Vuosikertomus Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku.

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012 Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku.

2 2 VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ KATSAUS VUOTEEN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 5 Vaikuttaminen 5 Jäsenjärjestöjen yhteistoiminnan tukeminen 6 Perhetalo Heidekenin toiminnan kehittäminen 7 Järjestö-kuntakumppanuuden edistäminen 8 KEHITTÄMISTOIMINTA 9 Yhdessä enemmän hanke Murkkuneuvola hanke VIESTINTÄ 13 HALLINTO JA TALOUS 13 Luottamuselimet, johtaminen 13 Talous 14 Varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta 15 Perhetalo Heidekenin kiinteistö 16 Henkilöstö 16 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT, LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUDET 17 Liitteet Liite 1. Jäsenjärjestöt, henkilökunta, hallitus, toimikunnat, työryhmät Liite 2. Henkilöstötilinpäätös

3 3 KATSAUS VUOTEEN 2012 Vuosi 2012 oli järjestön 10-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuotta vietettiin monin eri tavoin yhdessäolon ja yhteistyön merkeissä. Kesäkuussa sireenien kukinnan aikaan vietettiin pihajuhlia Perhetalo Heidekenillä yhdessä jäsenjärjestöjen henkilökunnan ja luottamushenkilöiden kanssa. Syyskuussa järjestettiin juhlaseminaari, johon osallistui 62 alan ammattilaista. Seminaarin teemana oli dialogi kohtaamisen ja auttamisen avaimena. Juhlavuosi huipentui Lapsen Oikeuksien Päivänä pidettyyn juhlatilaisuuteen, jonka teemana oli Kuntauudistus, uhka vai mahdollisuus lasten hyvinvoinnille. Tilaisuudessa jaettiin ensimmäistä kertaa järjestön ansiomerkit henkilöille, jotka omalla toiminnallaan olivat erityisen ansioituneesti edistäneet järjestö-kuntakumppanuuden toteuttamista ja Perhetalo Heidekenin aikaansaamista Turkuun. Tilaisuudessa oli mukana päättäjiä, median edustajia ja kunta-järjestökumppaneita vuosien varrelta. Vuoden aikana käynnistettiin järjestön strategian päivittäminen vuosille Strategisia linjauksia ja painopisteitä työstettiin ensin keväällä hallituksessa ja toiminnanjohtajien aamukahvitilaisuudessa. Tietoa jäsenjärjestöjen toiveista ja tulevaisuutta koskevista näkemyksistä saatiin myös Yhdessä enemmän hankkeen koordinaattorin tekemän järjestökiertueen yhteydessä. Strategiatyötä jatkettiin niiden pohjalta alkusyksystä jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajille suunnatun sähköisen kyselyn avulla, henkilöstön kehittämispäivässä ja myöhemmin syksyllä strategiailtakoulussa, johon osallistui jäsenjärjestöjen toimijoita ja järjestön henkilöstöä. Strategia vuosille valmistuu keväällä Järjestön toiminnan tärkein rahoittaja oli Raha-automaattiyhdistys, jonka rahoituksella tuettiin Yhdessä enemmän hankkeen ja Murkkuneuvola hankkeen kehittämistyötä sekä suurelta osin perusjärjestötyötä. Järjestön strategian mukaista perustoimintaa toteuttiin RAY:n myöntämän ns. hallinnollisen kohdennetun toiminta-avustuksen turvin. Keskeisin varainhankinta oli toimistotilojen sekä kokous- ja koulutustilojen vuokraustoiminta. Sen tuottamalla rahoituksella katettiin kiinteistön hankinnasta syntyneitä lainanhoitokuluja, mikä turvasi järjestön ja sen jäsenjärjestöjen toiminnan Perhetalolla.

4 4 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT Järjestö perustettiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa työtä tekevien järjestöjen alueelliseksi yhteistyö- ja asiantuntijajärjestöksi 17 aktiivisen järjestön voimin. Vuonna 2012 järjestössä oli mukana 28 alueella toimivaa järjestöä, jotka tekivät sekä ammatillista työtä että vapaaehtoistyötä lastensuojelun, mielenterveystyön ja päihdetyön alueella. Toiminta-ajatus Järjestön toiminnan tarkoituksena on seurata ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa sekä edistää lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa ja yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Järjestö vaikuttaa lasten ja nuorten oikeuksiin ja hyvinvointiin. jäsenjärjestöjen toiminnan tunnettavuuteen. jäsenjärjestöjen vapaaehtoistyön ja ammatillisen työn huomioon ottamiseen ja hyödyntämiseen lasten ja nuorten palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Järjestö tukee jäsenjärjestöjensä toimintaa tekemällä tunnetuksi ja markkinoimalla niiden toimintaa ja palveluja. levittämällä järjestöjen hyviä käytäntöjä yhteistyöverkostoissa ja yhteishankkeissa. antamalla kehittämistyöhön ja arviointiin liittyvää tukea, tietoa ja konsultaatiota. tuottamalla järjestöjen laadunhallintaan yhtenäisiä periaatteita. Järjestö edistää kuntien ja jäsenjärjestöjensä yhteistyötä ja kumppanuutta toteuttamalla järjestö-kuntakumppanuuteen perustuvia kehittämishankkeita. toimimalla yhteistyöfoorumeissa ja nostamalla esiin järjestö- ja asiakasnäkökulmaa. Järjestö tuottaa kehittämishankkeita kokoamalla hankeideat ja kehittämisteemat yhteisissä hankefoorumeissa. kehittämällä toimintaa ja toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää jäsenjärjestöissä ja kuntien toiminnassa. Järjestö toimii Perhetalo Heidekenillä edistämällä talossa toimivien järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. kehittämällä perhetaloa ehkäisevän työn osaamis- ja kehittämiskeskuksena yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. tarjoamalla keskitettyjä toimitila- ja tukipalveluja jäsenjärjestöille (toimisto- ja kokoustilavuokraus, kopiointi, siivous). Arvot: Lapsi- ja perhekeskeisyys Kumppanuus Yhdenvertaisuus Käytännönläheisyys Avoimuus

5 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n keskeisenä toimintaympäristönä olivat Varsinais-Suomen maakunnassa sijaitsevat kunnat, alueella toimivat paikalliset ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt sekä alueella asuvat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Vuonna 2012 toiminnan painopiste oli edelleen niissä kunnissa ja jäsenjärjestöissä, jotka osallistuivat järjestön hallinnoimiin kehittämishankkeisiin. Yhdessä enemmän -hankkeen kuntakumppaneita olivat Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo. Murkkuneuvola-hankeen kumppaneita olivat Turku, Raisio ja Salo. Jäsenjärjestöistä keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat ehkäisevää työtä tekevät ja varhaista tukea antavat järjestöt. Perusjärjestötyössä toiminta keskittyi vaikuttamistoiminnan ja viestinnän tehostamiseen, järjestön hankkeissa tapahtuvan kehittämistyön tukemiseen sekä jäsenjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Perhetalo Heidekenin toiminnan kehittäminen lastensuojelun osaamis- ja kehittämiskeskuksena vahvistui Murkkuneuvola-hankkeen Linkki-toiminnan myötä. Miljöönä perhetalo tarjosi Linkki-toiminnalle monipuolisia mahdollisuuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevien palvelujen kehittämiseen sekä järjestöjen keskinäisen yhteistoiminnan tiivistämiseen ja kumppanuuteen. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Vaikuttaminen Järjestön tavoitteena oli vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointipalvelujen suunnitteluun ja päätöksentekoon yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Tätä työtä tehtiin aluetasolla osallistumalla KASTE ohjelman Länsi-Suomen Remontin ohjausryhmän työskentelyyn ja kuntatasolla hyvinvointisuunnitelmatyöryhmien toimintaan Yhdessä enemmän hankkeen kunnissa. Keskeistä oli lisätä kuntatoimijoiden tietoisuutta järjestöjen vapaaehtoistyösta ja ammatillisista palveluista sekä edistää niiden hyödyntämistä osana kuntapalveluja. Tärkeää oli myös korostaa lapsinäkökulmaa ja lasten oikeuksia palvelujen kehittämisessä. Ehkäisevien palvelujen kehittämiseen vaikutettiin myös valtakunnan tasolla osallistumalla Lastensuojelun Keskusliiton koordinoiman Ehkäisevän työn neuvottelukunnan työskentelyyn. Neuvottelukunta luovutti keväällä oppilashuoltoa koskevan kannanoton ministeri Gustafssonille. Kannanoton valmistelussa kuultiin myös jäsenjärjestöjä. Järjestö laati keväällä yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa kannanoton hallituksen kehysriihen päätökseen siirtää RAY:n pelituottoja budjetin yleiskatteeksi. Kannanotto lähetettiin kaikille varsinaissuomalaisille kansanedustajille ja median edustajille. Kannanotossa vaadittiin, että RAY:n rahapelien tuotto tulee ohjata täysimääräisesti yleishyödylliseen kansalaistoimintaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Jäsenjärjestöt pitivät kannanoton antamista tärkeänä ja allekirjoittivat sen 100 prosenttisesti. Järjestö oli mukana Mun Perhe TV- dokumenttisarjan suunnittelussa, jota elokuvatuotantoyhtiö Pystymetsä Oy koordinoi yhteistyössä elokuvayhtiö Illumen kanssa. Hankkeen muita yhteistyökumppaneita ovat RAY, Lapsiasiainvaltuutettu, Sosiaali- ja terveysministeriö sekä joukko valtakunnallisia järjestöjä, mm. Suomen Uusperheellisten Liitto. Lapsen oikeuksien päivänä järjestön 10-vuotisjuhlassa Perhetalo Heidekenillä julkaistiin sarjan ensimmäinen traileri, joka kuvasi uusperheen arkea lapsen kertomana. Sarjan dokumentit valmistuvat vuosien 2013 ja 2014 aikana. Vuoden aikana Perhetalo Heidekenin toimintaan kävi tutustumassa lukuisa joukko alan ammattilaisia ja oppilaitosten opiskelijoita. Näistä mainittakoon erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima Suomen Terve Kunta verkosto, jonka 30 edustajaa vieraili kesäkuussa perhetalolla.

6 6 Järjestön 10-vuotisjuhlatilaisuudessa Lapsen Oikeuksien päivänä jaettiin ansiomerkit henkilöille, jotka olivat pitkäjänteisesti vaikuttaneet Perhetalo Heidekenin aikaansaamiseen sekä strategisen kumppanuuden edistämiseen lastensuojelujärjestöjen ja Turun kaupungin välillä. Muotoilija Miia Liesegangin suunnittelemat hopeiset ansiomerkit zirkonilla saivat seuraavat henkilöt, kuvan eturivistä vasemmalta alkaen: Maija Perho, Maija Kyttä, Eija Heimo, Raija Haataja Nurminen, Sirpa Kuronen, Minna Aromaa, Päivi Rautava, Maija Jäntti, Reima Orvasto ja Pekka Larkela. Lisäksi ansiomerkki luovutettiin Virpa Puistolle, joka oli estynyt saapumaan ansiomerkkien jakotilaisuuteen. Vuonna 2012 järjestö oli edustettuna seuraavissa yhteisöissä ja työryhmissä: KASTE-ohjelman Länsi-Suomen Remontin ohjausryhmä Lastensuojelun Keskusliiton hallitus Lastensuojelun Keskusliitto, Ehkäisevän työn neuvottelukunta MLL:n Varsinais-Suomen piiri, Perheiden Taiteiden yö -työryhmä MLL:n Varsinais-Suomen piiri, VETURI vapaaehtoistoiminnan resurssiryhmä Nuoret aikuiset -verkosto Raision kaupunki, Hyvinvoinnin edistämisen työryhmä Raision kaupunki, Remonttirukkanen Varsinais-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab, Hyvinvointitiedon kehittämistyöryhmä Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto, Arviointiverkosto Torinkulma -perhekeskuksen ohjausryhmä Jäsenjärjestöjen yhteistoiminnan tukeminen Järjestön tehtävänä on tukea jäsenjärjestöjä niiden toimintojen ja palvelujen tunnetuksi tekemisessä ja tiedottamisessa sekä edistää jäsenjärjestöjen keskinäistä verkostoitumista ja kumppanuutta. Tehtävänä on valmistella ja hallinnoida järjestökentän tarpeista lähteviä yhteistoiminta- ja kumppanuushankkeita, hakea niille RAY:n projektirahoitusta sekä seurata, juurruttaa ja levittää niissä kehitettyjä toimintakäytäntöjä. Lisäksi järjestö antaa tarpeen mukaan tukea ja asiantuntija-apua jäsenjärjestöjen laatutyölle sekä hankesuunnittelu- ja arviointiosaamiselle.

7 7 Vuonna 2012 jäsenjärjestöjen toimintaa ja palveluja tehtiin aiempien vuosien mukaan tunnetuksi järjestöja kuntatoimijoiden yhteistyöverkostoissa, kuten Länsi-Suomen Remontti hankkeen ja Sosiaalialan osaamiskeskus Vasson tilaisuuksissa. Järjestön nettisivuilla ylläpidettiin keskitettyä palveluhakua jäsenjärjestöjen palveluista. Alan ammattilaisille jaettiin lisäksi järjestön hankkeissa tuotettuja palvelukarttoja, jotka sisälsivät tietoa jäsenjärjestöjen palveluista, kohderyhmistä, toiminta-alueista, ammattilais- ja vapaaehtoistoiminnasta ja yhteyksistä. Syksyn strategiakyselyssä toiminnanjohtajat arvioivat järjestön onnistuneen järjestötyön näkyvyyden lisäämisessä, toiminnan ja osaamisen esille tuomisessa, tiedottamisessa, jäsenten huomioimisessa ja verkostoinnissa. Vuoden aikana jatkettiin Suomen Uusperheellisten Liiton järjestösihteerin mentorointia osana järjestöille annettavaa arvioinnin ja projektihallinnan tukea. Toiminnanjohtajan antama mentorointi käynnistyi syksyllä 2011 Sosten arviointimentorikoulutuksessa. Mentorointisuhde jatkuu vielä keväälle Toiminnanjohtajien aamukahvitilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana kolme kertaa. Keskusteluteemoina olivat uuden palkkajärjestelmän käyttöönotto, juhlavuoden tapahtumat, strategia vuosille , järjestöjen hyvä hallinto ja hallitustyöskentely sekä järjestöissä käytössä olevat palkitsemistavat. Toiminnanjohtajien antaman palautteen mukaan tilaisuudet olivat onnistuneita ja ne toimivat heille tärkeinä vertaisverkostoina. Järjestö vuokrasi kuudelle jäsenjärjestölle toimistotiloja perhetalossa ja ylläpiti yhteistä tietoliikenneverkostoa, keskitettyä kopiointia ja siivousta. Lisäksi järjestö vuokrasi kokous- ja koulutustiloja jäsenjärjestöille jäsenhintaan. Osa muista jäsenjärjestöistä hyödynsi talon kokous- ja ryhmätiloja omassa toiminnassaan. Toimintasuunnitelmaan kirjattua projektihallinnan, arvioinnin ja johtamisen koulutusta jäsenjärjestöille ei toteutettu rahoituksen puutteen vuoksi. Järjestö haki syksyllä 2011 Opintotoiminnan Keskusliiton jäsenyyttä, mitä ei hyväksytty. Koulutukset oli tarkoitus järjestää Opintotoiminnan Keskusliiton rahoituksella. Perhetalo Heidekenin toiminnan kehittäminen Perhetalo Heideken on varsinaissuomalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimivien jäsenjärjestöjen yhteinen talo. Perhetaloa kehitettiin edellisten vuosien tapaan järjestöjen ehkäisevän työn osaamis- ja kehittämiskeskuksena, vapaaehtoistyönkeskuksena sekä palveluja ja toimintaa tuottavana keskuksena, jossa jäsenjärjestöt tarjosivat monipuolisia palveluja ja toimintaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Järjestön toiminnassa korostui eriytyisesti ehkäisevän työn kehittäminen osana Murkkuneuvola hankkeen Linkki-toimintaa. Linkkitoiminta löysi nopeasti paikkansa perhetalolla ja mahdollisti tärkeän matalan kynnyksen ja varhaisen tuen palvelun alueen nuorille ja heidän vanhemmilleen. Perhetalo Heidekenillä sijaitsi seuraavien järjestöjen toimitilat: KOTA- Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Mannerheiminen Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Pelastakaa Lapset ry, Etelä-Suomen aluetoimisto, Turun toimipiste Suomen Uusperheellisten Liitto ry Turun ensi- ja turvakoti ry:n Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilari ja Jussityö Turun Seudun Yksinhuoltajat ry ja Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Nuorten Ystävät irtisanoi toimistohuoneensa toukokuun alusta ja muutti isompiin tiloihin Turussa. Vapautunut toimistohuone ja Idan Kammari vuokrattiin Pelastakaa Lasten toimistotilaksi elokuun alusta. Perhetalo Heidekenin koko henkilökunnalle suunnattuja talokokouksia pidettiin vuoden aikana yhteensä seitsemän kertaa. Niissä oli osallistujia keskimäärin 8-10 henkilöä/kerta. Kokoukset toimivat järjestöjen keskinäisinä viestintäkanavina ja niissä ideoitiin ja suunniteltiin yhteistyötä kulloisenkin tarpeen mukaan. Yhteisistä tilaisuuksista ja tapahtumista laadittiin koko vuotta koskeva vuosikello. Talon johtoryhmä ja viestintäryhmä kokoontuivat tarpeen mukaan.

8 8 Järjestön 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettiin kesäkuussa jäsenjärjestöjen henkilökunnalle ja luottamushenkilöille Sireenien aikaan -pihajuhla. Tilaisuuteen osallistui kaikkiaan 66 vierasta. Järjestö osallistui MLL:n Varsinais-Suomen piirin koordinoiman Perheiden Taiteiden yö-tapahtuman ( ) järjestämiseen. Tapahtumaa varten päivitettiin Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle yleisötapahtuman pelastussuunnitelma. Tapahtumaan osallistui n. 650 kävijää. Järjestö ylläpiti ja päivitti yhdessä MLL:n Varsinais-Suomen piirin ja talossa toimivien muiden jäsenjärjestöjen kanssa Perhetalo Heidekenin nettisivuja, joilla informoitiin kävijöitä ja asiakaskuntaa Perhetalolla toteutettavista tilaisuuksista ja tapahtumista. Imetyksen tuki ry:n näyttely pidettiin perhetalolla marraskuussa. Syksyn strategiakyselyyn vastanneiden toiminnanjohtajien mielestä järjestö oli onnistunut hyvin Perhetalo Heidekenin toiminnan vakiinnuttamisessa ja verkostoitumisessa. Myös perhetalon avaamisessa erilaisille toimijoille oli onnistuttu hyvin ja sen edistämistä pidettiin jatkossakin erittäin tärkeänä. Järjestö-kuntakumppanuuden edistäminen Järjestön keskeisenä tehtävänä on edistää ja lisätä jäsenjärjestöjen ja kuntien yhteistyötä ja kumppanuutta lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen ja palvelujärjestelmien kehittämisessä. Näihin kohdistuvaa konkreettista kehittämistyötä tehdään järjestön koordinoimissa kehittämishankkeissa (kts ss. 9-13). Johdon roolina on käynnistää ja ohjata kumppanuuteen perustuvia kehittämishankkeita, luoda niille hyviä toimintaedellytyksiä sekä antaa tukea hankkeiden vastuuhenkilöille hankkeiden johtamisessa. Johdon tehtävänä on myös edesauttaa verkostoitumista, tiedonkulkua, tulosten juurruttamista ja levittämistä järjestön ja sen jäsenjärjestöjen välille. Vuoden 2012 aikana tehostettiin toiminnanjohtajan antamaa tukea Yhdessä enemmän -hankkeen ja Murkkuneuvola-hankkeen vastuuhenkilöille. Yhdessä enemmän hankkeen koordinaattorin kanssa käynnistettiin keväällä joka toinen viikko kokoontuvat työkokoukset, joissa tuettiin hankkeen etenemistä, arviointia sekä tulosten juurruttamista ja levittämistä. Murkkuneuvolan projektipäällikön kanssa toteutettiin vastaavat palaverit kuukauden välein.

9 9 KEHITTÄMISTOIMINTA Yhdessä enemmän hanke RAY myönsi vuonna 2009 käynnistyneelle hankkeelle jatkorahoituksen vuosiksi tulosten juurruttamista ja levittämistä varten sekä PALVE -tietokannan kehittämiseksi alueelliseksi hakupalveluksi. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja lastensuojelujärjestöjen osallistumisesta kuntien hyvinvointisuunnitelmatyöhön ja järjestöjen palvelutiedon keräämisestä. Hanke tukee järjestöjen ja kuntien palvelujen yhteensovittamista ja tuottaa kuntakohtaista tietoa järjestöjen varhaisen tuen palveluista, hyvistä käytännöistä, resursseista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Hanke oli alkuvuoden ilman työtekijää. Jatkohanke pääsi aloittamaan toimintansa , kun hankkeen uusi koordinaattori, Kirsi Broström aloitti työnsä. Vuoden 2012 keskeisimmät tulokset Väliraportin valmistuminen Järjestökiertue Kirjaukset Salon hyvinvointisuunnitelmaan Järjestökyselyn toteutuminen ja analyysi, kyselystä tiedottaminen, kyselyn muokkaus ja jatkokehittäminen Palve-tietokannan siirto Järjestömessujen toteutuminen Hyvinvointitiedon tuottaminen Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n peruspalvelujen ja ehkäisevän lastensuojelun tiedonkeruu lähetettiin helmikuussa jäsenjärjestöille ja emojärjestölle. Kyselyllä kerättiin kuntakohtaista tietoa varhaisen tuen palveluista hankkeen pilottikunnista (Turku, Salo, Raisio, Masku, Mynämäki ja Nousiainen) vuodelta Kyselyn pohjalta laadittiin entistä tiiviimpi Varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa palveluraportti. Pilottikunnille laadittiin ja lähetettiin kuntakohtaiset tiedotteet kyselyn tuloksista. Kyselyä muokattiin ja kehitettiin edelleen helpommin vastattavaksi syksyllä Muokkauksia tehtiin sekä kyselyn sisältöön että tekniseen toteutukseen. Sähköisen palveluhaun kehittäminen Lastensuojelun Keskusliiton kehittämä ja ylläpitämä sähköinen Palve-palveluhaku tietokanta siirrettiin toimintavuoden aikana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:lle. Vuoden aikana toteutettiin - tietokannan tekninen siirto - tietokannan alueellistaminen - selvityksiä tietokannan kehittämismahdollisuuksista - pieniä kehittämistoimenpiteitä - jäsenjärjestöille tiedotus muutoksista - kehittämistyön kilpailutuksen valmisteleminen Kuntien hyvinvointisuunnitelmatyöhön osallistuminen Hankkeen koordinaattori osallistui Salon hyvinvointisuunnitelman laatimiseen. Salon suunnitelmaan saatiin mukaan yleisesittely järjestöjen toiminnan tärkeydestä, Murkkuneuvola-hankkeen esittely sekä erillinen liite Salossa toimivista jäsenjärjestöistä ja niiden palveluista. Lisäksi hankkeessa seurattiin hyvinvointisuunnitelmien toteutumista Turussa, Raisiossa ja Perusturvakuntayhtymä Akselissa (Masku, Mynämäki, Nousiainen) osallistumalla kuntien lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmiin.

10 10 Järjestöyhteistyö Hankkeessa toteutettiin toimintavuoden aikana jäsenjärjestöihin suunnattu järjestökiertue, jossa uusi koordinaattori tutustui jäsenjärjestöihin ja kartoitti niiden toiveita ja tuen tarvetta suhteessa emojärjestöön ja kunta-järjestöyhteistyöhön. Perhetalo Heidekenillä järjestettiin marraskuussa Järjestömessut neljättä kertaa. Messuilla oli näytteilleasettajina 21 jäsenjärjestöä, messujen kävijämäärä oli n. 400 henkilöä. Hankkeen koordinaattori piti vuoden aikana tiiviisti yhteyttä jäsenjärjestöihin tiedottamalla hankkeen ajankohtaisista kuulumisista sekä muista ajankohtaisista asioista. Julkaisut, hankkeen levittäminen ja juurruttaminen Hankkeen väliraportti vuosilta valmistui huhtikuussa. Väliraporttia postitettiin laajalti sidosryhmille ja jaettiin erilaisissa tilaisuuksissa. Väliraportti on hankkeen toimintojen levittämisen ja juurruttamisen väline. Muita vuoden aikana tuotettuja julkaisuja olivat: - jatkohankkeelle tuotettu esite - jäsenjärjestöille suunnattu jäsenedut -esite - esite jäsenjärjestöjen kesätoiminnasta - keskusteluavun palvelukartta Tukiprosessit Hankkeessa tehtiin koko vuosi suunnitelmallista kehittämistyötä koordinaattorin ja toiminnanjohtajan yhteisten työkokousten muodossa, joita pidettiin joka toinen viikko. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Murkkuneuvola -hanke Vuosi 2012 oli Murkkuneuvola-hankkeessa ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Hankkeessa kehitetään Linkki-toimintaa eli varhaisen tuen ja matalan kynnyksen palveluita vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen yhteistyössä kunta- ja järjestökumppaneiden kanssa. Tarkoituksena on tarjota apua ja tukea murrosikään, nuoruuteen ja vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päämääränä on pysyvän muutoksen aikaansaaminen nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden järjestämisessä ja toimintatavoissa. Vuoden 2012 keskeisimmät tulokset Vanhempien vertaisryhmien (Murkkufoorumit ) käynnistyminen Nuorten vertaisryhmien käynnistyminen -verkkosivut Vauhdilla aikuisuuteen -opas ja sen jakelu (painos 2x 5000kpl) 1. versio Linkki-toiminnan palvelutarjottimesta Omin jaloin -menetelmäkoulutus yhteistyössä Remontti-hankkeen kanssa Toimintamuotoja vuonna 2012 olivat henkilökohtainen tuki ja ohjaus, vanhempien vertaisryhmät, nuorten vertaisryhmät, Eväitä vanhemmuuteen -illat, muu toiminta nuorille ja vanhemmille sekä ammattilaisten koulutus.

11 11 Henkilökohtainen tuki ja ohjaus Henkilökohtaisen tuen muotoja ovat ohjaus ja neuvonta puhelimitse tai sähköpostitse sekä lyhytkestoinen keskusteluapu. Henkilökohtainen tuki ja ohjaus on tarkoitettu nuorille ja vanhemmille, joko yhdessä tai erikseen, myös ammattilaiset voivat ottaa yhteyttä omaan asiakkaaseen liittyvissä asioissa. Yhteydenoton syynä ja keskustelun aiheena voi olla esimerkiksi huoli nuoren käyttäytymisestä tai mielialasta, huoli perhetilanteesta tai vanhemmuuden tukeminen. Henkilökohtaista tukea ja ohjausta antavat hankkeen koordinaattorit Turussa Perhetalo Heidekenillä, Salossa Armfeltin yläkoulussa ja Raision perhekeskuksessa (syksystä 2012 alkaen, aiemmin Vaisaaren koulussa). Ohjausta ja neuvontaa annettiin toimintavuonna 108 kertaa ja lyhytkestoista keskusteluapua 101 kertaa. Asiakkaista 111 oli nuorten vanhempia ja 82 nuoria, ammattilainen oli asiakkaana 40 kertaa. Henkilökohtaista tukea ja ohjausta toteutettiin kaikissa kolmessa hankekunnassa. Osana työmuotoa Turussa ja Raisiossa käynnistettiin syksyllä Omin jaloin - ehkäisevän lastensuojelun työmenetelmän kokeilu muutaman asiakasperheen kanssa. Henkilökohtainen tuki ja ohjaus v Määrä Ohjaus ja neuvonta 108 Lyhytkestoinen keskusteluapu 101 Yhteensä 209 Asiakas Määrä Vanhempi 111 Nuori 82 Ammattilainen 40 Kunta Kpl Raisio 60 Salo 64 Turku 82 Vanhempien vertaisryhmät Vanhempien avoimet vertaisryhmät eli Murkkufoorumit käynnistettiin Perhetalo Heidekenillä ja Raision perhekeskuksessa tammikuussa ja Salossa syyskuussa. Ryhmät ovat murrosikäisten vanhemmille suunnattuja avoimia, ammatillisesti ohjattuja vertaisryhmiä, joissa käsitellään murrosikään ja vanhemmuuteen liittyviä teemoja. Turussa ja Raisiossa ryhmien ohjaajana toimi hankkeen työntekijä työparinaan kunnan, järjestön tai Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työntekijä. Salossa ryhmän ohjauksesta vastasi MLL:n Varsinais-Suomen piirin työntekijä työparinaan kunnan tai järjestön ammattilainen. Jäsenjärjestöistä Murkkufoorumien toteutuksessa olivat vuonna 2012 mukana myös EHJÄ ry, SPR Turun Nuorten turvatalo ja Turun ensi- ja turvakoti ry. Toimintavuoden aikana pidettiin yhteensä 26 Murkkufoorumia, joihin osallistui 124 vanhempaa. Kerätyn palautteen mukaan vanhemmat kokivat Murkkufoorumien aiheet hyödyllisiksi (ka 3,8 asteikolla 1-4) ja ryhmien ilmapiirin avoimeksi ja turvalliseksi (ka 3,8) sekä arvioivat saaneensa kokoontumisista lisää eväitä vanhemmuuteen (ka 3,3). Murkkufoorumit arvioitiin hyväksi tavaksi tukea vanhemmuutta (ka 3,5). Nuorten vertaisryhmät Raisiossa käynnistettiin tammikuussa yhteistyössä Raision erityisnuorisotyön kanssa 7. luokan pojille suunnattu suljettu vertaisryhmä, jonka tavoitteena on sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja mielekäs tekeminen vapaa-aikaan. Ryhmässä oli mukana kahdeksan poikaa ja kokoontumisia oli vuoden aikana 27. Ryhmän ohjaajina toimivat kunnan erityisnuorisotyöntekijä sekä Raide ry:n nuorisotyöntekijä. Ryhmä jatkaa toimintaansa keväällä 2013.

12 12 Salossa Halikon lukiossa suunniteltiin ja käynnistettiin yhteistyössä Kota ry:n kanssa RennoX-ryhmä stressaaville ja jännittämisestä kärsiville opiskelijoille. Ryhmä koottiin yhteistyössä lukion opiskelijahuollon kanssa ja siihen osallistui neljä nuorta. Ryhmä kokoontui loppuvuoden aikana viisi kertaa ja se päättyy tammikuussa Turussa ja Raisiossa oli tarkoitus käynnistää vuoden aikana Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton kehittämä Vetskari-vertaisryhmä vanhempiensa eron kokeneille nuorille. Laajasta markkinoinnista ja tiedotuksesta huolimatta ryhmiin ei kuitenkaan saatu riittävästi nuoria. Eväitä vanhemmuuteen -illat Eväitä vanhemmuuteen -illat ovat asiantuntijan alustamia luento- ja keskustelutilaisuuksia nuorten vanhemmille. Vuoden 2012 aikana toteutettiin Salossa yksi ja Turussa neljä Eväitä vanhemmuuteen -iltaa, joiden aiheina oli viisaasti verkossa, nuorten syömishäiriöt, vanhemman jaksaminen, kahden kodin nuoret ja nuoren seksuaalisuus. Iltojen asiantuntijoina oli kuntien ja järjestöjen ammattilaisia; jäsenjärjestöistä mukana toteutuksessa olivat MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry ja Suomen Uusperheellisten Liitto ry. Iltoihin osallistui 61 vanhempaa. Kerätyn palautteen mukaan osallistujat pitivät iltoja hyvänä tapana tukea vanhemmuutta ja kokivat saaneensa lisää eväitä vanhemmuuteen ja jaksamiseen. Muu toiminta nuorille ja vanhemmille Hanke julkaisi yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa murrosikäisten vanhemmille suunnatun Vauhdilla aikuisuuteen -oppaan, jota jaettiin vuoden aikana maksutta eri tilaisuuksissa nuorten vanhemmille ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Seurakuntayhtymän kautta opasta jaettiin myös kaikille rippikoululaisten vanhemmille. Opasta on jaettu pilottikuntien lisäksi myös muualle Varsinais-Suomeen. Hankkeen pilottikouluissa Salossa ja Raisiossa toteutettiin vuoden aikana Päihdebussi/-parkkivierailut yläkoululaisille yhteistyössä Raide ry:n kanssa ja lukiolaisten hyvinvointipäivä yhteistyössä kunta- ja järjestökumppaneiden kanssa. Turun AMK:n sosionomiopiskelijat toteuttivat lisäksi Perhetalo Heidekenillä hyvinvointipäivän lukiolaisille (Tukialus-projekti). Yhteistyössä Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n kanssa toteutettiin Vanhempien eron ABC-illat (yht. 4) kaikissa hankekunnissa. Ammattilaisten koulutus Yhteistyössä Kaste I -ohjelman Remontti-hankkeen kanssa järjestettiin kaksipäiväinen Omin jaloin - ehkäisevän lastensuojelun menetelmäkoulutus kuntien ja järjestöjen ammattilaisille. Lisäksi järjestettiin kolmipäiväinen Vetskari-ryhmän ohjaajakoulutus yhteistyössä Kasvatus- ja perheneuvontaliiton kanssa. Näihin koulutuksiin osallistui kaikkiaan 81 kuntien ja järjestöjen työntekijää. Yhteiset koulutukset ovat osaltaan tuoneet toimintaan lisää ammattilaisia ja luoneet siten uutta pohjaa yhteistyölle. Tiedotus Linkki-toiminnalle tuotettiin alkuvuodesta omat nettisivut, Linkki-toiminta on myös Facebookissa, jossa tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista ja toiminnasta, ja jonne linkitetään nuorten ja vanhempien hyvinvointiin liittyviä uutisia. Alkuvuodesta tehtiin myös nuorille suunnattu esite toiminnasta ja Linkki-tarra. Toiminnasta tiedotettiin eri kohderyhmille vuoden aikana seuraavasti: - info- ja esittelytilaisuudet, tapahtumat (n osallistujaa) - artikkelit paikallislehdissä (9 kpl) ja jäsenjärjestöjen lehdissä (3 kpl) - maksulliset mainokset paikallislehdissä (3 kpl) - Linkin sähköinen tiedote (9 kpl)

13 13 Verkostot ja yhteistyö Hankkeessa mukana olevat jäsenjärjestöt osallistuivat vuoden aikana hankkeen kehittämistyöhön - sekä suoraan asiakkaisiin kohdentuvaan työhön että hankkeen koordinoimiin verkostoihin ja työryhmiin. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin osallistui ammattilaisia myös muista jäsenjärjestöistä. Kuntakumppaneiden kanssa tehtävän kehittämistyön tuloksia olivat mm. yhteinen työparityöskentely Raision perheneuvolan kanssa ja maininnat Linkki-toiminnasta Raision ja Salon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa. Kaste I -ohjelman Remontti-hankkeen kanssa yhteistyötä tehtiin yhteisen koulutuksen lisäksi osallistumalla Nuorisopilotin Kasvamme yhdessä -vanhempainiltoihin. Yhteistyötä on tarkoitus tiivistää jatkossa, Linkki-toiminta on mainittu yhteistyökumppanina Kaste II - ohjelmaan valmisteltavassa Turun hankesuunnitelmassa. Hankkeen koolle kutsumina ja koordinoimina työryhminä käynnistettiin loppuvuodesta Omin jaloin - yhteistyöryhmät Turussa ja Raisiossa. Työryhmissä on mukana kuntien ja järjestöjen ammattilaisia. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa ja Linkki-rukkanen työryhmä kuusi kertaa. Vuoden aikana hankkeen työntekijät osallistuivat lisäksi seuraavien työryhmien toimintaan: Pilottikoulujen oppilashuoltoryhmät (3), Nuoret aikuiset -verkosto (Turku) ja Nuorten kanssa työskentelevät -ryhmä (Salo). VIESTINTÄ Järjestön viestintä tukee järjestön omaa vaikuttamistyötä ja jäsenjärjestöissä tehtävää työtä. Viestintää toteutetaan osana perustoimintaa ja järjestön hankkeita. Neljä kertaa vuodessa ilmestyneillä Uutiskirjeillä informoitiin säännöllisesti jäsenjärjestöjä, julkisen sektorin toimijoita sekä yhteistyökumppaneita järjestön ja sen hankkeiden ajankohtaisesta toiminnasta. Hankkeet julkaisivat lisäksi toiminnastaan omat projektitiedotteensa. Järjestö tiedotti jäsenjärjestöjen palveluista ja toiminnoista esitteiden, verkkosivujen ja palvelukarttojen avulla sekä henkilökohtaisesti yhteistyöfoorumeissa. Palvelukarttoja jaettiin laajasti kuntien ja järjestöjen toimijoille. Verkkosivuilla ylläpidettiin PALVE tietokantaan perustuvaa palveluhakua, jota tullaan kehittämään alueellisena tietokantana osana Yhdessä enemmän hanketta. Järjestön verkkosivuilta oli lisäksi linkit jäsenjärjestöjen omille verkkosivuille ja perhetaloheideken.fi verkkosivuille, joita järjestö myös ylläpiti yhteistyössä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa. Jäsenjärjestöjen johtohenkilöille suunnattua viestintää toteutettiin lähettämällä hallituksen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat kaikkiin jäsenjärjestöihin sähköpostitse. Esityslistojen ja pöytäkirjojen avulla jäsenjärjestöjohdolla oli mahdollisuus seurata asioiden valmistelua ja päätöksentekoa järjestössä. Huhtikuussa järjestön verkkosivuille avattiin suljettu työhuone hallitustyöskentelyä varten. Tarkoituksena oli helpottaa hallituksen kokousasiakirjojen saavutettavuutta ja luoda foorumi, jossa hallituksen jäsenet voivat keskustella sekä jakaa tietoja ja dokumentteja keskenään. Keskustelufoorumin käyttö oli vielä vähäistä vuoden aikana. Viestinnässä korostui järjestön 10-vuotisjuhlavuoden tapahtumat. HALLINTO JA TALOUS Luottamuselimet, johtaminen Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Maija Perho ja varapuheenjohtajana Elina Heikkilä. Hallituksen tukena työskenteli työvaliokunta, joka kokoontui kolme kertaa, näistä kaksi kokousta pidettiin sähköpostikokouksena. Työvaliokuntaan kuului hallituksen puheen-

14 johtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen valitsemana jäsenenä Anja Tolonen. Esittelijänä toimi toiminnanjohtaja Eija Heimo. Kevätkokous pidettiin Kevätkokouksessa oli läsnä kokousedustajat yhdestätoista eri jäsenjärjestöstä. Kevätkokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja vuosikertomus vuodelta Sääntömääräinen syyskokous pidettiin , siihen osallistui virallisia edustajia kymmenestä eri jäsenjärjestöstä. Syyskokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013 ja valittiin kolme uutta jäsentä hallitukseen erovuoroisten tilalle. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry oli vuonna 2012 jäsenenä tai osakkaana seuraavissa yhteisöissä: Lastensuojelun Keskusliitto Sosiaalialan Työnantajat ry Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin hallitus, varsinaisina jäseninä Eija Heimo (vpj.), Hannele Suomi ja Pekka Larkela ja varajäseninä Elina Heikkilä, Anja Tolonen ja Jari Lehtinen. Kiinteistöosakeyhtiön hallitus kokoontui neljä kertaa vuoden aikana. Sosiaalialan osaamiskeskus Ab Vasso Oy 14 Järjestön jäsenenä voi olla rekisteröity yhdistys, säätiö tai yhteisö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa. Vuoden 2012 lopussa järjestössä oli 28 jäsentä. Kataja ry:n jäsenyys järjestössä päättyi vuoden lopussa. Järjestön jäsenjärjestöt on lueteltu liitteessä 1. Talous Tilikauden 2012 alijäämäksi tuli -5326,97. Alijäämän syntyyn vaikutti suurelta osin 10 vuotisjuhlavuoden tilaisuuksista syntyneet kustannukset. Juhlaseminaarin osallistumismaksutuotot olivat 3080, joka oli 7000 budjetoitua vähemmän. Hallitukselle raportoitiin säännöllisesti järjestön taloudesta kuukausittaisten kuluraporttien ja neljännesvuosittaisten tuloslaskelmien avulla. Järjestön toiminnan suurin rahoittaja oli Raha-automaattiyhdistys, sen osuus järjestön tuotoista oli yhteensä 76%. RAY:n rahoitus hallintoon ja perustoimintaan oli ja projektitoimintaan ,62. RAY rahoitti lisäksi investointirahoituksella Perhetalo Heidekenin lämmönsiirtimen ja puurakennuksen peltikaton uusimista. Hallinnolliseen toiminta-avustukseen haettiin syksyllä korotusta, joka sille myönnettiin vuoden 2013 alusta. Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet säätiö myönsi lisäksi avustuksen perhetalon peruskorjauksiin. Sillä voitiin kattaa investointihankkeen omarahoitusosuus ja koulutustilojen välisten desibeliovien hankinta. Järjestön rahoituslähteet vuonna % 3% 14% 7% 58% RAY-avustukset, projektit RAY-avustukset, toiminta-avustus RAY-avustukset, investoinnit 15% Muu avustusrahoitus Vuokratuotot Muut tuotot

15 15 Järjestön tuotot vuosina Tuotot RAY kohdennettu toiminta-avustus RAY-yleisavustus RAY -projektit RAY- investointirahoitus Yleisavustus (Turku) Vuokratuotot (tilavuokrat, ym) Muu avustusrahoitus Varainhankinta Kulukorvaukset Palkkatuki Muut tuotot Tuotot yhteensä Järjestön kulut vuosina Kulut Henkilöstökulut Toimintakulut, tiedotus, tutkimus Hallinto- ja toimistokulut Tilakustannukset (varsin.toiminta) Hoitovastikkeet, korot, ym Hankinnat, ym Muut kulut 1015 Investointi (peltikatto, lämmönsiirrin) Poistot Kulut yhteensä Tilikauden yli-/alijäämä Turun kaupunki myönsi järjestölle toiminta-avustusta 2000 yhdistyksille jaettavasta toiminta-avustusmäärärahasta. Määräraha mahdollisti osaltaan perustoiminnan tuen yhteistyöhankkeiden kehittämiselle. Sosiaalialan järjestöjä koskeva uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön alkaen. Työehtosopimuksen mukaiset yleiskorotukset 2,4 % maksettiin henkilökunnalle alkaen. Lisäksi maksettiin helmi-kuun palkanmaksun yhteydessä kertakorvauksena 150 kannustuserä kaikille työntekijöille. Vuoden 2012 lopussa järjestöllä oli rahalaitoslainaa jäljellä yhteensä Lainaa lyhennettiin vuoden aikana Lainan korot olivat 9661,62. Järjestö otti loppuvuodesta 2007 ja alkuvuodesta 2008 lainaa Perhetalo Heidekenin kiinteistön ja tontin ostoa varten yhteensä , laina-ajan ollessa 20 vuotta. Osa lainasta ( ) otettiin kiinteäkorkoisena lainana ja osa ( ) sidottiin markkinakorkoiseen 12 kk:n euriboriin. Varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta Varainhankinnalla sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnalla katettiin järjestön hallinnon ja perustoiminnan kuluja yhteensä 22510, mitä osuutta toiminnasta RAY:n hallinnollinen toiminta-avustus ei riittänyt kattamaan. Vuonna 2012 järjestön varainhankinta muodostui osin jäsenmaksutuloista, jotka olivat yhteensä Jäsenmaksun suuruus oli 100 niiltä jäsenjärjestöiltä, joilla oli palkattua henkilökuntaa ja 60

16 16 niiltä järjestöiltä, jotka toimivat puhtaasti vapaaehtoisvoimin. Jäsenjärjestöistä vapaaehtoisvoimin toimi seitsemän järjestöä. Palkattua henkilökuntaa oli 21 jäsenjärjestöllä. Jäsenmaksu säilyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna. Osana rahoitustoimintaa järjestö vuokrasi toimitiloja jäsenjärjestöille sekä kokous- ja ryhmätiloja myös muille tahoille perusjärjestötyön, hallinnon, lainanhoitokulujen ja kiinteistön hoitoon liittyvien kulujen kattamiseksi. Vuoden 2012 lopussa järjestön vuokralaisina oli Perhetalo Heidekenillä kaikkiaan kuusi järjestöä. Toimistotilojen vuokraa korotettiin 0,80 /m²/kk tammikuun alusta lähtien. Korotus johtui energiakustannusten noususta. Kokous- ja koulutustilojen vuokrauksessa saavutettiin vuoden aikana hyvin sille asetetut tavoitteet. Niiden vuokratuotot kasvoivat 36 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui pääasiassa pitkäkestoisista työllisyyskoulutuksista, joita perhetalolla pidettiin. Perhetalo Heidekenin kiinteistö Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n toimitilat sijaitsevat Perhetalo Heidekenillä. Järjestön omistuksessa on 54,29 % Perhetalo Heidekenin kiinteistön osakkeista ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n omistuksessa 45,71%. Osakkeenomistajat perustivat joulukuussa 2007 Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin, joka omistaa ja hallitsee Perhetalo Heidekenin kiinteistöä. Perhetalo Heidekenin isännöinnistä vastaa Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy ja kiinteistön huollosta Kiinteistöhuolto J. Rusanen Oy. Kiinteistöosakeyhtiö Heideken toteutti vuoden 2012 aikana yhdessä järjestön ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kanssa päärakennuksen lämmönsiirtimen ja piharakennuksen peltikaton uusinnan syksyllä 2007 tehdyn kuntokartoituksen korjaussuunnitelman mukaisesti. Järjestö oli edustettuna Kiinteistöosakeyhtiö Heidekenin hallituksessa osakkuuttaan vastaavasti. Kiinteistöosakeyhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 4 ja yhtiökokous 2 kertaa. KOY Heidekenin hallituksen järjestöedustajat ilmenevät Liitteestä 1. Henkilöstö Vuoden 2012 aikana järjestössä työskenteli kuusi kokopäiväisessä työsopimussuhteessa olevaa työntekijää ja kaksi osa-aikaista työntekijää työllistämistuella. Toimistosihteerin työtehtävät jakautuivat perusjärjestötyön, Yhdessä enemmän hankkeen ja Murkkuneuvola hankkeen kesken. Kehittämiskeskustelut käytiin työntekijöiden kanssa keväällä ja syksyllä. Viikoittaisissa työkokouksissa käytiin läpi ajankohtaisia asioita ja päivitettiin työsuunnitelmia. Koko henkilökuntaa koskevat viikkopalaverit pidettiin maanantaisin. Henkilöstö kehitti itseään aktiivisesti osallistumalla alaa koskevaan koulutukseen. Murkkuneuvola -hankkeen henkilöstö osallistui lisäksi työnohjaukseen, yhteensä 10 kertaa. Henkilökunnan kehittämispäivät pidettiin maaliskuussa ja lokakuussa ja Tyky-päivät toukokuussa ja marraskuussa. Osana työhyvinvointia henkilökunnalle jaettiin kulttuuri/ liikuntasetelit. Työtyytyväisyyskyselyä ei toteutettu suunnitelmien mukaisesti vuoden aikana. Työsuhteiden päättyessä työntekijät täyttivät lomakkeen, jossa antoivat palautetta työstään, työyhteisön ilmapiiristä, yhteistyöstä ja johtamisesta. Annetun palautteen mukaan työntekijät olivat edellisten vuosien tapaan tyytyväisiä järjestön työilmapiiriin, sisäiseen yhteistyöhön ja esimiestyöskentelyyn. Järjestön työterveyshuolto toteutettiin Lääkäriasema Pulssin kanssa tehdyllä sopimuksella. Henkilöstöä koskevat tunnusluvut kerrotaan tarkemmin henkilöstötilinpäätöksessä (Liite 2).

17 17 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT, LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUDET Järjestön toiminnassa merkittävimpiä riskejä ovat aikaisempien vuosien tapaan Perhetalo Heidekenin kiinteistön lainojen hoitoon ja toimitilojen vuokraustoimintaan liittyvät riskit. Sijoitus- ja rahoitustoiminnasta saaduilla vuokratuotoilla katetaan lainanhoitokulujen lisäksi niitä perustoiminnan kuluja, joita ei hallintoon kohdistuvalla toiminta-avustuksella pystytä kattamaan. Perhetalo Heidekenin ostosta syntyneet lainanhoitokulut, vuositasolla n , rasittavat tulevinakin vuosina järjestön taloudenhoitoa. Tästä summasta lainan lyhennyksen osuus on vuosittain ja korkokulujen osuus n Lainanhoitokulut ovat kuitenkin seuraavien viiden vuoden aikana hyvin ennustettavissa, johtuen siitä, että suurin osa lainasta on sidottu kiinteään korkoon ja suojattu koronvaihtosopimuksella koronnousua vastaan. Kokous- ja ryhmätiloista saadut vuokratuotot kasvoivat vuoden 2012 aikana huomattavasti suhteessa edellisiin vuosiin, mikä omalta osaltaan helpotti rahoitustilannetta. Tulevien vuosien tuotto-odotukset perustuvat arvioon jatkuvasta hyvästä käyttöasteesta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että järjestöt käyttävät aktiivisesti tiloja omiin koulutuksiinsa ja ryhmien pitämiseen sekä siihen, että myös työvoimapoliittiset koulutukset jatkuvat perhetalolla. Tehostettua tilojen markkinointia on tärkeää myös jatkossa toteuttaa käyttöasteen ja vuokratuottojen varmistamiseksi. Järjestön hallinnon ja perustoiminnan rahoitukseen saatiin vuonna 2012 RAY:ltä ns. hallinnollista kohdennettua toiminta-avustusta, jonka suuruus oli Tähän rahoitukseen saatiin RAY:ltä vuoden 2013 alusta korotus. Aiempaa suurempi rahoitus mahdollistaa jatkossa toiminnanjohtajan lisäksi järjestösihteerin kokopäiväisen työsuhteen ja mahdollistaa hallinnon ja perustoiminnan laadullisen kehittämisen.

18 18 LIITE 1 JÄSENJÄRJESTÖT, HENKILÖKUNTA, HALLITUS, TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT Jäsenjärjestöt vuonna 2012 (jäsenjärjestöjä yhteensä 28) Auralan Kerhokeskus ry Folkhälsans Förbund rf. Erityishuoltojärjestöjen Liitto EHJÄ ry SOS-Lapsikylä Kataja ry KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun Kriisikeskus Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Nuorten Perhetuki ja tiedotusyhdistys Raide ry Nuorten Ystävät Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Operaatio Toivo ry Pelastakaa Lapset Perhekuntoutuskeskus Lauste Sateenkaari Koto ry Suomen Punainen Risti, Turun Nuorten turvatalo Suomen Uusperheellisten Liitto ry Turun ensi- ja turvakoti ry Turun Kaupunkilähetys ry Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry Turun Lazaruspalvelu ry Turun NMKY ry Turun seudun elatusvelvolliset ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Varsinais-Suomen Sijoituslasten vanhemmat ry Yhteiset Lapsemme All our children ry Hallitus vuonna 2012 Puheenjohtaja Maija Perho, ohjelmajohtaja Jäsenet Heikkilä Elina, KOTA-Lasten ja nuorten hyvinvointi ry, varapuheenjohtaja varajäsen, Haataja-Nurminen Raija, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Ketonen Jussi, Perhekuntoutuskeskus Lauste varajäsen, Kiesiläinen Kari, SOS -Lapsikylä ry Regina Strandberg, Folkhälsans Förbund rf. varajäsen, Koskinen Samuli, Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Lehtinen Jari, Suomen Uusperheellisten Liitto ry varajäsen, Kirsi Broström, Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry, asti varajäsen Sini-Kukka Malmberg, Turun Kaupunkilähetys ry, alkaen Luoto Sami, Pelastakaa Lapset ry varajäsen, Lahdenkauppi Ilpo, Turun NMKY ry Tolonen Anja, SPR:n Turun Nuorten turvatalo varajäsen, Mika Palasto, Turun seudun elatusvelvolliset ry Heimo Eija, toiminnanjohtaja, hallituksen sihteeri Syrjänen Johanna, projektipäällikkö, Murkkuneuvola-hanke, henkilöstöedustaja

19 19 Työvaliokunta vuonna 2012 Perho Maija, puheenjohtaja Heikkilä Elina, KOTA-Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Tolonen Anja, SPR.n Turun Nuorten turvatalo Heimo Eija, toiminnanjohtaja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n henkilökunta Broström Kirsi, koordinaattori, Yhdessä enemmän hanke ( alkaen) Heimo Eija, toiminnanjohtaja Kokkonen Lyydia, kokous-/aulaemäntä ( ) Korpinen Marita, kokous-/aulaemäntä ( asti) Nurmi Anu, koordinaattori, Murkkuneuvola -hanke Rosten Kirsi, koordinaattori, Murkkuneuvola -hanke Smiley Soile, toimistosihteeri/projektisihteeri Syrjänen Johanna, projektipäällikkö, Murkkuneuvola-hanke Tihinen Rita, kokous-/aulaemäntä ( asti) Tolonen Tuija, kokous-/aulaemäntä ( alkaen) Yhdessä enemmän hankkeen ohjausryhmä Elo-Kuru, Hannele Raision kaupunki Haataja-Nurminen Raija, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Heimo Eija, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, puheenjohtaja Koskinen Samuli, Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Lagström Hanna, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Orvasto Reima, Turun Lastenhuoltotyöntekijät ry, Grafiro Ouramo Vuokko, Turun kaupunki Ylä-Herranen Tiina, Lounais-Suomen Remontti hanke Yhdessä enemmän - hankkeen projektiryhmä Broström Kirsi, koordinaattori, Yhdessä enemmän -hanke Heimo Eija, toiminnanjohtaja Murkkuneuvola -hankkeen ohjausryhmä Haapanen Mari, Salon kaupunki Heikkilä Elina, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Hulkkonen Mikko, Raision kaupunki (varajäsen: Elo-Kuru Hannele) Kallio Hannele, Turun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Karppinen Tiina, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Kiviluoma Tea, Turun kaupunki, kasvatus- ja opetustoimi (varajäsen: Levola-Lyytinen Johanna) Larkela Pekka, Suomen Uusperheellisten Liitto ry Nurmi Anu, Murkkuneuvola -hanke Rippstein Katja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry (varajäsen: Haataja-Nurminen Raija) Rosten Kirsi, Murkkuneuvola -hanke Syrjänen Johanna, Murkkuneuvola -hanke Tolonen Anja, SPR Turun Nuorten turvatalo, pj. af Ursin Piia, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus (varajäsen: Lagström Hanna) Murkkuneuvola -hankkeen työryhmä Linkki-rukkanen Hallbäck-Vainikka Teija, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Heikkilä Elina, KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Härkönen Pekka, Turun ensi- ja turvakoti ry Karppinen Tiina, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Niinimäki Tuire, EHJÄ ry Nurmi Anu, Murkkuneuvola -hanke Ovaska Tytti, EHJÄ ry Rippstein Katja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Rosten Kirsi, Murkkuneuvola -hanke Syrjänen Johanna, Murkkuneuvola -hanke Tamminen Katja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Tommila Aija, Raide ry Tuomola Heidi, SPR Turun Nuorten turvatalo Kiinteistöosakeyhtiö Heideken Oy:n hallitus Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n edustajat: Heimo Eija, toiminnanjohtaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry varajäsen Elina Heikkilä Suomi Hannele, Turun ensi- ja turvakoti ry varajäsen Anja Tolonen, SPR Turun Nuorten turvatalo Pekka Larkela, Suomen Uusperheellisten Liitto varajäsen Jari Lehtinen, Suomen Uusperheellisten Liitto

20 20 Perhetalo Heidekenin johtoryhmä Haataja-Nurminen Raija, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Heimo Eija, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heidekenin viestintätyöryhmä Haataja-Nurminen Raija, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Heikkilä Elina, KOTA Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Heimo Eija, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Koivunen Ulla, MLL:n Varsinais-Suomen piiri ry Smiley Soile, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Perhetalo Heidekenin talokokous Heimo Eija, puheenjohtaja, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Talossa toimivat työntekijät

21 21 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstön määrä Vuoden 2012 aikana järjestössä työskenteli kuusi kokopäiväisessä työsopimussuhteessa olevaa työntekijää ja kaksi osa-aikaista työllistettyä (22,5 t/vk), jotka olivat oikeutettuja työllistämistuen korotettuun palkkatukeen. Järjestön projekteissa työskentelevien työntekijöiden työsuhteet olivat määräaikaisia. Toimistosihteerin/projektisihteerin tehtävät jakautuivat Murkkuneuvola -hankkeen (40%), Yhdessä enemmän hankkeen (30 %) ja perusjärjestötyön (30 %) kesken. Henkilöstön ammattirakenne 1 toiminnanjohtaja 1 projektipäällikkö, Murkkuneuvola-hanke 2 koordinaattoria, Murkkuneuvola-hanke 1 koordinaattori, Yhdessä enemmän hanke 1 toimistosihteeri/projektisihteeri 2 osa-aikaista aula/kokousemäntää Henkilöstön koulutustaso Järjestön vakinaisista ja määräaikaisista työntekijöistä viidellä oli ylempi yliopistollinen tutkinto ja yhdellä ammattikorkeakoulututkinto/opistotason tutkinto. Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden aikana henkilöstön työsuhteiden pysyvyys oli hyvä. Yhdessä enemmän -hankkeeseen palkattiin uusi koordinaattori edellisen lopetettua työsuhteensa loppuvuodesta. Yhdessä enemmän hankkeessa työskenteli vuoden aikana yksi yliopistollisen tutkinnon suorittanut työntekijä työelämäharjoittelijana. Henkilöstön ikä Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 45,5 vuotta, nuorimman ollessa 35 -vuotias ja vanhimman 62 - vuotias. Henkilöstön palveluksessaoloaika Vuoden 2011 lopussa henkilöstön työsuhteet järjestöön olivat: < 1 v. 1 henkilö 1-2 v. 2 henkilöä 3-9 v. 3 henkilöä Henkilöstön kehittyminen Henkilöstö kehitti itseään osallistumalla aktiivisesti alaa koskevaan koulutukseen. Yhdessä enemmän hankkeen työntekijä osallistui toimintakauden aikana Psykoterapeuttiset valmiudet erikoistumisopintoihin (30 op) Turun Ammattikorkeakoulussa (17 lähipäivää). Opintoihin liittyvä kehittämistehtävä Näkökulmia järjestölähtöiseen auttamistyöhön tehtiin Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestö ry:lle, jonka lopputuotteena syntyi keskusteluavun palvelukartta. Lisäksi henkilökunta osallistui 52 koulutus- ja seminaaripäivään. Murkkuneuvola-hankkeen työntekijöille järjestettiin työnohjausta 10 kertaa.

22 22 Poissaolot Vuonna 2012 henkilökunnan sairaslomapäiviä oli 31 päivää. Henkilökunnan sairaslomat lisääntyivät edellisestä vuodesta 5 päivää. Sairaan lapsen hoitopäiviä oli vain yksi v v v v.2012 Lapsen sairaus Oma sairaus Työhyvinvointi ja terveyshuolto Henkilöstön työterveyshuolto hoidettiin Lääkäriasema Pulssissa. Sopimus kattoi lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen akuutin sairaanhoidon ja siihen liittyvät rajoitetut laboratorio- ja röntgentutkimukset. Järjestössä otettiin käyttöön Varhaisen tuen ja puheeksioton -toimintamalli osana ehkäisevää työterveyshuoltoa. Henkilökunnan Tyky-päivät järjestettiin toukokuussa ja marraskuussa. Osana työhyvinvoinnin kehittämistä henkilökunnalle jaettiin 100 arvosta kulttuuri-/liikuntaseteleitä.