Paloturvallisuusseurannan kehittäminen

Paloturvallisuusseurannan kehittäminen Riskienhallintaa 7.5.2012 Luentojen sisältö 1. Aiheutuneet vahingot ja toimintaympäristö 2. Turvallisuusviestinnän - mittaaminen, palautejärjestelmät, sosiaaliset mediat 3. Valvontatoiminta - mittaaminen, valvontasuunnitelmat, TuKeVa II 4. Kehittämistoiminta - Palopäällystöliitto ja muu valtakunnallinen kehittäminen, Kumppanuusverkosto, verkostomainen kehittämiskeskus 7.5.2012 2 1

Strategia-ajattelu työn taustalla Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (http://www.defmin.fi/files/1696/yhteiskunnan_turvallisuusstrategia_2010.pdf) Sisäisen turvallisuuden ohjelma (http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/162008/$file/162008.pdf) Pelastustoimen tutkimusohjelma PETU (http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/home.nsf/www/tutkimusohjelma) Pelastuslain uudistuminen (http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100257.pdf) Tilastollisen paloturvallisuusseurannan kehittämistarpeet (http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/t2530.pdf) (http://www.intermin.fi/pelastus/images.nsf/files/f19dad6d8b2be434c22579b5003acd4d/$file/asuinalueiden_pa loriskit_raportti.pdf) Hanke alkoi diplomityöllä (http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=tilastollisen_paloturvallisuusseurannan_kehittaminen.pdf) 7.5.2012 3 Työn tarkoitus Paloturvallisuuden kannalta olennaisten tekijöiden ja mittareiden tunnistaminen, joihin vaikuttamalla paloturvallisuutta voidaan parhaiten parantaa Valtakunnallinen yhteismitallinen mittaristo paloturvallisuuden kannalta keskeisten vahinkojen, pelastustoimen ja sen toimintaympäristön tarkasteluun ja kehittämiseen Pelastustoimen toiminnan - erityisesti onnettomuuksien ehkäisytoimenpiteiden - mitattavuuden parantaminen Diplomityö keskittyi tilastollisessa tarkastelussa kunnalliselle ja pelastuslaitosten tasolle, mutta jotkut työssä tarkastelluista tekijöistä ilmenevät ja vaikuttavat yksilö- ja valtakunnallisella tasolla 2

Työn suorittaminen Aiheutuneet vahingot: PRONTO, (hoitoilmoitustietokannat) Toimintaympäristö: StatFin, SOTKAnet, Kuntatiedon keskus jne. Kirjallisuuskatsaus (mm. liiketaloudellisten mallien hyödyntämistä (EFQM...), sosiaalipsykologiaa ja muiden organisaatioiden käyttämiä mittareita) Mittariston taustalla löyhästi tasapainotettu tuloskortti (Balanced Scorecard (Kaplan & Norton 1992)) Keskeisiä ajatusmalleja: Halen (2000) pyramidi Asuin- ja vapaa-ajan rakennuksissa sattui 10 489 / 44 796 tulipaloa ja niissä aiheutui vuosien 2009-2011 palokuolemista 85 % (218/255). Teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusten suurpaloissa (40 kpl) tuhoutui 2009-11 67,2 M omaisuutta (13,3 % kaikista taloudellisista vahingoista). Kaikkiaan suurpaloja oli 134 ja niissä aiheutui 177,3 M :n vahingot, (35,0 %). Rakennuspalo(vaaro)ja oli 18 582 (41 %) ja niissä aiheutui 84 % tulipalovahingoista. 3

Keskeisiä ajatusmalleja: Turvallisuuden mittaamisen eri osa-alueet Lähde: van der Want 1996, Henttosen 2000 mukaan Keskeisiä ajatusmalleja: Laatukustannusajattelu 4

Mittaristo ja aiheutuneet vahingot 5

Mittaristo Rakentuu seuraavista pääosista: 1. Aiheutuneet vahingot 2. Toimintaympäristö 3. Onnettomuuksien ehkäisytoiminta Turvallisuusviestintä Valvontatoiminta 4. Pelastustoiminta 5. Henkilöstö ja talous 6. (Tutkimus- ja kehittämistoiminta) 7. (Viranomais- ja muu yhteistyö) Aiheutuneet vahingot (1) Palokuolemat Tulipalojen terveyshaitat Syttyneet tulipalot Tahalliset tulipalot Asuinrakennuspalot Suurpalot Taloudelliset vahingot Palot omaisuusvahingoiltaan merkittävimmissä rakennustyypeissä Syttymissyyt http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=aiheutuneiden_vahinkojen_manuaali.pdf http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=paloturvallisuuskatsaus_2011 aiheutuneet_vahingot.pdf Vertailukohtina koko Suomen taso, verrokkiryhmän taso ja oma aiempien vuosien taso 6

Verrokkiryhmät (Häkkinen 2012a) Aiheutuneet vahingot (2) Aiheutuneiden vahinkojen ja turvallisuusviestinnän osalta mittarit ovat poimittavissa PRONTOsta Pelastustoiminnan mittarit to be announced www.paloturvallisuusseuranta.fi-sivustolta löytyy samanlaiset toimintaympäristön mittareille 7

Aiheutuneet vahingot (3) Lukuohjeeksi: Indeksiluku < 80 tarkoittaa erinomaista Indeksiluku 80-90 tarkoittaa oikein hyvää Indeksiluku 90-100 tarkoittaa hyvää Indeksiluku 100-110 tarkoittaa tyydyttävää Indeksiluku 110-120 tarkoittaa välttävää Indeksiluku > 120 tarkoittaa heikkoa Seuraavassa esitellään Kanta-Hämeen mittarilukuja vuodelta 2011. Kanta-Hämeen verrokkiryhmän pelastuslaitoksia ovat Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Satakunta. Paloturvallisuuskatsaus 2011 palokuolemat (Häkkinen 2012a) Palokuolemasuhde (100 000 asukasta kohden) asukasluku (2010) 2008-2010 palokuolemat (ensitiedon mukaan) 2011 palokuolemasu hde (2011) kronologinen indeksiluku valtakunnallinen 5347269 1,81 61 (64) 1,14 (1,20) 63 (66) verrokkiryhmä 1 2332408 1,47 21 (23) 0,90 (0,99) 61 (67) verrokkiryhmä 2 883754 2,41 8 0,91 38 verrokkiryhmä 3 1357130 1,84 19 1,40 76 verrokkiryhmä 4 773977 2,07 13 (14) 1,68 (1,81) 81 (88) 8

Tulipalojen aiheuttamat hoitopäivät (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Tulipalojen aiheuttamat loukkaantumiset (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen 9

Tulipalotaajuus (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Tahalliset tulipalot (tahallisuuden arviointi kenttä) (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen 10

Tahalliset palot syttymissyytilastoinnilla (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Erillisten pientalojen palot (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen 11

Rivi- ja ketjutalojen palot (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Asuinkerrostalojen palot (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen 12

Paloturvallisuuskatsaus 2011 suurpalot (Häkkinen 2012a) Alue suurpalot 2011 suurpalot 2008-2010 suurpalotaajuu s 2011 ( /100 000 as.) valta-kunnalline n kronologinen Verrokkiryhmä 1 11 75 0,46 82 44 Verrokkiryhmä 2 5 20 0,57 101 75 Verrokkiryhmä 3 7 38 0,51 91 55 Verrokkiryhmä 4 7 28 0,99 176 75 Kaikki yhteensä 30 161 0,56 N/A 56 Taloudelliset vahingot (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen 13

Kone-, laite- ja prosessipalot (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen Ruoanlaitosta aiheutuneet palot (Häkkinen 2012a) valtakunnallinen verrokkiryhmä kronologinen 14

Case: Liesien paloturvallisuus 18 % vuosien 2009 2010 rakennuspaloista aiheutui ruoanlaitosta. Aiemman PRONTOn syttymissyykuvauksiin perustuvan selvityksen perusteella noin neljännes rakennuspaloista olisi saanut alkunsa ruoan kypsennykseen tarkoitetuista laitteista (so. liedet, uunit ). Liesiturvalaitteita on jo olemassa ja sähkösuunnittelulla ratkaisusta saadaan käytännössä ilmainen (verkkoon kytkettävä palovaroitin + samaan sarjaan kytketty liesi) Vahvistamattomien tietojen mukaan liesivahdit tulevat pakollisiksi Norjassa 1.7. siinä missä Suomi sai olla ensimmäinen Euroopan maa, jossa myydään vain itsestään sammuvia savukkeita Liesien paloturvallisuus Haddonin energiamallin kannalta Haddon (1980) esittää ensisijaisiksi toimenpiteiksi vaaranaiheuttajaan kohdistuvia toimenpiteitä. Samoin työturvallisuuslaki (738/2002, 8 ) esittää ensisijaisesti vaara-ja haittatekijöiden syntymisen ehkäisemistä tai poistamista. Näiden periaatteiden perusteella liesiturvalaitteet ovat ensisijaisia esim. automaattisiin sammutuslaitteistoihin nähden (joskaan valintaa ei tule nähdä nollasummapelinä) 15

Aiheutuneiden vahinkojen 2011 johtopäätökset (Häkkinen 2012a) Paloturvallisuuden kokonaistilanne on parantunut Suomessa seuraavilla tekijöillä tarkasteltuina: + palokuolemat, + tulipalojen aiheuttamat hoitopäivät, + tulipaloissa loukkaantumiset, + tulipalojen kokonaismäärä, + suurpalot, + omaisuusvahingot yleisesti (vakuutusyhtiöillä eriävä näkemys), + omaisuusvahingoiltaan merkittävissä rakennuksissa aiheutuneet omaisuusvahingot ja + tahallisiksi arvioitujen tulipalojen osuus niistä paloista, joissa tahallisuutta on arvioitu. Lisäksi syttymissyinä ruoanvalmistus, lasten tulenkäsittely, tulityöt, tupakointi, nokipalot, tulisijat, ilotulitteet, kynttilät, roskien poltto, nuotiot ja grillit sekä kulotus ovat pienentyneet. Nokipalojen ja tulisijojen aiheuttamien palojen vähentyminen voi olla tekijänä myös erillisten pientalojen palojen vähenemisen taustalla. Aiheutuneiden vahinkojen 2011 johtopäätökset Mittarit, joilla paloturvallisuudessa on edelleen kehittämistä, ovat: - tulipalokohtaiset omaisuusvahingot, - palojen määrä omaisuusvahingoiltaan merkittävissä rakennuksissa, - asuinrakennuspalojen määrä, - tahallisuus syttymissyynä, - salamat syttymissyynä, - hankauslämpö, itsesyttymä ja räjähdys syttymissyinä, - koneet, laitteet ja prosessit syttymissyinä. 16

Mittari 1. Syttyneet tulipalot 2. Tahalliset tulipalot 3. Taloudelliset vahingot Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (1) Mittari Selite Rakennuspalot ja -vaarat, maastopalot, liikennevälinepalot ja muut tulipalot yhteenlaskettuna 1000 asukasta kohden. 3,17 Tahallisten osuus (%) niistä tulipaloista joissa tahallisuutta on voitu arvioida. 31,2 Tulipalojen aiheuttamat omaisuus-, rakennus- ja irtaimistovahingot euroina vuodessa asukasta kohden. 97 4. Suurpalot Palot, joissa omaisuusvahingot vähintään 500 000 euroa, kuolleita vähintään 5 tai kuolleita ja loukkaantuneita vänintään 10, vuodessa 100 000 asukasta kohden. 1,72 5. Palot Palot niissä rakennustyypeissä, joissa omaisuusvahingoilt omaisuusvahingot ovat merkittävimmät, vuodessa aan 100 000 asukasta kohden. merkittävimmissä rakennustyypeissä 0,17 6. Palokuolemat Palokuolemien määrä vuosittain 100 000 asukasta kohden. 0,57 7. Asuinrakennuspalojen ja -palovaarojen määrä Asuinrakennuspalot vuodessa miljoonaa kerrosalaneliötä kohden rakennustyypeissä: "Erilliset pintalot", "Rivi- ja ketjutalot", "Asuinkerrostalot". 12,5 Vertailukohdat Mittarin Valtakunnalli Verrokkiryh Oma arvo nen mä kronologinen 2,79 3,25 2,92 114 98 109 35,5 37,1 36,9 88 84 84 29 44 37 329 221 263 0,65 0,57 0,78 263 303 222 0,15 0,21 0,17 109 80 99 1,38 0,91 1,74 41 63 33 12,01 11,31 11,32 104 111 110 Mittari Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (2) Mittari Selite Ruoanvalmistuksesta aiheutuneiden tulipalojen määrä Syttymissyyt: vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää Ruoanvalmistu syttymissyykoodit: "Valvomaton ruoanvalmistus (nakit ja s muusi)", "Muu ruoanvalmistus". Syttymissyyt: Tahallaan sytytetty palo Syttymissyyt: Lasten tulenkäsittely Syttymissyyt: Tulityö Syttymissyyt: Savuke tai muu tupakka-aine Syttymissyyt: Kone, laite tai prosessi 0,27 Tahallaan sytytettyjen tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Tahallaan sytytetty palo". 0,23 Lasten tulen käsittelystä aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Lasten tulen käsittely". Vertailukohdat Mittarin Valtakunnalline Verrokkiryhmä arvo n 0,04 Tulityöstä aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Tulityö". 0,03 Savuke tai muista tupakka-aineista aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Savuke tai muu tupakkaaine". 0,13 Koneesta, laitteesta tai prosessista aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Koneen tai laitteen väärä käyttö", "Sähkölaitteen tai -asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti", "Koneen tai laitteen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti", "Tuotantoprosessin häiriö, Kipinä koneesta tai laitteesta". 0,78 Oma kronologinen 0,21 0,21 0,23 128 128 117 0,22 0,28 0,2 105 83 116 0,05 0,06 0,05 83 69 73 0,04 0,05 0,04 96 72 85 0,14 0,14 0,15 94 97 85 0,61 0,79 0,65 129 99 121 17

Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (3) Mittari Mittari Selite Mittarin arvo Tulisijasta tai hormista aiheutuneiden tulipalojen määrä Syttymissyyt: vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää Tulisija, hormi syttymissyykoodit: "Kipinä tai kekäle tulisijasta tai (ei nokipalot) hormista", "Vaurio tulisijassa tai hormissa", "Riittämätön suojaetäisyys". Ei sisällä nokipaloja. 0,06 Syttymissyyt: Nokipalo Syttymissyyt: Salama Nokipalosta aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Nokipalo". 0,06 Salamasta aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Salama". 0,15 Syttymissyyt: Hankaussähköstä, itsesyttymästä tai räjähdyksestä Hankaussähk aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 ö, itsesyttymä, asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: räjähdys "Hankaussähkö", "Itsesyttymä", "Räjähdys". 0,09 Syttymissyyt: Ilotulitteesta tai pyrotekniset tuotteista aiheutuneiden Ilotulite, tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. pyrotekniset Sisältää syttymissyykoodit: "Ilotulite, pyrotekniset tuotteet tuotteet". 0,03 Syttymissyyt: Kynttilä, ulkotuli Kynttilästä tai ulkotulesta aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Kynttilä, tuikku, soihtu, roihu". 0,03 Vertailukohdat Valtakunnalline Verrokkiryhmä n Oma kronologinen 0,09 0,11 0,11 72 58 58 0,06 0,07 0,1 101 84 59 0,11 0,14 0,08 143 109 191 0,1 0,12 0,09 84 69 91 0,02 0,03 0,03 126 90 99 0,02 0,02 0,03 133 140 99 Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (4) Mittari Syttymissyyt: Roskien poltto Syttymissyyt: Nuotio, grilli Syttymissyyt: Kulotus Syttymissyyt: Kuuma esine, tuhka tai kipinä Syttymissyyt: Muu tunnettu syy Mittari Mittarin Selite arvo Roskien poltosta aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Roskien poltto". 0,14 Nuotiosta tai grillistä aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Nuotio, grilli". 0,14 Kulotuksesta aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Kulotus". 0,02 Kuumasta esineestä, tuhkasta tai kipinästä aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka", "Mekaaninen kipinä, iskukipinä". 0,21 Muusta tunnetusta syystä aiheutuneiden tulipalojen määrä vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää syttymissyykoodit: "Tulitikku, muu tulentekoväline", "Muu luonnonsyy", "Uudelleensyttyminen", "Muu syy". 0,41 Tuntemattomasta syystä aiheutuneiden tulipalojen määrä Syttymissyyt: Syy vuodessa 1000 asukasta kohden. Sisältää tuntematon syttymissyykoodit: "Ei voida arvioida". 0,32 Valtakunnalline n Vertailukohdat Verrokkiryhmä Oma kronologinen 0,11 0,11 0,13 129 130 102 0,1 0,12 0,11 139 124 128 0,03 0,03 0,02 53 54 74 0,11 0,16 0,17 183 130 119 0,38 0,42 0,56 109 98 74 0,32 0,35 0,31 98 91 101 18

Toimintaympäristö Miesten osuus väestöstä Kuntaluokitus Yksinasuminen Työllisyys Ikääntyneiden osuus Rakennuksen ikä Koulutustaso (VKTM-indeksi) Päihteiden käyttö Pientalovaltaisuus Syrjäytyminen Toimintaympäristö (1) http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=toimintaympariston_manuaali.pdf http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=paloturvallisuuskatsaus_2011 toimintaymparisto.pdf Vertailukohtina koko Suomen taso, mediaanikunta ja verrokkiryhmä 19

Toimintaympäristö (2) Toimintaympäristön mittarit poimittavissa sivustolta www.paloturvallisuusseuranta.fi Kuntakohtaisia taulukoita osoitteessa: www.paloturvallisuusseuranta.fi/files Miesten suhteellinen osuus kunnissa (Häkkinen 2008) 20

Miesten osuus (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Kaupunkimaisuus ja tulipalosuhde Taajama-asteella selvä negatiivinen korrelaatio tulipalosuhteeseen (-0,58) (Häkkinen 2008) Kuntaryhmitys n (2011 kuntajako) Kunnat, joissa tulipalosuhde <2,87 Kunnat, joissa tulipalosuhde 2,87-4 Kunnat, joissa tulipalosuhde >4 Kuntaryhmän tulipalosuhde Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 60 43 11 6 2,45 67 14 39 14 3,38 193 15 62 116 4,16 yhteensä 320 72 112 136 2,87 PRONTO-onnettomuustilastot vuosilta 2006-2010, asukasluvut 31.12.2009 21

Riskialueiden välinen vertailu (Häkkinen 2008) Riskialue Riskialueella sattuneisiin tulipaloihin lähetetyt yksiköt Riskialueella asu- Vien henkilöiden määrä Lähetettyjen yksiköiden määrä suhteessa asukkaiden määrään (/1000 as.) I 2 618 494 090 5,3 II 5 281 1 067 110 4,9 III 3 361 447 088 7,5 IV 11 391 418 093 27,2 yhteensä 22 651 2 426 381 9,3 Kaupunkimaisuus Tilastollinen Pelastustoimen kuntaryhmitys Kunnat yhteen Tilastollinen kuntaryhmitys Kunnat alue 1 2 3sä Pelastustoimen alue 1 2 3yhteensä Helsinki 1 0 0 1Tampere 7 7 8 22 Länsi-Uusimaa 5 3 4 12Satakunta 3 6 12 21 Keski-Uusimaa 6 1 1 8Etelä-Pohjanmaa 1 5 13 19 Itä-Uusimaa 1 2 4 7Pohjanmaa 2 2 9 13 Keski-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi 4 9 15 28Pietarsaari 2 0 9 11 Kanta-Häme 3 2 6 11Pohjois-Savo 3 2 16 21 Päijät-Häme 3 3 5 11Pohjois-Karjala 1 4 9 14 Kymenlaakso 3 0 4 7Jokilaaksot 1 5 12 18 Etelä-Karjala 2 0 8 10Kainuu 1 2 6 9 Etelä-Savo 2 2 13 17Oulu-Koillismaa 5 3 8 16 Keski-Suomi 1 5 17 23Lappi 3 2 16 21 22

Pientalovaltaisuus (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Yksinasujat pientaloissa (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä 23

Työllisyys ja tulipalosuhde (Häkkinen 2008) Tulipalosuhde työllisyysasteen funktiona 10,0 9,0 8,0 Tulipalosuhde 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 55,0 Työllisyysaste 2005 (%) Työllisyys (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä 24

Palokuolemat ikäluokittain (StatFin) 45 40 35 30 25 20 Naiset Miehet 15 10 5 0 0-4 5-9 10-1415 -1920-2425 -2930-3435 -3940-4445 -4950-5455 -5960-6465 -6970-7475 -7980-8485 -8990-94 95 - Palokuolemasuhde ikäluokittain (StatFin) 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 Naiset Miehet 3,0 2,0 1,0 0,0 0-4 5-9 10-1415 -1920-2425 -2930-3435 -3940-4445 -4950-5455 -5960-6465 -6970-7475 -7980-8485 -8990-94 95-25

Ikääntyneiden osuus valtakunn mediaan verrokkiry Alue 55+ v (%) 65+ v (%) 75+ v (%) 85+ v (%) allinen ikunta hmä Manner-Suomi 32,1 17,5 8,1 2,1 N/A 80 N/A mediaanikunta 38,3 21,5 10,5 2,8 125 N/A N/A Helsinki 27,7 15,0 6,8 2,0 87 69 100 Länsi-Uusimaa 26,4 13,3 5,4 1,3 72 58 82 Keski-Uusimaa 26,2 12,7 4,9 1,1 66 53 75 Itä-Uusimaa 31,5 16,7 7,5 2,0 95 76 84 Varsinais-Suomi 33,3 18,5 8,8 2,4 108 86 124 Kanta-Häme 34,2 19,0 9,0 2,5 111 89 97 Päijät-Häme 36,0 19,7 8,8 2,2 110 88 96 Kymenlaakso 37,7 21,2 10,0 2,6 121 97 106 Etelä-Karjala 37,9 21,5 10,3 2,6 123 98 117 Etelä-Savo 40,7 23,4 11,3 2,9 134 107 116 Keski-Suomi 32,9 18,2 8,5 2,2 104 83 99 Tampere 31,5 17,5 8,2 2,2 100 80 115 Satakunta 37,4 21,1 10,0 2,7 122 97 107 Etelä-Pohjanmaa 35,1 19,7 10,0 2,8 119 95 113 Pohjanmaa 33,1 19,0 9,5 2,9 117 93 111 Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 32,9 18,4 8,9 2,5 108 86 103 Pohjois-Savo 35,4 19,6 9,6 2,4 114 91 108 Pohjois-Karjala 36,6 20,0 9,5 2,3 114 91 99 Jokilaaksot 33,1 17,9 8,6 2,3 105 84 91 Kainuu 38,3 21,2 10,3 2,3 119 95 103 Oulu-Koillismaa 25,3 13,2 5,9 1,4 73 59 70 Lappi 35,3 18,9 8,8 2,0 106 85 92 Rakennusten iän vaikutus paloturvallisuuteen (1) Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäin Asuinrakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot n 14 011 7 641 1 387 4 983 Yhteensä 7,6 7,5 6,2 8,1-1920 12,6 13,8 11,6 7,7 1921-1939 11,4 12,9 10,1 9,1 1940-1959 13,1 13,6 12,5 10,6 1960-1969 7,7 8,0 6,0 7,8 1970-1979 6,9 5,6 7,4 8,2 1980-1989 5,6 4,4 5,7 8,7 1990-1999 5,7 4,2 6,7 8,1 2000-2007 *korjattu 5,7 5,5 4,8 6,3 26

Rakennusten iän vaikutus paloturvallisuuteen (2) Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset n 1 328 322 412 712 Yhteensä 8,0 2,6 5,3 10,2-1920 13,1 3,4 22,0 9,4 1921-1939 9,7 2,9 11,8 10,9 1940-1959 11,9 2,4 7,6 8,7 1960-1969 8,8 2,6 5,8 10,4 1970-1979 7,2 2,5 4,7 9,0 1980-1989 6,5 2,6 5,3 9,3 1990-1999 8,9 2,8 3,8 12,4 2000-2007 *korjattu 8,2 2,7 5,7 19,9 Rakennusten iän vaikutus paloturvallisuuteen (3) Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäin Liikerakennukset Toimistorakennukset Syttymistaajuustiheys rakennustyypeittäirakennukserakennukserakennukserakennukset Kokoontumis- Opetus- Teollisuus- Varasto- Muut rakennukset n 390 441 3 189 1 543 4 047 Yhteensä 6,6 3,7 10,5 13,7 325,4-1920 11,4 4,7 10,4 109,0 376,8 1921-1939 10,9 3,9 8,1 71,7 316,5 1940-1959 10,6 2,2 11,6 68,7 494,3 1960-1969 4,2 3,6 9,3 20,3 298,5 1970-1979 6,2 4,4 8,6 8,0 285,6 1980-1989 4,5 2,7 10,2 7,6 178,9 1990-1999 4,4 5,1 11,4 8,8 361,6 2000-2007 *korjattu 7,8 7,4 22,0 9,6 588,1 27

Rakennusten ikä (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Koulutus ja tulipalosuhde (Häkkinen 2008) Tulipalosuhde koulutustason funktiona 10,00 9,00 8,00 7,00 Tulipalosuhde 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 0 100 200 300 400 500 600 20-v. täyttäneiden keskim ääräinen aika peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa (100 = 1v.) 28

Koulutustaso (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Tulipalosuhde ja tilastoitu alkoholinkulutus kunnittain (Häkkinen 2008) 29

Toimintaympäristö (1) Kuitenkin: Vuosien 2007 2008 palokuolemissa alkoholilla, huumausaineilla tai lääkkeillä oli vaikutusta onnettomuuden syntyyn tai uhrin toimintakyvyn alentumiseen 127 uhrin (66 %) tapauksessa palontutkijoiden arvioiden mukaan Kokki & Jäntti. 2009. Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot 2007 2008. s. 81 http://www.pelastusopisto.fi/pelastus/images.nsf/files/49cf04d76fa800efc225759b00272892/$file/t2_2009.pdf Päihteiden käyttö mittarissa huomioitu THL:n seuraavat tilastot: Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (id: 714) Päihdehuollon laitoksissa olleet asiakkaat / 1000 asukasta (id: 1270) Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1273) Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta (id: 1278) Päihteiden käyttö (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä 30

Pienituloisuus (Häkkinen 2012b) Pienituloisten riski kuolla tulipaloissa on 10-kertainen muihin verrattuna. - Kokki & Jäntti 2009 valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Syrjäytyminen (Häkkinen 2012b) Syrjäytyminen on Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (2008) nostettu merkittävimmäksi poikkihallinnolliseksi turvallisuushaasteeksi. Tässä hankkeessa on käytetty STM:n KASTE-indikaattoreita (painoarvo suluissa): Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (0,15) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (0,13) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (0,13) Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (0,13) Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta (0,13) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (0,05) Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (0,05) Lasten pienituloisuusaste (0,15) Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (0,06) Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (0,02) 31

Päihteiden käyttö (Häkkinen 2012b) valtakunnallinen mediaanikunta verrokkiryhmä Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (1) Mittari Miesten osuus väestöstä Yksinasuminen Mittari Selite Miesten prosentuaalinen osuus Yksinasuvien prosentuaalinen osuus Mittarin arvo 48,9 19,6 Työllisyys Työlliset prosentuaalisena osuutena 15-64- vuotiaista 67,0 Asuinrakennusten Ennen vuotta 1960 rakennettujen ikä asuinrakennusten kerrosneliöiden osuus kaikista asuinrakennusneliöistä Muiden rakennusten ikä Ennen vuotta 1960 rakennettujen muiden rakennusten kerrosneliöiden osuus kaikista muista rakennusneliöistä Koulutus (VKTMindeksi) Perusasteen jälkeinen koulutus (100 = 1v) 14,0 6,5 281 Vertailukohdat Valtakunnallin Mediaanikunta Verrokkiryhmä en 49,1 50,3 49,0 100 97 100 19,8 17,9 20,4 99 109 96 65,5 63,2 64,6 98 94 96 14,0 20,2 13,2 100 69 106 6,8 12,0 7,4 95 54 88 327 261 303 116 93 108 32

Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (2) Forssa Hattula Hausjärvi Humppila Hämeenlinna Janakkala Jokioinen Loppi Riihimäki Tammela Ypäjä 1Kaupunkimaiset kunnat 2Taajaan asutut kunnat 3Maaseutumaiset kunnat 3Maaseutumaiset kunnat 1Kaupunkimaiset kunnat 2Taajaan asutut kunnat 3Maaseutumaiset kunnat 3Maaseutumaiset kunnat 1Kaupunkimaiset kunnat 3Maaseutumaiset kunnat 3Maaseutumaiset kunnat Pelastuslaitoksen silmin case: Kanta-Häme (3) Mittari 55+ -ikäisten osuus 65+ -ikäisten osuus 75+ -ikäisten osuus 85+ -ikäisten osuus Mittari Selite 55 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä 65 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä 75 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä 85 vuotta täyttäneiden osuus koko väestöstä Mittarin arvo 34,2 19,0 9,0 2,5 Vertailukohdat Valtakunnallinen Mediaanikunta Verrokkiryhmä 32,1 38,3 35,9 107 89 95 17,5 21,5 19,9 108 88 95 8,1 10,5 9,3 112 86 98 2,1 2,8 2,4 117 90 101 33

Resursointi Turvallisuusviestintä (1) Turvallisuuskoulutuksen suhteellinen määrä Henkilötyöajan suhteellinen määrä Kohdentuminen Toteutustavat Aihealueet Kohderyhmät Asiakaspalaute Palautteen keräämisen laajuus/kattavuus Palautteen numeeriset arvosanat Positiivinen/negatiivinen avoin palaute Turvallisuusasenteet, -tietoisuus ja -käyttäytyminen Turvallisuusviestintä (2) Internet ja sosiaaliset mediat Henkilöresurssit ja aktiivisuus Näkyvyys Internet-sivut Suunnittelu ja koulutus Johtajuus, toimintaperiaatteet ja strategia Henkilöstö Kumppanuudet http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=turvallisuusviestinnan_manuaali.pdf 34

Turvallisuusviestintä (3) Turvallisuusviestinnän mittarit poimittavissa PRONTOsta Turvallisuusviestinnän kehittämistoimenpide-ehdotukset Yhteistyö Alkon ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa Yhteistyö kunnallisten toimijoiden kuten vuokra-asuntosäätiöiden, kuntoutuskeskusten ja sosiaalitoimen kanssa Yhteistyö Ylen ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Tupakka-askien varoitustekstit vastaavaa palo- ja pelastustoimeen Sosiaaliset mediat rekrytoinnissa ja yhteisöllistämisessä Pelastusalan eri toimijoiden rooli Webropol-pohjaiset palautejärjestelmät Tilaisuuksien palaute Itsearviointi Yleinen arviointi 35

Webropol asiakaspalautteenkeruu www.webropol.com Ohjeita: http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=esimerkkiraportti080811.pdf Jokaisella pelastuslaitoksella yhdet tai kahdet tunnukset ja valtakunnalliset lomakkeet käytössä Yhteistyö Alkon ja STM:n kanssa Alko on valtionyritys, jolla on liiketaloudellisten tavoitteiden lisäksi kansanterveydellisiä tavoitteita. Tämä erotuksena esimerkiksi panimoihin ja muihin juomataloihin. Alkon toimintaa valvoo STM, jolla on vastuu päihteiden ja tupakkatuotteiden käytön aiheuttamien haittojen ehkäisystä. STM on kansliapäällikkönsä kautta osallistunut Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun ja siten ottanut osavastuun ohjelman toteuttamisesta. Tarvitaanko Alkoja muuhunkin kuin markkinointikanavaksi? Millainen yhteistyö Alkon kanssa olisi hyödyllistä? Mitä Alko voisi tehdä pelastustoimelle? 36

Yhteistyö kunnallisten toimijoiden kanssa (1) Kunnat ovat pelastuslaitosten rahoittajia ja isäntäorganisaatioita, joilla on lähtökohtaisesti halu auttaa pelastustointa hoitamaan tehtäviään mahdollisimman onnistuneesti Kunnat voivat edellyttää sosiaalitoimelta yhteistyökykyisyyttä, jos sen suhteen ilmenisi jotain ongelmia Vuokra-asuntosäätiöiden, päihdeasuntoloiden ja muiden tukiasumismuotojen kautta tavoitetaan tehokkaasti erityisriskiryhmät, kunhan poliittista tahtoa olisi. Uuden pelastuslain myötä tukiasumista tarjoaville toimijoille tulee onnettomuuksien ehkäisystä entistä voimakkaampi velvoite. Pelastuslaitosten pitää olla tässä aloitteellisia Yhteistyö kunnallisten toimijoiden kanssa (2) Vuokra-asuntosäätiöiden halutaan varmistavan toimivat palovaroittimet, tekevän turvatiedotusta, toteuttavan turvallisen asumisen periaatteita asukkaiden sijoittamisessa (tapaus Espoo 3/2008) ja rakennuttavan turvallisia taloja (<- esim. paloturvalliset liedet sähkösuunnittelulla) Sosiaalitoimeen kaivataan parempia keskusteluyhteyksiä, jotta erityisriskihenkilöt ja -kohteet tunnistetaan ja onnettomuuksien ehkäisytyötä voidaan toteuttaa sen mukaisesti Miten näitä asioita voisi lähteä viemään eteenpäin 37

Yhteistyö Ylen ja LVM:n kanssa Ylellä on Alkoakin enemmän liiketaloudellisesta logiikasta irrallisia yhteiskunnallisia velvoitteita. Ylellä on oma ohjelmatuotantonsa, joten hyvin johdateltuna ja suunniteltuna tuotantokustannuksista ei ehkä tarvitsisi maksaa. Hätätiedotteiden osalta yhteistyö on viety jo pitkälle. Miksi turvallisuusviestinnän yhteistyötä ei ole käytännössä käynnistettykään? Miten pääsemme keskustelemaan Ylen kanssa (LVM, hallintoneuvosto, suoraan )? Mitä Yleltä haluamme? Jotain tällaista: http://www.youtube.com/watch?v=bpjr5a7ixuu? Tilannekontekstin mukainen turvallisuusviestintä Onko pelastustoimen turvallisuusviestintä liian raflaavaa, jos sitä tarjottaisiin esimerkiksi ravitsemusliikkeen kusiputkan seinässä? (Sosiaali)psykologian tutkimus sanoisi kuitenkin, että pitäisi päästä sisään tilannekonteksteihin ja vaikuttamaan aikomuksiin, jos käyttäytymiseen halutaan vaikuttaa. Baarikampanja tavoittaisi ihmiset juuri silloin, kun heidän käyttäytymisensä on riskialteinta. Toteutuksen pitää vaan olla riittävän tyylikäs. Esim.? -> Esimerkkinä myös Palopäällystöliiton Finnkino-spotit. 38

Tilannekontekstin mukainen turvallisuusviestintä: suunnitellun käyttäytymisen teoria Lähde: Ajzen, I. 2005. Attitudes, Personality and Behavior. 2nd ed. Open University Press, McGraw-Hill Education. 191 p. (p. 135) Valvontasuunnitelmat ja asuinrakennusten palotarkastustoiminta On esitetty, että asuinrakennuksiin lähetettäisiin kyselyitä ja asukkaita aktivoitaisiin omatarkastuksiin. Niihin kohteisiin, joista ei saada vastausta tai vastausten sisältö kertoo tarkastuksen olevan tarpeellinen, tehdään palotarkastus. Saadaan kohdennettua asuinrakennusten palotarkastuksia korkean riskin kohteisiin. Turvallisuusviestinnän ja valvonnan nivoutuminen yhteen asukkaiden turvallisuuden edistämisessä Erityisriskikohteissa TuKeVa-, PATA 08- ja Tutor-mallit Nuohoustoimen hyödyntäminen asuinrakennusten palotarkastustoiminnassa? 39

Kumppanuusverkoston valvontasuunnitelmaohjetyöryhmä jäseninä viimeisimmän kokouspöytäkirjan perusteella Jussi Rahikainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Raimo Niemi, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Jari Lepistö, Jokilaaksojen pelastuslaitos Ilpo Tolonen, Kymenlaakson pelastuslaitos Seppo Lucenius, Helsingin pelastuslaitos Kati Tillander, SM (Olli Taskinen, Helsingin pelastuslaitos) valmistelee pelastuslaitoksia varten yhteistä ohjeistusta ja mallia valvontasuunnitelmia varten tukeutuu työssään pitkälti TuKeVa-hankkeen auditoivaan palotarkastusmalliin on joutunut toimeksiantona ottamaan kantaa tarkastusten maksullisuuteen ja maksujen suuruuteen Kumppanuusverkoston valvontasuunnitelmaohjetyöryhmä on osallistunut ja osallistuu aktiivisesti uuden lain valmisteluun valvontasuunnitelmien ja -toiminnan osalta suunnitelmien perusajatuksena Jussi Rahikaisen sanoin onnettomuuksien ehkäisyyn käytetty työpanos ei vähene, mutta se kohdennetaan paremmin. Riskianalyysi! erittely erityisriskikohteisiin ja asuinrakennuksiin säilyy, mutta erityisriskikohteiden rajanvetoja mietitään uudelleen tarkastusväli määrittyy kohdekohtaisesti kohdetyyppikohtaisissa rajoissa riippuen siitä, miten hyvällä tasolla kohteen turvallisuus(kulttuuri) on turvallisuuskulttuurin tason määrittelyssä auttaa TuKeVa-mallin pisteytys 40

Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta (1) Helsingin pelastuslaitoksen vetämä hanke, jossa mukana jo tavalla tai toisella 14 pelastuslaitosta Auditoidaan tarkastuskohteet asteikolla 0-4 (0 = esimerkillinen, 2 = lainmukainen, 4 = välinpitämätön) kuuden eri tekijän suhteen: Johtaminen ja organisaatio Riskienhallinta Pelastussuunnitelma Fyysinen turvallisuus Tekniset turvallisuusjärjestelmät Turvallisuuskoulutus Hienoisena ongelmana mallissa on ollut se, että ne kohteet, joissa toiminta on heikolla tasolla, saavat suuret pisteet kaikilla tekijöillä ja vice versa Tarkastajilla hyvä kyky auditoida kohteita yhdenmukaisesti Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta (2) Hankkeelle myönnetty rahoitus vuoden 2012 loppuun TuKeVan sisäisestä ja ulkoisesta paineesta syntyneet lähtökohdat: Turvallisuuskulttuuriin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Asiakkaita tulee neuvoa ja valistaa enemmän. Korjausmääräysten seurantaa tulee tehostaa. Valvonnan riskipohjaisuutta on vahvistettava. Asiakkaan kohtaamistaitoja tulee kehittää. Määräysten tulkintaa on harmonisoitava. Yhteistyötä kollegoiden kanssa tulee tehostaa. Tarkastustoimintaan motivoitumista on vahvistettava. 41

Valvontatoiminnan mittaaminen (1) Valvontasuunnitelmaohje Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta (TuKeVa) II -hanke Valvontasuunnitelmaohjeesta: Valvonnan toteutuminen Tarkastusprosentti Keskimääräinen tarkastusväli Resurssit Tulipalojen määrä suhteutettuna asukaslukuun Rakennuspalot Asuinrakennuspalot Muut tulipalot Omaisuusvahingot Omatoiminen sammutus Valvontatoiminnan mittaaminen (2) Alkusammutuksen yrittäminen Alkusammutuksen onnistuminen Palovaroitin asuinrakennuspaloissa Uudet seurannan työvälineet Tarkastusvälien muuttuminen Muutokset kohteen turvallisuuskulttuurissa Turvallisuustietoisuuden mittaus gallup-kyselynä Asiakaspalautekyselyt Turvallisuuspoikkeamien määrän / korjausmääräysten noudattamisen kehittyminen Turvallisuustekniikan lisääntyminen http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=valvontatoiminnan_manuaali_280911.pdf 42

Henkilöstö ja johtaminen FireFit-mittaaminen valtakunnalliseksi käytännöksi ja sen monipuolistuminen: - aerobinen kestävyys - lihaskunto - kehon koostumus ja hallinta - työtaitotesti (Oulun mallin mukainen savusukellustestirata) - motorinen toimintakyky ja liikkuvuus Työmotivaatio ja -tyytyväisyys (http://www.pelastuslaitokset.fi/filewrap.php?c=&f=hakkinen henkilostojohtaminen_seka_palomiesten_tyomoti vaatio_ja_tyytyvaisyys.pdf) PRONTOn uusi henkilöstö- ja talouslomake Esimerkkitunnuslukuja FireFit-tulosten, savusukelluskelpoisuuden ja henkilöstörakenteen ohella mm. sairaspoissaolot sekä työmotivaatio ja -tyytyväisyys kyselynä henkilöstölle Henkilöstö, talous, pelastustoiminta ja toimintavalmius SPEK:n konsernitilinpäätöshanke: http://www.intermin.fi/pelastus/images.nsf/files/9950ce49547d43e9c2257885002fcdd0/ $file/1030_psr%20dipoli%2026.pdf Turun kauppakorkeakoulun kustannuslaskentahanke: http://www.intermin.fi/pelastus/images.nsf/files/400c5d10a38cf7fec22577fb003b21b6/ $file/kustannuslaskennan%20nykytila.pdf Toimintakykyhankkeen tulokset: http://toimintakyky.pelastustoimi.net/ Pelastustoiminnassa uusi toimintavalmiusohje: http://www.pelastustoimi.fi/wp-content/uploads/2011/09/toimintavalmiusohje-tr-300811.pdf Henkilöstön toimintakyky: http://www.intermin.fi/pelastus/images.nsf/files/9e1f8a2633779c9bc2257885002fdcb1/ $file/1045ff%20iii_dipol%20270411_apun%20%5byhteensopivuustila%5d.pdf Henkilöstön hyvinvointi: http://www.intermin.fi/pelastus/images.nsf/files/d251d255a80c30a9c2257885002f7f52/ $file/0930_pekka%20esitys%20%5byhteensopivuustila%5d.pdf + Kumppanuusverkoston tukipalveluiden palvelualueen tekemä työ 43

Syitä mittareiden käytölle pelastuslaitoksissa Ulkoisista syistä: Turvallisuusviestinnän strategian linjaukset vaikuttavuuden arvioinnista Valvontasuunnitelmaohjeessa esitetyt mittarit Sisäisistä syistä: Riskienhallinta Toiminnan suunnitelmallisuus Vertailukelpoisuus Helppous ja työkalut Sama logiikka kaikissa mittareissa Käyttö laajenemassa myös toimintavalmiuden seurantaan Hankkeen tarjoama käytön tuki Hankemateriaali (www.pelastuslaitokset.fi) 44

Viikonpäivien vaikutus tulipalojen määrään Viikonloppuisin palaa enemmän kuin viikolla 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Kuukausittainen tulipalojen jakaantuminen ja automaattiset hälytysilmoitukset 2009 2011 (PRONTO) Kesällä erityisesti maastopalot nostavat touko-elokuun muuta vuotta vilkkaammiksi 80 Tulipalot Automaattihälytykset 70 60 50 40 30 20 10 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 45

Rakennuspalot ja palokuolemat 2009 2011 (PRONTO) 800 16 700 14 600 12 500 10 400 300 8 6 Palokuolemat Rakennuspalot 200 4 100 2 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 0 pvm Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä 2009-2011 (1) Tulipaloja ka. 2009-2011 samassa kuussa päivässä keskim. Rakennuspal oja ka. 2009-2011 1.1. 105 33 35 19 kiirastorstai 35 44 18 16 pitkäperjantai 39 44 18 16 lankalauantai 57 44 17 16 pääsiäissunnuntai 51 44 16 16 2. pääsiäispäivä 49 44 13 16 28.4. 66 44 16 16 29.4. 48 44 14 16 30.4. 69 44 20 16 1.5. 87 65 24 18 2.5. 77 65 20 18 30.5. 54 65 18 18 samassa kuussa päivässä keskim. 46

pvm Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä 2008-2011 (2) Tulipaloja ka. 2009-2011 samassa kuussa päivässä keskim. Rakennuspalo ja ka. 2009-2011 31.5. 66 65 18 18 1.6. 82 58 23 18 2.6. 65 58 23 18 3.6. 69 58 19 18 4.6. 79 58 22 18 5.6. 60 58 17 18 6.6. 65 58 21 18 7.6. 57 58 12 18 8.6. 65 58 18 18 9.6. 74 58 19 18 juhannusaatto 66 58 31 18 19.6. 51 58 24 18 samassa kuussa päivässä keskim. pvm Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä 2009-2011 (3) Tulipaloja ka. 2009-2011 samassa kuussa päivässä keskim. Rakennuspalo ja ka. 2009-2011 20.6. 45 58 19 18 21.6. 45 58 19 18 22.6. 39 58 12 18 23.6. 45 58 14 18 24.6. 56 58 18 18 25.6. 66 58 23 18 26.6. 60 58 20 18 27.6. 55 58 17 18 28.6. 57 58 20 18 samassa kuussa päivässä keskim. 47

pvm Juhlapäivinä sattuneiden tulipalojen määrä 2009-2011 (4) Tulipaloja ka. 2009-2011 samassa kuussa päivässä keskim. Rakennuspalo ja ka. 2009-2011 20.12. 30 32 16 19 21.12. 25 32 15 19 22.12. 31 32 19 19 23.12. 36 32 24 19 24.12. 37 32 26 19 25.12. 34 32 23 19 26.12. 30 32 16 19 27.12. 38 32 19 19 28.12. 32 32 17 19 29.12. 31 32 16 19 30.12. 31 32 17 19 31.12. 92 32 30 19 samassa kuussa päivässä keskim. Kiireellisten vuorokausittainen jakaantuminen http://info.pelastusopisto.fi/kirjasto/sarja_d/d2_2009.pdf 48

Tulipalojen vuorokausittainen jakaantuminen 2008-2010 Rakennuspalovahingot 22-07 välisenä aikana 77 % suuremmat kuin 07-22. 1200 1000 800 600 400 Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Rakennuspalovaara Rakennuspalo 200 0 Varoittimien käytöstä Kun kysytään ihmisiltä: Kun kysytään onnettomuustilastoilta: Vuosien 2008-2010 rakennuspalot ja -vaarat Ei ollut mitään Ei ollut toimivaa Rakennustyyppi varoitinlaitteistoa varoitinlaitteistoa Erilliset pientalot 34 % 49 % Rivi- ja ketjutalot 23 % 34 % Asuinkerrostalot 43 % 53 % Vapaa-ajan rakennukset 60 % 67 % Lähde: PRONTO Lähde: Pelastusasenteet-tutkimus Kokki, Jäntti, Rasmus & Tervo sai hyvin samanlaisia tuloksia tutkiessaan vuoden 2007 palokuolemia 49

Kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten projekti, joka alkoi 2007 Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen asiamiehenä, ja pelastusalan järjestöt (SPEK ja SPPL) vahvasti mukana Neljä palvelualuetta: Ensihoitoverkosto (ensihoitotoiminta ja -järjestelyt, hyvät palvelukäytännöt, yhdenmukaiset toiminnot, palveluiden sisältö ja laatu ) Pelastustoimintaverkosto (öljyntorjunta, vaste- ja hälytysohjeet, pelastussukellus, operatiivinen johtaminen ) Tukipalveluverkosto (talous, henkilöstö, hallinto, mittaaminen ) Turvallisuusverkosto (riskianalyysi, valvontatoiminta, palontutkinta, turvallisuusviestintä, kuntien varautuminen, valmiussuunnittelu ) Vapaaehtoinen yhteenliittymä = ei ole oikeushenkilö Valta tulee laitosten herrasmiessopimuksesta ja joukon voimasta Kumppanuusverkosto Paljon työryhmiä, joilla valmisteluvastuita: henkilöstö- ja talousasioiden työryhmä turvallisuusviestintätyöryhmä Merlot-työryhmä valvontasuunnitelmatyöryhmä Ylin päättävä elin pelastusjohtajien kokoukset Nimittää pelastuslaitosten yhteisiä edustajia Verkostolla ollut Palosuojelurahaston rahoittama työntekijä Tarkoituksena voimaannuttaa verkostoa työntekijäresursseilla, joiden rahoituksesta käydään keskustelua 50