26 järjestöä: - Auralan Nuoret ry. - KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry. Suomen piiri ry. - Nuorten Ystävät. - Operaatio TOIVO ry

Transkriptio

1 Lastensuojelujärjestöjen palvelut Varsinais-Suomessa Raportti järjestökyselystä. Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Tietoa kyselyyn vastanneista järjestöistä Järjestöjen palveluita tuottavat ammattilaiset ja vapaaehtoiset Vapaaehtoisille tarjottava tuki ja koulutus Tietoa palveluiden käytöstä vuodelta 2014 Tulevaisuudennäkymiä Lastensuojelujärjestöt Lastensuojelujärjestöt keräsi toukokuussa 2015 tietoa jäsenjärjestöjensä tarjoamista palveluista edellisen toimintavuoden osalta. Kyselyn tavoitteena on koota jäsenjärjestöjen tiedot yhteen, jotta tiedon välittäminen lastensuojelujärjestöjen palveluista helpottuu. Järjestökysely toteutetaan vuosittain loppukeväästä. Järjestöiltä kysyttiin muun muassa niiden palvelujen tarjonnasta ja kohdehmistä, rahoituksesta, vapaaehtoistoiminnasta sekä asiakasmääristä. Tietoja tarkasteltiin koko tasolla. Aiempina vuosina on kysytty myös kuntakohtaisia tietoja Turun ja Raision osalta mutta tänä vuonna nämä jätettiin kyselystä pois, koska palvelujen käyttäjiltä ei välttämättä tiedustella mistä kunnasta he ovat eikä moni järjestö tilastoi osallistujamääriä kunnittain. Kyselyyn vastanneet järjestöt Lastensuojelujärjestöt :n lisäksi kaikille sen 27 jäsenjärjestölle. Tiedonkeruu toteutettiin Webropolkyselynä. Kyselyyn vastasi 26 järjestöä: - Auralan Nuoret - Erityishuoltojärjestöjen Liitto EHJÄ - Folkhälsans Förbund rf - KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi - Lounais-Suomen - SYLI - Länsi-Suomen etävanhemmat - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais- Suomen piiri - Nuorten Ystävät - Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais- Suomen yhdistys - Operaatio TOIVO - Pelastakaa Lapset - Perhekuntoutuskeskus Lauste - SOS-Lapsikylä - Suomen Punainen Risti, Turun Nuorten turvatalo - Suomen Uusperheiden Liitto - Turun ensi- ja turvakoti - Turun Kaupunkilähetys /TUAS-toiminta - Turun Lastenhuoltotyöntekijät - Turun NMKY - Turun Seudun Yksinhuoltajat - Lastensuojelujärjestöt - Perheterapiayhdistys - Sijoituslasten vanhemmat - Yhteiset Lapsemme. Lisätietoja kyselystä: koordinaattori Ann-Mari Lehti, p , ann-mari.lehti(at)vslapset.fi Järjestyksessään kuudes järjestökysely kohdennettiin - Raide - Sateenkaari Koto

2 Lastensuojelujärjestöt Sivu 2 Tietoa kyselyyn vastanneista järjestöistä Lastensuojelujärjestöjen palvelut Peruspalveluilla tarkoitetaan palveluita ja toimintaa, joka on tarkoitettu koko ikäluokalle riippumatta mahdollisesta erityisen tuen tarpeesta. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on eri tahojen antama erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Avohuollon tukitoimia täytyy järjestää viipymättä, kun lastensuojelun tarve on todettu. Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella. Jälkihuolto on sijoituksen jälkeistä lastensuojelun tukea itsenäistyvälle nuorelle tai alaikäisen lapselle ja hänen perheelleen. Palvelut ja kohdehmät Kyselyyn vastanneista järjestöistä suurin osa (18) tarjoaa peruspalveluita sekä ehkäisevän työn palveluita. Avohuollon palveluita tarjosi 12 järjestöä, jälkihuollon palveluita 8 järjestöä ja sijaishuollon palveluita 5 järjestöä. Melkein kaikki järjestöt (22) tuottavat palveluita aikuisille, vanhemmille ja perheille. Moni järjestö tuottaa palveluja myös kouluikäisille lapsille ja nuorille (21 järjestöä), Rahoitus Järjestöjen rahoitus koostuu monesta eri lähteestä. Kyselyyn vastanneista järjestöistä 15 sai vuonna 2014 Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusta. RAY:n avustuksia oli myönnetty kyselyyn vastanneille järjestöille yhteensä yli 3,8 miljoonaa euroa. nuorille aikuisille (20) sekä alle kouluikäisille lapsille (14). Toimipisteet 18 järjestöllä on toimipiste Turussa ja viidellä järjestöllä toimipiste lisäksi jossain muussa varsinaissuomalaisessa kunnassa. Viidellä järjestöllä ei ole kiinteää toimipaikkaa ollenkaan Varsinais- Suomen alueella. Kuntarahoitusta oli saanut 20 järjestöä. Kunnat rahoittavat järjestöjä monin eri tavoin ja rahoituksen suuruus riippuu kunnan lisäksi paljon toki myös järjestöstä ja niiden palvelujen luonteesta. Osa järjestöistä oli saanut kunnalta avustusta jonkin tietyn toiminnan järjestämiseen. Osa ei taas saa minkäänlaista avustusta, vaan kunnalta tuleva raha tulee palvelutuotannon kautta. Vaikka kuntarahoitusta saikin useampi järjestö kuin RAY:n avustusta, on yhteissumma kuitenkin huomattavasti pienempi. Muita kyselyyn vastanneiden järjestöjen tulonlähteitä ovat muun muassa varainhankinta, lahjoitukset, vuokratuotot, yritysyhteistyö, jäsenmaksut sekä kurssi- ja ohjaustoiminta.

3 Lastensuojelujärjestöt Sivu 3 Järjestöjen palveluita tuottavat ammattilaiset ja vapaaehtoiset Järjestöjen toiminnan rikkautena on usein ammattilaistyön ja vapaaehtoisuuden yhdistäminen. Palkattua henkilökuntaa oli 20 järjestöllä. Kokoaikaisia työntekijöitä oli kaikilla 20 järjestöllä, kymmenellä järjestöllä oli lisäksi osa-aikaisia työntekijöitä. Yhteensä kyselyyn vastanneilla järjestöillä oli 475 kokoaikaista työntekijää sekä 149 osa-aikaista työntekijää. Kuudella järjestöllä ei ollut ollenkaan palkattua henkilökuntaa alueella. Järjestöissä toimivien henkilöiden määrä on siis todella merkittävä. On myös huomioitava, että useassa järjestössä vapaaehtoistoimijoilla on suuri merkitys. Vapaaehtoisten toimijoiden määrä on myös usein paljon suurempi kuin palkattujen työntekijöiden määrä. 16 järjestöä ilmoitti, että heillä toimi aktiivisia vapaaehtoisia vuoden 2014 aikana. Vapaaehtoisten kokonaismääräksi ilmoitettiin 2076 henkilöä. Vapaaehtoiset ovat merkittävässä roolissa tuottamassa järjestöjen palveluja. Keskeisimmät vapaaehtoisvoimin, usein yhdessä ammattilaisten kanssa, tuotettavat palvelut vuonna 2014 olivat: - vertaishmätoiminta (12 järjestöä) - tukihenkilötoiminta (8 järjestöä) - erilaisten info- ja esittely tilaisuuksien pitäminen (8 järjestöä). Vaikka vapaaehtoistyöstä ei pääsääntöisesti makseta palkkaa, ei vapaaehtoistyön koordinointi ole kuitenkaan järjestöille maksutonta. Kuluja tuottavat muun muassa toiminnan organisointi ja suunnittelu, vapaaehtoisten tukeminen ja koulutukset sekä mahdolliset kulukorvaukset. Vapaaehtoisille tarjottava tuki ja koulutus Järjestöt tarjoavat vapaaehtoisilleen monipuolisesti tukea ja vapaaehtoisten ammattitaitoa ja jaksamista ylläpidetään monin erilaisin tukimuodoin. Vapaaehtoisille tarjottava tuki koostui pääasiassa vapaaehtoisten keskinäisestä vertaistuesta (14 järjestöä), virkistäytymistilaisuuksista ja yhteisistä tapaamisista (13 järjestöä), toiminnanohjauksesta/työnohjauksesta (11 järjestöä), vapaaehtoistyön peruskoulutuksesta (10 järjestöä) sekä lisä-/ jatkokoulutuksesta (10 järjestöä). Järjestöt tekevätkin paljon työtä sen eteen, että vapaaehtoisten jaksamisesta pidetään huolta ja että heidät koulutetaan työhönsä. Vapaaehtoisille suunnatut tukitoimet ja vapaaehtoistyön koordinaatio ovat tärkeänä tekijänä varmistamassa järjestöjen vapaaehtoistyön hyvän ja luotettavan laadun. Vapaaehtoistyön koordinointi ja ylläpitäminen vaativat kuitenkin järjestöiltä riittävästi taloudellisia ja toiminnallisia resursseja.

4 Lastensuojelujärjestöt Sivu 4 Lukujen perusteella käytetyimmät palvelut vuonna 2014 olivat: - harrastus- ja kerhotoiminta - loma- ja virkistystoiminta - kohtaamispaikka- ja perhekahvilatoiminta sekä muu avoin toiminta. Palvelujen käyttöä koskevat kysymykset ovat haasteellisia, koska eri järjestöjen raportointi- ja tiedonkeruukäytännöt vaihtelevat jonkin verran. Lisäksi eri palvelujen käyttö tilastoidaan ja raportoidaan eri tavoin palvelun luonteen mukaan. Lukujen ei ole tarkoitus olla vertailukelpoisia, kuten ei palvelujen luonteenkaan. Luvut antavat kuitenkin käsityksen siitä, minkä suuruusluokan toiminnasta kunkin palveluluokan kohdalla puhutaan. Tietoa palvelujen käytöstä vuodelta 2014 KOKO VARSINAIS-SUOMI 2014 Järjestöjen palvelu Luku Tilastointitapa Harrastus- ja kerhotoiminta käyntimäärä Loma- ja virkistystoiminta käyntimäärä Kohtaamispaikka- ja perhekahvilatoiminta, käyntimäärä avoin toiminta Vertaishmätoiminta käyntimäärä Info- ja esittelytilaisuudet 8082 osallistujamäärä Ohjaus ja neuvonta 7352 yhteydenottojen/ Lyhytkestoiset koulutukset (yksittäiset koulutukset, koulutuspäivät) 6580 osallistujamäärä Lyhytkestoinen keskusteluapu 2770 yhteydenottojen/ Lakiasiainneuvonta 1264 yhteydenottojen/ Kriisiapu 1135 yhteydenottojen/ Laitospalvelut ja perhehoito 900 lukumäärä Tukioppilastoiminta 900 tukioppilaiden määrä Perhetyö/-palvelu 598 asiakasperheiden määrä Tukihenkilötoiminta 505 tukisuhteiden määrä Lastenhoidon välitys 503 lastenhoitoa käyttäneiden perheiden määrä Pitkäkestoiset koulutukset 469 osallistujamäärä (kurssit, muu pidempikestoinen koulutus) Päihdetyö 323 yhteydenottojen/ Kriisi- ja turvamajoitus 297 yöpyneiden henkilöiden/ perheiden määrä Mielenterveystyö 242 yhteydenottojen/ Tukiperhetoiminta 195 tukisuhteiden määrä Tuetut ja valvotut tapaamiset 122 asiakasperheiden määrä Lasten ja nuorten asumispalvelut 100 lukumäärä Päivähoitopalvelut 76 hoidettavien lasten määrä Valvotut vaihdot 18 asiakasperheiden määrä Terapiapalvelut 15 yhteydenottojen/

5 Lastensuojelujärjestöt Sivu 5 Tulevaisuudennäkymiä Järjestöjen palvelujen kirjo on siis monipuolinen ja tavoittaa suuren joukon ihmisiä. Järjestöt ovatkin merkittävässä roolissa täydentämässä kunnan omaa palvelutarjontaa. Kolmannen sektorin toimijoilla on suuri rooli palvelujen ja tuen tuottajana sekä uusien tuen muotojen kehittäjänä. Järjestöilta tiedusteltiin järjestökyselyssä myös niiden näkemyksiä kuntajärjestöyhteistyön tulevaisuudesta sekä mahdollisista toiveista yhteistyön suhteen. Yhteistyön lisääminen ja tiivistäminen nousivat vahvasti esiin kyselyn vastauksissa. Monen järjestön toiveena on, että kuntien suunnitelma- ja strategiatyössä pyrittäisiin konkreettisiin kirjauksiin sen sijaan, että se jää tasolle tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. kunnat käyttävät merkittävän osan palveluista, jolloin kunnat hyötyisivät suoraan palvelustrategioiden ja omien tulevaisuudennäkymien liittämisestä osaksi palvelujen kehittämistä. Yhteistyötä pitää tehdä kaikilla tasoilla ja yhteistyön keskiössä pitää olla asiakas: lapset, nuoret ja perheet. Monitoimialainen yhteistyö kunnan kanssa helpottaisi kolmannen sektorin toimijoita, jotka tarjoavat moniammatillista palvelua. Kaupungin ja järjestöjen yhteistyönä voitaisiin suunnitella ja organisoida monenlaista toimintaa ja yhteistyössä olisi mahdollista esimerkiksi hakea rahoitusta uusiin hankkeisiin. Toki on myös muistettava toinen puoli, että moni järjestö toimii jo nyt äärirajoilla eikä yhteistyötä ole nykyresursseilla mahdollista lisätä. Järjestöjen toiveet ovat siis kovin yhteneväiset kuntasektorin kanssa. Lastensuojelujärjestöt toteutti lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville kuntatyöntekijöille alkukeväästä 2015 vastaavanlaisen kyselyn, jossa tiedusteltiin muun muassa mielipidettä siitä, minkälaisena kuntatoimijat näkevät järjestöjen ja kunnan yhteistyön tulevaisuudessa ja missä painopisteen tulisi yhteistyössä olla. Myös kuntasektorilta nousi toive yhteistyön tiivistämisestä yhä enenevässä määrin lastensuojelujärjestöjen kanssa.

6 Lastensuojelujärjestöt perustettu Turussa vuonna jäsenjärjestöä Lastensuojelujärjestöt Yhteystiedot: Perhetalo Heideken, Sepänkatu 3, Turku p toimisto(at)vslapset.fi vslapset Hakulaari.fiverkkosivusto helpottaa palvelujen löytämistä Lastensuojelujärjestöt :n ylläpitämä Hakulaari.fi - verkkosivusto auttaa löytämään järjestöjen tarjoamia palveluja lapsille, nuorille ja perheille Varsinais-Suomessa. Lastensuojelujärjestöt seuraa ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa. Yhdistys edistää myös lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa sekä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys seuraa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilaa Varsinais-Suomessa tekee toimialaansa kuuluvia aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja järjestää kokouksia, esitelmä-, luento- ja neuvottelutilaisuuksia harjoittaa julkaisu-, tiedotus- ja tutkimustoimintaa järjestää lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa toimiville palveluohjausta sekä yhteistyön ja laadun kehittämistoimintaa. Keskinäisellä yhteistyöllä vahvistetaan järjestöjen asemaa ja roolia kuntien kanssa tehtävässä lastensuojelutyössä. Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja myös kustannustehokkaita palveluja ja toimintoja, joista lapset, nuoret ja lapsiperheet hyötyvät. Hakulaari.fi on tarkoitettu kaikille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille, jotka haluavat löytää asiakkaalleen sopivan palvelun. Palveluja voi etsiä vapaalla sanahaulla, ikähmän, palvelun sisällön tai lastensuojelun prosessin mukaisesti. Hakulaari.fi - verkkosivusto kattaa Lastensuojelujärjestöt :n jäsenjärjestöjen palvelut.