TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, 20700 Turku, www.vslapset.fi

2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 4 JÄSENJÄRJESTÖJEN TOIMINNAN EDISTÄMINEN... 4 5 JÄRJESTÖ-KUNTAKUMPPANUUDEN EDISTÄMINEN... 5 6 KEHITTÄMINEN... 7 7 VIESTINTÄ... 8 8 HALLINTO JA TALOUS... 9 8.1. Luottamuselimet... 9 8.2. Talous ja kiinteistö... 9 8.3. Henkilöstö... 10 9 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT JA LÄHIAJAN RISKIT... 11

3 1 JOHDANTO Toimintasuunnitelman sisällön rakenne on jäsennetty järjestön painopistealueiden mukaisesti. Näitä ovat 1) jäsenjärjestöjen toiminnan edistäminen, 2) järjestö-kuntakumppanuuden edistäminen ja 3) kehittäminen. Toimintasuunnitelmassa kuvataan lisäksi perusjärjestötyötä, viestintää, organisaatiota ja johtamista, henkilöstöä sekä taloutta, joilla turvataan järjestön toimintaedellytykset. Ydintoiminta rahoitetaan RAY:n avustuksilla. Vuodeksi 2016 on haettu perustoimintaan yleisavustusta, Linkki toimintaan kohdennettua avustusta, Perhetalo Heidekenin kunnostukseen investointiavustusta ja nuoren palkkaamiseksi järjestöön Paikka auki avustusta. Vuoden 2015 Paikka auki avustusta siirtyy alkuvuodelle 2016. Tässä toimintasuunnitelmassa kuvattu edellyttää anottujen avustusten myöntämistä. Järjestö on vuonna 2015 käynyt läpi muutosvaihetta: rekrytoitujen henkilöiden sisäänajo, taloushallintouudistus ja vaikuttavuuden mittaamisen pohjatyö ovat olleet osa tätä prosessia. Muutosprosessi jatkuu vuonna 2016. Oman lisän muutosprosessiin tuo avustuslajien vaihtuminen sekä henkilöresurssimitoituksen mahdolliset muutokset. Tulevina vuosina järjestö keskittyy erityisesti jäsenjärjestöjen yhteistoiminnan kehittämiseen, palveluohjaukseen, toiminnan tunnetuksi tekemiseen, vaikuttamistyöhön, kuntayhteistyön syventämiseen sekä Perhetalo Heidekenin toiminnan kehittämiseen lastensuojelun osaamis- ja kehittämiskeskuksena. Nuorille ja heidän vanhemmilleen suunnatun Linkki-toiminnan toteuttamista yhdessä kunta- ja järjestökumppaneidemme kanssa laajennetaan. 2 TOIMINNAN TARKOITUS JA TAVOITE Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry on sosiaali- ja terveysalalla lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työtä tekevien järjestöjen alueellinen yhteistyö- ja asiantuntijajärjestö. Järjestön toiminnan tarkoituksena on seurata ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa sekä edistää lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa ja yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Järjestö perustettiin vuonna 2002. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry kokoaa yhteen 29 lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivaa järjestöä. Näissä järjestöissä työskentelee yhteensä noin 650 henkilöä ja vapaaehtoisia jäsenjärjestöillä on yli 2 200. Järjestössä mukana olevat jäsenjärjestöt toteuttavat monipuolista ammatillista työtä, ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistyötä ja täysin vapaaehtoistoimintaan liittyvää työtä lastensuojelun, mielenterveystyön ja päihdetyön alueilla. Sääntöjensä mukaisesti järjestö: Seuraa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilaa Varsinais-Suomessa. Tekee toimialaansa kuuluvia aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja. Järjestää kokouksia sekä esitelmä-, luento- ja neuvottelutilaisuuksia. Harjoittaa julkaisu-, tiedotus- ja tutkimustoimintaa. Järjestää jäsenjärjestöilleen tila- ja toimistopalveluja. Järjestää lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimiville palveluohjausta. Toteuttaa yhteistyön ja laadun kehittämistoimintaa. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöt vuoden 2015 syyskuussa (29 kpl): Auralan Nuoret ry Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Folkhälsans Förbund rf Hope Yhdessä & Yhteisesti ry KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun kriisikeskus Lounais-Suomen - SYLI ry Länsi-Suomen etävanhemmat ry

4 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Nuoriso-, perhetuki ja tiedotusyhdistys RAIDE ry Nuorten Ystävät Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset - FinFami ry Operaatio TOIVO ry Pelastakaa Lapset ry, Turun toimipiste Perhekuntoutuskeskus Lauste Sateenkaari Koto ry SOS-Lapsikylä Suomen Punainen Risti, Turun Nuorten turvatalo Suomen Uusperheiden Liitto ry Turun 4H-yhdistys ry Turun ensi- ja turvakoti ry Turun Kaupunkilähetys ry Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry Turun NMKY ry, Sosiaali- ja kasvatustoiminta Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Varsinais-Suomen Martat ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Varsinais-Suomen Sijoituslasten vanhemmat ry Yhteiset Lapsemme ry 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Järjestön toimintaympäristönä ovat Varsinais-Suomen kunnat, niiden alueella toimivat paikalliset ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sekä alueella asuvat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Linkki - toiminnassa yhteistyökuntia ovat erityisesti Turku, Salo, Raisio, Kaarina, Lieto ja Paimio. Lastensuojelun vaikuttavuus on yhä merkittävämpi indikaattori lastensuojelukentällä. Rakenteellisena kehityssuuntana lastensuojelun uudistamisessa esitetään ehkäisevien toimenpiteiden vahvistamista perustasolla. Suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tarvitaan seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta, kehityksestä ja tarjolla olevista palveluista. Kuntien tuottaman tiedon rinnalle tarvitaan tietoa järjestöjen ammatillisesta toiminnasta ja vapaaehtoistyöstä. Jäsenjärjestöillä on osaamista lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeista lähtevien toimintojen ja palvelujen kehittämisessä. Yhä enenevissä määrin lastensuojelujärjestöihin kohdistuu odotuksia hyvinvoinnin tuottajina. Järjestön toiminnassa erityisenä haasteena on huomioida lastensuojelukentän muutokset kuten soteja hankintalakiuudistus, jotka molemmat vaikuttavat kuntayhteistyöhön. Turun kaupungin tarkastuslautakunnan raportissa (06/2015) todetaan, että verkostomaisen yhteistyön tarve sekä järjestöyhteistyön merkitys korostuu niin lastensuojelussa kuin lasten ja nuorten ennaltaehkäisevässä työssä. Lastensuojelun kokonaiskustannukset ovat Turussa korkeimmat kuusikkokunnista. Turun kaupungin kanssa käydään aktiivista dialogia yhteistyön kehittämisestä ja järjestöjen roolista hyvinvoinnin tuottajina. Niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla korostetaan osallisuuden ja lasten ja nuorten äänen kuulemisen tärkeyttä. Lisäksi kansallisella tasolla rahapeliyhtiöiden fuusio saattaa tuoda muutoksia järjestöjen toimintaedellytyksiin. 4 JÄSENJÄRJESTÖJEN TOIMINNAN EDISTÄMINEN Järjestön perustehtävänä on tukea jäsenjärjestöjen toimintojen ja palvelujen tunnetuksi tekemisessä ja tiedottamisessa. Järjestö edistää lisäksi jäsenjärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa, verkostoitumista ja vuorovaikutusta, kuten tasavertaisuuteen ja kumppanuuteen perustuvaa kehittämisyhteistyötä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palvelujen kehittämiseen vaikutetaan yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Yhteistyön lähtökohtana on lapsen etu ja hyvinvointi ja se perustuu lapsen oikeuksien sopimukseen. Yhteistyön tavoitteena on, että järjestöt tulevat alueella kuulluksi lasten osallisuuden, oikeuksien ja lapsinäkökulman puolestapuhujina.

5 Päätavoite: jäsenjärjestöjen toimintaa on tuettu ja yhteistoimintaa parannettu lastensuojelujärjestöjen työn vaikuttavuuden lisäämiseksi. Alatavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet vuonna 2016: 1. On lisätty järjestön ja jäsenjärjestöjen dialogisuutta ja yhteistoiminnallisuutta osaamisen ja toiminnan kehittämiseksi. Kartoitetaan jäsenjärjestöjen ja toimintakentän kehittämistarpeita. Tuetaan jäsenjärjestöjä omien ja yhteistoiminnallisten hankkeiden kehittämisessä. Tuetaan osaamisen kehittämisessä, vaikuttavuuden arvioinnissa ja hankkeiden laadinnassa. Järjestetään neljä kertaa vuodessa toiminnanjohtajien aamukahvit. Toteutetaan jäsenjärjestöille temaattista pajatyöskentelyä kolme kertaa vuodessa jäsenjärjestöjen valitsemista aiheista. Laaditaan vaikuttamistyön hankehakemus yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Järjestetään tarvittaessa jäsenjärjestöjen ammattilaisten yhteistyöfoorumeita kehittämistyön tueksi. 2. Perhetalo Heidekeniä on ylläpidetty ja kehitetty osaamis- ja kehittämiskeskuksena sekä tehty tunnetuksi kuntalaisille. Toimitaan talopalaverien vetäjänä ja kehittäjänä. Kehitetään perhetalon yhteistä kumppanuusjohtamista yhteistyössä MLL:n Varsinais- Suomen piirin kanssa. Järjestetään yhteisiä tapahtumia (Ilo auttaa, Perheiden Taiteiden Yö). Esitellään osaamis- ja kehittämiskeskusta kuntakumppaneille ja oppilaitoksille. Ylläpidetään Perhetalo Heidekenin verkkosivuja. 3. On vaikutettu jäsenjärjestölähtöisesti yleisen tietoisuuden lisääntymiseksi lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Laaditaan kannanottoja ja lausuntoja yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Järjestetään media- ja päättäjätapaamisia. Järjestetään Lapsen oikeuksien päivän vaikuttamistilaisuus. Osallistutaan kehittämisverkostojen työskentelyyn esim. Turun Ammattikorkeakoulun ja Nuoret verkoston. Osallistutaan Lastensuojelun Keskusliiton neuvottelukunta työskentelyyn ja Vasson hallitustyöskentelyyn. Seuranta ja arviointi: Pajatyöskentelyn palaute jäsenjärjestöiltä, toiminnanjohtajien palaute, yhteistoiminnallinen vaikuttamistyön hankehakemus, palaute jäsenjärjestöiltä, uusien vapaaehtoisten määrä, tapahtumien kävijämäärät, esittelyiden määrä ja kävijämäärä, verkkosivujen kävijämäärät, mediaosumat, päättäjätapaamisten palaute, tilaisuuksien kävijämäärä. 5 JÄRJESTÖ-KUNTAKUMPPANUUDEN EDISTÄMINEN Järjestö tukee jäsenjärjestöjensä ja kuntien strategista kumppanuutta, yhteistoimintaa ja verkostoitumista. Järjestön keskeisenä tehtävänä on vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen kunnissa järjestötoiminnan näkökulmasta. Kunta- ja aluetasolla vaikutetaan siihen, että järjestöjen vapaaehtoistyö ja ammatilliset palvelut tulevat mukaan lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarjottaviin palveluihin. Osallistumme kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyöhön sekä käymme dialogia kuntatoimijoiden kanssa yhteistyömuotojen kehittämiseksi.

6 Päätavoite: Kunta-järjestöyhteistyötä on tiivistetty resurssiviisaamman yhteistyön ja uusien arvoketjujen mahdollistamiseksi sekä yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilanteesta. Alatavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet vuonna 2016: 1. On lisätty kuntatoimijoiden ja järjestöjen yhteistä ymmärrystä lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilanteesta ja moninaisuudesta sekä lastensuojelujärjestöjen yhteisen äänen kuulemista kuntafoorumeissa. Osallistutaan, koordinoidaan ja välitetään tietoa lastensuojelujärjestöistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilanteesta sekä järjestöjen palveluista Turun kaupungin lakisääteisessä lasten ja nuorten hyvinvoinnin työryhmässä. Osana työryhmätyöskentelyä osallistutaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta -toiminnan kehittämiseen. Osallistutaan koordinoidaan ja välitetään tietoa järjestösektorin ja Turun kaupungin kokonaisvaltaisen lastensuojelun uudistamisen ohjausryhmän välillä. Käynnistetään uudelleen strategiatason yhteistyö yhden muun varsinaissuomalaisen kunnan kanssa. 2. On tuotettu lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevaa tietoa jäsenjärjestöjen toiminnasta järjestösektorille, kunnille, kuntalaisille sekä muille sidosryhmille palvelunohjauksen parantamiseksi. Toteutetaan järjestökysely. Jaetaan palvelukarttoja ja päivitetään niitä tarvittaessa. Ylläpidetään Hakulaari.fi -palvelua. Neuvotaan ja sitoutetaan jäsenjärjestöjä Hakulaari.fi -palvelun ylläpitoon, käyttöön sekä sisällön laadukkaaseen tuottamiseen. Jaetaan sähköisen hakupalvelun markkinointimateriaalia jäsenjärjestöille ja Varsinais- Suomen kuntiin. Markkinoidaan Hakulaari.fi -palvelua sähköisissä medioissa. Järjestetään järjestömessut yhteistyössä 29 jäsenjärjestön kanssa. Pidetään esittelyjä kuntasektorille ja mm. sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille järjestöjen toiminnoista. Osallistutaan verkostotyöskentelyyn. Tehdään palvelunohjausta puhelimitse. 3. On edistetty rajapinnat ylittävän yhteistyön syntymistä järjestöjen ja kuntatoimijoiden välillä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Fasilitoidaan kunta-järjestöyhteistyötyöpajoja aluelähtöisesti Kaste -ohjelmassa mukana olleissa kunnissa (Kaarina, Raisio, Turku, Parainen, Kemiö), joissa järjestöt ja kuntatoimijat tuottavat yhteistyössä molempien ydinosaamisesta ja tehtävästä lähtevää lapsille, nuorille ja lapsiperheille kohdistuvaa uutta toimintaa. Seuranta ja arviointi: Palaute kuntatoimijoilta, työryhmien/tapaamisten määrä sekä järjestöiltä koordinoitujen ja välitettyjen koosteiden määrä, Hakulaarin käyttöaste, järjestömessuihin osallistuvien jäsenjärjestöjen määrä, messujen kävijämäärä, järjestöpalveluesittelyiden määrä sektorikohtaisesti, arvio jaetuista palvelukartoista kunta- ja sektorikohtaisesti, kahden verkoston palaute, työpajojen määrä, aluekohtaisten uusien arvoketjujen määrä ja palaute osallistujilta.

7 6 KEHITTÄMINEN Linkki-toiminta (Murkkuneuvola -hanke 2011 2015; 2016, uusi AK) Linkki-toiminta on ehkäisevän ja varhaisen tuen toimintamalli, joka on kehitetty RAY:n projektiavustuksella vuosina 2011 2015 ja jota toteutetaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Linkki-toiminta tarjoaa apua ja tukea murrosikään, nuoruuteen ja vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa matalan kynnyksen periaatteella ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminnan kohderyhmänä ovat 12 18 -vuotiaat nuoret ja heidän vanhempansa. Linkki-toiminnalla pyritään tukemaan nuorten hyvinvointia, vahvistamaan vanhemmuutta ja tukemaan nuoren ja vanhemman välistä myönteistä suhdetta. Linkki-toiminnan pääpaikka Linkki sijaitsee Perhetalo Heidekenillä, josta käsin toimintaa jalkautetaan yhteistyökuntiin. Linkki-toiminnan projektirahoitusta siirtyy vielä vuodelle 2016, jonka jälkeen toiminnan sisällön toteuttaminen jatkuu kahden koordinaattorin työpanoksella RAY:n kohdennettuna toiminta-avustuksena, mikäli RAY myöntää toiminnalle rahoituksen. Tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tehtävät toimenpiteet vuonna 2016: 1. On tuettu 12 18 -vuotiaita nuoria arjen hallinnassa ja selviytymisessä sekä vanhempia kasvatustehtävässä, vahvistettu vanhempien voimavaroja ja edistetty perheiden toimintakykyä. Annetaan ohjausta ja neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse. Tarjotaan lyhytkestoista keskusteluapua nuorille ja vanhemmille, yhdessä ja erikseen. Jaetaan Vauhdilla aikuisuuteen -opasta vanhemmille. Toteutetaan nuorten vertaisryhmiä yhdessä kunta- ja järjestökumppaneiden kanssa. Toteutetaan nuorille kiusaamisen ja yksinäisyyden vastaisia oppitunteja rippileireillä yhdessä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa. Toteutetaan Murkkufoorumi -vertaisryhmiä vanhemmille yhdessä kunta- ja järjestökumppaneiden kanssa. Toteutetaan Eväitä vanhemmuuteen -iltoja nuorten vanhemmille yhdessä kunta- ja järjestökumppaneiden kanssa. 2. On jatkettu toimivia yhteistyökäytäntöjä, edelleen kehitetty yhteistyötä ja käynnistetty yhteistyö uusien kumppanien kanssa. Tarjotaan ammattilaisille palveluohjausta ja tietoa jäsenjärjestöjen nuorille ja vanhemmille suunnatuista ehkäisevistä ja varhaisen tuen palveluista. Jaetaan Vauhdilla aikuisuuteen -opasta maksutta yhteistyökuntien ammattilaisille. Koordinoidaan Linkki-verkoston toimintaa. Osallistutaan muiden tahojen koordinoimiin verkostoihin (esim. Nuoret -verkosto). Kehitetään edelleen asiakasohjauksen käytäntöjä. Käynnistetään ja kehitetään yhteistyötä uusien sopimuskumppanien kanssa (Sateenkaarikoto, Turun Tyttöjen Talo, Turun Seudun Yksinhuoltajat, Vamos Turku, uudet kunnat). Jalkautetaan Linkki-toimintaa yhteistyökuntiin käytettävissä olevien resurssien mukaan (Kaarina, Lieto, Paimio, Raisio, Salo). Kehitetään edelleen rippikouluyhteistyötä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa. 3. On levitetty hankkeessa kehitettyjä varhaisen tuen menetelmiä (Murkkufoorumi, RennoX). Markkinoidaan Murkkufoorumi - ja RennoX -ryhmän ohjaajan oppaita. Järjestetään perehdytyskoulutusta kuntien ja järjestöjen ammattilaisille ryhmien ohjaamiseen, tavoitteena on järjestää 4-6 koulutusta vuoden aikana. Tuetaan uusia yhteistyötahoja ryhmien käynnistämisessä uusille alueille ja kohderyhmille. 4. On päätetty projekti ja vakiinnutettu toiminta pysyväksi osaksi järjestön toimintaa. Tuotetaan Linkki-toiminnan käsikirja, jossa toimintamalli on kuvattuna. Tuotetaan hankkeen loppuraportti.

8 Neuvotellaan ja sovitaan käytännöistä yhteistyökumppanien kanssa, varmistetaan tulevan vuoden rahoitus. 5. On tiedotettu Linkki-toiminnasta laajasti toiminta-alueen nuorille, vanhemmille ja ammattilaisille, on levitetty toiminnasta tietoa myös valtakunnallisesti. Tiedotetaan nuoria ja vanhempia esitteiden, sähköpostin, Wilma-tiedotuksen, vanhempainiltojen, koulujen/oppilaitosten teemapäivien ja median avulla. Toimitetaan Turussa yläkoulujen terveydenhoitajille Linkin yleisesitteet jaettaviksi tulevien 7-luokkalaisten vanhemmille terveystarkastusten yhteydessä. Julkaistaan Linkin uutiskirje ammattilaisille (11 krt/vuosi) ja kasvatetaan uutiskirjeen tilaajamäärää edelleen. Järjestetään tiedotuksellisia tapaamisia perheiden kanssa toimivien ammattilaisten kanssa. Päivitetään Linkki-toiminnan verkkosivuja ja FB-sivua. Tiedotetaan alan ammattilaisia ja päättäjiä valmiista toimintamallista. Seuranta ja arviointi: Yksilötyö: yhteydenottojen määrä, käyntikertojen määrä, asiakasprofiili, yhteydenoton/ käynnin aihe, jatkotoimenpide, asiakaspalautteet. Vertaisryhmät: vertaisryhmien määrä, kokoontumiskertojen määrä, osallistujamäärä, asiakaspalautteet. Luennot ja tilaisuudet: tilaisuuksien lukumäärä, osallistujamäärä, asiakaspalautteet. Ammattilaisten koulutus ja verkostot: koulutusten lukumäärä, osallistujamäärä, koulutuspalaute, toteutuneet työryhmät ja yhteistyö. Tiedotus: uutiskirjeiden määrä, uutiskirjeen tilaajamäärä, FB-sivun seuraajamäärä, verkkosivujen kävijämäärä, mediaosumat. 7 VIESTINTÄ Viestintä tukee järjestön omaa ja jäsenjärjestöjen toimintaa sekä vaikuttamistyötä. Viestinnässä tuodaan järjestöä esiin alueellisena asiantuntijana, kumppanuus- ja vaikuttajajärjestönä. Viestinnän avulla jaetaan tietoa sekä järjestöjen keskinäisen yhteistoiminnan että järjestö-kuntakumppanuuden kehittämistyön tuloksista ja vaikutuksista, jolloin järjestöjen rooli hyvinvoinnin tuottajina tulee vahvemmin ymmärretyksi ja esille. Tavoitteet vuodelle 2016: On tehty näkyväksi järjestössä ja sen jäsenjärjestöissä tehtävää työtä ja palveluntarjontaa kuntatoimijoille ja muille sidosryhmille. Myös Perhetalo Heidekeniä ja järjestöä on tehty tunnetuksi sidosryhmille. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: Jäsenjärjestöjen viestinnän tukeminen ylläpitämällä laajaa jakeluosoitteistoa ja välittämällä sidosryhmille jäsenjärjestöjen tiedotteita. Toimitetaan kerran vuodessa ilmestyvä sähköinen järjestölehti Yhdessä enemmän. Perustetaan vaikuttamis- ja viestintätyön tueksi kuvapankki. Tiedotetaan järjestötyöstä monikanavaisesti (uutiskirje, verkkosivut, FB, tapahtumat, tilaisuudet ja esitteet). Ylläpidetään järjestön omia verkkosivuja. Ylläpidetään järjestön verkkosivuilla hallituksen työhuonetta. Ylläpidetään tilaajaosoitteistoa ja rekisteriä. Huolehditaan järjestön ja sen toimialaan liittyvästä mediaseurannasta. Selvitetään viestintäkanavien kehittämistä järjestön ja jäsenjärjestöjen työn tunnettavuuden edistämisessä.

9 Seuranta ja arviointi: Palaute järjestölehdestä, verkkosivujen, uutiskirjeiden ja FB-sivujen kävijämäärät, palaute jäsenjärjestöjen viestinnän tukemisesta. 8 HALLINTO JA TALOUS 8.1. Luottamuselimet Järjestön ylin päättävä elin on kaksi kertaa vuodessa kokoontuva yhdistyskokous. Kevätkokous pidetään toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Hallitus kokoontuu vuoden aikana noin 8 kertaa. Hallitukseen kuuluu kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittuina puheenjohtaja sekä kuusi varsinaista jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen tukena toimii työvaliokunta, johon kuuluu hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen keskuudestaan valitsema jäsen. Työvaliokunta kokoontuu tarpeen mukaan valmistelemaan hallituksen käsiteltäviksi tulevia asioita. Perhetalo Heidekenin talokokous kokoontuu neljä kertaa vuodessa, johtoryhmä ja viestintäryhmä tarvittaessa. Hallitus asettaa vuoden aikana tarpeen mukaan muita yhteistyöryhmiä. Hallitus nimeää vuosittain kolme Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n edustajaa Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin hallitukseen. Edustajien toimikausi on yksi vuosi. Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin hallituksen puheenjohtajuus siirtyi keväällä 2014 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:lle. Hallitus nimeää tarpeen mukaan järjestöedustajat myös muihin yhteistyöverkostojen toimielimiin. 8.2. Talous ja kiinteistö Järjestön toiminnan keskeinen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Loppurahoitusosuus saadaan perhetalon vuokratuotoista, jäsenmaksuista, palkkatuesta ja Turun kaupungilta anottavasta yleisavustuksesta. Talousarvioon vuoden 2016 avustukset on kirjattu RAY:ltä anottujen summien mukaisesti. Lisäksi Linkin yhteistyökunnilta (Turku, Raisio, Salo, Kaarina, Paimio ja Lieto) on haettu kohdennettua avusta toimintaan. Kunta-avustukset ovat sidottuja RAY:n rahoituspäätökseen. Järjestön varainhankinta muodostuu jäsenjärjestöiltä vuosittain kerättävistä jäsenmaksuista. Järjestöt, joilla on palkattua työvoimaa, maksavat 120 /vuosi ja järjestöt, jotka toimivat vapaaehtoisvoimin, maksavat 70. Vuoden 2016 talousarviossa jäsenmaksuissa on 20 korotus niille järjestöille, joilla on palkallista henkilöstöä ja 10 korotus vapaaehtoisvoimin toimiville järjestöille. Järjestö ylläpitää yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n kanssa kiinteistöosakeyhtiötä, joka hallinnoi Perhetalo Heidekenin kiinteistöä. Kiinteistön isännöinnistä huolehtii Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n omistusosuus kiinteistöstä on 54,29 % ja MLL:n Varsinais-Suomen piirin 45,71 %. Järjestö vuokraa osakasomistuksessaan olevia kiinteistön toimistotiloja sekä kokous- ja koulutustiloja jäsenjärjestöilleen käyttötarkoituksen mukaisesti (kokoustiloja myös sovitusti ulkopuolisille toimijoille). Vuokraustoiminnasta saaduilla tuotoilla rahoitetaan toimintavuoden aikana kiinteistön lainanhoitokuluja ja katetaan myös varsinaisen toiminnan kuluja. Vuodelle 2016 on anottu RAY:ltä avustusta Perhetalo Heidekenin paloilmoittimien uusimiseen ja ikkunoiden kunnostamiseen, puutalon peltikaton, sadevesikourujen ja syöksyjen maalaukseen. Tavoitteet vuodelle 2016: Järjestön hallinto, talous ja Perhetalo Heidekenin kiinteistö on hoidettu kestävästi. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: Johdetaan ja kehitetään perustoimintaa, Linkki-toimintaa sekä taloushallintoa. Osallistutaan yhteistoiminnalliseen hallitustyöskentelyyn ja työvaliokuntatyöskentelyyn.

10 Pidetään lakisääteiset kevät- ja syyskokoukset. Laaditaan ja toteutetaan strategiaa yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Laaditaan huolellinen talousarvio ja kassavirtabudjetointi. Tuotetaan neljännesvuosittaiset talousraportit hallitukselle. Katetaan kiinteistön lainanhoitokulut vuokratoiminnalla. Laaditaan RAY:n yleisavustushakemukset sekä Linkki-toiminnan avustushakemukset, seuranta ja raportointi. Tuotteistetaan ja markkinoidaan vuokrattavia kokous- ja koulutustiloja käyttöasteen ylläpitämiseksi. Osallistutaan KOY hallitustyöskentelyyn puheenjohtajana. Huolehditaan Perhetalo Heidekenin asianmukaisesta hoidosta. Hoidetaan investoinnit ja omarahoitusosuus kestävästi. Ylläpidetään toimisto- ja tilapalvelua perhetalolla vuokralla oleville jäsenjärjestöille (sisältää työja varastotilojen sekä autopaikkojenvuokrauksen, siivous- ja atk-palveluiden koordinoinnin ja kopiokonepalvelun ja näiden palveluohjauksen ja laskutuksen). Huolehditaan perhetalon turvallisuudesta. Uusjäsenjärjestöhankinta. Ylläpidetään jäsenrekisteriä ja neuvotaan jäsenasioissa. Seuranta: Tilat on vuokrattu ja kokoustilojen käyttöaste korkea, talous tasapainossa, hallitus- ja työvaliokuntakokousten määrä, kiinteistön tarvittavat investoinnit hoidettu, palaute jäsenjärjestöiltä toimistopalveluiden toimivuudesta, toimiva kassavirtabudjetointi käytössä. 8.3. Henkilöstö Jos RAY:ltä anotut avustusmäärärahat myönnetään täysimääräisinä yhdistyksen henkilöstö koostuu vuonna 2016 toiminnanjohtajasta, hallinto- ja kehittämispäälliköstä, järjestösihteeristä, koordinaattorista sekä kahdesta Linkin koordinaattorista. Paikka auki avutuksen turvin toimii nuori toimistotyössä maaliskuuhun 2016 asti. Jos vuodelle 2016 haettu Paikka auki avustus myönnetään, palkataan uusi nuori järjestötyöntekijäksi. Järjestössä työskentelee lisäksi 1-2 kokous-/aulaemäntää palkkatuella palkkatukimäärärahojen niin salliessa. Toiminnanjohtaja johtaa järjestön toimintaa vuonna 2010 käyttöönotetun johtosäännön ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Henkilöstöhallinnon avulla luodaan toimivat työolosuhteet ja hyvät toimintaedellytykset. Tavoitteet vuodelle 2016: Järjestön toiminnan vaikuttavuuden arviointi on parantunut, henkilöstön osaaminen kehittynyt sekä henkilöstön työhyvinvointia ylläpidetty. Nuoren työelämävalmiudet ja työllistymismahdollisuudet ovat parantuneet. Toimenpiteet: Järjestetään tarvittaessa rekrytointiprosessit. Järjestetään työterveyspalvelut ja työhyvinvointi- sekä kehittämispäivät. Laaditaan työsuunnitelmat. Kehitetään mittareita ja seurantaa vaikuttavuuden arvioimiseksi. Järjestetään tulos- ja kehityskeskustelut kerran vuodessa. Järjestetään Linkki-toiminnan palaverit toiminnan johtamiseksi ja kehittämiseksi. Johdetaan työtä ja henkilöstöä viikkopalavereissa ja perustoiminnan kuukausipalavereissa. Järjestetään ja osallistutaan työnohjaukseen työyhteisön kehittämiseksi. Palkataan tukityöllistetyt. Tarjotaan henkilöstölle liikunta- ja kulttuurisetelit. Kehitetään työntekijöiden työssä vaadittavaa osaamista koulutuksella. Palkataan järjestöön Paikka auki -avustuksella nuori ja mentoroidaan nuorta saavuttamaan paremmat työelämävalmiudet.

11 Seuranta ja arviointi: Työsuunnitelmat on laadittu, mittarit kehitetty seurannan ja vaikuttavuuden arvioimiseksi, tukityöllistetyt palkattu, viikko- ja petopalaverien määrä, koulutuspäivien määrä, tyky- ja kehittämispäivien ja työnohjauksen palaute henkilöstöltä, tulos- ja kehityskeskustelut pidetty, Paikka auki -nuoren osalta mentorointitapaamisten määrä ja arviointipalaute nuorelta. 9 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT JA LÄHIAJAN RISKIT Järjestön toiminnassa merkittävimpiä riskejä ovat aikaisempien vuosien tapaan Perhetalo Heidekenin kiinteistön lainojen hoitoon ja toimitilojen vuokraustoimintaan liittyvät riskit. Lisäksi maksuvalmiuden tiukkuus on riskitekijä järjestön toiminnassa. Lisäksi kiinteistön korjaustarpeet ovat merkittävä riski järjestön taloudelle. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n kohdalla toimitilojen vuokratuotoilla pystytään kattamaan vain lainanhoitokulut. Kiinteistön lainojen lyhennys on vuosittain 14 200 ja lainojen korot n. 9000. Lainojen korkoriski on minimoitu järjestämällä joulukuussa 2007 otettu 220 000 laina kiinteäkorkoiseksi, jolloin lainanhoitokulut ovat hyvin ennustettavissa etukäteen. Talousarviossa kokous- ja ryhmätilojen vuokratuotto-odotus perustuu suurelta osin arvioon kokous- ja ryhmätilojen hyvästä käyttöasteesta. Arvio perustuu siihen, että järjestöt käyttävät edelleen aktiivisesti tiloja omien koulutustensa ja ryhmiensä pitämiseen. Tilojen käyttöastetta voi pienentää kuntatalouden ja järjestöjen maksukyvyn heikkeneminen.