1 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat
Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveys ja työhyvinvointi ovat laajoja käsitteitä, ja puhujasta riippuen niillä voidaan tarkoittaa eri asioita. Jotta kaikkien olisi helpompi ymmärtää, mistä puhutaan ja käydä keskustelua samoilla sanoilla, olemme koonneet tähän oppaaseen yleisimmät työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyvät käsitteet ja niiden selitykset. Opas on jaettu neljään osaan, joista ensimmäisessä avataan työterveyden ja työhyvinvoinnin käsitteet sekä työterveyden toimijat. Toisessa osassa kerrataan lainsäädäntöä ja kolmannessa puhutaan työ terveyden käytännön toiminnasta. Neljännessä osassa käsitellään työterveyden kustannuksia, vaikuttavuutta ja raportointia. Työterveys ja hyvinvointi Lakisääteinen työterveys Työterveys käytännössä Työterveyden kustannukset, vaikuttavuus ja raportointi
3 TYÖTERVEYDEN SANASTO 1. Työterveys ja työhyvinvointi Jokainen meistä haluaa voida työssä hyvin ja pysyä terveenä. Terve ja hyvinvoiva työntekijä on luonnollisesti motivoituneempi, luovempi ja saa enemmän aikaan kuin huonosti voiva työntekijä. Tässä osiossa kerrotaan, mitä työterveys ja työhyvinvointi ovat, miten niitä tuetaan johtamisella ja ketkä kaikki siinä ovat mukana.
4 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveys edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä työturvallisuutta. Työterveys Työterveys on Terveystalon käyttämä käsite työterveyshuollosta. Työterveys on ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa ja työterveyspainotteista sairaanhoitoa, joka perustuu työterveyshuoltolakiin. Työterveys ylläpitää ja edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä sekä työturvallisuutta yhdessä työnantajan kanssa. Työhyvinvointi Työhyvinvointi on monen asian summa: se koostuu työstä ja sen mielekkyydestä sekä ihmisen terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Työhyvinvointi ei liity ainoastaan työelämään, vaan myös ihmisen yksityiselämän tilanne ja tapahtumat vaikuttavat siihen. Työelämässä hyvinvoinnin rakennuspalikoita ovat mielekäs työ sekä turvallinen työympäristö ja toimiva työyhteisö, jotka edistävät terveyttä ja tukevat työuraa. Työhyvinvointi lisää työmotivaatiota ja tuottavuutta sekä toisaalta vähentää sairauspoissaoloja. Työhyvinvoinnin kehittämisestä ovat vastuussa työnantaja ja työntekijät. Vaikka työhyvinvointi on yksilön kokemus, se tehdään aina yhdessä. Työterveyden palveluntarjoaja on työpaikan kumppani työhyvinvoinnin ylläpitämisessä työelämään liittyvillä osa-alueilla. Työhyvinvoinnin johtaminen Työhyvinvointi on yrityksen strateginen valinta. Työhyvinvoinnin johtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi työpaikalla. Käytännössä se tarkoittaa, että työntekijöiden terveys ja hyvinvointi otetaan huomioon strategisissa valinnoissa ja jokapäiväisessä päätöksenteossa. Työhyvinvointia on tärkeä johtaa suunnitelmallisesti muiden organisaation liiketoiminnan osa-alueiden tapaan, sillä henkilöstön hyvinvointi parantaa myös tuottavuutta. Työhyvinvoinnin johtamisesta käytetään joskus myös termiä työkykyjohtaminen. Työterveyden moniammatillinen yhteistyö Moniammatillinen toimintatapa työterveydessä tarkoittaa eri ammattilaisten yhteistyötä asiakasorganisaation tarpeiden mukaan. Yhteistyön hyöty perustuu taustalla olevaan monitieteisyyteen: kun erityisosaamista ja asiantuntemusta jaetaan, päästään parempiin tuloksiin. Moniammatillisessa tiimissä on yleensä työterveyslääkäri, -hoitaja, -psykologi ja työfysioterapeutti, mutta siihen voi kuulua myös muita työterveyden asiantuntijoita työpaikan tai työntekijän tarpeiden mukaan.
5 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveyden ammattilaiset TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI on erikoistunut työikäisten ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Työterveyslääkäriin voi ottaa yhteyttä, kun oma terveydentila mietityttää. Työterveyslääkärin tehtävä on arvioida, vaikuttavatko oireet työkykyyn ja ovatko ne työperäisiä. Esimerkiksi selän tai hartianseudun oireilu voi liittyä työergonomiaan. Työkyvyn tukemisen lisäksi työterveyslääkäri ehkäisee ja hoitaa työtapaturmia. TYÖTERVEYSHOITAJA ylläpitää ja edistää sekä työntekijöiden että työyhteisöjen terveyttä ja työ- ja toimintakykyä. Työterveyshoitajan keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa terveysneuvonta, työpaikan terveydellisten olosuhteiden arviointi, kuntoutukseen osallistuminen sekä työterveyden palvelujen koordinointi työpaikkojen kanssa. Työterveyshoitajat tekevät myös terveystarkastuksia ja niihin liittyviä tutkimuksia kuten kuulo- ja näöntutkimuksia sekä verenpaineen mittauksia ja antavat rokotuksia. Lisäksi työterveyshoitajan tehtäviin kuuluu työterveyspainotteinen sairaanhoito. TYÖTERVEYSPSYKOLOGI on erikoistunut työn psyykkisiin ja sosiaalisiin vaatimuksiin, ja hänen asiantuntemustaan hyödynnetään työpaikan psykososiaalisten tekijöiden selvittämisessä. Työterveyspsykologi on apuna erilaisissa työyhteisön pulmatilanteissa ja auttaa löytämään toimivampia tapoja työhyvinvoinnin edistämiseen. Hän edistää työhyvinvointia myös muun muassa kehittämällä esimiestyötä ja työyhteisötaitoja ennen kuin ongelmia ilmenee. Työterveyspsykologin vastaanotolla käsitellään työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ja autetaan asiakasta löytämään keinoja selviytyä haastavissa tilanteissa. Työterveyspsykologi arvioi työntekijän psyykkistä työkykyä ja tekee siihen liittyviä tutkimuksia. TYÖFYSIOTERAPEUTTI tutkii ja arvioi työntekijän fyysistä työ- ja toimintakykyä, ergonomiaa ja työssä kuormittumista. Hän antaa neuvontaa ja ohjausta tuki- ja liikuntaelinten terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä sekä sopivien työasentojen, -tapojen ja -liikkeiden valinnassa. Yhteistyössä työpaikan kanssa työfysioterapeutti osallistuu ryhmävalmennuksiin sekä työtilojen ja -välineiden kehittämiseen ja suunnitteluun. SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJA eli Terveystalossa työkykyvalmentaja antaa ammatillista kuntoutusta, kun työntekijän jatkaminen nykyisessä työssä tai sinne paluu on uhattuna terveydellisten syiden takia. Työkykyvalmentaja kartoittaa työntekijän mahdollisuudet palata työelämään ja auttaa löytämään parhaan ratkaisun työntekijän oman tulevaisuuden kannalta. RAVITSEMUSTERAPEUTTI antaa ravitsemusneuvontaa ja auttaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja ruokavaliossa. Työtervey dessä ravitsemusterapeutti ohjaa esimerkiksi erikoisruokavalioissa ja painonhallinnassa. Hän antaa ravitsemusneuvontaa myös esimerkiksi yötyötä tekeville tai diabetesta sairastaville.
6 TYÖTERVEYDEN SANASTO Yhteistyökumppanit Työterveydessä on monta yhteistyötahoa. Työnantajan, työntekijöiden ja työterveyspalvelujen tuottajan yhteistyöstä on säädetty laissa. Jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti yli 20 työntekijää, sinne on perustettava myös työsuojelutoimikunta, jossa ovat edustettuina työnantaja, työntekijät ja toimihenkilöt. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään laajakantoisia ja työpaikkaa yleisesti koskevia työsuojeluasioita. Muita yhteistyökumppaneita ovat vakuutusyhtiöt, Kela, muu terveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja kuntoutuslaitokset. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöiden tapaturma- ja työeläkevakuutuksista. Kela puolestaan korvaa työnantajalle työterveyden järjestämisestä aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain perusteella. Muun terveydenhuollon kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti pitkäaikaissairauksien hoidossa, ja erikoissairaanhoidon piiriin työntekijä ohjataan työterveydestä tarpeen vaatiessa. Myös työterveys voi tarjota erikoissairaanhoidon palveluja, jos työnantaja on halunnut tarjota ne työntekijöilleen lakisääteisten palvelujen lisäksi. Kuntoutukseen työntekijä ohjataan, jos hänen työkykyään ei pystytä riittävästi tukemaan työpaikalla ja työterveydessä tehtävillä järjestelyillä.
7 TYÖTERVEYDEN SANASTO 2. Lakisääteinen työterveys Suomessa laki edellyttää, että kaikki työntekijät ovat työterveyshuollon piirissä. Laki listaa minimivaatimukset, mutta työnantaja voi tarjota työntekijöilleen myös laajempia työterveyspalveluja tukeakseen heidän terveyttään ja hyvinvointiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä osiossa keskitytään siihen, mitä laki sanoo työterveydestä.
8 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveyshuoltolaki Lain mukaan jokaisen työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Työterveyshuollon tavoitteena on edistää: työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä työn ja työympäristön turvallisuutta työntekijöiden terveyttä ja työkykyä koko uran aikana koko työyhteisön toimintaa. Työterveyshuolto suunnitellaan kunkin organisaation omien tarpeiden perusteella. Tarpeet määritellään yhdessä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyden ammattilaisten kanssa. Työnantaja voi hankkia työterveyspalvelut kunnallisesta terveyskeskuksesta tai liikelaitoksesta, yksityiseltä lääkäriasemalta tai perustaa itse tai toisten työnantajien kanssa oman työterveysaseman. Ennaltaehkäisevä työterveys Työterveyden lakisääteinen tehtävä on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja. Tähän kuuluvat: työpaikkaselvitys, jossa selvitetään työpaikan olosuhteet ja työn altisteet sekä otetaan kantaa työn terveydellisiin seikkoihin terveystarkastukset toimenpide-ehdotukset työolojen parantamisesta ja työntekijöiden työkyvyn edistämisestä tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus osallistuminen työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen työssä selviytymisen edistäminen ja tarvittaessa ohjaaminen kuntoutukseen, kun työntekijän työkyky on heikentynyt työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa työntekijöiden työkyvyn ja työpaikan kehittämisessä työterveyden laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta
9 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja tekevät työterveyshuollon järjestämisestä kirjallisen sopimuksen. Sopimukseen on kirjattu, mitä palveluja se sisältää ja mihin asti se on voimassa. Sopimuksessa kerrotaan myös työterveyshuollon laajuus, eli onko lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sovittu sairaanhoidon järjestämisestä. Terveystalo käyttää sopimuksesta nimitystä työterveyspalvelusopimus, Kela ja Työterveyslaitos työterveyshuoltosopimusta. Työterveysyhteistyön täytyy olla suunnitelmallista ja tavoitteellista. Työturvallisuuslaki Lain mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tavoitteena on säilyttää työntekijän työkyky parantamalla työympäristöä ja työolosuhteita sekä ennaltaehkäistä työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia fyysisiä tai psyykkisiä terveyshaittoja. Työterveysyhteistyö Laki velvoittaa työnantajan, työntekijät ja työterveyshuollon tekemään yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Yhteistyön täytyy olla suunnitelmallista ja tavoitteellista. Käytännössä työterveysyhteistyö on siis kaikkea, mitä työterveyspalvelujen tuottajan kanssa tehdään yhdessä työterveyden eteen. Työterveyspalvelusopimus Hyvä työterveyshuoltokäytäntö Työterveyshuollon toiminta on jatkuva prosessi. Siihen kuuluvat työpaikan tarpeiden tunnistaminen, terveysriskien ennaltaehkäisy, työntekijän työkyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä tarvittaessa hoito ja korjaavat toimenpiteet. Työterveyshuollon on toimittava asiakaslähtöisesti, riippumattomasti, eettisesti, luottamuksellisesti, monitieteisesti ja moniammatillisesti. Työterveysyhteistyössä arvioidaan työpaikan tarpeita, suunnitellaan toimintaa, seurataan ja arvioidaan vaikuttavuutta sekä parannetaan laatua. LINKIT JA LÄHTEET Hyvä työterveyshuoltokäytäntö, (toim.) Jukka Uitti. Työterveyslaitos, 2014. Tilaajavastuulaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ 2006/20061233 Työterveyshuoltolaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ 2001/20011383 Työturvallisuuslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan tasa/2002/20020738 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708
10 TYÖTERVEYDEN SANASTO 3. Työterveys käytännössä Työntekijä todennäköisesti ajattelee työterveyttä vasta, kun jotain menee pieleen. Sairastuessa tärkeintä on, että avun saa nopeasti ja helposti. Moni unohtaa, että suurempi osa työterveyttä on itse asiassa sairastumisten estäminen. Tässä osiossa kuvataan työterveyden avaintehtäviä, joilla pidetään huolta työntekijän työkyvystä.
11 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työpaikkaselvitys Työterveyden toiminta suunnitellaan työpaikkaselvityksen avulla. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työn, työympäristön ja työyhteisön aiheuttamia terveyshaittoja ja kuormitustekijöitä. Työterveys täydentää organisaation toimialaan liittyvää tietoa työpaikkakäynnillä, jossa tutustutaan työpaikan ja työn olosuhteisiin. Tavoitteena on selvittää muun muassa työn fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuormittavuutta sekä työntekijöiden altistumista biologisille, kemiallisille, fysikaalisille ja ergonomisille haitoille sekä tapaturmille. Työpaikkaselvityksestä tehdään kirjallinen raportti, joka on työpaikalla kaikkien nähtävillä. Työpaikkaselvitys tehdään 3 5 vuoden välein. Toimintasuunnitelma Työnantajalla täytyy olla työterveydestä kirjallinen toimintasuunnitelma, joka on tehty yhdessä työterveyden palvelutarjoajan kanssa. Toimintasuunnitelma sisältää työterveyden tavoitteet, työpaikan tarpeet ja niihin perustuvat toimenpiteet. Suunnitelmat tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa. Työterveystarkastukset Terveystarkastuksella selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Tarkastuksen perusteella arvioidaan ohjauksen ja neuvonnan tarve ja laaditaan henkilökohtainen työterveyssuunnitelma yhdessä työntekijän kanssa. Terveystarkastukset perustuvat työpaikan tarpeisiin. Esimerkiksi toimiala, ikä-, sukupuoli- ja ammattirakenne sekä työn kuormitus ja työskentelyolosuhteet vaikuttavat terveystarkastusten sisältöön ja tiheyteen. Terveystarkastusten toteuttamisesta sovitaan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa. Työkyky Työkyky tarkoittaa ihmisen voimavarojen ja työn välistä tasapainoa. Työkyvyn osatekijöitä ovat terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen, työyhteisö ja työolot. Terveys ja ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ovat työkyvyn perusta. Oma asenne työntekoon vaikuttaa työkykyyn merkittävästi: työkyky vahvistuu, kun ihminen kokee työn mielekkäänä, ja toisaalta heikkenee päinvastaisessa tilanteessa. Työyhteisössä erityisesti johtamisella on suuri merkitys työkyvylle ja sille, koetaanko työ mielekkääksi. Kaikki työkyvyn osatekijät vaikuttavat toisiinsa, ja työkyky säilyy kun ne tukevat toisiaan.
12 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveysneuvottelussa etsitään keinoja, joiden avulla työntekijä voi pysyä työ - elämässä. Työkyvyn seuranta ja edistäminen Työkyvyn seuranta ja edistäminen on työnantajan ja työterveyden yhteistyötä, jolla ehkäistään työkyvyttömyyttä työuran kaikissa vaiheissa. Työkyvyn seuranta ja edistäminen perustuu kirjalliseen toimintakäytäntöön, joka on suunniteltu työnantajan tarpeiden mukaan. Se sisältää sairauspoissaolojen seurannan, varhaisen tuen mallin ja työterveyden tehtävät työkyvyn edistämisessä ja tukemisessa. Jos organisaation työntekijöitä on vähintään 20, toimintakäytäntö kuvataan erilliseen asiakirjaan. Alle 20 henkilön organisaatioissa toimintakäytäntö sisällytetään työpaikkaselvitysraporttiin. Työterveysneuvottelu (ent. työkykyneuvottelu) Työterveysneuvottelua hyödynnetään tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on jo heikentynyt tai työolosuhteissa on tunnistettu sitä uhkaavia tekijöitä. Työterveysneuvottelun tavoitteena on löytää keinoja, joilla työpaikka voi tukea työntekijää jatkamaan työssä alentuneesta työkyvystä huolimatta tai palaamaan töihin pitkältä sairauslomalta toipumista vaarantamatta. Työterveysneuvottelussa voidaan myös auttaa työnantajaa puuttumaan työntekijän hyvinvointia ja työkykyä uhkaaviin tekijöihin työpaikalla. Jos työntekijä ei voi jatkaa nykyisessä tehtävässään, voidaan etsiä ratkaisua hänen sijoittamisekseen uusiin tehtäviin. Käytännössä työterveysneuvottelussa voidaan sopia muutoksista tehtäviin, työprosesseihin, aikaan tai -ympäristöön. Työterveysneuvotteluun osallistuvat työntekijä, esimies ja työterveyden edustaja(t). Työntekijän toiveesta neuvotteluun voi osallistua myös luottamushenkilö tai työsuojeluvaltuutettu. Tietojen anto ja neuvonta Työterveys antaa työnantajalle ja työntekijöille tietoa, neuvontaa ja ohjausta työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä työntekijöiden terveydestä. Tavoitteena on lisätä työkykyä edistäviä tietoja, taitoja ja hyviä toimintatapoja työpaikalla. Neuvonta voi koskea esimerkiksi työperäisiä sairauksia, työpaikalla esiintyviä terveyshaittoja, työyhteisön kehittämistä sekä terveellisiä ja turvallisia työtapoja. Neuvontaa annetaan yrityksen edustajalle ja työntekijöille yksilöllisesti tai ryhmissä. Neuvonta voi tapahtua osana työterveyden muita toimintoja tai tarpeen mukaan erillisenä toimintana. Työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus Työterveys arvioi työpaikkaselvityksen perusteella, mitä ensiapuvalmiuksia työpaikalla tarvitaan, ja tekee suositukset esimerkiksi ensiapukoulutuksesta ja -välineistä.
13 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työperäinen sairaus ja ammattitauti Työterveys pyrkii ehkäisemään työhön liittyviä sairauksia ja tukemaan sairastuneen ihmisen työkykyä, jotta työssä jatkaminen olisi mahdollista. Työperäisiin sairauksiin kuuluvat ammattitaudit ja osittain työperäiset sairaudet, joiden syntyyn työhön liittyvillä tekijöillä on osuutta. Ammattitaudit on määritetty ammattitautilaissa. Niillä tarkoitetaan sairauksia, joiden pääasiallinen aiheuttaja on jokin työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Kuntoutus Kuntoutusta harkitaan, kun ihmisen työkyky on heikentynyt eikä sen syytä ole pystytty ratkaisemaan työpaikalla. Kuntoutus voi olla esimerkiksi terapiaa, neuvontaa, koulutusta tai apuvälineiden tarjoamista. Kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutukseen ohjaus kuuluu työterveyden ennaltaehkäiseviin tehtäviin. Vaikka itse kuntoutus tapahtuu usein työterveyden ulkopuolella, työterveys vastaa toimenpiteiden koordinoinnista niin, että työssä jatkaminen tai työhön paluu olisi mahdollista. LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS on fyysistä tai psyykkistä toimintakykyä parantavaa ja ylläpitävää kuntoutusta, jota annetaan lääketieteellisissä tutkimuksissa todetun vamman tai sairauden perusteella. Lääkinnällistä kuntoutusta käytetään esimerkiksi tukija liikuntaelinsairauksissa. AMMATILLINEN KUNTOUTUS tukee työntekijän mahdollisuuksia säilyttää tai saada hänelle soveltuva työ. Sitä annetaan, kun ihmistä uhkaa työkyvyttömyys. Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi kuntoutusmahdollisuuksien kartoitusta, työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta tai apuvälineitä. TYÖKYKYVALMENNUS on Terveystalon palvelu tilanteisiin, joissa ihminen ei terveydellisistä syistä pysty jatkamaan tai palaamaan nykyiseen työhönsä. Työkykyvalmennuksessa pyritään löytämään työntekijän kannalta paras ratkaisu, joka mahdollistaa työelämässä pysymisen.
14 TYÖTERVEYDEN SANASTO Tilapäiset työjärjestelyt ja korvaava työ Kun ihmisen työkyky on alentunut, työhön voidaan tehdä tilapäisiä muutoksia. Työkyvyn palautumista voidaan tukea esimerkiksi työaikajärjestelyillä, rajaamalla työtehtäviä, säätämällä työkuormitusta tai lisäämällä joustomahdollisuuksia. Jos työntekijä ei voi sairauden tai tapaturman takia tehdä varsinaista työtään, hän voi väliaikaisesti tehdä työpaikallaan jotain muuta työtä. Se ei kuitenkaan saa haitata toipumista. Korvaava työ hyödyttää sekä työntekijää että työnantajaa. Työntekijälle korvaava työ on mahdollisuus kehittää omaa osaamista ja taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin työkyvyttömyydestä saatava sosiaalietuus. Työnantajalle on parempi pitää työntekijä töissä kuin sairauslomalla. Työterveyspainotteinen sairaanhoito Työnantaja voi halutessaan tarjota työntekijöilleen sairaanhoitopalveluja. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa huomioidaan niin äkillisten kuin pitkäaikaissairauksien vaikutus työntekijän terveyteen ja työkykyyn kokonaisvaltaisesti. Työntekijälle sairaanhoidon sisällyttäminen työterveyspalveluihin nopeuttaa hoidon aloittamista ja työhön paluuta. Jos työntekijällä on pitkäaikaissairaus, sen säännöllinen seuranta työterveydessä edistää hyvää hoitotasapainoa ja auttaa säilyttämään paremman työkyvyn. Työnantajaa sairaanhoitopalvelut helpottavat sairauspoissaolojen seurannassa ja työkyvyn tukitoimien käynnistämisessä mahdollisimman varhain. Lisäksi ne parantavat työterveyden mahdollisuuksia tukea työhön paluuta tehokkaammin. Palvelujen tarkempi sisältö ja laajuus sovitaan aina työnantajan kanssa. Palvelut sisältävät sairausvastaanotto- ja tutkimuspalveluita. Palvelut voivat sisältää myös erikoislääkäri-, leikkaus ja hoitotoimenpiteitä.
15 TYÖTERVEYDEN SANASTO 4. Työterveyden kustannukset, vaikuttavuus ja raportointi Sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä lankeaa suomalaisille organisaatioille iso lasku vuosittain. Työterveyden tavoitteena on pienentää tätä laskua ja lisätä työn tuottavuutta. Tässä osiossa avataan, mistä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden kustannukset muodostuvat ja miten työterveyden vaikuttavuutta voidaan seurata.
16 TYÖTERVEYDEN SANASTO Sairauspoissaolojen kustannukset Sairauspoissaolot aiheuttavat työnantajalle vuosittain 5 15 työpäivän menetyksen työntekijää kohden. Euroissa kustannukset ovat vuosittain työnantajalle noin 1 500 euroa työntekijää kohden ja kansantaloudelle noin kolme miljardia euroa. Sairauspoissaoloilla on välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Välittömiä kustannuksia ovat esimerkiksi sairausajalta maksettu palkka ja sijaisen hankkimisen kustannukset tai maksetut ylityökorvaukset. Välilliset kustannukset liittyvät esimerkiksi organisaation tuotannon tai palvelujen häiriöihin tai laadun heikentymiseen. Tekemättömän työn kustannukset Tekemättömän työn kustannusten määrittely perustuu Terveystalo Kustannusanalyysiin. Tekemättömän työn kustannus saadaan, kun lasketaan yhteen sairaus- ja tapaturmapoissaolojen palkkakustannukset, lakisääteiset tapaturmavakuutusmaksut, työeläkevakuutuksen työkyvyttömyysmaksut sekä panostukset työterveyteen. Vuonna 2013 tekemättömän työn kustannukset koko Suomen yrityssektoriin suhteutettuna olivat 4,5 5 miljardia euroa. Suorat kustannukset olivat 3 13,5 prosenttia yrityksen vuotuisesta palkkasummasta tai 1 400 5 400 euroa henkilötyövuotta kohden. Tehokkaalla työkykyjohtamisella Suomen yksityissektorilla voitaisiin säästää 1,3 miljardia euroa vuosittain. Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaiset työeläkemaksut ja maksuluokka Työeläkemaksu on yksi työnantajan lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista, ja työnantaja perii siitä osan työntekijältä palkanmaksun yhteydessä. Maksun suuruuteen vaikuttaa työnantajan koko ja suurtyönantajalla myös maksuluokka, joka määräytyy toteutuneiden työkyvyttömyyseläketapausten perusteella. Työnantajan koon kasvaessa myös maksuluokan merkitys kasvaa. Siksi työnantaja voi vaikuttaa työeläkemaksuihinsa kehittämällä työhyvinvointia: mitä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeitä, sitä pienemmin maksuin työnantaja selviää. Erityisen kalliiksi työnantajalle käy nuoren työntekijän työkyvyttömyyseläke, sillä työntekijän ikä vaikuttaa kustannuksiin. Kelan korvausluokat I ja II Työnantaja saa Kelalta korvausta työterveyden kustannuksista, kunhan toiminta noudattaa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteita ja palvelut ovat työntekijöille maksuttomia. Korvauksen saa tietyistä Kelan määrittelemistä työterveyden palveluista. Kela vahvistaa laskennalliset enimmäismäärät vuosittain jälkikäteen yleistä kustannuskehitystä vastaaviksi. Työterveyden kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan:
17 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työkykyä ja työhyvinvointia voidaan kehittää myös palveluilla, jotka eivät ole Kelakorvattavia. KORVAUSLUOKKAAN I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esimerkiksi työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta. KORVAUSLUOKKAAN II kuuluvat työterveyden lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Työnantaja hakee korvauksia takautuvasti kirjanpitonsa mukaisen tilikauden ajalta, ja hakemuksessa esitetyt kustannukset perustuvat kirjanpitoon. Korvausta haetaan yhdellä hakemuksella, vaikka palveluja olisi ostettu eri toimipaikoille usealta eri palveluntuottajalta tai palveluntuottaja olisi vaihtunut kesken tilikauden. Työkykyä ja työhyvinvointia voidaan kehittää myös työterveyspalveluilla, jotka eivät ole Kela-korvattavia. Esimerkiksi erikoislääkärin palvelut ja tutkimukset korvataan vain silloin, kun työterveyslääkäri on pyytänyt erikoislääkärin konsultaatioita arvioidakseen työntekijän työkykyä ja hoitomahdollisuuksia. Sairauspoissaolokorvausten maksaminen Kela maksaa lyhytaikaisen työkyvyttömyyden perusteella sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa. Sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos työntekijä saa työsuhteen perusteella sairausajan palkkaa. Osasairauspäiväraha puolestaan maksetaan työnantajalle, jos työntekijä saa kokoaikaisen työsuhteen perusteella täyttä kokoaikatyön palkkaa. Sairauspäivärahan maksamisesta työnantajalle pitää olla sovittu myös työsuhteen ehdoissa. Sairauspäiväraha työntekijälle Sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Sairauspäivärahaan voi saada 50 arki - päivän jatkoajan, jos työntekijä on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajalta, mutta sairastuu uudelleen oltuaan töissä yli 30 päivää. Sairauspäivärahaa maksetaan vasta omavastuuajan jälkeen, joka on yleensä sairastumispäivä ja seuraavat 9 arkipäivää. Työterveyden arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä tehdään viimeistään silloin kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivältä. 90 sairauspäivää voivat kertyä yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä tai useista lyhyistä jaksoista. Jos sairaus jatkuu yli vuoden, työntekijä voi hakea työkyvyttömyyseläkettä. Työterveyden vaikuttavuus Työterveydellä täytyy olla hyvää työterveyshuoltokäytäntöä noudattava kirjallinen laatujärjestelmä. Toiminnan täytyy olla lain mukaisesti suunnitelmallista ja tavoitteellista. Työpaikka ja työterveyden palveluntarjoaja asettavat työterveystoiminnalle tavoitteet,
18 TYÖTERVEYDEN SANASTO jotka on määritetty työpaikan tarpeiden mukaan. Tavoitteet kirjataan työterveyden toimintasuunnitelmaan, jota tarkistetaan vuosittain. Työterveyden menetelmät ovat vaikuttavia, kun ne edistävät terveyttä ja työkykyä sekä ehkäisevät sairastumisia ja työkyvyttömyyttä. Vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeää, että työterveyspalvelut on kytketty työpaikan omiin tavoitteisiin ja toimiin. Työterveyden vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraamalla: toimenpiteiden vaikuttavuutta työympäristössä ja työyhteisössä työntekijöiden altistumista, työtapaturmia ja ammattitauteja työntekijöiden terveydentilaa, työkykyä ja sairauspoissaoloja työterveyden omia toimintatapoja tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista asiakastyytyväisyyttä. Työterveyden raportointi Työterveyteen kertyy paljon tietoa henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista, kuten vastaanottokäyntien ja sairauspoissaolojen syistä, työkykyriskeistä sekä niistä kertyvistä kustannuksista. Tietoa raportoidaan asiakkaalle yhdessä sovittujen mittareiden muodossa. Raportoinnin avulla voidaan tehostaa asiakasorganisaation henkilöstöriskien varhaista tunnistamista sekä toimenpiteiden oikea-aikaista suunnittelua ja toteutusta. Lisäksi raportit tukevat asiakasorganisaation kanssa tehtävää yhteistyötä henkilöstön toiminta- ja työkyvyn edistämiseksi ja säilyttämiseksi. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan sovituilla mittareilla.
Ota yhteyttä: terveystalo.com/tyoterveys 030 633 9529 myynti@terveystalo.com www.terveystalo.com Konsernin katuosoite: Jaakonkatu 3 B, 00100 Helsinki Asiakaspalvelu on avoinna vuorokauden ympäri läpi vuoden. Puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min., matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/pihelu + 19,33 snt/min.