Pohjoinen kasvukäytävä rakennetaan menestystä yhdessä Kehittämispäällikkö Hanna Kailasto Liikenne- ja viestintäministeriö/kaakkois-suomen ELY
POHJOINEN KASVUVYÖHYKE Rakennetaan menestystä yhdessä
Pohjoisen kasvuvyöhyke-hankkeen perusajatus Pohjoinen kasvuvyöhyke -hanke kokoaa keskeiset valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden edustajat rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja hyvinvointia Suomeen. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen lisäarvo syntyy kansainvälisen Northern Growth Zone -brändin rakentamisesta, sen systemaattisesta hyödyntämisestä sekä verkostoyhteistyöstä. Tavoitteena on koota vyöhykkeen lukuisat erillishankkeet yhteisen KASVUVYÖHYKE -brändin alle. Rakennusaineina toimivat: Suomen sosioekonomiset vahvuudet erinomainen geopoliittinen sijainti toimintavarma infrastruktuuri yritysten ja ihmisten monipuolinen osaaminen.
Osa eurooppalaista kokonaisuutta - Suomen valttikortti Kasvuvyöhyke on osa koko Euroopan laajuista multimodaalia markkina-aluetta ja liikenneverkkoa. Etelä-Suomen kautta kulkevasta Skandinavia-Välimeri-käytävästä muodostuu pohjoisin EU:n ja Venäjän välinen ydinverkon runkokäytävä (TEN-T Core Network Corridor). Rail Baltic rautatieyhteys parantaa toteutuessaan Pohjois-Euroopan yhteyksiä muualle Eurooppaan. Suunnitteilla oleva tietoliikennekaapeli Saksasta Suomeen ja Koillisväylän kautta Aasiaan asettaa Suomen tulevaisuudessa maailman datayhteyksien solmukohtaan.
RAKENNETTU Toimiva ja luotettava yhteiskunta, korkealuokkainen infrastruktuuri ja laadukkaat palvelut VIRTUAALINEN Verkosto, jossa arvo ja innovaatiot syntyvät osaamisten yhdistämisestä ja vuorovaikutuksesta TOIMINNALLINEN Asiakaslähtöiset palvelut ja yritystoiminta mahdollistavat Suomen kestävän hyvinvoinnin YHTEINEN Pohjoinen kasvuvyöhyke on yhteistoiminta-alusta
Kokonaiskuva ja orkestrointimalli TAVOITE 2020: Uudet tuote/palvelukokonaisuudet, uusinvestointien ohjautuminen kasvukäytävälle Matkailun ja kaupan laadukkaat palvelut Älyliikenneratkaisut laajasti käytössä Ekologiset ratkaisut kaiken yhteisen tekemisen ajureina Pohjoinen kasvuvyöhyke hanke: Viranomaisyhteistyön koordinointi Brändin luominen Hankekoordinointi Markkinointi & viestintä Yhteishankkeet EU-rahoitus Temaattiset klusterit - Uudet ratkaisut Avoimet tuotteiden ja palveluiden kehitysalustat Maritime Lab Cleantech Lab Transportation Lab Tele/ICT Lab Tourism Lab Wellness Lab 6 Pohjoinen kasvualusta Kasvavat kaupunkiseudut E 18 moottoritie rautatiet satamaverkosto lentokenttäverkosto laajakaistaratkaisut avoimet tietovarannot (mm. tie, sää, keli, joukkoliikenne) sähköautojen latausverkosto uudet energiaratkaisut
Uudet yhdistelmät -> Uudet ratkaisut - > Uusi kasvu
Kilpailuetua klustereiden kohtaamisista Transportation Lab Maritime Lab Cleantech Lab Tourism Lab Wellness Lab Tele/ICT Lab
Temaattisten klustereiden toimintaperiaatteet Vertailutiedon kerääminen ja analysointi, ja niistä viestiminen Koulutukset ja parhaiden käytäntöjen siirtäminen Klusterointi ja verkottuminen Avoimet tuote- ja palvelukehitysalustat Yhteistoiminnan hankkeistus Millaisia muita mahdollisuuksia?
Avaintoimijoiden organisointimalli (esimerkki)
Pohjoinen kasvuvyöhyke - Taustaa 11 Alueella luontaiset edellytykset kehittyä merkittäväksi kasvuvyöhykkeeksi Vuosisatainen kauppatie Keskeinen osa TEN-T-verkon EU-Venäjä akselia Kaikkien verkkojen yhtymäkohta Toteutetut miljardi-investoinnit alueen infraan Korridori -ajattelun henkinen ja sisällöllinen laajentaminen Green Corridors & Smart Transportation & Smart Grids synergioiden hyödyntäminen Focus liikenteestä liikkujiin, liiketoimintamahdollisuuksiin ja koko alueen kehittymiseen sekä korridorin globaaliiin kilpailukykyyn Kasvuvyöhykkeen rakennuspalikoina suuri joukko selvityksiä, hankkeita, investointeja valtio-, kuntaja yrityssektoreilla.
Pohjoinen kasvuvyöhyke - Nykytilanne 12 Luontaista kasvua usealla sektorilla Liikkujavirrat kasvussa Venäjän kulutuskysyntä kasvussa Kaakossa erityiset hyödyt, miten hyödynnetään mahdollisimman laajasti itä länsi potentiaalia: Lappeenranta Turku -akseli? Länsiyritykset pyrkivät Venäjän markkinoille SUOMI luotettava investointikumppani korostuu juuri tänään Itäyritykset pyrkivät länsimarkkinoille Näyttäisi, että kasvua tapahtuu joka tapauksessa o Kasvuvyöhykkeen tavoitteena on tukea, suunnata ja kiihdyttää kasvua
Pohjoinen kasvuvyöhyke - Tulevaisuus 13 Vahvuuksista kilpailuetuihin Yksittäisistä yrityksistä ja hankkeista klustereiksi Kansallinen brändi eri osapuolien käyttöön Tavoitteena ylikansallinen kaupan ja kulttuurin vyöhyke Yhteiset kehitysympäristöt ja - hankkeet Nykyisten hankkeiden jatkuvuus Uusien hankkeiden rakentaminen ja EUrahoituksen hyödyntäminen InvestIn toiminnalle myytävää Kilpailuetua älyllä ja vastuullisuudella Aito PPPP -yhteistyö Digitaalisuus, cleantech, matkailu, fiksu kaupunki ja maaseutu, startup, robotisaatio
Liikennepolitiikka huomenna
Millaista maailmaa varten liikennepolitiikkaa tehdään? 15 Energiamurros Fossiiliset sähkö, vety, biokaasu, Teknologiakehitys mahdollistaa päästöttömän liikenteen, liikenteen muiden ulkoishaittojen merkitys (mm. tilanvievyys, melu,.) korostuu Fyysinen ja virtuaalinen liikkuminen sekoittuvat Asian voi hoitaa liikkumalla tai kuljettamalla tai käyttämällä tietoliikenneyhteyksiä Yhteisöllinen ja automatisoituva liikenne Ei pakkoa oman auton omistamiseen Muutos kuljettajasta matkustajaksi tuo lisää aikaa vuorokauteen Fiksusti yhdistetyt kyydit Nettikauppa 2 % suomalaisista vs. 74 % briteistä tekee viikoittain ruokaostoksia netistä (2013) Jakeluliikenne kasvaa v. 2030 mennessä 80 %? Palveluistuminen Edistyneet info- ym. liikkujan palvelut Käyttäjälle yksi rajapinta, liikkuminen ostetaan palvelupaketteina?
Muutos liikenteessä näkyy jo 5.6.2014
Stora Enso, Rethink - Vuosikertomus 2012 17
Vastaus haasteisiin on uusi liikennepolitiikka 1. Organisoidumme paremmin - liikennehallinnon uudistaminen - näkökulma väylämuodoista koko liikennejärjestelmään 2. Ajattelemme älykkäämmin - liikennejärjestelmän neliporrasperiaate - liikenteen kysyntään ja kulkumuodon valintaan vaikuttaminen - nykyisen liikenneverkon käytön tehostaminen 3. Käytämme hyväksi innovaatiot - kehitysympäristöjen ja kokeilualustojen luominen - älyliikennemarkkinoiden synnyttäminen & vientituotteet
Mikä ihmeen uusi liikennepolitiikka? 19 Vastuullisuus Yhdessä tekeminen ja oppiminen Resurssien fiksu käyttö Palvelumuotoilu Kasvun ja liiketoimintamahdollisuuuksien edistäminen Innovaatiot Monipuoliset keinot Vaikutusten tunteminen Käyttäjälähtöisyys Poikkihallinnollisuus
Liikennepolitiikalla elinvoimaa 20 Infra + tietopalvelut + ICT = rajattomasti uusia mahdollisuuksia Kohtuulliset logistiikkakustannukset Kokonaan uudenlaiset liikenteen palvelut Liikenteestä uutta liiketoimintaa Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Toimintavarma liikennejärjestelmä Tarpeeseen vastaava palvelutaso Edelläkävijä ympäristöteknologiassa ja energiaratkaisuissa Vastuullinen, ennakoitava liikennepolitiikka Liikennepolitiikalla elinvoimaa Infra alustana Cleantech Älykäs, ohjaava liikennejärjestelmä MALPE Fiksut yhteydet yritystoiminnan mahdollistajina Erityisolosuhteiden hyödyntäminen Suomi uusien innovaatioiden living labina Portti itään Laadukkaat keskuskorridorit Pohjoinen kasvuvyöhyke Talvi- ja jääosaamisen hyödyntäminen & vienti
Uusi aika, uudet ajatukset 21 Entinen Tuotelähtöinen Erilliset liikenne- ja väylämuodot Siilokohtainen osaoptimointi Henkilöautoilun määräävä asema Väyläpainotus, investointivetoisuus Liikenteen jatkuva kasvu Tuotteiden ja palvelujen hankinta Virkamies tietää parhaiten Top-down suunnittelu Omistaminen Staattinen Uusi Asiakaslähtöinen infrastruktuuri on palvelujen, liiketoiminnan ja kasvun alusta Asiakkaiden matka- ja kuljetusketjut Eri toimijat yhdessä kokonaisuuden hyväksi Kaikki liikenne- ja kulkumuodot tasapuolisesti Monipuoliset keinot, lopputuotteena palvelu Liikenteen kysynnän ohjaus Palvelutason hankinta Markkinoiden osaamisen ja innovaatioiden tehokas hyödyntäminen, hallinto mahdollistajana Loppukäyttäjä mukaan suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen Vuokraus, lainaus, leasing Dynaaminen, ketteryys, kokeilut
Lähde: www.lennatin.info
Muutoksen mahdollistajat liikenteessä Teknologiakehitys Mobiili laajakaista + paikannus + päätelaitteet + internet of everything + pilvipalvelut + automatisaatio + joukkoistaminen Lainsäädäntö Deregulaatio + liikenteen hinnoittelu + saastuttaja maksaa -periaate Asenteiden, arvojen ja tottumusten evoluutio Omistamisesta käyttämiseen, yhteiskäyttö, etä- ja virtuaalieläminen Liiketoimintamahdollisuudet ajurina Telecom ARPU ~30 vs. Traffic ARPU ~300 23
Utopiaa vai huomisen todellisuutta? Koko elinympäristöstämme tulee älykäs: koti, rakennukset, materiaalit, infra, energiatuotanto, liikennejärjestelmäkin Siirrytään auton omistamisesta käyttämiseen Liikennepalvelu ostetaan kuukausipaketteina Joukkoliikenteessä aidosti saumaton palveluketju asiakkaan ehdoilla Liikenne on päästötöntä Liikenne automatisoituu Liikennesektori on vahva vientiala eikä tuontiala. Liikenteen kasvu kohdistuu joukkoja kevytliikenteeseen Äiti, mitä tarkoittaa liikenneruuhka? Palvelut tulevat ihmisten luokse
Mitä liikkuminen ja kuljettaminen maksaa? Valtio 1.5 Mrd Yritykset 33.1 Mrd Henkilöliikenne-kuljetukset 1.0 Mrd Kotitaloudet 15.9 Mrd Kunnat 1.4 Mrd = Suomen liikennemarkkina
Erillisjärjestelmistä käyttäjiä palvelevaksi ekosysteemiksi Erilliset liikennemuodot Multimodaalisuus Liikennejärjestel -män operointi Liikenteen roaming Liikenne palveluna Ennen 5.6.2014 Nyt Tulevaisuudessa ITS Finland / Hietanen
Voisiko tulevaisuuden liikenne näyttää vaikkapa tältä? Urban commuter package for 95 /month: Free public transport in home city area Up to 100 km free taxi Up to 500 km rental car Domestic public transport 1500 km 15 minutes package for 135 / month: 15 minutes from call to pick up by shared taxi EU wide roaming for shared taxi at 0,5 /km Free public transport in home city, Domestic public transport 1500 km My mobility operator Business world package for 800 /month: 5 minutes pickup in all EU Free taxi in home city Lease car and road use Taxi roaming worldwide Family package for 1 200 /month: Lease car and road use Shared taxi for all family with 15 minutes pickup Home city public transport for all Domestic public transport 2 500 km ITS Finland / Hietanen 5.6.2014
Tulevaisuuden liikenne on palvelua 28 Liikenteen palveluistamisen tavoitteena on 1. saavuttaa liikennejärjestelmälle asetetut tavoitteet nykyistä tehokkaammin 2. tuottaa käyttäjille saumaton, paremmin tarpeeseen vastaavaa liikennejärjestelmä sekä edistyksellisiä ja personoituja liikenteen palveluja 3. parantaa liikennejärjestelmän resurssitehokkuutta suunnittelemalla ja toteuttamalla palvelut entistä enemmän asiakastarpeita vastaaviksi 4. parantaa tietoa ja ICT:tä hyödyntämällä liikennejärjestelmän tehokkuutta sekä toimintavarmuutta 5. parantaa sekä olemassa olevien että uusien palveluntuottajien edellytyksiä kannattavaan, kehittyvään liiketoimintaan (myös kv-markkinoilla) tarjoamalla näille mahdollisuuksia kehittää ja tuottaa kokonaisvaltaisia liikenteen ratkaisuja 6. mahdollistaa uuden liiketoiminnan kehittyminen ja sitä kautta kasvun ja työllisyyden luominen Suomeen
Haaste #1: Julkisen sektorin resurssien tehoton käyttö 29 Mahdollisuuksia: Henkilöliikenneremontti Julkisin varoin tuettujen henkilökuljetusten kustannukset 1 mrd /v, säästötavoite 100 milj. (2017) Tavoitetila: kaikki lakisääteiset henkilökuljetukset suunnitellaan, hankitaan ja toteutetaan uudella tavalla yhtenäisenä henkilölogistiikan kokonaisuutena Myös rahoitus yhteiskäyttöön Todellinen poikkihallinnollinen hanke: onnistuessaan säästää monen hallinnonalan kustannuksia ja parantaa käyttäjän kokonaisvaltaista palvelukokemusta toisaalta jos muutosta ei toteuteta, useat toimialat kärsivät Valtion eri toimijoiden sekä valtion ja kuntien parempaa koordinaatiota tarvitaan edelleen Eroon liikenne- ja elinkeinopolitiikan tekemisestä hankelistoilla Liian raskaat ja staattiset ratkaisut, liikaa laiskaa pääomaa sidotaan kiinni Nyt viimeinen aika aloittaa huolenpito olemassaolevasta verkosta Infrastruktuuri on (vain) liikkumisen ja palveluiden alusta
Haaste #2: Nykyrahoitus ei riitä verkon ylläpitoon 30 Väyläverkossa muhii hometiepommi vastuullisia päätöksiä tarvitaan Parlamentaarinen työryhmä (3/2014 5/2014) kartoittaa etenemisvaihtoehtoja korjausvelan vähentämiseksi sekä antaa ehdotuksen Suomen kilpailukyvyn kannalta tarkoituksenmukaisesta liikenneverkon laatutasosta sekä sen vaatimasta perusväylänpidon ja liikenneväylien kehittämisen rahoitustasoista pitkällä aikavälillä Ratkaisuvaihtoehtoja: uudet tekniset ratkaisut väylänpidossa käyttäjille tarjottavan tiedon ja tietopalveluiden rooli palvelutasokokemuksessa rahoituksen uudelleen suuntaaminen verkon priorisointi (pääverkko / muu verkko / asiakastarpeiden kannalta ) rahoituksen uudelleen suuntaaminen väylänpidon tuotteiden kesken rahoituksen uudelleen suuntaaminen väylämuotojen (tie, rata, ) välillä alueellisen liikkumavaran lisääminen Insentiivejä rahoitusmenettelyihin Käyttäjä maksaa ja hyötyjä maksaa mallit käyttöön Maankäyttöhyötyjen tulot saatava kehittämisen tueksi Kustannustason nousun kompensoiminen
Korjausvelan kolmet kasvot 31 Isännöitsijän näkökulma Verkon toiminnallisuus ja turvallisuus Elinkaaritehokas isännöinti Huoli 19 mrd. :n väyläomaisuuden rapistumisesta Asiakkaan näkökulma Verkkojen sujuvuus, toimintavarmuus ja käytettävyys Tieto palvelutasokokemusta paikkaamassa Infrastruktuuri liikkumisen ja palvelujen tarjoamisen alustana Infrastruktuuri = väyläverkko, tietoliikenneinfra, liikenteen energiajakeluinfra, tietoyhteydet, tietovarannot, Kokonaisuus on yhtä hyvä kuin sen heikoin osa Infran on oltava niin hyvässä kunnossa kun sen päälle rakentuvat palvelut edellyttävät ei paremmassa tai huonommassa
32 Haaste #3: Heikko ohjausvaikutus käyttäjien liikkumisvalintoihin Nykykapasiteetti tehokkaampaan käyttöön Käyttäjille insentiivejä toimia fiksusti; vastuullisten valintojen mahdollistaminen Vaatii verotuksen uudistamista sekä väärään suuntaan ohjaavien kannustimien poistamista Lähde: Lennätin 2014
Haaste #4: Teknologiakehitystä ei ole uskallettu ja osattu hyödyntää 33 Mahdollisuuksia: Liikennelabra -pilotti tienraivaajana Avoin data ja liikenteen sovellukset Hyvien sovellusten jalkautumisen edistäminen Joukkoistaminen mukaan kaikkeen tekemiseen liikkujat aktiivisiksi toimijoiksi palveluiden suunnitteluun, tiedon keruuseen ja jakeluun Yhteisöllinen liikenne: maailmalla mennään, Suomessa meinataan esim. Übertaxi, Lyft, BlaBlaCar, Halutaanko suojella nykyisiä rakenteita vai avata mahdollisuuksia uusille toimijoille? Suhtautuminen liikenteen automatisaatioon Valitaanko reaktiivinen vai proaktiivinen askellus? Edellyttää fiksua sääntelyä (= hallittua sääntelyn purkamista)
Lähivuosien painopisteet, dynaamisuus 34 Tulevaisuuden liikennejärjestelmä on infran, tiedon ja palveluiden muodostama kokonaisuus tyytyväinen asiakas KESTÄVYYS (sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen aspekti) TOIMINTA VARMUUS (infra, palvelut) MARKKINAT (toimivuus & kehittyminen) Rakenteet, pysyvyys TURVAL- LISUUS (safety ja security) mahdollistav a hallinto Edistykselliset palvelut (käyttäjille saumaton liikennejärjestelmä ; liikenteestä uutta liiketoimintaa) Tieto ja digitalisaatio kilpailuedun lähteinä (liikennesektori eturintamassa; toimivampi ja resurssitehokkaampi liikennejärjestelmä sekä uusia innovaatiota) Infrastruktuuri hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kasvualustana (tarpeita vastaavat, toimintavarmat ja turvalliset yhteydet kansalaisia ja elinkeinoelämää palvelemassa) 34
Lämmin kiitos mielenkiinnostanne! Lisätietoja: hanna.kailasto@lvm.fi tai eeva.linkama@lvm.fi