Helsingin hovioikeus Tuomio Antamispäivä 6.5.2015 Nro 652 Diaarinumero S 14/689 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 31.1.2014 nro 4264 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuoli Työsopimuksen irtisanominen Pertti Kadenius Työeläkevakuuttajat TELA ry Asian käsittely hovioikeudessa Valitus Pääkäsittely on toimitettu 26.-27.1.2015. Pertti Kadenius on toistanut käräjäoikeuden tuomiossa selostetun kanteensa ja vaatinut, että Työeläkevakuuttajat TELA ry (jäljempänä TELA) velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 18.623,55 eurolla ja hovioikeudessa 10.428,11 eurolla, molemmat korkoineen. TELA:lla ei ollut ollut Kadeniuksen työsuhteen irtisanomiseen työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa perustetta. Toiminta Keskinäisen Vakuutusyhtiö Turvan (jäljempänä Turva) asiamiehenä Kadenius oli elokuussa 2011 ilmoittanut vakuutusasiamiestoiminnastaan TELA:n silloiselle toimitusjohtajalle Esa Swanljungille, eikä tällä ollut ollut huomauttamista asiaan. Kadeniuksen silloinen esimies Markku Jääskeläinen oli saanut tiedon asiasta syyskuussa 2011. Asia oli keskusteltu ja sovittu eikä Kadenius ollut toiminut tämän jälkeen sopimuksen vastaisesti. Työnantaja ei ollut antanut varoitusta asian johdosta. Sopimalla asian TELA oli luopunut vetoamasta jo tapahtuneeseen asiamiestoimintaan työsuhteen lakkauttamisen perusteena. Kadeniuksen asiamiestoiminta oli ollut lisäksi niin lyhytaikaista, ettei TE-
2 LA:lle ollut aiheutunut vahinkoa tai edes vahingon vaaraa. Alkoholijuomien tarjoaminen lokakuussa 2011 Kadenius oli saanut menettelystään huomautuksen, mutta ei varoitusta, eikä hänen menettelynsä ollut enää toistunut. Huomautuksessa oli ollut kyse siitä, että Kadenius ei ollut etukäteen kysynyt menettelylleen lupaa esimieheltään eikä siitä, etteikö tilaisuus tai kohdehenkilöt olisivat olleet hyväksyttävissä. Menettelyä ei voitu pitää erityisen moitittavana, koska kyse oli ollut lauantai-illasta eikä Kadenius ollut pitänyt ajankohtaa sopivana kääntyäkseen esimiehensä puoleen luvan saamiseksi. Kyse oli ollut vähäisestä, määrältään noin 150 euron tarjoilusta. Kadenius ei ollut menetellyt virheellisesti huhtikuussa 2011. Asiaton käytös ja esimiehen uhkaaminen Kadeniuksen ja Minna Helteen välinen keskustelu 15.12.2011 oli käyty työajan ja työpaikan ulkopuolella tilanteessa, jossa henkilöt olivat nauttineet alkoholia. Helle oli tulkinnut virheellisesti Kadeniuksen sanomaa siitä, että Helle ja Suvi-Anne Siimes voisivat joutua organisaatiouudistuksen vuoksi huonoon valoon. Kysymys oli ollut valittajan aidosta huolesta, koska organisaatiouudistus merkitsi tiedottajille työpaikan menettämisen uhkaa. Asian tausta huomioon ottaen oli ymmärrettävää, että Kadenius oli ilmaissut itseään voimakkaalla tavalla. Hänen tarkoituksenaan ei ollut olla epälojaali työnantajaansa kohtaan. Kadeniukselle oli annettu tapauksen johdosta varoitus 20.12.2011, eikä hänen menettelynsä ollut enää toistunut. Näin ollen TELA:lla ei ollut enää oikeutta vedota siihen irtisanomisperusteena. Osallistuminen Sähköliiton työttömyyskassan (jäljempänä Sähköliitto) tilaisuuteen 20.1.2012 Kadenius ei ollut osallistunut luvatta Sähköliiton tilaisuuteen. Kadeniuksen osallistuminen oli ollut hyväksyttynä työnantajan järjestelmässä. Myös Helle oli hyväksynyt tilaisuuden. Joka tapauksessa kyse oli ollut vain yhdestä tilaisuudesta, johon Kadenius oli osallistunut jopa sairauslomallaan, koska hän oli katsonut velvollisuudekseen hoitaa työtehtävänsä hyvin. Menettelyä ei voitu pitää sellaisena työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavana rikkomisena tai laiminlyöntinä, että se olisi muodostanut laillisen irtisanomisperusteen. Kyse ei ollut myöskään ohjeiden vastaisesta menettelystä, joka olisi toistunut varoituksen antamisen jälkeen. Kokonaisarviointi Asian kokonaisarvioinnissa oli otettava huomioon, että Kadeniuksen työsuhde oli kestänyt yli 20 vuotta. Hän oli hoitanut työtehtävänsä hyvin ja ammattitaitoisesti, eikä hänen menettelystään ollut aiheutunut vahinkoa työnantajalle. Kadeniuksen työllistyminen oli vaikeaa, kun otettiin huomioon hänen ikänsä.
3 Vastaus Työeläkevakuuttajat TELA ry on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana ja Kadenius velvoitetaan korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 17.683,60 eurolla korkoineen. Yhdistys on toistanut käräjäoikeuden tuomiossa selostetun vastauksensa seuraavin tarkennuksin. Varoituksesta Varoituksen antamiselle oli olemassa painavat perusteet. Kadeniuksen toiminta Turvassa ja se, että häntä oli huomautettu asiasta vain noin kolme kuukautta aiemmin, olivat olleet varoitusta annettaessa 20.12.2011 omiaan korostamaan hänen piittaamattomuuttaan työnantajan antamia nimenomaisia ohjeita ja työntekijän yleistä lojaliteettivelvoitetta kohtaan sekä lisäämään toiminnan moitittavuutta. Kadenius oli syyllistynyt lojaliteettivelvoitteen rikkomiseen myös kaikissa varoituksen antamisen jälkeisissä tapauksissa, jotka oli kirjattu irtisanomisilmoitukseen. Näin ollen varoituksen ja sitä seuranneiden irtisanomisperusteiden välillä oli yhteys. Vaikka varoitukseen oli nimenomaisesti kirjattu muistutus korostuneen luotettavuuden vaatimuksesta, Kadeniusta oli varoitettu myös yleisen lojaliteettivelvoitteen rikkomisesta. Lojaalina toimintana ei voitu pitää sitä, että työntekijä uhkasi henkilökohtaisesti esimiestään, uhkasi puuttua työnantajan toiminnan harjoittamista koskeviin päätöksiin, asetti tämän antamat ohjeet kyseenalaiseen valoon ja uhkasi hankkia työnantajan korkeimmalle johdolle potkut. TELA:n organisaatiouudistusta koskevat näkemykset tai Kadeniuksen alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen eivät tehneet toiminnasta oikeutettua. Lisäksi Kadenius oli esittänyt uhkauksensa työpaikan jatkotilaisuudessa, jossa oli ollut paikalla useita työyhteisön jäseniä TELA:n johto mukaan lukien. Kyse oli siten ollut tilaisuudesta, jossa Kadeniuksen olisi tullut käyttäytyä asiallisesti ja lojaalisti työnantajaansa kohtaan. Asiaa arvioitaessa oli otettava erityisesti huomioon myös esitetyn uhkauksen kohde, sisältö ja luonne. Kadeniuksen väite siitä, että TELA:n ilmoittama organisaatiouudistus merkitsi tiedottajille uhkaa työpaikan menettämisestä, oli esitetty ensimmäistä kertaa vasta hovioikeudessa ja tuli siten jättää huomiotta. Väite oli joka tapauksessa perusteeton, sillä TELA:n organisaatiouudistuksessa oli pyritty nimenomaan siihen, ettei kenenkään työntekijän työsuhdetta tarvinnut irtisanoa. Esa Swanljungin reaktiolla Kadeniuksen vakuutusasiamiestoimintaa kohtaan ei ollut asian kannalta merkitystä. Varoitusta annettaessa TELA:n uusi johto oli tuonut esille, ettei vakuutusasiamiestoiminta ollut ollut sallittua ja että oli erittäin moitittavaa, että Kadenius syyllistyi lojaliteettivelvoitteen
4 vastaiseen toimintaan pian uudestaan. Lisäksi Kadeniuksen väite siitä, että TELA olisi Turva-asian käsittelyn yhteydessä luopunut vetoamasta vakuutusasiamiestoimintaan hänen työsuhteensa lakkauttamisen perusteena oli esitetty ensimmäistä kertaa vasta hovioikeudessa ja tuli siten jättää huomiotta. Joka tapauksessa Kadeniuksen toiminnan luonne huomioon ottaen luopuminen ei olisi missään nimessä voinut tulla edes kyseeseen. Metallin vaikuttajien risteily 4.-5.2.2012 Kadenius oli menetellyt TELA:n antamien nimenomaisten ohjeiden vastaisesti ilmoittautumalla Metallin vaikuttajien risteilylle puhujaksi ilman esimiehensä suostumusta ja ilman, että kyseistä tilaisuutta oli hyväksytty voimassa olevan käytännön mukaisesti TELA:n sidosryhmätilaisuudeksi. Menettely oli ollut omiaan vaarantamaan TELA:n yhteistyösuhteet yhteen yhdistyksen keskeisimmistä sidosryhmistä, Metallityöväenliittoon. Kadeniuksen menettelyn moitittavuutta ja häneen kohdistuvaa luottamuspulaa lisäsi entisestään, kun hän oli ilmoittanut Metallityöväenliitolle osallistumisensa peruuntumisen syyksi TELA:n ylimmän johdon liittoon kohdistuvan kielteisen asenteen. TELA:n ohjeen mukaan Kadeniuksen olisi tullut pidättäytyä kaikesta tilaisuuden hylkäämisen syiden kommentoimisesta Metallityöväenliiton suuntaan. Edelleen moitittavuutta oli omiaan lisäämään Kadeniuksen itsepintainen pyrkimys saada suostuteltua Helle muuttamaan kantaansa asian suhteen. Kadenius oli myös uhannut Hellettä. Sähköliiton tilaisuus 20.1.2012 Kadenius oli syyllistynyt lojaliteettivelvoitteen ja työnantajan ohjeiden vastaiseen menettelyyn osallistumalla Sähköliiton tilaisuuteen puhujana ja TE- LA:n edustajana, vaikka tilaisuus ei ollut Helteen hyväksymä. Helle oli saanut tiedon Kadeniuksen osallistumisesta tilaisuuteen vasta samana päivänä. TELA:n osallistumisen peruuttaminen viime hetkellä olisi ollut omiaan saattamaan yhdistyksen maineen kyseenalaiseen valoon. Vaikka tilaisuus olisi voitu peruuttaa, oli Kadenius joka tapauksessa syyllistynyt lojaliteettivelvoitteensa ja TELA:n antaman nimenomaisen ohjeen rikkomiseen. Kadeniuksen väite siitä, että TELA olisi hyväksynyt hänen Sähköliiton tilaisuutta koskevat matkalaskunsa, oli esitetty ensimmäistä kertaa vasta hovioikeudessa ja tuli siten jättää huomiotta. Joka tapauksessa, vaikka TELA olisi jälkikäteen hyväksynyt Kadeniuksen matkalaskut, ei tämä tarkoittanut sitä, että tilaisuus olisi ollut työnantajan ennakolta hyväksymä siten kuin voimassa oleva ohje edellytti. Kadenius oli menetellyt myös vastoin TELA:ssa kymmenien vuosien aikana vakiintunutta käytäntöä, kun hän oli työskennellyt Sähköliiton tilaisuu-
5 dessa sairauslomansa aikana ilman esimiehensä etukäteistä suostumusta. Lisäksi Kadenius oli vastoin vakiintunutta käytäntöä jättänyt ilmoittamatta sairauslomastaan esimiehelleen. TELA:n luottamusta Kadeniukseen oli omiaan heikentämään se, että hän oli jättäytynyt muodollisesti täysipäiväiselle sairauslomalle, vaikka tosiasiallisesti hän olisi ollut saamansa lääketieteellisen arvion mukaan matkatyöhön kykenevänä täysin työkykyinen kaikkiin eläketiedottajan tehtäviin. Mikäli TELA:lla olisi ollut tieto Kadeniuksen työkykyisyydestä, olisi sillä ollut oikeus määrätä hänelle työsopimuksen mukaisia töitä vähintään osa-aikaisesti. Alkoholin tarjoaminen Kadenius oli syyllistynyt alkoholin tarjoamista koskevan ohjeen rikkomiseen useaan otteeseen. Varoituksen antamisen hetkellä Kadeniuksen rikkomukset eivät olleet TELA:n ylimmän johdon tiedossa. Kadeniuksen ohjeiden vastainen menettely tuli kuitenkin ottaa huomioon irtisanomisperusteiden kokonaisharkinnassa. Todistelu Hovioikeuden ratkaisu Perustelut Kadeniuksen vaatima 19 kuukauden palkkaa vastaava korvaus oli ylimitoitettu. Asianosaiset ovat vedonneet käräjäoikeudessa esitettyihin kirjallisiin todisteisiin. Hovioikeudessa on kuultu todistelutarkoituksessa Pertti Kadeniusta ja Suvi-Anne Siimestä sekä todistajina Minna Hellettä, Raija Meristä, Jaakko Kalliota, Markku Jääskeläistä, Jarmo Kalliota, Esa Swanljungia, Riku Aaltoa, Turja Lehtosta, Pirjo Kadeniusta ja Riitta Rauskala-Tommilaa. Henkilötodistelu Asianosaiset ja todistajat ovat hovioikeudessa keskeisiltä ja asiaan vaikuttavilta osin kertoneet samalla tavoin kuin käräjäoikeuden tuomioon on kirjattu. Pertti Kadenius on käräjäoikeuden tuomioon kirjatusta poiketen kertonut, että Helle oli käynyt Sähköliiton tilaisuuden läpi yhdessä hänen kanssaan ja hyväksynyt sen. Varoituksen merkitys Työsopimuslain 7 luvun 2 :n 3 momentin mukaan työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä. Saman pykälän 5 momentin mukaan jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei 3 momentissa säädettyä tarvitse noudattaa. Lain esitöiden (HE 157/2000 vp s. 101) mukaan varoituksen antamisen merkitys on siinä, että työntekijä saa tiedon siitä, kuinka vakavana rikkomuksena työnantaja pitää hänen menettelyään. Varoitus on ennakkomuistu-
6 tus siitä, millä tavoin työnantaja tulee reagoimaan varoituksessa tarkoitetun sopimusrikkomuksen tai laiminlyönnin toistuessa. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä ja osoittaa siten, että edellytykset sopimussuhteen jatkamiselle ovat olemassa. Jos työntekijän rikkomus on niin vakava, että hänen olisi ilman varoitustakin tullut ymmärtää menettelynsä moitittavuus, varoituksen antaminen ei olisi irtisanomisen edellytyksenä. Jos työntekijälle on sopimusrikkomuksen johdosta annettu varoitus, saman tai samantyyppisen rikkomuksen toistuessa irtisanomisperusteena voidaan vedota aiemmin annettuun varoitukseen, ellei varoituksen antamisesta ole kulunut niin pitkää aikaa, että sen olisi katsottava menettäneen merkityksensä. Eri asiasta annetulla aikaisemmalla varoituksella ei ole merkitystä arvioitaessa työsuhteen päättymisperusteen täyttymistä uudessa tapauksessa. Työntekijän sinänsä erilaiset velvollisuuksien rikkomiset voivat kuitenkin osoittaa samanlaista työntekijän asennoitumista ja välinpitämättömyyttä työtehtävien suorittamisessa, jolloin ne voivat kokonaisuutena antaa oikeuden työsuhteen päättämiseen. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata käytöksensä. Antamalla työntekijälle varoituksen työnantaja luopuu reagoimasta varoituksen kohteena olleeseen työntekijän menettelyyn ankarammin. Varoitus ja irtisanominen ovat luonteeltaan toistensa vaihtoehtoja. Ellei työntekijä enää syyllisty vastaavaan toimintaan, häneen ei voida kohdistaa työsuhteen päättämistoimenpidettä (Koskinen- Nieminen-Valkonen: Työsuhteen päättäminen 2012, s. 547). Käräjäoikeuden tuomion perusteluista tarkemmin ilmenevällä tavalla Kadeniukselle on annettu kirjallinen varoitus 20.12.2011. Hovioikeus toteaa, että mainittu varoitus on koskenut esimieheen kohdistuvaa loukkaavaa ja uhkaavaa käytöstä (joululounaan 15.12.2011 tapahtumat) sekä korostetun luotettavuuden vaatimuksen vastaista menettelyä (toiminta Turvan asiamiehenä). Hovioikeus katsoo, että TELA on varoituksen antamisella luopunut vallastaan reagoida Kadeniuksen menettelyyn ankarammin siltä osin, kuin kyse on ollut joululounaan tapahtumista ja toiminnasta Turvan asiamiehenä. Varoituksen antamisen jälkeiset irtisanomisperusteet Työsopimuslain 7 luvun 2 :n 3 momentin varoituksen antamista koskevasta vaatimuksesta seuraa, että työntekijään ei voida kohdistaa varoituksen antamisen jälkeen työsuhteen päättämistoimenpidettä, ellei hän enää syyllisty vastaavaan toimintaan. Siltä osin kuin kysymys on TELA:n väittämistä varoituksen antamisen jälkeisistä irtisanomisperusteista hovioikeus katsoo, että Metallin vaikuttajien risteilyyn ja Sähköliiton tilaisuuteen liittyviä tapauksia on pidettävä luonteeltaan samantyyppisinä syinä kuin varoituksessa mainittuja luotettavuuden vaatimuksen vastaisuutta sekä piittaamattomuutta työsuhteesta johtuvia velvoitteita ja työnantajan antamia ohjeita kohtaan. Hovioikeus katsoo kuitenkin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla asiassa jääneen näyttämättä, että Kadenius olisi ilmoittautunut Metallin vaikuttajien risteilylle ilman esimiehensä hyväksyntää ja ilman, että risteilyä oli voimassa olleen käytännön mukaisesti hyväksytty TELA:n sidosryhmätilaisuudeksi, tai että Kadenius olisi toiminnallaan tältä osin vaarantanut TELA:n maineen.
7 Sähköliiton tilaisuuteen liittyvien tapahtumien osalta asiassa on riidatonta, että 12.12.2011 lukien TELA:n menettelyohjeet edellyttivät, että Helle hyväksyi osallistumiset myös aikaisemmin sovittuihin tilaisuuksiin. Kadeniuksen mukaan Helle oli käynyt tilaisuuden hänen kanssaan läpi ja hyväksynyt sen. Kun Helle ei kertomansa mukaan ole muistanut, oliko hän käynyt tilaisuuden Kadeniuksen kanssa läpi, hovioikeus katsoo toisin kuin käräjäoikeus, että asiassa on jäänyt näyttämättä Kadeniuksen osallistuneen Sähköliiton tilaisuuteen ilman esimiehensä Helteen hyväksyntää. Hovioikeus toteaa vielä, ettei TELA:n kirjallisena todisteena olevan Helteen Siimekselle 20.1.2012 lähettämän sähköpostiviestin perusteella voida katsoa Helteen olleen tietämätön Sähköliiton tilaisuudesta. Kysymys on ollut ennemminkin Helteen tietoisuudesta Kadeniuksen osallistumisesta tilaisuuteen sairauslomastaan huolimatta, kuin siitä, että Helle ei olisi ollut lainkaan tietoinen koko tilaisuudesta. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että Kadeniuksen osallistuminen Sähköliiton tilaisuuteen sairauslomansa aikana olisi ollut vastoin TELA:n voimassa olleita ohjeita ja määräyksiä. Hovioikeus katsoo lisäksi käräjäoikeuden tavoin, että Kadeniuksen työnteko sairausloman aikana tai hänen menettelynsä sairauslomasta ilmoittaessaan ei ole ollut peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Alkoholin tarjoamisen osalta TELA on antanut Kadeniukselle irtisanomisilmoituksessa mainittuja huomautuksia mutta ei varoitusta. Hovioikeus katsoo, ettei käräjäoikeuden tuomion perusteluista tarkemmin ilmenevää alkoholin tarjoamista voida pitää työsopimuslain 7 luvun 2 :n 5 momentissa tarkoitettuna niin vakavana rikkomuksena, että Kadenius olisi tällä perusteella voitu irtisanoa ilman sanotun pykälän 3 momentissa tarkoitettua varoitusmenettelyä. Tämän vuoksi TELA:lla ei ole oikeutta vedota alkoholin tarjoamiseen irtisanomisperusteena. Edellä kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoo, että TELA:lla ei ole ollut 15.2.2012 sen tuolloin irtisanoessa Kadeniuksen työsuhteen työsopimuslain 7 luvun 1 :ssä ja 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja perusteita työsuhteen päättämiseen. Irtisanomismenettely Työsopimuslain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen 7 luvun 2 :ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa työsopimuksen 1 luvun 4 :n perusteella tai 8 luvun 1 :ssä tarkoitetusta syystä, työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Työsopimuslain 9 luvun 2 :n 1 momentin säännöstä koskevissa esitöissä (HE 157/2000 vp s. 112) on todettu, että työntekijällä tulisi olla kohtuullinen valmistautumisaika ennen kuulemista, jotta hänellä olisi mahdollisuus esittää perusteltu näkemyksensä asiassa ja hankkia itselleen halutessaan
8 avustaja taikka asiamies. Kuulemisvelvoitteen laiminlyönti voitaisiin ottaa huomioon 12 luvun 2 :ssä tarkoitettua korvausta määrättäessä. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin Siimeksen ja Helteen kertomusten perusteella näytetyksi, että TELA on antanut työsopimuslain 9 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla Kadeniukselle mahdollisuuden käyttää irtisanomistilaisuudessa avustajaa. TELA ei ole kiistänyt Kadeniuksen väitettä siitä, ettei Kadeniukselle ollut ilmoitettu irtisanomistilaisuudesta etukäteen, vaan hänet oli viety Siimeksen huoneeseen kuulemaan irtisanomisilmoitus, kun hän oli tullut käymään työpaikalla. Hovioikeus katsoo, että TELA on menetellyt työsopimuslain 9 luvun 2 :n 1 momentista ilmenevän kuulemisvelvoitteen vastaisesti, kun se ei ole varannut Kadeniukselle kohtuullista valmistautumisaikaa ennen kuulemista. Korvauksen määrä Kadeniuksella on työsopimuslain 12 luvun 2 :n nojalla oikeus saada korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvauksen määrää arvioidessaan hovioikeus on ottanut korvausta korottavana tekijänä huomioon työnantajan menettelyn siltä osin kuin Kadeniukselle ei ollut varattu kohtuullista valmistautumisaikaa ennen kuulemista, työsuhteen pitkän, yli 20 vuoden keston sekä Kadeniuksen mahdollisuudet irtisanomishetken 61 vuoden ikään nähden saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä. Korvausta alentavana tekijänä hovioikeus on ottanut huomioon, että Kadenius oli irtisanomishetkellä lähellä eläkeikää. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo Kadeniuksen olevan oikeutettu kymmenen kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen. Tuomiolauselma Käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja Pertti Kadenius vapautetaan velvollisuudesta korvata Työeläkevakuuttajat TELA ry:n oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa. Työeläkevakuuttajat TELA ry velvoitetaan suorittamaan Pertti Kadeniukselle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kymmenen kuukauden palkkaa vastaavat 44.505,80 euroa korkolain 4 :n 1 momentissa tarkoitettuine korkoineen haasteen tiedoksiantamisesta 11.6.2012 lukien. Työeläkevakuuttajat TELA ry velvoitetaan suorittamaan Pertti Kadeniukselle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa 18.623,55 euroa sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 10.428,11 euroa. Oikeudenkäyntikulukorvauksille on maksettava korkolain 4 :n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta lukien.
9 Muutoksenhaku Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan. Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 6.7.2015. Helsingin hovioikeuden puolesta: Asian ovat ratkaisseet: Valmistelija: hovioikeudenlaamanni Risto Jalanko hovioikeudenneuvos Ari Kyllönen määräaikainen hovioikeudenneuvos Kaisa Voima viskaali Karri Tolttila Äänestys.