OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.213
Toimitusjohtajan katsaus Kostean polttoaineen talvi Alkuvuoden 213 talousluvut ovat koko ESE-konsernin tasolla hieman jäljessä tavoitebudjetista. Lämmön myynti ja sähkön siirto ovat olleet budjetin tasolla. Maalis- ja huhtikuu olivat normaalia kylmempiä, touko- ja kesäkuu puolestaan hyvin lämpimiä. Sähköntuotannon kustannuksiin verrattuna sähkön markkinahinta on ollut alhainen ja lauhdesähkön tuotanto on ollut kannattamatonta. Koska teollisuuden sähkönkulutus on vähentynyt Euroopan talouskriisistä aiheutuvan taantuman vuoksi ja markkinoilla on päästöoikeuksien ylijäämää, ovat päästöoikeuksien hinnat olleet edelleen hyvin alhaiset. Samat tekijät ovat pitäneet myös pörssisähkön hinnan varsin matalana. ESEn käyttämien biopolttoaineiden, erityisesti turpeen, tarjonta on ollut niukkaa, mutta ESE onnistui hyvän hankintaverkostonsa ja varmuusvarastojensa ansiosta selviytymään talvesta käyttämättä kivihiiltä. Suurin haaste kuluneena talvena niin puun kuin turpeenkin suhteen oli polttoaineen kosteus, joka aiheutti suuria teknisiä vaikeuksia. Huonolaatuinen polttoaine heikensi voimalaitosten hyötysuhdetta ja taloudellista tulosta merkittävästi. Vuoden tulokseen vaikuttavat jatkossa eniten loppuvuoden lämpötilat ja sähkömarkkinoiden kehittyminen, johon taas vaikuttavat huomattavasti EU-tason poliittiset päätökset. Kokonaisuutena vuoden 213 tuloksen konsernitasolla arvioidaan kuitenkin olevan lähes budjetin mukainen. Lisää uusiutuvaa energiaa Parhaillaan menossa oleva Pursiala 2:n uudistaminen sataprosenttisesti puuta polttavaksi kattilaksi on kuluvan vuoden merkittävin investointi. Investoinnin kokonaisarvo on noin 12 miljoonaa euroa. Syksyllä valmistuvan kattilauudistuksen jälkeen ESE pystyy puolittamaan turpeen käytön. Kun puun käyttöä lisätään, on tärkeää että käytettävissä on aiempaa enemmän laadukasta rankahaketta, jossa ei ole epäpuhtauksia ja jonka energiasisältö ja kosteusprosentti ovat hyvät. Tämän vuoksi ESE kehittää omaa varmuusvarastointiaan rakentamalla 5 hehtaarin suuruisen lähiterminaalin Metsä-Sairilaan. ESEn jatkuvana pyrkimyksenä on kasvattaa strategian mukaista ympäristöystävällisen energian hankinnan ja tuotannon omavaraisuutta. Lisääntyvän uusiutuvalla puupolttoaineella tehtävän tuotannon myötä ESE voi jatkossa entistä paremmin tarjota asiakkailleen ympäristöystävällisesti lähienergialla tuotettua Ekoteko- sähköä ja -lämpöä. Lisää panostusta myyntiin Vuodenvaihteessa tehdyllä organisaatiomuutoksella haluttiin vahvistaa myyntiä ja asiakaspalvelua yhdistämällä nykyiset energianmyynti- ja lämpöliiketoiminnat energialiiketoiminnaksi. Uudessa, vahvemmassa yksikössä pystytään paremmin yhdistämään molempien liiketoimintojen erikoisosaaminen, asiakkuuksien hoitaminen sekä henkilöstön sijaisuusjärjestelyt. ESEn tuotteiden myyntiin ja markkinointiin sekä uusien energiaratkaisujen kehittämiseen on panostettu aiempaa keskitetymmin. Vihreää Ekoteko-brändiä on tuotu julkisuuteen aiempaa vahvemmin niin Mikkelin alueella kuin valtakunnallisesti. Maalämpöbuumin myötä aivan uudenlaisten haasteiden edessä olevan kaukolämmön myynnin edistämiseksi olemme toteuttaneet Kuuma totuus kaukolämmöstä - kampanjaa, jossa on kerrottu kuluttajille tutkittua tietoa eri lämmitysvaihtoehtojen kannattavuudesta, ympäristöystävällisyydestä ja järkevyydestä eri kohteissa. ESE on myös lisännyt alueellista näkyvyyttään osallistumalla aktiivisesti alueen tapahtumiin ja tukemalla niitä. Kohti tulevaa ESEn 113. toimintavuosi etenee vahvaan perinteeseen pohjautuen, mutta yhtiö on samalla valmis kehittymään ja kehittämään uusia energiaratkaisuja. Vahvuutemme ovat oma biopolttoainepohjainen energiatuotanto, päästötön uusiutuva vesivoima, teknisesti hyvätasoinen sähkönsiirto- ja lämmönjakeluverkko sekä ammattitaitoinen henkilöstö. Keväällä ESE sai uuden, aiempaa laajapohjaisemman hallituksen. Loppuvuoden aikana päivitämme ESEn strategiaa ja teemme kauaskantoisia päätöksiä Fennovoiman ydinvoimalahankkeen suhteen. Olemme varmoja siitä, että jatkossa voimme entistä paremmin palvella asiakkaitamme varmoilla energiatoimituksilla sekä kilpailukykyisillä ympäristöystävällisillä energiatuotteilla. Erkki Karppanen, Toimitusjohtaja
Energialiiketoiminta Vuoden alussa toistaiseksi voimassaolevien sopimusten hintaa tarkastettiin maltillisesti, eikä muutoksia ole sen jälkeen tehty. Sähköjohdannaisten pörssihinnat ovat alkuvuonna laskeneet, ja määräaikaisia tarjoushintoja on pystytty tarkastamaan. Kilpailun koventuessa kuluttaja-asiakkaiden määrä on hieman vähentynyt. Myynti yritysasiakkaille on ollut tasaista, ja varsinkin Mikkelin ulkopuolinen myynti on kasvanut. Sähkönhankinta, alkuvuosi 213 kokonaismyynti 168,1 GWh Muu hankinta 7,6 GWh Jyväskylän voima 2, GWh Pursiala 122,7 GWh Sähkön ja kaukolämmön asiakaspalvelu sekä laskutus ovat toimineet erinomaisesti. Uusi aukioloaikamme klo 9 15 on otettu hyvin vastaan: siitä saatu palaute on ollut positiivista. Sanomaliikenteessä valmistaudutaan etäluennan suureen tietomäärään lain edellyttäessä tuntimittausta myös kuluttaja-asiakkailta. Energiayhtiöiden tietojärjestelmien kehitys tulee olemaan kiivasta, mikä tuo haasteita koko organisaatiolle. Keväällä astui myös uusi perintälaki voimaan. Markkinoinnissa on pyritty näkymään eri medioissa monipuolisesti. ESEn oma sähköauto Opel Ampera, jonka rekisterinumero on ESE- 1, oli merkittävä energiansäästöteko. Mikkelin toriparkkiin avattiin kolme sähköauton lataustolppaa ESEn väreissä. Liikevaihto on edellisvuodesta kasvanut n.,5 milj. ja alkuvuoden myynti 6 GWh. Samaan aikaan hankintakustannusten kasvu on ollut n.,3 milj., joten alkuvuoden tulos on edellisvuotta ja budjetoitua parempi. 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Propel,2 GWh Koskienergia 35,6 GWh Sähkönmyynti 25-213 6 kk 12 kk arvio 42 372 329 345 323 326 312 316 285 24 198 172 175 168 158 146 162 168 25 26 27 28 29 21 211 212 213
Sähkönhankinta Alkuvuoden aikana ESEn sähkönhankinta on perustunut sähköpörssistä hankittuun sähköön, Koskienergia Oy:ltä hankittavaan vesivoimaan sekä muiden osakkuusyhtiöiden tuottamaan sähköön. Alkuvuoden sähkönhankinnasta Koskienergia Oy:n vesivoimalaitokset tuottivat 36 GWh, Jyväskylän Keljonlahden voimalaitos 2 GWh ja tuulivoima,2 GWh. Loput 122,7 GWh tuotettiin Pursialan voimalaitoksella. Kaukolämmönmyynti GWh 45 4 382 35 3 432 6 kk 12 kk arvio 421 42 369 Kaukolämpö Lämmön myyntiä on ollut vuoden alussa 224,3 GWh, joka on hieman vähemmän kuin budjetissa. Uusia asiakkaita kaukolämpöön on liittynyt 17 kpl, joista vanhoja kiinteistöjä on ollut 9 kpl. Yhteensä uutta lämmitystilavuutta on tullut noin 3 m 3, mikä on suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 212 vastaavana aikana. 25 2 15 1 21 241 227 236 224 Tuukkalan huippu- ja varalämpökeskuksen käyttöönotto on myöhästynyt toimittaja Vapor Oy:n ajauduttua konkurssiin. Tarkoitus on saada keskus käyttöön ennen lämmityskauden alkua. Kokonaan uusi 8 kw:n huippu- ja varakattila on rakenteilla Anttolanhoviin Anttolaan. Energiansäästöä saavutettiin mm. Oravinmäen lämpökeskuksen polttoainemuutoksilla sekä Moision lämpökeskuksen vesikiertojen muutoksilla. Biopolttoaine on ollut alkuvuodesta poikkeuksellisen märkää. Pienissä lämpökeskuksissa polttoaineen kosteus on vielä suurempi haitta kuin suurissa laitoksissa, ja ongelmia on ollut varsinkin Haukivuorella. Polttoaineen laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota. 5 29 21 211 212 213 Vuolingon alueen kaukolämpöverkon laajennustyöt Rantakylässä saadaan loppuun syksyn aikana. Samalla kevyen polttoöljyn käyttö Vuolingossa loppuu. Kaukolämmön etäluettavien mittareiden vaihtoprojektit ovat edenneet hyvin, ja loputkin n. 2 kpl vaihdetaan lähiaikoina. Mittareiden kantavuuteen on kiinnitetty huomiota ja virheluentojen määrät ovat laskeneet merkittävästi.
Voimaliiketoiminta Voimalaitoksen sähköntuotanto on alkuvuonna ollut 123 GWh ja kaukolämmön tuotanto 242 GWh. Teollisuuslämpöä ja -höyryä on tuotettu myös erillisissä kattilalaitoksissa ja voimalaitoksella yhteensä 36 GWh. Normaalivuotta lämpimämmän alkuvuoden vuoksi kaukolämmön tuotanto on ollut 3,7 GWh budjetoitua pienempi, ja siksi myös vastapainesähköä on tuotettu vähemmän. Tuotannon kannalta katsottuna sähkön markkinahinta on ollut alhainen. Lisäksi polttoaineen laatu on ollut erittäin huono, koska edellinen kesä oli normaalia sateisempi ja puu- ja turvepolttoaineiden kosteuspitoisuus on siksi korkea. Mainitut seikat ovat vaikuttaneet voimaliiketoiminnan tulokseen. Puun osuus polttoaineista on ollut 65,7 % ja turpeen osuus 33,7 %. Alkuvuoden hiilidioksidipäästöt ovat olleet 71 tonnia. Viime vuoden elokuussa tehtiin päätös muuttaa Pursiala 2:n kattilaa niin, että siinä voidaan polttaa sataprosenttisesti puuta. Asennustyöt ovat alkaneet kesäkuun alussa, ja kaupallinen käyttö alkaa marraskuun alussa. Projekti on edennyt suunnitelman mukaisesti. Muutostyön jälkeen turpeen osuus Pursialan voimalaitosten käyttämistä polttoaineista on mahdollista pudottaa noin 15 %:iin. Puunpolton lisäyksen vuoksi Metsä-Sairilan alueelle alettiin toukokuussa rakentaa puuterminaalia, johon voidaan varastoida energiapuuta noin 1 m3. Varastoinnilla varmistetaan polttoaineiden saanti talvikaudella sekä poikkeustilanteissa. Terminaali valmistuu tulevana syksynä. Voimalaitosten uusittu ympäristölupahakemus sekä päästölupahakemukset vuosille 213 22 on jätetty viranomaisille. Niistä saadaan päätökset lähikuukausina. Käytetyt polttoaineet GWh, 12 kk 14 12 1 8 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 arvio 12 Käytetyt polttoaineet GWh, 6 kk 1 8 6 4 2 Puu Turve Kivihiili Öljy 26 27 28 29 21 211 212 213
ESE-Tekniikka Oy Tilauskantaa on alkuvuoden aikana saatu jonkin verran kasvatetuksi aiemmista vuosista. Osuus ESE-Verkon saneeraustöistä on suurentunut, ja Mikkelin kaupunki on varannut aiempaa suuremman budjetin katuvalaistusverkon saneeraukseen. Toiminta on keskittynyt asennus- ja huoltopalvelutoimintaan. Kalustoa on uusittu: keskiraskaissa kuorma-autoissa vuosimallin 1998 MAN 8-163 on vaihtunut vuosimallin 25 VOLVO FL 6:een. Raskaiden kaapelikelojen kuljetukseen soveltuvaa vaunua on etsitty ja sellaisesta on pyydetty tarjouksia, mutta toistaiseksi on tultu toimeen JSE:ltä vuokratulla vaunulla. Huoltopalvelut Katuvaloverkon huoltotyöalue on laajentunut kuntaliitosten myötä käsittämään Ristiinan ja Suomenniemen alueet. Huoltopistemäärään on kirjattu noin 1 valaisinpistettä lisää. Energiansäästövalaisinten vaihtoon varattu määräraha on kaupungin virkamiesten kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena saatu kaksinkertaistetuksi. Alkuvuoden huoltotoiminnan pääkohteita ovat olleet talvityönä toteutetut jakokaappitarkastukset ja muuntamohuollot, joita varten jouduttiin investoimaan uusiin työvälineisiin. Liikennevahingoissa vaurioituneiden valaisin- ja liikennevalopylväiden sekä sähköverkon pylväiden ja jakokaappien korjaukset ovat työllistäneet asennusryhmiä normaalien huoltotehtävien lisäksi. Asennustoiminta ESE-Tekniikka urakoi ESE-Verkon saneeraustöistä noin 5 %. Suurin osa tämän vuoden aikana hoidettaviksi merkityistä kohteista on joko valmistunut tai käynnissä. Asennustoiminnan merkittävimpiä kohteita ovat olleet pienjännite- ja katuvaloverkon rakentaminen Paimenpojanpolulla sekä Niilonkaaressa, katuvalaistusverkon saneeraus ja keskijännitekaapelireitin putkitus Pihlajatiellä, keskijännitekaapelointi Ahjokadulla sekä pienjänniteverkon saneeraus Lähdekujalla. Lukuisissa kaupungin kohteissa kuten Karjalantiellä sekä Nikarantiellä on suunniteltu ja toteutettu katuvalaistus alihankintana. ESE-konsernin ulkopuolisille tilaajille tehtyjen hankkeiden pääkohteita ovat olleet pienjännite- ja katuvalolinjojen siirto ja kaapelointi Metsä-Sairilan jätekeskuksessa sekä lukuisat liittymiskaapeleiden asennukset. Aiemmin ulkopuolisilla teetettyihin keskijännitetöihin on koulutettu kahden asentajan työryhmä ja lisäksi on investoitu työvälineisiin. Työryhmää voidaan hyödyntää myös keskijänniteverkon ohjaus- ja vikatilanteiden selvittämisessä. Erkki Karppanen Toimitusjohtaja
ESE-Verkko Oy Sähkönkäyttö on pysynyt useita vuosia lähes saman suuruisena, ja nyt alkuvuoden siirtomäärä 177 GWh on kaksi GWh:a pienempi kuin viime vuonna. Teollisuuden sähkönkäyttö pysyi edelleen vähäisenä; kulutuksen vuosimuutokset tulevat sähkölämmityksen kulutusvaihtelusta. Koko vuoden siirtomääräarvio on 35 GWh. Uusia liittymiä tulee vuoden aikana noin 1. Alkuvuonna ei ole ollut vaikeita sääolosuhteita ja sähköverkolla on ollut vain yksittäisiä lyhyitä vikakeskeytyksiä. Muutenkin alkuvuosi on kulunut lähes häiriöittä ja tavoitteiden mukaisesti. Taloudellisen tuloksen arvioidaan olevan budjetin mukainen eli 2,3 milj. euroa. Kantaverkkomaksujen ja arvonlisäveron korotusten takia siirtohintoja on korotettu 4 % vuoden alussa. Rantakylässa Nostajantien ja Kunnanmäen alue. Lisäksi Vehkasillassa ja Kaapelikadulla pylväsmuuntamot uusitaan puistomuuntamoiksi. Sähköasemahuollon vuosiohjelman työt tehdään syksyllä. Kirjalan sähköasemalla huolletaan päämuuntaja ja 11 kv:n kenttien laitteet. 2 kv:n kojeistot huolletaan Suojalammella, Harmaistensuolla, Tuppuralassa ja Toimitalolla. Jakelualueen eteläosan 2 kv:n ilmajohtoverkko on raivattu. Kaukoluettavat sähköenergiamittarit Kerros- ja rivitaloihin asennetut etäluettavat mittarit otetaan tuntiluentakäyttöön ja uusia tuntiluettavia mittareita asennetaan omakotitaloihin ja muihin yksittäisiin mittauskohteisiin niin, että 8 % mittareista on tuntiluettavia tämän vuoden loppuun mennessä. Asennusta jatketaan vuoden 214 aikana. Valmistelussa olleet sähkömarkkinalain muutokset ovat tulossa voimaan syksyllä 213. Muutokset vaikuttavat laajasti koko sähköverkkotoimialaan. Uusien määräysten painopisteet ovat verkon säävarmuuden kehittämisessä ja keskeytysaikojen lyhentämisessä, häiriöihin varautumisen parantamisessa ja asiakastiedotuksessa. ESE-Verkko on hankkinut häiriöilmoitusjärjestelmän, joka otetaan asiakaskäyttöön syksyllä. Sähkönsiirto, GWh 6 kk 12 kk arvio 35 345 345 343 341 355 348 35 3 35 Rakentaminen ja kunnossapito Uusille asuntokaduille Rantakylään Vuolingon alueelle ja Savisiltaan on rakennettu PJ-jakeluverkko. Suurin työkohde on ollut Tikkalan alueella, jonne tulee uutta teollisuutta ja jossa vanhaa 2 kv:n verkkoa on uusittu. Muutoin rakennustyö on 2 kv:n ilmajohtoverkon kaapelointia ja puistomuuntamoiden rakentamista. Peitsarissa Ahjokadun Sepänkadun alueella on rakennettu kaksi puistomuuntamoa, ja syksyllä työ jatkuu Döbelninkadun puistomuuntamolla. Puistomuuntamot Siekkilässä ja Mannerheimintiellä on uusittu. Vuoden aikana tullaan rakentamaan kymmenen puistomuuntamoa, ja syksyn tärkeimmät kohteet ovat Kaituenmäellä Laajatien alue ja 25 2 15 1 5 178 175 174 171 178 178 179 177 26 27 28 29 21 211 212 213
OOO Russkij Les OOO ESE OOO Russkij Les on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama metsänvuokra- ja hakkuuyhtiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiön metsänvuokra-alueet, terminaali ja toimisto sijaitsevat Leningradin alueella Tihvinän kaupungissa. Tihvinä on Pietarin metropolikaupungista noin 2 km itään. Yhtiö työllistää noin 2 henkeä kokoaikaisesti ja urakoitsijoiden kautta sesongista riippuen noin saman verran lisää. Metsänvuokra-alueen pinta-ala on noin 75 hehtaaria. Tällä alueella vuotuinen hakkuuoikeus on 78 7 kuutiometriä vuodessa. Hakkuuoikeudesta 62 5 m3 on avohakkuuta ja 16 2 m3 on harvennushakkuuta. Metsänvuokrasopimukseen sisältyy metsänhoitoja palontorjuntavelvoitteita. Vuoden 213 ensimmäisen vuosipuoliskon hakkuumäärät olivat yhteensä noin 29 m3. Hakkuusta noin puolet suoritettiin omalla kalustolla ja puolet urakoitsijoiden kalustolla. Urakoitsijat myös ostivat hakkaamansa puun. Puun korjuu ja kuljetus hoidetaan sekä omalla että urakoitsijoiden kalustolla. Russkij Les myy hakkaamansa ainespuun paikallisille sahoille ja kuitupuun ostajille. Energiapuu jalostetaan hakkeeksi. Energiapuuvarastot olivat puolivuotiskauden lopussa noin 4 5 m3. Energiapuuta ostetaan lisäksi yhteistyökumppaneilta suoraan. Russkij Les suorittaa energiapuun haketuksen ja lastauksen vaunuihin. Yhtiön taloudellinen tulos ensimmäiseltä vuosipuoliskolta jäi tappiolliseksi, mutta budjetin mukaiseksi. Tärkein tekijä tappion muodostumisessa oli tuulenkaadoista syntyneen suuren energiapuuvaraston kuljettaminen. Venäjä ratifioi jäsenyytensä WTO-kauppajärjestössä syksyllä 212. Ainespuun hinnat Venäjällä ovat kuitenkin säilyneet pääpiirteittäin ennallaan finanssikriisin jälkeisenä aikana, vaikka korjuun ja kuljetuksen kustannukset ovat nousseet. Vuoden 212 aikana Russkij Lesille hankittiin FSC-metsäsertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana toimii Venäjällä OOO NEPCon. FSC:n metsäsertifikaatin periaatteet määrittelevät ympäristön kannalta hyvän, sosiaalisesti hyödyllisen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon keskeiset elementit ja vaatimukset. OOO ESE on Etelä-Savon Energia Oy:n kokonaan omistama rahoitus- ja logistiikkayhtiö, jonka yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö. Yhtiö järjestää junanvaunulogistiikan metsähakkeen vientiin Suomen puolelle. Lisäksi yhtiö rakentaa yhteistyöverkostoa ja kehittää toimintaa yhdessä emoyhtiön ja urakoitsijoiden kanssa. Logistiikkamallissa säilytettiin vaihtoehtoiset kuljetustavat. Myös varastoinnissa on etsitty vaihtoehtoisia toteuttamismalleja. Energiahakkeen tuontimäärä vuoden 213 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomeen oli yhteensä 36 92 irtokuutiometriä. Omia junanvaunuja oli käytössä vuosipuoliskon aikana seitsemän kappaletta. Lisäksi käytettiin kahtatoista vuokravaunua. Suomen puolella on käytössä vuokraterminaali Ruokolahden Puntalassa kuorma-autokuljetuksia varten ja oma terminaali Imatran Kurkvuoressa junakuljetuksia varten. Hakkeen kuljetus Mikkeliin tapahtuu meno-paluukuljetuksin kuorma-autoilla. Rajanpinnan aumattu varasto palvelee voimalaitosta hyvin keskitalven puskurina. Energiahakkeen laatu on hyvä, sillä se on tehty pääasiassa paksusta runkopuusta. Polttoaineen hankintaverkoston kehittämiseksi on tehty tunnusteluja eri toimijoiden kanssa. Jatkossa päästäneen partneriverkostoon, jossa hakkeen raaka-ainetta saadaan monesta eri lähteestä yhteensä merkittävä volyymi. Yhtiön vuoden 213 ensimmäisen vuosipuoliskon taloudellinen tulos jäi tappiolliseksi kertaluonteisen alaskirjauksen vuoksi. Vuoden 212 aikana OOO ESE:lle hankittiin puun alkuperäketjun FSC-sertifikaatti. Sertifikaatin auditoijana läpi ketjun toimii DNV Suomi. Puun alkuperäketjun FSC-sertifiointi tarkoittaa puun alkuperän todentamista ja seuraamista metsästä tuotantolaitokselle.
18 16 14 12 1 8 6 4 ESEn myyntihinta ESEn kokonaishinta Myyntihinta keskiarvo Kokonaishinta keskiarvo 2 Kerrotaloasunto 2 kwh/v Pientalo 5 kwh/v Suora sähkölämmitys 18 kwh/v Varaava sähkölämmitys 2 kwh/v Energiamarkkinaviraston sähkön hintavertailu 1.6.213, toimitusvelvollisuushinnat Etelä-Savon Energia Oy ESE-Verkko Oy 3 6 kk 6 ESE-Tekniikka Oy 12 kk 25 5 2 4 15 3 1 2 5 1 21 211 212 213 21 211 212 213 arvio Konserniyhtiöiden liikevaihdon kehitys 1
Konsernituloslaskelma Toteuma 1.1.-3.6.213 Budjetti 1.1.-3.6.213 Budjetti 213 Arvio 213 Tilinpäätös 212 Tilinpäätös 211 Tilinpäätös 21 Liikevaihto 28 745 33 271 61 843 57 351 53 858 51 476 49 988 Liiketoiminnan muut tuotot 237 86 172 323 2 451 1 334 1 75 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 15 314 18 37 34 348 31 341 3 425 24 357 21 367 Ulkopuoliset palvelut 1 33 1 178 2 222 2 374 2 914 3 585 2 557 Henkilöstökulut Palkat ja henkilösivukulut 2 375 2 693 5 397 5 78 5 299 4 876 4 555 Eläkekulut 497 545 1 123 1 76 974 859 819 Suunnitelman mukaiset poistot 4 738 4 759 8 794 8 771 8 788 8 622 8 577 Liiketoiminnan muut kulut 1 894 1 615 2 86 3 139 5 889 4 132 3 984 Kulut yhteensä 26 148 28 828 54 744 51 777 54 289 46 431 41 859 Liikevoitto 2 833 4 529 7 271 5 896 2 935 6 956 9 75 Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja rahoitustuotot 1 - - 1 61 91 86 Korko- ja rahoituskulut 1 464 1 465 2 929 2 929 2 72 3 78 3 32 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 38 3 64 4 342 2 978 295 3 969 6 515 Välittömät verot -331-735 -1 42-715 -82-1 34-1 89 Laskennallisen verovelan osuus 74 117-669 Tilikauden voitto 1 49 2 329 3 3 2 263 199 3 52 4 757 Toteuma 1.1.-3.6.213 on laadittu sisäisen laskennan raporttin perusteella.