiset tietovarannot ja rekisterit kuvataan tietojärjestelmäsalkussa, usein kuvaukset ovat erillisessä järjestelmässä (esim.cmdb). 6.4 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu Tähän tulee tekstiä... 6.4.1 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu käsitteellisellä tasolla Tähän tulee alkuteksti... Tietojärjestelmäkyvykkyyksien ja kyvykkyyskartan kuvaaminen Kyvykkyyskarttaan kuvataan mitä tietojärjestelmiä tietty kyvykkyys tarvitsee sekä nyky- että tavoitetilassa. Kyvykkyyskartta kuvataan liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Kyvykkyyskartta avulla. Tietojärjestelmät-kyvykkyydet -riippuvuuksien kuvaaminen Tietojärjestelmät-kyvykkyydet -riippuvuusmatriisin avulla kuvataan mitä tietojärjestelmiä kyvykkyydet tarvitsevat sekä nyky- että tavoitetilassa. Riippuvuudet kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Tietojärjestelmät-kyvykkyydet (ei vielä ole mukana tämän version taulukoissa). Tietojärjestelmäpalveluiden kuvaus Tietojärjestelmäpalveluiden kuvauksessa kuvataan liiketoimintasovellusten tuottamat palvelut. Tietojärjestelmäpalvelut kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Tietojärjestelmäpalvelut. Tietojärjestelmien välisen vuorovaikutuksen kuvaus Tietojärjestelmien välisen vuorovaikutuskaavion avulla kuvataan prosessien käyttämät tietojärjestelmät ja tietojärjestelmien väliset tietovirrat. Kuvauksessa ei kuitenkaan määritellä tarkemmin miten tieto kulkee järjestelmien välillä. Tietojärjestelmien vuorovaikutus kuvataan liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Tietojärjestelmien välinen vuorovaikutus avulla. 5.4.2 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu loogisella tasolla 29/48

Tähän tulee alkuteksti... Tietojärjestelmäkartan kuvaus JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Tietojärjestelmäkartan avulla kuvataan visuaalisesti mitä tietojärjestelmiä kuvattavaan arkkitehtuuriin sisältyy. Kartassa järjestelmät ryhmitellään loogisiin kokonaisuuksiin. Tietojärjestelmäkartta kuvataan liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Tietojärjestelmäkartta avulla. Tietojärjestelmänäkökulman integraatiomallin kuvaaminen Integraatiomallissa kuvataan loogisella tasolla tietojen siirtäminen järjestelmien, palvelujen tai tietovarantojen välillä. Integraatiomalli kuvataan tekstimuotoisena liitteen X Integraatiomalli -dokumenttiin (ei vielä mukana tämän version liitteissä). Loogisen tietojärjestelmäjäsennyksen kuvaaminen Looginen tietojärjestelmäjäsennys on visuaalinen ja palvelukeskeinen kuvaus organisaation arkkitehtuurikokonaisuudesta. Kuvauksessa esitetään myös palvelukerrokset. Tietojärjestelmäjäsennyksen kuvaamisessa tulee huomioida myös muut arkkitehtuurinäkökulmat (kts.kuva 15 Looginen tietojärjestelmäjäsennys). Looginen tietojärjestelmäjäsennys kuvataan liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Looginen tietojärjestelmäjäsennys avulla. Kuva 15 Esimerkki loogisesta järjestelmäjäsennyksestä 30/48

Tietojärjestelmät-tiedot -riippuvuuksien kuvaus Tietojärjestelmien ja tietojen välinen riippuvuusmatriisi kuvaa mitä tietoja tai tietovarantoja kukin tietojärjestelmä tarvitsee. Kun tiettyä tietovarantoa kehitetään tai uusitaan, kuvausten avulla voidaan ennakoida ja varmistaa muutosten huomiointi tietojärjestelmien kehittämisessä muutoksia vastaaviksi. Riippuvuudet kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Tietojärjestelmät-tiedot -matriisi. Tietojärjestelmät-prosessit -riippuvuuksien kuvaus Tietojärjestelmien ja prosessien välinen riippuvuusmatriisi kuvaa mitä (loogisen tason) tietojärjestelmiä prosessit tarvitsevat toimiakseen. Riippuvuudet kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Tietojärjestelmät-prosessit -matriisi. 6.4.2 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu fyysisellä tasolla Tähän tulee alkutekstiä... Tietojärjestelmäsalkun kuvaus Tietojärjestelmäsalkkuun kuvataan tiedot toteutustason järjestelmistä (sovellukset, laitteet). Usein tietojärjestelmäsalkku kuvataan ulkopuoliseen järjestelmään, kuten esimerkiksi CMDB-järjestelmään. Tietojärjestelmäsalkussa pidetään kirjaa fyysisten järjestelmien kokoonpanosta ja versiotiedoista. Salkkua voidaan hyödyntää muutoksenhallinnassa ja se tarjoaa hyvän lähtöaineiston erilaisille riski- ja tietoturvaanalyyseille. Tietojärjestelmäsalkku kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Tietojärjestelmäsalkku. Tietojärjestelmät-teknologiat -riippuvuuksien kuvaus Tietojärjestelmät-teknologiat -riippuvuusmatrisiin avulla kuvataan millä teknologioilla tietojärjestelmät on toteutettu. Riippuvuudet kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Tietojärjestelmät-teknologiat -matriisi. 6.5 Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu Teknologia-arkkitehtuurissamääritellään organisaatiossa käytettävät tekniset vaihtoehdot, standardit, rakenteet ja infrastruktuuri siten, että valittu teknologia tukee parhaalla tavalla organisaation toimintaa ja tavoitteita. 6.5.1 Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu käsitteellisellä tasolla Tähän alkuteksti... Teknologiavaatimusten kuvaus Muissa näkökulmissa kuvattuja kehittämisvaatimuksia ja tavoitteita täydennetään teknologiavaatimusten määrittelyllä. Teknologiavaatimukset käsittävät yleensä lähinnä tavoitetilan teknologiaa (laitteet, tietoliikenne, käyttö ja ylläpito) koskevat vaatimukset. Teknologiavaatimukset kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet. 31/48

Teknologiapalveluiden kuvaus Teknologiapalveluja ovat mm. JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta laitetilat palvelimiin liittyvät palvelut, mm. virtuaalikoneet työasemiin liittyvät palvelut tietoliikenneverkkoihin liittyvät palvelut ICT-palveluiden hallinta pääsynhallintapalvelut, nimipalvelut, välimuistipalvelut ICT-ympäristöt (tuotanto, testaus, kehitys). Teknologiapalvelut kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Teknologiapalvelut. 6.5.2 Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu loogisella tasolla Tähän alkuteksti... Loogisen verkkokaavion kuvaus Loogisessa verkkokaaviossa kuvataan tietoliikenneverkkojen looginen rakenne ja niiden yhteydet sidosryhmien verkkoihin ja tietovarantoihin. Kaaviossa kuvataan myös looginen verkkojako, verkkojen topologia, palomuurit ja kuormantasauslaitteet, liikennöintinopeudet sekä verkkojen IP-avaruus. Looginen verkkokaavio kuvataan liitteen X Looginen verkkokaavio mukaisesti (ei vielä valmista ohjeistusta miten kuvataan tämän suositusversion mukana). Teknologiakomponenttien kuvaus Teknologiakomponentit ovat varsinaisia tietojärjestelmiä tukevia teknisiä ratkaisuja, kuten laitetiloja, varavirtajärjestelmiä ja alustoja. Teknologiakomponentteja tarvitaan substanssijärjestelmien tueksi. Teknologiakomponentit kuvataan tarvittaessa myös fyysisellä tasolla. Teknologiapalvelut kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Teknologiakomponentit. Loogisen tason teknologiarajapintojen kuvaus Teknologian loogiset rajapinnat l. loogisen tason teknologiavalinnat täydennetään tekstimuotoisena liitteen X Rajapinnat -dokumenttiin (ei vielä mukana tämän version liitteissä). 5.5.3 Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu fyysisellä tasolla Tähän alkuteksti... Teknologiasalkun kuvaus Teknologiasalkkuun kuvataan organisaation teknologiavalinnat tuotenimi- ja versiotasolla. Teknologiasalkku kuvataan liitteen X KA-taulukot välilehdelle Teknologiasalkku. 32/48

Fyysisen verkkokaavion kuvaus JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Fyysinen verkkokaavio kuvaa keskeiset tietoliikennelaitteet (tuotenimet ja versiot) ja niiden ominaisuudet, fyysiset yhteydet, kaapelointi- ja porttikaaviot sekä IP-avaruudet. Kaaviossa kuvataan lisäksi yhteystyyppi (MPLS, ADSL, Ethernet). Usein fyysinen verkkokaavio kuvataan ulkopuolisessa suunnittelujärjestelmässä. Fyysinen verkkokaavio kuvataan liitteen X Fyysinen verkkokaavio mukaisesti (ei vielä valmista ohjeistusta miten kuvataan tämän suositusversion mukana). Teknologiatiekartan kuvaus Teknologiatiekarttaan kuvataan teknologioiden tavoitetilaa eli tulevien kehityshankkeiden myötä käyttöönotettavat uudet teknologiat.tiekarttaan merkitään myös olemassa olevat ja poistuvat teknologiavalinnat. Teknologiatiekartta kuvataan liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Teknologiatiekartta avulla. 7 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu Toiminnan tarpeiden tukeminen prosessikuvauksilla, tiedonhallinnalla, tietojärjestelmillä ja teknologialla asettaa tavoitteet kokonaisarkkitehtuurin kehittämiselle. Tässä suosituksessa on julkisen hallinnon organisaatioiden erilaisen koon, toimialan ja arkkitehtuurikypsyystason takia ohjeistettu kaksi erilaajuista kuvausprosessia: Luvussa 7.3 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu minimikuvauksin annetaan suositukset minimikuvauksista, jotka jokaisen organisaation on vähintään tuotettava. Luvussa 7.4 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu laajemmin kuvauksin on annettu laajemmat kuvaussuositukset, mikäli organisaatio on päättänyt kuvata arkkitehtuurinsa kattavammin. Organisaatio voi siis ottaa suosituksessa kuvatun laajemman arkkitehtuurikehyksen pohjaksi ja poistaa siitä tarpeettomaksi katsomansa kuvaukset, kunhan vähintään minimikuvaukset tuotetaan. Luvussa 7.4.2.1 on esitetty miten laajassa kuvausprosessissa voidaan hyödyntää liiketoiminta- ja kyvykkyyskuvauksia. Kuvausprosessien lisäksi tässä luvussa annetaan suositukset nykytilan ja tavoitetilan kuvaamiseen, kuvauksien versiointiin ja kuvauksissa käytettävään notaatioon eli kuvauskieleen. 7.1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaiheen (kts. kuva 16) voi käynnistää johtamisprosessista tuleva strateginen tavoite tai muulta taholta noussut tarve kehittää nykytilaa. 33/48

Kuva 16 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaihe Vaiheen tarkoituksena on tunnistaa ja hahmottaa organisaation toiminnan tulevaisuuden tavoitetila ja sen rajaukset. varmistaa johdon, toiminnan ja ICT-johdon tuki. rajata ja suunnitella arkkitehtuurin suunnitteluprojekti rinnakkaiset kehitysprojektit huomioiden. tunnistaa kehittämiseen vaikuttava olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö. tunnistaa kehittämisen sidosryhmät ja niiden tavoitteet. analysoida toiminnan kehittämistarpeet ja vaikutukset eri osapuolten näkökulmasta sekä analysoida kehittämisen perustelut toiminnan näkökulmasta. tunnistaa ja määritellä kehittämisen tavoitteet. perustella suunnittelun tavoitetila. Syötteet työn käynnistyessä ovat tarve kehittämiseen. toiminnan kehittämisen tavoitteet ja strategiat. organisaation ja organisaatiota ylemmän tason kokonaisarkkitehtuurin nykytila ja tavoitetilakuvaukset. edellisten arkkitehtuurin suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset. toteutettujen kehittämiskohteiden tarkemmat kuvaukset. kehittämisen yhteydessä havaitut uudet kehittämistarpeet. 7.1.1 Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet. Arvioi lisäksi aiheuttaako pyydetty kehityskohde muutoksia tehtyjen rajausten ulkopuolella olevissa kohteissa, jotka ovat riippuvaisia tai liittyvät ko. kehittämiskohteeseen. 34/48

Rajausvaihtoehtoja ovat mm. JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta tarkkuustaso. organisaatiolaajuus. tietty/tietyt näkökulmat. kehittämisen aikaikkuna. Ensimmäisellä kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksella arkkitehtuurin laajuus on loogisesti koko arkkitehtuurin laajuus, mutta suunnittelu voidaan vaiheistaa ja jakaa eri kokonaisuuksiin, jolloin rajaukset tehdään kunkin kokonaisuuden kohdalla myös erikseen. Tarkkuustaso määräytyy arkkitehtuurin ajatellun käyttötarkoituksen pohjalta: luodaanko ylätason ohjaavat elementit, jotka täydentyvät alemmilla tasoilla vai tehdäänkö arkkitehtuurikuvauksia, joita hyödynnetään sovellusten tai järjestelmien hankinnassa. Kuvauksia voidaan tehdä myös eri kohderyhmien näkökumasta, jolloin kuvaukset tuotetaan niitä hyödyntävien kohderyhmien tarpeiden mukaisesti. Kohderyhmiä voivat olla esimerkiksi: johto arkkitehdit toiminnan kehittäjät säädösvalmistelijat operatiiviset toimijat tekniset asiantuntijat toimittajat, konsultit sidosarkkitehtuurien arkkitehdit. Määritä kuvattavan kokonaisarkkitehtuurin sijainti arkkitehtuurihierarkiassa (esim. julkinen hallinto, kohdealue, osakohdealue, organisaatio, hanke). 7.1.2 Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Tunnista, mitä kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavaa sisältöä (esim. strategia, lainsäädäntö, arkkitehtuuriperiaatteet, tehdyt toimeenpanosuunnitelmat, sidos- ja viitearkkitehtuurit, tietoturvaohjeet) on huomioitava ohjaavana tietona ja vaatimuksina arkkitehtuurin ylemmiltä tasoilta sekä saman tason toisista näkökulmista. Huomioi olemassa olevat nykytilan ja tavoitetilan kuvaukset. Varmista, että ko. dokumentaatio on käytettävissä suunnitteluvaiheessa. Arvioi, ovatko nykytilan tiedot riittäviä ja ajantasaisia. Mikäli tiedot ovat puutteellisia, varaa suunnitteluvaiheeseen aikaa niiden täsmentämiseen. Arvioi riskit, mikäli nykytilan tietojen täsmentäminen ei ole ajallisesti tai käytössä olevien resurssien näkökulmasta mahdollista. 7.1.3 Määritä ylätason toimintalähtöinen tavoitetila kehittämiskohteelle Yhdessä sidosryhmien kanssa tulee selvittää ja dokumentoida mitä tavoitteita kuvaamisella on ja mitä lopputuotoksia halutaan saada aikaiseksi sekä miten niitä aiotaan käyttää hyödyksi. Tavoitetilan eli vision kuvaaminen on tarpeen, mikäli kehittämiskohde on iso ja kehittämisen seurauksena tehtävää muutosta ei ole kuvattu kokonaisuutena, tai jos kehittämisen perusteluja ei ole mietitty toiminnan näkökulmasta. Huomioi tässä vaiheessa myös arkkitehtuurihierarkia, eli mille tasolle arkkitehtuurisuunnittelua ollaan tekemässä, sekä kuinka montaa kohdealuetta tai kohderyhmää suunnittelu koskee. Ylätason visio voidaan esittää kaaviona yhteen kokoavassa dokumentissa (kts. liite X Yhteenkokoava dokumentti, ei mukana tämän version liitteissä)). 35/48

7.1.4 Organisoi arkkitehtuurin suunnitteleminen Valmistele ja organisoi arkkitehtuurin suunnittelu tässä suosituksessa annetun menetelmän mukaisesti ja tee tavanomainen projektisuunnitelma vaiheistuksineen, aikataulutuksineen ja resursointeineen tai tarkenna olemassa olevaa projektisuunnitelmaa. Arkkitehtuurin suunnitteluun tulee osallistua sekä aihealueen asiantuntijoita että kuvaamisen osaajia eli mallintajia. Nimeä suunniteltavalle arkkitehtuurille myös omistaja, tämä takaa arkkitehtuurin pitkäjänteisen kehittämisen ja riittävän resursoinnin. Analysoi suunnitteluprojektin riskit ja ilmoita aikatauluun tai lopputulokseen liittyvistä riskeistä arkkitehtuurin johtamisprosessille. Tarvittaessa arkkitehtuurin suunnittelutyö voidaan tehdä linjaorganisaation työnä, mutta tällöin tulisi myös toimia projektinomaisesti ja määritellä suunnittelulle aikataulu, sekä selvät tavoitteet ja tarkistuspisteet. Tunnista kehittämiseen liittyvät toimijat ja heidän tarpeensa. Varmista myös toimijoiden hyväksyntä ja tuki. Hyödynnä toimijoiden kuvaamisessa ja analysoimisessa tämän suosituksen liitteen X KA-taulukot välilehteä Toimijat. Arkkitehtuurin suunnittelutyön organisoinnissa hyödynnetään organisaation arkkitehtuurin hallintamallissa määriteltyjä vastuita, jotta suunnittelu- ja kehittämistyö pysyy hallittavana ja noudattaa kokonaisuudelle asetettuja vaatimuksia. Huomioi erityisesti liityntä taloushallintoon ja TTS-prosessiin. Mikäli organisaatiolla ei ole vielä arkkitehtuurin hallintamallia käytössään, määrittele se viimeistään tässä vaiheessa tarvittavien sidosryhmien kanssa. 7.1.5 Lopputulokset Kun tavoitteet on täsmennetty ja toimintaympäristön asettamat reunaehdot on huomioitu, voidaan valita mitä lopputuotoksia kuvausprojekti tulee tekemään. Vaiheen lopputuloksia ovat: lista suunnittelussa tarvittavista olemassa olevista kokonaisarkkitehtuurikuvauksista. hyväksytty suunnitelma arkkitehtuurin suunnittelukierroksesta, sen osa-alueista ja mahdollisesta vaiheistuksesta. ylätason toimintalähtöinen tavoitetilan kuvaus (visio). suunnitelma arkkitehtuurisuunnittelun organisoinnista (pohjalla organisaation arkkitehtuurin hallintamalli). 7.2 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen Organisaation tulee kuvata selkeästi erikseen arkkitehtuurin nykytila ja tavoitetila. Kuvattuja tavoitetiloja voi aika-akselilla olla useitakin, esim. lähiajan ja pitkän ajan tavoitetilat. Lisäksi voidaan kuvata vaihtoehtoisia tavoiteskenaarioita. Nykytilan kuvaaminen aloitetaan usein alhaalta ylöspäin eli fyysiseltä tasolta käsitteelliselle tasolle. Tällöin tehdään ikään kuin inventaario siitä mitä organisaatiolla on. Vaihtoehtoisena tapana voidaan ensin kuvata käsitemalli ja sen avulla kartoittaa organisaation ydintieto ja tärkeimmät prosessit. Nykytilan pohjalta kuvataan tavoitetila, joka esittää uudet ja muuttuvat osat verrattuna nykytilaan. Periaatetason eri kuvaukset tehdään yleensä vain yhden kerran, ei erikseen nyky- ja tavoitetilaa. Tavoitetilan kuvaaminen puolestaan tehdään ylhäältä alaspäin eli lähdetään strategiasta ja päädytään fyysisen tason kuvauksiin, kuten esimerkiksi tietojärjestelmäsalkun laatimiseen. 36/48

Comment [SP3]: Tämä kuva pitää vielä päivittää nykyisen kehyksen mukaiseksi. Kuva 17 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen 7.3 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu minimikuvauksin Tässä luvussa on kuvattu kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi minimikuvauksin. Tarve minimikuvauksien esittämiselle tulee julkisen hallinnon organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun, kuvaamisen ja soveltamisen eroista osa organisaatioista on vasta aloittelemassa arkkitehtuurityötä, kun osa taas on jo pitkällä arkkitehtuurinsa kehittämisessä. Minimikuvaukset, jotka organisaatioiden on vähintään tuotettava, mahdollistavat sen, että voidaan saavuttaa perusedellytykset yhteentoimivuuden kehittämiseksi ja parantamiseksi läpi julkisen hallinnon. Organisaatio voi kypsyystasonsa noustessa laajentaa suunnitteluprosessiaan ja tuottaa lisää kokonaisarkkitehtuurikehyksen mukaisia kuvauksia. Tähän lisätään kuva minimikuvausprosessista. Seuraavassa kuvassa (kuva 18) on esitetty minimikuvaukset sisältävä arkkitehtuurikehys. 37/48

Kuva 18 Tuotettavat minimikuvaukset 7.3.1 Nykytilan kuvaaminen minimikuvauksin 1. Valmistele arkkitehtuurin suunnittelutyö kuten luvussa 7.1 on kuvattu. 2. Aloita organisaation nykytilan kartoittamisesta ja analysoinnista. a. Selvitä organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. b. Tee inventaario olemassa olevista kuvauksista, joita voit hyödyntää kokonaisarkkitehtuuria kuvattaessa. Muuta olemassa olevat kuvaukset tässä suosituksessa esitettyjen kuvausten esitysmuotoon. 3. Kuvaa Viite- ja sidosarkkitehtuurit liitteen X KA-taulukot välilehdelle Viite- ja sidosarkkitehtuurit. 4. Kuvaa Toimijat liitteen X KA-taulukot välilehdelle Toimijat. Kuvaa myös Toimijoiden välinen vuorovaikutus liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Toimijoiden välinen vuorovaikutus avulla. Käytä näitä kuvauksia käsitteiden määrittelyn apuna. 5. Kuvaa Toiminnan palvelut liitteen X KA-taulukot välilehdelle Toiminnan palvelut. 6. Kuvaa Prosessikartta liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Prosessikartta avulla. 7. Kuvaa organisaation ydinprosessit liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Prosessikaavio avulla. Prosessien kuvaamisessa käytetään JHS 152 Prosessien kuvaus -suositusta. 8. Kuvaa Palvelut-prosessit -riippuvuudet liitteen X KA-taulukot välilehdelle Palvelut-prosessit - matriisi. 9. Kuvaa Käsitteistö liitteen X KA-taulukot välilehdelle Käsitteistö (ei vielä mukana tämän version taulukoissa). Kuvaa myös Päätietoryhmät liitteen X KA-taulukot välilehdelle Päätietoryhmät. Hyödynnä olemassa olevia sanastoja ja termistöjä. 38/48

10. Kuvaa Loogiset tietovarannot liitteen X KA-taulukot välilehdelle Loogiset tietovarannot. Kuvaa tietovarannot myös visuaalisesti liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Loogiset tietovarannot avulla. 11. Kuvaa Tietojärjestelmäkartta liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Tietojärjestelmäkartta avulla. 12. Kuvaa toiminnan, tietojen ja tietojärjestelmien rajapinnat liitteeseen X Rajapinnat (ei vielä mukana tämän version liitteissä). 13. Huomioi, että nykytilasta kannattaa kuvata tarkemmalla tasolla ne osuudet, joita on suunnitelmissa kehittää lähitulevaisuudessa. 7.3.2 Tavoitetilan kuvaaminen minimikuvauksin 1. Valmistele tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu kuten luvussa 7.1 on kuvattu. 2. Aloita tavoitetilan suunnittelu kartoittamalla organisaation strategia ja toimintaympäristön muutokset. 3. Kuvaa Strategia ja strategiasta johdetut strategiset tavoitteet, esimerkiksi lainsäädännön muutokset. Kuvaa strategia ja tavoitteet liitteen 1 Strategian kuvaus strategiakartan avulla mukaisesti. Voit hyödyntää myös liitteen X KA-kuvausten visualisointi ohjeistusta. 4. Kuvaa tai päivitä olemassa olevat Arkkitehtuuriperiaatteet liitteen X KA-taulukot välilehdelle Arkkitehtuuriperiaatteet. 5. Kuvaa toiminnan ja tiedonhallinnan kehittämisvaatimukset ja tavoitteet liitteen X KA-taulukot välilehdelle Kehittämisvaatimukset ja -tavoitteet. Täydennä vaatimuksia teknologiavaatimuksilla. 6. Hyödynnä nykytilan kuvauksia päivittäessäsi ne tavoitetilan kuvauksiksi. Katso kuvattavat kohteet nykytilan kuvauksen kohdalta. 7. Kuvaa Tietojärjestelmien rajapinnat liitteeseen X Rajapinnat (ei vielä mukana tämän version liitteissä). 8. Kuvaa Teknologiatiekartta liitteen X KA-kuvausten visualisointi kohdan Teknologiatiekartta avulla. 9. Suunnittele arkkitehtuurin toimeenpano. a. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämishankkeet ja toteutusprojektien kokonaisarkkitehtuurisuunnittelu toteutetaan osana projektisalkkua. b. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen suunnitellaan kokonaisarkkitehtuurin vuosikelloon (kts. luku 5.2.1 Kokonaisarkkitehtuurin hallinta). 7.4 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu laajemmin kuvauksin Tässä kappaleessa on kuvattu laajempi kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi, jossa on minimikuvauksia laajemmin huomioitu mm. kokonaisarkkitehtuurin integrointi toiminnan kehittämisen strategiseen suunnitteluun ja useita arkkitehtuurinäkökulmia yhdessä käsitteleviä kuvauksia (esim. looginen järjestelmäjäsennys). Esitetty kuvausjärjestys on esimerkinomainen, koska suositusta soveltavien organisaatioiden toimiala, koko ja kypsyystaso sekä niitä koskeva lainsäädäntö vaihtelevat siinä määrin, ettei yleistä, kaikille sopivaa kuvausjärjestystä voida määrittää. Luvussa 7.4.2.1 tätä laajempaa kuvaustapaa täydennetään mm. liiketoimintamallien ja kyvykkyyksien määrittämisellä ja mallintamisella. Kuvausjärjestyksen suunnittelussa on hyvä käyttää pohjana arkkitehtuurikehystä, joka toimii visuaalisena sisällysluettelona. Organisaatio voi koostaa oman arkkitehtuurikehyksen poistamalla kehyksestä ne kuvaukset, joita ei tuoteta. Arkkitehtuurikehyksessä esitettyjen kuvausten lisäksi saattaa tietyissä tilanteissa olla hyödyllistä täydentää niitä muilla kuvauksilla, kuten esimerkiksi UML:stä tutuilla käyttötapauksilla ja sekvenssikaavioilla. Tähän lisätään kuva laajemmasta suunnitteluprosessista. Kuva sisältaa myös strategia- ja kyvykkyysosuudet. 39/48

7.4.1 Nykytilan laajempi kuvaaminen Tässä luvussa kuvataan nykytilan kuvaaminen laajemmasta näkökulmasta. 1. Valmistele tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu kuten luvussa 7.1 on kuvattu. 2. Kartoita ja analysoi organisaation nykytilan toiminta. Selvitä toiminnan ja toimintaprosessien, käytettävien tietojen ja tietojärjestelmien sekä teknologioiden nykytila. 3. Tee inventaario olemassa olevista kuvauksista, joita voit hyödyntää kokonaisarkkitehtuuria kuvattaessa. Muuta ne tarvittaessa tässä suosituksessa kuvattuun esitysmuotoon. 4. Tee nykytilan kuvaukset tai täydennä olemassa olevia kuvauksia. 5. Tee periaattellisen tason kuvaukset: a. Kuvaa arkkitehtuuriin vaikuttavat lait ja säädökset liitteen X KA-taulukot välilehdelle Ohjaavat lait ja säädökset. b. Huomioi voimassa olevan strategian toimeenpanosuunnitelman vaikutus arkkitehtuurin kuvaamiseen. c. Kuvaa arkkitehtuuriin liittyvät standardit liitteen X KA-taulukot välilehdelle Standardisalkku. Käytä mahdollisuuksien mukaan JHKA-standardisalkussa olevia standardeja (linkki tulee tähän). d. Kartoita arkkitehtuuriin vaikuttavat viite- ja sidosarkkitehtuurit ja kuvaa ne liitteen X KAtaulukot välilehdelle Viite- ja sidosarkkitehtuurit. 6. Kuvaa toiminta-arkkitehtuuri. a. Kuvaa toimijat ja toimijoiden roolit liitteen X KA-taulukot välilehdelle Toimijat. b. Kuvaa toimijoiden välinen vuorovaikutus liitteen X KA-kuvausten visualisointi kohdan Toimijoiden vuorovaikutus mukaisesti c. Kuvaa toiminnan palvelut liitteen X KA-taulukot välilehdelle Toiminnan palvelut. d. Kuvaa päätietoryhmät liitteen X KA-taulukot välilehdelle Päätietoryhmät. e. Kuvaa prosessikartta liitteen KA-kuvausten visualisointi kohdan Prosessikartta mukaisesti. Listaa prosessit myös liitteen X KA-taulukot välilehdelle Prosessit. f. Kuvaa toimintamallit liitteen X KA-kuvausten visualisointi kohdan Toimintamallit mukaisesti. g. Kuvaa vähintään ydinprosessit liitteen KA-kuvausten visualisointi kohdan Prosessikaavio mukaisesti. h. Kuvaa palvelut-prosessit -riippuvuudet liitteen X KA-taulukot välilehdelle Palvelut-prosessit - matriisi. i. Kuvaa prosessien loogiset rajapinnat toiminta-arkkitehtuurinäkökulmasta. Täydennä kuvausta kaikissa muissa näkökulmissa. Kuvaa rajapinnat prosessikaavioiden yhteyteen. 7. Kuvaa tietoarkkitehtuuri. a. Kuvaa käsitteistö liitteen X KA-taulukot välilehdelle Käsitteistö. b. Kuvaa sanastot liitteen X KA-taulukot välilehdelle Sanastot. c. Kuvaa päätietoryhmät liitteen X KA-taulukot välilehdelle Päätietoryhmät. d. Kuvaa käsitemallit visuaalisesti liitteen X KA-kuvausten visualisointi kohdan Käsitemalli mukaisesti. Täydennä kuvauksia tekstikuvauksin liitteen X KA-taulukot välilehdellä Käsitemalli. e. Kuvaa loogiset tietovarannot visuaalisesti liitteen X KA-kuvausten visualisointi kohdan Loogiset tietovarannot mukaisesti. Täydennä kuvauksia liitteen X KA-taulukot välilehdellä Loogiset tietovarannot. f. Kuvaa tietoarkkitehtuurin integraatiomalli ja täydennä kuvausta tietojärjestelmänäkökulmassa. Kuvaa integraatiomalli liitteeseen X Integraatiomalli (ei vielä mukana tämän version liitteissä). g. Kuvaa looginen tietomalli käsitemallien pohjalta liitteen X KA-taulukot välilehdellä Looginen tietomalli. h. Kuvaa tietovirrat liitteen X KA-kuvausten visualisointi kohdan Tietovirrat mukaisesti. i. Täydennä loogisen tason rajapintojen kuvaus tietoarkkitehtuurin näkökulmasta liitteeseen X Rajapinnat (ei vielä mukana tämän version liitteissä). j. Kuvaa fyysiset rajapinnat (esim. WS- tai REST-rajapinnat) liitteeseen X Rajapinnat (ei vielä mukana tämän version liitteissä). k. Kuvaa prosessit-tiedot -riippuvuudet liitteen X KA-taulukot välilehdelle Prosessit-tiedot - matriisi. l. Kuvaa toimijat-tiedot -riippuvuudet liitteen X KA-taulukot välilehdelle Prosessit-tiedot -matriisi. 40/48

8. Kuvaa tietojärjestelmäarkkitehtuuri. a. Kuvaa tietojärjestelmäpalvelut liitteen X KA-taulukot välilehdelle Tietojärjestelmäpalvelut. b. Kuvaa tietojärjestelmien välinen vuorovaikutus liitteen X KA-kuvausten visualisointi kohdan Tietojärjestelmien välinen vuorovaikutus mukaisesti. c. Kuvaa tietojärjestelmäkartta liitteen X KA-kuvausten visualisointi kohdan Tietojärjestelmäkartta mukaisesti. d. Täydennä tietoarkkitehtuurinäkökulmassa aloitettu integraatiomalli tietojärjestelmänäkökulmasta liitteeseen X Integraatiomalli (ei vielä mukana tämän version liitteissä). e. Kuvaa looginen tietojärjestelmäjäsennys liitteen X KA-kuvausten visualisointi kohdan Looginen tietojärjestelmäjäsennys mukaisesti. Huomioi kuvauksessa myös toiminta-, tieto- ja teknologiaarkkitehtuurinäkökulmat. f. Täydennä rajapintakuvaukset tietojärjestelmänäkökulmasta liitteeseen X Rajapinnat (ei vielä mukana tämän version liitteissä). g. Kuvaa tietojärjestelmäsalkku liitteen X KA-taulukot välilehdelle Tietojärjestelmäsalkku. h. Kuvaa tietojärjestelmät-tiedot -riippuvuudet liitteen X KA-taulukot välilehdelle Tietojärjestelmät-tiedot -matriisi. i. Kuvaa prosessit-tietojärjestelmät -riippuvuudet liitteen X KA-taulukot välilehdelle Prosessittietojärjestelmät -matriisi. 9. Kuvaa teknologia-arkkitehtuuri. a. Kuvaa teknologiapalvelut liitteen X KA-taulukot välilehdelle Teknologiapalvelut. b. Kuvaa teknologiakomponentit liitteen X KA-taulukot välilehdelle Teknologiakomponentit. c. Kuvaa looginen verkkokaavio liitteen X Looginen verkkokaavio mukaisesti (ei vielä valmista ohjeistusta miten kuvataan tämän suositusversion mukana). d. Kuvaa teknologiasalkku liitteen X KA-taulukot välilehdelle Teknologiasalkku. e. Kuvaa fyysinen verkkokaavio liitteen X Fyysinen verkkokaavio mukaisesti (ei vielä valmista ohjeistusta miten kuvataan tämän suositusversion mukana). 7.4.2 Tavoitetilan suunnittelu laajemmin kuvauksin Tässä luvussa kuvataan tavoitetilan suunnittelu laajemmin ja syventävin kuvauksin. Tässä luvussa kuvattua kuvausjärjestystä ja -prosessia voidaan hyödyntää suunnittelussa ja sitä voidaan täydentää luvussa 7.4.2.1 esitellyillä liiketoiminta- ja kyvykkyyskuvauksilla. Tavoitetilan suunnittelun lähtökohtina toimivat organisaation strategia ja sen asettamat strategiset tavoitteet, tulosohjauksessa (TTS) annettavat tarkemmat tavoitteet sekä nykytilan analysointi ja olemassa olevat kuvaukset. Analysoinnissa voidaan käyttää apuna toimintaympäristöanalyysia, joka tehdään organisaatioissa ennen strategian laadintaa. Toimintaympäristöanalyysi tuottaa mm. organisaatioon tai kehityskohteeseen vaikuttavat muutostekijät (driver). Strategia voidaan kuvata johdon näkökulmasta liitteen 1 mukaiselle strategiakarttapohjalle. Organisaation tavoitteiden pohjalta laaditaan TTS-prosessissa päivitetty projektisalkku, jossa ovat mukana kokonaisarkkitehtuurin kehittämishankkeet sekä toteutushankkeet, joiden pitää käyttää tavoitetilansa suunnittelussa kokonaisarkkitehtuurimenetelmää. Luvussa 7.4.2.1 on kuvattu miten liiketoimintamalleja ja kyvykkyyksiä voidaan hyödyntää projektisalkun suunnittelussa. Toteutushankkeet tuottavat tuloksensa siten, että ne noudattavat hyväksyttyjä kokonaisarkkitehtuurilinjauksia ja -ratkaisuja. Arkkitehtuurinmukaisuus ja olemassa olevien ratkaisujen hyödyntäminen tarkastetaan merkittävissä hankkeissa kaikissa hankkeen elinkaaren vaiheissa. Hankepäällikkö huolehtii arkkitehtuurilinjausten noudattamisesta ja arkkitehtuurinmukaisuuden tarkastuttamisesta hankkeessaan. Tavoitetilan suunnittelussa kuvataan ensin periaatteellinen taso ja sen jälkeen iteratiivisesti toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia arkkitehtuuri. Vaihtoehtoisesti voidaan ensin kuvata periaatteellinen taso ja sen jälkeen iteratiivisesti käsitteellinen, looginen ja fyysinen taso. Suunnittelu tarkentuu edettäessä ylemmältä tasolta alemmalle. Tarvittaessa suunnittelukierros toistetaan uudestaan. 41/48

1. Valmistele tavoitetilan arkkitehtuurin suunnittelu kuten luvussa 7.1 on kuvattu. 2. Analysoi nykytila ja nykytilan kuvaukset (kts. luvussa 7.4.1 kuvattu prosessi). Varmista kuvausten ajantaisuus ja päivitä kuvaukset tarvittaessa. 3. Suunnittele ja kuvaa tavoitetila periaatteellisen tason kuvauksin. a. Kuvaa ja jäsennä strategia liitteen 1 Strategian kuvaus strategiakartan avulla. Strategiakuvausta voi täydentää esim. erillisillä perustelumuistioilla. Strategiakartta visualisoidaan liitteen X KAkuvausten visualisointi kuvauksen Strategiakartta avulla. b. Kuvaa strategiasta johdetut tavoitteet liitteen 1 Strategian kuvaus strategiakartan avulla. Huomioi lainsäädännössä mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Strategiset tavoitteet visualisoidaan liitteen X KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Strategiakartta avulla. c. Päivitä tarvittaessa arkkitehtuuriperiaatteet liitteen X KA-taulukot välilehdelle Arkkitehtuuriperiaatteet. d. Kartoita onko olemassa hyväksyttyjä, yleisiä viitearkkitehtuureja, esim. kansainvälisten standardointiorganisaatioiden, kuten ISO, CEN ja ITU laatimia referenssiarkkitehtuureja, joita voidaan hyödyntää tavoitetilan määrittämisessä. Täydennä nämä tarvittaessa nykytilassa tuotettuun standardisalkkuun (liite X KA-taulukot välilehti Standardisalkku). e. Optio: Kuvaa tarvittaessa liiketoimintamallit (kts. luku 7.4.2.1). f. Päivitä tarvittaessa aiemmin tehdyt nykytilan periaatteellisen tason kuvaukset (kts. luku 7.4.1). 4. Suunnittele ja kuvaa tavoitetila toiminta-arkkitehtuurin näkökulmasta. a. Suunnittele ja kuvaa kehittämisvaatimukset ja tavoitteet toiminnan näkökulmasta liitteen X KAtaulukot välilehdelle Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet. b. Päivitä luvun 7.4.1 perusteella kuvatut nykytilan toiminta-arkkitehtuurikuvaukset vastaamaan tavoitetilaa. 5. Suunnittele ja kuvaa tavoitetila tietoarkkitehtuurin näkökulmasta. a. Suunnittele ja täydennä kehittämisvaatimukset ja tavoitteet tietoarkkitehtuurinäkökulmasta liitteen X KA-taulukot välilehdelle Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet. b. Päivitä luvun 7.4.1 perusteella kuvatut nykytilan tietoarkkitehtuurikuvaukset vastaamaan tavoitetilaa. 6. Suunnittele ja kuvaa tavoitetila tietojärjestelmäarkkitehtuurin näkökulmasta. a. Suunnittele ja täydennä kehittämisvaatimukset ja tavoitteet tietojärjestelmäarkkitehtuurinäkökulmasta liitteen X KA-taulukot välilehdelle Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet. b. Päivitä luvun 7.4.1 perusteella kuvatut nykytilan tietojärjestelmäarkkitehtuurikuvaukset vastaamaan tavoitetilaa. 7. Suunnittele ja kuvaa tavoitetila teknologia-arkkitehtuurin näkökulmasta. a. Suunnittele ja kuvaa teknologiavaatimukset liitteen X KA-taulukot välilehdelle Kehittämisvaatimukset ja tavoitteet. b. Kuvaa teknologiakomponentit liitteen X KA-taulukot välilehdelle Teknologiakomponentit. c. Kuvaa tietojärjestelmät-teknologiat riippuvuudet liitteen X KA-taulukot välilehdelle Tietojärjestelmät-teknologiat-matriisi. d. Kuvaa teknologiatiekartta liitteen KA-kuvausten visualisointi kuvauksen Teknologiatiekartta avulla. e. Päivitä luvun 7.4.1 perusteella kuvatut nykytilan teknologia-arkkitehtuurikuvaukset vastaamaan tavoitetilaa. f. Toista suunnittelukierros tarvittaessa. 8. Suunnittele arkkitehtuurin toimeenpano. a. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämishankkeet ja toteutusprojektien kokonaisarkkitehtuurisuunnittelu toteutetaan osana projektisalkkua. b. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen suunnitellaan kokonaisarkkitehtuurin vuosikelloon (kts. luku 5.2.1 Kokonaisarkkitehtuurin hallinta). 42/48

7.4.2.1 Liiketoimintamallien ja kyvykkyyksien hyödyntäminen tavoitetilan suunnittelussa Strategia on yhä enemmän johdon viestinnän väline omalle organisaatiolle ja sidosryhmille. Strategian viestintä ei vielä yksistään riitä jalkauttamaan strategiaa, sillä yksin viestintä ei kytke strategiaa arkiseksi tekemiseksi. Strategian toimeenpanoon tarvitaan tarkempi suunnitelma. Liiketoimintamallin avulla strategia puretaan pienempiin osiin liiketoiminnan keskeisten elementtien näkökulmasta. Liiketoimintamallit ovat yleisesti käytössä yrityksissä, mutta niitä voidaan soveltaa hyvin myös julkisella sektorilla. Liiketoimintamallit laaditaan organisaation johdon tavoitteiden mukaisesti. Liiketoimintasuunnitelmien laadinta ei sisälly tähän ohjeistukseen, mutta liiketoimintamalli voidaan kuvata liitteen X KA-kuvausten visualisointi kohdan Liiketoimintamalli avulla. Liiketoimintamalli sisältää tyypillisesti kuvassa 19 esitetyt kohdat. Kuva 19 Liiketoimintamalli pääsisällöt Selkeitä esimerkkejä mallien käytöstä löytyy yritysmaailmasta. Esimerkiksi autoliike, joka myy sekä henkilö- että kuorma-autoja, on päätynyt kahteen liiketoimintamalliin. Organisaatiolla on yksi malli henkilöautopuolelle, jossa asiakassuhteet ovat lyhyitä, rahoitusjärjestelyt kertaluonteisia ja markkinointi perustuu paljolti mielikuviin. Lisäksi asiakkaat ovat valtaosin yksityishenkilöitä. Toinen malli on kuorma-autopuolelle, jossa asiakassuhteet ovat taas usein pitkäaikaisia, rahoitusjärjestelyt monimutkaisempia ja markkinointi perustuu paljolti tuotetietoon. Liiketoimintamallit vaativat toimiakseen tiettyjä edellytyksiä: henkilökunnan osaamista, toimivia prosesseja ja riittäviä resursseja. Näitä edellytyksiä voidaan kutsua kyvykkyyksiksi. Kyvykkyydet helpottavat johdon ja toiminnan kehittäjien kommunikointia tietojärjestelmä- ja teknologiakehittäjien välillä. Kyvykkyysajattelu on myös keino siirtyä pois siilomaisesta ajattelusta kokonaisvaltaiseen toiminnan kehittämiseen. Kyvykkyyksien kuvaaminen Kyvykkyys tarkoittaa siis organisaation kykyä toimia tarkoituksenmukaisella tavalla tietyllä osa-alueella, ja kykyä hyödyntää osaamistaan sekä resurssejaan, jotta tavoitteet saavutetaan. Organisaatioiden, niin yritysten kuin julkisten organisaatioidenkin, kyvykkyyden nähdään koostuvan kolmesta osakokonaisuudesta: toimintamallit ja prosessit, henkilöstö ja osaaminen sekä tiedot ja järjestelmät. Usein näihin kolmeen kyvykkyyden osatekijään lisätään vielä kaksi myöhemmin tarkasteluun tullutta tekijää: verkostoituminen ja uudistumiskyky. Nämä nähdään erityisesti yrityspuolella kilpailutekijöiksi, kriittisiksi menestystekijöiksi, joilla kilpailuasemaa saadaan parannettua. Kyvykkyys nähdään myös organisaation osaamisena. Jokin organisaatio on kyvykkäämpi kuin toinen ja sitä kautta sen kilpailuasema markkinoilla on parempi kuin kilpailijoiden. Tämä kyvykkyys liittyy usein tuoteinnovaatioon, tekniseen kykyyn toteuttaa tuotetta tai palvelua kustannuksiltaan kilpailukykyisellä prosessilla. Tämä kyvykkyys tarvitsee organisaation johtamisprosessin (ml. johtamisjärjestelmään liittyvät tekijät), tuotannolliset prosessit ja osaavan henkilökunnan sekä markkinat (vrt. verkosto-osaaminen, johon 43/48

liittyy vuorovaikutus raaka-aineiden hankinnasta tuotemarkkinoilla toimimiseen). Liiketoimintamallit tarvitsevat toimiakseen organisaatiolta tietyt kyvykkyydet. Liiketoimintamallit ja niiden muutostarpeet asettavat vaatimukset kyvykkyyksien kehittämiselle. Kyvykkyydet asettavat edelleen vaatimuksia prosesseille, organisaatiolle, ICT:lle ja tiedolle. Kyvykkyydet voidaan jakaa kahteen pääluokkaan eli liiketoimintakyvykkyyksiin ja liiketoimintaa tukeviin kyvykkyyksiin. Palvelut voivat usein hyödyntää yhteisiä kyvykkyyksiä. Nykytilan kyvykkyydet kuvataan kyvykkyyskartaksi liitteen X KA-kuvausten visualisointi mukaisesti ja niitä täydennetään liitteen X KA-taulukot kyvykkysmatriisien avulla (Kyvykkyys-prosessit, Kyvykkyystietojärjestelmät). Matriisien avulla voidaan määrittää kyvyykkyyden osien riippuuvuudet. Tavoitetilan kyvykkyyksille laaditaan vastaavat kuvaukset kuin nykytilalle, mutta niiden lisäksi kuvataan kyvykkyyksien elinkaaren vaihe. Kehittämispakettien kuvaus Kehittämispaketti kuvaa arkkitehtuurille (toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä-, teknologianäkökulma) asetettavat vaatimukset tietyn kyvykkyyden tavoitetilan saavuttamiseksi. Toisin sanoen kyvykkyyden tavoitetila ja nykytila kuvataan kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti, jotta saadaan tarvittava kehitystyö määritettyä. Kehittämispaketti rajaa ja määrittelee selkeän, lisäarvoa tuottavan ja toteutettavissa olevan kehittämiskokonaisuuden. Se määrittelee tehtävien sisällön, karkean ajoituksen, tehtävät/tuotokset, aikataulun ja työmäärät. Resursointi ja kustannukset tarkennetaan hanke- ja projektisuunnittelussa. Kuva 20 Kehittämispaketin asettamat vaatimukset arkkitehtuurille Kehittämispakettien kronologista toteutumisjärjestystä kuvataan kehittämispakettikaaviolla. Projektiehdotusten muodostaminen kehittämispakettien perusteella Kehittämispaketeista muodostetaan projektiehdotuksia. Jos projektiehdotuksia ei hyväksytä tai niihin vaaditaan muutoksia, on tehtävä uusi kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierros ja palattava jopa strategian tai strategisten tavoitteiden uudelleen arviointiin ja suoritettava niiden suunnittelu uudelleen. 44/48

7.5 Arkkitehtuurikuvausten hallinta Tuotettavia arkkitehtuurikuvauksia tulee hallita, mieluiten hallintamallin avulla, jolla taataan, että kuvaukset pysyvät ajantasaisina ja helposti käytettävinä käyttöoikeuksien puitteissa. Kuvausten tietoturvaluokitukset pitää myös määritellä. Kuvausten nimeäminen ja versiointi Kuvausten nimeämisessä käytetään seuraavaa menettelyä: Arkkitehtuurihierarkiataso_abstraktiotaso_näkökulma_tila_versio - Esim. JHKA_käsitteellinen_toiminta_nykytila_0.2 Versionumerointi tehdään seuraavasti: v0.1 ensimmäinen versio v0.2 rakenne OK v0.3 - v0.4 työversiot v0.5 sisältö kattaa kaikki rakenteen osat v0.6-0.7 työversiot v0.8 aisältö valmis sisäiseen loppukatselmointiin v0.9 aisältö valmis ulkoiseen katselmointiin v1.0 valmis siirtyy ylläpitoon Arkkitehtuurikuvauksen tyyppi merkitään seuraavasti: nykytila migraatio tavoitetila. Valmis kuvaus voi ylläpitovaiheen jälkeen siirtyä uudelleen kehitettäväksi ja se versioidaan alkaen 1.0- versiosta (v1.1, 1.2 jne.). Versiointi koskee usein tiettyä osakokonaisuutta, joka on osa suurempaa kokonaisuutta. Suuremmissa organisaatioissa arkkitehtuurin nykytila muuttuu koko ajan, koska kehityshankkeita päättyy ja niiden ratkaisuarkkitehtuurit siirtyvät ylläpitoon. Jos arkkitehtuurin kehityksestä halutaan tallentaa tietyn ajankohdan mukainen arkkitehtuuri, on huolehdittava snap shot -tyyppisestä arkistoinnista. Organisaation on kuvattava osana tiedonhallintasuunnitelmaansa myös kokonaisarkkitehtuurikuvausten arkistointi. Eräs mahdollisuus on arkistoida yhteenkokoavat dokumentit (kts. luku 11 Yhteenkokoava dokumentti). 7.6 Kuvauksissa käytettävät notaatiot Arkkitehtuurinäkökulmien kuvaamisessa suositellaan käytettäväksi Archimate(R)-notaatiota: http://www.opengroup.org/subjectareas/enterprise/archimate Archimate(R)-notaatiossa voidaan käyttää värikooditusta kahdellakin eri tavalla. Suositeltavaa on käyttää värikoodausta eri kerroksille (business = keltainen, application = sininen, technology = vihreä), mutta ei metamallin mukaisia värejä elementeille. Prosessikuvauksissa suositellaan käytettävän standardoitua BPMN-kuvauskieltä (Business Process Model and Notation). Prosessien kuvaaminen on tarkemmin ohjeistettu suosituksessa JHS 152 Prosessien kuvaaminen. 45/48

Arkkitehtuurikuvauksia voidaan tarvittaessa täydentää UML-kuvauskielellä. UML-mallinnus (Unified Modeling Language) on Object Management Groupin (OMG) vuonna 1997 standardoima graafinen mallinnuskieli. UML soveltuu hyvin ohjelmistojen suunnitteluun, mm. käyttötapaus- ja sekvenssikaaviot tukevat tarkempien määrittelyjen tekemistä. Suositeltavat versiot eri kuvauskieliä koskevista standardeista löytyvät JHKA:n standardisalkusta (linkki standardisalkkuun tänne). 8 Puuteanalyysi Tehdään puuteanalyysi (GAP-analyysi) nykytilan ja tavoitetilan välillä. Analyysin tuloksena tarkentuvat vaadittavat tehtävät tavoitetilan saavuttamiseksi. Laajoissa kehittämishankeissa on migraatiovaihe kuvattava erikseen, koska muutosvaiheen aikana voi olla käytössä rinnan sekä nykytilan että tavoitetilan prosesseja ja järjestelmiä. Analyysin tuloksena syntyvä puutematriisi esittää tiivistetysti tarvittavat muutokset siirryttäessä nykytilasta tavoitetilaan. Sen avulla pystytään arvioimaan, onko jotain asioita tai näkökulmia jäänyt huomioimatta suunnittelussa. Matriisin riveinä ovat nykytilan arkkitehtuurin rakenneosat. Arkkitehtuurin rakenneosalla tarkoitetaan esimerkiksi prosessia tai prosessin osaa, käsitemallia, palvelimia, järjestelmiä tai niiden osia tai järjestelmäpalveluita. Kuvaa puuteanalyysi liitteen X Puuteanalyysi -matriisi mukaisesti. 9 Riskienhallinta, tietoturva ja -suoja Koostetaan myöhemmin. 10 Strategian ja KA:n toimeenpano Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun tuloksena saadaan kuvaukset arkkitehtuurin nyky- ja tavoitetiloista. Puuteanalyysissä tarkennetaan tarvittavat muutokset nykytilan ja tavoitetilan välillä. Tulossopimusta tehtäessä huomioidaan myös kokonaisarkkitehtuurin kehittämisvaatimukset. Tulosohjaus on luonteeltaan iteratiivinen prosessi, joka saattaa rajoittaa tai muuttaa kokonaisarkkitehtuurin kehittämistavoitteita. Prosessin tuloksena saattaa olla muutoksia, jotka edellyttävät kokonaisarkkitehtuurin uutta suunnittelukierrosta. Iteratiivisen suunnittelun lopputuloksena tulossopimukseen kirjataan kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet. Tavoitteiden pohjalta laaditaan strategian toimeenpanosuunnitelma, jonka toimeenpano toteuttaa kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet. Samoin menetellään toteutusprojektien kokonaisarkkitehtuurisuunnittelun kanssa, jolloin kokonaisarkkitehtuuri tehdään osana toteutusprojektia. Toteutettu tavoitetila siirretään osaksi kokonaisarkkitehtuurin nykytilaa, jolloin tämä työ on sisällytettävä osaksi kokonaisarkkitehtuurin kehittämisprojekteja. 46/48

Kuva 21 Johtaminen ja arkkitehtuurityö, strategian ja KA:n toimeenpano 11 Yhteenkokoava dokumentti Arkkitehtuuri kuvataan yleensä erilaisiin dokumenttipohjiin ja -malleihin sekä kuvausympäristöihin. Kokonaiskuvan saamiseksi ja viestimisen apuvälineeksi (esimerkiksi organisaation johdolle ja sidosryhmille) tarvitaan yleistajuinen dokumentti, joka on ymmärrettävissä ilman arkkitehtuurikoulutusta. Dokumentin tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi. Tässä suosituksessa esiteltävään yhteenkokoavaan dokumenttiin kootaan tietosisältö, joka sisältää keskeiset linjaukset, määritelmät ja arkkitehtuurikuvaukset. Sisältöä täydennetään selittävillä kuvilla ja tekstiosuuksilla. Lisäksi voidaan tuottaa yhteenvetoja ja muita kuvauksia mahdollisen käytettävissä olevan kokonaisarkkitehtuurin kuvausjärjestelmän tietojen pohjalta. Korkealla kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasolla olevat organisaatiot voivat tuottaa erilaisia riski-, tietoturva- ja kustannusarvioraportteja sekä skenaariotarkasteluja kokonaisarkkitehtuurikuvaustiedon pohjalta. Yhteenkokoavan dokumentin kohderyhmä määrittelee, millaiseksi sisällysluettelon rakenne ja itse sisällön painopiste ja tarkkuustaso muodostuvat. Yhteenkokoavan dokumentin pohja on esitetty liitteessä X Yhteenkokoava dokumentti (ei vielä osana tämän suositusversioin liitteitä). 47/48