Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola
Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon Kuntarahoitus konserni muodostuu emoyhtiö Kuntarahoitus Oyj:stä ja tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy:stä Luottolaitos - ei talletuspankki Finanssivalvonta valvova viranomainen Suurin omassa segmentissään Luottoluokitus AAA 3
Kuntarahoitus-konserni lukuina (30.6.2011) antolainauskanta varainhankintakanta likviditeetin kokonaismäärä taseen loppusumma omat varat 12 649 miljoonaa euroa 17 652 miljoonaa euroa 4 721 miljoonaa euroa 20 088 miljoonaa euroa 273 miljoonaa euroa vakavaraisuus 22,83 % liikevoitto 35 miljoonaa euroa henkilöstömäärä 65 4
Toimintaympäristö Varainhankinta Asiakkuus Osakkuus AAA, Aaa Jäsenyys AAA, Aaa Takaus 5
Yleiskatsaus maailmantalouteen Euroalueen velkakriisi jatkaa syvenemistään. Kreikan, Irlannin ja Portugalin lisäksi markkinoiden luottamus murentunut Italian ja Espanjan osalta. EKP ylläpitää myös näiden maiden velkapaperimarkkinaa. Yhdysvaltojen massiivinen valtion velka, poliittisen päätöksenteon vaikeus, heikko työllisyystilanne sekä asuntomarkkinoiden vaikeudet. Kiinan talous kasvaa tyydyttävästi, mutta kohonnut inflaatio huolenaiheena. Kiinteistöjen hintakupla? 6
ja finanssitoimialaan Pääomavaatimukset kiristyvät Vähimmäisvakavaraisuus Kaikki omat varat 8 %, Ensisijaiset omat varat 4 % ->6 % Pääomapuskurit 0 2,5 % Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) 3 % Pääomien laatuvaatimukset Likviditeettipuskurit Lyhyt (30 päivää) ja pitkä (1 vuosi) likviditeettivaatimus Toteutus EU-tasolla vakavaraisuusdirektiivin eri aikatauluissa (2013 2019) etenevillä muutoksilla ja Baselin komitean sääntelyllä 7
Katuvalaistushankkeiden toteutusvaihtoehtoja Kaupungin oma investointi taseeseen Projektirahoitus / Elinkaarimalli / Palvelumalli Leasingrahoitus 8
Lähtökohtia kuntien katuvalaistuksen uusimiseen Kuntakentässä tarve säästöihin, mutta ei välttämättä varaa tehdä säästöjä mahdollistavia investointeja Osoitettavissa olevia hyötyjä sekä mahdollisuuksia Energiansäästö modernien valaistusratkaisujen ja aktiivisen valaistushallinnan käytön avulla Säästöt operointikustannuksissa Yhteiskunnalliset - ja ympäristöhyödyt Olemassa olevan korjausvelan pienentäminen Rahoitus osana palvelusopimusta nollakustanteisina Muut taseen ulkopuoliset ratkaisut 9
Investointi taseeseen Lainapääoma ja tulorahoitus Käyttövaiheen kustannukset verovaroin, käyttömaksuin sekä lainapääomalla + Hankkeet voidaan usein valmistella ja toteuttaa joustavasti + Toteutuksessa voidaan käyttää hyväksi kunnan luottoluokitusta + Investointikustannuksen kattamisen jälkeen koko energiansäästöstä saatava hyöty koituu kunnalle - Investoinnit rasittavat kunnan taloutta täysimääräisesti ja investointikohteen käytettävyys, kunnossapito sekä näihin liittyvät kustannukset ovat kunnan vastuulla - Investointikohteiden palvelun laatu ja pitkän aikavälin tehokkuus ovat kunnan vastuulla 10
Projektirahoitus / Elinkaarimalli / Palvelumalli Mallissa yksityinen palveluntuottaja ottaa perinteisiä toteutusmalleja laajemman vastuun julkisen sektorin käyttöön tulevan kohteen rahoittamisesta, suunnittelusta ja valmistumisen jälkeisestä ylläpidosta. Investointikohde ostetaan palveluna projektiyhtiöltä tai -toimittajalta, joka vastaa hankkeen toteutuksesta ja riskeistä (ml. ESCO hanketyypit) Palveluntuottajan vastuulla mm kehitys, suunnittelu, rahoitus, asennus ja vastuu energiansäästön toteutumisesta + Palveluntuottajalla pitkäaikainen vastuu tilaajalla pitkäaikainen takuu + Mahdollisuus ostaa palvelua investointikohteen sijaan - Valmistelutyön määrä ja vakioitujen mallien puute - Mahdollisesti myös kalliimpi rahoituskustannus (toimittajan rahoitusriski) 11
Leasing / vuokrasopimukset Investointi (ja käytönaikaiset kustannukset) voidaan kattaa vuokrassa Ulkopuolinen omistaja maksaa ja rahoittaa investoinnin + Hyödyt ja kustannukset toteutuvat samanaikaisina + Hankkeen valmisteluprosessin kestoon leasingin vaikutus on vähäinen + Investointi voi myös olla investointiohjelman ulkopuolinen + Kohteiden jäännösarvoriski voi olla siirrettävissä kolmannelle osapuolelle + Sopimusjakson jälkeen energiansäästöstä saatava hyöty koituu kunnalle (kohteen lunastus) tai vuokrasopimusta voidaan jatkaa - Kunta vastaa investoinnin toteutuksesta, käytettävyydestä, kunnossapidosta sekä näihin liittyvistä kustannuksista - Rahoitusmarginaali korkeampi kuin lainavaihtoehdossa 12
Käytännön toteutusmalli - Rahoitusleasing Hankekuvaus Puitesopimus Prosessikuvaus Leasingsopimukset 13
Puitesopimuksen sisältö Kaupalliset ehdot Viitekorot ja marginaalit Hankintajakso ja sopimuskausi Jäännösarvot Dokumentaatio ja juridiikka Hankekohtainen prosessikuvaus Maksupostit ja hyväksyminen Laiterekisteri ja muut palvelut 14
Puitesopimuksen jalkautus HANKESUUNNITELMA JA HANKKEEN KILPAILUTUS LEASING PUITESOPIMUS JA PROSESSIKUVAUS VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHE 3 VAIHE 4 VAIHE 5 TOIMITUKSEN HYVÄKSYNNÄT TOIMITUSKAUSI LEASINGSOPIMUS 1 TOIMITUSKAUSI LEASINGSOPIMUS 2 TOIMITUSKAUSI LEASINGSOPIMUS 3 TOIMITUSKAUSI LEASINGSOPIMUS 4 15
Esimerkkilaskelma Valaisinvaihdot, hankintahinta 1 600 000 Säästöt / vuosi 240 000 Sopimuskausi 7 vuotta 7v. kiinteä korko (21.11.2011 tilanne) 3,59 % p.a. Suoritus / neljännesvuosi 58 774 Valaisimien jäännösarvo sopimuskauden jälkeen 160 000 Suoritukset yhteensä / vuosi 235 096 Energiansäästö vuodessa > vuotuiset rahoitusleasingmaksut 16
Rahoitusleasing - huomioitavia seikkoja Leasing ei sido pääomia omistamiseen - helpottaa budjetointia ja rahoituksen suunnittelua Taseen ulkopuolinen erä Leasingmaksut kohdentuvat tarvittaessa yksiköille oikein Rahoitusrakenne saadaan paremmin vastaamaan käyttöomaisuuden elinkaarta Lisäarvopalvelut Leasing Laina Jäännösarvo asiakasta velvoittava - rahoitusleasing vs. osamaksu - lunastushinta - ostajan osoittaminen 17
KIITOS! juha-pekka.ketola@kuntarahoitus.fi Puh. 040 520 7343 18
Kuntarahoituksen Rahoitusleasing Läpinäkyvyys ja ymmärrettävyys Hintakilpailukyky ja kilpailun luominen Kumppanuus omistajat asiakkaina 19
Korkojen historiallinen kehitys 5,5 5 4,5 4 % 3,5 3 2,5 2 EUR SWAP 5Y EKP OHJAUSKORKO EURIBOR 12M EURIBOR 6M EURIBOR 3M 1,5 1 0,5 0 3.1.2005 3.1.2006 3.1.2007 3.1.2008 3.1.2009 3.1.2010 3.1.2011 20 Lähde; Bloomberg, 21.11. -11, päivitetty