PÄIHDEHOIDON TOIMINTAMALLI OMA-ALOITTEINEN HOITOON- HAKEUTUMINEN. PÄIHDEHOITO- SOPIMUS (LIITE) 1. ENNALTA- EHKÄISY 2. PÄIHDE- ONGELMA 3. PUHEEKSIOTTO- KESKUSTELU 4. HOIDOSTA SOPIMINEN 5. PÄIHDEHOITO- SUUNNITELMA 6. AVOHOITO/LAITOS- HOITO/TYÖHÖN- PALUU PUHEEKSIOTON KIRJAUS ASIAN KÄSITTELY TYÖSUHDE- ASIANA SEURANTA
1. ENNALTAEHKÄISY Ennalta ehkäisevä toiminta tukee työpaikoilla yhteisesti tehtävää työturvallisuustyötä. Tässä keskeistä on tiedottaminen ja koulutus päihdeasioissa sekä ongelmakäyttöön puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedottaminen ja koulutus koskevat alkoholin käytön haittoja, käytön ja ongelmien tunnistamista, käyttöön puuttumista sekä hoitoonohjausmahdollisuuksia. Tiedottaminen ja koulutus Tiedottamisella ja henkilöstön kouluttamisella pyritään: antamaan tietoa päihteiden väärinkäytön aiheuttamista ongelmista ja haittavaikutuksista työelämässä vaikuttamaan asenteisiin päihteiden väärinkäytön ja siihen liittyvien ongelmien tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi avoimesti ja rakentavasti madaltamaan puuttumis- ja puheeksi ottamiskynnystä edistämään työpaikan yhteisten toimintatapojen (päihdepolitiikan) tunnetuksi tekemistä ja niihin sitoutumista edistämään välitöntä ja varhaista väärinkäyttötapauksiin puuttumista edistämään päihdeongelmaisen ohjaamista hoitoon. Koulutus tulisi kohdistaa koko henkilöstöön, sekä esimiehiin että työntekijöihin myös työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyntäen. Päihteiden käytön kontrollointi tulee huomioida myös työnantajan järjestämillä koulutus- ja virkistys-matkoilla ym. tilaisuuksissa Työyhteisö Työyhteisön tulee jokapäiväisissä toimissaan sitoutua päihteettömään työkulttuuriin. Jokainen, niin esimies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteettömyyden edistämiseksi työpaikoilla. Työpaikoilla voi olla myös päihdeongelmiin perehtynyt yhdyshenkilö. Päihteiden käytön piilohyväksyntää, salailua ja vähättelyä ei tule sallia työpaikoilla. Asiallinen ja rakentava ongelmiin ja rikkomuksiin puuttuminen voivat monesti estää päihdeongelman pahenemisen. Työterveyshuolto Työterveyshuollolla on lakiin perustuva ennalta ehkäisevän toiminnan tehtävä. Terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä yksilöohjauksessa ja neuvonnassa terveydenhuollon ammattilaisilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa terveiden elintapojen ja päihteettömyyden edistämiseen. Päihdeongelman varhaiseen havaitsemiseen on kehitetty toimivia malleja. 2. PÄIHDEONGELMA Tilanteen tunnistaminen Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi väärinkäytön tunnistaminen on välttämätöntä. Väärinkäyttö voi ilmetä eri tavoin ja sen tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi: toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaikojen noudattamatta jättämiset satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot töihin tulo tai työssä oleminen krapulassa työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuoritukset
sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä esimiesten välttely toistuvat tapaturmat rattijuopumus rokulipäivät Päihteiden väärinkäyttö voi tulla esiin myös työterveyshuollossa terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä. Alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäyttö on sairauden kaltainen tila, joka voi johtaa vaikeaan riippuvuuteen käytetystä aineesta. Riippuvuuden kehityttyä hoito on vaikeaa ja yhteiskunnalle kallista. Mahdollisimman varhaisella ongelman toteamisella ja hoidollisella puuttumisella voidaan ongelman pahenemista usein kuitenkin ehkäistä. Oma-aloitteinen hoitoon hakeutuminen Paras tulos saavutetaan oma-aloitteisella hoitoon hakeutumisella. Päihdehoito voidaan toteuttaa yhteistyössä työterveyden kanssa tai vaihtoehtoisesti työntekijän valitsemassa hoitopaikassa. Tietoa hoitopaikoista saa omalta työterveyshoitajalta tai lääkäriltä. 3. PUHEEKSIOTTOKESKUSTELU Päihteiden käyttö työpaikalla tai työssäolo päihteiden vaikutuksen alaisena on työsuhteesta johtuvien velvoitteiden vakava rikkomus ja selvä merkki ongelmasta, johon tulee puuttua. Ongelmaan puututtaessa on kuitenkin huolehdittava asian hienovaraisesta hoitamisesta. Puheeksi ottaminen voi tapahtua esimiehen, työterveyshuollon tai työtoverin aloitteesta. Päihdeongelmaisen kanssa käydyn keskustelun perusteella tehdään suunnitelma jatkotoimenpiteistä ja arvioidaan mahdollinen hoidon tarve. Työterveyshuollon tulee olla mukana suunnitelman tekemisessä, hoidon tarpeen arvioinnissa sekä toimenpiteiden vaikutusten seurannassa Tavoitteena on ongelman toteaminen ja siihen puuttuminen sekä ongelmaisen ohjaaminen hoitoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pääasiallinen vastuu ongelman toteamisessa ja hoitoonohjauksen käynnistämisessä on ongelmaisen lähimmällä esimiehellä. Vastuu ongelman toteamisesta ja siihen aktiivisesta puuttumisesta on myös työtovereilla, koko työyhteisöllä sekä työsuojeluorganisaatiolla. Esimiehellä on mahdollisuus lähettää työntekijä työkyvynarvioon työterveyteen todetessaan tai epäillessään työkyvyn alentuneen. Esimiehen rooli ja tehtävät Epäillessään työntekijän olevan alkoholin vaikutuksen alaisena työnantajan on arvioitava tilanne tapauskohtaisesti. Erilaisissa testauksissa tulee kuitenkin noudattaa voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Huumausaineiden testaamisesta on säädetty laissa yksityisyyden suojasta työelämässä. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 7 ja 8. Jos on epäselvää, onko työsuorituksien ongelmien taustalla päihdeongelma vai sairaus, voidaan asianomainen työntekijä ohjata omaan työterveyshuoltoon työkykyarviota ja hoidon tarpeen arviointia varten.
Esimies on velvollinen ottamaan henkilön puhutteluun todetessaan päihdeongelman. Mikäli henkilö esiintyy työpaikalla päihtyneenä tai nauttii siellä päihteitä, on hänet välittömästi poistettava työpaikalta esimiehen toimesta ja edellä mainittu puhuttelu järjestetään myöhemmin. Esimiehellä on myös mahdollisuus antaa varoitus. Esimies voi ottaa tarvittaessa yhteyttä työterveyteen. Puheeksi ottokeskustelusta tehdään muistio, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet. Työtovereiden rooli ja tehtävät Jokaisen työtoverin velvollisuus on neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista hakemaan apua esimerkiksi ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun ammattihenkilöön. Mikäli työpaikalla on nimetty päihdeyhdyshenkilö, työtoveri voi myös pyytää häntä keskustelemaan asianomaisen työntekijän kanssa. Ongelman piilottelua ja salaamista ei tule hyväksyä esimerkiksi huolehtimalla ongelmaisen työntekijän laiminlyömistä työtehtävistä. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hoidossa oleva ja hoidosta palaava työtoveri hyväksytään työyhteisöön tasavertaisena. Näin tuetaan hänen selviytymistään ja toipumistaan. Työterveyshuollon rooli ja tehtävät Työterveyshuoltohenkilöstön tehtävänä on arvioida alkoholin ja muiden päihteiden ongelmallinen käyttö kaikissa potilaskontakteissa, puuttua tarvittaessa asiaan aktiivisesti ja antaa tietoa j a tukea. Mikäli työterveyshuolto toteaa päihdeongelman, työterveyshuollon tehtävänä on kertoa päihdeongelmaiselle hoitomahdollisuuksista ja ohjata hänet asianmukaiseen hoitoon. Tilanteissa, joissa on aihetta epäillä päihtyneenä olemista työpaikalla ja tästä aiheutuu vaaraa, työterveyshuollon tulee ottaa yhteyttä työpaikkaan ja tiedustella asianomaisen työntekijän työssä selviytymistä ja tarvittaessa ehdottaa toimenpiteitä työntekijän hoitoon ohjaamiseksi. Muissa tilanteissa työterveyshuoltoa sitoo vaitiolovelvollisuus. Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä tehdä työkykyarvio ja arvioida hoidon tarve sekä osallistua hoitoonohjauksen, hoidon toteuttamiseen ja seurantaan. Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat Työpaikalla noudatettavat päihdeasioiden käsittelyä, hoitoonohjausta ja työterveyshuollon roolia päihdeasioissa koskevat periaatteet käsitellään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain tarkoittamassa yhteistoiminnassa. Yhteistyössä keskeisiä ovat myös työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet 4. HOIDOSTA SOPIMINEN Hoidon tavoitteena on päihdeongelmasta parantuminen, terveyden ja työkyvyn säilyttäminen, mahdollisimman hyvän terveydellisen ja sosiaalisen tilan saavuttaminen, työssä käynnin vakiintuminen, epäasiallisten poissaolojen väheneminen ja omien sekä myös perheasioiden kuntoon saaminen. Mikäli päihdeongelmainen ei oma-aloitteisesti hakeudu hoitoon, työpaikalla tulee ryhtyä toimenpiteisiin päihdeongelmaisen hoitoonohjauksessa. Tällöin tulee sopia työterveyshuollon roolista, hoidon edistymisen seurannasta ja raportoinnista. Hoitoon ohjaaminen voi tapahtua myös työterveyshuollon aloitteesta.
Tarvittaessa järjestetään päihdehoitoneuvottelu, jossa ovat mukana päihdeongelmainen, lähin esimies, työsuojeluvaltuutettu työterveyshoitaja ja lääkäri ja tarvittaessa luottamusmies. Tilanne kartoitetaan ja hoitoa varten tehdään kirjallinen päihdehoitosopimus (liite Päihdehoitosopimus). Sopimuksen kesto määritellään tarpeen mukaan, mutta olisi toivottavaa, että sovittaisiin ainakin puolen vuoden mittaisesta hoitojaksosta. Neuvottelussa sovitut asiat kirjataan. Sopimuksen myötä päihdeongelmainen sitoutuu siihen, että työterveydellä ja työnantajalla on oikeus saada tietoa hoidon edistymisestä suunnitellulla tavalla. Päihdeongelmaisen henkilön hoitoonohjaukseen ja hoitoon liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Niitä ei saa ilmaista sivullisille ilman asianomaisen lupaa. 5.PÄIHDEHOITOSUUNNITELMA Suunitelma tehdään luottamuksellisesti työntekijän ja sovitun hoitopaikan kanssa. Suunnitelma toimii myös palautteena hoitopaikan ja työterveyden välillä. Päihdehoidossa työnantajan sitoutuu kuulemaan työterveyttä tai hoitopaikan edustajaa ennen kuin harkitsee työsuhteen purkamista (TSL 43 ) tai muita kurinpidollisia toimenpiteitä hoidon aikana uusiutuvan päihteiden käytön vuoksi. Sopimus ei rajoita työnantajan oikeutta irtisanoa tai purkaa harkintansa perusteella työsuhdetta (TSL 37 ja 43 ). Tuloksellisen hoidon jälkeen ilmenevät ongelmat käsitellään uusina tapauksina. HOIDON KUSTANNUKSET Työnantajan edustaja tekee päätökset työstä poissaolo- oikeudesta ja sairausajan palkan maksamisesta, mikäli hoito joudutaan toteuttamaan työaikana. Lähtökohtaisesti hoidossa käynti tapahtuu työajan ulkopuolella. Työterveyden ulkopuolella tapahtuvan hoidon kustannuksista vastaa hoitoon ohjattu henkilö itse. Hän voi halutessaan neuvotella maksujärjestelyistä työnantajan tai sosiaalitoimen kanssa. Sairausloman ajalta maksetaan palkkaa työehtosopimuksen mukaisesti, edellyttäen, että hoito luonteeltaan oikeuttaan sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan. Kuntoutuspäätöksen perusteella on kuntoutuksen ajalta mahdollisuus saada kuntoutusrahaa ja sosiaalilainsäädännön perusteella voi kuntoutukseen hakea taloudellista tukea.