SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 9.10.2013 MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 26.9. 9.10.2013 Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut. Työn tuottavuus Venäjällä jopa puolta alempi kuin kehittyneissä maissa. Valtakunnallinen vakuusrahasto tukemaan pk-yrityksiä. Öljynporaus Prirazlomnojella saatetaan aloittaa jo joulukuussa. Rosneft jatkaa laajenemistaan. Venäjän päästövähennystavoite on 25 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Venäjä haluaa lisätä maitotuotteiden tuotantoa. Venäjän uusi metsäpolitiikka vahvistettu. Venäjän talouskasvu 1-8/2013 1-12/2012 Ennuste 2013 BKT:n kasvu % 1,4 % 3,4 % 1,8 % Reaalipalkka % 4.1% 7,8 % 4,5 % Inflaatio % 6.5% 6,6 % 6,0 % Vähittäiskauppa, % 3,8 % 5,9 % 4,3 % Teollisuustuotanto % 0.2% 2,6 % 0.7% Investoinnit % -1,4 % 6,7 % -1,4 % Vienti % -5,2 % 1,4 % -4,4 % Tuonti % 3,8 % 3,6 % 5,7 % Urals-öljyn keskihinta 106,6$/bll 110,5$/bll 107$/bll Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö Budjetti % bkt:sta 1-12/2012 Budjetti 2013 Budjetin tulot 20,6 % 19,3 % Budjetin menot 20,6 % 20,1 % Ylijäämä/alijäämä 0,0 % -0,8 % Alijäämä ennen öljytuloja -10,4 % -9,7 % Lähde: Venäjän finanssiministeriö Vararahastot mrd. USD 1.1.2013 30.9.2013 Vararahasto 62,1 86,4 mrd.$ Hyvinvointirahasto 88,6 88,0 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 538 522 mrd.$ Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi RUB 1.1.2013 7.10.2013 RUB/EUR 40,23 43,73 RUB/EUR RUB/USD 30,37 32,10 RUB/USD Lähde: Venäjän keskuspankki Raaka-öljyn hinta USD/bll 1.1.2013 7.10.2013 Brent USD/bll 110,62 $/bll 109,75 $/bll Urals USD/bll 110,35 $/bll 103,26 $/bll Lähde: Vedomosti
Talouskehitys ja liiketoimintaympäristö Yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut. Vaikka Venäjän talouskasvu on hidastunut, yksityinen kulutus on jatkunut ripeänä. Sen osuus bruttokansantuotteesta nousi tämän vuoden toisella neljänneksellä 51 prosenttiin, kun vastaavana aikana viime vuonna osuus oli 47,9 prosenttia. Käytettävissä olevat tulot kasvoivat tammi-joulukuussa 4,3 prosenttia ja reaalipalkat 5,5 prosenttia. Työttömyys on edelleen ennätysalhainen, noin viisi prosenttia, mikä tarkoittaa käytännössä täystyöllisyyttä ja suurimmissa kaupungeissa työvoimapulaa. Yrityksillä on ollut paineita korottaa palkkoja heikentyneistä talousnäkymistä huolimatta. Demografiset tekijät tuovat oman haasteensa palkkakehitykseen: virallisten ennusteiden mukaan työvoiman odotetaan laskevan kahdella miljoonalla henkilöllä eli kolmella prosentilla vuoteen 2017 mennessä. Työvoimaan kuuluu noin 76 miljoonaa henkilöä. Alle 20-vuotiaiden osuus väestöstä on pudonnut vuoden 1989 44 miljoonasta vuoden 2012 30 miljoonaan. Kulutusluottojen kasvu jatkuu, mutta kotitalouksien velkaantumisaste vielä maltillinen. Kulutusluottojen kasvu on jatkunut huolimatta keskuspankin yrityksistä rajoittaa vakuudetonta luotonantoa. Myös muut kuin pankit ovat lähteneet kasvaneille kulutusluottomarkkinoille: esimerkiksi puhelinoperaattori MTS tarjoaa pankkipalveluita asiakkailleen, ja toinen operaattori Megafon on ilmoittanut harkitsevansa samaa. Kansainvälisen luottoluokitusyhtiö Moody'sin mukaan kulutusluottojen korot ovat usein 35 45 prosenttia ja takaisinmaksuaika vuodesta puoleentoista. Keskuspankki yrittää suitsia luotonantoa suuremmilla varausvaatimuksilla. Vaikka kulutusluottojen kysyntä näyttää edelleen kasvavan, järjestämättömien luottojen osuuden arvioidaan olevan suhteellisen pieni, noin 5,5 prosenttia luottokannasta. Kotitalouksien velkaantuminen on ollut edelleen varsin maltillista: Venäjällä noin 12 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun esimerkiksi Britanniassa se on 100 prosenttia. Yksityistämissuunnitelmat etenevät hitaasti. Valtion omistamien yritysten yksityistäminen ei ole sujunut suunnitellussa tahdissa. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla yksityistämistulot ylsivät vain neljään prosenttiin asetetusta tavoitteesta. Kesäkuussa hallitus hyväksyi uuden suunnitelman, jonka tavoitteena on kerätä valtion kassaan tuloja noin biljoona ruplaa (47 miljardia euroa) vuosina 2014 2016. Esimerkiksi 19 prosentin osuuden myyminen Rosneftista on mukana suunnitelmassa, vaikkakin yhtiön yksityistämiselle löytyy myös vaikutusvaltaisia vastustajia. Nykyistä taloustilannetta ei pidetä otollisena yhtiön osakkeiden myynnille. Laivanrakennusyhtiö OSK:n yksityistämisen puolestaan arvioidaan ajankohtaistuvan vasta 2020 2030. Aiemmin hallituksen suunnitelmissa oli yksityistää 49,9 prosenttia yhtiöstä vuosina 2014 2015. Yksityistämissuunnitelmaa halutaan lykätä, jotta yhtiö saadaan taloudellisesti kannattavaksi ennen sen arvon määrittelyä. Työn tuottavuus Venäjällä jopa puolta alempi kuin kehittyneissä maissa. Forbesin Venäjänpainos on nostanut otsikoihin työn heikon tuottavuuden, josta myös presidentti Putin, pääministeri Medvedev ja talouskehitysministeri Uljukajev ovat hiljattain puhuneet. Forbes viittaa OECD:n raporttiin, jonka mukaan työn tuottavuutta mittaava luku (ostovoimakorjattu bkt per työtunti) oli vuonna 2011 Venäjällä 22 dollaria, kun se vertailun kärjessä olleessa Norjassa oli noin 82 dollaria. OECD-maiden keskiarvo oli 44 dollaria. Yhdysvalloissa, johon Venäjää jutussa verrataan, vastaava luku oli 60 dollaria. Esimerkiksi sähköenergiasektorilla työn tuottavuus on Venäjällä 15 prosenttia Yhdysvaltojen tasosta, asuntorakentamisessa 21 prosenttia, vähittäiskaupassa 31 prosenttia ja terästeollisuudessa 33 prosenttia. Jos verrataan venäläisten ja yhdysvaltalaisten saman alan yritysten vuosituotosta henkeä kohti, tehottomin ala on Venäjällä öljy- ja kaasusektori. Kun yksi työntekijä Yhdysvalloissa tuottaa suuressa energiayhtiössä vuositasolla noin viisi miljoonaa dollaria, venäläinen työntekijä tuottaa 0,52 miljoonaa dollaria. Yhtenä selittävänä tekijänä pidetään sitä, että Venäjällä ei ole ulkoistettu ydinliiketoimintaan kuulumattomia toimia kuten lännessä. Lisäksi suuret yritykset ovat usein paikkakunnan ainoita työnantajia, eikä henkilöstöä haluta sosiaalisista syistä supistaa. Täystyöllisyydestä luopuminen ja työmarkkinoiden rakenneuudistus ovat nyt nousseet keskusteluun tarpeellisina keinoina työn tuottavuuden ja Venäjän kilpailukyvyn parantamiseksi. Valtakunnallinen vakuusrahasto tukemaan pk-yrityksiä. Rahoituksen saatavuus on yksi pkyritysten kehittymisen pullonkauloista. Niiden mahdollisuus saada rahoitusta kaupallisilta pankeilta on usein liiketoiminnan laajentumisen este puuttuvien vakuuksien ja korkeiden lainanhoitokustannusten takia. Pääministeri Medvedev esitti Sotšin talousfoorumissa syyskuun lopulla, että pk-yritysten viennin tukemiseen tulisi perustaa erityinen valtakunnallinen vakuusrahasto. Tukea on valmisteltu pitkään, mutta toimivaa järjestelmää ei ole kyetty luomaan. Keskuspankki tukee pääministerin esitystä. Tuki
myönnettäisiin vientiluottojen korkotukena, koska tavanomaiset korot ovat pk-yrityksille liian korkeita. Tarkoituksena on, että ensimmäiset tuetut lainat voitaisiin myöntää jo vuoden 2014 alkupuoliskolla. Toistaiseksi on auki, mistä lähteistä ja kuinka paljon rahastoon voitaisiin siirtää varoja. Medvedev on myöntänyt asian valmisteluun kuukauden määräajan. Myös ulkomaantalouspankki VEB on valmistellut ohjelmaa, jolla tuettaisiin venäläisten yritysten tuotteiden ja palvelujen vientiä ulkomaille. Ohjelma on parhaillaan lausuntokierroksella valtionvirastoissa. Hyvinvointirahaston varoja ei tulisi käyttää pelkästään infrastruktuurihankkeisiin. Tällä hetkellä vain kolme suurhanketta voi saada varoja hyvinvointirahastosta: Baikalin-Amurin ja Trans-Siperian rautatien modernisointi, Moskova Kazan-pikarautatien rakentaminen ja Moskovan alueen kehätien rakentaminen. Mikäli rahaston sääntöjä muutettaisiin, voitaisiin varoja käyttää muun muassa korkean teknologian tuotantohankkeisiin, kuten laiva-, lentokone- ja avaruusteollisuuteen ja komposiittimateriaalien tuotantoon. Varaministeri Klepatšin mukaan näissä hankkeissa olisi pienemmät riskit kuin aiemmin mainituissa kolmessa megahankkeessa, joiden hinta voi vielä nousta suunnitellusta. Keskusteluja on käyty myös Rosatomin ulkomaan hankkeiden, Moskovan lentoliikenteen sekä sähkö- ja vesiverkostojen rahoittamisesta hyvinvointirahastosta. Biljoonatuki teollisuudelle uhkaa kääntyä virheeksi. Yksi hallituksen tärkeimmistä kriisinvastaisista toimista, ns. luonnollisten monopolien tariffien jäädyttäminen vuodeksi 2014, uhkaa johtaa päinvastaiseen lopputulokseen kuin oli tarkoitus. Teollisuus- ja kauppaministeriö on laskenut, että vuosi on tulosten saamiseen liian lyhyt aika tarvittaisiin viisi. Lisäksi pelätään, että palvelujen käyttäjäyritykset eivät välttämättä sijoita säästyneitä varoja uusiin investointeihin kuten oli tarkoitus. Talouskehitysministeriö on laskenut, että monopolit menettävät jäädytyksen seurauksena seuraavina kolmena vuotena biljoona ruplaa (noin 230 miljardia euroa): esimerkiksi kaasuyhtiö Gazprom menettäisi noin 14 miljardia euroa, Venäjän rautatiet noin 5 miljardia euroa ja sähköverkkoyhtiöt noin 7 miljardia euroa. Talouskehitysministeriön mukaan kaikki tämä on pois yhtiöiden investoinneista. Venäjän rautatiet on jo pyytänyt hallitukselta noin 70 miljardin euron lisätukea. Lastentavaroista turvallisia, laadukkaita, edullisia ja kotimaisia. Teollisuus- ja kauppaministeriö esittää, että Venäjälle perustettaisiin vuonna 2014 valtakunnallinen rekisteri, johon kirjattaisiin kaikki laillisesti toimivat lastentuotteiden valmistajat. Toimen tarkoituksena on ministeriön mukaan tukea kotimaista tuotantoa, vähentää laitonta maahantuontia ja varmistaa, että tuotteet ovat edullisia ja turvallisia. Oikeus saada valtiontilauksia olisi vain rekisteriin merkityillä tuottajilla. Rekisteriä voisivat organisaatioiden ohella käyttää myös yksityiset kuluttajat. Lastentavaratuotannon tukemiseen on vuoden 2014 budjetissa varattu noin miljardi ruplaa (230 milj. euroa) ja vielä 200 miljoonaa ruplaa (45 milj. euroa) budjetin ulkopuolisia varoja. Myös laitekannan uusimiseen liittyviin leasingmaksuihin ja lainoihin on mahdollista saada tukea. Alueille on luvassa tukea tuotannon infrastruktuuripanostuksiin. Tukitoimet sisältyvät vuoteen 2020 ulottuvaan lastentavaratuotannon kehitysohjelmaan. Tavoitteena on nostaa kotimaisten lastentavaroiden osuus markkinoilla 40 prosenttiin. Vuonna 2012 kotimaisen tuotannon osuus oli 20 prosenttia. Suunnitteilla laatumerkki venäläisille laatutuotteille. Teollisuus- ja kauppaministeriö esittää, että vielä kuluvana vuonna käyttöön otettaisiin korkealaatuisille venäläisille tuotteille tarkoitettu laatumerkki. Mallina tässä toimii neuvostoaikana käytetty viisisakarainen tähtimerkki. Parhaillaan määritellään, mitä tuotteita merkki koskisi ja mitkä olisivat konkreettiset laatuvaatimukset. Valmistajat hankkisivat merkin omasta aloitteestaan, mutta laatu on tarkoitus vahvistaa testein valtionlaboratorioissa ja mahdollisesti yksityisissä akkreditoiduissa laboratorioissa. Myös merkin tunnetuksi tekemiseen tullaan budjetoimaan varoja. Idea laatumerkistä on lähtöisin pääministeri Medvedevin toukokuisesta esiintymisestä modernisointi- ja innovaatiokehitysneuvoston puheenjohtajiston kokouksessa, jossa teollisuus- ja kauppaministeriö sai tehtäväkseen miettiä toimia venäläisten tuotemerkkien tukemiseksi ulkomaiden markkinoilla. Lääkeväärennösten valmistus ja myynti rikoslain piiriin. Terveysministeriö on valmistellut esityksen federaation laiksi, joka kriminalisoisi lääkeväärennösten valmistuksen, kaupan, maahantuonnin, varastoinnin, kuljetuksen, myynnin ja välityksen. Rangaistus lain rikkomisesta on esityksen mukaan enimmillään 8 10 vuotta vankeutta. Rikosoikeudellinen vastuu koskisi myös asiapapereiden väärentämistä rangaistus tästä olisi 5 vuotta vankeutta tai sakkorangaistus. Arviot väärennettyjen lääkkeiden osuudesta Venäjän markkinoilla vaihtelevat 0,02 ja 12 prosentin välillä. Lakiesitys liittyy EU:n lääkeväärennösten torjuntaa koskevaan yleissopimukseen, jonka Venäjä
allekirjoitti vuonna 2011. Uuden lain tarkoituksena on yhtenäistää Venäjän rikoslainsäädäntö vastaamaan sopimusta. Energia Öljynporaus Prirazlomnojella saatetaan aloittaa jo joulukuussa. Gazprom Neft on ilmoittanut, että tuotanto sen öljynporauslautalla Prirazlomnojen esiintymällä voidaan aloittaa joulukuussa. Greenpeacen aktivistien isku ei hankkeen johtajan mukaan ole vaikuttanut yhtiön suunnitelmiin. Tavoitteena on tuottaa esiintymällä ensi vuonna 600 000 700 000 tonnia öljyä. Kokonaisuudessaan esiintymän öljyvaroiksi arvioidaan 72 miljoonaa tonnia. Porauslautta sijaitsee Petšoranmerellä 60 kilometrin päässä rannikolta. Greenpeace vastustaa porausten aloittamista, sillä se pitää Gazprom Neftin valmiuksia öljyonnettomuuksien torjumisessa ja siivoamisessa arktisissa merioloissa riittämättöminä. Rosneft jatkaa laajenemistaan. Pääjohtaja Setšinin mukaan Rosneftin tuotanto nousee ensi vuonna jopa yli tämänvuotisen 207 miljoonan tonnin. Kasvun takana ovat yhtiön yritysostot. Tuoreimpana Rosneft hankki 51 prosentin osuuden venäläisestä Petroresursista, joka omistaa Kaspianmeren pohjoisosissa sijaitsevan Laganskin mannerjalustaesiintymän. Petroresursin aiempien omistajien, ruotsalaisen Lundin Petroleumin (osuus ennen kauppoja 70 %) ja trading-yhtiö Gunvorin (osuus ennen kauppoja 30 %) osuuksiksi jää 34,3 ja 14,7 prosenttia. Kun Petroresursin enemmistöosakkaaksi tulee valtionyhtiö, se voi aloittaa tuotannon mannerjalustalla. Venäjän viimeiset kuusi suurta öljyesiintymää. Forbesin Venäjän-painoksen mukaan Venäjällä on vuoden 2012 jälkeen huutokaupattujen kolmen suuren (yli 30 milj. tonnia) öljyesiintymän jälkeen enää kolme vastaavan mittaluokan öljyesiintymää kuivalla maalla. Vuonna 2012 myydyt esiintymät ovat Lukoilille kuuluva Imilorskoje (190 milj. tonnia) ja Surgutneftegazille kuuluva Špilman (89 milj. tonnia) Hanti-Mansiassa sekä Rosneftiin sulautetun TNK-BP:n tytäryhtiölle Samotlorneftegazille kuuluva Lodotšnoje Krasnojarskin alueella (43 milj. tonnia). Huutokauppaamatta ovat vielä Rostovtsevskojen esiintymä Jamalin Nenetsiassa (61 milj. tonnia) sekä Nazymskojen (43 milj. tonnia) ja Gavrikovskojen esiintymät (40 milj. tonnia) Hanti-Mansiassa. LNG-terminaali mahdollisesti Ust-Lugan satamaan. Gazprom on tehnyt sopimuksen uuden kaasuputken rakentamisesta Ust-Lugan satamaan, jota pidetään todennäköisimpänä paikkana yhtiön suunnittelemalle Baltian LNG-terminaalille. Gazpromista kielletään toistaiseksi, että putkihanke liittyisi päätökseen LNG-tehtaan sijainnista. Ilmasto ja ympäristö Venäjän päästövähennystavoitteeksi määriteltiin vähintään 25 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Presidentti Putin antoi vihdoin, yli vuoden neuvottelujen jälkeen määräyksen Venäjän päästövähennystavoitteista. 4.10. voimaan tulleen ukaasin mukaan Venäjän kasvihuonepäästöjen taso ei saa vuonna 2020 olla yli 75 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta. Todellisuudessa kyse ei Venäjän tapauksessa ole päästöjen vähentämisestä, vaan päästöjen kasvun estämisestä. Vuonna 2011 Venäjän hiilidioksidipäästöt olivat ilmatieteen ja ympäristön seurannan laitoksen Rosgidrometin mukaan 30,8 prosenttia alle vuoden 1990 tason. Toimet tavoitteiden saavuttamiseksi tulee ukaasin mukaan määritellä puolen vuoden kuluessa. Määräyksen arvioidaan kiihdyttävän keskustelua Venäjän sisäisen päästökauppamarkkinan luomisesta. Venäjän ympäristönsuojelukongressiin kutsutaan myös ulkomaalaisia osaajia. Luonnonvaraministeriö on käynnistänyt järjestyksessä neljännen koko Venäjän laajuisen ympäristönsuojelukongressin valmistelut (engl. All-Russian Congress of Environmental Protection 2013). 2. 4.12. pidettävässä kongressissa on tarkoitus keskustella Venäjän pahimmista ympäristöongelmista ja etsiä niihin ratkaisuja sekä kehittää Venäjän ympäristölainsäädäntöä. Kongressiin odotetaan yli 2000 hallinnon, elinkeinoelämän, tutkimuslaitosten ja yhteiskunnallisten järjestöjen edustajaa Venäjän 83 alueelta. Lisäksi kongressiin on luonnonvaraministeriön mukaan kutsuttu edustajia ainakin Etelä-Koreasta, jonka arvioidaan tarjoavan erinomaisia yhteistyömahdollisuuksia Venäjälle esimerkiksi jätehuollon ratkaisuissa. Lisätietoja kongressista: www.eco2013.info.
Maa- ja metsätalous Venäjän uusi metsäpolitiikka vahvistettu. Pääministeri Medvedev on vahvistanut asiakirjan, jossa määritellään Venäjän metsäpolitiikan perusteet vuoteen 2030 saakka. Venäjän hallitus hyväksyi asiakirjan jo aiemmin syyskuussa. Metsien käyttöä, suojelua ja uudistamista ohjaavan asiakirjan vahvistaminen edellyttää muutoksia metsälainsäädäntöön ja useisiin metsätalouden kehitysohjelmiin. Uusi metsäpolitiikka pyrkii lisäämään mm. puun jatkojalostusta ja bioenergian tuotantoa Venäjällä. Venäjä haluaa lisätä maitotuotteiden tuotantoa. Venäjän lypsykarjatuotantoa on tuettu federaation budjetista noin 100 miljardilla ruplalla (2 mrd. euroa) viimeisen viiden vuoden aikana, rakennettu yli 400 uutta tuotantolaitosta ja uudistettu noin tuhat muuta kohdetta. Venäjällä tuotetaan vuosittain yli 30 miljoonaa tonnia maitoa, mutta kysyntää on 40 miljoonalle tonnille. Valtio tulee jatkamaan maataloussektorin tukemista. Maitotaloussektorin ongelmana ovat vanhenevat tuotantotilat. Mikäli tiloja ei uudisteta, maidon tuotanto tulee laskemaan. Maatalousministeriö on valmis tukemaan uusia investointeja seitsemällä miljardilla ruplalla (160 milj. euroa). Hallitus jakaa myös maitolitratukia 13 miljardilla ruplalla (297 milj. euroa). Venäläiset maidon tuottajat pitävät epäreiluna kilpailua muiden ulkomaisten tuottajien kanssa. Erityisesti Valko-Venäjän maitotuotteet dominoivat Venäjän markkinoita, jossa niillä on 25 prosentin osuus. Syynä tilanteeseen pidetään muun muassa sitä, että osa tuontimaidosta tulee pimeästi ja että Valko-Venäjällä ei peritä arvonlisäveroa. Lisää valkuaisrehua ja tiiviimpää yhteistyötä elintarvikesektorin kanssa. Moskovassa 8.10.2013 järjestetty Global Feed Forum 2013 keräsi koolle joukon Venäjän keskeisimpiä rehualan toimijoita. Asiantuntijoita puhutti erityisesti se, kuinka Venäjä käyttää rehuseoksissaan huomattavasti enemmän viljaa kuin EU-maat keskimäärin. Syynä on osittain viljan heikko laatu, jolloin se päätyy elintarvikekäytön asemesta rehuksi. Lisäksi elintarviketuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen rehunvalmistuksessa on Venäjällä toistaiseksi vähäistä. Vaikka Venäjä kuuluu maailman kymmenen suurimman rehuntuottajan joukkoon, se on valkuaisrehujen osalta riippuvainen tuontisoijasta. Venäläiset rehualan toimijat ovat kiinnostuneita kehittämään muun valkuaisrehutuotannon ohella kotimaista soijankasvatusta. Myös nurmi- ja palkokasvien viljelyä tulisi lisätä ja tehostaa nykyisestä. Myös Suomen Moskovan-suurlähetystön edustaja osallistui foorumiin. Erityisasiantuntija Logrén esitteli foorumilla suomalaista rehualaa ja korosti puheenvuorossaan korkean nurmirehuosaamisen merkitystä Suomen kilpailukykyisen maidontuotantosektorin perustana. Muut toimialat Moskova Kazan-suurnopeusrautatien hinta kallistuu. Venäjän rautatiet, RŽD, on korjannut laskelmaa Venäjän ensimmäisen suurnopeusrautatien kustannuksista välillä Moskova Kazan. Hankkeen hinnan on laskettu nousevan hieman yli biljoonaan ruplaan (noin 230 mrd. euroa). Uusi laskelma osoittaa, että hankkeen kuolettaminen voi kestää yli 40 vuotta. Yhden ratakilometrin hinnaksi arvioidaan nyt 1,39 miljardia ruplaa alkuperäisen 0,9 1 miljardin sijaan. Tämä tarkoittaa, että hanke on kallistunut 140 miljardilla ruplalla (32 mrd. eurolla). Lisäksi 37 miljardia ruplaa (9 mrd. euroa) tarvitaan uusiin asemiin Moskovassa, Nižni Novgorodissa ja Kazanissa. Valtion osuus hankkeesta on RŽD:n suunnitelmassa 62,7 prosenttia eli noin 690 miljardia ruplaa (16,5 mrd. euroa). Lainarahalla on tarkoitus kattaa kustannuksista 223,9 miljardia ruplaa (5 mrd. euroa). RŽD:n omaksi osuudeksi jäisi näin 30,8 miljardia ruplaa (7 milj. euroa) ja sen yksityisten kumppanien osuudeksi 43,4 miljardia. Rakennustyön pitäisi valmistua 2018. Reitin kokonaispituus on 770 km. Venäjän televiestintäsektorin ennustetaan kasvavan. Venäjän viestintäpalvelualan arvellaan kasvavan yli kahden prosentin vuosivauhtia yli 1,8 miljardiin ruplaan (42 milj. euroon) vuoteen 2016 mennessä. Pelkästään mobiililiittymien kokonaismäärän ennustetaan kasvavaan 14,5 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Viestintäalalla jatkuu rakennemuutos, jossa kiinteitä palveluita korvataan mobiilipalveluilla. Alueelliset erot laajakaistapalvelujen kattavuudessa ovat kuitenkin suuria, eikä esimerkiksi kiinteiden puhelinliittymien tarve suuressa osassa maata poistu vielä pitkään aikaan. Avaruusvirasto Roskosmoksen rakennetta uudistetaan. Roskosmoksen rakenneuudistuksen yhteydessä sen tuotantoon keskittyvästä kokonaisuudesta ollaan muodostamassa erillinen osakeyhtiö. Rakennemuutoksen arvellaan valmistuvan syyskuun 2014 loppuun mennessä. Autonvalmistaja AvtoVAZin johtajan Igor Komarovin odotetaan siirtyvän uuden tuotantoyhtiön johtoon. Roskosmoksen uudistaminen liittyy Venäjän avaruusalan taantumaan, jota ovat leimanneet mm. epäonnistuneet
satelliittilaukaukset ja tappiolliset kehityshankkeet. Alan arvioidaan kaipaavan myös nuorennusleikkausta.