OPETUSLAITOKSET UND ERVISNIN GSV ÄSEN

HELSNGN KAUPUNGN TLASTO HELSNGFORS STADS STATSTK fiels/n:.?t flastol kofjf,.ut US o P PL-A, \0 k:;c: V OPETUSLATOKSET UND ERVSNN GSV ÄSEN 9- HELSN GN KAUPUNGN TLASTO KONTTORN JULKASEMA. UTGVEN AV HELSNGFORS STADS STATSTSKA KONTOR HELSNK 98 HELS NGFORS TYÖ V Ä E N K R J A P A N O

sratis'tque ne LA VLLE ne HELSiNGFORS V. ENSEGNEMENT 9- PUBLE PAR LE. BUREAU DE STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS HELSNGFORS 98

ALKULAUSE. Esillä oleva iulkaisu,' ioka on kuudes nidos, sa' iassa Helsingin kaupungin tilasto V, Opetuslaitokset, sisältää selonteot kunnallisten opetuslaitosten toiminnasta lukuvuosina 9--, 9---':" ia 9-, Pdinatuskustannsten supistamista'koituksessa on iulkaisuun tehty huomattavia muutoksia, hujmioonouaen e'ään kaupunginval-. tuuston asettaman komitean tekemiä ia valtuuston maaliskuun p:nä 9 hyväksyjtiä ehdotuksia, Ensinnä ovat suomen- ia 'uotsinkieliset painokset yhdistetyt ja edelleen ovat va'sinkin tilastolliset taulut mutta myöskin tekstinä esiintyvät vuosike' tomukset lyhennetyt. Lastensuoielulautakunnan. kertomus on kokonaan, jät8tty tästä iulkaisusta' pois ja. painetaan nyt Ke'tomuksessa' Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta, koska ei katsota lautakunnan toiminnan olevan etupäässä opetusta vaan yhteiskunnallista huoltoa. Vuosike'tomukset, jotka asianomaiset laativat vuosittain, ovat yhdistetyt kolmivuotiskertomuksiin tilastokontto'issa; alkuperäiset ke'tomukset säilytetään kontto'in arkistossa. Työtä on sekä teksti- että tauluosastoon nähden iohtanut amanuenssi Vai b 0 l' g K u h e f e t. Helsingin kaupungin tilastokonttorissa huhtikuun 0 p:nä 98. Otto Bruun. FÖRORD. Föreliggande publikation, vilken utgö' sjätte volymen av serien Helsingfo's stads statistik V, Unde'visningsväsen, innehålle' 'edogö'else' fö' de kommunala unde'visningsanstalte'nas ve'ksamhet unde' läså'en 9--, 9- och 9-. Fö' nedb'ingande av t'yckningskostnaderna ha i publikationen a,vsevärda ändringar vidtagits med beaktande av de fö'slag en av stadsfullmäktige tillsatt kommitte f'amfö't och vilka godkänts av fullmäktige den ma's 9. De svensk- och finskspråkiga upplagorna ha fö'enats, och dessutom ha särskilt' de statistiska tabelle'na, men även de i texten ingående å'sberättelse'na fö'kortats., Ba'nskyddsnämndens be'ättelse ha' helt och hållet ute 'slutits U' denna publikation och t'yckes nu i Berättelse angnde Helsingfo's stads kommunalfö'valtning, emedan nämndens verksamhet icke kan anses i f'ämsta rummet utgäras av underoisning utan av social omvå'dnad. A rsbe'ättelse'na, vilka av vederbö'ande å'ligen avgivas, ha å statistiska kont0'et sammanslagits tili t'eårsbe'ättelse'; o'iginalbe'ättelserna föroa'as i kont0'ets a'kiv. A'betets ledning har, såväl vad text- som tabellavdelningen bet'äffar, handhafts av amanuensen Vai b 0 r g K u h e f e t.. Helsingfo's stads statistiska konto' den 0 ap'il 98. Otto Bruun.

Sisällysluettelo.. Vuolkertomuksia. Siv. Kansanlastentarhat...... Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti... Suomenkieliset kansakoulut... 0 Ruotsinkieliset kansakoulut... Ammattiopetuslaitosten tarkastus... Valmistava poikain ammattikoulu... 0 Valmistava tyttöjen ammattikoulu... Yleinen ammattilaiskoulu... Kirjapainokoulu... 8 Työväenopisto. A. Suomenkielinen osasto... B. Ruotsinkielinen osasto... 8. Taulusto. Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset... * Kansanlastentarhat...... * Sedmigradskyn pientenlasten-. koulu ja Marian turvakoti... 0'" Suomenkieliset kansakoulut... '" Ruotsinkieliset kansakoulut... '" Kansakoulutarkoituksiin käytettävätlahjoitusrahastot... '" Ammattiopetuksen kustannukset... '" K'l.Osakoulujen menot... * Valmistavat ammattikoulut... '" Ammattikoulujen opetusohjelmat... :... * Yleinen ammattilaiskoulu... '" Kirjapainokoulu... 8'" Työväenopisto... 8* nnehållsförteckning.. Ärsberättelser. Sido Folkbarnträdgårdarna... Sedmigradskys småbarnsskola och Marias asyl... De finska folkskolorna... 0 De svenska folkskolorna... nspektionen av yrkesundervisningsanstalterna... Förberedande yrkesskolan för gössar... 0 Förberedande yrkesskolan för flickor... Allmänna yrkesskolan... Boktryckeriskolan... 8 Arbetarinstitutet. A. Finska avdelningen... B. Svenska avdeningen 8. Tabeller. Av staden upprätthållna undervisningsanstalter... * Folkbarnträdgårdarna... '" Sedmigradskys småbarnsskola och Marias asyl."... 0* De finska folkskolorna... * De svenska folkskolorna... * Donationsfonder för folkskoländamål....* Utgifterna föt yrkesunderyisningen... * Folkskolornas utgifter... * Förberedande yrkesskolorna.. * Yrkesskolornas äropaner... "' Almänna yrkesskoan... * Boktryckeriskoan... 8* Arbetarinstitutet... 8* Tcible des matieres.. Rapports annuels. Page. Jardins Froebe... Ecoe enfantine Sedmigmdsky et asile Maria... Ecoles primaires finnoises... 0 Ecoles primaires suedoises... nspection de l'enseignement professionnel... Ecoe preparatoire professionnelle de garyons... 0 Ecoe preparatoire professionnelle de jeunes files... Ecole d 'apprentis... Ecoe de typographie... 8 nstitut ouvrier. A. Section finnoise... B. Section suedoise... 8. Tableaux. Aperyu des ecoes municipaes '" J ardins Froebel... * Ecole enfantine Sedmigradsky et asie Maria... JO* Ecoles primaires finnoises... '" Ecoes primaires suedoises... * Les fonds legues au benefice des ecoles primaires... * Depenses pour les ecoles professionnelles............... * Depenses des ecoles primaires * Ecoles.preparatoires professionnelles... '" Programmes des ecoles professionnelles... * Ecole d'apprentis... * Ecole de typographie... 8* nstitut ouvrier... 8*

. VUOSKERTOMUKSA. - RAPPORTS ANNUELS. o. ARSBERATTELSER.

Kansanlastentarhat. F olkbarnträdgårdarna. }ardins Frrebel. Johtokunta. Kansanlastentarhain johtokuntaan kuului viisi kaupunginvaltuuston kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä: Virkailifat. Sihteerin tehtäviä hoiti johtokunnan valitsema sihteeri ja kansliatehtäviä kanslia"apulainen. Lastentarhain valvonnasta huolehtivat lähinnä tarkastaja ja apulaistarkastaja, ja lasten terveydenhoidon ja lastentarhain terveydellisten olojen valvonta oli uskottu kahdelle lääkärille, joista toinen toimi suomenkielisissä, toinen ruotsinkielisissä kananlastentarhoissa. Kokoukset. Lukuvuonna 9-- johtokunta kokoontui 0 kertaa käsitellen tällöin lukuisia asioita, joista erityisesti mainittakoon seuraavat: Opettajattarien läkekysymyksestä lähetettiin kaupunginvaltuustole esitys, että kaupungin yksityiskoulujen eläkerahaston kanssa tekemä sopimus purettaisiin 'ja kansanlastentarhain opettajattarilie myönnettäisiin eläke kaupungin varoista, mikä esitys antoi valtuustolle aiheen komitean asettamiseen selvittätnään kysymystä kansanlastentarhain suhteesta kunnallishallintoon sen koko laajuudessa. Rahatoimikamarille johtokunta teki useita esityksiä, jotka koskivat lastentarbain buoileistoj'a. Kamari ryhtyi tämän jobdm,ta toimenpiteisiin, joista oli seurauksena, että Kotivaran lastentarballe luovutettiin Kumtäbdenkadun talon n:o koko alakerros, mikä teki mahdolliseksi päiväkodin sijoittamisen samaan kerrokseen kuin lastentarha. Anomuksen huoneiston ostamisesta Pääskylän lastentarhale eräästä Pääskylänkadulle teetetystä uutisrakennuksesta rahatoimikamari epäsi,.jota vastoin Käpylän puutarhaesikaupunkiin perustettavaksi aiotun lastentarhan huoneistokysymys sai onnellisen ratkaisun siten, että sille varattiin huoneisto sinne suunniteltuun kansakoulurakennukseen. Kansanlastentarhain lääkärien johtosäännöt hyväksyttiin.. Näiden mukaan lääkärit ovatvclvouiset syysluku- Direktionen för folkbamträdgårdarna besto.d av fem av stadfullmäktige för ett kalenderår isänder valda edamöter. Belattningshavare. Sekreterargöromålen sköttes av en av direkhonen utsedd sekreterare och kansligöromålen ay en kanslist. Den närmaste uppsikten över bamträdgårdarna handhades av en' inspektor samt en biträdande inspektor, och övervakningen av barnens hälsovård och de 'hygieniska förhållandena i barnträd-. gårdarna var anförtrodd tvenne läkare, den ena för de finska och den andra för de svenska barnträdgårdarna. Sammanträden. Läsåret 9- sammanträdde direktionen 0 gånger och handlade' därvid en mängd ärenden, bland vilka följande mä särskilt nämnas: Rörande lärarinnornas pensionsfråga.avläts en hemställan til stadsfullmäktige därom, att stadens avtal med privatskolornas pensionskassa mätte uppsägas och folkbarnträdgårdslärarinnoma beviljas pension ur stadens medel, vilken hemställan föranledde fullmäktige att tillsätta en kommitte med uppdrag att i hela dess vidd utreda frågan om folkbarnträdgårdarnas ställning til kommunalförvaltningen. Till drätselkammaren ingick direktionen med flere framställningar rörande barnträdgårdarnas lokaler. Tack vare kammarens med anledning.därav vidtagna åtgärder uppläts åt Kotivara bamträdgård hela nedre väningen i gården n:o vid Gumtäcktsgatan, vilket möjliggjorde fritidshemmets förläggande tili samma våning som barnträdgården. En hemställan att lokal för barnträdgården Pääskylä mätte köpas i ett nybygge vid Svalbogatan avböjdes av drätselkammaren, medan däremot lokalfrågan. för den tiltänkta barnträdgården i Kottby trädgårdsförstad fick en lycklig lösning, ity att lokal för densamma reserverades i det planerade folkskolhuset därstädes. nstruktioner för läkarna vid folkbarnträdgårdarna god.kändes. Enligt dessa, äro läka,rna skyldiga a,tt i

kauden alussa tutkimaan kaikki kans'anlastentarhain kirjoissa olevat lapset sekä kf,w.ätlukukauden alussa myöhemmin vastaanotetut lapset, joita ei aikaisemmin ollut tutkittu;,antamaan opettajattarile neuvoja ja ohjeita; valvomaan lastentarhain terveydellisiä oloja; sekä tutki- ' maan palveluskunnan, ennenkuin se otettiin palvelukseen Edelleen johtokunta päätti, että opettajatlariksi pyrkijöiltä oli vaadittava lääkärintodistus heidän terveydentilastaan, Kaupunginvaltuustolta anottiin 000 markan määrärahaa mielitautilääkärin palkkaamiseksi, jonka tehtävänä olisi Aulan apulastentarhan henkisesti vajakuntoisten lasten sekä muissa lastentarhoiss'l: mahdollisesti olevien samanlaisten lasten hoidon valvominen. Valtuusto ei lukuvuoden kuluessa ratkaissut tätä kysymystä. Johtokunnan esityksestä kaupunginvaltuusto päätti; että määräraha kansanlastentarhain,kesäsiirtolain ylläpitämiseksi vastedes merkittäisiin kaupungin talousarvioon. Sittenkuin Sepän- ja Perämiehenkatujen varsilla olevat puistikot olivat tulleet kaikenlaisen joutilaan väen oleskelupaikoiksi eivätkä siis enää sopineet läheisten lastentarhain lasten leikkipaikoiksi, mikä oli erittäin haitallista lastentarhain kesätoiminnale, teki rahatoimikamari kansanlastentarhain johtokunnan, esityksestä sellaisen sopimuksen Raitiotie- ja omnibusosakeyhtiön kanssa, että yhtiö markan maksusta päivää kohden kesäkuun :nnen ja heinäkuun p:n välisenä aikana joka arkipäivä varasi raitiovaunun viemään Päiväkodin lastentarhan lapset Pursimiehen- ja Merimiehenkatujen kulmauksessa olevalta pysäkiltä Toukolaan ja illalla takaisin., Kustannusten suorittamiseksi rahatoimikamari myönsi 000 markkaa. Opettajisto. Kansanlastentarhain opettajistoon kuului lukuvuonna 9-- henkilöä, lukuvuonna 9- J henkilöä ja lukuvuonna 9- henkilöä,. kuten allaolevasta yhdistelmästä tarkemmin ilmenee: 8 början' av höstterminen undersöka alla i fo,lkbarnträdgårdarna inskrivna barn samt i början av vårterminen senare intagna barn, vika icke tidigare blivit undersökta; att giva råd och anvisningar åt lärari;morna; att vaka över de hygieniska förhållandena i barnträdgårdarna; samt att undersöka tjänstepersonalen, innan den anställdes. Vidare beslöt direktionen, att av sökande till lärarinnebefattningar läkarintyg över deras hälsotillstånd skulle forctras. Hos stadsfullmäktige hemställdes, att ett anslag pä Fmk 000: - måtte beviljas för avlönande av en psykiater med uppdrag att övervaka vården av de psykiskt undermåliga barnen i hjälpbarnträdgården Aula ävensbrri i andra barnträdgårdar eventuellt förefintliga dylika barn. Frågan avgjordes icke av fullmäktige under läsåret. ' På framställning av direktionen beslöto stadsfulmäktige, att anslag för unrlerhåll av barnträdgårdaras sommarkolonicr framdeles skule upptagas i stadens budget. Sedan skvärerna vid Smeds- och Styrmansgatorna blivit tilhåll för allehanda lösdrivare och därför olämp.liga såsom lekplatser för de i de närbelägna barnträdgårdarna inskrivna barnen, vilket -var till säiskilt stort men för barnträdgårdarnas sommarverksamhet, träffade drätselkammaren på framställning av di;ektionen sådan överenskommelse med Spårvägs- och omnibusaktiebolaget, att bolaget för en avgift av Fmk : - per dag under tiden juni- juli alla vardagar skulle ställa en spårvagn til förfogande för att föra barnen i Päiväkoti barnträdgård från hållplatsen 'i hörnet av Båtsmansoch Sjömansgatorna til Ma'jstad med retur om kvällen. För kostnadernas bestridande beviljade drätselkammaren Fmk 000:-. Lärarinnepersonalen vid' folkbarnträdgårdarna uppgick Ui.såret 9-; til personer, läsåret 9- til personer och läsåret 9- til personer, såsom av nedanstående sammanställning närmare framgår: Personnel enseignant. 9-. 9-. 9-. J ohtajattaria. Föreståndarinnor...:.... 8 Varsinaisten lastentarhain opettajattaria. Lärarinnor i egentliga barnträdgårdar... ) Kokopäivänösastojen opettajattaria. Lärarinnor å heldagsavdelningar.... 8 Päiväkotien opettajattaria. Lärarinnor i. fritidshem... :.... 9 0 0 ------------------------------------------ Yhteensä. Summa (Total) Virkavapaina oli pitemmän tai lyhyemmän ajan opettajatarta lukuvuonna 9-, 9 opettajatarta lukuvuonna 9- ja 9 opettajatarta lukuvuonna. 9-. Tjänstledighet under längre eler kortare tid åtnjöto lärarinnor under läsåret 9-, 9ärarinnor under läsåret 9- och 9 lärarinnor under läsåret 9-.,.) Sitäpaitsi virkavapaa opettajatar. ) Dessutom tjänstledig lärarinna.

'Lastentarhain palvelusku-ntana. olivat n.s. apu tytöt, ' jotka olivat otetut palvelukseen, kahta lastentarhaosastoa kohden, avustamaan opettajattaria lasten hoidossa, lastenhoitajattaret, joita oli lastenseimien ja.päiväkotien palveluksessa, sekä palvelij'attaret, joita yleensä oli jokaista lastentarhaa kohden, mutta suuremmissa laitoksissa useita. Lukuvuonna - lastentarhain palveluksessa oli aputyttöä,.astenhoitajatarta ja palvelijatarta.. Palkkausolot. K<!.nsanlastentarhain opettajattaret saivat kaupunginvaltuuston vuonna 9 tekemän päätöksen nojalla kaupungin alakansakoulujen opettajattaren palkkaa vastaavan eli siis kunnan viranpitäjäin voimassa olevan palkkausjärjestelmän palkkaluokan mu" kaisen palkan. Johtajattarilla oli sen lisäi johtajatarpalkkio, jonka määrä vaihteli lastentarhan suuruuden ja. työn laadun mukaan. Palveluskunnalla oli kiinteät peruspalkat ja oikeus 0 %:n korotukseen, ja 0 vuoden palveluksen jälkeen. Lastenhoitajattaret ja palvelijattaret saivat sitäpaitsi määrätyn vuotuisen summan ruokarahoiksi, ja palvelijattarilla oli vapaa asunto lastentarhassa. Lastentarhain lukumäärä. Lukuvuoden 9- päättyessä varsinaisiin lastentarhoihin voitiin ottaa vastaan lasta, kokopäivänosastoill' 00 lasta, päiväkoteihin 0 ja lastenseimiiri 8 lasta. Syksyllä 9 aloitti toimintansa uusi Suomenlinnan lastentarha, joka käsitti sijaa varsinaisella lastentarhaosastolla ja sijaa kokopäivänosastolla. Sen sijaan Rauhalan lastentarhan kokopäivänosasto, joka aikaisemmin oli käsittänyt sijaa, voi ottaa vastaan ainoastaan lasta. Ebeneserkodin, Fylgian ja Kotikallion lastentarhain päiväkoteihin järjestettiin kuhunkin, sijaa lisää, minkä ohessa Kotivaran ja' Rauhalan lastentarhoihin perustettiin edelliseen ja jälkimmäiseen 0 sijaa käsittävä uusi päiväkotiosasto. Kotikalliossa avattiin' sitäpaitsi lukutupa. Lukuvuonna 9- lisääntyi käytettävissä olevien sijain lukumäärä Alku ja Vallila nimisissä lastentarhoissa kummassakin :ä, jolloin samalla viimemainitun kokopäivänosasto lakkautettiin. Lastentarha Alku multettiin Käpylääii, jossa se osoittautui täyttävänsä kauan.tuntuneen puutteen. Suomenlinnan lastentarhassa lakkautettiin yksi sijaa käsittävä lastentarhaosasto ja täten toimestaan vapautunut opettajatar siirrettiin Käpylän Alku-astentarhaan. Syyskuun p:nä 9 kaupunginvaltuusto myönsi.080: 0 markkaa vajakuntoisten lasten lastentarhan perustamiskustannusten peittämiseksi; tämän lastentarhan tuli ylläpitoail.ll varten saada avustusta samojen perusteiden mukaan - kuin muut kaupungin avustamat lastentarhat. Mainittu lastentarha, jonka nimeksi tuli Apulastentarha Aul, aloitti toimintansa kevätlukukaudella 9. Lukuvuonna 9- Helsingin kaupungissa oli seuraavat kansanlastentarhaa, jotka saivat avustusta kunnan varoista: 9 Tjänstepersonalen i barnträdgårdarna bestod av de s.k. hjälpflickorna, vilka voro anställda, för tvenne barn 'trädgårdsavdelningar, för att tillhandagå lärarinnorna vid ' vården av barnen, barnsköterskorna, som voro anställda i barnkrubbor och fritidshem, samt tjänarinnorna, i regel för varje barnträdgård, men i de större anstalterna flere. Läsåret 9- hade parnträdgårdarna isin tjänst hjälpflickor, barnsköterskor och tjänarinnor. Lönejörhållanden. Läarinnorna i. folkbarnträdgårdarna åtnjöto enjigt stadsfullmäktiges år 9 fattade beslut samma lön som lärarinnorna i stadens läre f?lkskolor eller sålede enligt avlöningsklassen' i det för de kommunala befattningshavarna gällande lönsystemet. Föreståndarinnorna uppburo dessutom ett föreståndarinnearvode til belopp, som varierade i förhållande till barnträdgårdens stor}(;k och årbetets arto Tjänstepersonaleri hade en fast grundlön med rätt til 0 % förhöjning efter, och 0 års tjänst. Barnsköterskorna och tjanarinnorna erhöllo dessul:om ett visst belopp 'per år til matpenningar och tjänarinnorna hade hyresfri bostacl i barnträdgården. Antal barnträdgårdar. Vid utgången av läsåret 9- kunde de egentliga barnträdgårdarna emottaga barn, heldagsavdeningarna 00 barn, fritidshemmen 0 och barnkrubborna 8 barn. Hösten 9 tillkom en barnträdgård på Sveaborg med platser i den egentliga barnträdgårdsavdeningen och platser i heldagsavdelningen. Däremot kuride Rauhala barnträdgåtd mottaga endast barn isin heldagsavdelning emot tidigare. Fritidsavdelningarna vid envar av barnträdgårdarna Ebeneserhemmet, Fylgiaoch Kotikallio utvidgades med platser, varjämte nya fritidsavdelningar inrättades vid Kotivara med platser samt vid Rauhala med 0 platser. Kotikallio öppnades.dessutom en läsestuga. Läsåret 9- ökades antalet disponibla platser i barnträdgårdarna Alku och Vallila med ytterligare i vardera, medn samtidigt en heldagsavdelning vid Va)lila indrogs. Barnträdgården Alku flyttades till Kottby, där den visade sig fylla ett länge känt behov. barnträdgården på Sveaborg indrogs en barnträdgårds-. avdelning med plats för barn och den'därigenom ledig-. blivna lärarinnan överfördes till Alku barntiädgård i Kottby. Den september 9 beviljade stadsfullmäktige Fmk 080: 0 för täckande av anläggningskostnaderna för en barnträdgård för psykiskt undermåliga barn, vilken inrättning.för sitt underhåll' skulle erhålla bidrag enligt samma grunder som övriga av staden subventionerade barnträdgårdar. Nämnda barnträdgård, som fick namnet Hjälpbarnträdgården Aula, begynte sin verksamhet vårterminen 9. Under läsåret 9- ftmnos i Helsingfors följande folkbarntradgårdar, vilka åtnjöto understöd ur kommunala medel:

0 jardins Froebel, annie scolaire 9-. Ka nsan a'sten tarha t. Folkbarnträdgårda J ardins Froebel. Käytettävissä olevia sijoja -.Disponibla platser i - Places disponibles. Varsinaisissa... lastentarhoissa..!.sta kok. Päiväkodeisa. Egentliga pvanosastollla. Fritidshemmen. barnträdgardar. Darav eldags. Jardins Frmbel avdelnmgar: Classes ouvri propremenl d'l. Dont n"rserys. eres. K a k's i ki eli s e t la s t e'n t a rh a t. T v å s p råk i g a b a r n träd g å r d ar. Jardins Froebel bilingues. Ebeneserkoti;. Helsingink. -. Ebeneserhemmet, Helsingeg. - Suomenkielinen osasto. Finska avdelningen.... Ruotsinkielinen osasto.. Svenska avdelningen... Fredriksperin lastentarha, Hertankatu. Fredriksbergs barnträdgård, Hertag..:...,... Aula, Viides linja. Femte linjen;;..;;..;;...;...;.;.;.;.;...; ;.;..;.;...; ;.;..;.;...; ;.;.;.;...;.;....;.;.;.;.;...;.;.;.;.;...;.;.;.;.; 8 SO 00 00...;.+--...:;,.-+---...::;::...+-------!-----_ - - Yhteens. Summa (Total) 0 Suo m e n k i eli s e t las t e n t a. r h a t. Finska barnträdgårda J ard,ins Froebel finnois. Alku, Sampsantie. Sampsavägen.... 00 - - Alppimaja, Alppikatu. Alpgatan..... 00 - Kallion päivätupa, Hämeenkatu l. Tavastgatan.... - - Kotikallio, t. viertotie 8. O. chaussen 8.... 0 00 0 Kotivara, Kumtähdenkatu. Gumtäcktsgatan.... 00 Onnela, Korkeavuorenkatu'.. Högbergsgatan.... 00 - Pienola, Eerikinkatu. Eriksgatan...,.... 00 - - Päiväkoti, Pursimiehenkatu ja Perämiehenkatu. Båtsmansgaian. och Styrmansgatan... 00 0 Pääskylä, Kulmalan katu. Hörnebergsgatan... - Rauhala, Länt. viertotie. V. chaussn... 00 0 Suomenlinna, Kirkkosaari. Sveaborg, Kyrkholmen... 0 - Touhula, Vallininkuja. Vallinsgränd... Valkama, Porvoonkatu. Borgågatan..... 00 - Vallila, Keuruuntie. Keuruvägen... 00 - - Vuokko, Punavuorenkatu. Rödbe;rgsgatan...;...;.;.;.;.;..;.;..;.;...;..;.;..;.;..;.;...;..;.;..;.;..;.;...;.;.; 00 - - Yhteensä. Summa (Total) 0. R u 0 t s i n k i eli s e t a s t e n t a' r h a t. S v e n s k a b a r n t r ä d g å r d a r. Jardins Froebel suedois. Barnabo, Tehtaankatu. Fabriksgatan... - - Bertha-Mariahemmet, Töölönkatu. Tölögatan... Fylgiå, Tarkkampujankatu. Skarpskyttegatan... Hemgård, Saarikatu. Holmgatan... Majgård, Rantakortteli. Strandkvarteret...;.... SO - - 0-0 00 - SO - - Solhem, Pursimiehenkatu 9. Båtsmansgatan 9..... 00 - - Solhälla, t. viertotie. Ö. cbaussen... - Tomtebo, Vladimirinkatu. Vladimirsgatan... 00 - - Yhteensä. Summa (Total) 0 0 0 Kaikki lastentarhat. Samtllga barnträdgardar (Somme totale) 8 0 90 0 Kotikallion lastentarhan yhteydessä oli sitäpaitsi n.s.,lukutupa sekä lastenseimi lapselle ja Ebeneserkodissa samaten lastenseimi lapselle. Ebeneserkodin yhtey- Vid Kotikallio bamträdgård fanns dessutom en s. k. läsestuga ävensom en. bamkrubba för bam och vid Ebeneserhemmet likaså en bamkrubba, för ba,rn,

dessä toimi seminaari lastentarhanopettajattarien valmistamista varten. Työaika. Seimet ja eräät kokopäivänosastot pidettiin avoinna koko vuosi. Muiden osastojen toiminta alkoi syyskuun alussa ja jatkui joulukuun keskivaiheille sekä tammikuun keskivaiheilta toukokuun loppuun, yhteensä n. 90 päivää. Eri kansanlastentarhain aukiolopäiväin kokonaismäärä k.alenterivuosina 9- näkyy allaolevasta. luettelosta: ed Ebeneserhemmet var förenat ett seminarium för utbildande av bamträdgårdslärarinn:or. Arbetstiden. Krubboma och en del heldagsavdelningar öppenhöllos hela året. Verksamheten vid övriga avdelningar vidtog i början av september och pågick till medlet av december samt från medlet av januari till slutet av maj, sammanlagt c. 90 dagar. Antalet öppenhålningsdagar vid de olika folkbamträdgårdama kalenderåren 9- synes av nedanstående förteckning: 9. Ebeneserkoti. Ebeneserhemmet 8 Fredriksperi. Fredriksberg... 9.Alku... 9 Alppimaja... 0 Kallion päivätupa... 9 Kotikallio... 9 Koti vara... 0 Onnela... 9 Pienola... 9 Päi väkoti... 00 Pääskylä..., 00 Rauhala......... 9 Suomenlinna... 90 9. 90 9 9 9 88 0 9 9 98 9 9 9. 8 9 9 9 90 8 9 9 9 9 90 9. Touhula... 99 Valkama... 0 Vallila...0 Vuokko... 9 Bamabo... 9 Bertha-Mariahemmet.... Fylgla.... Hemgård.... Majgård?-....... Solhem.... Solhälla... : Tomtebo 88 9 9 9 9 9 9 9. 9. 9 8 9 9 9 9 9 9 9 89 9 9 9 9 9 9 9 9 9 8 8 9 Päivittäinen työaika oli va"sinaisissa lastentarhoissa klo 0 ap.- ip. sekä seimissä, kokopäivänosastoilla ja päiväkodeissa klo :stä tai 8:sta ap. klo :än tai :en ip. Lukutupa pidettiin avoinna klo -8 ip. Lastentarhain työskentely perustuu itsetoimintaperiaatteeseen. Opetus tapahtui siten, että lapsen.harrastus keskitettiin johonkin määrättyyn aiheeseen, n.s. työskentelykeskukseen,. jonka kanssa lapset henkilökohtaisesti joutuivat kosketuksiin ja joka sitten ainakin kuukauden ajan esiintyi sekä tössä että leikeissä. Keskukseen liittyviä lauluja ja laululeikkejä opetettiin. Mikäli mahdollista koetti lastentarha pitää esikuvanaan hyvää kotia, ja jokainen lapsi sai auttaa ylläpitämään iloa, järjestystä ja siisteyttä tässä yhteisessä kodissa. Pienimmille lapsille. järjestettiin enimmäkseen leikkejä, joiden avulla heidän kykynsä ja voimansa kehittyivät. Vanhemmat lapset suorittivat kotiaskareita sekä tekivät erilaisia pie Jiä käsitöitä. Päiväkoteihin vastaanotettiin koululapsia; heidän'läksylukuaan valvottiin, minkä ohessa heille järjestettiin käsitöitä, puutarhatyötä, kirjain sidontaa y. m. Edelleen heillä oli tilaisuus harjoittaa' urheilua ja ottaa osaa yhteisiin retkeilyihin. Lukutuvassa oli useita satoja kirjoja käsittävä kirjasto lasten vapaasti käytettävänä. Siellä pantiin toimeen satuiltoja ja kerhotilaisuuksia; myöskin yhteislaulua harjoitettiin. Lastentarhain tehtävä on avustaa koteja lasten hoidossa ja kasvatuksess!l-. Jos pyrkijäin luku ylitti käytettävissä olevien sijain luvui, otettiin vastaan etusijassa sellaisten kotien lapsia, jotka eri syistä eivij.t itse voineet huolehtia lapsistaan, ja erityisesti sellaisten, joissa äiti Den dag'liga arbetstiden var i egentliga barnträdgårdar klo 0 f. m.- e. m. samt i krubbor, heldagsavdelningar och fritidshem från kl.. eler 8 f. m. til klo eler e. m. Uisestugan öppenhölls kl. -8 e. m. Arbetet i barnträdgårdarna grundar sig på självverksamhetsprincipen. Undervisningtm tillgick sålunda, att bamets intresse koncentrerades på ett visst ämne, den S. k. sysselsättningsmedelpunkten, vilken barnen personligen fingo komma i beröring med och som sedan under minst en mads tid ställdes i samband med såväl arbete som lek. anslutning till med.elpunkten inlärdes sånger. och sånglekar. Såvitt möjligt gestaltades livet i bamträdgårdama med ett gott hem som förebild och varje barn fick hj'äipa till att i detta gemensamma hem upprätthålla glädje; ordning och snygghet. De minsta bamen sysselsattes huvudsakligen med lek, vilken utvecklar deras inneboende krafter. De äldre bamen utförde hemsysslor samt olika slags mindre handarbeten. fritidshemmen emottogos skolbam; deras läxläsning övervaades, varjämte de sysselsattes med handarbete, trädgårdsarbeten, inbindning av böcker m. m. Vidare voro de i tillfälle att idka sport och deltaga i gemensamma exkursioner. läsestugan var ett bibliotek inrymt med flere hundratai böcker till bamens fria disposition. Där anordnades sagoaftnar och klubbtillfällen; även samsång förekom. Barnträdgårdarnas uppgift är att vara hemmen behjälpliga vid bamens vård och uppfostran. Om antalet inträdessökande översteg antalet disponibla. platser, emottogos främst bam från hem, vilka av: olika orsaker

oli perheen elättäjä ja työskentelee kodin ulkopuollla. Lastentarhat pyrkivät kasvattamaan lapsia tottelevaisuuteen, siisteyteen ja järjestykseen, kohteliaisuuteen ja hyviin tapoihin ja huolehtivat siitä, ettei heidän tarvinnut kärsiä ruumiillista puutetta. He saivat lämmintä ruokaa kerran tai useammin sen mukaan, miten suuren osan päivästä. he oleskelivat lastentarhassa, sairaustapauksien varalta oli lastentarhassa lääkkeitä ja sideta:rpeita ja tarpeen tullen lapset lähetettiin sairaalaan. Lastentarhain palveluksessa olevat lääkärit valvoivat tarhain terveydenhoitoa, ja kunnan hammaspoliklinikassa lapset saivat maksutonta hampaidenhoitoa. Vaatetusavustusten jakamiseksi puutteessa oleville hoidokeilleen lastentarhoilla oli käytettävänään sekä.kaupungin varoistil että Brita Maria Renlundin rahastosta myönnettyjä määrärahoja. Tähän tarkoitukseen on s;;tatu vaatteita myöskin ompeluseuroilta ja yksityisiltä henkilöiltä. Vanhempain kokoukset. Lastentarhain toiminta ei ni. joittunut lapsiin, vaan vånhempainkin kanssa koetettiin päästä kosketuksiin käymällä kodeissa ja järjestämällä lastentarhoihin kokouksia, Joihin lasten holhoojat kutsuttiin. Näillä kokouksilla oli tärkeä merkitys yhteisymmärryksen ylläpitäjinä kotien ja lastentarhain kesken. Välistä ne järjestettiin ompelukokouksiksi, ja niissä valmistettiin lapsille vaatteita opettajattarien hankkimista' aineista, joita äidit edullisin vähittäismaksuehdoin saivat lunastaa. Toisinaan taas keskusteltiin lasten ruumiillisesta ja henkisestä kehityksestä tai kokoonnuttiin kuuntelemaan esitelmää tai seuraamaan jotain vaihtelevaa ohjelmaa, jonka esittivät isommat lapset, opettajattaret, lasten vanhemmat tai joku ulkopuolinen henkilö. Näissä tilaisuuksissa lasten holhoojat useita kertoja ovat lausu neet kiitollisuutensa siitä, että on olemassa laitoksia sellaisia kuin kapungin kansanlastentarhat joihin he luottavaisin mielin voivat lähettää lapsensa tietoisina siitä, että heitä siellä mitä parhaiten hoivataan. Lastentarhain kirjoissa olevien lasten luku. Sittenkuin lapset oli merkitty lastentarhain kirjoihin, jaettiin heidät iän mukaan eri osastoille, n. lasta kullekin. Jokaisella osastolla oli opettajattarensa. Lukuvuosina 9-- oli lastentarhain kirjoissa seuraava määrä lapsia: icke själva kunde vårda sig om barnen och särskilt från hem, där modern var familjens försörjare och hade,sitt atbete utom hemmet. Barnträdgårdarna drogo törsorg om att barnenuppfostrades till lydnad, snygghet, ordning, artighet och goda vanor ävensom att de icke fysiskt behövde lida nöd. De bespisades med varm mat en eler flere gånger, bcroende på hiltu stor del av dagen de vistades i barnträdgården, vid sjukdomsfall funnos läkemedel och förbandsmaterial till hands och vid behov sändes barnen till sjukhus. För ändamålet anställda läkare övervakade hälsovården i barnträdgå.rdarna och å den kommunala' tandpolikliniken erhöllo barnen avgiftsfri tandvård.. För att utdela bekäd).adshjälp åt sina behövande skyddslingar åtnjöto barnträdgårdarna anslag såväl ur stadens medel som ur Brita Maria Renlunds fond. För denna utdelning hå. kläder även erhållits av syföreningar och enskilda personer. Föräldramöten. Barnträdgårdarnas verksamhet inskränkte sig icke till barnen; också med töräldrarna sökte man komma i beröring genom hembesök och samm?-nkomster i barnträdgårdarna, dit barnens målsmän inbjödos. Nämnda möten voro av stor betydelse för upprätthållande av samförståndet mellan hemmen och barnträdgårdarna. bland hade de karaktären av symöten, där kläder åt barnen förfärdigades av material,. som lärarinnorna anskaffat, och vilka mödrarna på förmånliga avbetalningsvillkor kunde tillhandla sig. En annan gång anordnades diskussion om barnens fysiska och psykiska uppfostran, eler också samlades man för att åhöra ett föredrag eler för att tillbringa kvällen 'med omväxlande 'program, utfört av de större barnen, lärarinnorna, barnens föräldrar eler ibland någon utomstående person. Vid dessa sammankomster uttalade barnens målsmän upprepade gånger sin tacksamhet över att inrättningar sådana som stadens folkbarnträdgårdar finnas, till vilka de med förtroende sända sina barn i medvetande om, att de där omhuldas på bästa sätt. Antalet inskrivna barn. Sedan barnen inskrivits i barnträdgården, tördelades de efter ålder i grupper på c. barn,.envar med sin särskilda lärarinna. Läsåren 9- var antalet ibarnträdgårdarna inskrivna barn följande: Total des enfants inscrits pendant les annees scolaires 9-. 9-,--. 9-. 9-. Lukukausi. - Termin. - Semestre Varsinaisissa lastentarhoissa. Egentliga barnträdgä.rdar (Jardins Froebel frroprement dit)... 89 8 9 08 l Niistä kokopäivänosastoilla. Därav å heldagsavdelningar (Dont nurserys) 98 9 9 9 Päiväkodeissa. Fritidshem (Classes ouvrieres)...,... 8 9 Luku tuvassa. Läsestugan (Salle de lecture)... 8 0 Lastenseimissä. Bamkrubbor (Creches)... 8 8 8 8 8 8 ----------------------+-------== Yhteensä. Summa (Total) 89 9 0 8 0

Helmikuun p:nä 9 lastentarhain kaikkien osastojen kirjoissa olevien lasten lukumäärä oli 88, samana ajankohtana vuonna 9 0 ja vuonna 9 0. Sukupuolen mukaan lapset jakautuivat seuraavåsti: Den. februari 9 var antaiet inskrivia batrt i'båmträdgårdamas samtliga avdelningar 88, vid samma tid: punkt år 9 steg barnens antal t:ill 0 och år 9 till 0. Efter kön fördelade de sig på följande sätt: Sexe. Poikia. Gossar (Garyons) Tyttöjä. Flickor (Filles) Enfants au fevrier. LuklL Anto..9 9 9. % Luku. Anta!. 8.. 9. 9. Luku. % Anta!. % 9. 80 0. 0. 0 9. Yhteen..sä. Summa (Totat) 88 00.0 0 00.0 0 00.0 Lasten äidinkieli ilmenee allaolevasta yhdistelmästä: Barnens modersmål 'framgår av nedanstående sam manstälning: Langue malernelle. 9. Luku. Antal. %.9. Luku. Anto. % 9. Luku. Antal... % Suomi. Finska ( Finnois)... 08 0. 8. 8 9.0 Ruotsi: Svenska (Suedois)... 8 8. 8.9 9. 9. Muu kieli. Andra spräk (:A ulres langues)... 0. 0. 0. Yhteensä. Summa (Totat) 88 00:0 0 00.0 0' 00.0 Kaikista helmikuun p:nälastentarhaosastojen kirjoissa olevista lapsista oli vuonna 9 098 lasta eli 8.9 % Helsingissä syntyneitä. Vastaavat luvut vuodelta 9 olivat eli 8.. % ja vuodelta 9 eli 8. %. Lastenseimissä lapset olivat vuotta nuorempia, varsinaisissa lastentarhoissa ja kokopäivänosastoilla - 'vuotiaita ja päiväkodeissa tavalli!lesti - vuoden ikäisiä. Yksityisiä poikkeuksia tästä säännöstä esiintyi kuitenkin. Seuraava yhdistelmä valaisee lasten jakautu 'mista iän mukaan helmikuun p:nä: Av samtlig<j. den februari å barnträdgårdsavdelningarna inskrivna barn voro år 9 098 barn eller 8.8'% föddi!:i Helsingfors. Motsvarande siffror för. år 9 voro eler 8. % och för år 9 eler 8. %. barnkrubborna voro barnen under år, i de egentliga barnträdgårdarna och heldagsåvdelningarna. i åldern - år samt i fritidshemmen vanligen - år. Enstaka undantag från denna regel förekommo dock. Följande sammanstäling belyser barnens,fördelning efter ålder den februari:. - vuotta. är (ans), 8-... :... 9. 9. 9.. Luku. Luku.. Luku. Antoi. % Antat % Antal. % 0. 0. 0... '.0. 9 9. 8 9. 9 0.' 8. 80. 8.8 8. 0.. 0. 89.9 9... 8. 8 9.0 8 8. Yhteensä. Summa (Total) ) 8 00.0 0 00.0 0 00.0 ) Tietoja puuttuu lukutuvassa käyneistä OPpilllista. ) Uppgifter saknas om de bam, som besökt läsestugan.

i Vanhempien säädyn tai ammatin mukaan lapset jakautuivat seuraavasti: Efter föräldrarrtås stånd eier yrke.fördelade sig barnen på följande 'sätt: Profession des parents. Luku. Antal 9. % '9. Luku.. Anta]. % 9. Luku. Anta!. % Virkamiehiä tai suurliikkeen harjoittajia. Tjänstemän och större näringsidkare (Fonctionnaires et negociants)... 9. 8. 9.0 Pikkuliikkeen harjoittajia ja palveluskuntaa. Mindre näringsidkare och betjänte (Petit-commeryants et employes subalternes)...... 9. 8... Työläisiä. Arbetare (Ouvriers)... 9. 08. 9 0. Terveydentila lastentarhoissa oli lukuvuonna 9- huono. Syyslukukaudella sattui pussitaudin, 0 vesirokon, hinkuyskän, 8 tuli!okon, kurkkumädän, keuhkokatarrin, anginan, paratyfuksen; tuhkarokon ja ihottumantapausta. Kevätlukukaudella esiintyi 0 vesirokon, 9 hinkuyskän, 80 pussitaudin, tuhkarokon, keltataudin, 8 keuhkokatarrin, kurkkumädän, anginan ja muiden tautien tapausta. Lastentarhoja ei kuitij.kaan tarvinnut sulkea taudintapausten takia. kuolemantapausta sattui lastentarhain lasten kesku udessa...'. Syyslukukaudella 9 lasten tereydentila parani. Useilla lapsilla oli kuitenkin yskää ja lievää kuumetta. Yhteensä 0 tarttuvan taudin tapausta sattui, nim. tapausta keltatautia, tapausta hinkuyskää, 8 tapausta tuhkarokkoa, 99 tapausta vesirok)wa, tapausta anginaa ja 9 tapausta kurkkumätää. Kevätlukukaudella lasten terveydentila oli huonompi kuin milloinkaan aikaisemmin. Kaikki kaupungissa liikkeellä olevat taudit raivosivat myöskin lastentarhoissa. Lukuisimmat olivat vihurirokon tapaukset, joita öli, mutta sen lisäksi esiintyi influensaa, keuhkotulehdusta ja -katarria tapausta, vesirokkoa tapausta, hinkuyskää tapausta, kelta-' tautia 9 tapausta, tulirokkoa 0 tapausta, kurkkumätää 8 tapausta, tuhkarokkoa tapausta, pussi tautia tapausta, aivokalvontulehdusta tapausta ja anginaa tapausta. 8 taudintapausta päättyi kuolemaan. Tarttuvain tautien johdosta oli lastentarhat pidettävä suljettuina yhteensä päivää. Syyslukukaudella 9 lapset taas olivat suhteellisen terveitä. Tarttuvia tauteja esiintyi vesirokon, hinku yskän, tulirokon ja 8 anginan tapausta, kuristustaudin ja kurkkumädän tapaus sekä sitäpaitsi 0 keuhkotulehduksen tapausta. Kevätlukukaudella ei ainoakaan lasteutarhoista säästynyt kaupungissa raivonneelta tuhkarokkokulkutaudilta; yhteensä lasta sair!-stui; olipa eräässä lastentarhassa sairastuneiden luku 8 % kaikista lapsista. Toisessa lastenseimessä kaikki lapset saivat tuhkarokon, toisessa kaikki paitsi. Sitäpaitsi esiintyi lastentarhoissa 98 tapausta vesirokon, Yhteensä. Summa (Totat) ) 8 00.0 0 00.0 ) 0 00.0 H älsotill!ttåndet barnträdgårdarna var under läsåret 9- dåligt. Under höstterminen yppade sig fall av påssjuka, 0 fall av vattkoppor, fal av kikhosta, 8 fall av scharlakansfeber, fal av difteri, fall av ungkatarr, fal av angina, fal av paratyfus, fal av mässling och fal av hudutsag. Under vårterminen inträffade 0 fal av vattkoppor, 9 fal av. kikhosta, 80 fall av påssjuka, fal av mässling,. fall av gusot, 8 fal av lungkatarr, fall av diften, fal av angina och fal av andra sjukdomar. Barnträdgårdarna behövde dock icke stängas till följd av sjukdomsfalen. dödsfal inträffade bland barnträdgårdsbarnen. Höstterminen 9 inträdde en förbättring i barnens. hälsotillstånd. Flere barn hade dock hosta och lindrig feber. Sammanlagt 0.tall av srnittsamma sjukdcrnar inträffade, nämligen fal av gulsot, fall av kikhosta, 8 fal av rnässling, 99 fal av vattkoppor, fall av angina och 9 fall" av difteri. Under vårterminen var barnens hälsotilstånd särnre än någonsin förut. Alla slags i staden gängse sjukdomar härjade även i barnträdgårdarna. De flesta sjukdomsfalen v9ro i rödmässling, fall, men dessutom inträffade av influensa, lunginflammation och -katarr fall, vattkoppor fal, kikhosta fal, gulsot 9 fal, scharlakansfeber 0 fal, difteri 8 fal, mässling fal, påssjuka fal; hjärnhinneinflammation fall och angina fal. 8 sjukdomsfall slutade med döden. Till följd av inträffadesmittsammasjukdomar måste barnträdgårdarna vara stängda sammanlagt dagar. Höstterminen 9 voro 'barnen åter vid jämförelsevis god hälsa. Av smittsamma sjukdomar förekommo fall av vattkoppor, fall av kikhosta, fal av scharlakansfeber, 8 fal av angina; fal av strypsjuka och fall av difteri sajt dessutom 0 fall av lunginflammation: Under vårterminen undgick icke en enda barnträdgård den mässlingsepidemi, som härjade staden; barn insjuknade inales, och i en barnträdgård ända till 8 % avo hela antalet barn. den ena barnkrubban voro alla barn angripna av mässling, i den andra alla utom. Dessutom förekommo i barnträdgår- ) Tietoja puuttuu lukutuvassa käyneistä oppilaista. ) Uppgifter saknas om de elever, som besökt läsestugan.

9 tuilrokon, 8 anglnan Ja 8 hinkuy!'\kän tapausta. Kaikki lastentarhat olivat suljettuina mikä pitemmän, mikä lyhyemmän ajan, paitsi, joissa kulkutauti raivosi pääsiäisloman aikana. Lastentarhat olivat kevätlukukaudella suljettuina yhteensä päivää. ' lapsista kuoli lukuvuoden kuluessa. Maksut. Låstentarhoissa ei kannettu mitään lukukausimaksuja, mutta tarjotusta ruuasta lapset suorittivat korvauksen, joka vaihteli :sta 8 markkaan viikossa sen mukaan, montako ateriaa lapsi sai lastentarhassa. Johtajattarilla oli oikeus harkintansa mukaan huojistaa näitä maksuja, ja laster.tarhain varattomimmat holhokit saivat ruuan maksutta, kuten allaolevista luvuista tarkemmin ilmenee. Kaikista lastentarhoissa. ruokituista lapsista suoritti: darna 98 fall av vattkoppor, 9 fall av scharlakansfebet, 8 fall av angina och 8 fall av kikhosta. Alla barnträdgårdar voro stängda kortare eiler längre tid utom, vilka hemsöktes av epidemin under tiden för påskferierna. Barnträdgårdarna voro under.. vårterminen stängda sammanlagt dagar. av barnenavledo under läsåret. Avgittet'..barnträdgårdarna uppburos inga terminsavgifter, men för serverad mal erlade barnen en ersättning, vilken varierade mellan Fmk : - och Fmk 8: per vecka, beroende av.det antal måltider barnet intog i barnträdgården. Enligt föreståndarinnornas prövning beviljades lättnader vid erläggandet av dessa avgifter och barnträdgårdarnas mest medllösa skyddslingar ero' 'höllo maten avgiftsfritt,' såsom av nedanstående siffror närmare framgår. Av antalet barn, som bespisades barnträdgårdarna, erlade: Eleves ayant payi leut' nout't'itut'e'. 9-. 9-. 9-. 0.. :0 % % Täydet maksut. Fillla avgift\lr (selon la taxe)...:.... 9. 90.s 9.0 Alennetut maksut. Sänkta avgifter (selon une taxe modifiee) ;... :9 8.0. Ei mitään maksuja. nga av,gifter (Non-pa,!ants)... :......8.9 ------------------------------------------- Yhteensä. Summa (Talal) 00.0 00.0 00.0 Köyhäinhoitolautakunta suoritti avustamiemsa perheiden lasten ruokamaksut. Miinat ja tulot. Lastentarhain menot nousivat kalenterivuosina 9- seuraaviin määriin: Fattigvårdsnämnden erlade bespisningskostnaderna för barn från familjer, soin åtnjöto fattigvårdsunderstöd. Utgittet' och inkamstet'.. Barnträdgårdarnas utgifter stego under kalenderåren 9- till följande belopp: Dlpenses dit'ectes des jat'dins Ft'oebel, mat'cs. Varsinaiset lastentarhat ynnä kokopäivänosastot. Egentliga barnträdgr- dar incl. heldagsa vdelningarna...,...-.... Muut osastot. Övriga avdelningar...:... 9. : 99: 9. 908: 90.009: 99 i9. 9: 8: 8 ---------------------------------------------- Yhteensä, Smk. Summa, Fmk. (Total) 88: 8: 89 : Taulussa annetaan tarkempia tietoja menojen jakautumisesta eri lastentarhain kesken. Jo mainittujen menojen lisäksi lastentarhatoiminta aiheutti eräitä kustannuksia, jotka sisältyvät allaolevaan taulukkoon:. tab. meddelas närmare uppgifter om utgifternas fördelning på de olika barnträdgådarna. UtÖver redan nämnda utgifter' medförde baträdgårdsverksa:mheten en del kostnader, vilka upptagas i nedanstående tablå: Depenses paut' l'inspection etc. des jat'dins Ft'aebel, mat'cs. Palkkiot ja palkkaukset. Arvoden och avlöningar... Kansliakulut. Kanslikostnader...,... Vuokra, lämpö ja valo. Hyra, värme och belysning... Loma viransijaiset.. Semestervikarier...;... Vakinaisten opettajatarten eläkemaksut. Pensicmsavgifte,r för ordinarie lärarinnor...:... Lasten hammashoito. Barnens tandvård... 9. : - : 8000: - : : 9 9. 9. 80: - 89: - 89: 88 8: 0 8000: - 9800: - : - 90: 0 8: 89: 0 00: - 00: - Yhteensä, Smk. Summa, Fmk (Total) 8: 8 9: 809:

, Kåupungrn osuus kaikista menoista nousi 'seuraaviin Stadens andel av: samtliga utgifter steg tili följande määriin: belopp: Dt!penses de la ville pour les jardins' Froebel, marcs, Maksetut määräraliat. Utbetalda anslag (Credit)...... 080: 09 Vähennettävä valtionapu. Avgår statsbidrag (Restituee par l'etat) :... 0 900: - 9. 9. 8: 00: -.9. 90000: 80 8: - Todellinen kustannus, Sk. Faktisk kostnad, Fmk (Reste) 0 90: 09 08: 0: 80 Lastentarhain tulot, niihin luettuna myös kaupungin määräraha, nousivat 8: 0 markkaan vuonna 9, :0 markkaan vuonna 9 ja 9: markkaan vuonna 9. Tulot, lukuunottamatta johtokuntaa, tarkastusta y.m. yhteisiä kustannuksia varten myönnettyjä määrärahoja, ovat jaetut' eri lastentarhain kesken taulussa. Opettajattarien kokoukset. Tarkastajan 'kutsusta johtajattaret ja opettajattaret tarpeen vaatiessa kokoontuivat keskustelemaan ja neuvottelemaan sekä taloudellisista että kasvatuskysymyksistä. Päiväkoteja koskeva selvitys. Koska koululasten päiväkodit olivat suhteellisen uusi lastentarhain toimintamuoto, joka oli syntynyt olosuhteiden pakosta, ja koska oli tärkeätä luoda tälle toiminnalle varmat suuntaviivat tulevaisuutta varten, päätti johtokunta vapauttaa Ebeneserkodin lastentarhan opettajattaren neiti E. Boreniuksen vakinaisesta, opettajatartoimestaan syyslukukaudeksi, jotta hän saisi tilaisuuden perehtyä päiväkotien järjestelyä ja tehtäviä, koskevaan kysymykseen. Neiti Borenius esitti sittemmin johtokunnalle jättämässään mietinnössä kokemuksensa ja käsityksensä puheena olevasta kysymyksestä. Opintomatka. Kansanlastentarhain tarkastaja rouva S'. Warheenmaa otti osaa Kööpenhaminassa elokuun p:stä syyskuun p:än 9 pidettyyn pohjoismaiseen lastentarhakokoukseen, mitä tarkoitusta varten rahatoiinikamari oli myöntänyt hänelle 000 markan suuruisen apurahan. Rouva Warheenmaa teki sittemmin seikkaperäisesti selkoa matkalla saamistaan kokemuksista kertomuksessa, joka liitettiin kansanlastentarhain lukuvuoden 9:- uosikertomukseen, mutta jota ei ole painatettu tähän. Kesäsiirtolat. Kuten aikaisempinakin vuosina lastentarhain opettajattaret myöskin kesinä 9- ylläpiti-, vät kesä'iirtoloita. Tarvittavat varat olivat osin Jaskiais,tiistaina toimeenpannulla yleisellä keräyksellä koottuja, osin köyhäinhoidon ja eräiden vanhempien lapsista suorittamia maksuja, osin viimein kaupungin varoista ja. Brita Maria Renlundin muistorahastosta myönnettyjä avustuksia. Kesällä 9 siirtoloihin otettiin 0 lasta, seuraavana kesänä 09 lasta ja kesällä 9 taas 0 lasta. Oleskelu kesäsiirtoloissa kesti yleensä viikkoa, mutta 'kesällä 9 vietti lasta koko kesän maaseudulla lastentarhain siirtoloissa. Bamträdgårdamas inkomster stego, inel. stadens anslag, til Fmk 8: 0 år 9, Fmk : Q år 9 oeh Fmk 9: år 9. nkomsterna, exel. anslagen för direktion, inspektion m. il, gemensamma kostnader, äro' fördelade på de olika barnträdgårdarna i tab.. Lärarinnemöten. På kallelse av inspektor samman-, trädde föreståndarinnor Deh lärarinnor vid förefallande behov till diskussion oeh rådplägning rörande såväl ekonomiska som uppfostringsfrågor. Utredning rörande fritidshemmen. Enär 'fritidshemmen för skolbarn voro en jämförelsevis ny verksamhetsform inom bainträdgårdarna, vilken uppstått genom förhållandenas tvång, oeh det var av vikt att för denna verksamhet skapa säkra riktlinjer för framtiden, beslöt direktionen befria: lärarinnan i Ebeneserhemmets barnträdgård fröken E. Borenius från hennes ordinarie lärarinnetjänst under höstterminen för att därigenom bereda henne tillfälle att göra sig förtrogen med frågan om fritidshemmens organisation oeh uppgifter. Fröken Borenius framlade sedermera i ett til direktionen ingivet betänkande sina erfarenheter oeh sin uppfattning i frågan. Studieresa. nspektorn för Jolkbarnträdgårdarna fru S. arheenmaa deltog i den nordiska barnträdgårdskongressen i Köpenhamn den auglsti- september 9, för vilket ändamål drätselkammaren beviljat henne ett stipendium på Fmk 000: -. Fr Warheenilaa redogjorde sedermera utförligt för sina under resan samlade erfarenheter i en berättelse, som bifogades folkbarnträdgårdarnas årsberättelse för läsåret 9-, men ieke här medtagits. Sommarkolonierna. Liksom under tidigare år upprätthöllo barnträdgårdslärarinnorna även under somrarna 9- sommarkolonier. De erforderliga medlen erhöllos dels genom en allmän insamling på fastlagstisdagen, dels genom de avgifter fattigvården oeh en del föräldrar erlade för barnen oeh dels slutligen genom av staden' samt ur Brita Maria Renlunds minnesfond heviljade understöi:i. Sommaren 9 emottogos i kolonierna 0 barn: följande sommar 09 barn oeh sommaren 9 återigen 0 barn.. Vistelsen i sommarkolonierna varade i regeln veckqr; men år 9 tilbringade bartl hela sommaren på landet i barnträdgårdarnas kolonier.

Solhällan lastentarha oli saanut suurehkon lahjoituksen, jonka koroilla voitiin ylläpitää mainitun lastentarhan lapsille tarkoitettua kesäsiirtolaa. Kesällä.9 tämä siirtola ensi kertaa oli tointinnassa ja joutui silloin ankaran tulipalon uhriksi, joka hävitti sen uuden kaluston. Barnträdgården Solhälla hade erhållit en större dona: tion, med vars räntor en koloni för barnen i nämnda barnträdgård kunde upprätthållas. Sommaren 9 var kolo,nin första gången i verksamhet och drabbades då av en,svår eldsvåda, som förstörqe det nya bohaget. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja, Marian turvakoti. småbarnsskola och Marias ayl. Sdmigradskys Ecole enfantine Sedmigradsky et asile Maria. Johtokunta. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin johtokuntaan kuului kuusi kaupunginvaltuuston kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä sekä yksi johtokunnan valitsema jäsen, joka toimi laitosten taloudenhoitajana. Opetusajat, opetussuunnitelmat y.m. Kertomusvuosina toimi kolme koulua, jotka käsittivät yhteensä kuusi luokkaa. Opetusta hoiti jokaisessa koulussa johtajatar apulaisopettajattaren avustamana. Koulut yö jatkui päivittäin klo 0 ap.-l ip. tammikuun p:stä toukokuun loppuun ja syysk. :sestä - vuonna 9 :nnestä-p:stä joulukuun 0 p:n tienoille, jolloin pidettiin yksinkertaiset kuusijuhlat. Opetus oli ruotsinkielinen ja käsitti kaikissa kouluissa leikkiä ja laulua sekä erilaista askartelua, kuten paperin taittamista, palmikoimista, helmien pujottelua, muovailua y.m.s. sekä yksinkertaisia piirustus-, kirjoitusja laskentoharjoituksia, pääasiassa Fröbelin lastentarha-' järjestelmän mukaan. Syyslukukaudella 9 otettiin Sturekadun kouluss käytäntöön eräitä Montessorin järjestelmän mukaisia askarteluja ja kevätlukukaudesta Hl lähtien omistettiin yksi yiikonpäivä yksinomaan vapaalle askartelulle, t.s. lapset saivat leikkiä ja askarrella oman mielensä mukaan ja ilman opettajattarien, johtoa. Viiinemainitut ainoastaan valvoivat, että eräitä annettuja: järjestyssääntöjä noudatettiin. Oppilasmäärä' oli kertomusvuosina n. 0 joka koulussa, Helmikuun p:nä vuosina 9- oppilaat jakautuivt äidinkielen ja sukupuolen,mukaan seuraavasti: Langue maternelle. Direktionen för Sedmigradskys småbarnsskola och' Marias asyl bestod av sex av stadsfullmäktige för tre kalenderår isänder valda ledamöter samt en av direktionen utsedd ledamot, "ilken sistnämnda tillika fungerade säsom anstalternas ekonom. Lärotider, undervisningsprogram m. 'm. Under redogörelseåren voro tre skolor med sammanlagt sex klasser i verksamhet och undervisningen handhades i, envar skola av en föreståndarinna jämte en biträdande lära-' rinna.,skolarbetet pågick dagligen plellan kl. 0 f: m. och e. m. frän den januari till slutet av maj och från den - år 9 den - september till någon dag före jul, då enkla luciefeste anordnades. Undervisningen, sam meddelades på svenska, upptog vid samtliga skolor lek och sång samt olik sysselsättningar, såsom pappersvikning, flätning, pärlarbeten, modellering m. m. dyl. ävensom enkla ritnings-, skriv- och.räkneövningar, huvudsakligen enligt, den Fröbelska barnträdgårdsmetoden. Höstterminen 9 infördes i 'sklan vid Sturegatan några Montessorisysselsättningar och från och med värterminen 9 ägnades en dag i veckan uteslutande åt fria syselsättningar, d, v. s. barnen fingo leka och syssla efter förgottfinnande och utan lärarinnornas ledning. Dessa sistnämnda endast övervakade, att vissa utfärdade ordningsregler efterföljdes. Elevantalet var under redogörelseåren c: 0 i envar skola. Den februari åren 9- fördelade sig eleverna efte'r modersmål och kön på följande sätt: 9... 8 9......... 9........... Suomi. Finska. Finnois. Mp. Mk. Np. Kvk. Masc. Fem. 9 8 Ruotsi. Sv.enska. Suedois, Mp. Mk. Np. Kvk. Masc. Fem. 0 8 Muu kieli. Andra språk. Autres langues. Mp, Mk. Np. Kvk. Masc. Fem., Yhteensä. Summa. Total. Mp.' Mk. Np. Kvk. M. s.,b. k. Fem. 'Total. 9 8 8 0 8. Opetuslaitokset. UndervisningsJä.<en. 9-,

8 Lasten vanhempien ammatti tai yhteiskunnallinen asema näkyy allaolevista luvuista: Barnens föräldrars stånd eller yrke framgår. av nedanstående siffror: 9. 9.. 9. Profession des parents. Luku. Luku.. Luku. % % Virkamiehiä ja suurliikkeen har"joittajia. Tjänstemän och störrt; nanngs- Antal. Antal. Antal. % idkare (Fonctionnaires et negocianls)... 9..0 8 8. Pikkuliikkeen harjoittajia ja palveluskuntaa. Mindre näringsidkare och betj änte (Petit-commeryants et employes subalternes)... 0.8 8. 8 8. Työläisiä. Arbetare (Ouvriers)... 9 0.0 9.. -------------------------------------------------- Yhteensä. Summa (Total) 0 00.0 8 00.0 00.0 Oppilaiden ikä vaihteli :sta 8 vuoteen. Kaikkien lasten keski-ikä oli helmikuun p:nä 9 '. vuotta, mutta aleni vuonna 9. vuoteen ollakseen jälleen vuonna' 9. vuotta.. Poissaolopäivien lukumäärä prosenteissa :lukupäivien koko luvusta näkyyallaolevasta yhdistelmästä: Elevernas ålder varierade mellan och 8 år. Medelåldern för samtliga barn var den februari 9. år, men sjönk år 9 til. år för att år 9 återgå till. år. Antalet frånvarodagar i procent av hela antalet läsdagar $ynes av nedanstående sammanställning: Oikokadun koulussa. Skolan vid Geng. 8.'0.0 Sturek. koulussa. Skolan vid Stureg...., Marian turvakodissa. Marias asyl 0.8 8. Absences en % dlis iours de travail.. 9. 9. 9. Kevät!. VB.rt. Syys\. Höstt. Kevät\. VB.rt. Syysl. Höstt. Kevät!. Vårt. Syys\. Höst.. 8. 0..8. 8.... 0... Koulumaksu oli 0 markkaa lukukaudelta sellaisista 9 kodeista olevilta oppilailta, joilla katsottiin olevan iihen varaa. Yleiskatsauksen lasten jakautudlisesta,maksaviin ja vapaaoppilaihin antavat allaolevat suhdeluvut: Elevavgiften utgick med Fmk '0: - per termin för elever från hem, som ansågos hava metlel därtill. En överblick av barnens fördelning i betalande elever och frielever lämna nedanstående procenttal: K e v ä t u k u k a u d e a. - V å. r t e r m i n e n. Semestre de printemps. Eleves payant la taxe et non-payants, %. Oikokadun koulussa. Skolan vid G!'lngatan...,.... Sturekadun koulussa. Skolan vid Sturegatan..... Marian turvakodissa. Marias asyl..... Maksavia. Betalande. Payants. 9. 9. 9. 98.0 8.0 9. 98.0.0 9.9 00.. 0.0 9. Vapaaoppilaita. Frielever. N onpaj'ants. 9. 9. 9...0.0.0.0 8.0...9 Kaikissa kouluissa. Samtliga skolor (Tous les ecoles) 9. 89.9 8.. Syy s u k u k a u d e a. - H ö s t t e r m i n e n. Semestre d' automne. Oikokadun koulussa. Skolan vid Gengatan...:... 98.0 00.0 00.0 Sturekadun koulussa. Skolan vid Sturegatan....0 8.0 0.0 Marian turvakodissa. Marias asyl... 9.9 98. 9. Kaikissa kouluissa. Samtliga skolor (Tous les ecoles) 90. 89.0 8.8.9 0..8.0.0.0 0.0..9.9 9..0. Sekalaisia tietoja. Sturekadun koulussa sai n: 0 heikkoa ja aliravittua lasta päivittäin aterian lämmintä kotiruokaa ja suurimmassa puutteessa oleville mainitun koulun lapsille samoin kuin vuonna 9 myöskin eräille Marian turvakodin lapsille jaettiin jouluksi vaatteita 'Ja jalkineita. Diverse meddelanden. skölan vid Sturegatan erhöllo c. 0 svaga och undernärda barn dagligen ett mål varm husmanskost och,åt de mest behövaide barnen i nämnda skola, ävensom år 9 åt en del barn i Marias asyl utdelades till julen' kläder ocb skodon.

9 Vuodesta.9 oli koulujen palveluksessa lääkäri, jonka tehtävänä oli valvoa koulujen terveydenhoitoa ja terveydellisiä oloja sekä oppilaiden terveydentilaa. Lapset saivat maksutonta lääkärinhoitoa sekä sitäpaitsi tarpeen vaatiessa lääkkeitä koulujen kustannuksella. Lasten äideille järjestettiin Sturekadun koulussa vuosittain yksinkertainen ill;invietto, jonka ohjelmassa oli m.m. esitelmiä lastenhoidosta tai -kasvatukse sta. Vuolna 9 Sturekadun varrella olevan Sedmigradskyn pientenlastenkoulun opettajattaret ottivat osaa elokuun -syyskuun p:nä Kööpenhaminassa pidettyyn pohjoismaiseen' lastentarhakokoukseen. Johtokunta oli myöntänyt heille 000 markan matka-apurahan. Säätiön Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti kiinteimistöt korjattiin vuonna 9 perinpohjaisesti ja Annankadun talossa sisustettiin aikaisemmin kansakouluille luovutetut huoneistot asuinhuoneistoikti. Vuonna 9 laajennettiin säätiön Pohj. Esplanadikadun :ssä olevan talon elokuvahuoneistoa lisärakennuksella.. Rakennuskustannukset, 00000 markkaa, suoritti kokonaan Suomen Biografiosakeyhtiö, jonka vuokrasopimus tästä korvaukseksi pidennettiin vuodeksi eteenpäin ehdoin, että mainittu lisärakennus vuokrakauden päätyttyä joutui säätiön omaisuudeksi. Myöskin Annankadun taloa.n:o laajennettiin lisärakennuksella, joka sisälsi pientä huoneen ja keittiön huoneistoa sekä yhden huoneen ja keittiön huoneiston ynnä autotallin. Oikokadun taloon hankittiin uusi lämpöjohtokattila. Koulujen johtokunnan ariomuksesta kaupungij;lvaltuusto marraskuun S p:nä 9 päätti luov'uttaa säätiölle maksutta vuoden 999 loppuun 00 m :n laajuisen Vallilan korttelista n:o erotetun alueen käyttöoikeuden ehdoin, että sille ennen vuoden 9 päättymistä rakennettiin koulutaio, jossa sen jälkeen ylläpidettäisiin pientenastenkoulua, sekä että Vallilan kivitalotontteihin nähden voimassa olevia vu,okraehtoja noudatettiin. Tämän johdosta johtokunta ryhtyi toimenpiteisiin alustavan ehdotuksen laatimiseksi tontin rakennuttamista varten niin pian kuin kaupungin rakennuskonttori oli laatinut tulevan koulutontin tonttikartan, Lahjoittajan, nimineuvos F. F. Sedmigradskyn testamentin määräysten mukaisesti perustettiin vuonna 9 Sedmigradskyn pientenlastenkoululle ylläpito- ja laajentamisrahasto, johon siirrettiin 00000 markkaa, Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin tulot nousivat vuonna 9 yhteensä 0 00:' 0 markkaan, vuonna 988: markkaan ja vuonna ]9 9098: 98 markkaan, menojen ollessa samoina vuosina 9: markkaa,' 98: mar:kka ja 008: 88 markkaa. Fi"ån och med år ]9' var en läkare anställd, vilken ägde hanelhava tillsynen Över hälsovården och ele hygieniska förhållandena inom skolorna samt övervaka hälsotillståndet hos eleverna. Barnen erhöllo avgiftsfri'läkarvård samt elessutom vid förefallande behov mdicin på skolornas bekostnad. För barnens mödrar anordnades i skolan vid Sturegatan årligen ett enkelt samkväm med program" vilket bl. a. upptog föredrag om' barnavård eiler -uppfostran.! Ar 9 deltogo lärarinnorna vid Sedmigradskys småbarnsskola vid Sturegatan i den nordiska barnträdgårdskongress, som den augusti- september sammanträdde i Köpenhamn. Direktionen hade beviljat dem ett reseunderstöd på Fmk 000:-. Stiftelsen Sedmigradskys småbarnsskolas och Marias asyls fastigheter reparerades år 9 genomgripande och {'gården vid Annegatan inreddes ele åt folkskolorna tidigare upplåtna lokaliteterna tili bostadslägenheter. Ar ]9 tillbyggdes biograflokalen i stiftelsens gård n:o vid N"orra. Esplanadgatan. Byggnadskostnaderna stego tili Fmk :;00000: - och erlades isin helhet av Finska Biografaktiebolaget, vars hyreskontrakt i gengälel förlängdes på år på villkor, att nämnda tillbyggnad efter hyrestidens utgång med äganderätt tillfölle stiftelsen. Jämväl' gården n:o vid Annegatan förstorades med en tillbyggnad, vilken inrymde små lägenheter om rum och kök samt lägenhet om rum och kök ävensom ett automobilgarage. gården vid Gengatan installerades en ny värmeledningspanna. På anhållan av skolornas direktion beslöto stadsfullmäktige den november 9 åt stiftelsen arrendefritt til utgången av å.r 999 upplåta dispositionsrätten til ett c. 00 m stort, från kvarteret n:o i Vallgård avskilt område på villkor, att därstädes före utgången av år 9 uppfördes ett skolhus, i vilket en småbarnsskola dätefter skulle underhållas, samt i övrigt att de för stenhustomter i Vallgård gällande arrendevillkoren iakttoges. Med anledning därav gick direktionen i författ ning om, att ett preliminärt förslag til tomtens bebyggande skulle utarbetas, så snart stadens byggnadskontor uppgjort en tomtkarta över den blivande skoltomten. enlighet med bestämmelserna i donator titulärrådet F. F. Sedmigradskys testamente upplades år 9 för Sedmigradskys småbarnsskola en underhålls- och utvidgningsfond. tili vii ken överfördes Fmk 00000: -.' nkomsterna vid Sedmigradskys småbarnsskola och Marias asyl stego år 9 til sammanlagt Fmk 000: 0, år 9 tili, Fmk 88: och år 9 til Fmk 9098: 9S, medan utgifterna under samma år utgjorde ' resp. Fmk 9:, Fmk 98: och Fmk 008: 88.

Suomenkieliset kansakoulut. johtokunta.' Suomenkielisten kansakoulujen johtokunta, johon:. kuului kuusi kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsentä sekä yksi opettåjiston edustaja, kokoontui lukuvuonna. 9- kertaa, lukuvuonna 9- ja lukuvuonna 9- kertaa. b Virkamiehiä oli kouluissa tarkastaja, apulaistarkastaja, taloudenhoitaja, ja helmikuun p:stä 9 lukien lääkäriä, kouluhoitajatarta,. kanslia-pulainen tarkastajan ja taloudenhoitajan kansliassa sekä naispuolinen ja miespuolinen voimistelunneuvoja. Molemmat viimemainitut viranpitäjät valvoivat myöskin ruotsinkielisten kansakoulujen voimistelunopetusta. Opettajisto. Kouluissa oli seuraavat määrät opettajia ja opettajattaria: Vainaisia opettajia. Ordinarie larare... :... 8 Avonaisen viran hoitajia. Tillförordnade lärare.... Virkavapaiden opettajien sijaisia. Vikarier för tjänstlediga lärare...... Tlntiopettajia. Timlärare.... Yhteensä. Summa (Tolal) 8 0 Ecoles primaires finnoises. De finska folkskolorna. Direktionen för de finska folki;kolorna, som bestod av sex av stadsfulmäktige utsedda ledamöter ävensom en representant för lärarkåren, sammanträdde under läsåret 9- gånger. läsåret 9- och läsåret 9- gånger... Tjänstemän vid skolorna voro inspektorn, biträdande inspektorn, ekonomen, loch från den februari 9 läkare, skolsköterskor, biträde å inspektorsk.ansliet och biträde å ekonomens kansli ävensom kvinnlig och manlig gymnastikinstruktör. De två sistnämnda befattningshavarna.övervakade gymnastikundervisningen jämväl i de svenska folkskolorna. Lärarpersonaten bestod av nedannämnda antal lärare och lärarinnor: Personnel enseignant. 9-. 9-. 9-. Mp.Mk. Np. Kvk. Yht. S:a. Mp. Mk. Np. Kvk. Yht. S:a. Mp. Mk. Np. Kvk. Yht. S:a. Masc. Fem. Talal. Masc. Fem. Talal. Masc. Fem. Tatal. 9 9 0 00 8. 8 0 9 80 0 8 Johtajina ja johtajattarina toimi lukuvucnna 9-8 opettaja ja 9 opettajatarta, lukuvuonna 9-9 opettajaa ja ' opettajatarta sekä lukuvuonna 9-0 opettajaa ja opettajatarta. Palkkaolot. Vakinaisten opettajain ja opettåjattarien jakautuminen' palkkaluokkien ja maksettujen ikäkorotusten mukaan käy ilmi allaolevasta taulukosta: o pe ttaj istci. - Lära rperso n al. : p alkkaluokka. avlöningsklassen. Alakoulun luokkaopettajattaria. Klasslärarinnor i lägre skola...::... :...:... :.s p. a k kai u 0 k k a. a v ö n i n g s <' a s sen. Yläkoulun uokkaopettajattaria. Kassärarinnor i högre skoa Jatkokoulun ammattiaineiden opettajattaria. Lärarinnor i fackämnen i fortsättningsskoa.... Laulun ja voimistelun opettajattaria. Lärarinnor i sång och gymnastik.... '.'... Apukoulun opettajattar;a. Lärarinnor i hjälpskoa... Såsom föreståndare' och föreståndarinnor fungerade läsåret 9-8 lärare och 9 lärarinnor, läsåret 9-9 lärare och lärarinnor samt läsåret '9-0 lärare och lärarinnor. Lönejörhällanden.. De ordinarie lärarnas och lärarinnornas fördelning efter avlöningsklasser och utbetalda ålderstillägg framgår av nedanstående tabell: E' 9-. 9-. 9-. E' Ei yht Yh\. yht. ntet ntet ntet käkorotu sta. - Alderstill äg g. 'j - 0-8 - - ; - 8 9-8 0 0 - - - - ] - - - - - - - - - - - =

OpettajistO. - Lärarpersonal. yhl E ntet 8 : s p a k kai u <> k k a. 8 a v l ö n i n g S k las s e n Yläkoulun luokkaopettajia. Klasslärare i högre skola.... Laulun ja veiston opettajia. Lärare i sång och slöjd... Veiston opettajattaria. LärarinnoT i slöjd... 9 :!! P a l k kai u 0 k k a. 9 a v l ö n i n g s k las sen.. Jatkokoulun lukuaineiden opettajia ja opettajattaria. Lärare i och.ärarinnor i läsämnen i fortsättningsskola.... Jatkokolliun veiston opettajia. Lärare i slöjd i fortsättnings-. skola... :... i -! - 9-. 9-. 9-. : yc----t-; yit --' - ntet : ntet käkorotusta. - 0 Alderstillagg. 0 8 Palkat maksettiin kertomusvuosina elinkustannus. indeksin vaihteluja noudattaen voimassa olevan palkkausjärjestelmän V-X asteiden mukaisesti alla mainituin määrin eri palkkaluokissa : Lönema utbetalades under redogörelseåren beroende av växlingama i indextalet för levnadskostnaderna enligt skalorna V-X i gällande lönsystem med nedannämnda belopp i de olika avlöningsklassema: A ppointements mensuels des instituteu's et institut'ices. Kuukausipalkka, Smk. -!'aitements lixes, ma'cs. :. kj. : J. kj. 8:8 J. 8 kj. V asteikko. skala... 00: -- 000: -:- 00: - V 80: - 00: 0: - V 0: - 00: - 0: - X 80: _. 00: - O:- Månadslön, Fmk, 9:. 9kl. 00: - : - 9: -- 00:- 0:- 0:.-:.- 8:- 09:- 0:- 8: 9:'- 9:- 0:- käkorotukset maksettiin ohjesäännön mukaisesti, ja 0 vuoden palveluksen jälkeen, yhtä suurin määrin kullakin kerralla. Lukuvuonna 9- sovellettiin V astetta :nä, V astetta :na ja V astetta kuukautena. Lukuvuonna 9- maksettiin palkat kuukaudelta V, kuukaldelta V ja samaten kuukaudelta X asteen mukn. Lukuvuonna 9- "noudatettiin palkkojen maksussa V. astetta :nä, V astetta :na ja X astetta kuukautena. Vi'kavapaina oli vähintään päivää seuraava fl?äärä opettajia ja opettajattaria: Ålderstilläggen utföllo reglementsenligt efter, och 0 års tjänst, varje gång med lika stort belopp. Läsåret 9- tillämpades skalan V under, skala V under' och skala V under månader. Läsåret 9-/futbetalades lönerna fr månader enligt skala V, för månader enligt skala Vloch likaså för månader enligt skala X. Läsåret.9- följdes. vid löneutbetalningama skala V und.er, skala V under och skala' X under månader. Tjänstlediga voro iör en tid av minst dagar följande antal lärare och lärarinnor:.. Absences des institte's et des institutric8s ayant d'e ' i0's 0 davant(ge.,. 9-. ]9-. 9--. Poissaolo- Poissaolo- Poissaolopäiviä- päiviä- päiviä: Mp. Mk. Np. Kvk. FrAnvaro- p. Mk.. Np. Kvk. Frlinvaro- Mp. Mk. Np. Kvk. FrAnvaro Masc. Fem. dågar: Masc. Fem. dagar. Masc. Fem. dagar. Ab.sences. Absences. Absences. Sairauden takia. För sjukdom... 9 '8 8. 0 Muusta syystä. Av annan orsak.. 09 8 0 Yhteensä.. Summa (Total) 9 90 9 0 0.

Koulujen jaoitus. Helsingin kaupunki ylläpiti luku-' vuosina 9- seuraavanlaisia suomenkielisiä kansakouluja: a) alakouluja, joissa ol'! kaksi pojille ja tytöille yhteistä vuosiosastoa ( ja luokka); b) yläkouluja, joissa on neljä vuosiosastoa (l-v luokka) ja joissa poikia ja tyttöjä opetetaan osin erikseen, osin yhteisluokilla; e) jatkokouluja, joissa on yksi vuosiosasto ja jotka ovat aiotut yläalnsakoulun käyneille oppilaille; poikia ja tyttöjä opetettiin eri luokilla; d) heikkojen lasten apukoulua, jossa on viisi vuosiosastoa ja joka on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät voi ottaa osaa tavalliseen luokkaopetukseen. Luokkain lukumäärä eri kouluissa oli seuraava: Skolornas indelning. Helsingfors stad underhöll läsåren 9- följande olika slag av finska folkskolor:. a) lägre skolor med två årsavdelningar (klass -l), gemensamma för gossar oeh fliekor;. b) högre skolor med fyra årsavdelningar (klass l V), i vilka gossar oeh fliekor undervisas dels särskilt, dels i samklasser; e) fortsättningsskolor med en årsavdelning, avsedda för ele,,:er, som genomgått högre folkkola; gossar oeh fliekor undervisades i särskilda klasser; d) hjälpskola för svaga barn, med fem årsavdelningar, avsedd för elever, vilka icke kunna deltaga i vanlig klassu ndervisning. Anfalet klasser i de olika skolorna var följande: Nombre des classes. -- 9-. 9-. 9---;-. K 0 u u t. S kolo r. Ecoles. Lu okkia. - Klasser. - Classes. Alakoulu, yhteisl. Lägre skola, samkl. (Ecoes primaire infbrieure mixte)... - - - Yläkoulu. Högre skola. (Ecole primaire superieure) : poikat. gosskt. (de garyons)... - - 8 tyttö!. fliekk!. (de filles)... - - 8 yhteisl. samkl. (mixtes)... - - Jatkokoulu. F ortsä ttningsskola (Cours compementaires) : J)oika!. gosskl. (de garyons)... - - - - - tyttö!' flickk!. (ae lilles)... - - - - - Yteensä. Summa (Tota) 8 Apukoulu, yhteisl. Hjälpskola, samkl. (Ecole mixte' POUl' enfants arrieres)..., V lvi V. Vl V lvi V lv V lvi V lv - - 0 - - - - - - - - -.- 8 - - - - - - - - - - - - - -. 8 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -.' - - - - - - - - - - - - - 9 0 0 -- - - - - -. Opetusajat. Kaikkina kertomuskauden lukuvuosina kansakoulut toimivat viikkoa, niistä - viikkoa syysja 0 viikkoa kevätlukukaudella. Varsinaisia lukupäi-, viä oli lukuvuonna 9-8, Jukuvuonna.9-8 ja lukuvuonna 9--':" 9. Syyslukukausi 9 alkoi elokuun 9 p:nä, jolloin alkoi uusien oppilaiden sisäänkirjoitus, ja päättyi joulukuun 0 p:nä; kevätlukukausi 9 kesti tammikuun Lärotider. Under ettvart av läsåren 9- voro folkskolorna i verksamhet veekor, därav veekor,under höstterminen oeh 0 veekor under vårterminen. De egentliga läsdagarnas antal var läsåret 9-8, Hisåret 9-8 oeh läsåret 9-9. Höstterminen 9 vidtog den 9 augusti, da inskrivningen av nya elever vidtog, oeh avslutades den 0 deeember; vårterminen 9 sträckte sig från den

p:stä toukokuun 9 p:än. Pääsiäisloma oli huhtikuun 9:nnestä p:än; muita lupapäiviä oli ja ne olivat syyskuun 0:ntenä, lokakuun, ja p:nä, marraskuun p:nä, joulukuun, ja p:nä, tammikuun, ja 8 p:nä, helmikuun ja 8 p:nä, maaliskuun p:nä sekä toukokuun, ja p:nä. Lukuvuonna 9- koulut työskentelivät elokuun 9 p:stä joulukuun 9 p:än ja tammikuun p:stä toukokuun p:än. Pääsiäisloma oli huhtikuun p:stä :nteen ja helluntailoma toukokuun :sesta :nteen. Lomapäiviä oli. ja ne olivat syyskuun :ntenä, lokakuun, ja p:nä, marraskuun ja p:nä, joulukuun ja p:nä, helmikuun ja p:nä, maaliskuun 8 p:nä, huhtikuun p:nä sekä toukokuun, ja p:nä. Lukuvuosi 9-- kesti elokuun 0 p:stä joulukuun 0 p:än ja tammikuun p:stä toukokuun p:än. Pääsiäisoma' oli huhtikuun :nnestä '9 p:än. Muut lupapäivät, joita oli yhteensä, olivat" syyskuun 8 p:nä, lokakuun, ja p:nä, marraskuun p:nä, joulukuun p:nä, helmikuun, ja 8 p:nä, maaliskuun p:nä sekä toukokuun, ja p:nä. Lukuvuosien alussa ja lopussa sekä ennen joulua järjestettiin kansakoulujen oppilaille jumalanpalveluksia kaupungin kirkoissa.. Sitäpaitsi pidettiin syyslukukauden lopussa eri kouluissa kuusijuhlia. Päivittäinen opetusaika, joka alakouluissa ja apukou" lussa käsitti -;- tuntia, yläkouluissa --- ja jatkokoulussa tuntia, oli eri kouluissa seuraavina aikoina: Alakouluissa: klo 9 ap.-l ip.. tai klo - ip: Yläkouluissa: klo 8 ap.-l ip. tai klo ---' ip. ']atkokoulussa: klo 8 ap. ip. Apukoulussa: klo 8 ap.- p. tai klo p.-- ip. Lukuvuonna 9- työskenteli:vät eräät alakoulun luokat sitäpaitsi klo 8 ap.- p. tai klo p.- ip. ja eräät yläkoulun luokat klo 8- ap. ja klo --- ip. tai klo ap.- ip. Viikkotuntien" jakautuminen eri opetusaineiden kesken lukuvuonna 9- käy ilmi taulusta. Opetusohjelmat. Kaupungin suomenkielisissä kansakouluissa noudatettiin lukuvuosina 9- painosta julkaistuja opetusohjelmia. ALempana.mainituissa opetusaineissa käytettiin seuraavia oppikirjoja: Uskonnossa: F. W. Sundwall, Raamatun historia ); B. H. Päivänsalo, Raamattua lapsille; B. H. Päivänsalo, Yrjö Loimaranta ja M.. Pesonen, Lasten uskonoppi ). Äidinkielessä: H. Genetz, Kodin ja koulun ensimäinen kirja; M. Johnsson, A. Kohonen, K. Raitio ja E. N. Setälä, Kodin kirja, Kotipiirin kirja, Suomen kirja, 'Suomen kirja ; A. Noponen-V. Tarkiainen, Työ ja ) Hyväksytty erityisestä pyynnöstä koetteeksi käytettäväksi. januari till den 9 maj. Påskferierna ornfattade tiden 9- april; övriga lovdagar voro til antalet och inföllo den 0 september,. och oktober, november,, och december,, och 8 januari, och fl februari, mars samt, och maj. Under läsåret 9- arbetade skolorna under tiden 9 a.ugusti--'-9 december och januari- maj med påskferier - april och pingstferier - maj. Lovdagar, till antalet, voro den september,, 0ch oktober, och november, och december, och.februari, 8 mars, april.samt, och maj. Läsåret 9- omfattade tiden 0 augusti-0 december och jariuari- maj. Påskferierna varade från och med den tili och med den 9 april Övriga lovdagar, till antalet, inföllo den 8 september,, 0ch oktober, november, december,, och 8 februari, mars samt, och maj. Vid läsårens början och slut ävensom före jul anordnades fö: folkskolelevema gudstjänster i stadens kyrkor. Dessutom firades vid höstterminens slut julfester i de olika skolorna. Den dagliga undervisningen, som i lägte skolor och hjälpskolan omfattade - timmar, i högre skolor - och i fortsättningsskola timmar, ägde rum å följandc' tider:' " lägre skolor: kj. 9 f. m.-'- e. m. eiler kj. - e. m. högre skolor: kj. 8 f. m.- e.m. eiler kj. --- e. m.. fortsättningsskolan: kl. '8 f. ril.- e. m. hjälpskolan: klo 8 f. m.- p. d. eller kl. p. d.- e. m.. Läsåret 9- arbetade en del klasser i lägre skola dessutom klo 8 f. m.- p. d. ellerkl. p. d.- e. m. och i högre skola klo 8- f.m. och kj. --- e.m. eller kl. f. m.- e. m. Veckotimmarnas fördelning på olika undervisningsämnen under läsåret 9- framgår av tab.. Undervisningsprogram. stadens finska folkskolor,följdes under läsåren 9- i tryck utkomna program. nedannämnda undervisningsämnen användes följande läroböcker: Kristendomskunskap: F. W. Sundwall, Raamatun historia ); B. H.. Päivänsalo, Raamattua lapsille; B. H. Päivänsalo, Yrjö Loimaranta och M. Pesonen, Lasten uskonoppi ). Modersmålet: H. Genetz, Kodin ja koulun ensimäinen kirja; M. Johnsson, A. Kohonen, K. Raitio och E. N. Setälä, Kodin kirja, Kotipiirin kirja, Suomen kirja; Suomen kirja ; A. Noponen-V. Tarkiainen, Työ ja isän- ) På särskild begäran godkänd att anväuclas på prov.

isänmaa ); Z. Topelius, Maamme kirja, satuja: ja r:unoja, valikoimat ja ; J. L. Runeberg, Vänriki Stoolin tarinat; E: N. Setälä, Äidinkielen oppikirja.. Maantledossa: Alfred Jotuni; KansakOlilun maantiede. Historiassa: M. Soininen ja. Alpo Noponen, Historian oppikirja kansakouluja varten. LaSkennossa: Alhö-Junttila, Kansakoulun laskuoppi. Mittausopissa: K. Merikoski, Mittausoppi.kaupunkien kansa,kouluille; August Alho ja Juho Jussila, Kansakou-..lun mittausoppi ) ). Luon,nontiedosSa: O. A. Hainari ja John Linden, Kansakoulun luonnontieto. Laulussa: M. Wegelius, Lauluoppijakso kansakouluja varten ja ; Mikael Nyberg, Oppilaan laulukirja; l N. Vainio, Valistuksen laulukirja; Otto Kotilainen, Koululauluja; Paula af Heurlin, Kansakoulun uusi laulukirja ) ). Oppilaat. Oppilaiden kokonaismäärä oli syyslukukauden alussa 9 8 0, niistä poikia 00 ja tyttöjä 00. Näistä oli poikaa ja tyttöä eli 8 oppilasta jäljellä edelliseltä vuodelta. Lukuvuoden kuluessa erosi oppilasta ja otettiin kouluihin uutta, joten oppilasmäärä kevätlukukauden 9 päättyesä oli 808. Lukuvuoden 9- alkaessa oppilaiden kokonaismäärä oli 8 eli 8 poikaa ja tyttöä. Edelliseltä vuodelta oli jäljellä 0 poikaa ja 0 tyttöä eli 098 oppilasta ja lukuvuoden varrella otettiin kouluun uutta oppilasta,. kun taas erosi, joten oppilaita lukuvuoden päättyessä oli yhteensä 9. Lukuvuoden. 9- alussa oppilasmäärä oli, joista poikia ja tyttöjä 8. Lukuvuoden kuluessa kouluun otettujen uusien oppilaiden lukumäärä oli 0 ja vuoden kuluessa eronneiden, joten suomen- kielisten kansakoulujen koko oppilasmäärä lukuvuoden lopussa oli. Koko oppilasmäärä oli lukuvuonna 9-80, seuraavana vuonna se aleni 89:een ja lukuvuonna 9-;- 0:een. Oppilaiden jakautuminen eri koulujen kesken näkyy seuraavasta yhdistelmästä: maa }; Z. Topelius, Maamme kirja, Satuja ja runoja, valikoima oeh ; J. L. Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat; E. N. Setälä:, Äidinkielen oppikirja. Geografi: Alfred Jotuni, Kansakoulun maantiede. Historia: M. Soininen oeh Alpo Noponen, Historian oppikirja kansakouluja varten. Räkning: Alho-Junttila, Kansakoulun laskuoppi. Geometri: K. Merikoski, Mittausoppi kaupunkien kansakouluille; August Aho oeh Juho Jussila, Kansakoulun mittausoppi ) a). Naturkunskap: O. A. Hainari oeh John Linden, Kansakoulun luonnontieto.. Sång: M. Wegelius, Lauluoppijakso kansakouluja varten oeh ; Mikael Nyberg, Oppilaan laulukirja; J. N. Vainio, Valistuksen ladukirja; Otto Kotilainen, Koululauluja; Paula. af Heurlin, Kansakoulua.uusi laulukirja ) >). Elev8r. Totalantalet elever var vid början av höstterminen 9 8 0, av vilka 00 gossar oeh 00. flckor. Av dessa kvarstodo g0ssar oeh fliekor eler fi 8 elever från föregående å'. Under äs Aret avgingo eever oeh intugos i skolan nya, så att elevernas antal vid sllltet av vårterminen 9 utgjorde 8 08. Vid ingången av läsåret 9- var totalantalet elever 8, fördelat på 8 gossar oeh fliekor. K varstående från föregående år voro 0 gossar oeh 0 flickor eler 08 elever oeh under läs Aret intogos nya elever, meaan avgingo, så att totalantalet elever via läsårets utgång steg till 9. Vid ingången av läsåret 9- var totalantalet elever, varav gossar oeh 8 fliekor. Antalet under läsåret nyintagna elever var 0 oeh under året avgångna, vaaan totalantalet finska folkskolelever vid läsårets slut utgjorde. Hela elevantalet utgjorae läsåret "9-80, följande läsår nedgiek elevantalet tili 89 oeh läsåret 9- till 0. Elevernas fördelning på olika skolor synes av nedanstående sammanställning: Tolal des eleves. par ecole. 9-. 9-. 9-. Luku. Luku. Luku. Antal. % Antal. % Antal. % Alakoulu. Lägre skola (Ecole primaire i:nf8rieure)...:... 8. 9 9.0 09 8. Yläk"oulu. Högre skola (Ecole primaire supef'ieure)...,... 9. 09. 90.8 ]atkokoulu. FortsättningSskola (Co'/rs comptementaif'es).... 8.9 89. Apukoulu. Hjälpskola (Ecole pour enfants arrieres)... 09. '0., 0., Yhteensä. Summa (Total).80 00.0 89 00.0 0 00.0 ) Hyväksytty erityisestä pyynnöstä koetteeksi käytettäväksi.. ) Käytettiin ainoastaan lukuyuosina 9-. ) PA särskild begäran godkänd att användas pa prov. ) Användes end"lst lltsaren 9-.

Kaikista oppilaista lukuvuoden päättyessä: Av samtliga elever vid läsårets slilt: Eleves i la in de l'annee scolaire, par resultat des etudes. 9.-. 9-. 9-. Luku. Luku.. Luku. Antal. % Antal. % Antal. % Sai päästötodistuksen täydellisen oppijakson suoritettuaan. Utdimit- terades eftet genomgången krs (Sortis de l'tfeole avee eertilieat d'tftudes)...;... 8 0.8 0. 98 0. Siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle. Uppflyttades til närmast högre klass (Passtfs dans une classe suptfrieure)... 8. 9.. Siirrettiin ehdollisesti lähinnä ylemmälle luokajle. Uppflyttades villkorligen tili närmast högre klass (Pasds eonditionnelleme-nt dans une elasse suptfrieure)....-...... 8. 08. Jäi ehdoitta luokall.e. Kvarstannade ovillkorligen (Doubltfs la elasse sans eonditions)......... 0..8 9. --------------------------------.--------------------. Yhteensä. Summa (Totat) )808 00.0 9 00.0 00.0 Pyrki korkeampaan oppilaitokseen. Sökte inträde i högre läroverk (Entrtfs aux tfeoles seeondaires).... 0. 00. Lukuvuoden varrella eronneiden oppilaiden jakautuminen eroamisen syyn mukaan näkyy seuraavasta yhdistelmästä: De under läsåret avgångna elevernas fördelning eftet orsaken til avgången synes av följande sammanstäl. ning: Eleves sortis par raison de la sortie. 9--. Luku. Antal. % Holhoojan muuttaminen toiselle paikkakunnalle. Målsmans flytt-. ning til annan ort (Changement de domieile)...:... 00. Koulun toimenpide. Läroverkets ingripande (Par le lait de l'tfeole) 0.9 Varattomuus. Fattigdom (ndigenee).... Sairaus tai heikkous. Sjukdom ellet svaghet (Maladie ou faiblesse de santtf)... 0 9. Kuolema.. Dödsfall (M ort)...".... Muu tai tuntematon syy. Annan eller okänd orsak (A utres raisons) 8.0 Yhteensä. Summa (Total) 00.0 9-. Luku. Antal. %.9. 9.0 9 i. 9.8 9.8 00.0 9-. Luku. Antal. %.8. 8.. 8'.0.0 00.0 Oppilaiden ikä helmikuun p:nä vuosina 9, 9 ja 9 vaihteli :sta 8 vuoteen, kuten' seuraavista luvuista tarkemmin ilmenee: Elevemas ålder den februari 9, 9 och 9 varierade mellan och 8 år såsom av nedanstående procenttal närmare framgår:. Eleves au jevrier. 9. 9. 9. 9. 9. 9. AgB. % % % Age. % % % vuotta. år (ans)... 0. 0. 0.8 vuotta. år (ans).....9. 0.... 9. 0.8 9.0....8.0. 8... :.'..... La l.a 0.8 9....8.9.9.... 0. 0. 0. 0.....8.0 '..... [0.0] [0.0] [0.0]......9 8.,'... [O.OlJ [0.09] [0.0]......8 Yhteensä. Summa (Total) 00.0 00.0 00.0 ) Sitltpaitsi oppilas, joka siirrettiin apukouluun. ) Dessutom elev, som överflyttades till hjälpskolan

Oppilaiden äidinkieli oli: Elevernas niodersmål var:. 9. 9. 9. Langue maternelle. % % % Suomi. Finska (Finnois)... 98. 98. 9. Ruotsi. Svenska (Suedois)...,... :......8 Muu kieli. Andra språk (A utres langues) 0. 0.8 0.. Yhteensä. Summa (Total) 00.0 00.0 00.0 Oppilaiden jakautumista vanhempien ammatin tai yhteiskunnallisen aseman mukaan valaisevat seuraavat suhdeluvut: Följande procenttal belysa elevernas fördelning efter föräldrarnas stånd eler yrke: P'ofession des parents. 9. % Virkamiesten tai suurliikkeen harjoittajien lapsia. Barn tili tjänstemän och större affärsidkare ( F onctionnaires et negociants)... '.'................ 8 Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskunnan lapsia. Barn till miridre äringsidkare och betjänte (Petit-commeryants et employes subalternes)...,... 9. Työläisten lapsia. Barn tili arbetare (OUV'ifrs)...,...,...:...... 8.0 Yhteensä. Summa (Total) 00.0 9. 9..% %..0 0.... 00.0 00.0 Efter fdelseort fördelade sig eleverna på följande sätt: Syntymäpaikan mukaan oppilaat jakautuivat seu-. raavasti: 9. Lieu de naissance. % Helsinki. Helsingfors... '.'............... 8. Helsinkiin rajoittuvat kunnat. Tili Helsingfors griinsande kommuner (Banlieue de Helsingfors) 0. Muut Uudenmaan läänin kunnat. Andra kommuner i Nylands lä.n (Autres communes du gouv. de Nyland)....0 Muut Suomen kunnat. Andra kommuner i Finland (Autres communes de Finlande).... Ulkomaat. U tlandet (Etranger).... 9. 9. 0/ % 0..: 0.8 0.8..9.0... Yhteensä. Summa (Total) 00.0 00.0 00.0 Oppilaiden kotipaikka oli: Lieu.de domicile. Elevernas hemort var: Helsinki. Helsingfors.... Helsinkiin rajoittuvat kunnat. Tili Helsingfors gränsande kommuner (Banlieue de Helsingfors) Muut Uudenmaan läänin kunnat. Andra lommuner i Nylands än (Autres communes du gouv. de Nyland).... Muut Suomen kunnat. Andra kommuner i Finland (Autre.s communes de Finlande).... Ulkomaat. Utlandet (Etranger)... :.. 9. % 9..8 9. 9. % % 98.0 9.9.0.0 0. 0. [0.0] 0. 0. 0. 0..8 [0.0] ------------------------------- Yhteensä. Summa (Tolal) 00.0. 00.0 00.0 Yksityiskohtaisia tietoja oppilaista annetaan tauluissa -. Kouluhltoneistot.,Suomenkielisillä kansakouluila oli kertomusvuosina käytettävänään seuraavassa mainitulla tonteilla sijaitsevat kaupungin omistamat rakennukset, joiden joulukuun p:nä 9 kirjoihin merkityt arvot olivat seuraavat: Detaljuppgifter om eleverna lämnas i tabb. -.. Sko llokaler. De finska folkskolorna disponerade under redogörelseåren å nedannämnda. tomter belägna, staden tillhöriga byggnader, vilka den december 9 voro bokförda tili följande värden:

Valet' Neljäs linj'l. -. Fjärde linjen -... 9800: -. Vallila, t. viertotie 80. Vallgård, Östra ehaussen 80... 0 000:,..-' Tehtaank. ---;-. Fabriksg. -... 8: Eläintarhank. 8. Djurgårdsg. 8... 88000:- Punavuorenk. 8-0. Rödbergsg. 8-0... 000:- Sitäpaitsi oli kansakouluta.rkoituksiin vuokrattu huoneistoja Oikokadun :stä, Kristiinankatu :stä, Suomenlinnasta sekä Käpyiästä ja lukuvuonna 9- sitäpaitsi Kaarlenkadu). :stä. Tarkempia tietoja kouluhuoneistoista annetaan taulussa. Kansakoulujen talous. Helsingin kaupungin ylläpitämien kansakoulujen menot ) nousivat kalenterivuosina 9-' seuraaviin määriin: des bati'l'lents, occupes pat'. les ecoles pt'i'l'lait'es jin'noises, ''lat'cs: Lapinlahdenk.. Lappviksg.... 8 000: - TöÖlönk.--. Tölög. --... 9000:- Dagmarink, -. Dagmarg. -...... 000: - Kaisaniemi... 90 000: - Yhteensä, Smk. Summa, Fm)<: (Total) 90: Dessutom hade för. folkskoländamäl upphyrts lokaler i gårda.rna Gengatan och Kristinegatan, å Sveaborg samt i Kottby, ävensom läsäret 9- dessutom i gården n:o vid Karlsgatan: Närmare uppgifter om skollokalerna meddelas i tab.. Folkskolot'nas ekonomi. Utgifterna ) för de av Helsingfors stad upprätthållna folkskolorna stego kalenderären 9- tilt följande belopp: Dcpenses des ecoles pt'imait'es, marcs. 9. 9. 9. Suomenk. koulut. De finska skolorna (Ecotes p,.imai,.es finnoises)... 8 : : 08 : 9 Ruotsink. koulut. De svenska skolorna (Ecoles p,.imai,.es suedoises)..,... 0 9R: Yhteiset menot. Gemensamma ltgifter (Depenses communes)...,.... 00:.Jos. yhteiset menot jaetaan suomen- ja ruotsinkielisten koulujen kesken koulujen muiden menojen välillä vallitsevassa 'suhteessa, saadaan suomenkielisten kansakoulujen kokonaiskustannuksiksi vuonna 9 89: 0 markkaa, vuonna 9 889: markkaa ja vuonna. 9 00: 8 markkaa. Kun oppilaiden keskimääräinen luku samoina vuosina oli 8, 8 ja, oli keskikustannus oppilasta kohden siis vuonna' 9 : 9 markkaa, vuonna 9 ': markkaa ja vuonna 9 8: markkaa. Taulussa 8 annetaan tarkempia tietoja kustannusten jakautumisesta eri menoeräin osille. Tulot kaupungin suomnkielisistä ja ruotsinkielisistä kansakouluista nousivat kertomusvuosina seuraaviin määriin: 8: 8 9: 8: 9 0: 0 Yhteensä, Smk. Summa, Fmk (Total) 9 : 908: 908: Om de gemensamma utgifterna fördelas mellan de finska oe;l de svenska skolorna i samma proportion som. skolornas. övriga utgifter, stiger totalkostnaden för de finska folkskolorna år 9 till Fmk 8m : 0, år 9 til Fmk 8 89: oeh år 9 til Fmk 00: 8. Då medelantalet elever under samma år var resp. 8, 8 oeh, steg alltsä medelkostnaden per elev år 9 till Fmk : 9, år 9 till Fmk : oeh år 9 till Fmk '8:. Tab. 8 lämnar närmare uppgifter angäende kostnadernas fördelning på olika utgiftskonti. nkomsterna frän stadens finska oeh svenska folkskolor stego under redogörelseåren till följande belopp: Recettes des ccoles pt'imaires, marcs. 9. 9. Valtionapu. Statsbidrag (Subvention'dr l'etat)... 000:- Lahjoitettujen rahastojen kaupunginkassaan suoritetut korot. Til stadskassan inbetalade räntor å donerade fonder (nterets des fonds de donations) i: 09 Korvaus muista kunnista kotoisin olevien oppiladen koulunkäynnistä. Ersättning iör i andra kommuner hemmahörande barns skolgång (Taxe payee pa,. aut,.es communes) 88: 8 00: - 9. 00: - 89: 08 9: 9 : - 090: 8 Yhteensä, Smk. Summa, Fmk (Total) 8: 9, 8 : 08 R : ). Menoihin ei tässä ole luettu koulujen omien rakennusten ja vuokrahuoneistojen korjaus- ja ylläpitokustannuksia, jotka kaupungin tileissä on viety kirjoihin Yleisten töiden pääluokan kqhdalle. ' ) Bland utgifterna ha här ieke medräknats kostnaderna för reparation oeh underhåll av skolornas egna gårdar oeh hyrda lokaler, vilka kostnader i stadens räkenskapcr bokförts under huvudtiteln Allmänna arbeten.

8 Lisäksi valtio suoritti kaupungille kansakoululasten kesäsiirtoloista aiheutuneiden menojen korvausta vuonna 9 8: 0 markkaa, vuonna 9 0000 markkaa ja vuonna 9 : 8 markkaa.. Lahioitusrahastot.. Kaupungille kansakoulu tar koituksiin lahjoitettujen rahastojen korkovaroja tuli suomenkielisten kansakoulujen osalle lukuvuonna 9-0: 0 markkaa, lukuvuonna 9-9: markkaa.ja lukuvuonna 9- : markkaa, minkä ohessa suomen- ja ruotsinkieliset kansakoulut.yhteisesti saivat käytettäväkseen muurarimestari Alex. Ärtin rahaston korot. Edellä mainitut korkovarat käytettiin seuraavalla tavalla: Kansakoulujen vaatetusrahastojen korkoja suomenkieliset kansakoulut lukuvuonna 9- saivat käytettäväkseen : 0 markkaa, lukuvuonna 9-88: 80 markkaa ja lukuvuonna 9-09: markkaa. Helsingin säästöpankin rahaston, Helsingin anniskeluosakeyhtiön rahaston ja Aleksanteri :n stipendirahaston koroista jaettiin 00-: markan suuruisia apurahoja yläkansakoulusta päässeille oppilaille, lukuvuosina 9-9:lle ja lukuvuonna 9- oppilaalle. Suomenkielisten kansakoulujen osuus Carl Rosengrenin rahaston vuosikorosta jaettiin : 00 markan suuruisissa erissä kertomuskauden eri vuosina 8, 9 ja 9 alakansakoulun pojalle. Aurora Demidoffin myötäjäisrahastosta annettiin lukuvuosina 9- kunakin 000 markan määräiset myötäjäiskitjat yläkansakoulusta, päässeele tytölle.. K. H. Renlundin rahaston koroista jaettiin kevätlukukausina 9 ja 9 0 00 markan suuruista stipendiä ja kevätlukukautena 9 0 00 markan suuruista stipendiä. yläkansakoulusta päässeille pojille ja tytoille. Anna Sinebrychoffin lahjoitusrahaston korot käytettiin osin 00-'-00 markan suuruisiksi avustuksiksi, ja yläkasakoulsta päässee lle oppilaalle, osin vaatteiden hankkimiseksi varattomille oppilaille; viimemainittuun tarkoitukseen käytettiin kertomuskauden eri vuosina 0,8 ja : 0 markkaa. Vallilan suomenkielisen kansakoulun varattomiell oppilaiden ruokkimista varten annettiin kertomusvuosina suomenkielisten kansakoulujen käytettäväksi, ja 900 markkaa Johan Gustaf Wilckmanin rahaston korkovaroja. Niinikään köyhäin kansakoululasten ruokkimiseen käytettiin Hjalmar ja Mimmi Kroijeruksen lahjoitusrahaston korkovaroja eri vuosina 0, 9: 0 ja Oi: 0 markkaa. Kesäsiirtolain ylläpitämiseksi sekä kesävirkistyksen hankkimiseksi suomenkielisten kansakoulujen oppilaille käytettiin Karl Magnus Kullmanin rahaston korkovaroja eri vuosina 8: 9, : ja : 0 markkaa, kesälomarahaston korkovaroja 8: 0 markkaa, 809: 0 ja : markkaa, J. Karppisen testamenttirahaston Ytterligare ersatte statsverket stadens utgifter för underhåll av sommarkolonier för folkskolbarn år 9 me.d Fmk 8: 0, år 9 med Fmk Q 000: - och år 9 med Fmk : 8. Donationsjonderna. Av de för folkskoländamål åt staden donerade fondernas räntemedel tillföllo de finska folkskolorna läsåret 9- Fmk 0: 0, läsåret 9- Fmk 9: och läsåret 9- Fmk :, varjämte de finska och svenska skolorna gemensamt åtnjöto räntorna å murarmästaren Alex. Ärts fond. Förenämnda räntemedel disponerades på följande sätt: Av räntorna å folkskolornas beklädnadsfonder fingo de finska folkskolorna läsåret 9- disponera Fmk : 0, läsåret 9--:- Fmk 88.: 80 och läsåret 9- Fmk 09:. Av räntorna å Helsingfors sparbanks fond, Helsingfors utskänkningsaktiebolags fond och Alexander stipendiefond utnelades stipendier på Fmk 00: -Fmk : åt elever, som utdimitterats från högre folkskola: läsåren 9- åt 9 och läsåret 9- åt elever De finska folkskolornas andel i årsräntan å Carl Rosengrens fond fördelades i poster på Fmk : -Fmk 00: - under resp. redogörelseår åt 8, 9 och 9 i lägre folkskola inskrivna gossar. Vr Aurora Demidoffs hemgiftsfond utdelades ettvart av äsåren 9- hemgiftsbrev å Fmk 000: - åt ur högre folkskola utdimitterade flickor. Av räntorna å K. H. Renlunds fond utgåvos vårterminerna 9 och 9 0 stipendier på Fmk 00: och vårterminen 9 0 stipendier på Fmk 00: - åt gossar och flickor, som utdimitterats från högre folkskola. Räntorna å Anna Sinebrychoffs donationsfond användes dels till understöd på Fmk 00: - -Fmk 00: - åt resp., och från högre folkskola utdimitterade elever, dels för anskaffning av kläder åt medellösa elever, för vilket sistnämnda ändamål disponerades resp. Fmk 0: -, Fmk 8: och Fmk : 0. För bespisning av medellösa elever i denfinska folkskolan i Vallgård ställdes under redogörelseåren till de. finska folkskolornas förfogande. resp. Fmk :-, Fmk : ---.,. och Fmk 900: -, utgörande räntor å Johan Gustaf Wilckmans fond. Likaså för bespisning av fattiga folkskolbarn användes Hjalmar och Mimmi Kroijerus donatio).sfonds räntemedel tili belopp om resp. Fmk 0: -, Fmk 9: 0 och Fmk 0: 0. För upprätthållande av sommarkolonier. samt anskaffande av sommarrekreation för elever i de finska folkskolorna användes av räntorna å Karl Magnus Kullmans fond resp. Fmk 8: 9, Fmk : och Fmk : 0, av räntorna å feriefonden Fmk 8: 0, Fmk 809: 0 och Fmk :, av räntorna å J.Karppinens testamentsfond Fmk 9: 89, Fmk : och Fmk 0: 80, av räntorna å Gustav Zittings donationsfond Fmk

9 korkoja 9: 89, : ja 0: 80 markkaa, Gustaf Zittingin lahjoitusrahaston 'korkoja 0: 9,. 0: 0 ja 8: ;markkaa sekä Boguseheffsky-puolisoiden rahaston korkovaroja 998:, 899 ja 8: 0 markkaa. Muurarimestari Alex. Årtin rahaston korkoja käytettiin puutarhakurssien järjestämiseen suomen- ja ruotsinkielisille kansakouluoppilaille luku vuonna 9-00 markkaa, lukuvuonna 9- markkaa ja. lukuvuonna 9-0: markkaa. Lukuvuonna 9- jokainen oppilas, joka siirrettiin alakoulusta yläkouluun, sai markkaa sisältävän talletuskirjan Työväen säästöpankissa; varat mainittu pankki oli myöntänyt voittovaroistaan. Seuraavana vuonna pankki lahjoitti samanlaiset talletukset kaikille koulujen ja V luokkain oppilaille ja. lukuvuonna 9-:-, V ja V uokkain oppilaille. Huhtikuun :ntenä 9 päivätyssä kirjelmässä Helsingin säästöpankki ilmoitti lahjoittaneensa kaupungin kansakouluille 00 000 markan stipendirabaston käytettäväksi nuorison kasvattamiseksi säästäväisyyteen. Rahaston vuosikorot on jaettava tasan suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen kesken. Lukuvuosina 9- Työväen säästöpankki lahjoitti 000 markkaa ja 000 markkaa jaettavaksi palkintoina säästä väisyys-aiheisista kilpakirjoituksista. Helsingin säästöpankin riemujuhlarahastosta annettiin lukuvuonna 9- :le ja V luokan oppilaalle yhteensä 90 ja jatkokoulun oppilaalle yhteensä 00 markkaa; apurahat, joiden tarkoitus oli oppilaiden kasvattaminen säästäväisyyteen, vaihtelivat suuruudeltaan 0:stä 00 mar!<-kaan. Oppilaiden kesävirkistys. Samoin kuin aikaisempinakin' vuosina Helsingin opettajaliiton kesävirkistystoimikunta myöskin kesinä 9- järjesti suomenkielisten kansakoulujen oppilaille tilaisuuksia maallaoloon kesäloman aikana osin yhdistyksen ylläpitämissä kesäsiirtoloissa, osin sukulaisten ja ystäväin luona; viimemainitussa tapauksessa yhdistyksen toiminta kohdistui menoja paluulippujen hankkimiseen asianomaisille paikkakunnille. Seuraavasta yhdistelmästä ilmenee niiden lasten luku, jotka täten saivat hyvin tarvitsemansa virkistyksen, samoinkuin siitä aiheutuneet kustannukset: 0: 9, Fmk 0: 0 oeh Fmk 8: ävensom av räntorna å makarna BoguseheffSkys fond Fmk 998:, Fmk 899: - oeh Fmk 8: 0. Räntorna å inurarl}ästaren Alex. Årts fond användes för anordnande av trädgårdskurser för finska oeh svenska folkskolelever äsåret 9- till belopp av Fmk Q0: -, läsåret 9- Fmk : - oeh läsäret 9- Fmk 0:. Läsäret 9- erhöll varje eiev, som frå.i lägre skolan uppflyttades till högre skolan, en deposition i Työväen säästöpankki pä Fmk : -, vilka mede nämnda bank beviljade ur sina vinstmedel. Följande läsår donerade banken enahanda depositioner åt samtliga elever i skolornas oeh V klasser oeh läsåret 9- åt eleverna i klass, V oeh V. skrivelse av den april 9 meddelade Helsingfors sparbank, att densamma åt stadens fokskolor överlämnat en stipendiefond på Fmk 00 000: - att användas föt ungdomens uppfostran till sparsamhet. De årliga räntorna å fonden skola jämnt fördelas mellan de finska oeh de svenska folkskolorna. Läsåren 9- donerade Työväen säästöpankki resp. Fmk 000: - oeh Fmk 000: - att.utdelas som prem'ier för tävlingsupp.satser, behandlande sparsamheten. Vr Helsingfors sparbanks jubileumsfond ufgävos i syfte att uppfostra till sparsamhet läsåret 9- åt elever i klass oeh klass V smmanlagt Fmk 90: - och åt elever i fortsättningsskola inalles Fmk 00: -. Vnderstödsbeloppen varierarle mejlan Fmk 0: - oeh Fmk 00: -.. Elevernas sommarrekreal'idn. Liksom undet tidigare Ar beredde Helsingin opettajaliiton kesävirkistystoimikunta somrarna 9- elever i 'de finska folkskoorna. tillfälle att under sommarferien vistas på andet dels i av föreningen upprätthållna sommarkolonier, dels hos anhöriga oeh vänner, i vilket sist!-ämnda fall föreningens verksamhet bestod i anskaffande av tur och returtiljetter till ocb frän resp. orter. Nedanstående siffror ange antalet barn, som sålunda erhöllo en välbebövlig rekreation, ävensom därav föranledda kostnader: Eteves ayant passi l' ite i la campagne. 9. 9. 9. Siirtoloita. Kolonier (Colonies de vacances)... :.... 0 8 0 Siirtoloihin sijoitettuja' lapsia. Barn i kolonier.( Enjants dans les colonies)... :... 0 Yksityisiin perheisiin sijoitettuja lapsia. Ros privata familjer placerade barn (Enjants chez des' particuliers).... Menoja, Smk. Utgifter, Fmk (Depnses, marcs)... :... :..... 8 0 9: : 8 : Kaupungin avustus, Smk. Stadens bidrag, Fmk (Subventiol. de la ville, marcs).... 000:- 000: 00: - Koulupuutarhatoimintaa järjestttiin kesinä 9- yläkansak:oulun oppilaille. Työhön osaa ottaneiden oppilaiden lukua valaisevat seuraavat- luvut:... Skolträdgårdsverksamhet anordnades under somrarna 9- för elever i högre folkskola. Angående antalet. elever, som deltogo i arhetet, meddelas följande siffror:

0 Paf'ticipatio'Y/ a'ux COUf'S de jaf'dinage en et! 9-, l!). W. 9. Mp. Np, Yht, Mp, Np, Yht. Mp, Np, Yht, Mk. Kvk, S:a. Mk. Kvk, S:a, Mk. Kvk. S:a, Mase, Fem. 'Totai. Mase, Fem, Total. Mase. Fem. Total. Suomenk, koulujen oppilaita. Elever i finska skolor (Eeolisf's des eeoles pl'imail'e jinnois8s)... n 8 9 09 89 Ruotsink. koulujen oppilaita, Elever i svenska skolor ( E coli8's des ecoles pl'imail'8s suedoises),...:..,... 0 0 8 Yhteensä, Summa (Total) 0 ' 9 0 9 98 Lapset olivat jaetut ryhmään eli luokkaan. Kurssien johtajana toimi koulupuutarhassa opettaja ja opettajatar, joilla, kummallakin oli hoidettavan aan kaksi luokkaa. Päivittäinen työaika oli 'joka luokalla - tuntia, Terveydenhoito oli suomenkielisissä kansakouluissa lukuvuosina 9- sekä syyslukukautena 9 järjestetty entiseen tapaan. Syyskuun p:nä 9 kaupunginvaltuusto vahvisti kaupungin kansakoulujen uuden terveydenhoito-ohjesäännön ja päätti samalll)., että suomenkielisiin kouluihin' asetettaisiin toinen' lääkäri samoinktiin että toinen lääkäri koulujen johtokunnan määräysen mukaan 'hoitaisi kaikki lääkärintehtävät eräissä kouluissa, toinen taas muissa kouluissa. Tämän johdosta mainittu johtokunta päätti, että Kaisaniemen, Tehtaankadun, Punavuorenkadun, Lapinlahdenkadun, Töölönkadun ja Suomenlinnan kansakoulut sekä heikkojen lasten apukoulu muodostaisivat eteläisen piirin. ja Kallion, Eläintarhankadun, Vallilan ja Käpylän koulut pohjoisen piirin, Edellisen piirin lääkärinhoito uskottiin lääketieteentohtori E. Alholle ja viimemainitun piirin lääkärinhoito vasta valitulle uudelle koululääkärille, läliketieteentohtori A. Ruotsalaiselle, joka astui' virkaansa helmikuun p:nä 9, Jokaisen lukuvuoden päätyttyä koululääkäri, myöhemmin koululääkärit, antoivat toiminnastaan selonteon, joista mainittakoon seuraavat tiedot: Syyslukukausina tarkastettiin alakoulun luokkain' oppilaitten yleinen terveydentila ja kevätlukukausina samojen oppilaiden näkö- ja kuuloaistimet. Kevätlukukausina tarkastettiin ja V luokkain oppilaat, Tarkastettujen lasten luku oli seuraava: Barnen voro fördelade på, grupper eler klasser. Såsom kursledare i skolträdgården iungerade en lärare och en lärarinna, vilka vardera hade sig tvenne klasser anförtrodda., Den dagliga arbetstiden var för, varje klass - timmar. H älsovåf'den i de jinska jolkskolof'na handhades läsåren 9- samt höstterminen 9 på samma sätt som tldigare. Den september 9 fastställde stadsiullrnäktige ett ny tt reglemente iör hälsovården i stadens iolkskolor och beslöto samtidigt, att ytterligare en läkare skulle anställas vid de finska skolorna ävensom att enligt direktionens för skolorna bestämmande samtliga läkaråligganden i vissa skolor skulle, handhavas av den ena läkaren och i övriga skolor av den andra, anledning, därav bestämde sagda direktion, attskolorna i Kaisaniemi, vid Fabriksgatan, Rödbergsgatan, Lappviksgatan, ' Tölögatan och på Sveaborg ävensom hjälpskolan iör svaga barn vid Viborgsgatan skulle bilda södra distriktet och skolorna i Berghäll, vid Djurgå,rdsgatan, i Vallgård 'och Kottby nota distriktet. Läkarvården inom det förra cistriktet an±örtroddes medicinedoktorn E.' Aho och inom det senare distriktet den nyutnämnde skolläka ren medicinedoktorn A. Ruotsalainen, vilken tillträdde sin beiattning den februari 9. Efter utgången av varje läsår avgav skolläkaren, resp. skolläkarna, en redogörelse iör sin verksamhet, ur vilka följande uppgifter mä meddelas: Elevema i lägre skoians asser undersöktes under höstterminerna i avseende ä det allmänna hälsotillståndet och under värterminerna i avseende å de,yttre sin,nesorganen. Under vårterminerna undersöktes eleverna i klass oh V. Antalet undersökta barn var följande: luokka. klass (classe) V 09 Eleves inspect!s paf' le medeein des eeoles pf'imaif'8s jinnoises" 9-. 9-.. Mp. Mk. Np. Kvk. Yht. S:a,' Mp. Mk. Np, Kvk, Yht. S:a. 'Mp, Mk, Np. Kvk. Yht, S:a. Mase, Fem, Total. Mase. Fem, Total. Masc. Fem', -Totat. 8 0 9 8 9 0 8 0 88 0 80 090 08 Yhteensä. Summa (Total) 8. 08 8 9 9

Tarkastusten tulokset ilmenevät tauiusta. Tarttuvien tautien tapausten määrä näkyy' seuraavasta yhdistelmästä: Resultatet av undersökningarna framgå av tab.. Antalet fall av smitlsamma sjukdomar synes av nedanstående sammanställning: Cas de maladies contagieuses dans les ecoles p"imai"es finnoises. 9-. 9-. 9-. Tuhkarokkoa. Mässling (Rougeole)... 8 Tulirokkoa. Scharlakansfeber (.Sca'Ylatine)... :...:. 0 Kurkkumät.ää. DiHeri (Diphthtf'Yie)...:.... Hinkuyskää. Kikhosta (Coqueluche).............. Yhteensä. Summa (Totat) 0 909 Lukuvuonna 9- esiintyi sitäpaitsi 'lukuisia tapauksia sikotautia, seuraavana lukuvuonna todettiin eräitä vesirokontapauksia, lukuisia tpauksia vihurirokkoa sekä joitakin sikotaudintapauksia; saman vuoden maaliskuussa häiritsi laajalti levinnyt influenssaepidemia koulutyötä. Syyslukukautena 9 oppilaiden terveydentila oli hyvä, mutta kevätlukukaudella esiintyi taas useita tapauksia influenssaa sekä edellä mainittu tuhkarokkokulkutauti. Koul.uhoitajatartoiminnan tulokset esiintyivät' vuosi vuodelta yhä tyydyttävämpinä. Varsinkin voitiin panna merkille oppilaiden siisteyden paraneminen sekä ilahduttava ihotautien väheneminen; nämä taudit 9vat lapsilla tavallisesti joko syöpäläisten tai likaisuuden aiheuttamia. Töölönkadun koulun terveydenhoidosta huolehti lukuvuonna 9- Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto, joka ei ole antanut selontekoa toiminnastaan. Edellä annetut mainittua lukuvuotta valaisevat tiedot' eivät niin ollen koske mainittua koulua. Läsåret 9- förekommo dessutom talrika fall av påssjuka, följande läsår konstaterades en del fall av vattkoppor, ett stort antal fall av rödmässling och något fall av påssjuka; i mars samma år störde en mycket tbredd influensaepidemi skolarbetet. Höstterminen 9 var hälsotillståndet bland eleverna gott, meri under vårterminen inträffade åter talrika fall av influensa samt den ovan omnämnda. mässlingsepidemin. Skolsköterskeverksamheten gay år från år ett allt mera tillfredsställande resultat. Särskilt kunde man iakttga en ökad renlighet hos eleverna samt en glädjande minskning av hudsjukdomarn;)., vilka hoi" barn vanligen härröra av antingen ohyra eler osnygghet. Hälsovården i skolan vid' Tölögatan handhades läsåtet 9- av General Mannerheims barnskyddsförbund, som icke avgivit redcgörelse för sin verksamhet. Ovan meddelade uppgifter för läsåret i fråga gti)]a förty icke nämnda skola. Ruotsinkieliset kansakoulut. Ecoles ptimaires suedoises. De svenska folkskolorna. Johtokunta'.. _ Ruotsinkielisten kansakoulujen johtokunt;).,.,joh.on k.uului. kuusi kaupunginvaltuuston valitsemaa jäsntä sekä yksi opettajiston' edustaja, kokoontuf kerto,muskauden 9- jokaisena lukuvuotena kertaa.. Koulujen vi"kailijat olivat tarkastaja, taloudenhoitaja, lääkäri, aluksi, trlutta tammikuun p:stä 9 kouluhoitajatarta sekä kanslia-apulainen ynnä naisja miespuolinen voimistelunneuvoja.. Molemmat viimeksimainitut viranpitäjät valvoivat myöskin suomenkielisten kansakoulujen voimistelunopetusta. Di"ektionen för de svenska folkskolorna, som bestod av sex av stadsfullmäktige utsedda ledamöter ävensom en representant för lfu-kåren,. sammånträdde under ettvart av läsåren 9- ' gånger. Tjänstemän vid skolorna v9.ro inspektorn, ekonomeri, läkare, och frin den januari 9 skolsköterskoli smt (kanslibiträde ävensom kvirmlig och malig gymnastikinstruktör. De två sistnämnda befattningsc havarna övervakade gym'nastikundervisningen jämväl i de finska skolorna.

Opettajistoon kuuluivat allamainitut määrät opettajia ja opettajattaria: Lä'l'a'l'pe'l'sonakn bestöd av nedannämuda antal lärare och lärai-innor: Pe'l'sonnel enseignant. Mp. Mk. Masc. Vakinaisia opettajia. Ordinarie lärare... 0 Koetteeksi otettuja opettajia. Pä prov anställda lärare.. Avonaisen viran hoitajia. Tillförordnade lärare... Virkavapaiden opettajien sijaisia. Vikarier för tjänstlediga lärare... Tnntiopettajia. Timlärare... Yhteensä. Summa (Total) 9-..9-. 9-. Np. Yht. Mp. Np. Yht. Mp. Np. Yht. Kvk. S:a. Mk. Kvk. S:a. Mk. Kvk. S:a. Fem. Total. Masc. Fem. Total. Masc. Fem. Total. 0 00 0 8 8 8 9 0.0 8 8 00 98 0 Opettajista ja opettajattarista. toimi lukuvuosina 9- samalla koulunjohtajina. Palkkausolot. Vakinaisten ja koetteeksi otettujen opettajain ja opettajattar,ien jakautuminen palkkaluokkia ja maksettuja ikäkorotuksia silmällä pitäen käy ilmi seuraavasta taulukosta: Av lärarna och lärarinnorna fungerade läsåren 9- samtidigt såsom skolföreståndare. Lönejö''hållanden. De ordinarie och på prov anställda lärarnas och lärarinnornas fördelning efter avlöningsklasser och utbetalda ålderstillägg framgår av följande tabell: o p e t taj i s t o. - L ä r a r per s 0 na. : s p a k kai u 0 k k a. av l"ö n i n g s k las sen. Alakoulun lokkaopettajattaria. Klasslärarinnor i lägre skola... :.... : s p a k kai u 0 k k a. av ö n i n g s k a s:. e.n. Yläkoulun luokkaopettajattaria. Klasslärarinnor i högre skola Jatkokoulun ammattiaineiden opettajattaria. Lärarinnor i fackämnen i fortsättningsskola.... Laulun ja voimistelun opettajattaria. Lärarinnor i säng och gymnastik.... Apukoulun opettajattaria. Lå.rarinnor i hjälpskola.... 8: s p.a k kai u 0 k k a. 8 av ö n i"n g s kl a s sen. Yläkoulun luokkaopettajia. Klasslärare i högre skola.... Jatkokoulun opettajia. Lärare i fortsättningsskola... Laulun ja veiston opettajia. Lärare i säng och slöjd.... 9: s p a k k a l u 0 k k a. 9 av ö n i n g s kl a s sen. - Jatkokoulun lukuaineiden opettajia ja opettajattaria. Lärare och lärarinnor i läsämnen i fortsättningsskola... -.l_9_.-_ 9, _9_&-.-_. ;!ti lntll tll käkorotusta. - Alderstillägg. 9 - -' 9 - - - 8, 8 l' - - - - -, -, - - - Palkat maksettiin kertomusvuosina elinkustannusindeksin vaihteluja noudattaen voimassa olevan palkka- Lönerna utbetalades under redogörelseåren beroende av växlingama i indextalet för levnadskostnadernaenligt

järjestelmän 'V-X asteikkojen mukaan alla mainituin määrin eri palkka.!uokissa: skalorna V-X i gällande lönsystem med nedannämnda telopp i de olika avlöningsklasserna: Appointements mensuels des instituteuf's et institutrices. Kuukausipalkka, Smk. -- Månadslön, Fmk. Traitements jixes, marcs. :s. kl. :s. kl. 8:s. 8 k. V asteikko. skala... 00: -- 000: -- 00:.-- V 80: -- 00: -- 0: -- Vl 0: -- 00: -- 0: -- X 80: -- 00: -- 0: -- 9:s. 9kl. 00: -- : -- 0: -- 8: -- käkorotus kuukaudelta, Smk. Ålderstillägg per månad, Fmk. Supplements. de traitements, marcs. :s. k. :s. kl. 8:s. 8 kl. 9:s. 9 k. 0:-- 90:-- 00:-- :-- 9:-- 00:-- 0:-- : -- 8: -- 09:-- 0:-- :-- 9:-- 9:--' 0: : - käkorotukset maksettiin ohjesäännön mukaisesti, ja. 0 vuoden palveluksen jälkeen, yhtä suurin määrin kullakin kerralla. Lukuvuonna 9- sovellettiin V ) asteikkoa elo-joulukuussa, V asteikkoa maalis-, kesä- ja heinäkuussa sekä V asteikkoa tammi-, hemi-, huhti- ''ja toukokuussa. Lukuvuonna 9- suoritettiin kaupungin viranpitäjäin pa.lkat V asteikon mukaan helmi-, touko-, kesä- ja heinäkuussa, V asteikon mukaan tammi-, maalis-, huhti- ja elokuussa 'sekä X asteikon mukaan syys-joulukuussa. Lukuvuonna 9- sovellettiin V asteikkoa elokuun, V asteikkoa syys-;-helmikuun ja X asteikkoa maalis-heinäkuun palkkoja maksettaessa.. Virkavapaana oli vähintään päivää seuraava määrä opettajia ja opettajattaria: Alderstiiläggen utföllo reglementsenligt efter, 0ch 0 års tj'änst, varje gång med lika stort belopp. Läsåret 9- tillämpades skala V ) under tiden augusti--dccember, skala V under mars, juni och juli månader samt skala V under januari, febrnari, april (lch maj mlnader. Läsåret 9 erlades stadens befattningshavares löner enligt skala V under februari, maj, juni och juli månader, enligt skala V under januari, mars, april och augusti månader samt enligt skala X under tiden september-december. Läsåret 9-0- tillämpades skala V undcr augusti, skala V under. tiden september-februari ävensom skala X från och med mars till och med juli månad. Tjänstlediga voro för en tid av minst dagar följande antal lärare och lärarinnor: Absences des instituteurs et des insttlttrices 9-. Opettajia. Opettajat- Poissaolotaria. päiviä. Lärare. Lärarinnor. Frånvaro- nsti- nsti- dagar. tuteurs. tutriees.. Absences. Sairauden takia. För sjukdom Muusta syystä. Av annan orsak 8 ayant du'e jou's ou davantage. 9-. H-. Opettajia. Opettajat- Poissaolo- Opettajia. Opettajat- Poissaolotaria.. päiviä. taria..päiviä. Lärare. Lärare. Lärarinnor. FrHnvaro- Lärarinnor. Frånvaro- nsti- nsti- dagar.. nsti- nsti- dagar. tuteurs. tutriees. Absenees. tuteurs. tutrices. Absenees. 88 8 Yhteensä. Summa (Total) 8 9 88 Koulujen jaoitus. Helsingin kaupunki ylläpiti lukuvuosina 9- seuraavanlaisia ruotsinkielisiä kouluja: a) alakouluja, joissa oli kaksi vuosiosastoa ( ja luokka) ja joissa poikia ja tyttöjä opetettiin yhdessä; b) yläkouluja, joissa oli neljä vuosiosastoa (-V luokka) ja joissa poikia ja tyttöjä opetettiin erikseen, lukuunottamatta muutamia harvoja - luokkia; joissa opetus oli yhteinen; ) Vastaa tammikuun p:stä 9 voimassa olevan palkkausjärjestelmän V asteikkoa. Skolor'l'as indelning. Helsingfors stad underhöll läsåren 9- följande olika slag av svenska folkskolor: a) lägre skolor med två årsavdelningar (klass -), gemensamma för gossar och flickor; b) högre skolor med fyra årsavdelningar (klnss V), i vilka gossar och flickcr unrlervisades särskilt, med undantag för ett fåtal klasser, i vilka undervisningen var gemensam; c) fortsättningsskqlor med två årsavde!ningar (kla..c;s ) Motsvarar skala V i det från den.ianuari 9 tillämpade lönsystemet. Opetuslaitokset. Undef't'isningsväsen. 9.

.<; jatkokoulilja; joissa oli käksivus'isastoa' (V ja V luokka) ja joka oli.tarkoitettu yläkoulun' läpikäyneille oppilaille; poikia ja tyttöjä opetettiin eri luokilla; d) heikkojen lasten apukou.lua,.jossaoll viisi vllo.siosastoa ja joka oli tarkoitettu oppilaille, jotka eivät voi ottaa osaa tavalliseen luokkaopetukseen. Luokkien lukumäärä eri kouluissa oli seuraava: V-V) och avsedda för elever, som genomgått hö'gre. folkskolan; gossar och flickor undervisades i särskildaklasser;. d) hjälpskola för svaga.barn, med fem årsavdelningar, avsedd för elever, vilka icke.kunna deltaga i vanlig klassundervisning. Antalet klasser'i de olika skolorna var följande: N ombye des classes. 9-. 9-. 9-. K 0 u u t. S kolo r. Luokkia. - Klasser. - Classes. Ecoles. Alakoulu, yhteisl. Lägre skola, samkl. (Ecole pri-. maire inlit'ieure mixte) - - - - - - - - - - - - - - - - - - Yläkoulu. Högre skola. (Ecole pl'imaire superieure) " poikal. gosskl. (de gal'- yons)..... - - -- -- - - tyttöl: flickkl. (de filles) ---- -- '- - yhteisl. samkl. (mixtes) - - - ---- - - J atkokouhi': Fortsättningsskola (Cours complbmentaiyes) " poikal. gosskl. (de gayyons)..... tyttöl. flickkl. (de lilles) Yhteensä. Summa (Total) Apukoulu, yhteisl. Hjälpskola, samkl. (Ecole mixte pour enlants arrieres)... - -- - - - - ] ] - - -. Opetusajat. Kaikkina kertomuskauden lukuvuosina kansakoulut olivat toiminnassa viikkoa, niistä viikkoa syyslukukaudella ja 0 viikkoa kevätlukukaudella. Varsinaisten lukupäivien lukumäärä oli 9. Syyslukukausi 9 alkoi syyskuun p:nä, jolloin uudet oppilaat sisäänkirjoitettiin, ja päättyi joulukuun '0:nä; kevätlukukausi kesti tammikuun p:stä tou 'kokuim 9 p:än. Pääsiäisloma oli huhtikuun 9:nnestä p:än; muita lupapäiviä oli yhteensä ja ne olivat syyskuun, lokakuun, ja, marraskuun, joulukuun, ja, tammikuun ja, helmikuun ja, maaliskuun sekä toukokuun ja p:nä. Lukuvuonna.9- koulut työskentelivät syyskuun p:stä joulukuun 9 p:än sekä. tammikuun p:stä toukokuun ) :seen; pääsiäisloma o.li huhtikuun :sen ja :nnen päivän välisenä aikana ja helluntailoma toukokuufl - p:nä. Lupapäiyiä oli,.nimittäin syyskuun, lokakuun ja, marraskuun ja, joulukuud Lärotider. Under ettvart av läsåren 9- voro folkskolorna i verksamhet veckor,' därav veckor under höstterminen och 0 veckor under vårterminen. De egentliga läsdagarnas antal var 9. Höstterminen 9 vidtog den septemher, dä nya elever inskrevos, och avslutades den 0 december; vårterminen sträckte sig frän den januari til' den 9 maj.. Påskferierna omfattade tiden 9- april; övriga lovdadagar voro till antalet och inföllo den september,, och oktober, november,, och december, och januari, och februari, mårs samt den loch ] maj. Under läsåret }9- arbetade skolorna september -9 december och januari- maj med påskferier - april och pingstferier S-: maj. Lovdagar, till antalet, voro den september, loch oktober, 0ch november, och december, 0ch februari, april samt c:ch maj.

Ja ; helmikuun ja ; huhtikuun sekä toukokuun ja p:nä. Lukuvuosi 9- kesti syyskuun' p:stä joulukuun 0 p:än sekä tammikuun p:stä toukokuun p:än. Pääsiäisloma oli huhtikuun :nnestä 9 p:än. Muut lupapäivät, luvultaan, olivat syyskuun 8, lokakuun, ja, marraskuun ja, joulukuun,helmikuuri ja 8, maaliskuun ja sekä toukokuun, ja p:nä. Päivittäinen opetusaika oli alakoulussa tuntia, yläkoulussa tuntia ja jatkokoulussa tu].tia sekä viimeksimainitun iltakursseilla tuntia. Heikkojen lasten apukoulussa annettiin opetusta a tuntia päivässä. Opetustunnit olivat eri kouluissa seuraavina päivän tunteina: Alakouluissa: klo 8 ap.- p.; klo 9 ap.-l ip.;.klo p.- ip.; tai klo - ip. Yläkouluissa: klo 8 ap.-l ip.; klo 0 ap.- ip.; klo ap.- ip.; klo p.- ip.; klo 8- ap. ja - ip. tai - ip.; klo 8-0 ap. ja - ip. tai -- ip. Jatkokouluissa: klo 9 ap.- ip. ja iltakursseilla klo -8 ip. Apukoulussa: klo 0 ap.- tai ip. Viikkotuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken lukuvuonn!!- 9- käy ilmi taulusta. Opetusohjelmat. Kouluissa käytettiin alla mainittuja oppikirjoja: Äidinkielessä: B. v. Nandelstadh ja. Frelander, Småbarnens läsebok, ja ; Vera Hjelt, Barnens andra bok; Folkskolans läsebok, ja ; Z. Topelius, Boken oin vårt land sekä Sagor i urval, r ja ; J. L. Runeberg, Fänrik Ståls sägner; Selma Lagerlöf, Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, ja ; Sven Hedin, Från pol till pol;. Verner v. feidenstam, Svenskarna och deras hövdingar; A. Jansson, Vår språklära ; K. J. Hagfors, Folkskolans språklära, ja ja Rättskrivningslära; J. Klockars, Vårt modersmål; Jansson-Thors, Ordlista. Uskonnossa: Raamattu; M. Luther, Lilla katekesen; F. W. Sundwall, Biblisk historia. Maantiedossa: A. Jansson ja M. Thors, Folkskolans geografi; Jotuni-Thors, Skolatlas; M. Thors, Geografiska berä ttelser. Historiassa: B. Estlander, Världshistoria och världskultur sekä Finlands historia; Soininen-Noponen Otelin, Lärobok i historia.. Laskennossa: M. Thors, Räknebok för folkskolan. Mittausopissa: J. Lindfors, Lärobok i geometri för folkskolor. Luonnontiedossa: A. Lilius; Lärob i natutkunskap för folkskolan. Laulussa: M. Wegelius, Sångkurs för folkskolr; Sjung; Gullvivan. Oppilaat. Oppilaiden kokonaismäärä oli syyslukukauden 9 alussa, joista 0 poikia ja tyttöjä. Näistä oli poikaa ja 098 tyttöä eli oppilasta Läsåret 9- omfattade tiden september-0 december och januari- maj. Påskferien varade från och med den till och med den 9 april. Övriga lovdagar, till antalet,inföllo den 8 september,, och oktober, bch november, december, och 8 februari, loch mars samt, och maj. Den dagliga undervisningstiden var i lägre skolan timmar, i högre skolan timmar och i fortsättnigsskolan timmar samt i sistnämnda skolas aftonkurser timmar. hjälpskclanför svaga barn tindervisades eleverna a timmar om dagen. Lektionerna i de oika skolorna voro förlagda till följande av dagens timmar: lägre skolor: kl. 8 f.m.- p.d.; kl 9 f.m.-l e.m; klo p.d.- e.in.; eller klo - e.m.. högre skolor: kl. 8 f.m.-l e.m.; kl. 0 f.m.- e.m.; klo f.m.- e.m.; klo p.d.- e.m.; kl. 8- f.m. och - e.m. eller -- e. m.; klo 8-0 f. m. och - e. m. eler -- e.m. fortsättningsskolor: klo 9 f.m.- e.m. och för afton kurserna klo -8 e.m. hjälpskola: klo 0 f.m.- eller e.m. Veckotimmarnas fördelning på oika undervisningsämnen under läsåret 9- framgr av tab. ]. Undervisningsprogram. Vid undervisningen följdes nedan uppräknade läroböcker: Modersmålet: B. V. Nandelstadh och. Frelander, Småbarnens läsebok, loch ; Vera Hjelt, Barnens andra bok; Folkskolans läsebok loch ; Z. Topelius, Boken om. vårt land samt Sagor i urval, loch ; J. L. Runeberg, Fänrik Ståls sägner; Selma Lagerlöf, Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige,' loch ; Sven Hedin, Från pol till pol; Verner v. Heidenstam, Svenskarna och deras hövdingar; A. Jansson, Vår språklära ; K. J. Hagfors; Folkskolans språklära, loch och Rättskriv.. ningslära; J. Klockars, V årt modersmål; J ansson-thors, Ordlista. Kristendomskunskap: Bibeln; M. Luther, Lilla katekesen; F. W. Sundwall, Biblisk historia. Geografi: A. Jansson och M. Thors, Folkskolans geografi; Jotuni-Thors, Skolatlas; M. Thors, Geografiska berättelser. Historia: B. Estlander, Världshistoria och världskultur samt Finlands historia; Soininen-Noponen-Ottelin, Lärobok i historia. Räkning: M. Th0rs, Räknebok för folkskolan.. Geometri: J. Lindfors, Lärobok j geometri för fclkskolor.. Natukunskap: A. Lilius. Lärobok i naturkunskap. för folkskolan. Sång: M. Wegelius, Sängkurs för folkskolor; Sjung; Gullvivan. Elever. Totalantalet elever var vid början av höstterminen 9', av vilka 0 gossar 9ch flickor. Av dessa kvarstodo gossar och 098 flickor eler elever frän föregående år. Under läsåret

jäljellä edelliseltä vuodelta. Lukuvuoden kuluessa erosi oppilasta ja kouluun otettiin 8 uutta, niin että oppi- - laiden luku kevätlukukauden 9 lopussa oli _ 0. - Lukuvuoden 9- alussa oppilaiden kokonaismäärä oli eli 99 poikaa ja 8 tyttöä. Edelliseltä vuo- -delta oli jäljellä 0 poikaa ja 0 tyttöä eli 08 oppilasta ja lukuvuoden varrella otettiin 9 uutta oppilasta, jota vastoin 88 erosi, joten oppilaiden kokonaismäärä lukuvuoden päättyessä nousi :än. Lukuvuoden 9- alussa oppilaiden kokonaismäärä oli, joista 8 poikaa ja 8 tyttöä. Edelliseltä vuodelta oli jäljellä 0 poikaa ja 99 yttöä eli yhteensä 09 oppilasta. Lukuvuoden varrella kouluun otettujen uusien oppilaiden luku oli 88 ja vuoden kuluessa eronneiden luku, joten siis ruotsinkielisten kansakoulujen koko oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä oli 9l. Koko oppilasmäärä oli lukuvuonna 9-88, seuraavana lukuvuonna se aleni :en ja-lukuvuonna 9-0:en. Oppilaiden jakautuminen eri koulujoen kesken näkyyallaolevasta yhdistelmästä: avgingo elever och intogos i skolan 8 nya, så att elevernas antal vid slutet av vårterminen 9 utgjorde 0. Vid ing-ången av läsa_ret 9- var totalantalet elever, fördelat på 99 gossar och "8 flickor. K varstående från föregående år voro 0 gossar och 0 flickor eler 08 elever och under läsåret intogos 9 nya elever, me dan 88 avgingo, så att totalantalet elever vid läsårets utgång steg till. Vid ingången av läsåret 9- var totalantalet elever, varav 8 gossar och 8 flickor. Från föregående år kvarstodo 0 gosijar och 99 flickor eler inalles 09 elever. Antalet under läsåret nyintagna elever var 88 och under året avgångna, vadan totalantalet svenska folkskolelever vid läsårets slut utgjorde 9 i. Hela elevantalet utgjorde läsåret 9-88, följande läsår nedgick elevantalet till och läsåret 9- till 0. Elevernas fördelning på olika skolor.synes av nedansuende sammanställning: Total des eteves par ecole. 9-. 9-. Luku. Luku. 0' Antal. 0 Antal % Alakoulu. Lägre skola (Er.ole primail'e injerieure) 80 8. 8.0 Yläkoulu. Högre skola (Ecole pl'imail'e superieu'e)... 8. 99.8 Jatkokoulu. Fortsättningsskola (Cours complementaires)... 9.8 _. Apukoulu. Hjälpskola (Ecole PU' enfants a""iel'es)... 9.. Yhteensä. Summa (Total) 88 00.0 00.0 9-. Luku. Antal % 8.. 99..8 0 00.0 Lukuvuoden päättyessä koulussa olleista oppilaista: Av samtliga elever vid läsårets slut: Eleves tl la in de l'annee scolaire, par resultat des etudes. 9-. 9-. uku. Luku. Antal. % Antal. % Sai päästötodistuksen täydellisen oppijakson suoritettuaan. Utdimitterades efter genomgången kurs (Sol'tis de l'ecole avec cel'tificat d' etudes )....8 9. Siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle. Uppflyttades til närmast högre kass (Passes dans une classe supel'ieure)... 0.& - 89. Siirrettij.n ehdollisesti lähinnä ylemmälle luokalle. Uppflyttades villkorligen til närmast högre kass (Passes cond-itionnellement dims une classe supel'ieure)...-....8.9 Jäi ehdoitta luokalle. Kvarstannade ovillkorligen å klassen (Doubles la classe sans conditions)...-.... 8 ;. Yhteensä. Summa (Total) 0 00.0 ) 00.0 9-. Luku. AntaL 8 8 9 %..0 _. 00.0 Pyrki korkeampaan oppilaitokseen. Sökte inträde i högre läroverk (Entres aux ecoles secondail'es)... 0.9 8.8 9.8 ) Sitä paitsi oppilas, joka siirrettiin apukouluun. ) Dessutom Qverflyttades gosse till hjupskola.

.'SJ Lukuvuoden varrella eronneiden oppilaiden jakautuminen eroamisen syyn mukaan näkyy seuraavasta yhdistelmästä: De under läsåret avgångna elevernas fördelnin.efter orsaken tili avgången synes av följande sammanställning: Eteves sortis, par raison de la sortie. Holhoojan muuttaminen toiselle paikkakunnalle. Målsmans flyttning til annan ort (Changement de domicile)... 0 Koulun toimenpide. Läroverkets ingripande (Par le lait de l'ecole)... Varattomuus. Fattigdom (ndigence)...... Sairaus tai heikkous. Sjukdom eller svaghet (Maladie 0 laiblesse de santtf)... Kuolema. Dödsfall (Mort)... Muu tai tuntematon syy. Annan eler okänd'orsak (Autres raisons)........................................... 0 Yhteensä.. Summa (Total) 9-=- Luku. Antal. % 9...8 0.8..8. 00.0 9-. Luku. Antal. % 88 8.8..... 00.0 9-. Luku. %. Antal. 8...... 00.0 Oppilaiden ikä helmikuun p:nä vuosina 9, 9 ja 9 vaihteli :sta 9 vuoteen, kuten seuraavista pro. senttiluvuista tarkemmin ilmenee: Elevernas ålder den februari 9, 9 och 9 varierade mellan och 9 år såsom av nedanstående procenttai närmare framgår:. Age. vuotta. år ((ms)...... 8 9.. 0 ". 9 % 0'. 9.0.8...8. 9. % o. s 9..9.9..0.8 Eleves au flvrier. 9. % 0. 8.8..8.0.0 8. 9 Age; vuotta. år (ans).... ;.... 9. %.0..8 0. [0.0] [0.0] Yhteensä. Summa (Total) 00.0, 9. 9. % %. 0.. '.9.8. 0. 0. 0. 0. [0.0] 00.0 00.0 Oppilaiden äidinkieli oli: Elevernas modersmål var: 9. Langue.maternelle. 0/.0 Ruotsi: Svenska (Suedois)...'...:.. 9.0 Suomi. Finska (Finnois).... ' Muu kieli. Andra språk (A utres langues).... O. '. Yhteensä. Summa (Total) 00.0 9. 9. % % 9.0 9... 0. 0.8 00.0 00.0 Oppilaiden jakautumista vanhempien 'ammatin tai yhteiskunnallisen aseman mukaan valaisevat seuraavat luvut: Prolession des parents. Följande siffrot belysa elevcmas fördelning efter föräldrarnas stånd eler yrke: Virkamiesten tai suurliikkeen harjoittajien lapsia. Barn till tjänstemän och större nllringsidkare. ( Fonctipnnaires et negociants).... Pikkuliikkeen harjoittajien ja palveluskunnan lapsia. Barn til mindre näringsidkare och betjänte (Petit-commeryants et employes subalternes)...:.... Työläisten lapsia. Barn till arbetare (Ouvriers).... 9. %. 9. 9. % %..8.,. 0..8. 9.9 Yhteensä. ------------------------------------ Summa (Total) 00.0 00.0 00.0

8 Syntymäpaikan mukaan oppilaat jakautuivat seuraavalla tavalla: Efter födelseort fördelade sig eleverna på följande sätt: 9. 9. 9. Lieu.de naissance. % % % Helsinki. Helsingfors...:... 8.0 8. 80.. Helsinkiin rajoittuvat kunnat. Til" Helsingfors gränsande kommuner (Banlieue de Helsingfors). 8.8.0 Muut Uudenmaan läänin kunnat. Andra kommuner i Nylands än (Aulres communes du gouu. de Nyland)...;.... 8.0 9. Muut Suomen kunnat. Andra komnluner i Finland (Aulres communes'de Finlande)....8.9.0 Ulkomaat. Utlandet (Elranger)...,.... 9.8. Yhteensä. Summa (Total) 00.0 00.0 00.0 Oppila.idn kotipaikka oli: Lieu de domicile. Elevernas hemod var: Helsinki. Helsingfors...'...'...: '.'... :... 9.8 Helginkiin rajoittuvat kunnat. Till Helsingfors gränsande kommuner (Banlieue de'helsinf!fors). Muut Uudenmaan läänin kunnat. Andra kommuner i Nylands än (Aulres communes du gouv. de Nyland)...:.... 0. Muut Suomen kunnat. Andra kommuner i Finland (A utres communes de Finlandti)... 0. Ulkomaat. Utlandet (Etranger).:.:...:...:.;... 0. 9. 0/ /0 9. 9. % % 9. 9... 0. 0.8 0. 0. [0.0] 0. Yhteensä. Summa (TotalJ 00.0 00.0 00.0 Yksityiskohtaisia tietoja oppilaista annetaan tauluissa 8-. Kouluhuoneistot. Ruotsinkielisillä kansakouluilla oli kertomusvuosina hallussaan allamainituilla tonteilla sijaitsevat, kaupungin omistamat rakennukset,. jotka joulukuun p:nä 9 olivat viedyt kirjoihin seuraavan arvoisina: Detaljuppgifter om eleverna lämnas i tabb. 8-. SkoUokaler. De svenska iolkskolorna disponerade under redogörelseåren å' nedannämnda tomter belägna, staden tillhöriga byggnader, vilka den december 9 voro bokförda t följande värden: Valeur des batzmenls, occupes pat' les ecoles primaires suedoises, marcs. Nikolaink. '8. Nikolaig. 8... :... 0000:- Ratak. 8. Bang. 8... 000: - Annank. 0. Anneg. 0... 80 000: - Porthanink. 8. Porthang. 8... 00: - Topeliusk.. Topeliusg.'... 000:- Toukola. Majstad...... 9.0 000: - Yhteensä, Smk. Summa, Fmk (Tolal) ' 00:- Sitäpaitsi oli kansakoulutarkoituksiin vuokrattu huoneistoja Eläintarhan :ssä, Bölen Kyllikinkadun lo:ssä sekä Pakaan alueella sijaitsevista taloista. Tarkempia tietoja kouluhuoneistoista anntaan taulussa. Kansakoulujen talous. Helsingin kaupungin ylläpitämien kansakoulujen menot ) nousivat kalenterivuosilta 9-.seuraaviin määriin: Dessutom hade iör iolkskoländamål upphyrts lokaler i gårdarna Djurgården n:o och Kyllikkigatan n:o 0 i Böle samt i en gård å Backas. Närmare uppgifter om skollokalerna meddelas i tab.. Folkskolornas ekonomi. Utgiiterna ) för de av Helsingfors stad upprätthållna iolkskolorna stego kalenderåren 9- till följande belopp: ) Menoihin ei tässä ole luettu koulujen omien rakennusten ja vuokrahuoneistojen korjaus- ja ylläpitokustannuksia, jotka. kaupungin tileissä on viety kirjoihin Yleisten töiden pääluokan kohdalle.'. ) Bland utgifterna ha här icke medräknats kostnaderna för reparation ocl:\.underhåll av skolorns egna gårdar och hyrda lokaler, vilka Kostnader'i stadens räkenskaper bokförts under huvudtiteln Allmänna arbeten.

9 Depenses des eeqtes primaires,. mares. Ruotsink. koulut. De svenska sklorna (Eeolss primait'ss suedoises)... 0 98: ' Suomenk. koulut. De finska skolorna (Ecoles pl'imail'es jinnoises)... 8 : Yhteiset menot. Gemensamma utgifter (Depenses communes)... 0 0: 9. 9. 9. 8: 8 : 08 9:. 8 : 9 : 9 0: 0 Yhteensä, Smk. Summa, Fmk (Totat) 9: 908: 90 8: ' Jos yhteiset menot jaetaan ruotsinkielisten' ja imomenkieliste'n kansakoulujen kesken siinä suhteessa, joka.muuten vallitsee koulujen menojen välillä ja ruotsinkielisen pik)mkoulunopettajaseminaarin nauttima avustus vähennetään, nouseyat ruotsinkiel,isten kansakoulujen kokonaiskustannukset vuonna 989: markkaan, vuonna 9 8: 98 markkaan ja vuonna 9 998: markkaan. Kun oppilaiden keskimääräinen luku samoina vuosina 9li 8, ja 9, oli siis keskikustannus oppilasta kohden vuonna 9 8: markkaa, vuonna. 9 00: 8 markkaa ja vuonna 9 : markkaa: Taulu 8 antaa tarkempia tietoja kustannusten jakautumisesta eri menoerien kesken:' Kaupungin ruotsln- ja suomenkielisten kansakoulujen yhteiset tulot nousivat kei'tomusvuosina seuraaviin määrun: Om de gemensamma utgifterna fördelas' mellan de 'svenska och de finska skolorna i samma proportion som' skolornas övriga u.gifter samt den bland utgifterna ingående subventionen åt svenska småskolseminarietav, drages, stiger, totalkostnaden för de svenska folkskolorna år 9 till l'mk 89:, år 9 till Fhk 8: 98 och år '9 tillfmk 998:. Då medelantalet elever under samma år var resp. 8, och 9, steg alltså medelkos:tnaden. per elev år 9 till Fmk 8:, år 9 till Fmk 00: 8 och år 9 till Fmk :. Tab. 8 lämnar närmare uppgifter angåcnde kostnadernas fördelning på ohkä utgifts 'kontio nkomsterna från stadens svenska och finska folkskoler stego under redogörelseåren till följande belopp: Reeettes ties eeoles primaires, mal'es. '9. 9. Valtionapu. Statsbidrag (Subvention de l'etat)... 000:- 00: - [,00: -:;- Lahjoitettui.en 'rahastojen kaupunginkassaan suoritetut kqrot. Tili stadskassan inbetalade räntor å donerade fonder (nter8ts des jonds de donations)... '.: 09 89: 08 9: 9 K9rvaus muista kunnista kotoisin olevien oppilaiden koulunkäynnistä. Ersättning,f!ir i andra kommuner hemmahötande barns skolgång (Tax payet pal' au/t'es communes)... 88: 8 : - 090: 8 9. Yhteensä, Smk: Summa, Fmk (Total) 8: 9 8: 08 8: Sen lisäksi valtio suoritti kaupungille kansakoulu lasten kesäsiirtola ylläpitämisestä koituneiden menojen kor. vaukseksi vuonna 9 8: 0 markkaa,vuonna,90000 markkaa ja vuonna 9 : 8 markkaa. Lahioitusrahastot. Helsingin kaupungille kansakoulutarkoituksiin lahjoitettujen rahastojen pääoma määrä oli joulukuun p:nä 9 89: 8 markkaa, samana päivänä vuonna 9: markkaa ja vuonna 9 880: 9 markkaa. Rahastojen korkovaroista jaettiin apurahoina vuonna 9,889: 8 markkaa, V)lOnna 99 90: markkaa ja vuonna 999: 8 markkaa. Taulussa annetaan tarkempia tietoja niistä tarkoituksista, joihin korot on käytetty. Oppilaiden kesävirkistys. Samoinkuin aikaisempinakin vuosina järjesti Helsingin kansakoulujen opettaja- ja opettajatarylidistys (Helsingfors folkskolors lärar-. och lä.rarineförening).. myöskin: kesinä 9--,- ruotsinkie- Ytterligare ersatte statsverket stadens utgifter för underhåll av sqmmarkolonier. för folkskolbarn år 9 med Fmk 8: 0, år 9 med Fmk 0 000: - och år 9 med Fmk :" 8. Donationsfonderna. Kapitalbeloppet av til Helsingfors stad för folkskoländamål donerade fonder uppgick den december 9. til Fmk 89: 8, samma dag år 9 til Fmk : och år 9 till Fmk, 88 0: 9. Av fondernas räntemedel utbetalades under år 9 Fmk 8 89: 8, under år 9 Fmk 990: och. under år 9 Fmk 99: 8. Tab. lämnar närmare upplysningar om de ändamål, för vilka räntemedlen använts.. Elevernas. sommarrekreation. Liksom under tidigare år beredde Helsingfors folkskolors lärar- och lärarinneförening somrarna 9-'-- ele,ver i d 'svnska fplks!:ol0'l:a tiluälle att ul!dct sommarjer.ien vistap J;tlQ..j

0 listen kansakoulujen oppilaille tilaisuuksia oleskella kesäloman aikana maaseudulla osin yhdistysen' ylläpitämissä kesäsiirtoloissa,. osin omaisten ja ystäväin luona; viimemainitussa tapauksessa yhdistyksen toiminta kohdistui matkalippujen hankkimiseen asianomaisille paikkakunnille ja takaisin. Alla olevista luvuista' ilmenee niiden lasten lukumäärä, jotka täten saivat kipeästi kaipaamaansa virkistystä, sekä tästä aiheutuneet kustannukset:. Eleves ayant.passe l'etb la campagne. dels i av föreningen upprätthållna sommarkolonier, dels hos anhöriga och vänner, i vilket sistnämnda all föreningens verksamhet bestod i anskaffandet av tur- och returbiljetter till och från resp. orter. Nedanstående siffror ange' antalet barn, som sålllnda erhöllo en välhehövlig rekreation, ävensom därav föranledda kostnader: 9. 9. 9. Siirtoloita. Kolonier (Colonies de vacances)...'..,."..."." Siirtoloihin sijoitettuja lapsia. Barn i kolonier (Enfants dans les colonies)... 00 9 Yksityisiin perheisiin sijoitettuja lapsia.' Hos privata familjer placerade barn (Enfants chez ies particuliers).,...,.",.,.,,...,...",...,...,...".,... Menoja, Smk. Utgifter, Fmk (Depenses, marcs)... _..._...:... 99: 9: 0 0: 0 Kaupungin avustus, Srnk, Stadens bidrag, Fmk. (Subvention de la ville, marcs) 09: 0 : 8 98: Siirtolat sijaitsivat Järvenpään kartanon lähellä sijaitsevassa kesäkoti Aurorassa ja Frisansin talossa,' molemmat Espoon pitäjässä, sekä Järvenpään aseman lähellä olevassa Hermansin talossa. Sekalaisia tietoja. Syksyllä 9 kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin kansakoulujen uuden ohjesäännön. jota kouluhallitus kuitenkaan ei ehtinyt vahvistaa kuluvan lukuvuoden aikana. Tarkastajaneuvosto laati kevätlukukaudella 9 ja lähetti kaupunginvaltuustole ehdotuksen mainitun ohjesäännön :ssä edellytetyksi neuvoston johtosäännöksi. Huhtikuun p:nä 9 kouluhallitus julkaisi kansakoulunjohtajain johtosäännön, jossa mainittujen viranpitäjäin virkatehtäviä oli jossain määrin lisätty. Tämän johdosta kaupunginvaltuusto korotti johtajanpalkkion 000 markkaan vuodessa ja lisäpalkkion jokaiselta luokalta 00 markkaan. Johtokunta oli puolestaan ehdottanut, että mainittu palkkio olisi 00 markkaa sekä sitäpaitsi, että kansakoulunopettaja, joka oli toiminut koulimjohtajana, eräin ehdoin' olisi oike\ltettu saamaan korotetun eläkkeen. Huhtikuun p:nä 9 päivätyssä kirjelmässä opetusministeriö ilmoitti, että kesäkuun 9 p:nä 9 nimittämiskirjoista y.m. annetun lain määräykset eivät koskeneet kaupunkien kansakoulunopettajia. Toukokuun p:nä 9 päivätyssä kirjelmässä rahatoimikamari ilmoitti, että kansakoulujen opettajiston. sekä vakinainen että varaedustaja ruotsinkielisten kansakoulujen johtokunnassa olivat oikeutetut saamaan palkkion osanotostaan johtokunnan kokouksiin. Kansakoulujen johtokuntain ehdotuksesta kaupunginvaltuusto vahvisti muista kunnista kqtoisin olevista kansakoulunoppilaisia suoriiettavan maksun 00 markaksi kevät- ja 0 markaksi syyslukukaudelta. Tässä yhteydessä mainittakoon, että Uudenmaan läänin inaaherra marraskuun p:nä 9 oli hylännyt Kolonierna voro förlagda til Aurora sommarhemmet invid Träskända gård och Frisans gård, vardera i Esbo socken, ävel!som till Hermans lägenhet invid Järvenpää station.. Divet'se meddelanden. Ett nytt reglemente för stadens folkskolor godkändes av stadsfullruä.ktige hösten 9, men hann icke av skolstyrelsen stadfästas under löpande läsår. nspektorskollegiet utarbetade under vårterminen 9 och insände till stadsfullmäktige ett förslag till sådan instruktion för kollegiet, som förutsättes i i sagda reglemente. Den 'l!-pril 9 utfärdade skolstyrelsen en instruktion för folkskclföreståndare, genom vilken nämnda befattningsha.vares åligganden i någon män ökades. Med anledning därav höjde stadsfullmäktige föreståndararvodet till Fmk 000: - per år och tilläggsarvodet för varje klass till Fmk 00: -. Direktionen hade för sin del föreslagit, att nämnda arvode skulle utgå med Fmk 00: - samt dessutom att folkskollärare, som fungerat såsom skolföreståndare' på vissa villkor skulle vara berättigad till förhöjd pension. skrivelse av den april 9 meddelade undervisningsministeriet, att bestämmelserna i lagen av den 9 juni 9 angående u'tnämningsbrev m.m. icke.gällde folkskollärare i stad. skrivelse av den maj 9 meddelade drätselkammaren, att såväl den ordinarie representanten för folkskollärarkåren i direktionen för de svenska folkskolorna som dennes suppleant var berättigad att uppbära arvode för deltagande i direktionens sammanträden. Pä förslag av folkskoldirektionerna faststäude stadsfullmäktige den avgift, som under år 9 bör erläggas av folkskolelever-;- hemmahörande i annan kommun, till Fmk 00: - för vår- och Fmk 0: - för höstterminen. sammanhang härmed mä nämnas, att Kyrkslätt

Kirkkonummen kunnan vaatimuksen saada korvaus erään Helsingistä kotoisin olevan oppilaan koulumaksusta, sittenkuin oli selvitetty, että lupaa oppilaan btta miseen Kirkkonummen kouluun. ei ollut hankittu oppivelvollisuuslain määräysten mukaisesti. Johtokunta päätti toukokuun p:nä 9, että Käpylässä saman vuoden syksystä ryhdyttäisiin ylläpitämään ruotsinkielistä alakansakoulua. Tiedonantokirjanen jatkokoulun tarkoituksesta ja työtavoista julkaistiin toukokuussa 9.. Syksystä 9 lähtien - oli Calonius"':""Lindqvh:tin - keittokirjaa Flickornas kokbok käytettävä kotitalouden oppikirjana jatkokoulussa.. Marraskuussa 9 ylir,lpettaja R. Hollmerus piti ruotsinkielisten kansakou?n opettajistole luentoa käsittävän luentosarjan, j<;hon liittyi koetunteja lukemisen ja kirj allisu ustutkimuksen metodiikassa. J: H. Pestalozzin kuoleman satavuotismuistoa juhlittiin kouluissa helmikuun p:nä 9. Flooran päivänä, toukokuun :ntena, ylemmät. luokat tekivät yhteisen huviretken Seurasaareen, minne jokainen luokka istutti tammen koulunkäyntinsä muistoksi. Helsingin säästöpankin 00-vuotispäivän - muistoksi pankin isännät olivat huhtikuun 8 p:nä 9. perustaneet. Helsingfors sparbanks jubileumsfond nimisen rahaston, jonka pääoma oli 00000 markkaa; ja määränneet, että rahaston korkovaroista puolet oli annettava apurahoina ruotsinkielisten 'kansakoulujen oppilaille. Huhtikuun p:nä 9 pitämässään kokouksessa ruotsinkielisten kansakoulujen johtokunta hyväksyi säästöpankin johto unnan ohjeiden mukaan laaditut järjestyssäännöt, joiden mukaan nämä apurahat jaettaisiin. _ 'Maaliskuun p:nä 9 johtokunta päätti, että Jenny Freden bergin ra vitsemisrahaston kor :il:ovara t käytettäisiin maitoannosten jakamiseksi jollekin hyvätapaiselle, aliravitulle Cygnaeuksenkoulun tai luokan oppilaalle ja kansakoululasten ravitsemisrahaston samaan tarkoitukseen jossakin muussa kaupungin ruotsinkielisessä kansakoul ussa. K. H. Renlundin rahaston apurahain jaon yhteydessä' johtokunta vuonna 9 päätti korottaa apurahat lahjoituskirjan määräysten mukaan suurimpaan mahdolliseen määrään, 00 markkaan. Veistonopettaja A. G. Sigfrids vapautettiin opetustunnista viikossa astuttuaan veistonopettajan johtajan virkaan. Kansakoulunopettaja A. Jansson otti kesällä 9 rahatoimikamarin apurahoin osaa Norjan Liliehammerissa pidettyyn pohjoismaiseen koulukokoukseen. Kansa. koulunopettaja T. Häggströmille myönnettiin keväällä 9 8000 marka:n kunnallinen stipendi kansakoulut yön. tutkimiseksi Skandinaviassa. Toukokuun p:nä 9 johtokunta myönsi virkaeron taloudenhoitajalleen ja sihteerilleen filosofiantohtori A. Mickwitzille.seuraavan syyskuun p:stä lukien ja valitsi kommuns fordran att för en i Helsingfors hemmahörandc elev erhålla skolavgift, blivit av landshövdinger. i Nylanrls än genom utslag av den noyember 9 förkastad, se dan utrett blivit, att tillstånd för elevens intagande i Kyrkslätt skola icke i enlighet med stadgandena i läro-' plil\tslagen utverkats. Direktionen beslöt den maj 9, att en lägre svensk folkskola från hösten samma år skull.e upprätthållas i' Kotthy. En - upplysningsskrift angående fortsättningsskolans ändamål och arbetssätt utgavs i maj 9. Från och med hösten 9 skl.e Flickornas kokbok av Calonius och Linc!-qvi<it användas såsom lärohok i huslig ekonomi i fortsättnillgsskolan,.. november 9 höll överläraren' R Hollmerus för den svenska folkskollärarpcrsonalen en serie av föreläsningar jämte provlektioner över läsningeus och litteraturstudiets metodik. Hundraårsminnet av J. H. Pestalozzis död högtidlighölls den februari 9 genom fester i skolorna. Floradagen, den maj, hade de högre klasserna en gemensam utfärd till Fölisön, där varje klass planterade en ek till minne av sin skolgång. För hugfästande av Helsingfors sparbanks OO-års dag hade bankens principaler den 8 april 9 stiftat en Helsingfors sparbanks juhileumsfond benämnd fond.med ett kapitalbelopp på Fmk 00000: - ävensom bestämt, att av fondens räntemedel hälften skulle utbetalas såsom stipen::ier åt svenska folkskolelever. Vid sammarrträde den april 9 antog direktionen för de svenska folkskolorna i enlighet med sparbanksstyrelseus direktiv ordningsregler för utgi;,'ande av dessa stipendier. Den mars 9 beslöt direktionen, att räntcmedlen å Jenny Fredenbergs bespisningsfond skulle användas för utdelning av mjölkportioner åt någon välartad, undernärd elev i klass eller i Cygnaeusskolan samt att räntorna å en anna.n, b espisningsfonden benämnd fond skulleanvändas för enahanda ändamål i stadens övriga svenska folkskolor. samband med utdelningen av stipendier ur K. H. Renlunds fond beslöt direktionen år 9 höja stipen.. dierna till rlet enligt bestämmelserna i donationsbrevet högsta möjliga beloppet Fmk 00:-. Slöjdläraren A. G. Sigfrids befriades, efter det han tili trätt föreståndarbefattningen för slöjdundervisningen, från undervisningstimmar i veckan... Folkskolläraren A. Jansson deltog sommarenl9 med understöd av di-ätsfllkamaren i ett nordiskt skolmöte i Lillehammer i Norge. Folk..c:kolläraren T. Häggström beviljades våren 9 ett kommunalt stipeudium på Fmk 8000: - för studium av folkskolarbetet i Skandinavien; Dim maj 9 beviljade direktionen avsked åt sin ekonom och sekreterare fi).osofiedoktorn A. Mickwitz, räknat från den därpåföljande september, och utsåg i

hänen sijaansa maini"ttuihin virkoihin varatuomari L. Meruksen.... Terveydenhoito. 'Ruotsinkielisten kansakoulujen terveyderihoidosta lukuvuosina 9- ),oli silloiien 'koululääkäri professori R. Sievers' antanut.kaksi vuosiselontekoa, joiden sisältö oli pääkohdissaan seuraava:, Samaten kuin 'edeliisinävuosina tarkastettiin lukuvuosina 9- kaikkien, ja V luokkain oppilai den terveydentila. Sitäpaitsi tarkastettiin yksityisiä oppilaita osm taajoilla käynneillä' asianomaisissa kouluhuoneistoissa, osin' päivittäisillä vastaanotoilla' koululääkärin luona. Tarpeen vaatiessa annettiin oppilaille 'kirjallinen suositus tai kouluhoitajatar saattoi heidät kaupungin silmä-,. korva-, nenä-, kurkku- ja hammastautien poliklinikoihin. - Edellä mainittujen oppilaiden yleiseen terveydentilaån kohdistuvien joukkotarkastusten tulokset, käyvät ilmi 'taulusta. r luokkain uusien oppilaiden siirnäin ja korvain tarkastus 'osoitti ainoastaan harvoja poikkeuksia normaalitilasta. Lukuvuonna 9- merkittiin 8 likinäköisyyden ja 0 heikentyneen kuulon tåpausta sekä, joitakin yksityisiä tapauksia luomikatarria ja' flykteenejä. Seuraavana lukuvuonna todettiin heikentyneen kuulon tapausta, tapausta luomikatarria, tapausta flykteenejä ja tapausta kierosilmäisyyttä.' Kulkutauteja ei' esiintynyt mainittavassa määrässä. Osanotosta voimistelunopettikseen oli vapautettu kym menkunta.oppilasta. Koulujen terveydenhoidossa avusti lääkäriä yksi ja tammikuun p:stä 9 kaksi kouluhoitajatarta, jotka syyslukukauden alussa ja kevätlukukauden jälkipuolis 'kolla punnitsivat ja mittasivat oppilaat sekä säännöllisesti valvoivat heidän siisteyttään. Edelleen oli kouluhoitajattarien tehtävänä antaa neuvoja ja ohjeita terveydenhoitoa 'koskevissa kysymyksissä, vähintään kerran viikossa määräaikana: olla, tavattavana joka koulussa, milloin siihen oli syytä, käydä oppilaiden kodeissa, järjestää kokouksia terveydenhoitoa koskevien' kysymysten pohtimiseksi oppilaiden vanhempien kanssa, ehdottaa luokkaopettajain kanssa keskusteltuaan koululääkärille oppilaita 'kesäsiirtoloihin otettaviksi y.m. Kaikista oppilaista laadittiin terveykorttiluettelo. Ratakadun kansakoulun terveydenhoidosta huolehti lukuvuonna 9- Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto, joka oli järjestänyt toimintansa koulussa samoin kuin edellisenä vuonna. heikkoa lasta sai liiton toimesta kesällä 9 oleskella sen kesäsiirtolasså Sköld vikissä., Ruotsinkieliset kansakoulut menettivät lukuvuonna 9- monivuotisen suositun koululääkärinsä professori R.' Sieversin, jolle kaupunginvaltuusto lokakuun hans ställe til nämnda befattningar vieehäradshöviiingen L. Merus. H tilsovård. Rörnde. hälsovården 'i de svenska folkskoorna under läsåren 9- ) harle dåvaranrle skolläkaren professorn R. Sievers avgivit tvenne årsredogörelser av i huvudsak följande innehåll: likhet m!;!d föregående år verkställdes läsåren 9-0---'- grupp- oeh massunderf'ökningar beträffande hälsotillståndet hos eleverna i klass, geh V. Dessutom undersöktes enskilrla elever. dels, vid titt oeh oita skeende besök i rcsp. skollokaler, dels virl dagliga' mottagningar i skolläkarens hem. Vid förefallande behov rekommenderades elever skriftligen eller ledsagarles av skolsköterska till stadens polikliniker för ögon-, öron-, näs-, hals- oeh tandsj ukdomar. Resultatet av förenämnda massundersökningar i av seende å elevernas allmänna 'hälsotillstånd framgå av tab.. Detaljgranskningen av ögon oeh öron hos de i klass intagna nya elevema påvisade endast i ett fåtal fall avvikelser frän normala förhålanden.', Läsåret 9- anteeknades 8 fall av närsynthet oeh 0 fall ClV nedsatt hösel samt några enstaka fal av ögonloeks'i katarr oen flyktäner. Följande läsår konstaterades Jall av nedsatt hörsel, fall av ögonloekskatarr, fall av flyktäner oeh fall av skevning. Epidemiska sjukdomar förekommo ieke i större utsträekning. Från del:, tagande i gymnastikundervisningen var ett tiotal elever befriat. Vid hälsovården i skolorna biträddes läkaren av en oeh från den januai-i 9 av två skolsköterskor, vilka vid nöstterminens,början oeh under senare delen av vårterminel) vägde oeh rnätte elevema samt regelbudet undersökte dem i avseende å deras renlighet. Vidare ålåg det sköterskorna att ge råd oeh anvisningar i hälsovårds" frågor, att minst en gång i veekan på bestämd tid stå att träffa i varje skola, att om skäl di\.rtill förelåg besöka elevernas hem, att anordna sammankomster för dryft ning av hygieniska frågor 'med elevernas föräldrar, att för skoläkaren efter samråd med klasslärama föreslå elever til vistelse i sommarkolonier m.m. Över samtliga elever upprättades ett hälsokortregister. _. Hälsovård,en i folkskolan vid Bangatan handnades läs.. 'året 9- av General Mannerheims barnskyddsfqrbund, som ordnat sin verksarnhet i skolan på samma sätt som föregående år. Wena barn bereddes tillfäue att under sommaren 9 vistas i förbundets sommarkoloni å Sköldvik. De svenska folkskolorna förlorade läsåret 9- sin mångåriga omtyekta skolläkare' professorn R. Sievers, som den 0 oktober 9 av stadsfullmäktige beviljades ansökt avsked frän sin.befattning, räknat' frän den ) Lukuvuonna 9- Kenraali Mannerheimin lastensuojelulautakunta huolehti Ratakadun kansakoulun tervey 'denhoiäosta:. ) Läsä-ret 9- handllade General Mannerheims barnskyddsförbund hälsovården i folkskolan vid Bangatan. '

_ 0 p:nä 9 hakemuksest"" myönsi er9n virastaan tamm" kuun p:stä lukien.. Viransijaisena professqri Sievers kuitenkin hoiti koulu lääkärin virkaa mainitusta ajankohdasta maaliskuun 'p:än, jolloin ruotsinkielisten kansakoulujen - vastavalittu lääkäri lääketieteenlisensiaatti H. -Simdelius astui toimeensa. Viimemainittu antbimainittujen koulujen terveydenhoidosta lukuvuonna 9- kertomuksen, jonka pääkohdat seuraavassa_ esitetään: Oppilaiden yleinen terveydentila oli -syyslukukaudella. hyvä.. KeväUukukaudella raivosi Helsingissä laajalle levinnyt, mutta laadultaan sangen lievä tuhkarokkoepidemia, jonka aikana tähän tautiin sairastui suuri määrä ruotsinkielisten kansakoulujenkin oppilaita, melkeinpä kaikki ne lapset, joissa ei ollut sitä aikaisemmin ollut. Muita tarttuvia tauteja esiintyi ainoastaan yksityisiä tapauksia tulirokkoa ja hinkuyskää., ja V luokkain oppilaiden tavanmukainen lääkäridtarkastj.s toimitettiin lukuvuoden kuluessa. Sen tulos oppilaiden ruumiin rakenteeseen ja ravitsemustilaan nähden käy ilmi taulusta. -Tarkastettujen oppilaiden lukumäärä oli luokalla 80, luokalla ja V luo" kalla, ja heissä todettun seuraavat taudit tai häiriöt: : januarl Såsom' tjänstförrättande handhade professorn Sievers dock skolläkartjänsten från nämnda tidpunkt till den mars; då nyutnämnde läkaren vid. de svenska folkskolormi. medicinelicentiaten ;H. Sundelius tillträdde sin befattning. Den-sistnäinnde avga:v-en-beriittelse över hälsotillståndet i sagda skolor underii-såret 9-, ur vilken ett sammandrag meddelashärndan:. Det allmänna hälsotillståndet hos elevema.var under höstterminen gott... Under vårterminen härjade. en utbredd, men till sin art rätt gdartad mässlingsepidemi j Helsingfors, vilken sjukdom även angrep ett stort antal elever i de svenska. folkskolorna. Nästan 'alla de' bam, som icke tidigare haft sjukdomen insjuknade nu i densamma,. Av övriga smittsamma sjukdomar förekommo ndat enstaka fall'av schårlakansfeber och kikhosta. - Sedvanlig läkarundersökning avo eleverna. i' klass, och V verkställdes under läsårets förlopp. Resultatet därav, såvitt det berör elevemas kroppsbyggnad och näringstillstånd, framgår av tab.. Antalet undersökta eleveryar i klass 80, i klass och i klass vi ochhos dem konstater;tdes fljande. sjukdomar eller anomalier: M aladies constatees chez des tfleves dans les tfcoles primaires suedoises, l' anntfe scolaire 9-. Turvonneita rauhasia. Ansvälda halskörtlar (Glandes enftees)...:... Kalpeus. Bleklagtutseende (Pdles-couleu.. s).:... ;...,... 8 Kieroselkä. Ryggradskrökningar (Scoliose)... Risataudin jälkiä. Spår efter rakitis (Rachitisme)... 9 Keuhkotapti. Lungtuberkulos (Tuberculose pulmonaire).... Keuokatarrin oireita. Katarrala. symtom från lungorna (ymptmes d'un catarrhe pulmonaire-)... :...:... 9 airaaloisia muutoksia ydämessä. Hjärtaffektioner (Altections du coeur).... Sidekalvonkatarreja: Bindhinnekatarr (Conionctivite)... Taittamishäiriöitä. Refraktionsanomalier (A nomalies de refraction)..... Heikentynyt kuulo. Nedsatt hörsel (Surdite)... 8 Struma. Struma (Glande thyreo'ide hypertrophiee)..... hotauteja. Hudsjukdomar (M aladies de la peau)... Nielurisojen liikakasvu. Hypertofiska tqnsiller (Tonsitles hypertrophijes)... Nenätatiteja. Näsaffektioner (Maladies du nez)... 9 Änkytys. Stamning (Begayement)...,... Luokka.. Luku. Anta\. % Anta\..9 0.0 ".. 0.. 8. :;J. 0.0 0. 0.9 8.. -. % 0.8.0 9. 0.8 0......9.0.9.. 0. Classe. V. Luku. Antal. 0 0 8 0 0 9 9 9 %.8.0.0... 8 0.:8.-...0..l. Vertailiessa edellämainittujen tarkastusten tuloksia aikaisempien vuosien vastaaviin tuloksiin voimme eräisiin yksityiskohtiin nähden todeta sangen suuria eroavaisuuksia. Tämä koskee erittäinkin turvonneita kaularauhasia, vähäverisyyttä ja kieroselkää, joita lukuvuonna 9"':"" on merkitty tuntuvasti useampia. tapauksia kuin aikaisemmin. Tämä asiaintila _ei johdu sitä, että oppilaiden terveydentila olisi vastaavassa määrässä- huonontunut, vaan niistä jossain määrin erilaisista periaatteista, joita Vid jämförelse av förenämrida undersökningars resul tat med dem från tidigare år kunna rätt stora olikheter i en del detaljer konstateras. Detta gäller särskilt befräffande förekomsten av svullna' halskörthi.r,»blodbris) och ryggradskrökningar, vilka anomajier för läs. året 9-- finnasantecknade i'betydligt 'större antal fal: än förr. Detta sakförhållande beror.icke därpå, att 'hälsotillståndet hos eleverna i motsv-arande grad skulje försämrats utan på något olika principer, iom.. gjorlsig

molemmat vuoden varrella to.irnineet koululääkärit ovat tarkastuksissaan soveltaneet. Siten on oppilailla, joiden kaulassa on tunnustelemalla tcdettu vaikkapa harvojalån lievästi turvonneita rauhasia, nykyään merkitty olevan turvonneet kaularauhaset. Nimike vähäverisyys on korvattu nimikkeellä kalpeus, joka ei edellytä varsinaista anemiaa. Kieroselkäisyyteen on luettu lievemmätkin ryhtiviat. Saamaan lääkärinhoitoa sekä ryhmätarkastuksissa että lääkärin käynneillä eri kouluissa todettujen sairaudentilain johdosta on toimitettu seuraavat määrät oppilaita: silmäpoliklinikkaan, korvapoliklinikkaan 09, keuhkotautisten tiedonantotoimistoon ja poliklinikkaan, lasten poliklinikkaan, derma tologisen osaston poliklinikkaan, raajarikkoisten huoltolaitoksen poliklinikkaan, kirurgiseen poliklinikkaan, sisätautien poliklinikkaan ja ihotautien erikoislääkärin luo 0. Kouluhoitajattaret avustivat koululääkäriä samalla tapaa kuin aikaisemmin. Lukuvuoden kuluessa he suorittivat 9 siisteystarli:astusta ja kävivät 8 kotikäynnillä oppilaiden ja heidän vanhempiensa luona. gällande vid de tvnne under året verksamma skolläkarnas undersökningar. Av den senare hava svullna halskörllar antecknats föreligga hos elever; där cndast ett fåtal även lättare ansvällda körtlar å halsen kunnat palperas. Rubriken blodbrist har ersatts med rubriken bleklagt utseende, vilket icke förutsätter förekomsten av en verklig anämi. Beträffande ryggradskrökningama är att anteckna, att även lindrigare grader av hållningsfel medräknats.. Till läkarbehandling iör vid såväl massundersökningama som vid läkarens besök i de olika sko0ma påträffade 'sjukdomstillstånd hava hänvisats följande antal elever: till ögonpoliklinik, öronpoliklinik 09, lpplysningsbyrån ocb polikliniken för tuherkulösa, bampoliklinik, dermatologiska avdelningens PQliklinik, vanföreanstaltens poliklinik, kirurgisk poliklinik, medicinsk poliklinik och till spedalist i hudsjukdomar 0. Skolsköterskoma biträdde skolläkaren på' samma sätt som förut. Under läsåret utförde sköterskorna 9 renligbetsundersöknigar samt gjorde 8 hembesök hos eleverna och deras föräldrar. l\mmattiopetuslaitosten tarkastus. nspection de [' enseignement professionnel. nspektionen av yrkesundervisningsanstalterna. Johtokunta. Helsingin kaupungin ammattiopetuslaitosten johtokuntaan kuului puheenjohtaja ja kuusi kaupunginvaltuuston kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joista johtokunta valitsi varapuheenjohtajan. Johtokunnan kokouksissa olivat saapuvilla moiemmat. kunnalliset ammattientarkastajat, joilla oli oikeus ottaa osaa keskusteluihin, mutta ei päätösten tekoon. Sihteerinä toimi ammattientarkastaja A. Breitholtz. Vuonna 9 johtokunta kokoontui 9 kertaa, lukuvuonna 9-0 kertaa.ja lukuvuonna 9-- kertaa. Käsitellyt asiat y. m. Vuonna johtokunta laati sekä kaupungin ammattiopetuslaitosten johtokunnan että kaikkien näiden eri laitosten' ohjesääntöehdotukset. samoin kuin mainittujen laitosten kunnallisten tarkastajain johtosääntöehdotuksen; lokakuun p:nä 9 kaupunginvaltuusto vahvisti nämä ehdotukset eräin muutoksin ja lisäyksin. Johtokunnan aloitteesta rakennettiin valmistavalle poikain ammattikoululle Neitsytpolun tontille n:o työpajarakennus, jonka koulu syyslukukaudella 9 voi ottaa käytäntöön. Dil'ektionen för Helsingfors stads yrkesundervisningsanstalter bestod av en ordförande och sex av stadsfullmäktige för två år isänder valda ledamöter, bland vilka direktionen utsåg viceordförande. Vid direktionens sammanträden närvoro de båda komolunala yrkesinspektörerna med rätt att deltaga i förhandlingarna men ej i besluten. Sekreterargöromåen sköttes av yrkesinspektören A. Breitholtz. År 9 sammanträdde direktionen 9 gånger, läsåret 9-0 gånger och äsåret 9-- gånger. Handlagda äl'enden m. m. År 9 utarbetade direktionen förslag till reglementen för såvä direktionen för stadens yrkesundervisningsanstater som för envar av dessa anstalter särskilt ävensom till instruktiol för de kommunala inspektörema för nämnda anstalter, vilka förslag med en del ändringar.och tillägg fastställdes av stadsfullmäktige den oktober 9. På initiativ av direktionen uppfördes för förberedande yrkesskolan för gossar e'n verkstadsbyggnad på tomten n:o vid Jungfrustigen, vilken skolan höstterminen 9 kunde taga-j besittning...

Syyskuun p:nä 9 kaupunginvaltuusto vahvisti taideteollisuuskeskuskoulun uudesti j ärj estelyn su untaviivat, mikä tulee suuresti, helpoittamaan johtokunnalle tämän vaikean kysymyksen lopullista ratkaisua. Kevätlukukaudella 9 )ohtokunnan jäsenet' tarkastivat molemmat valmistavat ammattikoulut. Poikakoulun uuden työpajarakennuksen todettiin vastaavan tarkoitustaan ja sen järjestely sai osakseen yleisen tunnustuksen. Myöskin valmistava tyttöjen ammattikoulu toimi kiitettävällä tavalla, mutta sen huoneisto antoi, aihetta vakaviin muistutuksiin. Se oli niin perusteellisen korjaamisen tarpeessa, että oli epäiltävää, kannattiko tähän tarkoitukseen uhrata kaupungin var9ja, etenkin kun, vuokras'opimus päättyisi kesäkuun p:nä 98. Jo tästä syystä oli oman talon aikaansaamista koululle koskevan kysymyksen ratkaisemista kiirehdittävä, ja rahatoimikamari asettikin lokakuun 9 p:nä9 asiaa valmistelemaan komitean, jossa johtokuntaa edustivat sen puheenjohtaja ja valmistavan tyttöjen ammattikoulun johtajatar. Kaupungin rakennuskonttori sai tehtäväkseen laatia Kansakoulukadun tonteille n:ot -- teetettävän koulurakennuksen luonnospiirustukset. Paitsi valmistavaa tyttöjen ammattikoulua sijoitettaisiin uuteen rakennukseen myöskin eräitä muita ammattl. laiskouluja. Mainitun tehtävän täyttäen rakennuskonttori sittemmin 'lähetti pyydetyt piirustukset, joihin kuitenkin valmistavan tyttöjen ammattikoulun taholta tehtiin eräitä muutoksia. Uudet luonnokset, JOlssa edellämainitut toivomukset oli otettu huomioon, jätettiin sen jälkeen komitean tarkastettaviksi. Jotta valmistavan poikain ammattikoulun uutta työpajarakennusta voitaisiin mahdollisimman tehokkäasti käyttää, johtokunta ryhtyi toimenpiteisiin koulun ohjelman uudistamiseksi siihen suuntaan, että useampia viikkotunteja varattaisiin käytännölliseue työlle. Toukokuun p:nä 9 hyväksyttiin kunnallisen ammattientarkastajan A. Breitholtzin, valmistavan poikain ain: mattikoulun johtajan A. Federleyn ja valtion ammattikoulujen tarkastajan K. J. Kekkosen laatima uusi opetusohjelma, jonka mukaan työpajatyötä luokalla lisättiin :ä ja luokalla.lo:lä viikkotunnilla. Koska työpäivän pidentäminen ei käynyt päinsä, vähennettiin tietopuolisten 'aineiden tuntimäärää vastaavassa määrässä. Vielä tehtiin se muutos, että oppilaat heti kouluun tullessaan jaettiin ammatin mukaan puu- ja metallityöosastoille,sen sijaan että tämä oppilaiden ryhmitys aikaisemmin oli tapahtunut vasta luokalla. Koska johtokunnan mielestä oli tärkeätä aikaansaada läheisempi vuorovaikutus ammattiopetuslaitosten työnantajain ja työntekijäin kesken, päätti se kutsua eri ammattialain työnantajain ja. työntekijäin edustajia asiantuntijoina seuraamaan puheenaolevain laitosten toimintaa. Mainituille asiantuntijoille laadittiin johto-. sääntö, ja sen määräysten mukaisesti he vähintäin kerran lukukaudessa ammattieritarkastajien opastamina kävi- Den september 9 fastställde stadsfullmäktige riktlinjema fö centralskolans för konstflit omorganisation, vilket kommer att för direktionen i hög grad underlätta den slutliga utredningen av denna' svårlösta fråga. Vårterminen 9 inspekterade direktionsledamötema de båda förberedande yrkesskoloma. Gosskolans nya verkstadsbyggnad befanns motsvara sitt ändamål, och över anordningama därstädes uttalades en allmän tillfredsställelse.' Också förberedande yrkesskolan för flickor arbetade berömvärt, men skolans lokal gay anledning till graverande anmärkningar. Densamma var i behov av en så genomgripande reparation attdet kunde ifrågasättas, huruvida det lönade sig att offra stadens medel för ändamålet, synnerligast som hyresavtalet upphörde den juni 98. Det var redan av denna anledning skäl att påskynda avgörandet i frågan om en egen,byggnad för skolan, och drätselkammaren tillsatte även den 9 oktober 9 en kommitte för ärendets beredning, i vilken direktionen företräddes av sin ordförande och föreståndarinnan för förberedande yrkesskolan för flickor. Stadens byggnadskontor fick i uppdrag att utarbeta eskissritningar till en skolbyggnad på torriten n:ris - vid Folkskolgatan, i vii ken byggnad utom förberedande yrkesskolan för flickor jämväl en del andra yrkesskolor skulle inrymmas. Fullgörande förenämnda uppdrag insände byggnadskontoret sedermera de äskade ritningama, i vilka dock för förberedande yrkesskolans iör flickor vidkommande vissa ändringar infördes.,nya förslagsritningar, där förenämnda önskningsmål beaktats, överlämnades därpå till granskning åt kommitten. För att den nya verkstaden vid förberedande yrkesskolan för gossar skulle kunna möjligast intensivt utnyttjas, skred qirektionen, till åtgärder för reformering av skolprogrammet i sådan riktning, att flere veckotimmar reserverades för praktiskt arbete. Den mal9 godkändes en ny läroplan, utarbetad av kommunala yrkesinspektören A. Breitholtz, föreständaren för förberedande yrkesskolan för gossar A. Federley och statens inspektör för yrkesskoloma K. J. Kekkonen, enligt vilken verkstadsarbett i klass ökades med och i klass med 0 veckotimmar. Dä det icke var möjligt att förlänga arbetsdagen, minskades antalet timmar i, teoretiska ämnen i motsvarande män. Även den förändring infördes, att eleverna genast vid inträdet i skolan 'fördelades efter yrke på träbearbetnings- och metallbearbetningsavdelningama, medan detta särskiljande av elevema tidigare skett först i klass. Då direktionen ansäg ett intima:re samarbete mellan yrkesundervisningsanstalternas arbetsgivare och arbetare vara av vikt, beslöt densamma anmoda representanter för arbetsgivare och arbetare på olika yrkesområden att i egenskap av fackmän följa med'verksamheten inom anstalterna i fråga. För nämnda fackmän uppgjordes en instruktion, och i enlighet med bestämmelsema i denna besökte de i sällskap med yrkesinspektörerna minst en

vät kaikissa oppilaitoksissa,. jolloin päähu<muo kiinnitettiin käytännöllisen työn sekä työpajatyöhön suoranaisesti liittyvien tietopuolisten aineiden opetukseen. Jokaisen käynnin jälkeen neuvoteltiin koulun johtajan kan?sa niiden toimenpiteiden mahdollisuudesta, joihin katsottiin olevan aihetta. Lukuvuoden lopussa asiantuntijat antoivat johtokunnalle suullisen tai kirjallisen selonteon huomioistaan lausuen yleensä tyytyväisyytensä koulujen järjestelyyn ja johtoon ja katsoen niiden täyttävän ne vaatimukset, joita tällaisilie kouluille voitiin asettaa ammattitaidon kehittämistä. silmällä pitäen. Sen sijaan kouluhuoneistoissa oli paljon toivomisen varaa. Valmistavan tyttöjen ammattikoulun huoneiston puutteellisuuksista on jo mainittu, mutta myöskin valmist.avan poikain ammattikoulun hallussa oleva huoneisto kaipasi korjauksia. Erittäin suotavaa. olisi, että sinne järjestettäisiin kylpyhuoneita, jotta oppi-. laat työpäivän päätyttyä voisivat ottaa lämpimän suihkun. Kirjansitojanammattia edustavat asiantuntijat jättivät lukuvuonna 9- johtokunnalle ehdotuksen kirjansitojakoulun perustamisesta. Johtokunta katsoi ehdotuksen ansaitsevan huomiota ainoastaan, mikäli se koski ammattityöntekijäin opettamista, ja katsoi, että kirjansidonnan opetus sopivimmin järjestettäisiin samalla tavalla kuin kirjapainokoulun työ tämänyhteyteen ja mainitun koulun johtajan valvottavaksi. Kysymys jätettiin kuitenkin lepäämään, koska kirjapainokou-. lun huoneiston ahtaus teki kirjansidonnan opetuksen sijoittamisen sinne mahdottomaksi. Maaliskuun 9 p:nä 9 kaupunginvaltuusto myönsi Kone- ja siltarakennusosakeyhtiön oppilaskululle avustusta ehdolla, että koulu joutui kaupungin amm;:.ttiopetuslaitösten johtokunnan ja. kunnan ammattientarkastajan valvonnan alaiseksi. Tämä koulu, jossa etenkin käytännöllinen opetus oli tehokkaasti järjestetty, vähentää osaltaan kunnalle ammattiopetuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia ja ansaitsi siten hyvin kunnan avustuksen. Johtokunta piti suotavana, että työnantajat, joiden työpajat mainiosti soveltuvat käytännölliseen opetukseen; mahdollisimman suuressa määrässä perustaisivat uusia kouluja. Vasta koulun aloitettua toimintansa olisi kunnan ja valtion tehokkaasti avustettava sitä. Näin menetellen saataisiin aikaan yhteistoiminta, joka on ammattiopetuksen menestymisen välttämätön ehto, samalla kuin koulujen kustannukset jakautuisivat tasaisemmin riiiden kesken, joilla on hyötyä niiden toiminnasta. Heinäkuun 0- p:nä 9 pidettiin Tukholmassa ensimmäinen pohjoismainen ammattikoulujen opettajain kongressi, johon johtokunta oli kutsuttu ottamaan osaa ja jossa sitä edustivat molemmat kunmi.lliset ammattientarkastajat. Kongressiin otti sitäpaitsi osaa kolme ammattikoulujen opettajaa kaupungin apurahoin. Lukuvuonna 9- myönnettiin valmistavan poi- gång under resp: tei"miner varje anstalt, därvid huvudintresset ägnades undervisningen i praktiskt arbete samt i. de teoretiska ämnen, som direkte sammanhänga med arbetet.i verkstäderna. Efter varje besök dryftades med skolans föreståndare möjligheten att vidtaga de åtgärder, vartill skäl ansågos föreligga.". Vid läsårets slut avgåv fackmännen till direktionen en muntlig eler skriftlig redogörelse för sina iakttagelser. Fackmännen uttalade i allmänhet sin tillfredsställelse med skolornas organisation och ledning och ansågo dem motsvara de fordringar man med hänsyn till deras uppgift att höja yrkesskickligheten kunde ställa pä dylika skolor. Däremot lämnade skollokalerna mycket övrigt att önska. Bristfälligheterna i förberedande yrkesskolans för flickor lokal ha redan omnämnts, men äveri den av förberedande yrkesskolan för gossar disponerade lokalen var i behov av reparationer. Synnerligen önskvärt vore, att badrum inreddes därstädes, så att eleverna efter slutad arbetsdag i verkstäderna bleve i tillfälle att taga en varm dusch. -. De fackmän, som representerade bokbindaryrket, iniämnade under läsåret 9- till direktionen ett förslag om inrättande av en bokbinderiskola. Direktionen fann förslaget beaktansvärt endast för sävitt det gällde. undervisning åt yrkesarbetare och ansåg, att en kurs i bokbinderi lämpligast kunde at:lordnas pä samma sätt som arbetet i boktryckeriskolan i samband med denna och arbeta under övervakning av nämnda skolas föreständare. Frägan lämnades emellertid vilande,. enär utrymmet i boktryckeriskolans lokal icke medgav bokbinderikursens placerande därstädes. Den 9 mars 9 beviljade stadsfullmäktige understöd at Maskin- och brobyggnadsaktiebolagets larlingsskola på villkor, att skolan ställdes under direktionens för stade ns yrkesundervisningsanstalters och den kommunala yrkesinspektörens överinseende. Denna skola, i vilken :;ärskilt den praktiska undervisningen var synnerligen effektivt anorclnad, bidrager till att minska kommunens kostnader för yrkesundervisning.och var därför väl förtjänt av understöd. Direktionen ansäg önskvärt, att nya skolor i mån av möjlighet skulle inrättas av arbetsgivarna, vilka.s verkstäder. utmärkt väl kunna utnyttjas för den praktiska undervisningen. Först sedan en skla börjat sin verksamhet, borde kommunen såväl som staten effektivt understödja densamma. Genom ett sädant förfaringssätt skulle ett samarbete fäs till ständ,. vilket är ett oeftergivligt villkor för yrkesundervisningens framgång pä samma gång som kostnaderna för skolorna därigenom bleve jämnare fördelade mellan dem, som ha intresse och fördel av deras verksamhet. Den 0- juli 9 hölls i Stockb-olm den första nordiska kongressen av yrkesskollärare, vid vilk:en direktionen, som inbjudits att närvara, representerades av de bäda kommunala yrkesinspektörerna. kongressen deltogo dessutom tre yrkesskollärare såsom staden

kain' ammattiköulun opettajalle L. Blomstedtille 000 markan apura,ha Saksaan tehtävää opintomatkaa varten' ja saman koulun työnjohtajale V, Honkalinnalle 000 mårkkaa Skandinavian maihin,_ Saksaan ja tävaltaan tehtävää opintomatkaa varten. Valmistavan tyttöjen ammattikoulun opettajattaret K. Tude.er ja H. Rikala olivat vähentämättömin palkkaeduin virkavapaina tehdäkseen opintomatkan Ruotsiin, ja kaupunki palkkasi heidän viransijaisensa. Lukuvuonna 9- ammattientarkastaja A. Breitholtz sai 000 markan suuruisen kunnan stipejldin tehdäkseen opitomatkan Skandinavian maihin. Menot. Kunnallisen ammattiopetuksen aiheuttamat menot nousivat kalenterivuonna 9 09: 0 markkaan, vuonna 9 9.0: markkaan ja vuonna 98: 0 markkaan. Tulot. Tuloista olivat tärkemmät: valtion avustus ammattiopetuslaitosten voimassapitämiseksi, joka puheenaolevina vuosina oli 0 markkaa, 99 markkaa ja 00 markkaa, sekä oppilastöistä y. m. saadut tulot, joita kalenterivuosina 9- kertyi yhteensä : 8 markkaa, 0: 0 markkaa ja 9 9: 8 markkaa. Kunnan ammattiopetuslaitosten tarkastusta hoiti lukuvuosina. 9- kunnan ammattiopetuslaitosten tarkastaja, jota naisoppilaiden opetuksen valvonnassa avusti kunnallinen naistarkastaja. Kertomusvuonna olivat seuraavat koulut allamainituin oppilasluvuin tarkastettavina: stipendiater. Läsåret 9...:... beviljades läraren i -för beredande yrkesskolan för gossar.l. Blomstedt ett stipendium pa Fl).k 000: - för en studieresa til Tysk-. land och arbetsledaren vid samma skola V. Honkalin'na Fmk 000: - för en 'studieresa til de skandinaviska länderna, Tyskland och Österrike. Lärarinnoma i förberedande yrkesskolan iör flickor K. Tudeer och H. Rikala atnjöto tjänstledighet med oavkortade löneförmaner fö:r; att 'företaga en studieresa till Sverige, och deras vikarier under tjänstledighetstiden avlönades av staden. Under läsaret 9- erhöll yrkesinspektören A. Breitholtz ett kommunalt stipendium på Fmk 000: - för en studieresa till de skandinaviska ländema. Utgi/ierna för den kommunala yrkesundervisningen stego kalenderaret 9 tiil Fmk 09: 0, år 9 till Fmk 90: och år 9 till Fmk 8:.0. nkomsterna utgjordes främst av statens bidrag för yrkesundervisningsanstaltemas underhåll, vilket för förenämnda ar utföll med resp. Fmk 0: -, Fmk 99: - och Fmk 00: - samt inkomster av elevarbeten m:m., vilka kalenderaren 9- stego till sammanlagt Fmk : 8, Fmk 0: 0 och Fmk 99: 8. nspektionen av de kommunala yrkesundervisningsanstaltema handhades under läsåren 9- av den. kommunala yrkesinspektören, vilken vid handhavandet v uppsikten över undervisningen av de kvinnliga elevema biträddes av den kommunala yrkesinspektrisen. Under redogörelseåren övervakades följande skolor med nedånnämnda elevantai: Total des iteves des icoles pro/essionnelles municipales. ]9--. 9-. 9-. Valmistava poikain ammattikoulu. Förberedande yrkesskolan för gossar... 9 0 Valmistav tyttöjen ammattikoulu. Förberedande yrkesskolan för flickor...,... Yleinen ammattilaisoulu. Allmänna yrkesskolan... 0 Kirjapainokoulu. Boktryckeriskolan... 8 0 0 TaideteollislUskeskskoulun ylempi"käsityöläiskoulu. Högre hantverksskolan i centralskolan för konstflit...:;.;...:..;.;.;...:..;....:..;..:..;... ';';'.:..;'...._.._.._....;,,._.._.._._.._. 9 ', Yhteensä., Summa (Total) 00 8 ' - Kunnallisen ammattiopetuksen järjestelyyn tehtiin lukuvuoden 9- alusta se muutos, että molemmat alemmat käsityöläiskoulut muutettiin amm.attikouluista annetun asetuksen määräysten mukaan järjestellyksi yleiseksi ammattilaiskouluksi. Koulun opetusohjelma laajennettiin ja siihen.liitettiin uusina opetusaineina kansalaistieto, ammattioppi, ammattitalous ja ammattihygienia. Myöskin pääsyvaatimuksia tiukennettiin niin, että ainoastaan täydellisen kansakoulun suorittaneita tai vastaavan tietomäärän omaavia oppilaita otettiin kouluun. _ Kevätlukukaudella 9 voitiin ottaa käytäntöön valmistavan poikain ammattikoulun uusi.valimo, tp.inkä Den kommunala yrkesundervisningen var vid ingangen av läsaret 9- så till vida förändrad, att de bada lägre hantverksskoloma ombildats till en allmän yrkesskola, organiserad i enlighet med bestämmelsema i förordningen om yrkesskolor. Läroplanen för skolan ut-, vidgades och i densamma infördes sasom nya undrvisningsämnen medborgarkunskap, yrkeslära; yrkeseko-' nomi och yrkeshygien. Också inträdesfordringarna skärptes, i det endast elever, som genomgått fullständig folkskola eler innehade motsvarande kunskapsmått, emottogos. Vårterminen 9 kunde det nya gjuteriet vid förberedande yrkesskolan för gossar tagas i bruk, vilket

8 johdosta valmistettujen valanteiden, sekä takkirautaettä metalliesineiden, määrä tuntuvasti lisääntyi. Niiden koneistaminen ja sievistäminen antoi riittävästi työtä viilaus- ja koneistamisharjoituksia varten. Työkoneistoakin oli tuntuvasti lisättävä, ja valtio myönsi tähän tarkoitukseen markan lisämäärärahan. Koulussa tullaan valmistamaan huomattava määrä tavaraa myytäväksi, minkä johdosta varastojen kirjanpito ja hoito on uudistettava uusien olojen vaatimuksia vastaavaksi. Erikoinen varastohuone on järjestettävä, jossa raakaaineet; tarvikkeet ja valmisteet lajitellaan hyllyille ja jonne näkyville paikoille sijoitetaan luetteloita, joihin mrkitään kunkin tavaralajin varastoon tulleet ja sieltä lähteneet kappaleet. Toimiessaan itse varaston hoitajina oppilaat täten tottuvat huolellisuuteen ja.hyvän järjestyksen pitoon: Tarkastajan mielestä olisi suotavaa, että oppilaat saisivat pienen palkkion myytäväksi valmistamistaan töistä. Tällöin sopisi ottaa käytäntöön kortti- järjestelmä, jossa jokaisella työllä olisi oma korttinsa; siihen merkittäisiin puheena olevaan työhön osaaottaneet oppilaat, käytettyjen työtuntien lukumäärä sekä valmisteen omakustannushinta. Metalliesineiden kaavaamiseen tarvittavat puumallit hankittiin pääasiassa.ostamalla, mutta suotavaa olisi, että oppilaat saisivat opetusta myöskin mallipuusepän ammatissa. Koska tähän tarkoitukseen olisi liian kallista palkata vakinainen ammattiopettaja, voitaisiin asia tois J taiseksi järjestää siten, että sopiva ammattimies tarpeen mukaan palkattaisiin tuntiopettajaksi. Vastedes, kunhan olisi saatu tarpeellinen kokemus, voitaisiin järjestää erityinen mallipuuseppäosasto.. Lukuvuonna 9- tehtiin valmistavan poikain ammattikoulun opetusohjelmaan se muutos, että käytännöllisten aineiden opetustunten lukua lisättiin tietopuolisten aineiden tuntimäärän kustannuksella. Uudistuksen huomattiin vaikuttåvan edullisesti, sillä työpåjain työteho lisääntyi tuntuvasti ja työn tulokset paranivat.. Tähän vaikutti osaltaan seki. seikka, että oppilaat alusta alkaen työskenteliv!it määrätyssä ammatissa. Kirjapainokoulun opetusohjelmaan lisättiin lukuvuonna 9-- toisen kotimaisen kielen opetus. Tuntimäärä, viikkotunti luokalla, oli tosin aivan liian vähäinen, jotta mainittavia tuloksia voitaisiin saavuttaa, mutta opetuksen tarkoituksena olikin ainoastaan antaa oppilaille käsitys kielen perusteista sekä herättää heidän harrastuksensa. Kaupungin lukuisilla iltakursseilla heillä sitten on tilaisuus tietojensa täydentämiseen. Oppilasmäärä. Ammattiopetuslaitosten oppilasmäärä, joka lähinnä edellisiin vuosiin verraten lukuvuonna 9- aleni 0. %:lla, lisääntyi lukuvuonn 9-. %:lla ja lukuvuonna 9-.0 % :lla. Tämä lisäys kohdistui ensi sijassa yleiseen ammattilaiskouluun,. koska muissa kouluissa vallitseva tilanahtaus ei sallinut oppilasmäärän lisäämistä. Valmista- medförde en relativt stark ökning av utförda gjutningsarbeten, såväl tackjärn som metallföremål. Vid bearbetningen av dessa hade eleverna rikligt tillfälle att öva sigifilning samt i användning av arbetsmaskiner. Antalet sådana maskiner måste avsevärt ökas och för ändamålet beviljade statsverket ett tilläggsanslag på Fmk : -. skolan kommer att tillverkas en avsevärd mängd varor till försäljning, varför bokföringen och vården om förråden måste reformeras, så att de motsvara de nya förhållandenas krav. Ett särskilt förrådsrum bör iordningställas, där råämnen, materialier och färdiga tillverkningar. förvaras,. sorterade på hyllor, och på synligt ställe böra förteckningar uppslås över de olika slagen, i vilka a ntecknas de föremål, varmed förrådet ökats eler minskats. Eleverna, som själva fungera såsom förrådsförvaltare, uppfostras sålunda til att iakttaga omsorg och god ording. Enligt yrkesinspektörens åsikt vore det önskvärt, att eleverna finge en mindre provision.för sina till försäljning förfärdigade arbeten. Ett korts;ystem kunde lämpligen införas sålunda att för varfe arbete ett kort uppsattes, å vilket de elever antecknades, som gemensamt utfört arbetet i fråga, vidare antalet därtill använda arbetstimmar samt tillverkningens självkostnadspris. De för utformandet av metallföremål erforderliga trämodellerna anskaffades huvudsakligen genom inköp, men det vore önskvärt, att eleverna erhölle undervisning jämväl i modellsnickeri. Då det bleve kostsamt att härför avlöna en..ordinarie fackläni.re, kunde saken tills vidare ordnas så, att en lämplig fackman vid behov an-. ställdes mot timavlöning. Framdeles, då tillräcklig erfarenhet vunnits, kunde sedan en särskild avdelning för modellsnickare inrättas. Läsåret 9-- infördes i förberedande yrkesskolans för gossar läroplan den redan nämnda ändring, att antalet undervisningstimmar i praktiska ämnen ökades på bekostnad av lektionerna i teoretiska ämnen. Reformen visade sig medföra goda resultat, i det att arbetsintensiteten i verkstäderna avsevärt ökades, och arbetsresultaten förbättrades. Därtill bidrog delvi även den omständigheten, att eleverna från början arbetade i ett yrke. boktryckeriskolan infördes läsåret 9-- undervisning i det andra inhemska språket. Lektionerna, timme i veckan i klass, voro visserligen alldeles för få, för att undervisningen skulle lämna märkbara resultat, men avsikten med densamma var icke heller annan, än att bibringa eleverna ett begrepp om språkets grunder samt väcka deras intresse. stadens talrika aftonkurser äro de sedan i tillfälle att förfullständiga sina kunskaper. Elevantalet i yrkesundervisningsanstalterna, som i förhållande till närmast föregående år läsåret 9- minskades med 0. %, ökades läsåret 9- med. % och läsåret 9-:- med.0 %. Denna ökning

9 vaan poikain ammattikouluun perustettiin kuitenkin yksi lisärinnakkaisluokka uuden työpajarakennuksen valmistuttua. Läheskään kåikkia kouluihin pyrkijöitä ei tilanpuutteen takia voitu ottaa vastaan. Oppilaista mainittakoon edelleen, että heidän koulunkäyntinsä oli säännöllistä ja edistymisensä tyydyttäva. kaikissa päiväkouluissa,. jota vastoin iltakouluissa tässä suhteessa oli sangen paljon toivomisen varaa. Haluttomimmiksi ovat osoittautuneet oppisopimuksen tehneet oppilaat siitä huolimatta, että he oppisopimuksen nojalla ovat sitoutuneet säännöllisesti käymään ammattilaiskoulua. Haluttomuus iltakouluopiskeluun on vaikea selittää, mutta siihen on luultavasti syynä ajan henki, joka kaikeniaisin huvituksin vieroittaa nuorison vakavasta koulut yöstä. ltaopetus antaa muutenkin huonompia tuloksia kuin päiväopetus. oppilas kun päivätyönsä suoritettuaan.on henkisesti ja ruumillisesti väsynyt. Olisi sen vuoksi suotavaa, että päiväopetus mikäli mahdollista otettaisiin käytäntöön ammattilaiskouluissa. Yhdenpäivänkoulut ovat ammattiopetukseen hyvin soveltuva koulumuoto, kuten kirjapainokoulusta saatu kokemus o osoittanut. Seuraavasta käy selville, missä määrässä eri koulujen oppilaat ovat keskeyttäneet koulunkäyntinsä ennen koulun oppijakson suorittamista: föll huvudsakligen på allmänna yrkesskolan, enär utrymmsbristen i de övriga skolorna icke medgav någon 'stegring av elevnumerären. Vid förberedande yrkes-' skolan för gossar inrättades dock ytterligare en parallellklass, efter det skolans nya verkstadsbyggnad blivit färdig. Ett stort antal elever måste avvisas på g:t:und av bristande utryrnme i skolorna. Beträffande. eleverna må ytterligare frambållas, att' deras skolgång var'regelbunden ocb framstegen tillfreds ställande i samtliga dagskolor, medan däremot aftonskolornas elever i detta hänseende lämnade åtskilligt övrigt att önska. Mest båglösa ba lärlingarna visat sig. vara, ehuru de ingått läroavtal ocb i detta förbundit sig att regelbundet besöka yrkesskola. Motviljan för aftqlskoloma är svår att förklara, men bar antagligen sin orsak i tidsap.dan med dess uppskattning av allehanda nojen framom det allvarliga skolarbetet. Aftonundervisning ger även annars sämre resultat än dagundervisning beroende' på, att eleven efter sitt dagsarbete är andligen ocb kroppsligen uttröttad.. Det vore därför önskligt, att dagundervisning, såvitt möjligt, infördes i. yrkesskoloma. Endagsskoletypen är för yrkesundervisningen synnerligen lämplig, såsom även erfarenheten av boktryckeriskolan ådagalagt. Här nedan meddelas uppgifter om det antal elever i de olika skoloma, som före avslutad kurs avbrutit sin skolgång: Eleves ayant discontinue ses etudes. Valmistava poikain ammattikoulu. F:örberedande yrkesskolan för gossar... Valmistava tyttöjen ammattikoulu. Förberedande yrkesskolan för flickor...'.... Yleinen' ammattilaiskoulu. Allmänna yrkesskolan.... Kirjapainokoulu. Boktryckeriskolan...:.... Taideteollisuuskeskuskoulun ylempi käsityöläiskoulu. Högre hantverksskolan i centralskolan för konstflit.... Luku. Antal. 9-. 0 %.8... Yhteensä. Summa (Tolal) 0. Luku. Antal. 9-. 9-. % Luku. Antal. %.9. 8.. 8.8 8..8 0 9. 9.9 0. 0 8. 0 9. Yllämainittujen ammattiopetuslaitosten oppilaat olivat pääasiallisesti kotoisin Helsingistä. Kevätlukukauden lopussa vuosina 9, 9 ja 9 kouluissa olleista oppilaista oli 9., 8. ja 0.0. %:lla kotipaikkaoikeus muissa kunnissa. Lisätietoja oppilaista annetaan tauluissa 9, ja. Koulujen' opetusohjelmat esitetään' taulussa 0. Eleverna i förenämnda yrkesundervisningsanstalter voro huvudsakligen hemmahörande i Helsingfors. Av de elever, som vid utgången av vårterminerna 9, 9 och 9 kvarstodo i skolorna, hade resp. 9. %. 8. % och 0.0 % hemortsrätt i annan kommun. Ytterligare uppgifter om eleverna meddelas i tabb. 9, och. Skolornas läroplaner äro återgivna i tab. 0. Opetuslaitokset. Undet'visningsväsen. 9-.

0 Förberedande yrkesskolan för gossar. Ecole preparafoire pro/essionnelle de gari;ons. Valmistava poikain ammattikoulu. Johtokunta. Valmistava poikain ammattikoulu oli lähinnä Helsingin kaupungin ammattiopetuslaitosten johtokunnan alainen, johon kuului seitsemän kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Opettajisto. Koulun johto oli uskottu kauppa- ja teollisuusministeriön johtokunnan ehdotuksesta koulun vakinaisista opettajista valitsemalle johtajalle. Vakinaisten opettajain, tuntiopettajain ja työnjohtajain lukumäärä oli kertomusvuosina seuraava: ' Direktion. Förberedande yrkesskolan för gossar underlydde närmast direktionen för Helsingfors stads yrkesundervisningsanstater, vilken bestod av sju för två år i sänder valda ledamöter. Lärarpersonal. Ledningen av skolan var anförtrodd en av handels- och industriministeriet på direktionens förslag bland skolans ordinarie lärare utsedd föreståndare: Antalet ordinarie lärare, timlärare och arbetsledare var under redogörelseåren följande: Personnel enseignant. 9-. 9-. 9-. Vakinaisia opettajia. Ordinarie lärare... :.... Tuntiopettajia.. Timlärare... -.... Työpajojen työnjohtajia Arbetsledare i verkstäderna... ---------------------------------------- Yhteensä. Summa (Tolal) Koulun tarkoitus on antaa kansakoulu kurssin suorittaneille.pojille, jotka aikovat antautua käytännöllisille työaloille, tilaisuus valmistavasti perehtyä tietopuolisesti ja käytännöllisesti ammatti- ja teollisuustyöhön ja siten helpoittaa heidän pääsyään ammattityöaloille tai ylempiin ammattiopetuslaitoksiin sekä antaa heille heidän vastaisessa toiminnassaan tarvittavia tietoja. Koulussa on metalli- ja puutyöosastot, jotka kumpikin käsittävät kahden vuoden oppijakson. Suotava olisi että koulu voitaisiin laajentaa muitakin ammattialoja käsittä väksi. Opetusajat y. m. Vuoden 9 syyslukukausi alkoi syyskuun p:nä ja kesti joulukuun 8 p:än; kevätlukukauden työ alkoi tammikuun p:nä. ja jatkui toukokuu.9 p:äi.. Lukuvuonna 9- koulu työskenteli syyskuun p:stä joulukuun 0 p:än ja tammikuun p:stä toukokuun p:än. Lukuvuosi 9- kesti syyskuun p:stä joulukuun 0 p:än ja tammikuun 0 p:stä toukokuun p:än. Opetusta annettiin yleensä klo 8:sta ap. klo :een ip. Viikkotuntien luku oli lukuvuosina 9- suomenkielisen osaston luokalla 8 ja luokalla sekä ruotsinkielisen osaston vastaavilla luokilla 9 ja sekä lukuvuonna 9- kaikilla luokila ja luokilla. Viikkotuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken käy ilmi taulusta 0. Lukuvuonna 9- oli kuusi luokkaa toiminnassa, nimittäin kaksi -vakinaista suomenkielistä, kaksi vakinaista ruotsinkielistä sekä kaksi suomenkielistä rinnakkaisluokkaa. Syyslukukaudella 9 tuli näiden lisäksi vielä yksi suomenkielinen rinakkaisluokka. Skolans uppgift är att bereda gossar, som genomgått folkskolkurs och ha för avsikt att ägria sig åt praktisk verksamhet, tillfälle att förberedelsevis teoretiskt och praktiskt göra sig förtrogna med yrkes- och industriellt. arbete och sålunda underlätta deras övergång till yrkesverksamhet eler inträde i högre yrkesundervisningsanstalter, samt meddela dem i deras framtida verksamhet erforderliga kunskaper. Skolan har avdelningar för inetall- och träbearbetning, vilka vardera ornfatta en lärokurs på två läsår. Önskvärt vore, att skolan kunde utvidgas med avdelningar jämväl för andra.yrken. Lärotider m. m. Höstterminen '9 vidtog den september och avslutades den 8 december; vårterminens arbete började den januari och pågick till den 9 maj.. Under läsåret 9- arbetade skolan från den, september till den 0 december samt från den januari till den maj. Läsåret 9- sträckte sg' från den september til den 0 december och från den 0 januari till den maj. Undervisning rileddelades i regel mellan kl. 8 f. m. och klo e.m. Antalet veckotimmar var under läsåren 9- resp. 8 och i finska avdelningens loch klasser samt 9 och i svenska avdelningens m.otsvarande klasser samt läsåret 9- i samtiga klasser och i klassema. Veckotimmarnas fördelning på olika undervisningsämnen framgår av tab. 0., Under läsåret 9- voro sex klasser i verksamhet: två ordinarie finska, två ordinarie svenska samt två finska paralelklasser. Hösten 9 tillkom ytterligare en finsk paralellklass..

Lukukauden 9- alusta tehtiin se muutos, että oppilaat jo kouluun tullessaan merkittiin joko metaljityö- tai puutyöosaston kirjoihin ja pysyivät samalla osastolla koko kouluaikansa. Aikaisemmin luokan oppilaat työskentelivät molemmilla osastoilla, yhden lukukaudenkumpaisellakin, ja' luokan oppilaat yksinomaan yhdessä ammatissa.. Oppilasmaärä oli lukuvuonna 9-, lukuvuonna 9-9 ja lukuvuonna 9-0. Eri osastoille ja luokille oppilaat jakautuivat seuraavasti: Från början av läsåret 9- infördes. den förändring, att eleverna redan vid sitt infräde i skolan. inskrevos å antingen metallbearbetnings- eller träbearbetningsavdelningen för' 'att kvarstå där under hela skoltiden. Tidigare arbetade eleverna i klass å båda avdelningarna, en termin å'varje, samt eleverna i klass uleslutande i ett yrke. Elevantalet var läsåret 9-, läsåret 9-9 och läsårel 9-0. På olika avdelningar,och. klasser fördelade sig eleverna på följande sätt: Suomenkielinen osasto. -:- Finska avdelningen. (Section finnoise) luokka. klass (classe)... 0... Yhteensä. Summa (Total) 0 Total des tfleves, par section et classe. 9-. 9-. 9-. Luku. Luku. Luku. 0/ Antal. % Anta\. % Anta\. /0. 89 9. 90,,8 0..... 8. Ruotsinkielinen osasto. - Svenska avdelriingen. ( Section sut!doise) luokka. klass (classe)...».... Yhteensä. Summa (Total) Mole=at osastot. Båda avdelningama (Somme totale)... 8. 9., 9. ' 8.9 0. 8.,.9 00,0 9 00.0 0 00.0 Oppilaiden ikä helmikuun p:nä vuosina 9, 9 ja 9 vaihteli :sta :en vuoteen, kuten allaolev.ista lu'\cuista ilmenee: Elevernas ålder den februari åren 9,. 9 och 9 varierade mellan och år, såsom av nedanstående siffror framgår: Agc Eleves au jtfvrier. vuotta. år (ans)."... :...,........ "....... 9. 9"... -9. Luku: Luku. Luku. 0. Anta\.,0 Anta!. % Antal. 8.9..... %.0 0. 0. 8.0.... 0,. Yhteensä. Summa (Tatal) 00.0 00.0 89 00.0 Oppilaiden keski-ikä oli lukuvuonna 9-., lukuvuonna 9-.0 ja lukuvuonna 9-. vuotta. Helmikuun p:nä 9 oli oppilasta eli 9. % Helsingistä kotoisin olevia, vuonna 9 oppilasta eli 9. % ja vuonna 9 oppilasta eli 88. %. Syntymäpaikan mukaan oppilaat jakautuivat seuraavasti: Medelåldern för eleverna var läsårel 9-., läsåret 9-.. 0 och Htsåret 9-. fir. Den februari 9 voro elever eler 9. % hemmahörande i Helsingfors, år 9 elever eler 9.8 % och år 9 elever eler 88. %. Efter födelseort fördelade sig eleverna på följ.ande sätt:

9. H. 9. Luku. Luku. Luku. Lieu de naissance. Antal. % Antal..% Antal. % Helsinki: Helsingfors...,.... 9. 9 9. 0. Helsinkiin rajoittuvat kunnat. Tili Helsingfors' gränsande kommuner (Banlieua de Helsingfot's)...;... Muut Uudenmaan!. kunnat.' Andra kommuner i Nylands än ( A utt'es communes de gouv. de Nyland)... 0.9.. Muut Somen kunnat. Andra kommuner i Finland (Autt'es communes de Finlande).... 8. 9 0.9 9. Ulkomaat. Utlandet (Ett'anget')...:.....:...:..:...:....:.....:...:..:...:.. ;..;..:..:. '..:..'..:.....:....:....:..:..:... '.:..:'..:..'',,;._.._.._._.._....;.. _. Yhteensä. Summa (Total) 00.0 00.0 89 00.0 Ennen valmistavaan poikain ammattikouiuun tuloaan oppilaat olivat käyneet seuraavia kouluja: Yhteensä. Summa (Total) Före inträdet förberedande yrkesskolan för gossar hade eleverna besökt nedanp.änmda undervisningsanstalter: Connaissances pt'clim,nait'bs. 9. 9. 9. Luku. Luku. Luku. Antal. % Antal.. % Antal. Yläkansakoulun. Genomgått högre folkskola (Ecole prima'it'e supct'ieut'e)....:... ) Kansakoulun jatkoluokat. Dessutom iolkskolans fortsättningsklasser 8.. 8. (Cout's complcmentaires)......... 8. 9. Muutamia oppikoulun luokkia. Några klasser i lärdomsskola ( L' ecole secondait'e)........... 00.0 00.0 89 % 9..8. 00.0 Lukuvuonna 9-,-- erosi oppilasta, lukuvuonna 9- oppilasta ja lukuvuonna 9- oppilasta. Kaikista oppilaista lukuvuoden päättyessä: Under läsåret.9-': avgingo elever, under läsåret 9- elever och under läsåret 9- elever. Av samtliga elever vid läsårets slut: Suom.os. Finska avd. Sai päästötodistuksen. Utdimitterades (Sot'tis de l' ccole avec cet'tificat d' ctudes ) Siirrettiin luokalle. Uppflyttades tili klass (Passls dans la classe supc-. l'ieul'e)............ Siirrettiin ehdollisesti luokalle. Uppfl yttades villkorligt till klass (Passcs conditionnellement dans la classe supct'ieure ).... Jäi ehdoitta luokalle. Kvarstannade ovillkorligen. (DoublCs la classe sans conditions)................. Yhteensä. Summa (Total) 0 Eleves a la in de l'annee ;calaire par resultat des etudes. 9. 9. 9. Ruots.os. Yht. Suom.os. Ruots. os. Yht. Suom. os. Ruots. os. Yht. Svenska S:a. Finska Svenska. S:a. Finska Svenska S:a. avd. Tolal. avd. avd. Tatal. avd. avd. Tolal. 9 9 8 0 8 8. 0 9 8 ' '88 Oppilaiden terveydentila oli yleensä hyvä. Niiden oppilaiden lukumäärä, jotka mikä pitemmän, mikä ) Yksi oppilas oli ennen kouluun tuloaan saanut myöskin ammattiopetusta. Hälsotillståndet bland eleverna var överhuvudtaget gott. Antalet elever, som under längre eller kortare tid ) En.av dessa hade dessutom tidigare åtnjutit yrkesundervisning..

o lyhyemmän ajan olivat olleet poissa koulusta, näkyy allaolevasta yhdistelmästä: varit frånvarande, synes av nedanstående. sammanställning: Eteves ayant iti absents. 9-. 9-. 9-. -0 päivää. dagar (joul's) 8-0 > -B0... Yhteensä. -------------------------------- Summa (Total) 90 9 Poissaolopäivien jakautuminen poissaolon syyn mukaan ilmenee seuraa vasta: Absences des' itees, Frånvarodagama, fördelade efter orsaken till frånvaron, voro till antalet följande: Raisons des absences. 9-. 9--. 9-. Sairaus. Sjukdom (Maladie)... :...:... 9 Muu hyväksytty syy. Annan godkänd orsak (A utl'e 'aison accepue)... 8 9 9 Hyväksymätön.syy. cke godkänd orsak (Raison non acceptee...).._._.._.._._..._._._.._.._.._._.._.._._..,;...._.._..._. 9;;......:;;..._ jours. Yhteensä. Summa (Total) 98 9 Apul'a,hat ja palkinnot. Palkintoja, joina oli koulun työpajöissa valmistettuja työkaluja, jaettiin lukuvuonna 9-9 eroavale oppilaalle, joista oli suomenkie 'liseltä ja ruotshikieliseltä osastolta. Apurahoja, jotka annettaisiin seuraavana lukuvuonna, markkaa jokaista työkuuka.utt kohden, myönnettiin :lle suomenkielisen ja :e ruotsinkielisen osaston oppilaalle. Helsingin käsityö- ja tehdasyhdistyksen lahjoittama 00 markan rahamäärä jaettiin kolmeksi 00 markan Buuruiseksi stipendiksi. Lukuvuonna 9- annettiin suomenkieijselle ja ruotsinkieliselle oppilaalle apu-. rahoina yhteensä 0 markkaa, mikä määrä oli annettu koulun käytettäväksi Rich. Heimbergerin stipendirahastosta. Apurahoja, jotka markan määräisinä työkuu kautta kohden annettaisiin seuraavana lukuvuonna, myönnettiin 8 suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle luokalle siirretylle oppilaalle. Kuten edellisenäkin vuonna oli Käsityö- ja tehdasyhdistys lahjoittanut 00 markkaa, mikä määrä annettiin 00 markan suuruisina apurahoina suomenkieliselle' ja ruotsinkieliselle päästötodistuksen. saaneelle oppilaalle. Lukuvonna 9-- rahatoimikamari oli myöntänyt 000 markkaa koulun käytettäväksi stipendeiksi ja n. s. uutteruusrahoiksi oppilaille, jotka olivat osoittaneet ahkeruutta ja harrastusta sekä menestyksellisesti työskennelleet työpajoissa. Määrä päätettiin jakaa luokalle siirretyn oppilaan kesken, ja annettaisiin heille seuraavana' lukuvuonna työkuukausittain. Rich.. Heimbergerin stipendirahastosta koulu sai 0 markkaa ja Helsingin käsityö- ja tehdasyhdistykseitä 00 markkaa, mistä varoista 8 oppilasta sai itsekukin 00 markkaa ja oppilas 0 marka. Ohjesääntö. Lokakuun p:nä 9 kaupunginvaltuusto vahvisti valmistavale poikain ammattikoulule uuden ohjesäännön. Tämän ohjesäännön mukaan on Helsingistä kotoisin olevien koulun oppilaiden suqritttava Stipendier och belöningar. Premier, bestående av i skolans verkstäder utförda verktyg, utdelades under läsåret 9- åt'9 agående elever, varav från finska och från svenska avdelningen. Stipendier, vilka med 'Fmk : --.:. per varje arbetsmånad konime att utgivas under följande läsår, tillerkändes elever från finska och elever från svenska avdelningen. Ett av Hantverksoch fabriksföreningen i Helsingfors donerat belopp på Fmk 00: - delades i trenne stipendier på l'mk 00:-. Under läsåret 9-- tilldelades finska och svenska elever stipendier om sammanlagt F'mk 0: -, vilket belopp ställts till skolans förfogande ur Rich: Heimbergers stipendiefond. Stipendier, vilka med Fmk : per arbetsmåriad utbetalas under följande läsår, tillerkändes 8 finska och svenska elever, vilka uppflyttats till klass. Liksom föregående år hade Hantverks- (Jch fabriksföreningen donerat Fmk 00: -, vilka. utgåvos som stipendier på Fmk 00: - åt finska och svensk elev, vilka avgingo med dimissionsbetyg. Läsåret 9 - disponerade skolan av drätselkammaren beviljade Fmk 000: - att användas såsom stipendier och s. k. flitpenningar åt elever, vilka ådagalägga flit och' intresse samt med framgång arbeta i verkstädema. Beloppet komme att fördelas mellan elever, som uppflyttats till klass n samt utgivas för varje arbetsmånad under följande läsår. Ur Rich. leimbergers stipendiefond erhöll skolan Fmk 0: - och av Hantverks- och fa.briksföreningen i Helsingfors Fmk 00: -, av' vilka medel 8 elever erhöllo envar Fmk 00: - och elev Fmk 0:-. Reglemente. Den oktober 9 fastställde stadsfullriläktige ny tt reglemente för förberedande yrkesskolan för gossar. Enligt detta reglemente'skall en inskrivningsavgift på Fmk : - erläggas av skolans i Helsingfors hemmahörande elever och en avgift på Fmk 0: - av elever från andra orter.

sisäänkirjoitusmaksua markkaa ja toisilta paikkakunnilta olevien oppilaiden 0 markkaa. Kouluhuoneisto. Syksyllä 9 koulun Neitsytpolun tontilla n:o sijaitseva uusi työpajarakennus oli valmis, ja työnjohtajat ja oppilaat ryhtyivät panemaan kuntoon ja paikalleen sekä montteeraamaan niin vanhoja kuin uusiakin koneita ja työkaluja. Myöskin uusi valimo kupu-uuneineen, messinkiv.alanta- ja kuivausuuneineen oli pantu kuntoon, ja helmikuun p:nä 9 toimitettiin ensimmäinen raudanvalanta. Lukuvuonna 9-- hankittiin eräitä uusia koneita sekä nikkelöimislaitos. Puutyöpajaan hankittiin mallikelpoinen imurilaitos. Matka-apurahat. Vakinainen opettaja insinööri L. Blomstedt ja työnjohtaja V. Honkalinna tekivät toukokuussa 9 kumpikin opintomatkan saatuaan valtiolta ja kun,nalta edellinen 000 markan ja jälkimmäinen 8 000 markan matkastipendin. Koulun talous. Kaupungin katsastusmiesten laatimien kalustoluettelojen mukaan koulun irtaimiston arvo joulukuun p:nä 9 oli 08: 9 markkaa, joulukuun p:nä 90 8: markkaa ja joulukuun p:nä 9 08: markkaa. Koulun menot olivat kalenterivuonna 9: markkaa, vuonna 9 08: markkaa ja vuonna 9 8 9: 0 markkaa, jakautuen seuraaviin eriin:. Skollokalen. Hösten 9 var skolans nya verkstadsbyggnad på tomten n:o vid ]ungfrustigen färdig och verkmästare och elever vidtog.o mediordningställandet, uppsättandet och monteringen av såväl gamla som nya maskiner och redskap. Också ett ny tt gjuteri med kupolugn, ugn för mässingsgjute och torkugn hade iordningställts, och den februari 9 försiggick den första järngjutningen. Under läsåret 9-- anskaffades en del nya maskiner ävensom en förnicklingsinrättning. träbearbetningsverkstaden installerades en mönstergill spånsugningsapparat. Resestipendier. Ordinarie läraren ingenjören L Blomstedt samt verkmästaren V. Honkalinna företogo under maj månad 9 studieresor med av staten och kommunen. beviljade resestipndier.på resp. Fmk 000: - och Fmk 8000: -. Skolans ekonomi. Enligt de av stadens inventeringsmän uppgjorda inventarieförteckningarna utgjorde värdet av skolans lösegendom den december 9 Fmk 08: 9, den december 9 Fmk 08: och. den ' december 9 Fmk 08:. Skolans utgifter stego kalenderåret 9 till Fmk :, år 9 till Fmk 08: och år 9 till Fmk 8 9: 0, fördelade på följande poster: Depenses de l' ecole preparatoire professionnelle de garfons, marcs. 9. Palkat ja palkkiot. Löner och arvoden... 0 98: 0 Työaineet, korjaukset y.m. Arbetsmaterial,.reparationer m.m... 80: 0 Kirjasto. Blbliotek...:... 0:0 Vuokra. Hyra... 900: - Lämpö, voima ja valo. Värme, kraft och belysning... 80: Vahtimestarinapu, puhtaanapito y.m. Vaktmästarbiträde, renhållning m.m... : Tar"Yerahat. Expenser... 9: 8 Oppilaiden tapaturmavakuutus. Olycksfallsförsäkring av eleverna............ 9: 0 Opetusvälineet. Undervisningsmaterial............ 00: 9 Koulukalnston hankinta. Anskaffning av inventarier...... 9: - Työvälineiden hankinta y.m. Anskaffning av arbetsredskap m.m.... 000:- Yhteensä, Smk. Summa, Fmk (Taiat) : 9. 9. 0: 8 09: 8 9: 9: 9: 8:90 : 9800: - : 0 88: 90 8: 0 8: 9 9: 89: 9 8: 0 : 0 890: 8 99: - 000: - 9: 88 900: 08: 89: 0 Suoritetuista töistä y. m. kertyi vuonna 9 tuloja ) markkaa, vuonna 9 89: markkaa ja vuonna 9000 markkaa. Valtionapua saatiin vuodelta 9 900 markkaa, vuodelta 9 0000 markkaa ja vuodelta 9000 markkaa. ) Vuonna 9 sisältyy tähän oppilaiden omalle koululle ja yleiselle ammattilaiskoululle suorittamien töiden arvioitu arvo 9 markkaa ja 0 markkaa, vuonna 9 99.markkaa ja vuonna 9000 markkaa, joka on oppilaiden omaa koulua :vrten valmistamif:n koneiden ja kaluston arvo. nkomsterna ) av utförda arbeten m.m. stego under år 9 till Fmk : -, år 9 till Fmk 89: och år 9 till Fmk 000: -. statsbidrag inflöt för år 9 Fmk 900: -, för år 9 Fmk 0000: - och för'är 9 Fmk 000: -. ) Ar 9 ingå'fmk "9: - eler det uppskattade värdet av för skolans eget behov och Fmk 0: - värdet för allmänna yrkesskolans räkning av eleverna utförda arbetn, år 9 Fmk 99: - och år 9 Fmk 000: -, vilka utgjorde värdet 'av för den egna skolan tillverkade inventarier och maskiner.

Valmistava tyttöjen ammattikoulu. Förberedande yrkesskolan för fickor. Ecole p(}paraloire professionnelle de jeunes filles. Johtokunta. Valmistava tyttöjen ammattikoulu oli Helsingin kaupungin ammattiopetuslaitosten johtokunnan yli valvonnan alainen; mainittuun johtokuntaan kuului seitsemän kaupunginva:tuuston kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Opettaiisto. Opettajia oli koulussa johtajatar sekä seuraavassa luetellut määrät koulun ammattiaineiden vakinaisia opettajattaria sekä tuntiopettajattaria: Direktionen. Förberedande yrkesskolan för flickor stod under överlnseende av direktionen för Helsingfors stads yrkesundervisningsanstalter,.vilken bestod av sju av stadsfullmäktige för två år isänder valda ledamöter. Lärarinnepersonalen utgjordes av föreståndarinnan samt nedannämnda antal ordinarie lärarinnor i skolans fackämnen ävensom tirnlärarinnor: Personnel enseignant. 9-. 9-. 9-. Vakinaisia opettajattaria.. Ordinarie lärarinnor... ' l' 0 Tuntiopettajattaria. Timlärarinnor...'... ' Yhteensä.,Summa (Total J, Koulun tarkoitus. Valmistava tyttöjen ammattikoulu on aiottu ylemmän kansakoulun suorittaneille nuorille tytöille ja etusijassa sellaisille, jotka sen lisäksi ovat saaneet opetusta sen 'jatkoluokilla. Kouluun pyrkijöiltä vaaditaan yläkansakoulun päästötodistus tai todistus vastaavista tiedoista ja taidoista. Koulun tarkoituksena on antaa oppilaille sellaiset tietopuoliset ja käytännölliset tiedot, jotka voivat tehdä heidät kelvollisiksi ammatinharjoittajiksi. Oppiaika on kaksi vuotta. Koulumaksu. Koulun uuden, kaupunginvaltuuston lokakuun p:nä 9 vahvistaman ohjesäännön määräysten mukaisesti Helsingissä henkikirjoissa olevat oppilaat suorittavat markan ja muut oppilaat 0 markan sisäänkirjoitusmaksun. Opetus. Ammattiaineita opetettiin kolmella osastolla, nimittäin liinavaateompelu-, pukuompelu- ja talousosastolla. Tietopuolinen opetus oli jaettu kahdelle osastolle, suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle, ja käsitti seuraavat aineet: äidinkieli ja sen kirjallisuus, laskento, kirjanpito, historia, piirustus, terveysoppi ja ammattilainsäädäntö. Kertomusvuosina torni kymmenen ammattiluokkaa, joista kaksi luokkaa liinavaateompeluosastolla, kaksi vakinaista ja kaksi rinnakkaisluokkaa pukuompeiuosastolla ja samaten kaksi vakinaista ja kaksi 'rinnakkaisluokkaa talousosastolla. Tietopuolisissa" ineissa ruotsinkieliset oppilaat työskentelivät kahdelia luokalla, suomenkieliset taas kahdella vakinaisella ja kahdella ri.nnakkaisluokalla. Tunteja oli keskimäärin päivässä. Viikkotuntien iuku ölibikkjen ammattiosastojen luokilla 0 ja luokilla. Tietopuolisissa 'ainea viikkotuntien liku oli luokalla ja luokalla 8. Viikkotuntien jakautumista eri opetusaineiden kesken valaisee taulu -----'0.-- Skolans ändamål. Förberedande yrkesskolan för flickor är avsedd för unga flickor, vilka genomgått högre folkskola, och företrädesvis för sådana, som därjämte erhållit undervis'ning i dess fortsättningsklasser. 'Av de inträdessökande fordras avgångsbetyg fråti högre folkskola eler intyg övermotsvarande kunskaper och färdigheter. Skolans ändamål är att bibringa eleverna sådana teoretiska och praktiska insikter, som kunna göra dem till dugliga yrkesutövare. Lärotiden är två år. Skolavgijten. Enligt bestämmelserna i skolans nya reg c lemente, fastställt av stadsfullmäktige den oktober'l9, erlägga i Helsingfors mantalsskrivna elever en inskrivningsavgift om Fmk : - och övriga elever Fmk 0:-. Undervisning i fackämnen meddelades å tre avdelningar, närnligen linnesömnads-', klädsömnads- och hushållsavdelningen, Den teoretiska undervisningen var delad på två avdelningar, en svensk och en finsk, och omfattade följande ämnen: modersmålet och dess litteratur, räkning, bokföring, historia, teckning, hälsolira och yrkeslagstiftning. Under redogörelseåren voro tio fackklasser i verksamhet, varay två klasser å linnesömnadsavdelningen,. två ordinarie och två parallellklassr å klädsömnadsavdelningen och likaledes två ordinarie och två parallellklasser å hushållsavdelningen. Vad 'undervisningen i teoretiska ämnen beträffar, arbetade de svenska eleverna på två klasser, de finska eleverna åter på två ordinarie och två parallellklasser. Medelantalet timm.r om dagen var. Antalet veckotimmar var i alla fackavdelningars klasser 0 och klasser. teoretiska ämnen var veckotimmarnas antal i klass och i kass 8. Angående veckotimmarn,a fö:rdeln,in&" på olika. un<;lervisningsämnt<n, sel ta,b.q,

Suoritetut oppijaksot. Liinavaateompeluosaston luokalla suoritettiin erilaisia harjoitustöitä sekä ommeltiin koetyönä naisten housut. Tilauksesta ommeltiin yksin-' kertaisia liinavaatteita. Kaavapiirustus käsitti suoritettavien töiden kaavojen piirtämistä Anna Palmgrenin, Natta Geitelin ja. Edit Coleruksen oppikirjan Liinavaatteiden piirustus mukaan. Kaikki liinavaateompeluosaston luokan oppilaat suorittivat sitäpaitsi seitsenviikkoisen ruuanlaittokurssin. luokan oppilaat suorittivat useimmat työt tilauksesta, minkä lisäksi harjoiteltiin paikkausta ja paikattiin liinavaatteita. Koetyönä valmistettiin miesten,paita. Kaavapiirustus käsitti suoritettavien töiden kaavain piirtämistä saman menettelytavan ja saman oppikirjan mukaan kuin luokalla. Opetusohjelman mukaisesti liinavaateosaston luokan oppilaat sitäpaitsi' suorittivat seitsenviikkoisn pukuompelukurssin.. Pukuompeluosaston luokalla oppilaat valmistivat erilaisia yksinkertaisia vaatekappaleita sekä koetyönä yksinkertaisen pumpulipuvun. Lasten pukuja valmistettiin myytäviksi. Kaavapiirustuksessa noudatettiin Ellen Bremerin ja Anna Pulkkisen Madame Alice' Guerren järjestelmän mukaan laatimaa oppikirjaa Pukukaavojen piirustamisopas. Pukuompeluosaston luokan oppilaat suorittivat sitäpaitsi, seitsenviikkoisen ruuanlaittokurssin. luokalla suoritettiin åluksi eräitä esitöitä ja myöhemmin erilaisia tilaustöitä, sekä uusia vaatekap-' paleita että korjaus- ja muutostöitä. Koetyönä oli naisen puku. luokalla noudatettiin samaa kaavapiirustuksen oppikirjaa kuin luokalla sekä lisä:ksi nykyisen muodin mukaisia kaavoja. Suomenkielisellä B luokalla sovellettiin Tukholman leikkuuakatemian leikkuujärjestelmää. Pukuompeluosaston lokkien oppilaat suorittivat syyslukukaudella seitsenoisen liinavaateompelukurssin. Talousosaston oppilaat olivat käytännöllistä työtä varten jaetut ryhmiin,»perheisiim, joiden jäsenet vuorotellen viikon kerrallaan hoitivat eri tehtäviä. Opetus oli järjestetty siten, että oppilaat havainnollisesti saivat oppia kaikkien. keittiössä esiintyvien töiden perusteet. Oppilaiden kyvyn, huolellisuuden ja maun selville saamiseksi sekä heidän arvostelu kykynsä kehittämiseksi itsenäiseksi järjestettiin kevätlukukaudella kaikilla luokilla' viikoittain keittokokeita, joissa luokan oppilaat saivat. omin pii;in valmistaa niitä ruokia ja leipoa. niitä leipälajeja, joiden valmistaminen aikaisemmin oli opetettu. luokalla käytettiin tuntia viikossa tietopuoliseen talousopin opetukseen ja hinnoitteluun. Oppilaat suorittivat myöskin. seitsenviikkoisen liina vaateompelukurssin ja yhtä pitkän pukuompelukurssin, joilla,valmistettiin erilaisia töitä. Näiden kaavat piirrettiin samaa menettelytapaa ja samoja oppikirjoja noudattaen ku ompeluosastoilla. luokalla käytännöllinen työ käsitti ruokatavarain ostamista; yksinkertaisempaa ja hienompaa ruuanlaittoa, leipomista, hilloamista, mehlln Genomgångna kuyser. linnesömnadsavdelningens klass utfördes olika övningsarbeten samt såsom provarbete ett par byxor. På beställning syddes enklare linneplagg. Till de arbeten, som skulle utföras, tecknades mönster enligt läroboken Handledning i mönsterritning för.linnekläder, utarbetad av Anna Palmgren, Natta Geitel och Edith Colerus. Alla elever i linnesömnadsavdelningens klass deltogo dessutom i en sju veckors kurs i matlagning. Eleverna' i klas sen förfärdigade de flesta arbetena på beställning, vartill kommo lappningsövningar och lappning av linnekläder. Såsom provarbete utfördes en 'skjorta. Mönsterritningen omfattade teckning av mönster till de arbeten,,som skulle utföras, enligt samma. metod och samma lärobok som klass. Enligt undervisningsplanen genomgingo eleverna i linnesömnadsavdelningens klass dessutom en kurs i klädsömnad under sju veckor. klädsömnadsavdelningens klass förfärdigade eleverna olika enklare klädesplagg samt såsom provarbete en enkel bomullsklädning. Barnklädningar syddes till försäljning. mönsterritning följdes läroboken Handledning i mönsterritning för klädsömnad, utarbetad av Ellen Bremer och Anna Pulkkinen enligt Madame Alice Guerres metod. Eleverna i klädsömnadsavdelningens klass genogingo dessutom en sju veckors kurs i matlagning. klassen utfördes till en början vissa förarbeten samt senare olika arbeten på beställn,ing, såväl nya klädesplagg som reparation och ändring av sådana. Provarbetet utgjordes' av en klädning. klassen användes samma lärobok i mönsterritning som i klassen med' tillägg av nya mönsterkonstruktioner enligt rådande mod. finska B klassen tillämpades Aktiebolaget Stockholms -tillskärareakademis tillskärningssystem. Eleverna i klädsömnadsavdelningens klasser genomgingo under höstterminen en sj u veckors kurs i linnesömnad. Eleverna å hushållsavdelningen voro för det praktiska arbetet fördelade i grupper,»farriiljen, vilkas medlemmar i tur och ordning en vecka isänder handhade olika åligganden. Undervisningen bedrevs sålunda, att eleveroa genom demonstration inhämtade grunderna för alla de arbeten, som förekomma i köket. För att utröna elevernas förmåga, omtanke och smak samt för att utveckla dyras självständighet i omdömet anställdes under vårt,erminen varje vecka' provkokningar, därvid eleverna i klass på egen hand fingo tillreda de rätter och baka de brödsorfer, vilkas beredning tidigare inlärts: klass användes timmar i veckan för teoretisk undervisning i hushållslära och prisberäkningar. Eleverna deltogo även i en sju veckors kurs i linnesömnad och en sju veckors kurs i klädsömnad, därvid olika arbeten utfördes. Mönster till dessa arbeten tecknades.enligt Samma metod och samma läroböcker som å sömnadsavdelningarna. klass- omfattade det praktiska arbetet uppköp avniarvaror, elklare och finare matlagning,

valmistusta, vihannesten säilyynpanoa, kaikkien valmisteiden hinnoittelua, pöydän kattamista, pesua y. m. Kevätlukukauden lopussa järjestettiin keittokokeita. Oppikirjoina käyttivät suomenkieliset oppilaat ) Edit. Reiniiän, Sofie Caloniuksen ja Valma Krankin keittokirjaa Kotiruoka sekä talousopissa Anna Olsonin Talousoppia ja Elina Kanervion Ruokatavaraoppia. Sekä liinavaate- että pukuompeluosaston oppilaille järjestettiin keittiöt yöt samalla tavalla kuin talousosaston oppilaille. Ruuanlaiton oppikirjana käytettiin lyhyillä kursseilla Sofie Caloniuksen ja Elise Marie Lindqvistin Tyttöjen keittokirjaa. - Lukuvuosina 9- valmistavan tyttöjen ammattikoulun oppilaat valmistivat seuraavat työt: bakning, syltning, saftberedning, konservering av grönsaker, prisberäkning av alla anrättningar, borddukning; tvätt m.m. Vid vårterniinens slut ägde provkokning rum. Som läroböcker använde de svenska eleverna ) Kokbok för hem och skola av Edit Reinilä, Sofie Calonius och Valma Krank samt Födoämnes- och hemvårdslära av Gertrud Bergström och ngeborg Schager. För.såväl linnesömnads- som klädsömnadsavdelningens elever anordnades arbetet i köket på samma sätt som för hushållsavdelningens elever. Som lärobok i matlagning i de korta kurserna användes Flickornas kokbok av Sofie Calonius och Elise Marie Lindqvist. Under läsåren 9- förfärdigade eleverna i förberedande yrkesskolan för flickor nedannämnda arbeten: Travaux manuels.executes par les. eleves: 9-. 9-. 9-. Osasto. - Avdeining. - Division.".."..". l'=: l'=: ::; l'=: " 't Q.,... :l Q..-'::l 0>..-'" Työn a a t u. l' 0>.. l' 0>.. l' 0>.. <> "'t " 't Arbetets a rt.... " : _A" ".. " -";:t g:.. ""!:Los:: "... g:... ".. " ) Genre de travail. -" " -"" ;':g: fto "-+..o ;.:....g....g [ o :t': ö g- a 8' "'" ' ' ;t: "'.0 "ei =cn ;t:... :;"Cl ts;... :"t: ;.!!.. tr ' 9å :"' "",.." ;!!a "", ' '" c c... U ",' ",' c.. Cl.,.crl? '" " 0>..' ' 'ff.. "" erif 0>..".. ". cr'f., "" " '" " " " " Harjoitusliinoja. Övningsdukar... 0 0 80 0 Kouluesiliinoja:. Skolförkläden... 9 8 80 0 8 Pääliinoja. Huvuddukar... 0 0 8 Päiväpaitoja. Daglinnen... 89 0 Yöpaitoja. Nattlinnen.... 0 YÖpukuja. Pyjamas... Alushousuja. Pantalonger... 8 0 9 Miesten alushousuja. Kalsonger... Paitahousuja. Combinations.... 9 9 8 Liivinsuojustimia. Livskyddare... 9 Alushameita. Underkjolar... 9 8 Miesten paitoja. Skjortor... 88 9. Pientenlastenpaitoja.. Spädbarnsskjortor... - Kauluksia. Kragar....-... 0 ' Tyynynpäällisiä. Dynvar.... 0 8 Puseroita. Blusar... 9 9 9 9 0 8 Päällyshameita. Överkjolar.... 0 0 Pukuja lapsille. Klädningar för barn... 9 - - 9 Pukuja aikuisille. Klädningar för fullvuxna... 9 8 ' 00 Aamupukuja. Morgonklädningar... 0 0 Kävelypukuja. Promenaddräkter... - '- Päällysvaippoja. Kappor... -- 8 Pojanpukuja. Gosskostymer...--:,-..._..._. 8 Vuoriliivejä. Foderliv... -Koepukuja. Provkl/l.dningar... 9 Koehousuja. Provpantalonger... ] Miesten koepaitoja.. Provskjortor... ;..,...,. :.. 0 8 L) Vrt. ruotsinkielistä tekstiä, ) Jmfr den finska texten:

Tietopuolisissa aineissa suoritettiin seuraavat oppijaksot: Äidinkielen opetus käsitti luokalla: ainekirjoitusharjoituksia sekä ammattikirjelmäin laatimista. Viimemainittuja harjoituksia jatkettiin.n luokalla, minkä ohessa eri ammattiosastojen. oppilaat saivat laatia työselostuksia.. luokalla omistettiin viikkotunti vanhemman ja. uudemman kirjallisuuden lukemiselle. -Lyhyt kirjallisuuden historian oppijakso suoritettiin osin esitelmämuodossa, osin J. Krohnin oppikirjan Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet ja J. V. Juveliukseri oppikirjan Suomen kansalliskirjallisuuden vaiheet mukaan ). Laskennossa kerrattiin. kansakolun.oppijakso sekä opetettiin korko- ja alennuslasku. -Laskujen kirjoittamista harjoitettiin. Kirjanpido opetustunneilla pidettiin.talouskirjaa ja opetettiin neulomon yksinkertainen kirjanpito. Laskujen kirjoittamista harjoitettiin. Historian opetuksessa kosketeltiin. uomen yhteis 8 teoretiska ämnen genomgingos följande kurser: Undervisningen i modersmålet omfattade i klass. övningar i uppsatsskrivning samt. uppsättning av ytkesskrivelser. Sistnämnda övningar fortsattes i klass, varjämte eleverna i de olika fackavdelningarna fingo avfatta arbetsbeskrivningar. klass ägnades timme i veckan åt läsning av litteratur från äldsta tider till nuvarande tid. En kort kurs i litteraturens historia genomgicks dels föredragsvis, dels med ledning av Sond{ms lärobok Svensk litteraturhistoria ). Kursen i räkning omfattade repetition av folkskolkur sen ävensom procent- och nibatträkning. Utskrivning av räkningar inlärdes. Under lektionerna i bokföring fingo eleverna föra en hushållsbok samt lära sig. enkel bokföring för en sömnadsatelje. Övningar anställdes i utskrivning av räkningar. Undervisningen i historia omfattade Finlands samhällslära kutatietoa ja tärkeitä yhteisku!nallisi kysmyksiä. samt viktigare samhällsspörsmål. samband Tässä yhteydessä esitettiin kosketeltujen alojen johtavien henkilöiden lyhyitä elämäkertoja, ja oppilaat saivat itsekin harjoitella tällaisten esitelmäin pitämistä. Terveysopin tunneilla käsiteltiin ihmisruumista ja sen hoitoa. Oppikirjana käytettiin Max Ok.er-Blomin Terveysoppia. Oppijakso käsitti myöskin pientenlastenhoidon opetusta, minkä ohessa oppilaille neuvottiin miten kodeissa on meneteltävä lastentautien tapausten sat-. tuessa. Ammattilainsäädännön luennoissa käsiteltiin voimassa olevia työväensuojelulakeja, oppisopimuslakia ja työsopmuslakia. därmed delgå, os eleverna en kort levnadsteckning av betydande personer å förenämnda områden och fingo även själva öva sig att hålla dylika föredrag. Under lektionerna i hälsolära behandlades människokroppen och dess vård. Såspm lärobok användes Hälsolära av Max Oker-Blom. Till kursen hörde även under-. visning i spädbarnsvård, varjämte eleverna fingo lära sig vilka åtgärder, som böra vidtagas i hemmet vid inträffande fall av barnsjukdornar. Föreläsningarna i yrkeslagstiftning berörde gällande arbetarskyddslagar, lagen angående läroavtal och lagen. om arbetsavtal. Piirustuksen opetus käsitti luokalla letien, kukkien Teckningsundervisningen i klas omfattade teckning ja marjain piirustamista ja värittämistä, sivellinpiirus- jämte färgläggning av blad, blommor och bär, penseltusta sekä mallien sommittelua, kasvien tyylittelyä ko- teckning samt mönsterkompositioner, stilisering av ristelutarkoituksiin,.perunalla painamista; paperinieik- växter för dekorativt ändamål, potatistryck, papperskuuta, tekstausta, kirjaimien pienentämistä ja suuren- klippning, textning, förminskning och förstoring av boktamista sekä niiden kalkeerausta. luokalla opetettiin stäver samt kalkering av dylika. klass inlärdes jämte kasvien piirustamisen ja värittämisen ohella niiden tyy- teckning och färgläggning av växter, stilisering av dessa littelyä malleiksi, jotka sitteri ommeltiin \!:oristeiksi tilat- till mnster. Dessa broderades sedermera på plagg, tuihin vaatekappaleihin sekä liinavaate- ttä pukuompe- vilka förfärdigades på betällning på såvällinnesämnadsluosastolla. Talousosaston oppilaat sommittelivat kaak" som klädsömnadsavdelningen. Hushållsavdelningens elekujen koristelumalleja. Myöskin harjoitettiin paperin ver komponerade förslag till garnering av kakor. Även leikkausta ka<!,kkujen alustoiksi sekä perunalla painamista utfördes pappersklippning för kakunderlag samt potareunuksiin ja muihin koristuksjin. Syksyllä 9 käytiin tistryck för bårder och andra dekorationer. Hösten 9 kansallismueossa, missä.jäljennettiin - erilaisia }lalleja. besöktes nationalmuseum, där olika mönster avritades. Opintoretkeilyt y.m.. Kertomusvuosiia oppilaat eri - - Studieexkursioner m.m. Under redogörelseåren besökte opettajattarien johdolla kävivät eräissä näyttelyissä, eleverna ndei"-olika.lärari!.nors ledning en del utställnintehtaissa ja laitoksissa. gar, fabriker och anstalter. -.. -- -. Sitäpaitsi teatterijohtokunnat, elokuvayhtiöt, Brage- Dessutom bereddes eleverna genom välvilligt tillmö- _ yhdistys, kauppias A. Nyman y.m. valmistivat oppilaille tesgåend av teaterdirektioner, biografbolag, föreningen tilaisuuksia osin maksutta, osin alennetuin maksuinolla Brage, handlanden A. Nyman m.fl. tillfälle att dels av- ) Suomen- ja ruotsinkielisillä osastoilla käytettiin eri oppikirjoja; vrf. ruots. teklitiä, - ) Å de svenska och finska avdelningama anyändels olika läroböcker; jmfr den finska texten.

9 läsnä eläissä teatteriesityksissä, elokuvanäytännöissä ja konserteissa.. Toukokuun ja p:nä.9 oppilasta ]0 opettajattaren johtamina teki opinto matkan Turkuun ja Naantaliin. Matka-avustukseksi koulu sai kauppa- ja teollisuusministeriöitä markkaa ja kauppias A. Nymanilta 00 markkaa, mitkä rahamäärät jaettiin retkeilyyn osallistuneen oppilaan kesken.. Oppilastöiden näyttely oli koulun huoneistossa toukokuun ] p:nä 9, toukokuun p:nä 9 ja toukokuun p:nä 9. Oppilasmäärä oli lukuvuonna 9-, ukuvuonna 9-- ja lukuvuonna 9-. Eri osastoille ja luokille oppilaat jakautuivat seuraavasti: 'giftsfritt, dels mot"nedsatt avgift övervara en del teater representationer, filmföreställningar och konserter. Den och måj 9 företogo elever med 0 lärarinnor en exkursion till Åbo och Nådendal. Såsom resebidrag erhöll skolan av handels- och industrininisteriet Fmk : -.och av handlanden A. Nyman Fmk 00: -, vilka penningbelopp fördelades mellan i exkursionen deltagande elever.. Utställning av elevarbeten anordnades i skollokalen den maj 9, den maj 9 och den maj 9. Elevantalet var läsåret 9-, läsåret 9- och läsåret 9-. På olika avdelningar och klasser fördelade sig elevema på följande sätt:, Tof.al des teves. par section, division et classe. 9-. 9-. 9-:-. SU9menkielinen osasto. - Finska avdelningen. Luku. Luku. Luku. (Seelion /innoise) Antal. % Antal. % AntaL % luokka. klass (elasse).... 9. 0 0.9....8 0 9. 8.9 Yhteensä. Summa (Tolal) Ruotsinkielinen osasto. - Svenska avdelningen. (Seelion suedoise) luokka. klass (elasse)...... Yhteensä. Summa (Total) Molemmat osastot. Båda avdelningama (Somme totale) :... 8 8., 8,, 8.8 0..8. 0.8.8 0. SS.8.8 '. 00.0 00.0 00.0 'Oppilaiden jakautumista koulun eri ammattiosastoille valaisevat seuraavat luvut: Elevemas fördelning på skolans olika yrkesavdelnin gar belysa nedanstående siffror: Suomenkielinen osasto. -:- F)nska avdelningen. ( Seetion finnoise) Liinavaateompeluos. LinnesÖmnadsavd. (Division de lingel'ie) Pukuompeluos. Klädsömnasavd. ( Division de eon/eetion de v8lement) '... :... Talouso. Hushållsavd. ( Division POUl' les minagetes)... 9-. 9-. 9-. Luku. Luku. Luku. AntaL % AntaL %. Antal. % 0. 9.9 8..9.. 0. 9.8.8 Yhteensä. Summa (Total) Ruotsinkielinen osasto. - Svenska avdelningen. (Seetion suidoise) Liina vaateompeluos.. Linnesömnadsa vd. (Division de lingetie) Pukuompeluos. Klädsömnadsavd. ( Division de eon/eetion de v8tement)... Talousos. Hushållsavd. (Division POUT les menagctes)... Yhteensä. Summa (Total) Kaikki osastot. Samtliga avdelningar (Somme totale)... 8 8.- 8.' 8.9.. 9. 8. 8.' 9.. 0. 8.8 SS.8.8. 00.0 00.0 lqo.q

. Oppilaiden ikä helmikuun p:nä vuosina 9, 9 ja 9 vaihteli :sta 0 vuoteen, kuten seuraavasta yhdistelmästä tarkemmin ilmenee: Elevemas ålder den.l februari åren 9, 90ch 9 varierade mellail och 0 år, såsom av efterföljande. sammanställning närmare framgår: Age. vuotta. Ar 8.& 9 0 (ans) Eleves au fivrier....'.9. 9 9. Luku. Luku. Luku. Antal. % Anta. % Anta. 9 0.(. 8.. 9.9..( 0. 0 8 % 0. 9....8 8.9 0.8 9. 8.8.( 8.8.8 0: 0. 0. Yhteensä. Summa (Tolal) 00.Q 00,9 J JQQ.Q Oppilaiden keski-ikä. oli lukuvuosina 9- ja 9 -. vuotta ja lukuvuonna 9-. vuotta. Helmikuun p:nä 9 oli 9 oppilasta eli 9. % kotoisin Helsingistä, vuonna 9 oppilasta eli 9.8% ja vuonna 9 oppilasta eli 8.9%. Syntymäpaikan mukaan oppilaat jakautuivat seuraa- vasti:. Lieu de naissance. Helsinki. Helsingfors.... Helsinkiin rajoittuvat kunnat. Till Helsingfors gränsande kommuner (Banlieue de Helsingfors).... Muut Uudenmaan!. kunnat. Andra kommuner i Nylands än Medelådem iör elevema var läsåren 9- och 9-. år och läsåret 9-. år. Den februari 9 voro 9 elever eller 9. % hemmahörande i Helsingfors, år 9 elever eller 9.8% och år 9 elever eller 8.9%. Efter födelseort' fördeade sig elevema på följande sätt: 9. Luku. Antal. %.0 0. Luku. Anta. 9. %.. 9. %..8 ( A ulres communes de gouv. de Nyland)... 9.(. 0.8 Muut Suomen kulmat. Andra kommuner i Finland (A ulres munes de Finlande).....8 0. Ulkomaat. Utandet (Etranger)....8. " Yhteensä. Summa (Tolal) 00.0.. 00.0 8 WO.O Vahnistavaan tyttöjen ammattikouluun tullessaan oppilailla oii seuraavassa mainitut esitiedot: Vid inträdet i förberedande yrkesskolan för flickor innehade elevema nedannämnda förkunskaper: Connaissances preliminaires.. Yläkansakoulun käyneitä. Högre folkskolans kurs (Ecole primaire superieure)........ Ammattiopetusta saaneita. Atnjutit yrkesundervisning (A ulre ecole professionnelle)... Enemmän kuin luokkaa oppikoulua käyneitä. Genomgått flere än klasser i lärdomsskola (L' ecole secondaire)... Yhteensä. Summa (Tolal) 9. 9. 9. Luku. Luku. Luku. 0/ Anta. % Anta. % Antal.,0 98. 99.( 98.8. 0. 0.8. 00.0 00.0 8 00.0 Lukuvuonna 9- erosi oppilasta, lukuvuonna, 9-8 ja lukuvuonna 9- oppilasta. Under läsåret 9- avgingo elever, under läsåret. 9-8 elever och under läsåret 9- elever,

Kaikista oppilaista lukuvuoden 'päättyessä: Av samtliga elever' vid läsårets slut: Eleves i la in de Z'annee scolaire 'par resultat des etudes. 9. 9. 9. Suom.os. Ruots. OS. Yht. Suom.os. Ruots. os. Yht. Suom.0. Ruots. os. Yht. Finska Svenska S:a. Finska Svenska S:a. Finska Svenska S:a. avd. avd. Total. avd. avd. Total. avd. avd. Total. Sai päästötodistuksen. U.tdimitterades (So"tis de l' ecole avec ce"tijicat d' etudes ) 0 8 0 Sirrettiin luokalle. Uppflyttades till klass (Passes dans la classe superieu"e)... 9. 9 88 0 8 Siirrettiin ehdollisesti luokalle. Uppflyttades villkorligt tili klass (Passes conditionnellement dans la classe supjrieure)... Jäi ehdoitta luokalle. Kvarstannade. ovillkorligen (Doubles la classe sans conditions)... Yhteensä. Summa (Total) Oppilaiden terveydentila oli yleensä hyvä. Niiden oppilaiden lukumäärä, jotka mikä pitemmän, mikä lyhyemmän ajan olivat olleet poissa.koulusta, näkyy seu-. raavasta yhdistelmästä: Hälsotillståndet var öerhuvudtaget gott. Antalet elever, som under längre eler kortare tid varit frånvarande, synes av nedanstående sammanställning: -0 päivää. dagar (jours) -0 Eleves ayant ett! absents. -BO -... 9--. 9-. 9-. 00 8 ' Yhteensä. Summa (Total) Poissaolopäivien jakautuminen poissaolon syyn mukaan ilmenee seuraavasta:. Frånvarodagarna, fördel;tde efter orsaken til frånvaron, voro til antalet följande:. Absences des eleves, jours. Raisons des absences. 9-. 9--. 9-. Sairaus. Sjukdom (Maladie)... 98 9 Muu hyväksytty syy. Annan godkänd orsak (Autre raison acceptee)... 98 8 Hyväksymätön. syy. cke godkänd orsak (Raison non accepue)... ----------------------------------------- Yhteensä. Summa (Total) 8 088 9 Apurahat. Lukuvuonna 9- kertyneistä lukukausimaksuista muodostettiin 0 markan suuruista stipendiä, jotka annettiin 9 suomenkielisen ja ruotsinkielisen osaston oppilaalle heidän päästessään luokalle ja seuraavina vuosina kertyneistä maksuista Stipendier. Av de under läsåret 9- influtna terminsavgifterna bilda<;les 0 stipendier a Fmk : -, vilka tilerkändes 9 elever å finska och elelver å svenska avdelningen, vilka uppflyttats til klass i, och av de under följande läsår influtna avgifterna stipendier,

samoin markan suuruista stipendiä, jotka jaettiin 8 suomenkielisen ja ruotsinkielisen oppilaan kesken heidän päästessään ' luokalle. Nämä apurahat talletettiin koulun oppilaille Helsingin säästöpankissa perustettuun säästökassaan. Lukuvuonna 9-- rahatoimikamari osoitti käyttövaroistaan 000 markkaa, mistä määrästä jaettiin '0 markan stipendiä ja 00 markan stipendi 0 suomenkielisen ja ruotsinkielisen osaston luokan oppilaalle sekä 00 markan suuruista stipendiä luokan oppilaille. Helmi Saltzmanin rahastosta annettiin vuosina 9-00, 00 ja 0 markkaa yhdelle pukuompeluosaston luokan oppilaalle. Samoin kuin aikaisempina vuosina antoi Käsityö- ja tehdasyhdistys jokaisena kertomusvuonna koulun käytettäväksi 00 markkaa, jotka jaettiin lukuvuonna 9- kolmena 00 markan suuruisena stipendinä liinavaateompeluosaston, pukuompeluosaston ja talousosaston luokan oppilaalle, lukuvuonna 9- kahtena 0 'markan suuruisena stipendinä liinavaateompeluoaston ja. talousosaston luokan oppilaalle ja lukuvuonna 9- samaten kahtena 0 markan stipendinä pukuompeluosaston ' luokan oppilaalle. Lukuvuosina 9- ja 9-- koulu sai 0 markkaa Rich. Heimbergerin stipendirahastosta. Nämä varat annettiin,kahtena 00 markan stipendinä ja yhtenä 0 markan stipendinä edellisenä vuonna liinavaateompelosaston, pukuompeluosaston ja talousosaston luokan oppilaalle sekä jälkimmäisenä vuonna pukuompeluosaston ja talous ::>saston luokan oppilaalle. Lisäksi koulun johtajatar neiti M. Blomqvist kaikkina kertomuskauden vuosina lahjoitti 00 markan stipendin, joka ensimmäisenä vuonna annettiin eräälle pukuompeluosaston luokan oppilaalle, toisena vuonna samoin eräälle saman osaston luokan oppilaalle, joka aikaisemmin oli suorittanut talousosaston oppijakson, ja kolmantena vuonna eräälle liinavaateompeluosaston luokan oppilaalle. Lukuvuonna 9- pukuompeluosaston luokan oppilas sai opettajatar. Steniuksen lahjoittaman markan suuruisen stipendin. Paikanvälitys. Useille koulusta päässeille oppilaille koulun johtajatar hankki työpaikkoja perheisiin tai ompeluliikkeisiin. Myöskin luokan oppilaat, jotka halusivat työskennellä kesän aikana, saivat koulun välityksellä helpompia toimia. rtaimiston katsastuksen eräs kaupungin katsastusmiehistä toimitti tavanmukaiseen aika.an... Kouiun johtokunnan hyväksymäin poistojen jälkeen kalustoluettelo joulukuun p:nä 9 päättyi : 90 markkaan, joulukuun p:nä 9 : 99 markkaan ja joulukuun p:nä 9 8: 99 markkaan. Menot. Valmistavan tyttöjen ammattikoulun menot nousivat kalenterivuodelta 9 08: 8 markkaan, vuodelta 9 0: markkaan ja.vuodelta 9 800: 0 markkaan, jakautuen seuraaviin eriin: likaledes a Fmk : -'-, vilka fördelades mellan 8 finska och svenska eever vid uppflyttningen till klass. Dessa stipendier insattes i den för elevema i skolan i anslutning till Helsingfors sparbank inrättade sparkassan. Ui,såret 9-- anslog drätselkammaren ur sina dispositionsmedel Fmk 000: -, vilka utgåvos såsom stipendier a Fmk 0: - och'ett stipendium a Fmk 00: åt 0 elever i finska avdelningens och elever i svenska avdelningens klass samt stipendier a Fmk 00: -. åt elever i klass. Ur Helmi Saltzmans fond utdelades åren 9- resp. Fmk 00: -, Fmk 00: - och Fmk 0: - åt en elev i klädsömnadsavdelningens klass. Liksom under tidigare år ställde Hantverks- och fabriksföreningen under ettvart av redogörelseåren Fmk 00: - till skolans förfogande, vilka utdelades läsåret 9- såsom stipendier a Fmk 00: - åt elev i linnesömnads-, elev i klädsömnads- och elev i hushållsavdelningens klass, läsåret 9- som stipendier a Fmk 0: - åt elev i linnesömnads- och elev i hushållsavdelningens klass' och läsåret 9- likaledes som stipendier a Fmk 0: - f!.t elever i klädsömnadsavdelningens klass. Såvälläsåret 9- som. läsåret 9-- erhöll skolan Fmk 0: - ur Rich. Heimbergers stipendiefond. Dessa medel utgåvos som stipendier a Fmk 00: - och stipendium a Fmk 0: -, det förra' året åt elev i linnesömnadsavdelningens, elev i klädsömnadsavdelningens och ele v i 'hushållsavdelningens klass samt det senare året åt elev i klädsömnadsavdelningens och elever i hushållsavd':llningens klass. Ytteiligare donerade skolans föreståndarinna fröken M. Blomqvist under ettvart av redogörelseåren ett stipendium på Fmk 00: -, vilket det första året tilidelades elev i klädsömnadsavdelningens klass, det andra året lil;!:aledes elev i klädsömnadsavdelningens klass, vilken elev tidigare genomgått hushållsavdelningen, samt. det tredje året ele v i linnesömnadsavdelningens klass. Läsåret 9- erhöll elev i klädsömnadsavdelningens klass ett stipendium på Fmk : -, vilket skänkts åv lärarinnan. Stenius. Platsförmedling. At flere av de utdimitterade elevema anskaffade skolans föreståndarinna anställning i familjer eiler arbete i syateljeer. Även elever i klass, vilka önskade arbeta under sommarferiema, erhöllo genom skolans förmedling l.ättare tjänster. nventering av skolans lösegendom förrättades i sedvanlig tid av en av stadens inventeringsmän. Efter av skolans direktion godkänd avskrivning slutade inventariet den december 9 på Fmk : 90, den december 9 på Fmk : 99 och den december 9 på Fmk 8: 99.. Utgifterna för förberedande yrkesskolan för flickor stego kalenderåret }9 till Fmk 08: 8, år 9 till Fmk 0: och år 9 till Fmk 80 0: 0, fördelade på följande poster:

Depenses de l'!cole preparatoire prolessionnelle de ieunes li/les, marcs. 9.' 9. Palkat' ja palkkiot. iöner och arvoden... : 9: -. Ruuanpito. Kosthå.llning...,'... '98'80: 0 8889: 08 Työaineet. Arbetsma terial...:..., 88: ' : Vuokra. Hyra :... " '000:'- 0000: - Lämpö ja valo. Värme och belysning...:..... 9080: 8 : Kalusto ja korjaukset. nventarier och reparationer.. :... :........ : 8: Tarverahat. Expenser... 9:' 889: 9. 8: - 980: 9, 9: 0.000: - : 8 9: 0 89: Yhteensä, Smk. Summa, Fmk (Total) 08: 8 0: 800: 0 Tulot myydystä ruuasta ja myydyistä oppilastöistä nousivat vuonna 9 88: 8 markkaan, vuonna 9 89: markkaan ja vuonna 9 080: 8 mark;kaan. Valtionapua saatiin vuodelta 9 00 markkaa, vuodelta 9 0 000 markkaa ja vuodelta 9 000 markkaa. nkomsterna a frsåld föda och försålda elevarbeten stego år 9 till Fink & 8: 8, år 9 tili Fmk 89: och år 9 tili Fmk 0 80: 8. statsbidrag inflöto för år 9 Fmk 0 0: -, för år 9 Fmk 0 000: - och för år 9 Fmk 000:-. Yleinen ammattilaiskoulu. Ecole d' apprentis. l\llmänna yrkesskolan. Helsingin yleinen ammattilaiskoulu aloitti ensimmäisen toimintavuotensa syksyllä 9. Koulu, joka on,järjestetty yleisistä ammattilaiskouluista annetun asetuksen määräysten mukaisesti, on vuonna 89 perustetun alemman käsityöläiskoulun suoranainen jatko, joka koulu kevätlukukauden 9 päättyessä lakkasi toimimasta. Johtokunta. Koulun lähin valvonta oli uskottu kaupungin ammattiopetuslaitosten johtokunnalle, johon kuului seitsemän kaupunginvaltuuston kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Koulussa toimiva kansakoulukurssi oli kuitenkin ruotsinkielisten kansakoulujen johtokunnan ylivalvonnan alainen, Opettajisto. Opetuksesta huolehti seuraava määrä opettajia ja opettajattaria', joista yksi opettaja samalla' toimi koulun johtajana: Helsingfors allmänna yrkesskola begynte sitt första verksamhetsår med höstterminen 9. Skolan, som är organiserad i överensstämmelse med bestämmelserna i förordningen angående allmänna yrkesskolor, utgör en direkt fortsättning av den år- 89 inrättade lägre hantverksskolan, vilken med utgången av vårterminen 9 upphörde med sin verksamhet. Direktion. Den närmaste tillsynen över skolan utövades av direktionen för stadens yrkesundervisningsanstalter, vilken bestod av sju av stadsfullmäktige för två år isänder utsedda ledamöter. Den inom skolan arbetande folkskolkurseh stod dock under direktionens för de svenska folkskolorna överinseende. Lärarpersonalen utgjordes av följande antallärare och lärarinnor, av vilka en lärare tillika tjänstgjorde såsom skolans före,ståndare: Personnel enseignant. 9.-. 9-. 9-. Opettajia. Lärare... ' _ Opettajattaria. Lärarinnor......... 8, 9 9 --------------------------------------- Yhteensä. Summa '(Total) 0 Kansakoululuokalla opetti sitäpaitsi kaksi kansakoulunopettajaa. Koulun tarkoitus on kehittää käsityö- ja tehdasaloilia toimivia henkilöitä taitaviksi työntekijöiksi ja antaa heille ne ammatti- ja kansalaistiedot, joita he tarvitsevat folkskolkursen undervisade dessutom tvenne fol'kskollärare. Skolans uppgift, är att utbilda inom hantverk och industri sysselsatta personer till skickliga arbetare och meddela dem de fack- och medborgerliga kunskaper de ha

toiminnassaan. Koulu toimii sen vuoksi iltakouluna, ja sen työn tuloksia arvqsteltaessa on otettava huomioon, että oppilaat ennen koulutyötään ovat suorittaneet usein hyvinkin rasittavan päivätyön ansioalallaan. Koulussa on sekä suomen- että ruotsinkielinen osasto, ja se. ottaa vastaan sekä mies- että naisoppilaita. Oppijakso on kaksivuotinen. Opetusajat y. m. Lukuvuodet 9- käsittivät kumpikin viikkoa ja kestivät syyskuun p:stä joulukuun 0 p:än ja' tammikuun 0 p:stä toukokuun p:än sekä syyskuun p:stä joulukuun 9 p:än ja tammikuun p:stä toukokuun p:än. Lukuvuosi 9- kesti syyskuun 8 p:stä joulukuun p:än ja tammikuun 0 p:stä toukokuun p:än, yhteensä viikkoa. Opetusta annettiin 0- tuntia viikossa kullakin luokalla. Viikkotuntien jakautuminen er opetusaineiden kesken ilmenee taulusta 0. Lukuvuonna 9- toimi suomenkielistä ja ruotsinkielistä luokkaa. Seuraavana lukuvuonna oli' suomenkielisiä luokkia ja ruotsinkielisiä sekä lukuvuonna 9- suomenkielisiä luokkia 0 ja ruotsinkielisiä. Oppijaksot. Äidinkielen opetus käsitti paitsi ainekirjoitusta yhteiskunta- ja liike-elämässä esiintyvien kirjelmäin, kutn ilmoitusten, julistusten, kuittien, valtakirjain, sopimusten, hakemusten, todistusten, oppisopi-' musten y. m. laatimista. Ammattilaskennossa kerrattiin kansakoulun laskennon oppijakso eri ammatteihin sovellettuna sekä opetettiin korkolasku, pinta-alojen, tilavuuksien y. m. laskeminen sekä hinnoitteluopin pääpiirteet. Ammattitalouden tunneilla selvitettiin liike-elämän tärkeimmät puolet. Pari kolme tilinpäätöstä tehtiin. KansalaisHedon oppijakso käsitti selonteon Suomen valtiosäännöstä, kunnallisesta itsehallinnosta, valtion taloudesta, verotuksesta, kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista y. m. Ammattiopin tunneilla selitettiin miesoppilaille puu- ja metalliteollisuuden tarveaineoppia sekä fysiikan pääkohtia. Sitäpaitsi opetettiin lukuvuonna 9- sähkötekniikan alkeita, jolloin opetusta valaistiin havainnollisilla kokeilla. Naisoppi aille opetettiin sekä liinavaate- että pukuompelua, Ammattipiirustuksen tunneilla luokan mies oppilaille annettiin lyhyt mittausopillisen piirustuksen oppijakso, opetettiin projektio-oppia ja harjoitettiin piirtämistä malin mukaan; naisoppilaille opetus käsitti käsivaraispiirustusta sekä ammattiopin yhteydessä malli- ja leikkauspiirustusta. luokan oppilaat luonnostivat koneiden sekä huonekalujen ja rakennusten osia ja piirustivat niitä tarkkain mittojep. mukaan. Sähköteknikot laativat puu- Ja kivirakennu!iten sähköinstallation sekä, kykinjärjestelmän'piirustuksia. Ammattihygienian oppijakso käsitti luentoja ihmisruumiin rakenteesta ja sen elimien toiminnasta, sekä yleisestä terveysopista, minkä ohessa oppilaille annettiin tietoja tavallisimmista taudinsyistä, tautien ehkäisemisestä huolehtimalla henkilö- beliov av isin verksamhet. Skolan.arbetar därför såsom aftonskola och vid bedömandet av dess arbetsresultat, bör observeras, att eleverna utföra sina skoluppgifter efter att ha avslutat en ofta nog så ansträngande arbetsdag å sitt fötvärvsområde. Skolan har såväl en finsk som en svensk avdelning och emottager både maniga och kvinniga elever.' Kursen är två-årig. Lärotider m. m. Vartdera läsåret 9- omfattade veckor, nämligen tiden från den september till den 0 december och från den 0 januari till den maj samt från den september till den 9 december och från den januari till den maj. Läsåret 9-- varade från den 8 september till den december och från den 0 januari tillden maj, sammanlagt veckor. Undervisning meddelades under 0- timmar i veckan per kass. Veckotimmarnas fördening på olika und'ervisningsänmen framgår av tab. 0. Under läsåret 9 ":'- voro finska och svenska klasser i verksamhet. Föjande lä'sår voro de finska klasserna och de'svenska klasserna samt läsåret 9- de finska klasserna 0 och de svenska klasserna, till antalet. Lärokurser. Undervisningen i modersmålet omfattade utom ämneskrivning uppsättande av i samhälls- och affärslivet förekommande skriveser, såsom annonser, ansag, kvittenser, fullmakter, kontrakt, ansökningar, betyg, läroavtal m.m. Yrkesräkningen bestod av en repetition av folkskolkursen i räkning, tillämpad på olika yrken samt dessutom procenträkning, beräkning av y:or, volymer m.m. ävensom inhämtandet av kalkylationslärans grunder. Under lektionerna i yrkesekonomi redogjordes för affärslivets viktigaste sidor. - bokslut uppgjordes. Kursen i medborgarkunskap omfattade en redogörese för Finands statsförfattning, kommunala självstyrese, statsfinanser, beskattning, medborgerliga, rättigheter, plikter och skyldigheter m.m. Under lektionerna i yrkeslära meddelades de manliga eleverna undervisning i läran om metallerna och träet som råmaterial, ävensom i fysikens grunder. Dessutom genomgicks läså'ret 9-- en kurs i elektroteknik, avsedd att giva eleve:r;na en inblick i elektroteknikens grundp.rinciper, demonstrerade genom experiment. De kvinnliga eleverna undervisades i såvällinne-.som klädningssömnad. Undervisningen i yrkesritning omfattade för de manliga eleverna i klass en kort kurs i geometrisk ritning, projektionslära och skissering efter modeller; de kvinnliga eleverna övades i frihandsteckning samt under lektionerna i yrkeslära i mönsterritning och teckning av modeller. Eleverna i klass skisserade maskindelar samt delar a:v möbler och byggnader och uppritade dem efter noggranna mått. Elektroteknikerna ritade planer till elektriska installationer i trä- och stenhus ävensom kopplingsschemata. Kursen i yrkeshygien omfattade föreläsningar om människokroppens byggnad och dess funktioner samt uti allmän hälsolära, varjämte eleverna bi-

kohtaisesta terveydenhoidosta ja terveydellisistä oloista kodissa :ja työpaikalla sekä ensi avusta tapaturmissa. Mainittujen luentojen yhteydessä käytiin opettajain johdolla työväensuojelu- ja -huoltonäyttelyssä. Oppilasmäärä vaihteli hyvin tuntuvasti saman lukuvuoden kulues!la, ja monet oppilaat jäivät eri syistä pois koulusta jättäen opiskelunsa kesken. Lukuvuonna 9 - keskeytti 0 oppilaasta eli.s % oulunkäyntinsä ennen lukuvuoden loppua, lukuvuonna 9- oppilaasta 8 eli '.8 % ja lukuvuonna 9-- oppilaasta eli 8. %. Myöskin opintojen säännöllisyydessä oli palj'on toivomisen varaa. Opetus oli järjestetty niin, että' oppilaat mikäli mahdollista olivat jaetut ammattiryhmiin: saman alan ammatit muodostivat ammattiryhmän ja jokainen ammattiryhmä luokan. Oppilasmäärä ryhmitettynä ammattiryhmäin ja luokkain mukaan oli seuraava:.. bragtes kännedom om de yanligaste sjukdomsorsakerna, om sjukdomars förebyggande genom personlig' hygien och god hygien i hemmet och på arbetsplatsen, samt om den första hjälpen vid olycksfall. anslutning till nämnda föredrag besågs. under lärares ledning utställningen för arbetarskydd och,-välfärd. Elevantalet växl.ade högst betydligt under ett och samma läsår, beroende på att många elever av olika orsaker lämnade 'skolan utan att avsluta sina studier därstädes. Av 0 elever läsåret 9- avbröto eler.s% skolgången, av elever året 9- avbröto 8 eller.8 % och av de eleverna under läsåret 9-'-: lämnade eler 8. % 'skolan före läsårets slut. Även studiernas regelbundenhet lämnade åtskilligt övrigt att önska. Undervisningen va'r sålunda ordnad, att eleverna, såvitt möjligt, voro fördelade i yrkesgrupper: sammanhörande yrken bildade en yrkesgrupp och varje yrkesgrupp en klass. Elevantalet, fördelat efter 'yrkesgrupper och klasser, var följande: Eleves par classe et profession. 0/ 9. / 9. / 9. Groupement des eleves par profession 9). Luokka. - Klass. - Classe... Yht. S:a. Yht. S:a. Yht. S:a..'... Total. Total. Total. Suomenkielinen osasto. - Finska avdelningen. Section finnoise. Asiapojat. Springgossar... 0. Puu- ja rakennustyöntekijät. Trä- och byggnadsarbetare 0...; Metallityöntekijät. Metallarbetare... -. 9 9 Sähkötyöntektjät. Elektriska arbetanf... - 8 Sekalaiset naisten ammatit. Blandade yrken för kvinnor...:... 9 ) 9 0 Sekalaiset miesten ammatit. Blandade yrken iör män... :... 8 9 Kähertäjän- ja parturinoppilaat. Frisörsoch barberarlärlingar... Yhteensä. Summa, (Total) 8 9 9 Ruotsinkielinen osasto. - Svenska avdelningen. Section suedoise. Sekalaiset ammatit. Blandade yrken... 0 Kaikkiaan. Totalsumma (Somme totale) 9 0 ' 8 8' Eri kertomusvuosina helmikuun p:nä koulun kirjoihin merkityt oppilaat jakautuivat iän mukaan seuraavasti: ), Oppilaat olivat jaetut luokalle. De elever, vilka den februari under resp. redogörelseår voro inskrivna i skolan, fördelade sig efter ålder på följande sätt: ) Elevema voro delade.pä klasser. B) Messageries, garfons; ndustries du bois et construction des maisons; ndustries metallurgiques; Electriciens; Diver.<es pro/essions POUl' femmes; Diverses professions POUl' hommes; Barbiers et coilleuses; Diverses professions. Opetuslaitokset. Undervisningsväsen.' 9-. s

.. Age.. Eleves au jevrier. 9. Luku. Anta!. vuotta. är (ans) 8 9 0 --' -0 -. --0 -... 0 %. 9.0 9..0 9...8 0.9. 0.9 0.9 0.9 Yhteensä. Summa (Total) 0 00.0 9. 9. Luku. Luku. Anta!. % Anta!. %.8 8. 9.8.9 0.9 9. 9.9.8 8.0 8.0 0. 0....8. 8.0..8 8. 0.8 0.9 0.8 00.0 8 00.0 Oppilaiden syntymäpaikka käy ilmi seuraavista Elevernas födelseort fiamgår av följande siffror: luvuista: 9. 9. 9. Luku. Luku. Luku. Lieu de naissance. Anta!. % Anta\. % Anta!. % Helsinki.. Helsingfors...:.... 0. 90. 8.8 Helsinkiin rajoittuvat kunnat. Till Helsingfors gränsande kommuner (Banlieue de Helsingfors).... 0.9.. Muut Uudenmaan läänn kunnat. Andra kommuner i Nylands än (Autres communes du gouv. de Nyland)..... 9 8. 8..8 Muut Suomen kunnat. Andra kommuner i Finland (Autres communes de Finlande)... :...,.......9 89 9.0 Ulkomaat. Utlandet (Etranger).....9 0. '.8 ------------------------------------------------------------ Yhteensä. Summa (Total) 0 00.0. 00.0 8 00.0.Oppilaista oli vuonna 9 8 eli 80. % kotoisin Helsingistä, vuonna 9 eli. % ja vuonna 9 eli. %.. Yleiseen ammattilaiskouluun tullessaan oppilailla oli seuraavat esitiedot: Av eleverna voro år 9 8 eler 80.& % hemmahörande i Helsingfors, år 9 eller. % och år 9 eller. %. Vid inträdet i allmänna yrkesskolan innehade eleverna nedannärnnda förkunskaper: 9. Connaissaces preliminaires. Luku. Antal. Jatk{)koulun tai ammattikurssin käyneitä. Genomgätt fortsättningsskola eler yrkeskurs (CO/'S complementaires ou ecole de metier).... Yläkansakoulunkäyneitä. Genomgätt högre folkskola (Ecole' % Luku. Antal. 9. % Luku. AntaL 9. %.. primaire superieure)...:... 0 00: 0 9. 9 8. Vähemmän tietomäärän omaavia. Elever med lägre kunskapsmätt (Ecole infirieure a l'ecole pr_i_m_a_i_re_su...:pe_,,_ie_u_"_e.;.)_..._.._.._._.._. '..8 :-- 0. Yhteensä. Summa (Total) 0 00.0 00.0 8 00.0 Kai Opintojen tulosta valaisevat seuraavat tiedot. kista oppilaista lukuvuoden päättyessä: Beträffande studieresultatet föreligga följande uppgifter. Av samtliga elever vid läsårets slut:

' EUves a la in de l'annee scolaire par resultat, des ettldes. 9. 9. 9. Suom.os. Ruots. os. Yht. Suom. os. Ruots. os. Yht. Suom.os. Ruots. os. Yht. Finska Svenska S:a Fi'nska' Svenska S:a. Finska. Svenska S:a. avd. avd. Total. avd. avd. Tota. avd. avd. Tota. Sai päästötodistuksen. Utdimitterades (Sortis de l' ecole avec certificat d' etudes j 0 9 0 Siirrettiin, hiokalle. Uppflyttades tili klass (Passes da'ls la classe superieure)... 89 0 90 0 Siirrettiin ehdollisesti luokajle. Uppflvttades villkorligt tili klass (Passes conditionnellement dans la classe superieure)... 8 8 ]ai ehdoitta luokalle. K varstannade ovillkorligen (Doubles la classe san.., conditions)...'... ' Yhteensä. Suml!a (Total) 8 9 8 0 8 00 Kansakoulukurssi. Yleisen ammattilaiskoulun yhteydessä kerlomusvuosina toimineen ruotsinkielisen kansakoulukurssin tarkoituksena oli tarjota oppilaille, jotka eivät olleet suorittaneet kansakoulun koko oppijaksoa, tilaisuus sen täydentämiseen ja päästötodistuksen saamiseen. Kurssilla oli lukuvuonna 9-9 oppilasta, joista sai päästötodistuksen ja seuraavana lukuvuonna oppilasta, joista sai päästötodistuksen; lukuvuonna 9- oppilasmäärä oli 8, ja päästötodistus annettiin oppilaalle. ' Palkintoia ia apurahoja varlen koululla oli kerlomusvuosina käytettävänään seuraavat rahamäärät: Folkskolkursen. samband med allmänna yrkesskolan arbetade under redogörelseåren en svensk folkskolkurs med ändamål att åt elever, vilka icke genomgått fullständig folkskola, erbjuda tillfälle att avsluta folkskolkursen och erhålla dimissionsbetyg. Kursen besöktes läsåret 9- av 9 elever, av vilka erhöllo avgångsbetyg och föjande läsår av eever, av vilka utdimitterades; läsåret 9- var elevantalet 8 och av dessa erhöllo avgångsbetyg. Fär beläningar och understäd disponerade skölan under redogörelseåren nedannämnda belopp: Prix distribues aux ileves, marcs. 9-. 9-!}. 9-. Rich. Heimbergerin palkintorahastosta. Ur Rich. Heimbergers premiefond...,.... 00: - 00: ---.:. : - Käsityö- ja tehdasyhdistyksen lahjoittamia varoja. Av Hantverks- och fabriksföreningen onerade medel,...:....'...,....'...,...,...,..., 00:- 0:- 0: -- K. H. Renlundin stipendirahastosta, Ur K: H. Renlunds stipendiefond... ". 00:- 00:-. :- Helsingin anniskcluosakeyhtiön, korkovaroista.,ur 'Helsingfors utskänkningsaktiebolags räntemedel....'...,.... 9:- 0:- 0:- Bergmanin palkintorahastosta. Ur Bergmans premifmd... '"...'.... 0: - Syyslukukauden,sisäänkirjoitusmaJ,:suja. nskrivningsavgifter för, höstterminen... 9:- ------------------------------------------------ Yhteensä, Smk. Summa, Fmk (Total) : :- '0: - : - Nämä rahamäarät jaettiin palkintoina, joiden määrät vaihtelivat Q:stä 00 markkaan, lukuvuonna 9- oppilaalle, lukuvuonna 9-0 oppilaalle ja luku vuonna 9- oppilaalle. Menot ia tulot. Yleisen' ammattilaiskoulun kaupngille aiheuttamat menot nousivat vuonna 9 0: 0 markkaan: vuonna 9' 08 00: 9 markkaan' ja vuonna 9 98: 8 markkaan. Valtionapuna kaupunki sai koulua varlen mainittuina vuosina 0 markkaa, 89 markkaa, ja 8 markkaa, sekä oppilasmaksuina 900 markkaa, 88 markkaa ja 9 markkaa. Beloppen utdelades såsom premier til belopp, varierande mellan Fmk 0: - och Fmk 00: - läsåret 9-- åt elever, läsåret 9- åt 0 elever och läsåret 9- åt elever..vtgilter och inkomster. Stadens utgifter för allmänna yrkesskolanstego år 9 til Fmk 0: 0, år9 till Fmk 08 00: 9 och år 9 til Fmk 98: 8. statsbidrag för skolan uppbar staden föi nämnda år resp. Fmk 0: -, Fmk 89: - och Fmk 8 : samt i elevavgifter, Fmk 900: -, Fmk 8 8: - och Fink 9: -=-.-

8 Kirjapainokoulu. Ecole de typographie. Boktyckeriskolan. ] ohtokunta. Helsingin kaupungin kirjapainokoulu eli yksipäiväinen kirjaltajakoulu, kuten koulun nimi oli lokakuun p:än 9, jolloin kaupunginvaltuusto vahvisti sille uuden ohjesäännön, oli lähinnä kaupungin ammattiopetuslaitosten johtokunnan alainen. Tähän johtokuntaan kuului seitsemän kaupunginvaltuuston kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Opettajisto. Koulussa oli opettajina seuraavat määrät vakinaisia sekä 'tuntiopettajia: pirektionen. Helsingors stads boktryckeriskola eler. endagsskolan för typografer såsom skolans namn lydde intill den oktober 9, då stadsfullmäktige fastställde nytt reglemente för densamma, underlydde. närmast direktionen för stadens yrkesundervisningsanstalter, vilkeri bestod av sju av stadsfullmäktige för två år i sänder utsedda ledamöter. Lärarpersonalen utgjordes av följande antal ordinarie samt timlärare: Persontel enseignant.. 9,-. 9-. 9-. Johtaja). Föreståndaren )... :.. Vakinaisia opettajia. Ordinarie lärare...,',...,...,... Tuntiopettajia. Timlär;Lre...,... Yhteensä. Summa (Total) 8 8 9 Koulun tarkoitus. Kirjapainokoulu on aiottu kansakoulusta päässeille pojille ja tytöille, jotka jo työskentelevät kirjapainoissa. Kirjapainojen omistajat antavat heille kolmen vuoden aikana viikkona vuodessa. vapaan arkipäivän koulunkäyntiä varten ja maksavat näistäkin päivistä täyden palkan. Oppilaiden lukukausimaksun, 0 markkaa, suorittavat työnantajat, kun taas koulu kustantaa työvälineet. Oppisopimuslain :n mukaan on nimittäin jokainen kirjapainon omistaja velvollinen varaamaan oppilailleen tarpeellisen ajan ammattiopetuksen saamiseen kirjapainokoulussa. sekä valvomaan, että oppilas asianmukaisesti suorittaa koulunkäyntinsä. Sama laki.oikeuttaa oppilaan saamaan täyden palkan siltäkin osalta työaikaa, jonka hän on käyttänyt tällaiseen koulunkäyntiin, kuitenkin viikottain enintään yhden työpäivänsä tuntimäärää vastaavalta ajalta. Laki määrää myös rangaistuksen sille oppilaalle, joka laiminlyö sopimuksen mukaisen koulunkäyntinsä, sekä ammatinharjoittajalle, joka jättää laissa säädetyt velvollisuutensa täyttämättä. Ammattioppi-. lasautakunnan velvollisuutena on valvoa, etteivät oppilaat laiminlyö opiskeluaan. Tässä tarkoituksessa on lautakunnan myöskin annettava ammattioppilaille tarkoitettujen koulujen johtajille luettelot kouluikäisistä oppilaista: Opetus ajat y. m. Kirjapainokoulu pidettiin kertomtiskauden kaikkina vuosina avoinna viikkoa. Lukuvuosi 9- kesti syyskuun p:stä marraskuun p:än ja tammikuun p:stä toukokuun loppuun. Lukuvuosi 9- alkoi syyskuun p:nä, ja syyslukukausi päättyi marraskuun p:nä, kevätlukukausi kesti tammikuun ) Toimi myöskin tuntiopettajana.. Skolans uppgijt. Boktryckeriskolan är avsedd för från folkskola dimitterade gossar och flickor, vilka redan arbeta i tryckerier. At dem giva tryckeriägarna i tre års tid under veckor av året veckodags ledighet för skolgång och betala ä ven för dessa dagar fuu lön. Elevernas terminsavgift, Fmk 0: -, bestrides av arbetsgivarna, medan sf:olan bekostar skolmaterielen. Enligt i lagen om läroavtal är nämligen varje tryckeriägare skyldig att for sina lärlingar reservera nödig tid att inhämta fackkunskaper i en boktryckeriskola samt' att övervaka att lärlingen behörigen fuugör sin sk9lgång. Lärlingen är enligt saml}.a lag berättigad att åtnjuta full lön även för den del av arbetstiden han använt till sådan skolgång, likväl högst för så många timmar, som motsvara en arbetsdag varje vecka. Lagen stadgar även straff för den lärl,ing, som försummar sin avtalsenliga skolgång samt för den yrkesidkare, som icke uppfyller sina i lagen preciserade skyldigheter: Yrkeslärlingsnämnden åligger att tillse, att eleverna ej försumma sin utbildning. sådant syfte äger nämnden även förse föreståndarna för de för lärlingar avsedda skolorna med förteckningar över lärlingar i skolåldrn. Lärotider m.m. Boktryckeriskolan öppenhölls under ettvart av redogörelseåren veckor. Läsåret 9- varade från den september till den november och från den januari till maj månads slut. Läsåret 9- vidtog den september och avslutades för höstterminen den november, 'vårterminen varade från den januari till slutet av maj. Läsåret 9- omfattade tiden från de'n september till den november och från den 0 januari till utgången av maj månad. Skolan arbetade.) Tjänstgjorde även sam timlärare.

9 p:stä toukokuun loppuun. Lukuvuosi 9-- kesti syyskuun p:stä marraskuun p:än ja tammikuun 0 p:stä toukokuun loppuun. Koulu työskenteli suomenkielisenä ja ruotsinkielisenä osastona, joissa kummassakin oli luokkaa, ja jokaisen luokan oppilaat olivat jaetut ryhmään, latojiin ja painajiin, joille ammattiaineita opetettiin erikseen, mutta tietopuolisia aineita yhteisesti. Lukuvuosina 9 toimi yhteensä (') luokkaa, vakinaista suomenkielistä ja suomenkielinen rinnakkaisluokka sekä vakinaista ruotsinkielistä 'luokkaa. Edellisenä lukuvuonna täytyi näet ruotsinkielisen. osaston luokka ja jälkimmäisenä vuonna saman osaston luokka oppilaiden puutteessa lakkauttaa. Lukuvuonna 9- toimi vakinaista' suomenkielistä ja suomen kielistä rinnakkaisluokkaa sekä vakinaista ruotsinkielistä luokkaa. Työaika oli lukuvuosina 9-8 viikkotuntia kullakin luokalla, mutta lisättiin lukuvuonna 9-- 9 tuntiin luokalla, jotta toisen kotimaisen kielen opetus voitaisiin ottaa opetusohjelmaan. Koska kielitaito on kirjaltajale hyvin tärkeä, liitetään vastedes, mikäli mahdollista, saksankielikin opetusohjelmaan. Taulu 0 antaa tarkempia tietoja viikkotuntien jakautumisesta eri opetusaineiden kesken. Oppilasmää' ä oli lukuvuonna 9-8, luku vuonna 9-0 ja lukuvuonna 9-0. Oppilaiden jakautuminen osaston ja ammatin mukaan ilmenee seuraavasta yhdistelmästä: Suomenkielinen osasto., Total des eleves pendant les annees scolai'es 9-. på en finsk och en svensk avdelning, vardera med klasser och eleverna i varje klass voro uppdelade i grupper, sättare och tryckare, vilka undervisades ärskilt,i fackämnen, men hade gemensamma lektioner i de teoretiska ämnena. Under läsåren 9- voro inalles (') klasser i verksamhet, ordinarie finska och tinsk parallellklass samt ordinarie svenska klasser. Det förra läsåret måste nämligen den svenska avdelningens klass och det senare året samma avdelnings klass på grund av elevbrist indragas. Läsåret 9-- arbetade ordinarie finska och finska parallellklasser samt ordinarie svenska klasser. Arbetstiden var läsåren 9-8 veckotimmar i varje klass, men höjdes läsåret 9- till 9 timmar i klass, för att undervisning i det andra inhemska språket skulle kunna införas i lektionsplanen. Då språkkunskap är av stor betydelse för en typograf, kommer framdees, såvitt möjligt, även tyska språket att upptagas i läroprogrammet. Tab, 0 lämnar närmare upplysning om veckotimmarnas fördelning på olika undervisningsämnen. Elevantalet var läsåret 9-, läsåret 9-0 och läsåret 9-0. Elevernas fördelning efter avdelning och yrke framgår av följande sammanställning: 9. 9-:-. 9-. Luku, Luku. Luku. Anta!. % Anta\. % Anta\. % Finska avdelningen (Section finnoise) Latojia. Sättare (Compositeurs)..... 8. 8. Painajia. Tryckare (Pressiers)..... 0.0 0 9. 0.9 ------------------------------------------------------------- Yhteensä. Summa (Total). 8.9 8. Ru.gtsinkielinen osasto. Svenska a vdelningen (Section suedoise) Latojia. Sättare (Compositeu's).... '0.0 9 8.. Painajia. Tryckare (Pressiers)....9.8. ---------------------------------------------------- Yhteensä. Summa (Total).9.. 9.& Molemmat osastot. Båda avdelningarna (Somme to/ale)... 8 00.0 0 00.0 0 00.0 Oppilaiden keski-ikä oli syyslukukauden alussa vuonna 9.8 vuotta, vuonna 9 8. vuotta ja vuonna 9 8. vuotta..lukuvuodelta 9- on saatu tietoja myöskin oppilaiden koulutiedoista heidän tullessaan kirjapainokoulun oppilaiksi. Nämä tiedot esitetään seuraavassa: Elevernas medelålder var vid höstterminens början år 9.8 år, år 9 8. år och år 9 8. år. För läsåret 9-- ha uppgifter erhållits jämväl om elevernas skolkunskaper vid inträdet i boktryckeriskolan, vilka uppgifter meddelas här nedan: Connaissances preliminaires des ilcves (9-). Suomenk. os. Finska avd. Kansakoulun käyneitä. Genomgått folkskola (Ecole pnmai'e sup8'ieu'e)...:... jatko- tai ammattikoulun käyneitä. Genomgått fortsättnings- eiler yrkesskola (Cours complementaires ou icole professionnelle)... Oppikoulua käyneitä. Besökt lärdomsskola (Ecol secondaire)...'... Yhteensä. Summa (Total) 8 Ruotsink. os. Svenska avd. 9 Yht. S:a. Les deux sections. 0 0

0 Edellä mainitun lukuvuoden oppilaiden jakautumista kotipaikan mukaan valaisevat seuraavat luvut: Elevernas under förenämnda läsår fördelning' efter hemort belysa nedanstaende siffror: Lieu de domicile des tf8ves (9-). Suomenk. os. Ruotsink. os. Yht. S:a. Les deux Finska avd. Svenska avd. sections. Helsinki. Helsingfors...:...:...:... 0 Muut Uudenmaanl. kunnat. Andra kommuner i Nylands än (Autl'es communes du gout'. de Nyland)............... Muut Suomen kunnat. Andra kommuner i Finland (A utl'es communes de Finlande) yhteensä. Summa (Tatat) 8 9 ilo Koulun huoneisto sijaitsi Salomoninkadun talossa n:o. Retkeilyt. Ammattiopettajainsa johdolla oppilaat kävivät kirja- ja kivipainoissa sekä kemigraafisissa y.m. laitoksissa. Lukuvuonna' 9-. järjestettiin ylempien luokkain oppilaille retki Turkuun, missä tutustuttiin museoon, taidekokoelmiin y. m., ja lukuvuonna 9- Tampereelle, missä käytiin paperi- ja pahvitehtaissa sekä kangaskutomoissa. Opp'ilastöiden näyttely. Joka lukuvuoden lopussa järjestettiin oppilastöiden näyttely, jossa asianharrastajilla oli tilaisuus tutustua koulun työn tuloksim. Lahjoitukset. Lukuvuonna 9- koulu sai vastaanottaa Osakeyhtiö Grafieata 00 markkaa ja Kirjateollisuusasioimisto osakeyhtiötä 000 markkaa. Seuraavana lukuvuonna Simeliuksen perillisten kirjapaino lahjoitti koululle 000 markkaa sekä kirjallisuutta, Helsingin käsityö- ja tehdasyhdistys 00 markkaa ja Kirjateollisuusasioimisto osakeyhtiö 000 markkaa, minkä lisäksi Rieh. Heimbergerin stipendirahastosta saatiin 0 markkaa. F. Tilgmann osakeyhtiö lahjoitti leikkuukoneen ja käsinykäsimen, Dresdeniläiset Otto Baerin väritehtaat kaikki koulun t'arvitsemat värit ja valssimassan, Kemigraafinen osakeyhtiö valmisti maksutta eräitä kuvalaattoja, johtaja A. V. Nylander lahjoitti kolme latomishakaa, Kustannusosakeyhtiö Otava monotyyppi koristeita j.n.e. Kirjasintilauksista Osakeyhtiö Grafiea myönsi 0 % ja Kirjateollisuusasioimisto osakeyhtiö ' % alennuksen. Edelleen Helsingin uusi kirjapaino osakeyhtiö antoi korehtuuripainimen ja käsinykäsimen toistaiseksi koulun käytettäväksi. Lukuvuonna 9- koulu sai vastaanottaa 000 markkaa Kirjateollisuusasioimisto osakeyhtiötä, 00 markkaa Helsingin käsityö- ja.tehdasyhdistykseltä, Viktoria tiikelikoneen Werner Söderström osakeyhtiötä, painatus- ja kansipaperin vuosikertomukseensa Osakeyhtiö Papyrukseta, iitupaperia vuosikertomuksen kuvaliitteisiin Osakeyhtiö Weilin & Göösiltä, Suomalaiselta yhtiöltä Fredrik Wagner uuden tiikelikoneen koneosan ja kaikki koulun tarvitsemat värit ja valssimassan Otto Baerin väritehtailta. Menot ja tulot. Kirjapainokoulun kaupungille aiheuttamat menot olivat. Y.Jonna 9 0: markaa, vuonna 9 0:. markaa ja vuonna.9. Skolans lokal var belägen i gården n:o vid Salomonsgatan. Exkursioner. Under sina yrkeslärares ledning besökte eleverna bok- oeh stentryekerier, kemigrafiska o.a. anstalter. LäsAret 9- anordnades för eleverna i de högre klasserna en färd till Åbo, där museet, kontsamlingarna, boktryekerierna m.m. besågos, samt läsaret 9- en färd till Tammerfors, där pappers oeh pappfabriker samt väverier förevisades. Utställning av elevarbeten anordnades i slutet av varje läsar för att bereda intresserade personer, tillfälle att taga del av skolans arbetsresutat. ' Donationer. Läsåret 9- fiek skolan emottaga av Osakeyhtiö Grafiea aktiebolag Fmk 00: - oeh av Aktiebolaget Bokindustriagenturen Fmk 000: -. Följande läsar ihågkoms skolan av Simelii arvingars tryekeri aktiebolag med Fmk 000: - ävensom litter.atur, av Hantverks- oeh fabriksföreningen i Helsingfors med Fmk 00: -, av Aktiebolaget Bokindustri agenturen med Fmk 000: - oeh med Fmk 0:- ur Rieh. Heimbergers stipendiefond. Aktiebolaget F. Tilgmann skänkte en skärmaskin oeh,en bostonpress, Farbenfabriken Otto Baer, Radebeul--=-)resden donerade skolans hela behov av färger oeh valsmassa, Kemigrafiska aktiebolaget tillverkade avgiftsfritt en del kiebeer, direktör A. V. Nylander skänkte tre sättningshakar, Förlagsaktiebolaget Otava monotypornament m.m,. Vid l:ieställning av stilar beviljade Osakeyhtiö Grafiea aktiebolag 0 % oeh Aktiebolaget Bokindustriagenturen % rabatt. Vidare ställde Helsingin uusi kirjapaino osakeyhtiö tills vidare en kor-, rekturpress oeh en bostonpress till skolans disposition. LäsAret 9- fiek skolan emottaga Fmk 000: av Aktiebolaget Bokindustriagenturen, Fmk 00:- av Hantverks- oeh fabriksföreningen i Helsingfors, en Victoria digelpress av Werner Söderström osakeyhtiö; tryekoeh omslagspapper till skolans Arsberättelse av Osake-. yhtiö Papyrus aktiebolag, kritpapper till Arsberättelsens illustrationsbilagor av Osakeyhtiö Weilin & Göös aktiebolag, en ny maskindel till en digelpress av Finska bolaget Fredrik Wagner ävensom skolans hela behov av färger oeh valsmassa av Farbenfabriken Otto Baer., ' Utgifter och inkomster. Stadens utgifter för'boktryekeriskolan stego å.r.9till'fmk 0:, Ar 9 till Fmk 0: oeh Ar 9 till Fmk 8: 80. statsbi-

8: 80 markkaa. Valtionapua kaupunki sai koulua varten mainittuina' vuosina 00 markkaa, 8 markkaa ja 8 markkaa. Oppilasmaksuja kertyi 800 markkaa, 900 markkaa ja 0 00 markkaa..drag 'för skolan uppbar staden för 'nämnda år resp. Fmk 00: -,,Fmk 8: - och Fmk 8: - samt i elevavgifter Fmk' 800: -, Fmk 9 ZOO: -..:. och Fmk 0 00:-'-. Työväenopisto. nstitut ouvrzer. l\rbetarinstitutet. Työväenopiston yhteisen johtokunnan muodostavat ohjesäännön mukaisesti suomen- ja ruotsinkielisten osastojen johtokunnat, ja sen tehtävänä on opistoa kokonaisuutena koskevain asiain hoitaminen. Opiston taloutta hoiti molemmille osastoille yhteinen vakinainen taloudenhoitaja. Samfällda styrelsen för arbetarinstitutet består reglementsenligt av finska och svenska avdelningsstyrelserna och åligger att handlägga ärenden, som beröra instltutet i dess helhet. nstitutets ekonomi sköttes av en för båda avdelningarna gemensam, ordinariter anställd ekonom. A. Suomenkielinen osasto. Section jinnoise. A. Finska avdelningen. Johtokunta. Työväenopiston suomenkielisen osaston,johtokuntaan kuului seitsemän kaupunginvaltuuston,kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Sihteerinä toimi osaston johtaja. Kirjasto. Osastolla oli käytettävänään käsikirjasto, jota johtaja hoiti ja jolle oli saatu huoneisto kaupunginkirjaston, Kallion haaraosaston. talosta. Opettajiston muodostivat johtaja, joka oli osaston ainoa vakinainen opettaja, sekä seuraavat määrät lukuvuodeksi kerrallaan valittuja tuntiopettajia, samaten lukuvuodeksi otettuja luennoitsijoita, joiden tuli jatkuvasti luennoida kerta viikossa määrätystä aiheesta, sekä esitelmöitsijöitä, jotka pitivät lukukauden kuluessa sovitun, tavallisesti - esitelmää käsittävän esitelmäsarjan: Styrelsen för arbetarinstitutets finska avdelning bestod av sju av stadsfullmäktige för ett kalenderår isänder utsedda ledamöter. Såsom sekreterare tjänstgjorde avdelningens föreståndare. Bibliotek. Avdelningen förfogade över ett handbibliotek, som sköttes av föreståndaren och för vilket lokal erhållits i stadsbibliotekets gård i Berghäll. Lärarpersonalen bestod av föreståndaren, vilken var' den enda ordinarie läraren vid institutets finska avdelning, samt följande antal för ett läsår isänder utsedda timlärare, likaså för ett läsår antagna föreläsare med skyldighet att gång i veckan hålla fortlöpande föreläsnin c gar i ett visst ämne, ävensom föredragare, vilka enligt a vtal under terminens lopp höllo en serie - vnigen - - föredrag: Personnel enseignant. 9-. 9-. 9-. Johtaja ). Föreståndaren )... :...,.... Esitelmöitsijöitä. Föredragare...,... Sarjaluennoitsijoita. Serieföreläsare...:...,... Tuntiopettajia. Timlärare... ' 8 9 0 ----------------------------------- Yhteensä. Summa (Total) Opetus. Opetusta annettiin osin yleisten esitelmäin muodossa, joita kaikki opiston kirjoihin merkityt henkilöt ilman erityistä ilmoittautumista olivat oikeutetut kuuntelemaan,.osin eräitä: e'rikoisaineita käsittelevinä :. ) Myöskin johtaja piti' esitelmiä ja hoiti tuntiopetust<l. mutta on tähäri merkitty vain kerran. Undervisning,meddelades dels i form av allmänna föredrag, -v-ilka utan särskild anmälan kunde åhöras av alla vid institutetinskrivna personer, dels föreläsningar i viss specialämnen 'avsedda' för ett begränsat antal särskilt ') "Föreståndaren 'höll även föredrag och meddelade tiplundervisning, men är hllr upptagen endast en gång.

luentoina, jotka olivat aiotut rajoitetulle määrälle erityisesti ilmoittautuneita opiskelijoita, osin viimein n.s. opintopiireissä, joissa useimmissa noudatettiin tavallista luokkaopetusmenettelyä läksyineen, kuulusteluineen ja harjoituksineen. Opiston työvuosi kesti n. viikkoa, niistä syys- ja kevätlukukaudella, eli syyskuun keskivaiheilta joulukuun keskivaiheille ja tammikuun keskivaiheilta huhtikuun loppuun, kuitenkin niin, että esitelmätoiminta syyslukukaudella lopetettiin joulukuun alkupäivinä ja kevätlukukaudella huhtikuun keskivaiheilla. Syyslukukaudella 9 täytyi myöskin suuren osan opintopiirejä lopettaa toimintansa jo joulukuun p:nä, koska tuntiopettajain palkkausmääräraha ei riittänyt työn jatkamiseen joulukuun p:än, kuten ohjelma edellytti. Yleiset esitelmät ) pidettiin kertomusvuosina kahdessa eri paikassa, nimittäin Työväentalon ja Koiton talon juhlasalissa. Kumpaisessakin huoneistossa esitelmöitiin tuntia viikossa: keskiviikkoisin ja perjantaisin. klo - /,8 ja 8- /,9 ip. sekä sunnuntaisin klo - /, ap. ja _/, ip. Esitelmäin väliaikoina oli yhteislaulua. Lukuvuonna 9- pidettiin 8 ebitelmää eri aiheista, lukuvuonna 9-8 ja lukuvuonna 9- esitelmää; kun jokainen esitelmä pidettiin sekä Työväentalossa että Koiton talossa, pidettiin eri vuosi,na yhteensä, ja esitelmää. Luentoja rajoitetulle määrälle erityisesti ilmoittautuneita kuulijoita pidettiin lukuvuonna 9- kolmen eri aineen, nimittäin fysiikan ja terveysopin sekä kevätlukukaudella sitäpaitsiraittiuskysymyksen alalta. Ensinmainittu sarja käsitteli mekaniikkaa, ääni- ja lämpöoppia ja se pidettiin suomalaisen lyseon fysiikan opetushuoneessa. Terveysopin luennoille oli kertynyt niin runsaasti kuulijoita, että heidät kevätlukukaudella oli jaettava kahdeksi ryhmäksi. Raittiusopetus, jota annettiin. työväensuojelu- ja -huoltonäyttelyn luentosalissa, käsitti kussakin opetustilaisuudessa esitelmän, jonka aiheena olleista. erik()iskysymyksistä jälkeenpäin keskusteltiin. Lukuvuonna 9- jatkettiin edellämainittuja luentosarjoja, jolloin fysiikan opetus ulotettiin sähköoppiin. Terveysopin opettaja antoi luentosarjalleen yhteisen nimen Lääkärin opetuksia työväelle. Raittiuskurssi toimi ainoastaan kevätlukukaudella. Lukuvuonna 9- järjestettiin sähkökemian kurssi, jota - samoin kuin aikaisemmin fysiikan luentosarjaa - varten saatiin käytettäväksi suomalaisen lyseon fysikaalinen huone. Edelleen pidettiin luentosarja lääkeopillisista kysymyksistä sekä kunnallistietoa käsittelevä sarja. Viimemainitun luentosarjan kuuntelijoille järjestettiin kaupungin teknillisiä laitoksia käsittelevän kolmen esitelmän yhteydessä opintoretkeilyjä sähkölaitoksen voimalaitokselle, kaasulaitokselle ja Vanhankaupungin vesijohtolaitokselle. anmälda elever, dels slutligen i s.k. elementarkurser, där man i de flesta fall följde det vanliga förfarandet vid klassundervisning med läxor, förhör och övningar. Arbetet vid institutet pågick c. veckor, därav under höst- och under.vårterminen eler från medlet av. september till medlet av december och från medlet av januari till slutet av april, dock så att föredragsverksamheten under höstterminen avslutades någon av de första dagarna i decembe'r och under vårterminen i medlet av april. Höstterminen 9 måste jämväl större delen av elementarkurserna avsluta sin verksamhet redan den december, emedan anslaget för timlärarnas avlöning icke förslog för arbetets fortsättande till den december, såsom programmet förutsatte. Allmänna föredrag ) höllos under redogörelseåren på två olika ställen, nämligen i Folkets hus och i Koittos hus. vardera lokalen förelästes timmar i veckan: onsdagar och fredagar kl. - /. 8 och kl. 8- /,9 e.m. samt söndagar kj. - /, f.m. och kl. - /, e.m. Under pauserna mellan de olika föredragen anordnades samsång. Under läsåret 9- höllos 8 föredrag i olika ämnen, läsåret 9-8 föredrag i olika ämnen och läsåret 9- föredrag i olika ämnen eler, då varje föredrag hölls såväl i Folkets hus som i Koittos hus, sammanlagt resp., och föredrag. Föreläsningar för ett begränsat antal särskilt anmälda åhörare höllos under läsåret 9- i tre olika ämnen, närnligen i fysik och hälsolära samt undr vårterminen dessutom i nykterhet. Den förstnämnda serien omfattade. föreläsningar om mekanik.en, ljudläran och värmeläran och för desamma disponerades finska lyceets rum för fysikundervisning. Föreläsningarna i hälsolära hade samlat en så stor åhörarskara, att denna under vårterminen måste delas i två grupper. Nykterhetsundervisningen, som meddelades i den föreläsningssal, som disponeras av arbetarskydds- och -välfärdsutställningen, omfattade vid varje lektion ett föredrag med efterföljande diskussion i någon specialfråga. Läsåret 9- fortsattes ovannämnda föreläsningsserier,. därvid fysikundervisningen utsträcktes till att omfatta även elektricitetsläran. Läraren i hälsovård benämnde sina föreläsningar.ed ett gemensamt. namn En läkares lärdomar åt arbetarna.. Nykterhetskursen var i verksamhet endast under vårterminen. Under läsåret 9- anordnades en kurs i elektrokemi, för vilken - liksom tidigare för kursen i fysik - lokal erhölls i finska lyceet. Vidare höils en serie föreläsningar i medicinska frågor samt en serie, som behandlade kommunalkunskap..för deltagarna' i sistnämnda kurs anordnades i anslutning till trenne föredrag om stadens' tekniska verk exkursioner tili elektricitetsverkets kraftstation, tili gasverket samt tili vattenledningsverket i. Gammelstaden. Under vår- ) Joka lukukaudeksi erityisesti painetuissa ohjelmissa tehdään tarkemmin selvää esitelmäin käsittelemistä aiheista. ) för varje termin särskilt tryckta program redogöres' närmare för de ämnen föredragen behandlade.

Kevätlukukaudella pidettiin lisäksi Snellmanin koululla kerran viikossa luentoja työväensuojelusta. Opintopiirit. Tätä nimeä käytetään sekä edellä selostetuista luentokursseista että niistä kursseista, joilla annetaan opetusta tavallisissa köuluaineissa. Piirit toimi 'vat säännöllisesti koko lukuvuoden määrättyinä viikko-. tunteina, ja opiskelijoiden oli kirjallisesti ilmoittauduttava niiden osanottajiksi. Jokaista opintopiiriä johti opiston palkkaama opettaja, lukuun ottamatta naisopiskelijain käsityöpiiriä; joka toimiopistolaisyhdistyksen alaisena vapaana oppilasyhtymänä. Nimityksellä opintopiiri on tahdottu teroittaa näiden kurssien luonnetta toverijärjestöinä, j.otka yhteishenkeä vaalimalla pyrkivät saavuttamaan päämääräksi asetettuja tarkoituksia." Tässä mielessä on asetettu yhteinen toimikunta, joka on järjestänyt opintoretkeilyjä, keskustelutilaisuuksia, iltamia y.m. Kun opintojen tulokset työväenopistossa ovat opiskelijain vapaaehtoisen uutteruuden varassa eivätkä sitäpaitsi tuota virallisesti pätevää kelpoisuutta, on toverien vaikutusta katsottava tärkeäksi tekijäksi opiskeluinnon ylläpitämisessä. Eri opintopiirien välistä yhteyttä ylläpidettiin m.m. siten, että piiri, joka järj.esti illanvieton, kutsui toisten piirien edustajia vieraikseen, ylläpitämällä opintopiirineuvostoa, yhdistämällä eri piirien edustajia n.k. keskutelupiiriin j.n.e. Tavallisin työaika oli klo Y -8 tai klo S--% 0 ip. Jokaisella opiskelijaryhmällä oli yleensä käytettävänään yksi opetusjakso viikossa, käsittäen kaksi toisiaan välittömästi seuraavaa, /, tuntia kestävää opetustuntia. Laulupiiri työskenteli /, tuntia ja piirustuspiiri tuntia yhtämittaa, kuitenkin siten että opiskelijain työaikoja" määrätyllä tavalla järjestettiin. Opintopiirejä varten työväenopistölla oli käytettävänään Kallion suomalaisessa kansakoulussa,punavuorenkadun n. s. Snellmaninkoulussa ja Yrjönkadulla sijaitsevassa Koiton talossa olevia huoneita sekä laulu piiriä varten maanviljelyslyseon laulusali Kirkkokadun talossa n:o. Piirit opiskeiivat seuraavia aineita: oikeinkirjoitusta, äidinkielen kielioppia, ainekirjoitusta, lausuntaa ja näyttämötaidetta, käsialanharjoitusta, laskentoa, geometriaa, algebraa, kirjanpitoa, piirustusta ja tekstausta, kuorolaulua ja musiikkioppia, ruotsin-, englannin- ja saksankieltä, esperantoa, pikakirjoitusta ja filosofiaa. Kevätlukukaudella 9 järjestettiin sitäpaitsi naisten käsityöpiiri, joka jatkoi naisoppilaiden jo aikaisemmin omin pam järjestämää toimintaa. Lukuvuodesta 9-- lähtien toimi myöskin kansakoulupiiri, tarkoituksenaan" lähinnä ohjata henkilöitä, jota osin seuraamalla eri opintopiirien opetusta, osin itseopisklulla pyrkivät saavuttamaan kansakoulun oppimäärän ja suorittamaan kansakoulututkinnon. Opisto pyrki järjestämään opintopiirien opetuksen. kolmivuotiseksi niissä oppiaineissa, joissa se kävi päinsä: Ainekirjoituspiirin opiskelijat esim. aloittivat, elleivät '. termin en höllos ytterligare i Snellmansskolan en gång i veckan föreläsningar om arbetarskydd. Elementarkurser eler»studiekretsan> kallades med ett gemensamt nalnn såvälde ovan beskrivna föreläsningskurserna som de kurser, i" vilka undervisning meddelades " i vanliga skolämnen. Kurserna pågingo regelbundet hela läsåret på bestämda veckotimmar och eleverna måste skriftligen anmäla sig för deltagande i desamma. Varje elementarkurs stod under ledning av en av" institutet avlönad "lärare" med undantag av handarbetskursen (för kvinnliga elever), vilken utgjorde en fri sammanslutning av elever och underlydde elevförbundet. Med benämningen studiekretsar har man velat understryka kursernas egenskap av kamratorganisationer, vilka genom att stärka samhörighetskänslan befordra bildningssträvandena. " sådant syfte har en gemensam kommitte tillsatts, vilken anordnat exkursioner, diskussionstillfällen, aftonsamkväm m.m.dyl. Då studieresultaten vid arbetarinstitutet äro beroende av elevernas fria intresse och ihärdighet och icke heller ge någon officiellt intygad kompetens, kommer kamratskapet att utgöra en behövlig bas för upprätthållandet av stadga vid studiernas bedrvande. Sambandet mellan olika kurser vidmakthölls bl. a. sälunda:, att en krets, som för sina medlemmar anordnat nägot aftonsamkväm, till detsamma inbjöd representanter för andra kurser, genom upprätthållandet av studiekretsarnas räd, genom att sammanföra representanter för olika kurser i den s.k. diskussionskursen o.s.v. Den vanligaste arbetstiden var frän klo e.m. till klo 8 e.m. eler från klo 8 e.m. till klo 0 e.m. Varje elevgrupp förfogade i allmänhet över.l undervisningsperiod i veckan, omfattande omedelbart på varandra följande lektioner a /, timme. Sångkursen. arbetade /, och. teckningskursen timmar i sträck, dock med en viss indelning av elevernas arbetstider. För elementarkurserna disponerade arbetarinstitutet 'mm i finska folkskolan i Berghäll, i Snellmansskolan vid Rödbergsgatan, i Koittos hus vid Georgsgatan ävensom. - för sångkursen - lantbmkslyceets sångsal i gården n:o vid Kyrkogatan. Undervisning meddelades i följande ämnen: rättskriv ning, modersmålets grammatik, ämneskrivning, välläsning och scenkonst, kalligrafi, aritmetik, gecimetri, algebra, bokföring, teckning och textning, körsång och musiklära, svenska, engelska, tyska, esperanto, stenografi och filosofi. Vårterminen 9 anordnades" dessutom en kurs i kvinnlig handslöjd, som de kvinnliga eleverna redan tidigare sysslat med inom en på egen hand organiserad krets. Från och med läsåret 9- var även en folkskolkurs i verksamhet, närmast med uppgift att handleda personer, vilka dels genom att deltaga i olika elementarkurser, dels genom studier på egen han,d önskade inhämta. folksj<-nlans kunskapsmått och avlägga folkskolexamen.

olleet läpikäyneet kansakoulua, sopivimmin opiskelunsa oikeinkirjoituspiirissä; seuraavana vuonna he yhdessä kansakoulusta päässeiden opiskelijain kanssa jatkoivat opiskeluaan alkeellisen ainekirjoituksen piirissä ottaakseen vihdoin kolmantena vuonna osaa mainitun aineen ylempään kurssiin. Jonkin vieraan kielen menestykselliset opinnot edellyttivät. äidinkielen kieliopin kurssin suorittamista. Piirustuksessa ja tekstauksessa opetettiin itsekutakin opiskelijaa yksilökohtaisesti, minkä johdosta ei voitu noudattaa määrättyjä kursseja. Myöskään kuorolaulussa ja musiikkiopissa ei voitu järjestää määrättyjä vuosikursseja. Tässa yhteydessä mainittakoon, että opiskelijoilla oli oikeus opiskella useammankin vuoden samalla kurssilla, milloin he itse tätä halusivat. Eräissä muissakaan aineissa ei kursseja ole järjestetty kolmivuotisiksi,. esim. filosofiassa, jonka opintopiiri on perustettu opiskelijain omasta pyynnöstä, mutta josta toistaiseksi on saavutettu liian vähän kokemusta. Opetuksessa noudatettiin pääasiassa samoja työtapoja ja suoritettiin samat oppijaksot kaikkina kertomuskau den vuosina. Eri opintopiirien työstä annetaan seuraavassa lyhyet selostukset asianomaisten opettajain lukuvuodelta 9--- antamista kertomuksista: Oikeinkirjoitus. Kansakoulun oikei"nkirjoituksen oppijakso käytiin pääpiirteittäin läpi, samaten myös kielioppi, mikäli se oli tarpeellista sanamuotojen ja lauserakenteen sekä välimerkkien käytön selvittämiseks: Oppikirjana oli E. N. Setälän Lyhyt äidinkielen oppikirja kansakouluja varten. Suoritettiin mainittuun oppikirjaan liittyviä kotitehtäviä ja välistä järjestettiin kirjoitusharjoituksia sanelun mukaan. Kevätlukukauden loppupuolella opiskelijat kirjoittivat muutamia :omintakeisia kirjoituksia, jotka opettaja korjasi kotona; virheet selitettiin sittemmin tunnilla.. Ainekirjoitus. Ainekirjoituksen alempi.\i:urssi oli jatkona oikeinkirjoituskurssille, joka lyhyesti kerrattiin. Sen jälkeen opiskelijat saivat harjoitella kirjoitusta sanelun mukaan tai kirjallisesti selostaa aikaisemminluettuja satuja. Sitten seurasi omintakeisempia kirjoitustehtäviä jostakin opiskelijain itsensä valitsemasta. tai opettajan valmistarnasta aiheesta. Kevätlukukauden loppupuolella harjoitettiin kirjeiden kirjoittamista sekä sanomalehti-ilmoitusten, erilaisten hakemusten.. kuittien, velkakirjain, valtakirjain, pöytäkirjain y. m. laatimista. Opettaja korjasi tehtävät kotona. Tyyliseikkain selvittämiseksi luettiin tunnilla otteita kirjallisuudesta. Ylemmän kurssin opiskelijat kirjoittivat. kotiaineita joko itse valitsemistaan tai opettajan ehdottamista aiheista. Esimerkkeinä mainittakoon että eräs oppilas laati sarjan kirjoituksia eri.yhteiskunnallisista kysymyksistä, toinen kirjoitti kaunokirjallisen teoksen, joka luku luvulta jätettiin korjattavaksi eri opiskelutilaisuuksissa. Aineet'luettiin usein äänee tunnilla ja niiden ekä sisällyksestä että muodosta keskusteltiin, sittenkuin opettaja nstitutet sti:ävade till att göra, undervisningel} i ele mentarkurserna treårig i ämnen, som lämpade sig. därför. Deltagare i ämneskrivningskursen t.ex. började, om de icke genomgått folkskola, lämpligast sina studier i rättskrivningskursen, följa:nde år fortsatte dessa ävensom från folkskola utdimitterade elever i lägre kursen i ämneskrivning för att ett tredje år.deltaga i högre kursen.i sistnämnda ämne. Framgångsrika studier i främmande språk förutsatte genomgången kurs i modersmålets grammatik. teckning och textning undervisades envar ele v individuellt, varför bestämda kurser icke följdes. Ej heller beträffande körsång och.musiklära kunde bestämda årskurser anordnas. cj,etta sammanhang.må nämnas, att eleverna voro o.förhindrade att mera än ett år deltaga i samma kurs, 'om de själva så önskade. Ä ven i en del andra ämnen anordnades icke treårs kurser, bl. a. icke i filosofi, vilken kurs grundats på anhållan av eleverna, men om vilken tills "idare alltför ringa erfa renhet vunn its. Vid undervisningen följdes i huvudsak enahanda meto der och genomgingos samma kurser under ettvart av redogörelseåren. Beträffande arbetet vid de olika elementarkurserna under läsi).ret 9- må följande sammandrag av resp. lärares redogörelser lämnas: Rattskrivning. Folkskolans kurs i rättskrivning genomgicks i,huvuddrag ävensom grammatiken i den mån detta var nödvändigt för att förklara ordformer och satsbyggnad samt användningen av skiljetecken. Såsom lärobok användes Lyhyt äidinkielen oppikirja kansakouluja varten av E. N, Setälä. Hemuppgifter utfördes i anslutning till nämnda lärobok, och någon gång anordnades skrivövningar efter diktamen. Mot slutet av vårterminen skrevo eleverna några självständiga uppsatser. Dessa korrigerades hemma av läraren, vilken sedan förklarade felen inför klassen. Amneskrivning. Den lägre kursen i ämneskrivning var en fortsättning av rättskrivningskursen, som i. korthet repeterades. Därefter övades eleverna. i skrivning etter diktamen eler fingo de utföra skriftliga referat av tidigare.genomlästa fabler. Så följde mera självständiga uppsatser över något av eleverna själva valt eler av lära-' nin förberett ämne. Under senare delen av vårterminen inlärdes avfattandet av brev, tidningsannonser, olika ansökningar, kvitton, fullmakter, protokoll m.m. Läraren rättade uppgifterna hemma. För att inskärpa betydelsen av stilistiska vändningar lästes å klassen utdrag ur litteraturen.. Högre kursens elever skrevo hemuppsatser antingen över ett. på egen hand valt eler ett av läraren föreslaget ämne. Exempelvis må nämnas, att en elev författade en serie artiklar i olika samhällsfrågor, en annan ett skönlitterärt arbete, vilket, ett kapite. i sänder, inlä}l. nades till korrigering vid resp. lektionstillfällen. Uppsatserna lästes ofta högt för klassen och såväl deras inne håll som jorm. disku,terades, fter., delt.läraren hemma

'kotonaan oli ne' korjannut ja merkinnyt muistiin ne huomautukset, joihin ne antoivat aiheen. Vain harvoin riitti aikaa kirjallisuuden lukemiseen; muutamina iltoina luettiin kuitenkin tyylinnäytteiksi Aino Kallaksen ja Aino Malmbergin viimeksi ilmestyneitä teoksia. Aidinkielen kieliopin piiri noudatti E. N. Setälän oppikirjaa Kielioppi aikeisopetusta varten. Kurssi oli yksivuotinen ja etusijassa tarkoitettu henkilöille, jotka aikoivat opiskella opistossa vieraita kieliä, mutta joilla ei ollut tähän tarvittavia kielioppitietoja. On lausuttu toivomuksia, että 'kurssi laajennettaisiin ainakin kaksivuotiseksi. Lausunta- ja näyttämötaide. Lausunnan kurssi oli kolmivuotinen ja sen suorittaminen näyttämöpiiriin 'pääsyn ehtona. Alkeispiirissä selitettiin hengitys-, äänija ääntämlselimet sekä äänenmuodostus. Äänen käyttelyä harjoitettiin, ja opiskelijat saivat oppia esittämään jonkin lausuntatehtävän. Kevätlukukaudella ;harjoitettiin' sekä suorasanaisten että runomuotoisten' esityskappaleiden lausumista, jolloin esitystehtävät olivat. osin opiskelijain itsensä vapaasti valitsemia, osin opettajan määräämiä. kurssilla tehtiin selkoa eri tyyleistä sekä poljennosta. ja niiden merkityksestä kirjalliseile teokselle. Opettaja analysoi kirjallisuutta ja selitti lausunnan teoriaa,' minkä ohessa keskusteltiin kaunoluvun luonteesta. Järjestettiin lausuntaharjoituksia, joita jälkeenpäin yhteisesti arvosteltiin. kurssilla opettaja yhdessä opiskelijairi kanssa analysoi kirjallisuutta. Teoreettisen opetuksen ohella pidettiin käytännöllisiä harjoituksia, joissa oppilaat lukivat pääasiallisesti itse valitsemiaan proosa- ja runokappaleita ja joita sitten yhteisesti arvosteltiin. Järjestettiin harjoitustunteja, joilla edistyneimmät opiskelijat saivat johtaa yhteistä arvostelua ja tehdä siitä yhteenvedon. 'Keskustelupiirin tai jonkin muun opintopiirin järjestämissä illanvietoissa saivat kaikkien kurssien opiskelijat sopimuksen mukaan opettajan kanssa suorittaa osia ohjelmasta. saavuttaakseen siten tarpeellista harjaantumista esiintymistaidossa. Näyttämöpiirissä selvitettiin näyttelijän työn luonnetta ja sen eri puolla. Eräitä näytelmäkappaleita harjoitettiin ja esitettiin. Harjoitettiin liikehtimistä ja opetettiin naamioimista. Käsialanharjoitusta opetettiin kahdella kurssilla, alemmalla ja ylemmällä, M. Bährin menetelmää noudattaen. Laskento. Laskentoa opetettiin eri kurssilla. Alkeiskurssilla opittiin neljä yksinkertaista laskutapaa kokonaisin ja laatuluvuin sekä yhteen-, vähennys- ja kertolasku kymmenysluvuin. kurssilla opittiin neljä yksinkertaista laskutapaa kymmenys- ja tavallisin murtoluvuin sekä yksi- ja moniehtoinen päätöslasku. Ylemmällä kurssilla harjoitettiin korko-, prosentti-', diskonttoja vaihtolaskua, hinnoittelu'a, yksi- ja moniehtoita osi 'tuslaskua ja ieliöjuuren ottoa sekä opetettiin geometri 'asta. viivat, pinnat ja kappaleet. Kaksi viimemainittua.rättat dem och antecknat de påminpeser de gåvo anled ning til. Endast. sällan medhanns litteraturläsning; några kvällar lästes dock s?m stilprov och för att väcka intresse t. ex. Aino Kallas' och Aino Malmbergs senast utkomna böcker..' Kursen i modersinalets grammatik följde som.lärobok Kielioppi alkeisopetusta varten av E. N. Setälä. Den var ettårig och närmast avsedd för personer, som vid institutet önskade studera främmande språk, men icke hade härför erforderliga grammatikkunskaper. Önskningsmål ha uttalats om, att kursen måtte utsträckas till att omfatta' åtminstone två år. V älläsning ch scenkonst. Välläsningskursen var treårig och för inträde i kursen' för övningar i scenkonst fordrades genomgången. välläsningskurs. Vid nybegynnarkursen redogjordes för andnings-, röst- och talorganen, varjämte ljudbildningen förklarades. Tonbildningsövningar anställdes och eleverna fingo lära sig att framföra något deklamationsstycke.. Under vårterminen anordnades övningar i deklamation av såväl poesi som prosa,. därvid uppgifterna dels fritt valdes av' eleverna, dels bestämdes av läraren. kurs redogjordes för olika stilar samt för rytmen och den betydelse dessa ha. för innehållet i ett litterärt verk. Läraren analyserade litteratur och förklarade välläsningens teori, varjämte välläs.. ningens egenart diskuterades. ÖvningaF anställdes efterföljda av gemensam kritik. kurs utförde läraren gemensamt med eleverna litteraturanalyser. Jämte det teoretisk undervisning meddelades anställdes pra:ktiska ovningar i uppläsning av huvudsakligen av eleverna fritt valda stycken i bunden eler obunden form, vilka prestationer sedan gemensamt' värdesattes. Övningstim!nar anordnades, därvid mera framstående elever fingo leda den av kursdeltagarna framställda kritiken och sammanfatta dess resultat. Vid av diskussionskretsen eler någon annan studiekrets föranstaltade sammankomster fingo elever i samtliga kurser efter överenskommelse med läraren utföra någon del av programmet, varigenom de erhöllo nödig övning i konsten att uppträda. kursen för scenkonst redogjordes för. skådespelarkonstens egenart och dess olika sidor. r En del dramatiska stycken inövades och framfördes. Eleverna övades i att röra sig på scenen och fingo råd beträffande maskering. KaUigrajiundervisningen var uppdelad på en lägre och en högre kurs och bedrevs enligt M. Bährs skönskrivningsmetod. Aritmetik. Undervisning i aritmetik meddelades i olika kurser. nybegynnarkursen inlärdes de fyra enkla räknesätten med hela ta och sorter samt addition, subtraktion och multiplikation med decimalta. kurs räknades de fyra enkla räknesätten med decimaltal och.vanliga bråk ävensom enkel och sammansatt reguladetri. den högre kursen genomgingos intresse-, pro" 'cent-, diskont- och bytesräkning, prissättning samt enkel ch sammansatt bolagsräkning, läran' om. kvadratrötter

äsitettä selitettiin tarkasti. Geometrisissa laskuissa käytettiin enimmäkseen apuna kaavoja. Agebra. Agebran opetuksssa, joka oli kolmivuotinen, käytettiin E. J. Mellbergin Algebran oppikirjan osaa ja E. Bonsdorffin,Esimerkkejä ja probleemeja algebran. alalta sekä kolmannella vuosikurssilla E. J. Mellbergin Agebran oppikirjan osaa. Ensimmäisellä vuosikurssilla opetettiin neljä yksinkertaista lasku tapaa kokonaisin algebrallisin lausekkein sekä polynomin jakaminen alkutekijöihinsä; n. 00 esimerkkiä laskettiin kotona ja tu"nnilla. Toisen vuosikurssin opiskelijat kertasivat polynomin jakamisen, oppivat algebrallisten tnurtolukujen käsittelyn ylimalkaan sekä neljä yksinkertaista laskutapaa niillä, ensimmäisen asteen yhtälöt yhdellä ja useammalla tuntemattomalla sekä niillä ratkaistavat probleemit. Osin tunneillå, osin kotona laskettiin n. 80 esimerkkiä. Kolmannella' vuosikurssilla opetettiin potenssi- ja juurioppisekä toisen asteen yhtälöt yhdellä ja useammalla tuntemattomal\a ynnä niillä ratkaistavat. probleemit; n. 90 esimerkkiä laskettiin. Mittausoppi. Opetuksessa noudatettiin M. Sergeliuksen Mittausopin oppikirjaa teknillisiä oppilaitoksia ja itse-, opiskelua varten, josta läpikäytiin neljä ensimmäistä lukua. Ratkaistiin luettuun liittyviä tehtäviä E. Bonsdorffin harjoituskirjasta Geometrisia ja trigonometrsiä laskuesimerkkejä. Kirjanpito. Kirjanpidon oppijakso oli järjestetty kolmivuotiseksi. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat saivat oppia amerikkalaisen kirjanpidon sovellettuna käsityöläisliikkeisiin (vaatetusliikkeeseen sekä vaskija levysepänliikkeisiin). Tehtiin kolme tilinpäätöstä. kurssilla opetettiin kaksinkertainen amerikkalainen kirjanpito, jonka mukaan tehtiin kaksi tilinpäätöstä; sitäpaitsi päätettiin asunto-osakeyhtiön tilit. Kolmannen kurssin oppilaat pitivät osakeyhtiön ja osuusliikkeen kirjoja käyttäen kaksinkertaista italialaista kirjanpitoa ja journaalijärjestelmää sekä päättivät molempien tilit. Piirustus ja tekstaus. Käsivarapiirustuksen tunneilla piirrettiin vapaaharjoitelmia mallin 'mukaan sekä kokeeksi maisema- ja muotokuvia luonnon!llukaan. Ammattipiirustuksessa opetettiin aluksi kuvanto-opin alkeet, minkä jälkeen harjoitettiin rakennus- ja konepiirustusta. Tekstausta harjoitettiin tarkoitukseen sopivia kyniä käyttäen.. Kuorolaulu ja musiikkioppi. Syyslukukaudella opetettiin kaikkia laulupiiriin ilmoittautuneita oppilaita yhdessä. Opetusjakson kaksi ensimmäistä opetustuntia käytettiin kuorolaulun harjoittamiseen, ja kolmas tunti omistettiin lähinnä kuorolauluun liittyvälle musiikkiopille sekä äänenmuodostusharjoituksille.,laulunopetuksen tehostamiseksi ja erityisesti, jotta laulusta kehittyisi koko opiston toimintaa elähdyttävä tekijä, piiri myöhemmin jaettiin kahteen, osaan., A-piiriin otettiin. suoritetun tutkinnon jälkeen alkeisasteella olevat oppilaat ja B-piiriin n, joilla luontaisten lahjojen perusteella samt ur geometrin linjer, ytor och kroppar. De två sistnämnda begreppen förklarades noggrant. Geoetriska uträkningar skedde företrädesvis med tillhjälp av formler. Agebra. Vid undervisningen i algebra, som var treårig, användes såsom iäroböcker Agebran oppikirja av E. J. Mellberg och Esimerkkejä ja problemeja algebran alalta av E. Bonsdorff ävensom i tredje årskursen Agebran oppilprja av E. J. Mellberg. första årskursen inlärdes de fyra enkla räknesätten med hela algebraiska expressioner samt polynoms uppdelning i enkla faktorer; c. 00 exempel räknades hemma och å klåss. Andra årskursens elever, repeterade delning av polynom, lärde sig behandlingen i allmänhet av samt de fyra enkla räknesätten med algebraiska bråktal, att behandla ekvationer av frsta graden med en eller flere obekanta ävensom att lösa hithörande problem. Dels å klassen, dels hemma räknades c. 80 exempel. tredje årskursen inhämtades läran om potenser och rötter samt lösningen av andra gradens ekvationer med en eller flere obekanta jämte hithörande problem; c. 90 exempel räknades. Geometri. Vid geometriundervisningen följdes Mittausopin oppikirja teknillisiä oppilaitoksia ja itseopiske-, lila varten av M. Sergelius, ur vilken lärobok de fyra första kapitlen genomgingos. anslutning till det lästa löstes uppgifter ur den av E. Bonsdorff utgivna övningsboken Geometrisia ja trigonometrisia laskuesimerkkejä. Bokföring. Kursen i bokföring var uppdelad på tre år. Elevema i första årskursen, lärde sig amerikansk bokföring tillämpad på hantverkeriaffärer (en beklädnadsaffär, ett koppar- och ett plåtslageri). Tre bokslut uppgjordes. kurs inlärdes dubbel amerikansk bokföring, enligt vilken två bokslut uppgjordes; dessutom avslutades böckema för ett bostadsaktiebolag. Tredje kursens elever förde och avslutade böckema för ett aktiebolag och en affär med andelskapital, med användande av dubbel italiensk bokföring med journalsystem. Teckning och textning. Under lektionerna i frihandsteckning utfördes teckningsövningar efter modell samt på försök landskapsbilder och porträtt etter naturen. Yrkesritningen omfattade till en början undervisning i projektionslärans grunder, varefter byggnads- och maskinritning inövades. Under le.ktionerna i textning undervisades elevema i användningen av för ändamåilet avsedda pennor. Körsång och musiklära. Under höstterminen undervisades alla till sångkursen anmälda elever tillsammans. De två första lektionstimmama av en undervisningsperiod användes för körsång, medan den tredje timmen ägnades musikläran, närmast i anslutning till körsång, ävensom tonbildningsövningar. avsikt att göra sångundervisningen effektivare och särskilt för att få till stånd en sångkör, som med någon framgång kunde uppträda vid institutets samkväm och fester, delades kursdeltagama senare i två grupper. Till A-kursen hänfördes efter undergången prövning elever på nybegynnarstadiet och till

katsottiin olevan edellytyksiä varsinaiseen kuorolauluun. A-piirin oppilaat lauloivat yksi- ja kaksiäänisiä lauluja. Äänenmuodostusta harjoitettiin. Opetuksen päämääränä oli opiskelijain yhteislaulutaidon kohottaminen sekä äänen ja sävelkorvan kehittäminen. Oppikirjana käytettiin V. Siukosen Musiikkioppia, jonka mukaan oppilaat saivat oppia lukemaan ja kirjoittamaan nuotteja y.m. B-piirissä harjoitettiin eräitä kuorolauluja, jotka sittemmin esitettiin osin koko opiston yhteisissä suurissa juhlissa, osin eri opintopiirien järjestämissä ohjelmallisissa illanvietoissa. Kuoro. esiintyi 'lukuvuoden kuluessa n. 0 kertaa. Edellä mainitusta oppikirjasta läpikäytiin luvut Mitä on musiikki ja Nykyaikainen säveljärjestelmä ja sen merkintä. Ääniraudan käyttö opetettiin, j opiskelijat saivat harjoitella kuoron johtamista. Muutamissa illanvietoissakin opiskelijat esiintyivät pienehkön, piirin jäsenistä muodostetun kuoron johtajina. Kevätlukukauden kokemus osoitti, että suoritettu jako oli oikea suuntaan tähtäävä toimenpide ja omansa kannustamaan harrastusta laultipiiriä kohtaan. Ruotsinkieli. Ruotsinkielen kurssi oli kolmivuotinen. Oppilaat olivat lukuvuonna 9- jaetut 8 ryhmään, joista oli ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuosikurssin ryhmiä. Oppikirjana kaikki ryhmät käyttivät Efr. Jakobsonin Ruotsinkielen alkeiskirjaa. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat harjoittivat.etupäässä lausumista ja oikeinkirjoitusta, minkä ohessa he saivat tutustua luettuun tekstiin liittyviin muoto-opillisiin seikkoihin. Oppikirjan kappaleita ehdittiin lukea 0 a 0. Toisella vuosikurssilla jatkettiin kieliopin opetusta sekä mainitun oppikirjan lukemista kappaleihin -8 asti. Runoja opittiin ulkoa. kurssin kahdesta ryhmästä' toinen läpikävi oppikirjan kappaleet -0 ja toinen kappaleet -, minkä ohessa pidettiin keskusteluharjoituksia. Kaikilla kursseilla järjestettiin kirjoitusharjoituksia. Opetuskielenä oli enimmäkseen ruotsi. Englanninkieli. Englanninkielen opetus oli samaten. kolmivuotinen. Oppikirjana käytettiin Enckell-Saarisen Englantia aloitt:eleville, josta kappaleet - läpikäy-" tiin kurssilla, kappaleet -0 sekä,,,0, ja kurssilla sekä kappaleet -0,,0, ja kurssilla. Viimemainitun kurssin opiskelijatl ukivat sitäpaitsi luvut -V F. H. Bumettin kirjasta Little Lord Fauntleroy siten,,että palanen tekstiä luettiin ja käännettiin tunnilla, minkä jälkeen opiskelijat seuraavalla tunnilla saivat lyhyesti kertoa kappaleen sisällyksen. Saksankieli. Saksankieltä opetettiin alkeiskurssilla, toisella ja ylimmällä kurssilla. kurssilla luettiin kappaleet --;-8 S. Nyströmin oppikirjasta Deutsches Lehrbuch fiir den Anfangsunterricht; oppikirjan tekstin yhteydessä selitettiin kielioppia. Toisen vuosikurssin opiskelijat lukivat kappaleet 0- samasta oppikirjasta sekä lisäksi muoto-opin pääpiirteittäin Lindelöf-. Öhqvistin Lyhennetyn saksan kieliopin mukaan. Kolmas vuosiluokka kertasi kieliopin kurssin -ja luki eräitä B-kursen elever, vilka på grund av naturlig begåvning hade förutsättningar att?-ed framgång deltaga i körsång. Elevema i A-kursen.sjöngo sånger i en och två stämmor. Tonbildningsövningar anställdes. Undervisningens mål var att höja elevemas förmåga av samsång samt utveckla. deras röst och gehör. Såsom lärobok användes Musiikkioppi av V. Siukonen, enligt vilken elevema fingo lära sig att läsa och skriva noter m.m. B-kursen inövades ett antal körsånger, vilka sedermera fralilfördes dels vid för hela institutet gemensamma stora samkväm, dels vid de programaftnar, som anordnats av enskilda elementarkurser. Kören upptr,ädde under läsåret c. 0 gånger. Ur förenämnda lärobok genomgingos kapitlen Vad är musik och Det moderna tonsystemet och dess beteckning. Användningen av stämgaffel. inlärdes, och elevema. fingo öva sig i konsten att leda en kör. Också vid ett par samkväm uppträdde elever såsom dirigenter för en mindre, kör av kursdeltagare. Vårterminens erfarenhet utvisade, att den vidtagna grupperingen var en åtgärd i rätt rikt- 'ning, ägnad att sporra intresset för sångkursen.. Svenska. Elementarkursen i svenska var treårig. Elevema voro läsåret 9- delade i 8 grupper, av vilka illhörde första, andra bch tredje årskuren..såsom lärobok använde samtliga grupper Ruotsinkielen alkeiskirja av Efr. Jakobson. Första årskursens elever övades främst i uttaloch rättskrivning, varjämte i smband med den lästa texten delar av formläran genomgingos. Av lärobokens olika stycken medhunnos 0 a 0. andra årskursen fortsattes undervisningen i grammatik ävensom läsningen av förenämnda lärobok till och med styckena -8. Utanläsning av text i bunden form förekom. Av de två gruppema i kurs genomgick den ena styckena -:-0 och den andra styckena - i lroboken, varjämte samtalsövningar förekommo. samtliga kurser anordnades sktivövningar. Undervisningsspråket var företrädesvis svenska. Engelska. Undervisningen i engelska var likaså treårig. Såsom lärobok användes Englantia aloitteleville av Enckell-Saarinen, ur vilken styckena - genomgingos i kurs, styckena -0 samt,,,0, och i kurs och styckena -0,, 0, och i kurs. Elevema i sistnämnda kurs läste dessutom kapitlen -V ur Little Lord Fauntleroy av F. H. Bumett sålunda, att en textbit lästes och översattes å klassen, varpå elevema under en följande lektion fingo i körthet redogöra för samma text.. Tyska. Undervisning i tyska meddelades i en nybegyimarkurs, en andra kurs och en högsta kurs. kurs lästes styckena -8 ur Deutsches Lehrbuch fiir den. Anfangsunterricht av S. Nyström; i anslutning till lärobokens text gåvos grammatikaliska förklaringar. Andra årskursens elever läste styckena 0- ur samma lärobok samt dessutom formläran i huvuddrag enligt Lyhennetty saksan kielioppi avo Lindelöf-Öhqvist. Tredje årsklassen repeterade den föregående år inhämtade

.8 novelleja Ernst Zahnin kirjasta Helden des Alltags. Kaikilla klusseilla pidettiin ki+joitusharjoituksia. Esperanto. Lukuvuonna 9- ei järjestetty esperanton opintopiiriä, mutta kertomuskauden moempina edellisinä vuosina opiskeli tätä ainetta kaksi opiskelijaryhmää. Kevätlukukaudella 9 0 kuitenkin oppilasmäärän vähenemisen johdosta ryhmät yhdistettävä. Opetus jakautui aemmalle ja ylemmälle. kurssille. kurssin oppilaat lukivat ja käänsivät V. Setälän kirjan Esperantokurso sekä lukua Prisat'n kirjasta Karlo. Kirjallisia käännösharjoituksia esperantosta suomenkieleen toimeenpantiin, ja. opettaja selitti niissä tehdyt virheet tunnilla, mikäli aika sen salli. kurssilla luettiin ja käännettiin osia tohtori Zamenhofin kirjasta Fundamento krestomatio, ja luetun johdosta.keskusteltiin. Opiskelijat suorittivat kotona kirjallisia käännöstehtäviä suomesta esperantoon, ja opettaja korjasi kirjoitukset kotona sekä selitti tunnilla niissä esiintyneet virheet.. Opetuskielenä oli miltei yksinomaan esperanto. Pikakirjoitus. Pikakirjoituksen ensimmäisellä vuosi- kurssilla käytettiin lehtori K. S. Kallioniemen oppikirjaa Pikakirjoituksen alkeet. Lukuvuonna 9- läpikäytiin mainitun kifjan' luvut -X, ja harjitettiin ahkerasti kirjoitusta sekä sanelun mukaan tunnilla että kotitehtävinä. Toisella vuosikurssilla luettiin edellä mainittu.oppikirja loppuun ja sitäpaitsi L. Nevanlinnan Pikakirjoituksen oppikirja. Opetettiin lyhennyksiä ja harjoitettiin nopeutta. Tunneilla kirjoitettiin sanelun mukaan ja saavutettiin n. 0 sanan nopeus minulltissa. Kotitehtäviä suoritettiin kerran viikossa. Pikakirjoitetun tekstin lukuharjoituksissa käytettiin kokoelma Pikakirj oitussa toa. Filosofia. Filosofian opintopiirissä.luettiin opetustunneilla valittuja lukuja H. Höffdingin Etiiksta ja ehdittiin tämän kirjan mukaan läpikäydä miltei kaikki etiikan yleistä osaa ja individualista etiikkaa käsittelevät luvut. Sosialista etiikkaa käsittelevää osaa luettiin sivulle eli vapaata yksiavioisuutta käsittelevään lukuun asti. Joka tunnilla valittiin seuraavaksi kerraksi esilukija, jotta tämä mikäli mahdollista kotona tutustuisi luettavaansa ja valmistautuisi sen sisällystä selostamaan. Tämä tarkoitus vain osaksi saavutettiin. Opettaja selitti vaikeatajuisimmat kohdat ja korjasi oppikirjan käännösvitheet, joita omituista kyllä esiintyi varsin karkeitakin tässä etevän suomentajan käännöksessä. Opettaja pyrki myöskin saamaan aikaan keskustelua sekä esitti valaisevia esimerkkejä ja vertailuja luetun tekstin johdosta. Silloin tällöin saatiin aikaan sangen laajojakin. keskusteluja kysymyksistä, jotka läheisesti koskettelivat opiskelijain omaa harrastuspiiriä. Kansakoulupiiri. työskenteli, kuten jo on mainittu, tarkoituksenaan ohjata henkilöitä, jotka halusivat saavuttaa kansakoulun oppimäärän. Opetusaineet olivat kirkkohistoria ja raamatun tunteminen, maantieto, historia ja luonnontieto sekä laskento ja äidinkielen grammatikkursen och läste några noveller ur Helden des Alltags av Ernst Zahn. samtliga kurser förekommo skrivövningar.. Esperanto. Läsåret 9- anordnades icke någon elementarkurs i esperanto, men under ettvart av de båda föregående åren arbetade två elevgrupper i detta läroämne. Vårterminen 9 måste dock på grund av minskat elevanta grupperna sammanslås. Undervisningen var uppdelad på en lägre och en högre kurs. Eleverna i kurs läste och översatte Esperantokurso av V. Setälä samt kapitel ur Karlo av E. Prisat. Skriftliga översätiningsövningar från esperanto till finska anordnades och därvid begångna fel förklarades av läraren inför klassen i den mån tiden medgav. kurs.lästes och översattes delar av Fundamento krestomatio av doktor Zamenhof och den genomgångna texten diskuterades. Eleverna utförde såsom hemuppgifter skriftliga översättningar från finska till esperanto, vilka korrigerades av läraren, som även för klassen förklarade förekomna fel. Undervisningsspråket var så gott som uteslutande esperanto. Stenograli. första årskursen i stenografi användes såsom lärobok Pikakirjoituksen alkeet av lektor K. S. Kallioniemi. Under läsåret 9- genomgingos kapitlen -X i sagda bok, varjämte eleverna flitigt övade sig såväl i skrivning efter diktamen å klass som med hemuppgifter. andra årskursen lästes först }ämnda lärobok till slut och dessutom Pikakirjoituksen oppikirja ay L. Nevanlinna. Förkortningar inlärdes och eleverna övades i snabbhet. Under lektionerna skrevs efter diktamen med ett resultat av c. 0 ord i minuten. Hemuppgifter utfördes en gång i veckan. Som övningsbok vid läsning av stenografisk text användes samlingen Pikakirj oitussa toa. Filosofi. elementarkursen i filosofi lästes under lektionstimmarna Etik av H. Höffding, ur vilken bok nästan samtliga kapitel, berörande etikens allmänna del ävensom den individuella etiken genomgingos. Den del, som 'behandlar den sociala etiken, lästes ända til sido eler till kapitlet om den fria monogamin. Under en lektion valdes alltid föreläsare för en följande lektion i avsikt att denne, om möjligt, hemma skulle göra sig förtrogen med texten och förbereda. ett referat och en värdesättning av densammå. Denna avsikt uppnåddes dock blott delvis. Läraren förklarade mera svårfattliga ställen och korrigerade översättningsfel i läroboken, vilka. egendomligt nog förekom)o i till och med g<j,nska grov form i denna av en framstående översättare verkställda förfinskning. Läraren sökte även framkalla diskussion samt framställde belysande exempel och jämförelser i anslutning till den lästa texten. Då och då förekommo ganska vidlyftiga diskussioner i frågor, som närmare berörde elevernas egen mtressesfär. Folkskolku'.sen arbetade, som redan nämnts, med syfte att handleda personer, vilka önskade inhämta folk-

9 kielioppi. Lukuvuonna 9()':""" oppilasta suoritti kansakoulun oppijakson uskonnossa, 9 maantiedossa, 8 historiassa ja 8 luonnontiedossa. oppilasta, jotka olivat suorittaneet tätä varten vaaditun tutkinnon, tarkastaja A: Jotuni oikeutti saamaan todistuksen ylemmän kansakoulun oppimäärän suorittamisesta. Käsityöpiiri oli suoranaisena jatkona opistossa jo pari vuotta toimineelle ompeluseuralle. Piiri?- johti palkattu opettajatar, joka opetti osanottajia valmistamaan erilaisia vaatekappaleita villalangoista, ompelemaan reikä-" ompelua y.m. Muutamat opistolaiset ompelivat itselleen pumpulikankaisen puvun. Myöskin pitsinvirkkausta harjoitettiin. Keskustelupiirin tarkoituksena oli harjaannuttaa opiskelijoita esittämaän ajatuksensa suullisesti sekä perehdyttää heitä yhdistyselämän toimintamuotoihin, minkä ohessa piiri vaikutti yhdistävästi muihin opintopiireihin järjestämällä lausunta- ja laulupiirien jäsenille esiintymistilaisuuksia sekä kutsumalla eri piirien edustajia ohjelma- ja seurusteluillanviettoihin. Käpylään perustetun erikoisen keskustelupiirin kanssa oltiin säännöllisessä vuorovaikutuksessa siten, että kumpikin piiri lähetti edustajiansa toisen järjestämiin kokouksiin ja juhliin. Piirissä lukuvuosina 9- alustetuista kysymyksistä mainittakoon seuraavat: Miten opiston juhlat ja iltamat on -järjestettävä? Kohottaako vai alentaako nykyajan tekniikka ihmisten kehitystasoa yleensä? Opiston tonttikysymys; " Raittiusopetuksesta työväenopistossa; Yhteistyön mahdollisuudesta -tsenäisyyden liiton ja työväenopiston kesken; Kristillisyys ja työväki; Miten on arvosteltava? Onko kotitalousopetukselle varattava tilaa vastaisen opistotaion.. rakennussuunnitelmassa? Kesän aikana tehtävistä opintomatkoista ja retkeilyistä; Uusi suunta työväestön vaatimuksille; Opiston rakennuskysymys; Mihin suuntaan olisi työväenopist"on ohjelmaa kehitettävä? Esperantokielen merkitys kansainvälisenä kielenä erittäinkin "työväelle; Onko rauhankysymys tärkeä asia? Mitä keskustelupiiri voisi tehdä opistolaisten urheiluharrastusten hyväksi? (keskustelun johdosta asetettiin toimikunta järjestämään yhteisiä kävely- ja hiihtoretkiä); Mitä yleisiä piirteitä on havaittavana nykyajan nuorisossa? Onko nykyinen verotusjärjestelmä uudistuksen tarpeessa ja, jos niin on, niin miten. se olisi tehtävä? Mitä työväki voi tehdä yhteiskunnart lastenhuollon hyväksi? Onko työväenopistolla lippukysymystä?!) Perustuuko puolue-elämä kansanvaltaan? Onko työväenopistossa koetettava näyttää toiselta kuinmifä todellisuudessa ollaan? C. J..:. Almqvistin ja J. V. Snellmanin välinen avioliittokysymystä koskeva väittely. Edelleen keskusteltiin useista kysymyksistä, jotka oli valittu käsiteltäviksi Työväenopistojen liiton edustajakokouksessa toukokuun 8 p:nä 9. Piirin kokouksissa pidettiin sitäpaitsi esitelmiä, oppilaat saivat harjaantua ) Uuden opistorakennuksen johdosta. skolans kunskapsmått. -Undervisning meddelades kyrkcihistoria och bibelkunskap, geografi, hist0ria och naturkunskap, ävensom i räkning och modersmålets grammatik. Läsåret 9- tenterade elever folkskolans kurs i religion, 9- i geografi, 8 i historia och 8 i naturkunskap. elever,. vilka härför undergått examen, berättigades av inspektor A. Jotuni att erhålla intyg över genomgången högre folkskolkurs. Handarbetskursen var- en -direkt fortsättning av den syförening, som redan ett par år verkat inom institutet. En lärarinna var anstäld, vilken lärde kursdeltagarna att förfärdiga olika plagg avullgarn, att sy hålsöm m.m. En del elever sydde åt sig en klädning av bomullstyg. Även spetsvirkning förekom. " Diskussionskretsen arbetade i syfte att uppöva deltagarnas förmåga att uttrycka sig muntligt samt göra dem förtrogna med verksamhetsformerna in.om föreningslivet, varjämte kretsen verkade sammanhållande på de övriga studiekretsarna gemom att bereda medlemmarna i välläsnings- och sångkurserna tillfälle att uppträda samt inbjuda representanter för de skilda kurserna till program-_ och sällskapsaftnar. Med den i Kottby grundade särskilda diskussionskretsen underhöllos regelbundna ömsesidiga förbindelser sålunda, att vardera kretsen sände en representant til av den andra anordnade sammankomster och fester. Bland de under läsåren 9- refererade olika frågorna må följande nämnas: Huru böra institutets fester och samkväm anordnas? Är, den nutida tekniken ägnad att höja eler sänka den allmänna bildningsnivån? nstitutets tomtfråga; Om nykterhetsundervisning i arbetarinstitutet; Om samarbete mellan tsenäisyyden liitto och arbetarinstitutet; Kris tendomen och arbetaren; Konsten att bedöma andra; Bör byggnadsprogrammet för arbetarinstitutet upptaga rum för undervisning {hemhushållning? Förslag til studieresor och exkursioner under sommaren; En ny riktning i arbetarfrågan; nstitutets byggnadsfråga; vilken riktning bör arbetarinstitutets arbetsprogram utvecklas? - Esperantospråkets betydelse som internationellt språk speciellt för arbetarna; Är fredsfrågan en fråga av betydenhet? Vad kan diskussionskretsen göra til förmån för idrottssträvandena inom institutet? (diskussionen" resulterade i att en kommitte tillsattes med uppdrag att igångsätta gemensamma fotvandringar och skidturer); Vilka allmänna drag utmärka nutidens ungdom? Är det rådande beskattningssystemet i behov. av reformer och, om så är, huru skola de genomföras? Vad kunna arbetarna göra till fromma för samhällets barnavård? Har arbetarinstitutet sin flaggfråga? ) Grundar sig partilivet på folkvälde? Bör man inom arbetarinstitutet försöka uppträda annorlunda än man i verkligheten_är? Polemiken i äktenskapsfrågan mellan C. J. L. -Almqvist och J. V. Snellman. Vidare diskuterades ) anledning av instit utets nybyggnad.

80 pitämään puheita sekä arvostelemaan piirin sanomalehteä ja puheenjohtoa. Kerran kuukaudessa järjestettiin tavallisesti. ohjelmallisia seurustelu illan viettoj a, joissa johtaja usein piti puheen; lisäksi kuului ohjelmaan oppilaiden esittämää lausuntaa ja laulua, piirin käsinkirjoitetun sanomalehden ja kronikan lukeminen y.m. Opintojen säännöllisyys. Asianomaiset opintopiirien opettajat merkitsivät jokaisen opetustunnin alussa tätä varten laadittuihin taulukkoihin poissaolevat opiskelijat, ja näiden merkintöjen nojalla on joka lukuvuodelta laadittu tilasto, johon opistolaisten osanotto opintopiirin työhön on merkitty säännölliseksi, jos he ovat olleet poissa tunneilta enintään kertaa, epäsäännölliseksi, jos poissaolojen luku on ollut vähintään, kun taas oppilaan, joka on ollut saaptivilla enintään kertaa, on katsottp keskeyttäneen opiskelunsa. Lukuvuodefta 9- tämä tilasto osoittaa seuraavat luvut: Opintopiiri. - Elementarkurs. Oikeinkirjoitus. Rättskrivning.... Ainekirjoitus (ylempi k.). Ämneskrivning (högre kurs)..... & (alkava k.) & (lägre kurs).... Äidinkielen kielioppi. Modersmålets grammatik.... Lausunta. Välläsning..... Käsialanharjoitus. Kalligrafi..... Laskento. Aritmeti}{.... Algebra..... Mittausoppi. Geometri..... Kirjanpito. Bokföring.... Pikakirjoitus. Stenografi..... Piirustus ja tekstaus. Teekning oeh textning..... Kuorolaulu ja musiikkioppi. Körsång oeh musiklära.... Ruotsinkieli. Svenska.... Englanninkieli. Engelska.... 'Saksankieli. Tyska... '... '.... Filosofia. Filosofi... :..... Kansakoulupiiri, Folkskolkursen...,....!:itipendit. Lukuvuonna 9- jaettiin opintopiirien opiskelijoille 00 markan suuruista stipendiä, yhteensä 00 markkaa, ja lukuvuonna 9-0 markan ja 00 markan stipendiä, yhteensä 0 markkaa, mitkä varat oli myönnetty K. H. Renlundin stipendirahastosta. Opintopiirine"uvosto. Eri piirien välistä yhteistyötä välitti opintopiirineuvosto, jossa jokaisella opiskelijaryhmällä oli valitsemansa edustaja. Neuvoston kokouksissa, joihin johtaja säännöllisesti otti osaa, pohdittiin piirien yhteisiä. asioita, kuten opetusohjelmaa, tun- flere spörsmål, som komme att behandlas vid arbetarinstitutens förbunds representantmöte den 8 maj 9. Vid kretsens sammankomster hqllos dessutom föredrag, elevema fingo öva sig att hålla ta, den av kretsen utgivna tidningen samt ordförandeskapets handhavande bedömdes: En gång i månaden anordnades vanligen en program- oeh sällskapsafton, vid vilka tillfällen föreståndaren ofta talade; programmet i övrigt omfattade deklamation oeh sång av elevema, uppläsning av kursens handskrivna tidning och krönika m.m. Studiernas regelbundenhe{ Resp. kurslärare.. anteeknade i härför uppgjorda formulär i början av varje lektion de elever, som voro frånvarande oeh med ledning av dessa anteekningar har för varje läsår uppgjorts en statistik, i vilken elevernas deltagande i kursen. beteeknats sbm regelbundet, om lektionerna försuminats endast eller färre gånger, som oregelbundet, om försummelserns antal varit minst, medan en elev, som närvarit högst gånger, ansetts ha avbrutit sinfl, studier. Förenämnda statistik uppvisar för läsåret 9- följande siffror: Syyslukuk. Höstterm. Kevätlukuk. Vårterm. Säänn. Epäsäänn. Kesk. Säänn. Epäsäänn. Kesk. Regelb. Oregelb. Avbr. Regelb. Oregelb. Avbr. % % % % % 0l,.0 '8... 0.& 9.9 8.0 8...9...& 9....9 8. 0. 9.0..9 0..0.,&,.& " '...9 8.. 9. 8.. 9.& 0..9.& 8..& 80.0 0.0 8.0 8.. 9.... 8.0.0.... 9.. 8.9.9..9 0.&...0 8. 0.0..9.. 0. 9..& 8. 8.0.0.0... 8..0 8.9. Stipendier. Läsåret 9- utgåvos åt ele,ver i elementarkurserna stipendier a Fmk 00: -, sammanlagt Fmk 00: -,: och läsåret 9- stipendier, a Fmk 0: - och stipendier a Fmk 00: -, samman lagt Fmk 0: -, vilka medel beviljats ur K. H. Renlunds stipendiefond. Studiekretsarnas råd. Samarbetet mellan de olika kretsarna förmedlades av ett gemensamt r;i.d, där varje elevgrupp hade en vald reprentant. Vid rådets sammanträden, i vilka föreståndaren regelbundet deltog, dryf-

8 tien järjestelyä, yhteisten huvitilaisuuksien järjestämistä y.ij.. Lukuvuonna 9- muutettiin opintopiiriileuvoston sääntöjen ja 9. Neuvoston toimikunta järjesti juhlia ja illanviettoja eriopintopiirien jäsenille: juhlatilaisuudet. Sekä Koiton talolla että 'Työväentalolla pidettiin säännöllisesti opiston oppilaille syysluku- kauden keskivaiheilla yleinen juhlailtama sekä kummankin lukukauden lopussa yleinen n.s. päättäjäisjuhla. Maaliskuun p:ä opiston vuosipäivää, opistolaiset viettivät yhteisesti Työväentalon suuressa juhlasalissa pidetyllä aamupäiväjuhlalla, ja opintopiirit lopettivat tavallisesti lukukauden työn pitämällä juhlan jäsenilleen. Marraskuun p:nä 9 pidettiin opiston lo-vuotisen toiminnan johdosta juhla Työväentalon. suuressa juhlasaliss'l-, Johtaja piti tervehdyspuheen kosketellen siinä opiston pyrkimyksiä ja toiveita. Juhlaesitelmän piti Kotkan työvänopiston johtaja filosofianmaisteri T.. Vuorenrinne työväenopetusriennoista ulkomailla. Tämän lisäksi pidetyistä lukuisista puheista mainittakoon., erityisesti kaupunginvaltuuston puheenjohtajan lakitieteentohtori L. Ehrnroothin puhe, jossa hän ilmoitti rahatoimikamarin päättäneen merkitä vuoden 9 talousarvioehdotukseen 000000 markan määrärahan oman talon rakentamiseksi työväenopistolle. Muun'lohjelmana oli lausuntaa ja musiikkia sekä teatteriesitys. Muiden edellämainittujen iltamain ohjelmassa oli niinikään tervehdyspuhe, juhlaesitelmä ja erilaista taiteellista ohjelmaa, kuten laulua, soittoa ja lausuntaa, usein etevien taiteilijain esittämänä, sekä jokin näyttämöpiirin esittämä näytelmä. Tervehdyspuheen piti tavallisesti johtaja. Esitelmiä pitivät m.m. kouluhallituksen ylijohtaja O. Mantere Kansakoulusta oppikoulun pohjakouluna; filosofiantohtori M. -Erich Naurusta, Kalevalasta ja Kristuksen persoonasta; filosofiantohtori K. E. Kivirikko Kirgiisien maasta ja kansasta sekä Muuttolintujen reiteistä; filosofianmaisteri E. Richter taidehistorian alalta; johtaja Z. Castrlm_ kansansivistystyön merkityksestä erityisesti viitaten Englannissa maailmansodan jälkeen suunniteltuun työhön; esittelijäneuvos E. Böök Helsingin työväenopiston syntyyn ja kehitykseen liittyvistä muistoista sekä Helsingin kaupungin historiasta; ylim. professori V. Voionmaa kansainliiton rauhantyöstä; Työväen akatemian johtaja. filosofianmaisteri T.. Vuorenrinne Kalevalasta; filosofiantohtori A. Hämäläinen vanhoista suomalaisista talvenvietto-. tavoista ja t<j,lvijuhlista; professori K. R. Brotherus kansallisista vähemmistöistä; filosofian maisteri H. Suominen: opintokerhoista. Opiston juhlien järjestämisestä aiheutuneiden menojen peittämiseksi on juhlien osanottajilta välistä kannettu pieni pääsymaksu. Helsingin poliisimestarin tulkinnan mukaan leimaverolaki tällaisissa tapauksissa vaatii huviveron suorittamista," mutta Uudenmaan läänin maaherra on anomuksesta joka kerta erikseen vapauttanut opiston mainitun veron suorittamisvelvollisuudesta. Opetsaitokset. Undervlsningsväsen. 9-. tades kursernas gemensamma angelägenheter såsom undervisningsprogram, lektionernas anordning, anordnandet av.gemensamma nöjen m.m. Läsåret 9,... ändrades och 9 i stadgarna.för studiekretsarnas råd. Fester och samkväm för deltagare i de olika elementarkurserna arrangerades av rådets verkställande kommitte. Festligheter. regeln anordnades både i Koittos hus och i Folkets hus för institutets elever i medlet av höstterminen ett allmänt festsamkväm samt vid utgången av resp. terminer en allmän s.k. avslutningsfest. Den mars, institutets årsdag, firades av eleverna gemensamt med en matine i stora festsalen i Folkets hus och elementarkurserna avslutade vanligen tenpinsarbetet med en fest för kursdeltagarna. Den november 9 högtidlighölls institutets lo-års jubileum med en fest i stora salen i Folkets hus. Föreståndaren höll hälsningstalet och berörde däri institutets strävanden och förhoppningar. Festföredraget hölls av föreståndaren för arbetarinstitutet i Kofka filosofiemagistern T.. Vuorenrinne om arbetarundervisningen i utlandet.. Bland de många ta, som ytterligare höllos, må särskilt nämnas det av stadsfullmäktiges ordförande jurisdoktorn L. Ehrnrooth, som meddelade, att drätselkammaren i sitt budgetförslag för år 9 komme att upptaga ett anslag på Fmk 000000: - för uppförande av ett eget hus för arbetarinstitutet. Programmet i övrigt upptog deklamation och musik samt ett teaterstycke. Festprogrammen vid de övriga ovannämnda samkvämen bestodo likaså av hälsningstal, festföredrag samt olika konstnärliga nummer såsom sång, musik och deklamation, ofta utförda av framstående artister, ävensom någon dramatisk föreställning, given av teaterkursens elever. Hälsningstalet hölls vanligen av föreståndaren. Bland fön;dragen må följande nämnas: Folkskolan som bottenskola för lärdomsskolan av överdirektören i skolstyrelsen O. Mantere; Skrattet, Kalevala, Kristi personlighet av filosofiedoktorn M. Erich; Kirgiserna och deras land, Flyttfåglarnas färdvägar av filosofiedoktorn K. E. Kivirikko; ett k9nsthistoriskt föredrag av filosofiemagistern E. Richter; Folkbildningsarbetets betydelse med särskilt beaktahde av det arbete på området, som efter världskriget planlagts i England av föreståndaren Z. Castren; Minnen berörande arbetarinstitutets i Helsingfors uppkomst och utveckling, Helsingfors stads historia a'v referendarierådet E. Böök; Fredsarbetet ino!). nationernas förbund av e.o. professorn V. Voionmaa; Kalevala av föreståndaren för Työväen akatemia filosofiemagistern T.. Vuorenrinne; Gamla finska vintersedvänjor och vint.erfester av filosofiedoktorn A. Hämäläinen; Nationella minoriteter av professorn K. R. Brotherus; Om studiekretsar av filosofiemagistern H. Suominen. För att täcka de kostmtder, som varit förenade med anordnimdet av institutets fester, uppbars ibland en låg inträdesavgift af festci.eltagarna. Enligt polismästarens i Helsingfors tolkning av lagen om stämpelavgift skulle i

8 Retkeilyt, museokäynnit y.m. Lukuvuonna 9- järjestettiin työväenopiston suomenkielisen osaston opis' tolelisille tilaisuuksia filosofian maisteri -A. _ Lindströmin johdolla tutustua Ateneumin taidekokoelmiin. Nämä käynnit, jotka olivat maksuttomia" tehtiin n.0-henkisissä ryhmissä joka sunnuntai maalis-toukokuun aikana. Kevätlukukauden lopulla käytiin_ katsomassa osuusliike Elannon uutta suurta leipomoa. Syyslukukaudella opistolaisyhdistys tilasi erään Suomen kansallisteatterin iltanäytännön. Tilaisuuteen saapui runsaasti opistolaisia, jotka saivat pääsyliput alennettuun hintaan. Esitettävä kappale oli }ewreinowin Kaikkein tärkein, josta johtaja Z. Castrim ennen näytännön alkua piti.selvittävän esitelmän. Opistolaisyhdistys järjesti lukuvuonna 9- myöskin matkoja eri paikkakunnille. Siten käytiin Forssan, Rauman, Porin ja Tampereen työväenopistoissa sekä Porvoossa. Pient<hkö opistolaisryhmä teki matkan Pohjanmaalle asti Kuopion ja Kajaanin kautta. Mainittujen retkeilyjen osanottajat saivat 0 %:n alelllluk sen rautatielippujen hinnoista. Lukuvuopna 9- järjestettiin kaksi teatteri-iltaa, jolloin opistolaiset saivat nähdä W. Shakespearen Loppiaisaaton sekä dramatisoidun kiinalaisen sadun Liitupiiri. }ohdantoesitelmän piti ensinmainitussa tilaisuudessa filosofiantohtori M. Erich ja jälkimmäisen esityksen edellä kirjailija L. Haarla. Opinto matka tehtiin Kyminlaakson työväenopistoon. Helsingin työväenopistossa taas vieraili Högforsin, Porin, Rauman, Mäntän, Lahden ja Oulun työväenopistojen opettajia ja opistolaisia, joille m.m. järjestettiin käyntejä kansallismuseossa ja Ateneumissa. Lukuvuonna 9 työväenopistoiaiset saivat nähdä Bernhard Shawn kappaieen Caesar ja Kleopatra Suomen kansallisteatterissa. Esityksen johdannqksi johtaja Z. Cstrem piti lyhyen esitelmän' Shawn kirjailijaluonteesta sekä esitettävästä kappaleesta. Samana lukuvuonna tilattiin,toinen näytäntöilta Koiton näyttämöltä,' jolloin nähtiin Hans Miillerin Veronica. Toveripiirin toiminta., Opiston opiskelijain yleis'impänä järjestönä- toimi rekisteröityopistolaisyhdistys, jonka virallinen nimi on Helsingin kaupungin, työväenopiston suomenkielisen osaston opistolaisyhdistys r. y. Yhdistys on, kuten mainittiin, rekisteröity ja siis täysin itsenäinen s'uhteessaan opiston johtoon, jonka kanssa se kuitenkin oli läheisessä yhteistoiminnassa ja hyvissä suhteissa. Yhdistykseen kuuluminen ei ollut välttämätöntä opiskelijoille. Yhdistyksen kokouksissa keskusteltiin opistossa harjoitettujen opintojen menestymisen -edellytyksistä, rakennuskysymyksestä y.m_s. Kaupunginvaltuustolta anottiin, että opiston uudisrakennukseen järjestettäisiin myöskin juhla- ja -luentosali sekä että Mustasaari luovutettaisiin työväeriopiston suomenkielisen osaston opiskelijain kesäsiirtolaksi, mihin anomuksiin kuitenkaan ei myönnytty. Sen. sijaan sisäsiainministeriö myöntyi tehtyyn anomukseen saada lupa arpajaisten järjestämi- sådana fall löjesskatt erläggas, men landshövdingen i Nylands än beyiljade på anhållan varje gång särskilt institutet befrielse från skyldigheten att erlägga nämnda skatt. Exkursioner, museibesök m.m. Läsåret 9- bereddes eleverna vid arbetarinstitutets finska avdelning tillfälle att under filosofiemagistern A. Lindström ledning bese konstsamlingarna i Ateneum. Museibesöken, som voro avgiftsfria, gjordes' i grupper på c. 0 personer varje söndag under månaderna mars-maj. slutet av vårterminen besöktes andelsaffären Elantos \ nya stora bageri. Under höstterminen abonnerade elevförbundet på en aftonföreställning på Finska nationalteatern, till vilken eleverna, som erhållit biljetter till nedsatt pris, talrikt infunno sig. Vid tillfället uppfördes Det viktigaste av }ewreinow. nnan spelet. vidtog höll föreståndaren Z. Castrem ett inledande föredrag rörande det stycke, som skulleuppföras.elevförbundet anordnade vidare under läsåret 9- resor till olika orter. ; Sålunda besöktes arbetarinstitutet i Forssa, Borgå stad samt arbetarinstituten i Raumo, Björneborg och Tammerfors. En mindre elevgrupp färdades ända till Österbotten genom Kuopio och Kajana. Deltagarna i nämnda_ exkursioner åtnjöto 0 % nedsättning av biljettpriset för j ärnvägsresorna. Läsåret 9- anordnades tvenne teateraftnar, därvid eleverna fingo se Trettondagsafton av W. Shakespeare samt Kritcirkeln, det senare stycket en dramatiserad kinesisk saga. Det inledande föredraget hölls vid förstnärnnda tillfälle av filosofiedoktorn M..Erich och före den andra föreställningen av skriftställaren L. Haarla. En studieresa företogs till arbetarinstitutet i Kymmene. nstitutet i Helsingfors åter gästades av lärare och elever vid arbetarinstituten i Högfors, Björneborg, Raumo, Mänttä, Lah-is och Uleåborg. Till programmet för gästernas mottagande hörde bl. a. besök ä nationalmuseum samt Ateneum. Läsåret 9- fingo eleverna vid institutet se Caesar och Kleopatra av Bernhard Shaw på finska nationalteatern. Föreställningen inleddes med ett kort för:edrag av föreståndaren Z. Castren om Shaws författarskap samt karaktären av det skådespel, som komme att uppföras. Under året abonnerades ytterligare pä en aftonföreställning på Koiton näyttämö, därvid Veronica av Hans Miiller uppfördes. Verksamheten inom kamratkretsen. Den mest omfattande organisationen av eleverna vid institutet var en förening; officiellt inregistrerat under namn av Helsingin kaupungin työväenopiston suomenkielisen osaston opistolaisyhdistys r.y. Föreningen är, so.m sagt, inregistrerad och alltså fullkomligt självständig i förhållande till insti:utets ledning, med vilken den dock stod i nära samarbete och hade goda relationer. Medlemskap i föreningen var icke obligatoriskt för eleverna. Vid föreningens möten diskuterades förutsättningarna-

seen oppilasyhdistyksen kesäsiirtolan hyväksi. Kesäksi 9 yhdistys vuokrasi erään Hertonäsin huvilan. Yhteyden ylläpitämiseksi opistolaisten kesken kesän aikana järjestettiin m.m. huviretkiä saaristoon yhdistyksen hankkimalla suurella soutuveneellä. Edellä mainitut yhteiset teatterikäynnit olivat yhdis- tyksen järjestämiä, samaten retkeilyt muiden paikk!lkuntain työväenopistoihin. Kun taas Helsinkiin saapui retkeilijöitä, huolehti yhdistys heidän vastaanotostaan. Työväenopiston ruotsinkielisen osaston toverikunnan, kanssa ryhdyttiin yhteistoimintaan kevätlukukaudella 9. Työväenopiston toiminta Käpylässä. Käpylän puutarhaesikaupungissa opetus oli järjestetty samalla. tavalla kuin kaupungin keskiosissa, mutta sen johdossa oli erityinen henkilö, joka kuitenkin toimi läheisessä vuorovaikutuksessa pääopiston johtajan kanssa. Lukuvuonna 9-8 eri esitelmöitsijää piti yhteensä 0 yleistä esitelmää, lukuvuonna 9 eri henkilöä 0 esitelmää ja lukuvuonna 9- henkilöä esitelmää. Opintopiirejä järjestettiin laskennossa ja kirjanpidossa sekä luku vuodesta 9- lähtien laulussa. Kevätlukukaudella 9 työsknteli oikeinkirjoitus- ja ainekirjoituspiiri, joka kuitenkaan ei jatkanut toimintaansa seuraavana lukuvuonna. Sen sijaan järjestettiin lukuvuonna 9- ruotsinkielen opintopiiri. Koko kertomuskauden ajan toimi sitäpaitsi keskustelupiiri, joka noudatti työssään samoja suuntaviivoja kuin pää-. opiston vastaava piiri. Kertomusvuosina piirin kokouksissa käsitellyistä kysymyksistä mainittakoon seuraavat: Tanssi ohjelmanumerona opiston juhlissa; Onko työväellä syytä susia osuustoimintaa? Minkälainen kirjallisuus on hyödyllisintä opistolaisten luettavaksi? Työväki ja uskonto; Onko kansainvälisestä apukielestä esperantosta hyötyä työväenopistolaiselle? Vastaako keskustelu piiri tarkoitustaan? Naisen asema yhteiskunnassa; Vaikeuttaako väkiluvun lisääntyminen olemassaolon ehtoja yhteiskunnassa? Mitkä syyt aiheuttavat työttömyyttä? Työväenopistojen kesätoiminnasta; Onko liikuntakasvatuksella merkitystä naiselle? Miten oman koain puutarha halvimmalla saadaan hyödylliseksi ja kauniiksi? Tarvitseeko seurata inuotia ollakseen moitteettomasti puettu? Onko työläisellä nykyään mahdollisuuksia päästä oman kodin isännäksi? Onko taloudessa käytettävä voita vai margariinia? Miksi teen työtä? Onko alaikäisten henkilöiden työ yhteiskunnalle hyödyllistä vaiko turmiollista? Onko kunnalle edullista lisätä tuotantolaitoksia ja tätä tietä helpottaa verorasitusta? Käpylään järjestetyn toiminnan jatkamisesta; Edistääkö säästäväisyys kansan hyvinvointia? Työväenopisto ja Käpylän työläiset; Tarvitaanko kansainvälistä. henkistä yhteistyötä? Onko ihmisen työteho sään vaihteluista riippuvainen? Voidaanko väkijuomien käyttöä puolustaa? Onko väkijuomien väärinkäyttö vapaan kan!jalai!jtoiminnan avulla, för ett framgångsrikt arbete vid institutet, byggnadsfrågan m.m. dyl. Till stadsfullmäktige riktades en hemställan därom, att institutets nybyggnad måtte förses med en fest- och föreläsningssal samt att Svartholmen måtte upplåtas för en sommarkoloni för eleverna vid arbetarinstitutets finskå avdelning, vilka framställningar emellertid avböjdes. Däremot biföll ministeriet för inrikesärendena en gjord anhållan om tillstånd att anordna ett lotteri till förmån för föreningens sommarkoloni. För sommaren 9 hyrde föreningen en villa på Hertonäs. avsikt att upprätthålla gemenskapen mellan eleverna under sommaren organiserades bl. a. utflykter i skärgården med den av föreningen anskaffade stora roddbåten. De redan omnämnda gemensatnma teaterbesöken hade anordnats av föreningen, likaså exkuisionerna till arbetarinstituten å andra orter. Då exkurrenter åter gästade institutet i Heisingfors, omhänderhade föreningen emottagningen av dem.. Med arbetarinstitutets svenska avdelnings elevförbund inleddes samarbete under vårterminen 9. Arbetarinstitutets verksamhet i Kottby. Kottby trädgårdsförstad var undervisningen ordnad på samma sätt som i stadens centrala delar, men i spetsen för denna stod ej? särskild ledare, vilken dock verkade i nära samförstånd. med föreståndaren för huvudinstitutet. Läsåret 9- höllos 0 allmänna föredrag av 8 olika föredragare, läsåret 9-0 föredrag av olika personer och läsåret 9- föredrag av personer. Eleme ntarkurser anordnades i räkning och bokföring saint från och med läsåret 9- i sång. Vårtenninen.9 arbetade en kurs i rättskrivning och ämneskrivning, vilken emellertid icke fortsatte sin verksamhet följande läsår. Däremot anordnades läsåret 9- en kurs i svenska. Under hela redogörelsetiden verkade dessutom en diskussionskrets, vilken i sitt arbete iakttog samma. arbetssätt, som motsvarande krets vid huvudinstitutet. Bland undet redogörelseåren vid kretsns sarrimankomster diskuterade frågor må följande nämnas: Dansen som programnummer vid institutets fester; Är det skäl för arbetarklassen att gynna andelsver)l:samheten? Vilket slag av litteratur är nyttigast som lektyr för institutets elever? Arbetarklassen och religionen; Har en elev vid arbetarinstitutet'nytta av det internationella hjälpspråket esperanto? Motsvarar diskussionskretsen sitt ändamål? Kvinnans ställning i samhället; Medför folkökningen försämrade livsvillkor för individerna i ett samhälle? Arbetslöshetens orsaker; Arbetarinstitutens verksamhet om sommaren: Är fysisk fostran av befydelse för. kvinnan? Huru kan det egna hemmets trädgård med minsta kostnad göras nyttig och vacker? Är det nödvändigt att följa modet för att vara tadelfritt klädd? Har.vår tids arbetare rilöjlighet att bli ägare av ett eget hem? Bör man använda smör eller margarin i hushållet? Varför a,rbetar jag? Är minderåriga personers arbete

8 ehkäistävissä? Miten puheenjohtajan on ohjattava kokouksen kulkua? Keskustelutilaisuuksissa. oli sitäpaitsi aina yhteislaulua, lausuntaa, puheita y.m. ohjelmaa. Piiri järjesti myöskin ne juhlat ja huvitilaisuudet, joiden tarkoituksena oli tuottaa kaikille Käpylän haaraosaston 'opiskelijoille virkistävää vaihtelua: alkajais- ja päättäjäisiltamat, ohjelmalliset esitelmäillat, kävelyretket y.m. Kokouksissa luettiin piirin jäsenten töimittama sanomalehti Sytyke, jonka sisällyksestä keskusteltiin. Lukuvuoden 9- avajaistilaisuuksissa opettaja Y. Lahtinen esitelmöi Työväenopiston taistelusta huliganismia vastaan ja Opintomahdollisuuksista uusissa oloissa. opistolaiset. Kaikista ilmoittautuneista opistolaisista hankittiin myöskin kerto:r,nusvuosilta9- tilastotietoja, jotka yhdisteltiin taulukkoihin. Nämä säilytetään käsikirjoituksina Helsingin ka,upungin tilastokonttorissa; tässä julkaistaan painatuskustannusten säästämiseksi vain loppusummat.. Allaolevasta yhdistelmästä ilmenee kertomus vuosina ilmoittautuneiden opistolaisten kokonaismäärä sekä heidän ku'uhimisensa.eri yhdistyksiin: nyttigt eler skadligt för samhället? Är det förmånligt för kommunerna att öka antalet av sina produktiva inrättningar och därigenom lätta skattetungan? Om fortsättandet av arbetarinstitutets verksamhet i Kottby; Befordrar sparsamhet välmågan hos ett folk? Arbetarinstitutet OCR arbetarna i Kottby; Är ett internationellt samarbele på det intellektuella området nödvändigt?) Är en människas arbetsförmåga beroende av väderleken? Kan man försvara bruket av rusdrycker? Kan man genom. fri medborgerlig verksamhet hindra missbruk av rusdrycker? Huru bör en ordförande leda förhandlingarna ' vid ett möte? Vid diskussionstillfällena förekom dessutom alltid samsång, deklamation, ta o.a. underhållning. Kretsen anordnade även de fester och förströelser, vilka voro avsedda att åt samtliga elever vid filialen { Kottby bereda en uppfriskande omväxling: inskriptions- och avslutningssamkväm, föredragsaftnar med program, fotturer m.m. Den av kursdeltagare redigerade tidningen Sytyke upplastes och innehållet diskuterades och värdesattes. Vid inskriptionssamkvämen läsaret 9:- höll' läraren Y. Lahtinen tvenne föredrag, benämnda Arbetarinstitutet till kamp mot huliganismen och Studiemöjligheterna i de nya förhållandena., Elever. Angående alla anmälda elever införskaffades även för redogörelseåren 9- statistiska uppgifter, vilka sammanfördes i tabeller.' Dessa förvaras 'i manuskript å stadens statistiska kontor; här meddelas för inbespararide av tryckningskostnader endast slutsummorna.. Vr nedanstående sammanställning framgår totalanta-. let under redogörelseåien anmälda.elever samt i vilken utsträckning eleverna tillhörde olika föreninga.r: Eleves immatricuus dans diverses associations pimdants les annees scolaires 9-. Syyslukukausi. Höstterminen. Semestre d' automne. Mp. Mk. Np. Kvk. Yht. S:a. 9-. Masc. FJm. Total. lmoittautuneita opistolaisia. Anmälda elever (Total)... Näistä kuului: Därav inskrivna i: (Dont immatricultfs.dans: ).raittius- y.m.s. yhdistyksiin. nykterhets- o,a.d. föreningar (Societes de temperance ete.)... :... työväenyhdistyks. arbetarfören. (Associations ouvrieres) 9 8 8 88 0 Kevätlukukausi. Vårterminen. Semestre de.printemps. Mp. Mk. Np. Kvk. Yht. S:a. Masc. Fem. Totat. 809 9 0 '09 8 9-. lmoittautuneita opistolaisia. Anmälda elever (Total).... Näistä kuului: Därav inskrivna i: (Dont immatricules dans:) raittius- y.m.s. yhdistyksiin. nykterhets o.a.d. föreningar (Societes de temperanee ele.).... työväenyhdistyks. arbetarfören. (A ssociations ouvrieres) 9 0 09 9 90 8 98 8 0 8 9-. lmoittautuneita opistolaisia. Anmälda elever (Totat)... Näistä kuului: Därav inskrivna i: (Dont immatrieules dans:) raittius y.m.s. yhdistyksiin. nykterhets o.a.d. föreningar (Soeietes de temperanees).. '.... työväenyhdistyks. arbtarförn. (Associ(ltiQns ()uf!rieres), r J",,."'lt /.. pt.t.. /,... a','/"... ll'yq'fj'lfflj '.,..,... Vlts;''U" "!t, $/(..";i,,,',y_,,:q- fl,.v pr.,., S'-, J.r ' "/ ' oy s- u""t.", #'..,. A'" -,'/ # L;-' <,p,"",...,. r,"'".. t!ll"- -.f.:"..t. fl l Jf l;;; / - ;f- i - /;- -.' u'..tt", S.J8/J. / '!.S' 8 0 9 009 09 8. 00 0 890 990 8

8 Lukuvuosina 9- ilmoittautuneista opistolaisista opiskeli allamainittu määrä opintopiireissä: Av de under läsåren 9- anmälda eleve,rna deltog följande antal i elementarkurserna:. Eleves des COU'S speciaux pendant les annees scolail'es 9- -. 9-...,...... ' 8 888 9-...... 08 99 9-...;... 889 Syyslukukausi. Höstterminen. Kevätlukukausi. Värterminen. Semestl'e d'automne. Semestre de pl'intemps. Mp. Mk. Np. Kvk. Yht. S:a. Mp. Mk. Np. Kvk. Yht. S:a. Masc. FiJm. Tatal. Masc. Fim. Tatal. ) 0 080 00 9 8 ) 8. 8. Allaolevasta taulukosta selviää, montako luku kautta vuosien 9- opintopiirien opiskelijat aikaisemmin olivat ottaneet osaa opetukseen: Ur nedanstående tabell framgår antalet terminer eleverna i 9- års elementarkurser tidigare deltagit i undervisningen: Eleves des COU'S sptfciaux pendant les anntfes scolail'es 9-, 'tfpattis d'apl'cs le nombre des semestl'es qu'ils ont tftuditf a l'institut. 9-. 9-. 9-, Lukukautta. L u k u k a u s i. - T e r m i n. - Semestl'e Antal Syys- - Höst- Kevät- - Vår- Syys- - Höst- Kevät- - Vår- Syys- - Höst- Kevä.t- - Vår t.erminer.. d'autamne. de printemps. d'autamne. de prmtemps. d'automne. de printemps. Nombre des Z z >< z ''li'"!='. 'is: Z. '"!=' 'li'"!=' 'li'"!=' 'li'"!=' 'li'"!='.? 'li'"!=' '" '" '" '" semestres. () r'" is:.pi (fl " "!" is: Pi r " (fl. is:.pi!" "!'" 0 8 80 9 9 8 0 8 8 88 9. 0 0 8 0 8 9 0 0 0 9-9 9 8 9 0 80 0 Yht. S:a (Tatai) 8+ 888)0 9+ +) 808+ 99 Z -? (fl is: '" (fl Pi is:.pi (fl '" ' Pi () r'".() r'" () r'" () r'".? en!" " "!" " "!" "!" 80 8 8 0 0 8 9 88 9 8 88 SO 0 9 9 0 0 80 8 9 9 9 9 8 99 ' 8 0 8 90 89 0 9 9 080 + l 080)8 8 Menat ja tulot. Kalenterivuosina 9- työväeno opiston' suomenkielisen osaston menot nousivat seuraaviin määriin: vuonna 9 ) 80: 80 markkaan, vuonna 9 ) 0: markkaan ja vuonna 9 ) : 0 markkaan, jakautuen seuraaviin eriin: Utgiftel' och inkomstel'. Under kalenderåren 9- stego utgifterna för arbetarinstitutets finska avdelning till resp. Fmk ) 80: 80, Fmk ) 0: och Fmk ) : 0, fördelade på följande poster: ) Tietoja puuttuu lukuvuonna 9- toimivan raittiuspiirin' sekä syyslukuk<:lusilla 9 ja 9 Käpylässä toimivien opintopiirien opiskelijoi!!ta. --: ) Tähän eivät sisälly työväenopiston molempien osastojen yhteiset menot, joita vuonna 9 oli 0: markkaa, vuonna 9 09: markkaa ja vuonna 90 markkaa. ) Uppgifter saknas om elevantalet i nykterhetskursen läsåret 9- samt i elementarkurserna i Kottby' höstterminerna 9 och 9. - ) Här ingå icke för arbetarinstitutets båda avdelningar gemensamma utgifter, vilka år 9 uppgingo til Fmk 0:, år 9 till Fmk 09: och år 9 tili Fmk 0:-.

8 Dtpenses de la section finnoise de l'instit'ut ouvrier en 9, 9 et 9, marcs. 9. ]9. ]9. Palkat ja palkkiot. Löner och arvoden... 89: - 9: - 980: - Vuokrat ja vahtimestarinpalkkiot. Hyror och vaktmästanirvoden... 000: - 99: - :- Opetusvälineet. Undervisningsmaterial... 09: 9 0: 8: 9 Tarverahat. Expenser... 89: 98: 90 89: Sekalaiset menot. Diverse... : 0 8: 0 : 0 Yhteensä, Smk. Summa, Fmk (Total) 80: 80 0: : 0 Oppilasmaksuja kertyi vuonna 9 9 markkaa, elevavgifter inflöto år 9 Fmk 9: -, är 9 vuonna 9 890 markkaa ja vuonna 9 9 Fmk 890: - och år 9 Fmk 9: -. Statsbidramarkkaa. Opiston molempien osastojen valtionapu oli get för institutets båda avdelningar steg till sammanlagt yhteensä 000 markkaa vuonna 9, 000 mark- Fmk 000: - år 9, Fmk 000: - år 9.och kaa vuonna 9 ja 0000 markkaa vuonna 9. Fmk 0000: - år 9. Sekalaisia tietoja.. Kuten kerätystä tilastosta selvästi Diverse meddelanden. Såsom även av den insamlade ilmenee, ilmoittautui syyslukukausien alussa suuri määrä statistiken tydligt framgår, anmälde sig i början av höstopiskelijoita, joista ainoastaan suhteellisesti pieni osa terminerna ett stort antal e]e;ver, av vilka ndast ett säännöllisesti jatkoi opiskeluaan opistossa. Huomattavan. mindretal regelbundet fortsatte sina studier vid institutet. suuri määrä oppilaita. ilmoittautui varsinkin ruotsinkie- Anmärkningsvij.rt mänga elever anmälde sig särskilt till len opintopiiriin, mikä ainakin osaksi saa selityksensä elementarkursen i svenska, vilket ätminstone delvis fär siitä, että helsinkiläisillä oppilailla on käytännöllistä hyö- sin förklaring därav, att eleverna i Helsingfors ha praktisk tyä ruotsinkielen taidosta. Opiston opettajisto on valit- nytta av kunskap i svenska spräket. nstitutets lärarkår taen todennut, että suhteellisen harvat opiskelijat ovat har med beklagande konstaterat, att ett relativt fåtal ryhtyneet opiskelemaan äidinkielta, vaikka usein on ha- elever ägnat sig åt studiet av modersmålet, ehuru det vaittu että opiskelijain kyky kirjallisesti käyttää suo"men- ofta nog visat sig, att de studerandes förmåga att skriftkieltä kipeästi kaipaa parannusta. Kysymyksestä kes- ligen behandla finska språket var i synnerligt behov av kusteltiin seikkaperäisesti opintopiirineuvostossa. 'Opin- förbättring. Frågan diskuterades ingående i studiekrettojen keskeyttämisen yleisyys on tosiseikka, joka on mo- sarnas räd. Det faktum att eleverna i allmänhet i stor utnelta näkökannalta helposti selitettävissij. ja tuskin an- sträckning avbröto påbörjade studier är ur många syntaa aihetta huolestumiseen, koska opistossa kuitenkin punkter förklarligt och ger knappast anledning till bejoka vuosi oli varma kantajoukko, joka ahkerasti käytti. kymmer, då bland de studerande i alla fall varje år fanns hyväkseen opetusta. Huomattava oli myöskin se harras- en säker stamtrupp, som flitigt begagnade sig av undertus, jota opiskelijat osoittivat toveritoimintaa kohtaan visningen. Anmärkningsvärt var även det intresse elepyrkien siinä teho.stamaan tietojen hankkimisen hyötyä verna ägnade verksamheten inom kamratkretsen, genom ja välttämättömyyttä laajoille kansalaispiireille. vii ken uppfattningeri om nyttan och nödvändigheten av Työväenopiston toimintakertomuksessa vuosilta 9. att inhämta kunskaper spreds i vida medborgarkretsar. - tehtiin selkoa suomenkielisen osaston johtajaa arbetarinstitutets verksamhetsberättelse för läsåren dosentti Z. Castrenia vastaan nostetusta kanteesta leima- 9- redogjordes för ett mot föreståndaren för finska yerolain rikkomisesta, erääseen opiston järjestämään ilta- avdelningen docenten Z. Castren väckt åtal för brott mot ma,w kun oli myyty pääsylippuja suorittamatta niistä"- lagen om stämpelskatt, vilket brott bestod däri, att bilhuviveroa. Helsingin raastuvanoikeuden tuomittua joh-. jetter sålts till ett inom institutet anordnat samkväm tajan sakkorangaistukseen ja suorittamaan korvausta ja utan att nöjesskatt för biljetterna erlagts. Sedan råd Tunn hovioikeuden vahvistettua raastuvanoikeuden. stuvurätten i Helsingfors ådömt föreståndaren bötestuomion anoi johtaja korkeimmalta oikeudelta, että 'straff och ersättnirigssky-dighet och Åbo hovrätt låtit vaikka hovioikeus oli korkein tuomioistuin tällaisissa vid rådstuvuräuels utslag i mälet bero, hemställde föreasioissa, korkein oikeus kuitenkin ottaisi kysymyksen ståndaren hos högsta domstolen, att denna, ehuru hovtutkittavakseen, koska kysymyksellä huviveroa koske- rätten var högsta instans för mål av ifrågavarande slag, vien määräysten oikeasta tulkinnasta oli suuri periaat- dock måtte taga ärendet under omprövning, enär frägan teellinen merkitys maan kaikille työväenopistoille sekä om en riktig tolkning av stadgandena om nöjess.katt muille vapaille sivistyslaitoksille. Tähän anomukseen va' av stor principiell betydels.e för sam.tliga arbetarinmyöntyen korkein oikeus tutki jätettyjä valituksia ja stitut i landet ävensom för andra fria bildningsanstalter. harkitsi siihen nähden että puheenaoleva lopettajais- Med bifall härtill prövade högsta domstolen de ingivna. juhla oli katsottava vietetyksi yksinomaan opetus- ja klagomälen och fann, enär den ifrågavarande avslutkasvatustarkoituksessa, eikä sitä siis ollut pidettävä ningsfesten måste betraktas såsom anordnad enba,rt i

sellaisena huvitilaisuutena, josta huviveroa oli suoritettava valtiolle, oikeaksi maaliskuun 8 p:nä 9 antamalaan päätöksellä kumota Turun hovioikeuden vahvistamanraastuvanoikeuden tuomion' ja niinmuodoin, vapauttaa johtaja Z. Castrenin hänelle tuomitusta sakkorangaistuksesta sekä kaikesta korvausvelvollisulj.desta.' undervisnings- och. uppfostringssyfte och sålunda icke kunde anses som en sådan nöjestillställning, för vilken stämpelskatt bör erläggas till. stateri, i utslag av den 8 mars 9 rättvist upphäva rådstuvurättens av Åbo hovrätt fastställda dom och förty befria föreståndaren docenten Z. Castren från det honom ådömda bötesstraffet samt från all ersättningsskyldighet. B.Ruotsinkiellnen osasto. Section suedoise. B. Svenska avdelningen. Johtokunta. Työväenopiston ruotsinkielisen osaston johtokuntaan kuului seitsemän kaupunginvaltuuston kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Kertomuskautena 9- johtokunta kokoontui kertaa vuosittain. Sihteerinä toimi osaston johtaja.. Opettajiston muodostivat johtaja sekä seuraavat määrät esitelmöitsijöitä ja' tuntiopettajia: Styrelsen för arbetarinstitutets svenska avdelning bestod av. sju av stadsfullmäktige för ett kalenderår i sänder utsedda ledamöter. Under ettvart av läsåren 9- sammanträdde styrelsen gånger. Såsom sek- 'reterare tjänstgjorde avdelningens föreståndare. Lärarpersonalen utgjordes av föreståndaren samt nedannämnda antal föredragshållare och timlärare: Pe'rsonnel ense-ignant. 9-. 9-. lh-. Johtaja ). ;Föreståndaren ).... Esitelmöitsijöitä. Föredragshållare...:... 0 9 Tuntiopettajia. Timlärare... 8 8 8 Yhteensä: Summa (Total) 9 8 Opetus. Opetusta annettiin kuten aikaisemminkin osin luentosarjain muodossa, osin n.s. opintopiireissä. Yleiset luennot ) pidettiin 'pääasiallisesti uusmaalaisen osakunnan talossa, joka oli tähän tarkoitukseen käyte:ttävänä joka sunnuntai klo - ip. sekä keskiviikkoisin ja perjantaisin klo % 8-% 0 ip. Eräät luennot pidettiin sen lisäksi Vanhan kaupungin nuorisoseurari huoneistossa sekä lukuvuonna 9- ja: syyslukukaudella 9 Toukolan kansköulussa. Luentosarjat nykyajan taiteesta ja nykyajan kuvanveistotaiteesta pidettiin Ateneumissa, s.arja Helsingin kaupungin historiasta kaupungin museossa, sekä yhteiskunnan suojelutoimenpiteistä työväensuojelu- ja -huoltonäyttelyssä. Käpylän puutarhaesikaupungissa lukuvuonna' 9- kokeeksi järjestettyä luentotoimintaa ei jatkettu, koska oppilasmäärä osoittautui liian vähäiseksi. Lukuvuonna 9- pidettiin 8 esitelmää 9 eri aiheesta, lukuvuonna 9- esitelmää 8 eri aiheesta ja lukuvuonna 9- esitelmää 8 aiheesta. Eri luentotilaisuuksien alussa järjestettiin yhteislaulua. Opintopiirit toimivat lukuvuonna 9- ylemmän ruotsalaisen kauppaopiston huoneistossa Merimiehenkadun varrella ja syyslukukaudesta 9 lähtien Nikolain- ) Myöskin johtaja piti esitelmiä ja hoiti tuntiopetusta, mutta on tähän merkitty vain kerran. - ) Joka lukukaildeksi erityisesti painetuissa ohjelmissa tehdään tarkemmin selvää luentojen käsittelemistä aiheista. Undervisningen meddelades dels i form av föreläsningsserier, dels vid eleinentarkurser. De allmänna föreläsningarna ) voro huvudsakligen förlagda til nyländska nationshuset, som för ändamålet disponerades varje söildag.k!. - e.m. ävensom ons-. dagar och fredagar k!. % 8-% 0 e.m. Ett antal föreläsnihgar hölls dessutom i Gammelstadens ungdomsförenings lokal samt under läsåret 9- och höstterminen 9 i Majstads folkskola. En föreläsningsserie om modern konst och en om modern skulptur hölls i Ateneum, en serie om Helsingfors stads historia i stadens museum samt om sociala skyddsåtgärder i utställningen för arbetarskydd och -välfärd. Föreläsningsverksamheten i Kottby trädgårdsförstad, som försöksvis pågått under 'läsåret 9-, fortsattes icke, enär den rönt endast ringa anslutning. Läsåret 9- höllos 8 föredrag, behandlande 9 olika ämnen, läsåret 9- föredrag i 8 olika ämnen och läsåret 9- föredrag i' 8 ämnen.. Föredragstillfällena inleddes med unison sång. Elementarkurserna voro läsåret 9- förlagda i Högre svenska handelsläroverkets lokal vid Sjömansgatan samt från och med höstterminen 9 i folkskolan, Nikolaigatan 8. Undervisningen omfattade, svenska, ) Föreståndaren höll även föreläsningar.och meddelade timundervisning, men är här medräknad endast en gång. - ) för varje termin särskilt tryckta program redogöres närmare för de ämnen föreläsningarna behandlade.

kadun :ssa olevassa kansakoulussa. Seuraavia aineita opetettiin: ruotsin-,. suomen-, saksan- ja englanninkieltä, lausuntaa, kirjanpitoa, pikakirjoitusta ja laulua sekä lukuvuonna 9-.,.- sitäpaitsi dramaattisia harjoituksia.. Opetus oli kertomuskauden eri vuosina järjestetty pääasiassa samalla tavall;:t kuin lukuvuonna 9-. Opiston ruotsinkielisen osaston johtaja on mainittuna vuonna toimineista opintopiireistä antanut seuraavan selonteon: Ruotsinkieli. Ruotsin kieliopin perusteet läpikäytiin, ja oppilaat saivat harjoittaa oikein- ja ainekirjoitusta. Kotitehtäviä.annettiin. Kevätlukukaudella käsiteltiin sen lisäksi suomenruotsin kielellisiä erikoisuuksia ja tyyliopillisia seikkoja. Oppilaat saivat valmistau.duttuaan pitää lyhyitä esitelmiä eri aiheista. Suomenkieli. Suomenkielen opinto piiri jakautui kolmelle vuosikurssille. Alimmalla kurssilla käytettiin E.. Kihlgrenin oppikirjaa Pikku opas, joka luettiin loppuun, ylemmällä kurssilla läpikäytiin J. F. Ollisen Suomenkieleu alkeis- ja lukukirja sekä 0 lukukappaletta saman oppikirjan osasta. Ylin kurssi. käytti oppikirjana J. F. OUisen Pikku lukukirjaa. Kielioppia opetettiin kaikilla kursseilla lmi Hallstenin Suomenkielen alkeiskirjan mukaan. Myöskin kirjoitusharjoituksia järjestettiin kaikilla kursseilla. Saksankieli. Alemmalla kurssilla läpikäytiin 0 kappaletta Solmu Nyströmin kirjasta Deutsches Lehrbuch sekä kieliopin pääkohdat; sitäpaitsi opetusohjelmassa oli keskusteluharjoituksia, ulkolukua ja edellä mainitun 9Ppikirjan lukuun Aufgaben liittyviä kieliopillisia harjoituksia. Ylemmällä kurssilla luettiin samaa oppikirjaa kappaleeseen 9 asti; kielioppi luettiin. kokonaan ja kerrattiin; keskustelu- ja ulkolukuharjoituksia järjestettiin. Ylimmän kurssin opppilaat lukivat usein mainittua oppikirjaa kappaleeseen asti. Kielioppi kerrattiin, keskustelu- ja kertomusharjoituksia järjestettiin. Englanninkieli. Myöskin englanninkieltä opetettiin kolmella vuosikurssilla. Alempi kurssi käytti Hanna Andersinin oppikirjaa Engelsk elementarbok, josta läpikäytiin 0 ensimmäistä lukua. Kielioppia, opetettiin Uno Cron vallin kieliopin Engelsk gramma tik för skola och sj älvstudium mukaan. Luetun tekstin yhteydessä järjestettiin keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia.. Ylempi kurssi käytti samoja oppikirjoja ja ehti läpikäydä alkeiskirjan kappaleet 0-8. Oppilaat suorittivat kirjallisia käännöstehtäviä englanninkieleen. Ylimmällä kurssilla luettiin Wilkie Collinsin novellikokoelma After Dark, ja harjoitettiin ahkerasti keskustelua luetun tekstin johdosta. Oppilaat saivat harjoittaa kieliopillista ja sanastollista tekstianalyysia. Opetuskielenä käytettiin ylimmällä kurssilla yksinomaan englantia. Lausunta. Alemmalla kurssilla harjoitettiin ensin valmistavasti lausumista,. minkä jälkeen opetettiin puhetekniikkaa, lausuntaa ja suorasanaisen tekstin lukemista. Lukukirjoina käytettiin Joel Rundtin kokoelmaa Svensk finska, tyska, engelska, välläsning, bokföring, stenografi och sång samt under läsåret 9- dessutom dramatiska övningar. Under redogörelseåren var undervisningen ordnad i huvudsak på samma sätt som under läsåret 9-. Föreståndaren för institutets svenska avdelning har beträffande elementarkurserna under nämtlda ar lämnat följande redogörelse: Svenska. Grunderna av svenska språkets grammatik genomgingos, eleverna övades i rättskrivning och uppsatsskrivning; varvid hemuppgifter utgåvos. Under vårterminen behandlades därjämte finlandssvenska språkegendomligheter och drag ur stilläran. Eleverna fingo efter förberedelse hålla korta föredrag i olika ämnen. Finska. Undervisningen i finska vai- uppdelad på tre årskurser. lägre kursen användes såsom lärobok Pikku opas av E. Kihlgrtm, vilken bok lästes til slut, i högre kursen genomgicks Suomenkielen alkeis- ja lukukirja av J. F. Ollir:en samt 0 läsestycken i.u del n av samma lärobok. Högst kursen använde Pikku lukukirja av J. F. Ollinen. Grammatiken inlärdes i alla tre kurserna eligt Suomenkielen alkeiskirja av lmi Hallsten. Skrivövningar anordnades likaså i samtliga kurser. Tyskq.. lägre kursen genomgingos 0 stycken ur Deutsches Lehrbuch av Solmu Nyström ävensom grunderna av grammatiken; dessutom förekommo samtalsövningar, memorering och grammatikaliska övningar i a.nslutning till avdelnlngen Aufgaben i förenämnda lärobok. högre kursen genomgicks sammadeutsches Lehrbuch tili och med stycket 9, grammatikkursen inlärdes full-. ständigt och repeterades; samtalsövningar anställdes och memorering förekom. Eleverna i högsta kursen läste ur nämnda lärobok till och med stycket. Grammatiken repeterades, samtals- och reproduktionsövningar bedrevos. Engelska. Undervisningen i engelska meddelades även i tre årskuiser. Lägre" kursen använde Engelsk elementarbok av Hanna Andersin, ur vil)l:en de 0 första styckena genomgingos. Grammatiken inlärc;les enligt Engelsk grammatik för skola och självstudium av Uno Cronvall. Samtals- och skrivövningar anordnades i anslutning till den.ästa texten. Högre kursen begagnade samma läroböcker och genomgick ur elementarboken styckena 0-8. Skriftliga översättningar till engelska utfördes aveleverna. högsta kursen lästes noveilsarrilingen After Dark av Wilkie Collins, och samtalsövningar bedrevos flitigt i anslutning till texten. Eleverna fingo öva sig i. grammatikalisk och lexikalisk textanalys. Undervisningsspråket i högsta kursen var uteslutande engelska. V älläsning. Undervisningen i lägre kursen började med en förberedande kurs i diktion, vanifter följde undervisning i talteknik och recitation. Såsom läseböcker använt;les Svensk sång i Finland av Joel Rundt, Svensk prosa av Hollmerus-Saxlm samt Den unga lyriken av Sten Selander. högre kursen meddelades undervisning

sång i Finland; Hollmerus-Saxenin Svensk prosa! sekä Sten Selanderin Den unga lyriken. Ylemmälläkurssilla opetettiin edistyneemmille oppilaille lausumista ja runolausuntaa. Kurssilla käytetyt lukukirjat olivat: Eri Lindormin antologia Svens,ka kärleksdikter sekä Sten Selanderin Den unga lyriken. Sitäpaitsi luettiin Vänrikki Stoolin tarinoita sekä Frödingin, Gripenbergiri, Asplundin ja Österlingin runoja. Näyttämöharjoitukset. Syyslukukaudella harjoitettiin eräitä kohtauksia August Sfrindbergin kappaleesta Lycko-Pers resa sekä osia Daniel Hjortista, kevätlukukaudella kohtauksia Regina von Emmeritzistä sekä Emma Gadin l-näytöksinen kappale Unga drömmar. Lukukausien pääftäjäisjuhtissaoppilaat esittivät kohtauksia Daniel Hjortista ja kappaleen Unga drömmar. J<irjanpito. Tehtiin neljä tilinpäätöstä kaksinkertaisen italialaisen kirjanpidon muka.n. Kirjanpidon yhteydessä kosketeltiin kork-, alennus- ja diskonttolaskua. Esimerkkikokoelmana käytettiin E. Malmbergin kirj aa Bokföringsu ppgifter. Pikakirjoitus. Alemmalla kurssilla läpikäytiin perusteellisesti Aug. Fabritiuksen oppikirja Lärobok i svensk stenografi. Ylemmällä kurssilla oppilaat saivat oppia käyttämään lyhennyksiä; kirjoittamaan.liikekirjeitä ja eduskunta tekstiä sekä pikakirjoitusta luetun tuntemattoman tekstin mukaan. Joka tunnilla annettiin kotitehtäviä. Laulu. Kuorolauluharjoitukset käsittivät n. 0 laulua ja kansanlaulua. Kuoro esiintyi työväenopiston ruotsinkielisen osaston illanvietoissa ja lopettajaisjuhlissa. Kesällä 9 kuoro sitäpaitsi avusti Turun laulujuhlassa, vuonna 9 yhdistyksen Svenska. ungdomsklubben maaliskuun p:nä Valkoisessa salissa pitämässä konsertissa ja Helsingfors sångarförbund nimisen liiton Suomenlinnassa kesäkuun 9 p:nä pitämässä ulkoilmakonsertissa sekä osa kuorosta Tukholmassa kesäkuun - p:nä pidetyssä Sveriges sångförbund nimisen liiton laulujuhlassa. Stipendit. Lukuvuonna 9- annettiin opintopiirien opiskelijoille kaksi 80 ja.8 markan Suuruista stipendiä, lukuvuonna 9- kaksi JOO markan suuruista stipendiä ja lukuvuonna 9- viisi 0 markan stipendiä. Stipendivarat oli saatu K. H. Renlundin stipendirahastosta.. llanvietot pidettiin sekä syys- että. kevätlukukausina, uusmaalaisen osakunnan talossa ja lopettajaisjuhlat lukuvuonna 9- teknillisen korkeakoulun oppilaskunnan huoneistossa' ja sittemmin Valkoisessa salissa. llanviettoihin oli kaikilla osaston kjrjoihin merkity-illä henkilöillä vapaa pääsy, kun. taas lopettajaisjuhlissa kannettiin markan pääsyinaksu. Opintopiirien oppilaille järjestettiin erityisiä illanviettoja ja lopettajaisjuhlia. Samaten järjestivät laulukuoro ja opistolaisyhdistys yksityisiä illanviettoja. Osaston juhliss;l oli ohjelmana. esitelmiä, puheita, soittoa,.laulua, lausuntaa y. m. 89 i diktion och recitation för längre hunna elever. Kursens läseböcker voro: Svenska kärleksdikter, en antologi av Erik Lindorm. samt Den unga lyriken av Sten Selander. Dessutom lästes Fänrik Ståls sägner ävensom vers av Fröding, Gripenberg, Aiplund och Österling. Dramatiska övningar. Uuder höstterminen inövades scener ur Lycko-Pers resa av August Strindberg samt delar av Daniel Hjort,. under vårterminen scene ur Regina von Emmeritz samt en l-akts pjes, Unga drömmar, av Emma Gad. Kursens elever uppförde vid terminsavslutningsfesterna' scener ur Daniel Hjort samt Unga drömmar. Bokjöring. Fyra bokslut enligt dubbel italiensk bokföring uppgjordes. samband med bokföringen behandlades procent, rabatt- och diskontoräkning. Som exempelsamling i bokföringen användes Bokföringsuppgifter. a. v E. MalmJ?erg.. Stenografi. lägre kursen genomgicks grundligt Läro-. bok i svensk stenografi av Aug. Fabritius. högre kursen fingo eleverna lära sig att använda förkortningar, att skriva affärsbrev och riksdagstext ävensom snabbskrivning efter diktamen av obekant text. Hemuppgifter. utgåvos vid varje lektion., Sånir Övningarna i körsångomfattade ett 0-tal sånger och folkvisor. Kören uppträdde vid arbetarinstitu tets svenska a vdelnings samkväm och a vslutningsfester. Sommaren 9 medverkade kören dessutom vid sång 'festen i Åbo; år 9 vid Svenska ungdomsklubbens konsert i Vita salen den' mars,.i Helsingfors sångarförbunds frlluftskonserl på Sveaborg den 9 Juni, ävensom en del av kören i Sveriges sångförbunds sångfest i Stockholm den - juni.. Stipendier. Läsåret 9- utgåvos' åt elever i elementarkurserna två stipendier' om resp. Fmk 80: och Emk 8:' -, läsåret 9- två stipendier a Fmk JOO: - och läsåret 9-- fem stipendier a Fmk 0: -. Stipendiemedlen hade erhållits ur K. H. Renlunds stipendiefond, Samkväm anordnades såväl under höst- som vårterminerna i nyländska nationshuset samt avslutningsfester läsåret 9- i tekniska högskolans studentkårs lokal och sedermera i Vita salen. Till samkvämen hade samtliga vid avdelningen inskrivna personer avgiftsfritt tillträde, medan en iträdesavgift om Fmk : - uppbars vid avslutningsfesterna. För elementarkursernas elever' anordnades särskilda samkväm och' avslutningsfester. Likaså anordnade sångkren,och elevförbundet enskilda samkväm. Programmen vid avdelningens fester upptog föredrag, ta, musik, sång, deklamation m.m: Bland föredragen.må följande nämnas: En' resa i Amerika, En resa i Sverige s",mt Flygteknikens utveckling av professorn G. von Wendt; Utgrävningarna i Pompeji samt Från Finlands kampår av filosofiedoktorn H. Gummerus; ndustrin och konsten av arkitekten 'G. Strengell; Aten och dess minnen av filosofiedoktorn A. Mickwitz; Arvid

90 Esitelmiä pitivät m.m. seuraavat henkilöt seuraavista aiheista: Professori G. von Wendt Matkasta Amerikassa, Matkasta Ruotsisa sekä Lentotekniikan kehityksestä; Filosofiantohtori H. Gummerus Ponipeijin kaivauksista sekä Muistoja Suomen taisteluvuosilta; Arkkitehti G. Strengell Tollisuudesta ja taiteesta; Filosofiantohtori A. Mickwitz Ateenasta ja sen muistoista; Toimittaja M. Hanemann Arvid Mörnen runoudesta; Professori J. E. Rosberg Retkeilystä erämaassa; professori G. Landtman Uuden Guinean elämästä sekä Vanhasta Cambridgesta; Rehtori E. Hornborg aiheesta Onko ihmiskunta edistynyt? sekä johtaja J. Österholm aiheista Matka Normandiassa, Kuollut Brugge, Kansainliitto sekä Käynti Rothenburgissa. Huviretkiä tehtiin kertomusvuosina Hertonäsiin, jossa tutustuttiin museoon, sekä Seurasaareen, jossa tarkas-. tettiin ulkoilmamuseo. Laulukuoro teki, kuten jo mai-. nittiin, retken Turku un, ottaakseen osaa siellä heinäkuun - p:nä 9 pidettyyn laulujuhlaan. Opistolaisyhdistys järjesteltiin uudestaan lukuvuonna 9-. Yhdistys järjesti muutamia kokouksia sekä vastasi opintopiirien oppilaille pidettyjen illanviettojen ohjelmista. Oppilasmäärä. Työväenopiston ruotsinkielisen osaston oppilasmäärä lukuvuosina 9- ilmenee auaolevasta yhdistelmästä: Mörnes diktning av reclaktören M. Hanemann; Vandringar i vildmarken av professorn J. E. Rosberg; Livet pä Nya Guinea samt En vandring i det gamla Cambridge av professorn G. Landtman; Har mänskligheten gått framåt? av rektorn E. Hornborg; ävnsom En färd i Normandie, Det döda Brugge, Nationernas förbund samt Ett besök i Rothenburg av föreståndaren J. Österholm. Utjlykter företogos under redogörelseåren till Hertonäs, där museet förevisades, ävensom till Fölisön, där friluftsmuseet studerades. Sångkören företog, som redan nämnts, en färd till Åbo och deltog i den därstädes den - juli 9 anordnade sångfesten. Elevjörbundet nyorganiserades läsåret 9-". Förbundet anordnade ett antal möten samt stod för programmet vid samkvämen för eleverna i elcmentarkurserna. Elevantalet vid arbetarinstitutets svenska avdelning under läsåren 9- framgår av nedanstående sammanställning: Eleves. H). 9-..9-. Lukukausi. Termin. Mp. Mk. Np. Kvk. Yht. S:a.. Mp. Mk. Np. :f{vk. Yht. S:a. Mp. Mk. Np. Kvk. Yht. S:a. SemeSll'B 'Masc. Fim. Tolal. Masc. Fem. Tolal. Masc. Fim. Tolal. Syys-. Höst- (d'aulomne)... (evät-. Vår- (de prinlemps)... 8 Niistä opintopiireissä: Därav i elementarkurserna: Donl elevbs des cours speciaux: Syys-. Höst- (d'aulomne)... 9 Kevät-. Vår- (de prinlemps)... 0 00 80 Menot ja tulot. Työväenopiston ruotsinkielisen osaston menot nousivat kalenterivuonna 9 ) : markkaan, vuonna 9 ) : 0 markkaan ja vuonna 9 ) 9: 0 markkaan; jakautuen seuraaviin eriin: 0 9 8 8 8. 8 9 0 99 9 9 9 8 9 00 Utgijter och inkomster. Utgifterna för arbetarinstitutets sven ska avdelning stego kalt:nderåret 9 till Fmk ) :, år 9 til Fmk ) : 0 och år 9 till Fmk ) 9: 0, fördelade på följande poster: Dipenses de la section suedoise de l'institut oltvrier en 9, 9 et 9, marcs.. 9". 9. 9. Palkat ja palkkiot. Löner och arvoden...:... 88: 0 9009: - 9 0:- Vuokrat ja vahtimestarinpalkkiot. Hyror och vaktmästararvoden...... 98: 8 0: - 0:..:- Opetusvälineet. Undervisningsmaterial............... 98: 0 : 8..98: 8 Tarverahat. Expenser........ : 0 98: 8: 8 Sekalaisia menoja. Diverse utgifter...:......... 0: 0 00: - 90: - ----------------------------------------------------- Yhteensä. Summa (Tolal) ) : ) : 0 ) 9: 0 ) Tähän eivät sisälly työväenopiston molempien osastojen yhteiset menot, joita vuonna 9 oli 0: markkaa, vuonna 9 09: markkaa ja vuonna 9 0 markkita. ). Här ingå icke för arbetarinstitutets båda avdelningar gemensamma utgifter, vilka år 9 uppgingo till. Fmk 0:, år 9 tili Fmk 09: och år 9 til Fmk 0: -..

9 Ruotsinkielisen osaston oppilasmaksut nousivat kalenterivuosina 9- seuraaviin määriin: vuonna 9 markkaan, vuonna 9 80 markkaan ja vuonna' 9 0 00 markkaan. Valtionapuna opiston molempia osastoja var.ten kaupunki vuonna 9 sai yhteensä 000 markkaa, vuonna 9 samaten 000 markkaa ja vuonna 9 0000 markkaa. Elevavgifterna vid svenska avdelningen stego under kalenderåren 9- til föjance belopp: år 9 till Fmk : -, år 9 till Fmk 80: - och år 9 til Fmk 0 00: -. statsbidrag för istitutets båda avdelningar uppbar stadcn förår 9 sammanlagt Fmk i 000: -, för år 9 Fmk 000: och fät år 9 Fmk 0 000: -.

. TAULUSTO. - TABELLER. TABLEAUX.

* Taulu Tab... Kaupungin kannattamat opetuslaitokset Av staden upprätthålna undervisningsan Aperfu des ecoles municipales, 9 -. Oppilaat'). o p etu s a i t 0 k s e t. Sukupuolen mukaan. Äidinkielen mukaan. U n der V i s n i n g san s ta t e r. Ecoles. Eiter kön. Pat" sexe. Kansanlastentarhat. Folkbarnträdgårdarna (J ardins Froebel)... 99 80 80 Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskys småbarnsskola och Marias asyl (Ecole enfantine Sedmigradsky et asile Maria)... 8 Koulukotien kansakoulut. Skolhemmens folkskolor (Ecoles primaires des asiles municipales d'uucation)...... 88 8 Suomnkiliset. kansakoulut. De finska folkskolorna (ljcoles prim.ares fmnoses)... 08 0 80 9. 8 9 Ruotsinkieliset kansakoulut. De svenska folkskolorna (Ecoles primaires suedoises)... 88 8 0 Valmistava poikain ammattikoulu. Förberedande yrkesskolan för gossar (Ecole preparatoire professionnelle de garyons)... - 0 - Valmistava tyttöjen ammattikoulu. Förberedande yrkeskolan för flickor (Ecole preparatoire professionnelle de i.eunes lilles)... Yleinenammattilaiskoulu. Allmännayrkesskolan(Ecoled'apprentis) - 90 - - 0 Kirjapainokoulu. Boktryckeriskolan (EClJ de typographie)... 8-9 ----------+--------*-----+-----+--------- Yhteensä. Summa (Total) 9 08 89 8 Ml'. Mk. Masc. Nl'. Kvk. Fem. Eiter modersmål. Selon la lanlj"e materue/je. Yht.eensä. Muut Suomi. Ruotsi. kielet. Summa. övriga Fin,ka. Svenska. språk. Total. Finnois. SuJdois. Autres lanljues. A b soi u u t t i s e t u v u t. Työväenopisto: Arbetarinstitutet: (nstitut ouvrier): Suomenk. os. Finska avd. (Seet. finnoise)... 9. [ Ruotsink. os. Svenska avd. (Secf. s_u_ed_o_i_se..;):...- _.._._.._.._._.._.._._.._.._._,,_,,_._. +- 8-+ -ff- + -i- ""* 8:..0:.._ Yhteensä. Summa (TotaZ) 8i 8 P r 0 sen t t i u v u t. Kal,lsanlastentarhat. Folkbarnträdgårdarna (J ardins Froebel)... Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. Sedmigradskys småbarnsskola och MaTias asyl (Ecole enfantine Sedmigradsky et asile Maria).....8. 9.. 0. 0.. 9.0.0 0: t. 00.0 00.0 Koulukotien kansakoulut. Skolhemmens folkskolor (Ecoles primaires des qs'iles municipazes d'uucation)... Suomenkieliset kansakoulut. De finska folkskolorna' (Ecoles primaires finnoises)... R 0..8.9.8 9.9 98. 9.. 0. 0. 00.0 00.0. Ruoinieliset. k':lnsakoulut. De svenska folkskolorna (Ecoles primatres suedotses)... Valmistava poikain ammattikoulu. Förberedanae yrkesskolan för.0 9.0. 9.0 0. 00.0. gossar (Ecole preparatoire professionnelle de garyons)... 00.0. 8. 00.0 Valmistava tyttöjen ammattikoulu. Förberedande yrkesskolan för flickor (Ecole preparatoire professionnelle de ieunes filles)... - 00.0.. - 00.0 Yleinen ammattilaiskoulu. Allmänna yrkesskolan (Ecole d'apprentis) Kirjapaillokoulu. Bokt!)'ckeriskolan (Ecole :e typographie)....0 8..0. 8...9.8 - - 00.0 00.0 ---------+--------*-------+------- Yhteensä. Summa (Total) 0.8 9.\\..9 0. 00.0 Työväenopisto: Arbetarinstitutet: (nstitut ouvrier): Suomenk. os. Finska avd. (Seet. fin'yoise).....' 00.0 Ruotsink. os, Svenska a vd. (Seet. sutjdoise)... 0.8 9. 00.0 ----------------+----------*--------------- Yhteensä. Summa (Total)..8 00.0 ) Tiedot kohdistuvat helmikuun p:än lukuunottamatta kirjapainokoulua, josta tietoja on saatu ainoastaan olosuhteista lukuvuoden päättyessä; luvut työväenopistosta ilmaisevat oppilaiden lukumäärän kevätlukukaudella. ) A' jtjvrier; cleves de Z'ccole de typographie å la fin du semestre de printemps; l'institut ouvrier: total des eleves pendant

* sekä oppilasmäärä niissä luku vuosina 9-. stater. samt elevantatet i dessa läsåren 9-. annees scolaires 9-. 9-. Sukupuolen mukaan Efter kön. Ele v e r '): Äidinkielen mukaan. Efler modersmål. Pa, sezc. Se/on la lanu". mato,nelle. Yhteensä. Muut Mp. Np. Suomi. Ruotsi. kielet. Summa. övriga Mk. Kvk. Finska. Svenska. sprlk. Total, Masc. Fem. Fitl0ii. S",idois, Aff/res latlgues. Ahsoluta t a.. Nombres å b soi" s. Sukupuolen mukaan. Efler kön. Pa, SX(!. Mp. Mk. Masc. Np. Kvk, Fbn. 00 8 0 9-9. E v s '). Äidinkielen mukaan. Efter modersmål. Selon la lanu"e materne/le. Yhteensä. Muul Suomi. Ruotsi, kielet. Summa. övtiga Finska. Svenska.. sjjråk. Total. F-innois. St!dois. A",tres langues. 899 09 8 8 8. 8 8 98 8 8-8 8 8 0 0 89 89 98 9 0-0 - 89 - - - - 8 8-80 8-98 9 9 0 80 8 0 0. 00 890 0 8 9 8.. 09 8 P r 0 c e n t t a l. %. 9. 0.8. 8. 0. 00.0 0. 9..0..0.9 8.8 La 00.0.. 8,.8 8..8-00.0 8.8. 0. 9, 98.. 0.8 00.0 0. 9..0 9.0. 9.0 0. 00.0. 8.8 00.0 -., - 00.0 00.0 - - 00.0 8, l.a - 00.0-00.0.8 ;,;. 8.. - 00,0..8 8.8 8.., - 00.0.0 9.0.8 8...0 0. 00.0..9 0 0 0 8 9 9-89 - 8 9-8 - 00 0 9 0.. 990. 8... 8 0. 9. 0. lqo.o 8,0 8.0.0' 00.0 8,8.9 0. 00,0 9,8.8 0.8 00,0. 9. 0.8 00.0 8. 8. - 00.0. ;';,8-00.0 8..8-00.0.0.0-00.0.. 0. 00.0. '.8 00.0.8. 0. 9.. 00,0 8.9..0.,0 00.0.,9 00,0.. 00.0 l' 00.0 ) Uppgifterna gälla förhållandet den februari utom beträffande boktryckeriskolan, för vilken uppgifter erhållits endast beträffande förhållan.det vid läsårets utgång; siffrorna för arbetarinstitutet ange hela elevantalet under varterminen, le semestre de printemps.

* Taulu. Oppilaiden luku eri kansanlastentar Tab.. Elevantalet i de olika folkbarnträd N ombre des eleves des iardins Froebel Kaksikieliset. - Två-. språkiga. - Bilingues. Suo m e n k i eli e t. - Vu 0 si ja osa s t o. Ar och av del n i n g. Annee et section ). t%j g"t%j >%j>%j.,., '" 0- n n '" S- 0 >t '" """".,., :.- c., :.- S- " " '" " '" c '" " ;;: "0 :;. 9' '" '" '" n F E:. a g n 0 '" '"...... '" 0-'0 '" F :;. '< " " *., " F n., " '" : pi' F.. ",?' '!" "'"...,(fl?:: ö' :> :> >t >t ;;. :,. '0 c 9. Varsinaiset lastentarhat. Egentliga barnträdgårdar... Kokopäivänosastot ). Heldagsa vdelningar )... Päiväkodit. Fritidshem... Luktitnpa. Läsestugan... Lastenseimet. Barnkrubbor... Yhteensä. Summa (Total) ) 9. Varsinaiset lastentarhat. Egentliga barnträdgårdar... Kokopäivänosastot ): Heldagsa vdelningar )... Päiväkodit. Fritidshem... Lukutupa. Läsestugan... Lastenseimet. Barnkrubbor... Yhteensä. Summa (Total) ) 8-0 8 0 0 0 9-0 - 9-9 - 8.0 - - 0 - - - - 9 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 8 _. 8 0 8 9 0 0 8-0 0' 80 0 0 0 0 90 9 - - - - - -- - - 8 - - - - - - - - - - 9 - - - - - - - - - - -'- - - - 0 8-88 0 80 0 0 0 9. Varsinaiset lastentarhat. Egentliga barnträdgårdar... Kokopäivänosastot ). Heldagsavdelningar )... Päiväkodit. Fritidshem... Lukutupa. Läsestugan... Lastenseimet. Barnknibbor... Apulastentarha heikkoja lapsia varten. Hjälpbarnträdgård för svaga barn... 8-9 9 00 00 9 88 8 ' - 8-8 - - 0 - - 0 - - - 8 - - 9 - - - - - - - - 0 - - - - - - - - - - - - - - - - -.- - - - - - - - - Yhteenä..summa (Total) ) 0 8, 8 9 9 8 00 9 8 ) Kokopäivänosastojen lapset kävivät myös varsinaisissa lastentarhoissa ja ovat sentähden myös luetut niissä olevien joukkoon. ) Les enfants des nul'sel'ys Y compl'is. - ) Tl'aduction des nommes: 9: ]al'dins Fl'oebel pl'oprement dit; NUl'sel'Ys:

* hoissa helmikuun p:nä 9, 9 ja 9. gårdarna den februarl 9, 9 och 9. au. jevrier 9, 9 et 9. Fi ns ka. - Finnois. R u 0 t s i n k i eli s e t. - v e n s k a. rn t: ".., n l:d 0 <: -< t: ". <:., : :s: en en : 0 <: '-l::;; >,j n 0 0 ";;;:., n " 0 <> 9 g- " S n -::. : ". c- Oö' " ' ' :!. " : g El '... n " ". E! " ". : F n F ' c"' "'" :s: F " '".".,.,!" P. : p.., " p. p.? F ". - - Suedois..., 0 '-l Kaikki. Samtliga. <> S n n 8 g Tolal. c"' p. ".!l: '" 0 0 9 0 8 SO 9 9 98 9 9 0 - - - - - - 8 - - - - - 9 - - 0 - - - - -- - - -- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0 9 0 8 80 li9 09 98 9 9, 08-9. - 0 9 - - - - 8 08 8 88 9 00 O 0 8 9 8 ' 8 9 - - - - - - 0 8 - - - - - 0 - - - - - - - - = - - - 9 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 00 0 0 908 8 0 9 8 8 9 - - - -.9. - - 8 8 0 'O: 9 9 88 SO 80 9 l. 8 - - -? - - - 9 - - - - - - - - - - - - - - - -. - - - 0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 9 8 - - 9 - - 0 - - 8 - - - - - - - - - - - - - - - - 9 9 88 90 soi 0 9 8 ' l' 9-0 ) All.å barn i heldagsavdelningarna. besöka- jämväl de egentliga barnträdgärdarna och ingä förty i summan för dessa.. Classes ouvrieres; Salle de lecturc; Creches. 9: [dem. 9: [dem, et Jardin Froebel pour enjants arrieres.

Taulu. Kansanlastentarhojen oppilaat helmikuun päivänä 9, 9 ja 9. ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen,. syntymäpaikan ja Uin sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan. Tab.. Elever i folkbarnträdgårdarna den februari 9, 9 och 9, fördelade efter kön, modersmål, födelseort och ålder. samt föräldrarnas stånd eiler yrke. Eleves des jardins Froebel au fivrier 9, 9 et 9; repartition par sexe, selon la langue maternelle, le lieu de naissance, par age et d' apres la pro/ession des parents. Las t e n t a r h a t. o p P i a. a t. - Ele v e r. - Eleves. :>:l 0 Äidinkielen Vanhemp. säädyn tai..- Sukupuolen 0 mukaan. Syntymäpaikan mukaan. Jotka olivat täyttäneet ammatin mukaan. mukaan. 0 Eft.er moders Efter. föräldrarnas '0 Efter kön. mål. Efter födelseort. Vilka fyllt stånd eiler yrke. '0 S rion la la"g"e S eloll la profession ;; Pat' sexe. Selon le liet' de naissance. Ayant maternelle. des parents. "-l '" <:) ::'" [ ; 0:... :: "" < 0" < _. :l!... = c:...- ;:.. :,;,;, y. &'0.* "..-., >-l c;;- O> c: _.0> ;;: '< Ul c: ::.. =: c: c: 0-8- 0' 0 c: 0 OJö':: Z[" g:&....- O>"'" ;;; ;;: 0: 0 ;! "... _... "'" r;;.? g> -.. <;) ;;. '>.'" g [g 0;;, " 0> ". [ ;!oq o' < :l 0!""" '" ". ;i...;[ :[ c: ::...,. [ [ [ ti'.:: p..:u :r; <:) ::" ;; " " a-cljo: oil[ " :' [ 0;. J. <:) <:) C"'....., :: < C'l. l:' " "0: ". r't J:j... 0> ::!l. Pl;;;;;.,.o. " ". < '"... ä 9 c;. ; :: 0 ;;. Q..:...,.. ;s 0 -: ';;. "... :: c- o; " _. '"" y=; "l::l ;; vuotta - å r. ;s:: :: '" 0 "'" "'". 0> '" 0; '.S, _.:: " " "'" ::r:..-" _. =:!. r; :J... :' :' F o::s r: :.. a Z s a c c 0 Jn pi s. e: =: =:r;u e: 0>... :; '" 0 :; "'" :: oy """," r "'". =.,, "... ". B a r n t r ä d g å r d a r. " " " jardins Froebe B )..,J. " c t»:: ; " " 9. l ':'" :g, i"" r;:... =? :: :: "'- cr :< '" * Varsinaiset lastentarhat. Egentliga barnträdgårdar 0 8 098 9 8 9 8 Kokopäivänosastot ). Heldagsavdelningar )... 90-9 0 9 89 0 - Päiväkodit. Fritidshem... 9 08 9 9 - - - - - - Lukutupa. Läsestugan... 8 9 - -., Lastenseimet. Barnk.rubbor 8-8 - - - - - - - - Yhteensä. Summa (Tolal)l) 88 9 9 08 8 9 0 9 8 9 9 9 9 :' 8 Siitä: Därav: Donl:. Kaksikieliset. Tväspråkiga ( Bilingues)... 8 8 8 0-8 89 90 Suom. Finska ( Finnois) 8 89 899 8 9 99 9 8 0 0 8 8 Ruots. Svenska (Suedois) 8 0 8[ 88 9 8[ 9 - - 90 9

..,. 9.. Varsinaiset lastentarhat. Egentliga barnträdgårdar 9 0 8 0 09 E - 9 8 0 8 le 8 8 ; Kokopäivänosastot ). Hel-. dagsavdelningar )... 8 8 0 9-0 99 9 0 9. - 8 Päiväkodit. Fritidshem... 0' 8 - - - ' 8-8 8 Lukutupa. Läsestugan... 9 - - - - - :J 9 Lastenseimet. B<!-rnkrubbor 8-8 - - - - l - - - - - = - - 8 Yhteensä.Summa(TotalJl) 0 R 8 9 9 9 8 8! 8 8 08, Siitä: Därav: Dont: Kaksikieliset. Tvåspråkiga (Bilingues)...,'... 88 9' 9 8 0 0 9 9' 0 0 8 8. 0 Suom. Finska (Finnois) 909 9 98E 8 8 8 8 9' 9 00 Ruots. Svenska (Suedoi$) 9 8 88 9 8 99 0 8 -' 9 9 08 0 8 (' 9. Varsinaiset lastentarhat. Egentliga barnträdgårdar 8 8 0 09 89 0 9 8 l - 8 9 9 8 0 8 89 : Kokopäivänosastot ). Hel- dagsavdelningar )...:... 8 9-9 0-0 8 9 ' - 9 Päiväkodit. Fritidshem... 9 0 9 8 - - - - - 8 - ' Lukutupa. Läsestugan... 0 9 J - ] - - - - - - 0 0 Lastenseimet. Barnkrubbor 8 8 - - - - - - - - - - - _. 8 Apulastentarha heikkoja lapsia varten. Hjälpharnträdgård för svaga barn 8 - - - - - 8 Yhteensä. Summa (Total)l) 080 C8 9 99 8 0 8 80 089 8 9 9- --.J * Siitä: Därav: Dont: Kaksikieliset. Tvåspråkiga (Bilingues)... 8' 0 8 0 8 0 S' 9 8 Suom. Finska (Finnois) 90 9 9089 0 9 0 9 0 0 8 9 8 Ruots. Svenska (Suedois) 9 9 99 8 0-8 8 ) Ks. alav. siv. *. - ) Se noten l' å sido *. ) Voir page *. - ) Traduction des nommes: voir page *. - ) Autres communes du gouv. de Nyland. - ') Autres communes de.finlande. ) Fonctionnaires et nefiociants. - ) Petit-commerc;ants et emp9"tls subalternes..

8* Taulu. Kahsanlastentarhojen tulot ja menop} kalenteri vuosina. 9, 9 ja 9. Recettes et dipenses des iardins 9. T u 0 t. - n k 0 m s t e r. - 9.. a s t e n t a r h a t. B a r n t r ä d g å r d a r. ] ardins Froebel. Sm k. - F m k. - Lastentarhaosastot. Bamträdgårdsavdelnlngar. ]ardins Froebel et nurserys... Kaksikieliset. Tvåspråkiga. Bilingues. Ebeneserkoti. Ebeneserhemmet..... Fredriksperi. Fredriksberg.... Yhteensä. Summa (Total) 8 8 88 99 '9 90 8 lso 8 998 0 08 8 88 0 90 88 0 8 Suo m e n k i eli s e t. F i n s k a. Finnois. Alku.... Alppimaja..... Kallion päivätupa..... KotikaJlio... :.:.... Kotivara.... Onnela.... Pienola..... Päiväkoti..... Pääskylä.... Rauhala.... Suomenlinna.... Touhula..... Valkama.... Vallila.... Vuokko..... Yhteensä. Summa (Total) R u 0 t s i n k i eli s e t. 'S v e n s k a. Suedois. Barnabo.... Bertha-Mariahemmet.... Fylgia.... Hemgård.... rold.. ::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: : Solhälla.... Tomtebo 88 080 980 9 8. 8 999 8 88 8 89 98 8 90 00 0 8 0.. 0 Yhteensä. Summa (Total). 9 9 08 8 0 8 00 08 8 80 89 8 9 8 8 08 009 8 98 90 9 0 0Q 8 8 99 8 SO 89 8 08 9 08 08 9 8 80 0 99 90 9 80 08 8 9 0 8 9 8 8 989 0 80 09 88 8 09 9. i899 8 8 00 89 990 0 8 98 8 0 0 88 80 0 8 800 9 8990 0 9 8 89 89 89 9 0998 0 9 88 08 9 0 9 8 00 90 9 09? 0 9 898 808 0 0 90 8899 88 9 9 f0 8 088 9 98 9 9 8 0 0 8 09 0 80 0 9SO 9 90 8 8 8 89 8 S0 9 9 Päiväkodit, lukutupa Ja lastenseimet. Fritidshem, läsestugan och bamkrubbor. Classes ouvriijres, alle de lecture et creches. Kaksikieliset. Tvåspråkiga (Bilingues) Suomenkieliset. Finska (Finnois)... Ruotsinkieliset. Svenska (Suedois)... Yhteensä. Summa (Total) Kaikki lastentarhat. Samtliga bamträdgårdar (Somme totale)... 99 0 99 0 998 ) Lukuunottamatta johtokunnan ja tarkastajain 'palkkioita ja palkkaa, kansliatehtäviä, vakinaisten opettajattarien eläkemaksuja, kesäsiirtoloita ja oppilasten hampaiden hoitoa varten myönnettyjä määrärahoja. - ) isältyvät lastentarhaosastojen tuloihin.

9* Tab.. Folkbarnträdgårdarnas inkomster och utgifter ) kalenderåren 9, 9 och 9. Froebel en 9, 9 et 9. Recettes. Me n 0 t." - U t g i f t e r. - pepenses. 9. 9. 9. 9. 0 9 99 '98 889 0 8 09 8 8 9 98 0 0 8 9 8 09 8 9 ]"0 8 90 800 0 0 0 00 8 90 8 9 9 0 98 9 80 0 88 0 89 8 0 09 8 9 9 0 8 09 90 908 0 8900 0 099 98 80 0 099 89 0 ' 08 09 0 8 99 80 8 990 0009 0 09 8 0 9 9 8 88 00 88 9 90 9 0098 88 080 8 9 998 0 9 90 098 0 808 980 0 8 8 8 0 0 9 89 9 98 909 9 88 9800 000 0099 9 0 088 8 8 09 0 09 0 0 08 00 0 00 0 8 8 8 9 9 8 9 9 898 80 9 099 099 009 80 900 9 00 0099 9 098 090 8 9 8 0 0 8 0 0 009' 90 0 80 9 8 8. 89 0 0 980 89 9 0 908 89 0 00 9 89 99 9. 8? 80 090 89 9 898 ]0099. 90 80 9 088 i0 90. 980 8 0 0 0 9 899 0 09 89 9 8 89 08 9 9 8 9 0 8 9 89 0 8 0 8 8 0 " 98 8 9 00 9 009 8 0 0 880 80 0. 8 98 00 0 0 8 0 8 0 9 080 088 980 8 9 8 80 89 88 " 8 0 0 0 09 9 0 0 00 890 08 9 000 0 90 800 0 9 ) 9080 ) ) 8 99 99 998 809 00 U0 9 8 009 0 0 9 8 8 8 98 9 0 8 8 999 ) Excl. utgifter för arvoden och' avlöning å.t direk tionen och inspektorerna, kan"sligöromål, pensionsavgifter för de Q.rdinarie lärarinnorna, sömmarkolonierna och tandvå.rd åt eleverna. - ) ngå bland inkomsterna för barnträdgå.rdsa vdelningarna.

Taulu. Sedmigradsyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti luku vuosina 9-. Tab.. SedmigradSkys småbarnsskola och Marias-asyl-läsåren.9-. Ecole Sedmigradsky et asile Maria les annees scolaires 9-. K 0 u u t. S kolo r. Ecoles. " Oppilaat. - Syyslukukauden V id höstterminens' Semestre dja,tofflle ' Elever. EUves. Oppilaat helmikuun päivänä. - Elever den februari. - Elees au!evrier. Kevätluku kauden Vid värterminens Semestre de printemps 'if ' ;:.::' :t"'" """.."... t:: -"l C 'O!'),,- 0' g;!e..g ni" C (J) rt. U Cl..,..Ul Sukupuolen mukaan. Efter kön. Par sexe. tn _. <:::. en J;'"... U... U _.?t f Äidinkielen mukaan'll Syntymäpaik"n mukaan. Efter modersmäl. Efter födelse Selon la lang"e maternelle. ort. Selon le lie.. de naissance. ::l>-:::(jl n' E; <t. :::-:"0: () 9 p:;;.:-, i?i:<j g ""'.F'!!!' :".. ;;.a:: a'a... - " tn ='" ' :... "0 _. aq ::J '::"!!.. f!.,.. än mukaan. Efter ålder..par age. Vanhempien säädyn tai ammatin mukaan..efter föräldrarnas stånd eiler yrke. D'apres la profession des parents. d.<se:::, =' =-. ÖO >a:: : C. : ":::,:;r;;- g.q o"t't :r""ä 9>-,< >- s.' :=-. : a. : 't::.;:l ;::_.:"".S";;.. E.c.: o '' g' rd g.:- ri =- ;a 'C. s:p;;.. ;. r+ vuotta. - år. - ans. :;t' ;: r.:..: -..,. '9 "...., ::S c::::.';:::' ;; U U: ""O. ",,- ;.. " 9-. Oikokadun koulu. Skolan vid Gengatan........... 0 0 0 0 Sturekadun koulu. Skolan vid Sturegatan.......... 0 0 0 0 Marian turvakoti. Marias asyl 8 9 Yhteensä. Summa (Total) 8 9 0 0 9 8 ' 0 0 8 9-0 8 0 9 0 9 0 0 8 8 9-. Oikokadun koulu. Skolan vid Gengatan... 0 0 0 0 Sturekadun koulu. Skolan vid St"uregatan....... 0 0 0 0 Marian turvakoti. Marias asyl 8 8-.980-0 9 8 8 9 0 0 0 0 Yhteensä. Summa (Talal) 8 8 8 8 80 0 8 8. 9-. Oikokadun koulu. Skolan vid Gengatan... 0 0 0 Sturekadun koulu. Skolan vid Sturegatan... 0 0 0 Marian turvakoti. Marias asyll 0 0 Yhteensä. S;mma (Totat) [ 0 [ 0 [[ 0 0 0 [SO i, 8j 8 0, 8lfl, lj. 8 9 [[ [ - " 9 [[ [ [ [ 9 0, [ 0 0 0 0

* Taulu. Eri opetusaineiden' viikkotuntien luku suomenkielisissä kansakouluisa lukuvuonna 9-.. Tab.. Antalet veckotimmar i olika undervisningsämnen i de flnska folkskolorna läsåret 9-. Programme des ecoles primaires finnoises pendant l'annee scolaire 9-; heu'res par semaine. Alakoulu. Lägre skola. Ecole pr; mairt illferieure. Yäkoulu. Högre skola. Ecole primaire superieur. Jatko koulu. Fortsättn. skola. Cours" compre mentaires. Apukoulu. Hjälpskola. Ecole pour c',fa',fs Bf"rl:eres. o p etu sai n e. L ä r 0 ä m n e. V V V V luokka - klass - classe M atiertls d' enseignement. luokka. luokka. klass. klass. classe. classe. Kristinoppia. Kristendomskunskap (Enseignement religieux)...,...:.... Äidinkieltä. Modersmålet (Langue maternelle)} Äidinkielen kirjo harj. Modersmålet, skriftl övn.. 0 { " (Exercices ecr-its)............ Havainto-opet. Askådning (Leyons de choses) Laskentoa. Räkning ( A rithmeti que)... Mittausoppia. Geometri (Geometrie)... Maantietoa. Geografi (Geographie)..... Historiaa. Historia (Histoire).... Luonnontietoa ja maa- sekä kotitaloutta. Naturkunskap, "lanthushållning_ och hlislig ekonomi (Sciences naturelles, economie agricole et menaghe)..... Luonnontietoa ja terveysoppia. Naturkunskap ----_.- --- - - -- - - --_--.: i} - - --- o hälsolära" (Sciences naturelles et hygtene).... - - -------- Lastenhoitoa ja terveysoppia. Barnavård och hälsolära (Hygiene)... Koti.talosopria. Huslig ekonomi (Econome menagere)... --------- Ympäristönopetus. Hemortslära (Geographie locale)... Kotiseutuoppia. Hembygdslära (Geographie et etnographie lovale)... :... Askartelu. Sysselsättningar (Travaux Froebel) Piirustusta. Teckning (Dessin)... Käsitöitä. Handarbete (Travail manuel)... Voimistelua. Gymnastik (Gymnast ique)... Laulua. Sång (Chant)... Ammattitöitä ). Yrkesarbeten ) (nstruction professionnelle)... Ruotsinkieltä. Svenska (Langue suedoise)... ---------.. - - - - - - - - -. 0.. 0. - - -- - - -- - - -- _.- - - -. ------ - - - - -- Kirjanpitoa. Bokföring (Tenue de livres)... - -------- 8 8 & 8 8 9 - - - - -, 0. '': - - - - - Yhteensä. Summa (Total) 0 0 ) Metalltöitä, puunveistoa, maalausta, piirustusta, pahvitöitä ja kirjansitomista. ) Metallarbeten, slöjd, målning, ritning, papparbeten och bokbinderi.

* Taulu. Oppilaat 'ja luokat suomenkieli Tab.. Elever och klasser i de Eleves et classes des ecoles primaires finnoi- 9 -. K 0 u l u h u 0 n e i s t 0 t j a luo k a t" Skoll.okaler och k.lasser. Ecoles. t'ue et :0; classes. t». Yläkoulu. Jatkok. t». ::- Högre skola..?: ;;- Scole primaire Forts, sk. '" ;:: "::)- g superieurc. Cours com,pl. ":). " :;.::. F ----------'------ J f. Luokat. - Klasser. Classes c:' " r ---;-----,----.,------;----.. "" "" ; Q. Q. t g g-, C'lo äl_. '!. C'lo o'>:j_, 0" _... '<... =-='<"'ttn :-t. "" ':" E: S; :; ].., en =.:::;.,:-;"' 0 ti P;' ',, ":r ti ':'.': ; " Neljäs linja -. Fjärde linjen -... Vallila, Vallgård... Kaisaniemi... Punavuorenkatu 8-0. Rödbergsgatan 8-0... Elä.intarhankatu 8. Djurgårdsgatan 8'... Tehtaankatu -. Fabriksgatan -... Töölönkatu -. Tölögatan -... Lapinlahdenkatu G, Lappviksgatan... Käpylä. Kottby.... Oikokatu. Gengatan..., Suomenlinna. Sveaborg... Kaarlenkatu. Karlsgtm... Kristiinankatu. Kritinegatan... Yhteensä. Summa (Tolal) K 0 k 0 0 P P a s m ä ä r ä. 8 8-0 0 8 8 8 8 0 8 9 9 0 0 8 9 ROB 9 8 9 9 8 8 0 0 8 8 89-89 8 8 08 0 89 K 0 k 0 u 0 k k a m ä ä r ä. - ) Suomenlinnan koulussa olivat kaikkina luku vuosina alakoulun ja luokka yhdistetyt. samoin ylälfoulun ja V luokka sekä V ja V luokka; Kä.pylän koulussa olivat lukuvuosina 9- ja 9-- yksi ja yksi- V luokka yhdistetyt.

* sissä kansakouluissa luku vuosina 9-. finska folkskolorna läsaren 9-. ses pendant les an'!,ees scolaires 9--. Yläkoulu. Högre skola. Ecole primaire superieurc.. 9-. Jatkok. Forts. sk. Co.. rs compl. t» g > -g g ---------------------- F Luokat. - Klasser. - Classes ----.-----._----- ; "-Ö., '".. "" g. f 9-. Yläkoulu. t» Högre skola. Jatkok.!;> > ti "bcole p,.tmaire Forts.-sk. 'g ;;- g superieure. Cours compl.' 'l?" i ;. F ----------------------.. = S F Luokat. - Klasser. - Classes : '" r "'" "'" Q. ;! cn "'d Q.. ';; R :.. Q) cg g..: ' tr E: : ;: a.., U E: g: :l. '.' '...'.", _ f A n t' ale e V e r. - Eleves. 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 8 8 9 8 8 0 0 0 9 80 0 8 0 0 8 0 8 8 09 0 9,00 8 0 8 8 9 98 99 0 98 99 99 8 8 98 0 0 0 9 0 98 8 A n tai k las s e r. - Classes. - 9 8 0 8' ] 8 9 8 8 8 8 0 8 8 9 0 0 8 9 8 ) 8 8 8 ) 9 ) 9 0 ' -sl ) skolan å Sveaborg voro under alla läsår lägre skolan loch klass sammanslagha tili e;!, högre skolans och V klass till' en samt V och V klass' till en avdelning, skolan; l(ottby voro läsåren 9- och 9- en (lch en V klåss sammanslagna tili en aydelning. 'l

"' Taulu 8. Oppilaiden vaihtuminen suomenkielisissä kansakouluissa luku vuosina 9-. Eleves des ecoles primaires linnoises pen- Syyslukukausi. - Höstterminen. - f"oq r ;;: oq..lll: tt g Siitä: - Därav: or K " (D 0'::-: ;!! 0 u l u t.,.. 0 ; ';'E.::l 'S. tt " 0;-.fj' ".. D0lt: ;:! ä,<) O' Pl: ;t Q ;;;:Sll _;:!::. _Ct :;- ; a- ;;- l'. _._.su _./'t Skolor. g.... " " '" :J J t:: :: :. S:: ". Co!' '" " " ",,0;- " :s. s::... C'l"d g 'l"'l"" t., Ecoles ).»-00.g ';;';; ::.. 0 0 ' "'"') r.n... = '::S!!. ''".c. " <n 0;- ;;;;- 0: ;'t-ns': ::t:... :! e- [ 0;- c., 0 '-.. g :;;:: :< c., 'C :-t :-' : - :J p..c.c (D C "" ;;-!D 9 '". 9--. Alakoulu. Lägre skola... f \ 08 0 98 09 8 Yläkoulu. Högre skola. Yhteensä. Summa (Total) - ' 8 9 08 ' 8 99 8 V ' 8... V 0 9, ' V 0 8 8 99 9 0 Yhteensä. Summa (Total) - 8 0 0 jatkokoulu. Fortsättningsskola... V 9 8 0 Apukoulu. Hjälpskola... -V 9 00 Kaikki koulut. Samtllga skolor ' (Somme totale) 9-. Alakoulu. Lägre skola... Yläkoulu. Högre skola Yhteensä. Summa (TotaT) - [{ 8 8 R 0 00 00 98 009 00 0 9-08 9 09 0 0 8 80 08 9 V, 00 09 9 8 Yhteensä. Summa (Total) - 0 90 8 V 9 0 00 0 0... V 88 08 jatkokoulu. Fortsä ttningsskola... V ' 9 8 Apukoulu. Hjälpskola... -V 88 0 9 Kaikki koulut. Samtliga skolor (Somme totale) - 098 8 8 8 0 9-. Alakoulu. Lägrc skola { Yläkoulu. Högre skola 888 9 9..., 00 9 0 0 0 Yhteensä. Summa (Totl) - "0 98 0 0 9 { 9 0 09 9 V 08 9 8 0 l' V 09 8 9 Yhteensä. Summa (Total) - 88.... V 0 89 jatkokoulu. ' Fortsättningsskbla... V 9 8 8 Apukoulu. Hjälpskola... -V 9 9 ' 0 Kalkki koulut. Samtllga skolor (Somme totale) - 8 8 8 ) Traduction des nommes: 9-: Ecole p"imaire inftirieure; Ecole p"imaire superieure; Cours complt!mentaires; Ecole "

* Tab. 8. Elevomsättningen i de finska folks,kolorna läsåren 9-.' dant les annees scolaires 9-. Semestre d' automne., Kevätlukukausi. - Vårterminen. - Semestre de printemps. ' Cl.. 0 en 0 _.!', 08 9 8 8 8 08 00 8 8 0 8 8 09 8 0 8 088 8 9 8 09 9 0 98 8 9 9 99 9 9 9 9 9 0 9' 8 88 8 9 08 88 98 9 99 9 09 8 0 8 0 8 00 9 08 8 09 09 8 0 0 8 0 9 9 0. 8 00 09 09 9 9 0 808 08 8 8 0 0 09 0 090 9, 9 0 9 8 0 09 0 0 9 8 0 00 9 0 00 '9 9 9 8 9 9 9 09 8 9 '8 8 9 8. J 9 0 0 80 ' 0 88 8 08 00 9 9 80 " '0 9 9 98 0 08 0 8 9 8 9 0 0 8 () 0 98 09 8 9 9 9 0 0 0 8 9 8 8 0 8 9 8 9 8 8 8 0 0 8 9 8 9 8 0 90 0 0 8 8 8 0 0 0 8 8 9 8 9 98 9 9 8 9 0 'J! 8, 9 0 '"i 80 'POUl' en!ants arrieres. 9-': dem. 9-: dem.

* Taulu 9. Lukuvuosina 9- eronneet sekä samojen lukuvuosien Tab.9. Under läsåren 9- avgångna samt vid slutet Eleves sortis des ecoles primair.es linnoises pendant les annes solaires 9 Lukuvuoden kuluessa eronneet oppilaat. - Eleves t" K 0 u u t. Sukupuolen mu 0 " Eroamisen syyn mukaan. - kaan. - Efter kön. >;' '". '-lo Par sexe. Par raisoh S koi o r. 8 0" '",,0 =,;;:: '" " :g. _ :;'d å..."'< Ecoles D). d ;S. "'>- "d. ;ggs:.. a8 'aq's': e.: ::-; 0: ;::;... *,;o ;: ö o..::r O _. c.., 0 0.-, :i!.:;; :s-<"o..hf' ' " 0.. e:: :". :'" : c..s -::;:ro c P'l: Q..!D rt Q.,-"..?;!'Q 9-. Alakoulu. Lägre skola... 9 { 9 - - Yhteensä. Summa (Ta/al) - 08 8 Yläkoulu. Högre skola i - V... - - V 9 - V - Yhteensä. Summa (Tatal) - 0 jatkokoulu. Fortsä ttningsskola... V 8 -.9 Apukoulu. Hjälpskola.... ;... -V - - Kaikki koulut. Samtllga skolor (Somme totale) - 8-8 00 9-. Alakoulu. Lägre skola... :... f \ ",'. - - 8 - Yhteensä. Summa. (Total) - 0 0 - J t 8 - - V Yläkoulu. Högre skola... t V 0 - V 0 - Yhteensä. Summa (Total) - 8 9 9 jatkokoulu. Fortsättningsskofa... V Apukoulu. Hjälpskola... -V ]0 -, Kaikki koulut. Samtliga skolor (Somme totale) - 8 9 9--. Alakoulu. Lägre skola f 8 _. -.... Yhteensä. Summa. (To/al} - 9 0. { 8 lr 0 V Yläkoulu. Högre 9 skola... V 8 8 - V 0 8 8 - Yhteensä. Summa (To/al) - 0 9 9 jatkokouhi. Fortsättningsskola... V 9 - Apukoulu. Hjälpskola... -V - Kaikki koulut. Samtliga skolor.r Somme /o/ale) - ' 9 8 ) Näistä poika apukouluun. D) Traduction des nommcs: voir pa(!es *-. -- ) Sortis de l'ccol,: avec cel'tificat d'ctudes. - ) Passcs dans une classe

lopussa.,jäljellä olvat oppilat su'omenklellslssä kansakouluissa. av saqtmajäsår kvarstlende elever de finska folkskolorna. ainsi qu' eleves restant' ei l' ecole ei a in des semestres de printemps 9, 9 et. Under läsäret avgängna elever. sof'tis. Lukuvuoden lopussa'jäljellä olevat oppilaat. - Vid läsärets slut kvarstäende elever.. Eleves a.la in du semestf'e de pf'intemps. Efter orsaken tili avgången. de la sorli. 8 ) 088 ) 8 9 9. 88 8 9. 9 08 88 98-8 :.. 99 ) 09 0 8 J8 8 80 8 0 99 8 8 8 8 0 8 0 9 0 0 )808 0 0 0 8 8 8 0 9 9 08 8 8 09 090 999 0 0 8 9 '. 0 8 8 9 9 0 09 '8 9. 8 8 9 08 90 08 88 80 9 9 98 ' 8 8 9.8 9 9 9 00 9 9 80. 9 8 8 0 8 90 0 0.0. i0 9 8 0 90 0 0 8 9 8 8 8. 8 8, rs. 9 0 0 999 8 8 00 9 0 8 9 0 0. 0 '.98 9 9 80.8 98 0 08 9 00 ) Av dessa gosse till hjälpskola. supcf'ieure. - ) Passes conditionnellement dans une classe supef'ieuf'e. Opetuslaitokset. Undeyvisningsväsen 9-. ) Doubles la classe sans conditions.

8* Taulu 0.. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat helmikuun p :nä 9, 9 ja 9, ryhmltettylnä Tab.l0. Elever de fjnska folkskolorna den februarl 9, 9 och.9,:fördelade.eleves des ecoles primaires finnoises au tevrier 9, 9 et 9; repartition par sexe, K 0 u u t. S kolo r.: Ecoles ). Sukupuolen muk. Efter kön. Par sexe. Oppilaat. - Äidinkielen mukaan. Efter modersma. Selon la lanllue m.aternelle. 9. Alakoulu. Lägre skola..."i...... { Yläkoulu. Högre skola Yl).teensä. Summa JTolal) Yhteensä.. S,umma (Tolal) { V V V lol 8 8 9 0 J 9 8 8 9 8 0 09 8 0 08 8 ' 0 0 8 8 Jatkokoulu.. Fortsättningsskola..... V 08 0 Apukoulu. Hjälpskola.... Kalkki Koulut. Samtliga skolor (Somme tolale ) --:-V 0 89 9 08 '0 [ 0 80 9 9. Alakoulu. Lägre skola... :... { Yh teensä.su mma (Tolal) Yläkoulu. Högre skora... { Yhteensä. Summa (Tolal) V V V 08 9 0 9 0 9 9 08 00 9 09 89 8 0 9 0 8 8-88 i 8 8 8 Jatkokoulu. Fortsättningsskola... V Apukoulu. Hjälpskola... Kalkki koulut. Samtliga skolor (Somme lolale ) -V 0 8 0 8 0 0 0 9. Alakoulu. Lägre skola... f \ Yläkoulu. Högre skola Yhteensä. Summa (Total) Yhteensä. Summa (Tolal) }atkokoulu. Fortsättningsskola..... { V V V V Apukoulu. Hjälpskola... -V 98 9 9 9 Kaikki koulut. Samtliga skolor (Somme tolale) - 8 89 89 " 0 ) Traduclion des nommes: voir pages *-*. - D). Autres communes du gouv. ele Nyland. --.:.. 8) Aulres communes de 9 0 0 0 9 9 8 0 8 9 8 0 9 09 8 8 0 80 0 9 9 0 9 9 9 ' 0 q

9* sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja kotipaikan sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan. elter kön, moderma, födelseort och hemort samt föräldrarnas stand eiler yrke. selon la langue maternelle, le lieu de naissance, le lieu de d0jicile et la profession des parents. Elever. - Eleves. Syntymäpaikan mukaan. -,. Efter födelseort. Kotipaikan mukaan. - Efter hemort. Selon le lien de naisjance. Selon le lie.. de dom'cile.. Vanhempien säädyn tai ammatin mukaan. Efter föräldrarnas stånd eiler yrke. Selon la profession des parents. 89 9 8 0 0 998 0 ' 0 9 0 0 0 8 99 00. 99 8 9 0 80 ' 8 0 9 9 8 9 8 8 8 0 0 9 9. 8 8 8. 9 0 9 8 0 0 0 0 99 8 80 8 00 08 09 0 8. 0 00 8 09 8 8 8. 8". 9 99. 9 99 9 9 88 0 8 0 9 9 8 0 8 89 8 99 9 0 8 0 0 0 00 80 8 8 ' ' 8' ' 8 8 8 0 9 89. 8 0 8 99' 8 8 89 00 98 000 8 909 0 88 9 99. 8.. ' 9 8 809 9 9 0 '9 9 8 88 9 0 08 9 9 9 09 8 9 90 9 80 ' 0 9 J 8 08 9 0 8 8 9 9 8 8 0 8 0 8 8 0 0 0 80 9 9 08 9 0 898 9 9 9 89 8 8 9 9 0 9 8 8 0 0 Finlande. - ) Fonctionnail'es et negociants. - ) Petit-commel'yants et employes subaltel'nes. 9 9. 8

0*. Taulu U. OppHaat suomenkielisissä kansakouluissa helmikuun Tab.. Elever.. de finska folkskolorna den Eleves des ecoles primaires jinnoises au Oppilaa. jotka olivat.' r' 8 9 " Ko u u t. 0.. S koi o r. "!" '" v u 0 t t a. - "j>- "j>- c;)c'l"d 'lj"lj>- c;)c'l"d "j>- Ecoles ). """: C... U-' - g. e.: g: ff - lg ;;-;:.:;"0: a!j. t;"::a;"'o: o :r. ;;;"';"'0: fg!r. "'O: ;s.,., t.., 0... c.. 0... c.. 0_. c.., 0..... :-t:. :-t: :-'. :-t PJ: :"' ;t,: 9. Alakoulu. Lägre skola... 9 8 {. - - 8 98 8 8 8 Yhteensä. Summa (Totat) - 9 9 9 9 - Yläkoulu. Högre skola { - - - - 9 9 V - -! - - - 0 - - - V - - - - - - -.'... V - - - - Yhteensä. Summa (Tolal) - - - - - 9. 99 Jatkokoulu. F ortsättningsskola... V - - - - - - - - Apukoulu. Hjälpskola... -V - - -.. Kaikki koulut. Samtllga skolor (Somme tatale) - 9 9 9 9 9. {.. 0 8 8 Aa}<oulu. Lägre skola... \ - - [ 9 9 Yhteensä. Sumpia (Total) - 9 0 8 0 { - - - - 8 Yläkoulu. Högre skola...,... V' - - - _.- V - - - - - - - - V - - - - - - - -. Yhteensä. Summa (Totat) - - - - - 8 9 Jatkokoulu. Fortsättningsskola... V - - - - - - - - Apukoulu. Hjälpskola... -V - - - - -. Kaikki koulut. Samtllga skolor (Somme totale) - 9 0 0 8 0 Alakoulu ägre skola 9. { 0 9 88... - - 8 8 9 Yhteensä. Summa (Total) - 8 8 { - - - - 0 0 88 Yläkoulu. Högre skola... V - - - - -. 8 V - - - - - - - - V - - - - - - - -. Yhteensä. Summa (Total) - - - - - 0 0 Jatkokoulu. Fortsättningsskola... V - - - - - - - - A?ukoulu. Hjälpskola... -V - -- -- - - 8 Kaikki koulut. Samtli g a skolor (Somme totale) - 99 0. ) Tf'aduction des nommes: voi" pages *-*.

päivänä 9, 9 ja 9; ryhmltettylnä än,mukaan. februari'9, 9,och 9, fördelade etter Alder. jivrier 9, 9 et 9; par age. 't ä: Y t t ä n e e t - Ele v e r, vii ka f y t - E!eves ayant 0 år. - ans accomplis,!<;')c'l"e >,:j".,., >,:j., >,:j.,, >,:j., ' "'") 9. ot') Cl... k C") (JJ-' ;n U _. ;- ;nw c;) :r. ::-to: t::):r. ;-o: C):r. ;;""';"0: ():r. i;";t'i""o: ;;-"'0: c., 0... c., 0"', =... " :--. c., 0... c., 0 '-. c., 0... ;t F:. ;tp': ;t F: P-' :-t F: ;t P-'. :'p':.-.,cl... () ;t P-', >,:j., - : 8. ; >,:j.,, '>::"l 0(") ;r- CJ _..." U... 'tt 8.,-::.;r;' ;:-"'0 C)::. ;;;0"'0: () ;-':"0: ;:;-o: c., 0... c., 0... c., 0... c., 0... E :-t F: :" P' :-t p': ;t P' :-t p': '>J,>,:j., t;i(;)"e!'". :; F:. - - - : 0 - - = 0 9 - - 98 0-9 00 8 8 9 9, 0 0-0 8 0 9 99 8 - - - - 0 8 00 f 0! 9 0 0 il 0 0 9 0 8 0 00 0, - - - - ' - - - - 8 - - 0-9 0, 00 SS 9-0 88 00 8.'8 99 ' - - - - - 8 8 0 8 n 8 0 - - - -- - ' '= - - - 8 ' - - - -,- - - - - - - - - = = - - - - - - - - - - - - - - - - _. - 8 - - - -C..- - - - - - - - - - - - - -! - - - - - - -- - - - - - - - - - - - - - -, - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -;-=-; - - - - " -- - - -, " "- - - - - - - - - - - -, - - - - - - 8 0 0 8-9 0 " 0 ' - 9 0 8 0 9 ' - - 99 9 8 0 0 08-0 8 90 90 ' - - - 9 0, 9 8-0 9 9 8\, 9 - - - '- - '- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -, - - - - - - - - - - - - - - 0 - - - - - - - \ -' - Opetuslaitokset. Undsf'visningsväsen, 9Z-.

Taulu ". Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat syyslukukausien 9, 9 ja 9 alussa, ryhmitettyinä kaupungin osittain. Tab.. Elever i de finska folkskolorna vld början av höstterminerna 9, 9 och 9, fördelade efter stadsdelar. Eleves des ecoles primaires linnoises au' commencement des semestres d' automne 9, 9 et 9; repartition par rrondissement; K 0 u u t. S kai 0 r, Ecoles '). 9. V V' V lv V X X < X lx,x XV XV lxx <[., " p..' k a u p u n gin 0 s a. - s t a d s del e n. - arrondissement.., 0 "" :l, g'... _ oo':l()r::: PJ ';l H.:: o' S""! g' bj öl.if;!.r::: g,. < S".!'D::t. l: PJ ä ;. : c-. ;- ::s r'" g 0 en::l o;l':< l"'!!!.:: '" '::: ' i [F.. : ::.,. '?o:; ";n.?.,,. A utl'es tel'l'itoil'es appal'tenant, a la ville. c ><: 0.,""!:': '" "., _. '" ::... "-i: E :!,:::: -" "' rjl ". c s 0: S <., l" Alakoulu. Lägre sk;ola...:... 0 9 8 9 ' m 8 8 8 Yläkoulu. Högre skola... 9 9 8 89 8 9 0 9 8 0 8 Jatkokoulu. Fortsättningsskola 8 9 8 8 9-0 9 Apukoulu. Hjälpskola... -, - 8,. - 00 Yhteensä. Summa (Total) 9 9 8908 8'9 8 9 9008 8 00 08 8 lsol Oö' " 9. Alakoulu. Lägre skola... 80 00 9 0 9 9 0 8 9 8 8 99 Yläkoulu. Högre skola... 8 8 0 8 9 88 8 9 8 9 8 90 Jatkokoulu.. FortSättningsskola 9 8-9 - 8 0 Apukoulu. Hjälpskola... - - 8 - -' - 0 Yhteensä. Summa (Total) 0 8998 0 80 0 98 0 8 8 8 0 8 J 9. Alakoulu. Lägre skola... 09 0-98 0 9 8 9 0 0 9 Yläkoulu. Högre skala... 09 8 9 0 8, 0 9 9 0 89 JatkQkoulu. Fortsättningsskola 8 8 8 8 ' 8 - R 8 Apukoulu. Hjälpskola... 8-9 Yhtnsä. Summa (Total) 09 08 00 99t t:nl 98 8 80009..0 0 - ) Traduction des nommes: voir pages *-*.

Taulu. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat; jotka olivat poissa koulusta, poissaolopäivät sekä poissaolon syy. lukuvuosina 9-. Tab.. Elever i de linska lolkskolorna, vilka försummat skolan, frånvarodagar samt orsaken' tili frånvaron läsåren 9-. Absences dans les leoles pr:imaires jinnoises pendant les annees soolaires 9-; repartition d' apres la duree et. la raison des absences.. Oppilaat, jotka olivat poissa koulusta Elever, vilka försummat skolan!:ves ayant ete absents pendant -... -0. -0--0 - :;::U c:: C. K 0 u u t. päivää: - dagar. - jo U,. s. S ko 0 r. Ecoles ). ci! c;")... '"' <: "C'l >-l 0: p;; '>j' ;:;. 9-. " Alakoulu. Lägre'skola... 808 Yläkoulu. Högre skola... 9 8 " Jatkokoulu. Fortsättningsslrola.. Apukoulu. Hjälpskola... 8 8 Yhteensä. Summa (TotalJ898... o =' ';: o 0: c;") ;;;. '>j ; '"' l:. '" <:> C'l 0 :: ;:;. '" :" 8 8 98 9 9 0 ';: o c;") U" '"'.. ". <: :s C'l 0: 'ii; '>j'... o o :" 0 - 't! o c;") U' '"' ' <:> :0 C'l!" 9. >-l '< S: '>j ; >,j... o :".. 0:>. '"... 0 ".? ';: o. c;") U' '"' ' <:>,. C'l Päiviä, jolloin poissaolqn a.iheutti Antal dagar, försummade p! grund av Raison des absences. >-l 0: '>j ; ;:;.... o :'" 0 0 9 08 8908..,. r ;,.. " ;t'""t:)o,..,. 0 : C ) E;: 'g 0 c.c;,.::r g <\..,::S tn:::r ' ::s '" Del C'!! p. Q;.;-'O'... * :l;:., er ';: 9.... >-l 0: ';); '>j' ';: o <;)... U' '"' 0:>. -< >-l.. g' 0 rd < a"'oqcn :l o U :l. a g : : c.. 0: o 0' : c;"). ';;. ' '>j' l:.. l: <: '" <:> == '" <:> :s C'l!" :0 C'l ::: :s C'l 0 0!" ;:;. ":"... o :" '" :" ';: :" 9 9 8 0 90 9 9 8 00 0 9 8. 9 88 0 " :j : '>j' ", :: ;:;.... o :'." POissaolopäiviä yhteensä. Hela. antalet {örsummade läsdagar. ';: c;")f.. <: :0 C'l 0 " =' Total. >-l '< : '" '>j' ;:;.... o =' :s: t"->' '" ::ta '" '''9., "" ':"f o: ";>" S?"g!" e.. f'. 89 990 9 8 9 08 9 0 9-. Alakoulu. Lägre skola... Yläkoulu. Högre skola... 8 Jatkokoulu. Fortsättningsskola 8 8 Apukoulu. Hjälpskola...... Yhteensä. Summa JTotalJ8 9 9. 9 0 8 8 0 9 9 8 0. 0888 90 8 8 0-8 8 88 9 908 8 80 89 8 98 0 88 08 0 9 ssj 80 9--. " Alakoulu. Lägre skola... 9 '' Yläkoulu. Högre skola...! Jatkokoulu. Fortsättningsskola 8 Apukoulu. Hjälpskola......... 8 Yhteensä. Summa (TotalJ 8 8 0. 9. 9 0... 9 9 8 0 0 9 98 00 0 8 9 9. soi 0 09 9 9 8. 00,. 0 88. 8 800 9 8 8 8 88 08? 09 88 8 0!! 9 0 0 ) T"aduction ties nommtls: voi" pages *'--.

Taulu. Suomenkielisten kansakoulujen Tab.. Hälsotfllståndet hos elever i Etat de sanu des ileves des ecoles primaires ---9----- --_.._------------- V ----- luo k k a....:. k las s. Ruumiinrakenne ja ravitsemustila sekä sairauden laatu. Kroppsbyggnad oeh näringstillständ samt sjukdomsart. Constitution et titat de nutrition; maladies. Ruuminrakenne. - Kroppsbyggnad. Constitution. Vahva. Stark (Forte).... Kohtalainen. Medelmättig (M ediocre).... Heikko. Svag (F aible ).... Tutkittuja oppilaita yhteensä. Summa undersökta elever (Tous les eleves inspectes).... Ravitsemustla. - NirlngstlllstAnd. Etat tie nutrdion. Hyvä. Gott (Eteves tres.bien nourris).... Kohtalaista parempi. Över medelmättan (Eleves assez bien nourris)... Kohtalainen. Medelmättigt (Mediocre)... Huono. Däligt (ElBves mal nourris)... Tutkittuja oppilaita yhteensä. Summa undesökta elever (Tous les eleves inspectes)... Todetut taudit. - Konstaterade sjukdomar. Maladies, constatees chez des e8ves. Keuhkotauti. Lungsot (Tuberculose pulmonaire).... Muu tuberkulosi.. Övrig tuberkulos (A utres jormes de tuberculosc).... Epäilyttäviä muutoksia keuhkoissa. Misstänkliga förändringar i lungorna (Afjections pulmonaires)... Tilapäisiä katarreja. Tillfälliga katarrer (Catarrhe bronchique aigue)... Sairaalloisia muutoksia sydämessä. Sjukliga förändringar i hjärtat (Ajjections du coeur)... :... Turvonneita rauhasia. Svullna körtlar (Glandes enjlees) Huomattavapaa vähäverisyyttä. Blodbrist i högre grad (Antimie)... Risataudin jälkiä. Spär av engelska sjukan (Rachitisme) Kieroselkä. Ryggradskrökning ( Scoliose)... hotau tej a. H udsj ukd'omar (M aladies tie la peau)... Struma (Glande thyreoide hypertrophiee).... Sidekalvontulehdus. Bindhinneinflammation (Conionctivite)... Sidekalvon ja silmäluomien tulehdus. nflammation i bindhinnan oeh gonloeken (ConionCtivite; injlammation des' paupieres).... Flykteni. Flykten (Conionftivite phlyctenuleuse)... Trakomi. Trakom (Trachoma)\.... Likinäköisyyttä. Närsynthet (A nomalies de rejraction) Alentunut kuulo. Nedsatt hörsel (Surdite)... 8. 8 9.a 88 0. 8. 9.. 8 lo. 9. La + 000.0 fi 8 9 00.0 09 00.0 0 lo ].. 9 08 ';...8 80 8. 9 8 9. '/. 9 0. 9 8. 9 8. 8. 8. lo. ] 0 loo.o 8 9 00.0 09 ]00.0 -- - --- 8 0..9 0 9. 8 9. 9 0 00 0., 00 98 9 0 9 0 0 0 90..8. 08... 8.. 0. 0. '8.. 8 80 9 ] 8 9 0. 0. 8.8.. 80. 0 8 0 8..9. 0.9.0 La. -- -- 9 0 88 9 9. ' 9 0 90 0 9 9 0 8 ] 0. 0..0 0..... 8.0 lq.. ) Lukuvuodelta 9-- puuttuu tietoja Töölönkadun kansak()ulusta, jossa Kenraali MannerheDln lastensuojeluliitto huolehti terveydenhoidosta. B) En % des eleves inspectes. M u i s t.: Tässä taulussa esitetään ainoastaan alakoulussa, luokalla, ja yläkoulussa, U ja V luokalla, toimitettujen sl\.ännöilisten lääkärinrkastllsten tulokset; ks. myös tekstios.

oppilaiden terveydentila vuosina 9-. de finska folkskolorna åren 9-. lim:oises pendani es annies scolaires 9-. 9-. V - ei asse.,,(.., <> - >< ",,,,.., >< '" -...., >< 'l.. 'l.. 'l 0 0 0 i<' ö: '" " '" <'.. 0' '" i<' 0'.. "'''' '" C'liö' ';; "!!.i c;")' ';;; " ;.g C'löö' ; '>' '" '" " '-l' '>' '-l' '" ",,' '>' '-l' <> ;- [0. <> r+'j;' [.. '" ec'l!'> t! ec'l!'> = Wt!!'> C'l. '=S:'O 0 :: en :: en ':-'=;:; :: en n' t! ""< '" n'!;' n' t!... i t! kl...... El :0 0 " El CR'".. 0 El :;:'" :0 0 El :0. :0 o:s' :0 " ':-' 9-.). V c.'< <> ",,, -.., '" - >< <> - >< '" - ",,,,.....,.. '"..,... 'l "'''.. 'l 0 0 'l <fr 0......,, '" "' '".. <' 8':.. 8: 0:.. <' : "'''' '" "!!.S-i iö: ; ';i; ".;: ;. ;.g.ä C'löö' " Ra; C'l ;'' '>' : '>' '-l' '" : " ". '>' ;-e.::: <> < n k (' r+... f't... <> <> l'l ' ai <,.,. "........ "'.. '" [.... Wt! "!'> C'l Nt! = ec'l " Nt! " C'l!'> Nt! " ':-"'::sa- 0 :: en ':-'''i: 0 ':: en ':-'=c 0 "l en ':-"::SC "".. n' t! \i" '" n' t! ""< ""< t!... gj... El.. t!..... t! ",,,, :0 0 :;:'" :0 :;:.. El :0 0 " El :0 "'... fj :0 "':-' "':-' Oi-? "':-' 8 9. i8. 9 ] 9 8 80. 0. 9 80 9 80 8.8 8.9 8.8 08 00 08.8 8 98. 0 9.. 0. 88 0. 9..8 8 8 0. 8 9 8 8.0 0 9 9. 9 00.0 000.0 8 00.0 8 88 80 00.0 0 0 090 00.0 08 00.0 9 9.8 0 0. 9 00.9 9 0 8. 0 0 8. 0.8 0. 9 0 9. 8 0 0.8. 0 9.9 9 8. 08 0. 9 8.. 8.0 0 0 9.0 88.0. 0 9 9. 0...9.8 0 0 0.. 9 00.0 0 00.0 8 00.0 8 88 80 00.0 0 0 090 00.0 08 00.0 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 9. 9.0 8.0..0-0. - 0. 0., 0....:. - -.- - - - - - - - -.0 8.0 9..0 O.s 8.8.0 0..8 0. 8 0. 80 0. 9.0 09. 9. 8 9 0.8 9.8 9. 8 8. 8 9..8 90 9 9 8.!-l. 8 0.0 0.0 8 0.. Le 9 0 9.. 0.8 0. 0. 8 0 0. '9 9 89.. 89 9 8 ]. 0.8 8 9.. 9.8 0.. - 0. 0.. 9.8 0. 8.0 9 0.8. 8. 8.0. 9 '. 0. 0. 9 La 8.. 0. 0 ].9.0 8 ' 0:8 - ] 0. - - - - - - 0. - 9 0 9............9 9. 8 0. 9. 0. 0.9-0. - - - -..8...! 9 8 0.0..... 0. - - - - - - - - - - - - ) För Hisäret 9- saknas uppgifter frän folkskolan vid Tölögatan. där General Mannerheims barnskyddsförbund handhade hälsovärden. ' A n m.: Ur denna tabel framgä endast r lsultaten av de regelbundet verkställda läkarundersökningarna i lägre skolan, klass, och högre skolan. klass och V; se även textvd.

Taulu.. Suomenkielisten kansakoulujen hallussa olevat huoneistot helmikuun päivänä 9, 9 ja 9. Tab.. Av de finska folkskolorna disponerade lokaler den februari 9, 90ch 9. Salles d'ecole des ecoles primaires jinnoises au jevrier 9, 9 et 9. K 0 u u h u 0 n e i s t 0 t. S k 0 0 ka e r. Ecole, 'e et n:o. Kaup. omat koulutaot. StadeQs "egna skolhus. Bdtiments scolail'es municipaux. Neljäs linja -. Fjärde linjen -'....... Vallila. Vallgård."""""... Kaisaruemi...:... Punavuorenk. 8-0. Rödbergsg. 8-0 :... Eläintarhank. 8. Djurgårdsg.8 Tehtaank. ]-.. Fabriksg. -...:...,... Töölönk. -. Tölög. - Lapinlahdenk.. Lappviksg. Kristiinank. ). Kristineg. ).... Yhteensä. Summa (Total) Vuokratut huoneistot. Upphyrda lokaler. Etablissements loues. Käpylä. Kottby... :.... Oikok.. Geng..... Suomenlinna. Sveaborg..... Kaarlenk... Karlsg.... Yhteensji.. Summa (Total) Kaikkiaan. Totalsumma. (Somme totale) o 'C e.s Q..t-hg : S c: g. "" ::.(;:" -" ; _.=r" 0."" "'.. 0. :s. 8 0 9 0 8 8 9. e. pr ; c., ::;.',, " S'=... "'.. i<' ",;;' "" <> " :t? " t-0- _0,, o;-. '"., El t'jo -'" ",.,,, "=' ::;: a.g :9 "...,,,, :::;O:=::r" ",,,.,." " 0..,0... n [S &f 'S.;:r :z. 9 [..9 9 0. 8.s. 0. 8.0 '.8 9.. }C 9 8.0 0.8...8.8 o å '" -.,"" e.a 0...,,, :=-:" c., C U: E..::: r;-p,. c..rd::;': ",< Q.<... -" :c;. U:... =-' 0."" "'.. 0. :s. 8 0 9 9 0 9 : " ::..g" ;;'... ". "pr ' o:.. < ) Kunnalliset työväenasunnot. - ) Kommunala arbetarbostäderna. :. '.. 9. 9. "., 8 " i<' "" ",;;' <:> " :H',,"J- _0,, ;;:-e.. g 9 t'jo,,:g Huoneita opetusta varten.- Rum för undervisning Salles d'ewdes. t:::.: tt:.,. " U en oa: ;;"0;' tl -i Ul< e.. <c ;t. U Vl g O:!!...!!. :t::l'::-' "g ".g e. <:.:s p': 0 å...:-' c;)c")g, g 0 9 =: ".g ": C ;t: ",,_ ':; U C"'j"':S (')..,!;::. 0 ' C rd. c : Ui' \)UlE. e :z. ;: ::r';' t:::t'd; ;. S a r" r;.., C - ::s ;;- C \ 0"... c? ::: CO ;t e U - :S!G ;! C :::! cu t;: c.. :s; Q U O:ll: :s:s... U ::.CC ;;.-e::o -::SC';''tllf::: "'< c g: og =.. l!. t: 'C 0..::;: oq - Q. [SS" g ä.:. -.g- _. :t" =. -' - l"t :r. 0: 0 l"t 0 0.' a-' (D t;" a 'C = _. '"" :u ';- :s:s a '8. Co, ;-!!-... 9 0.9 8.. 98.9.9 0. i.. 0 0..0 - J ;:-. fllo!:i S".0. 0 r 8 9 0, - 9 ".. 8 9 " '" <:> '-l'" (fj., 9. pr ::.. 0: 0 '" ;-.... ' " o:.. < ::l. '", ".,. 8 8 9. 9 8 8 9 i<' ",;;' "" <>".;?,,"J- _0., El a,, ;;- t'jo tl0 _ttl==!f:; "'.,,, 'C ::;:... n"., ""., 0 ".,'" :8 ";::0:0'"...,'"..,!:: 0..,0 -" " t 0.< '8.;:r " :-'".. 9 9.9 l. O.s E' i r '<"...0. j.8 9...a 0.

Taulu. Eri opetusaineiden vkkotuntien luku ruotsinkielisissä kanakoululssa lukuvuonna 9-. Tab.. Antalet veckotlmmar de svenska folkskolorna ollka undervlsnlngsämnen läsaret 9-. Programme des ecoles primaires suidoises pendant l'annee scolaire 9-; heres pa semaine. o p e't usa i n e. L ä r 0 ä m n e. Matieres d'enseinement. Krtstinoppia. Kristendomskunskap (Enseignement religieux)... Alakoulu. Yläkoulu. - Högre skola. Jatkokoulu.. Lägre skola. Fortsättningsskola.!teole prima;,e Ecole primaire superieu'e. ;nter;eure. COU'S compumentaires. i----._------------_c._--_..----- --------------------g -----'!.-V----"'---v-"-- _V_---'...-,----_V --,,-- _V i ----''-- ---.---..--...,----;;----,---U,ok,k-a---,..--k-,as-s-----c-la,s-se----..--- --,-- Päivä- ta- Päivä- ta-... :'/ E.. Dag- Afton- Dag- Afton-... :;!". :. S:. :. : du jour du soir f-d_u_'_'o,,_r_l_d_,,_s_o_ir luokka. klas. classe. Äi:r......... Äidinkielen kirj. harj. Modersmå.let, 9 sluiftl. övn. (E.'ercices ec"its)... 9 : Kotiseutuoppia. Hemortslära (Geographie locale)... Laskentoa. Räkning (Arithmeti que)... Mittausoppia. Geometri (Geometrie) Maantietoa. Geografi (GeograPhie)... Historiaa. Historia (Histoire)... :.. Luonnontietoa. Naturkunskap (Sciences naturetles)... Kaunokirj. Välskrivn. (Calligr.)..... Piirustusta. Teekning (Dessin)...'... Käsitöitä ja veistoa. Handarbetc oeh s!öjd (Travail manuel)... Laulua. Så.ng (Chant).... Voimistelua. Gymnastik (Gymnastique) Terveysoppia. siliras- ja pikkulasten-. hoitoa. Hälsolära. sjuk- oeh spädbarnsvå.rd (Hygiene).... Laskentoa ja kotitalouskirjanpitoa. Räkning oeh hemmets bokföring (Arithmetique et tenue de livres)... Ammattilåskentoa. Yrkesräkning (M a- themati que de matier)-... Kansalaistietoa. 'Samhällskunskap (Connaissanc/Js cit'iques)...,... Kauppaoppia. Handelslära (Connaissences comme'ciales)... Kirjanpitoa. Bokföring (Tenue de livres)... Suomea. Finska (Langue finnoise)... Teknologiaa. Teknologi (Technologie) Ammattipiirustusta. Yrkesritning ( Dessin professionnel)...:.... Piirust. ja kaavapiirust. Teekn. oeh!' J J f \>.' \>.',:, : 'il.: 'il.: 'il.: 'il.: \>.f f \>. f i" \>. ii',,., -h ::':-+0., -tw...., -h ::':-+\ '" -+\... -h Q., 'Q... t" 'r:: g: C\: g: ;:0: g: o: g: ;;:0: f:) <Q ' F CJq CJq"' CJq"' oq"'.h,h, M-,.., H..'. 0 t::!j. 0 t!. 0 ::!l. 0 W"'j 0: -0: "f"') 0: E= -. -. (fj '"" t) fi' (fj... (fj _. (;) '" '" (;) ".':;" '": g: oq,... CJQ t.., CJq!" '"!" '"!!" ' ff' ' öo' 0.... :" :" --- ) ) -.--- --- ' 8) _ )_. -- ---- -- ---- -- - -- - - - -- -- - -- ' -- -- ------ - - - -- -- - - - - - }l -------- - - _ - ---------- - - - -. -- -. - - - -. - - - -. -- - - - - - - ---------. = = -= = = : = ==- ======--= - ----------0 mönsterritn. (Dessin d8 pat'ims) Veistoa. Slöjd (Arts manuels)... Kotitalousoppia. Huslig ekonomi (Eionomie menage'e)... 0 Yhteensä. Summa (Total) / 0 / ----- ) Huhtik. p:stä toukok. p:än luovutetaan viikkotunti luonnontiedon opetukseen. - D) Huhtik. p:stä toukok. p:än viikkotunti. - 8) Voimistelu ja leikki ovat laulun kanssa yhteydessä sekä virtyksenä muilla oppitunneilla. ) Från den april til den maj avstås veckotimine å.t naturkunskapen. - D), Frå.n den april till den maj veekotimme. - 8) Gymnastik och lek förekomma i samband med sång samt som rekreation under andra lektioner. 0 8 0

Taulu. Ruotsinkielisten kansakoulujen hallussa olevat huoneistot helmikuun p:nä 9, 9 j 9. Tab.. Av de svenska folkskolorna disponerade_ lokaler den februari 9, 9 och 9. Salles d'ecole des ecoles primaires suedoises au jevrier 9,9 et 9. 9. 9. 9. 0 o 0 :s: O Huoneita opetusta varten. - Rum för undervisning i O '" g. '"C '". Salles d' etudes..,,,- <!:C " " > > '.:!:C or > -.,- or!;, ' : -cl<"... > '"' [ i. '"... > "t' :::" o il>.=-,... t>,., '"' r -<!:.,., <c =-,... :::" ",> cng " g " ' ",;;.., U v). 0 O:!!..!!. :!.-... g l! -< '" ;;. :! U :'-0 ",.,0 Q.... o '" > -'0 '" >.".., 0 ",.,0 -< 'Z g':is" ;- '" > Skollokaler. =?.. c"c,",.,,... 0:.. "_. '"'., <". " 0.. c", U ;i?.. c"o c..j:l rl (U: "'.e.,... "9 t., J::;): "'a C)Cl 8. ;t U 0.g g s-' "'8 '"'or g 0 9 ::: " '"' c ;! -'-..o ':i,<el a. g.,;, t:j E..cn ".,.." c t"'lc/le.. i!::l: 0 '"' El" '" ". E.. Ecole, rue et n:o.. ; ti,., =. U 0 i S "t: '!. r'" qq f'l: ' "E:: ;;;-"t:..,...,... :O-".C ;;-., co'.,,< -0 ;t f! g"=-\ a--. cnth ;i Q.<... Q.,d '"'>- "0'".. <;'0 Q.,<.....,,-,... =", > ;:a =!...... (].. Q.,cg :Ui'U: ->...,(U: = ""0 -> ->> _0 " E ;.. i" _>.. < it tn.g ;:a Q..' :t ::s U e., SX ti)... '" < Di' -0 " -0.:::: Ui'. i:. =-..., n:..cl.o..,. n:.,,-+ E. rn ";"0 o:ilu'< ;- ;'g- c =.,. i : i:r- ;:. > ;... C.;: S",,-co c l; El "-<,,-oc :; "-<.. '?. g.g:. > > 0' ::- ","c El '" El "-<... '" 0 fa... '!Q :-' g _.::-:;' El El '?. a.gqg : El "" _.::-:;'., e.g..!!.... :-o!!lo _.0- K 0 u u h u 0 n e i s t 0 t...a =-, c C _.0-.! :s :::-. äggl! ;:...,..... or :"C< "" ' :- 's". Kaup. omat koulutaot. 'Stadens egna skolhu8. B dtiments scolaires municipaux. Nikolaink. 8. Nikolaig. 8... 8 8. 8 8 9.8 - - 8 8 0.9 Ratak. 8. Bang. 8.... 8. 8.8 0-8. Annank. 0. Anneg. 0... 9. 0. 0-0. Porthanink. 8. Porthang. 8... 0. 0 0.8 - - - - 0. Topeliusk.. Topeliusg. 9 9 8. 9 9 8 :8 9-9 9 8. Toukola. Majstad... 8.8 8.0 - - - - - 8 '. * Yhteensä. Summa (Total) 8.9 8 9.8 9 8 9. Vuokratut huoneistot. Upphyrda lokaler. Etablissements' loues. Eläintarha. Djurgården '.'. 0. - - - - - -.8 Böle, Kyllikink. 0. Kyllikkig. 0....0.0 - - - - - - 9.0 Pakaa. Backas... - - -,- - - - - -- Z -- Yhteensä. Summa (Total) 0. - 0. -.z - - - -- 9 J 0. Kaikkiaan. Totalsumma (Somme totale) 8. ' 9. 0 9 9.0

Taulu 8. Ruotsinkielisten. kansakoulujen oppilaat ja luokat luku vuosina 9-. Tab. 8. Elever och klasser i de svenska folkskolorna läsaren 9. Eleves et dasses des ecoles primaires suedoises pendant les annees scolaires 9-. K 0 u u h u 0 n e i s t 0 t j a u 0 k a t. S k 0 n 0 ka ero e hkl a s s e r. Ecoles. Tue et n:o.. classes. Nikolaink. 8. Nikolaig. 8.... Ratak. 8. Bang. 8.... Annank. 0. Anneg. 0'.... Porthanink. 8. Porthang. 8.... Topeliusk... T9peliusg..... Toukola. Majstad.... Eläintarha. Djurgä-rden'... Böle. Kyllikink. 0. Kyllikkig. 0.... Yhtec)sä. Summa (Totai) Nikolaink. 8.' Nikolaig. 8.... Ratak. 8. Bang. 8... Annank. 0. Anneg. 0... Porthanink. 8. Porthang. R...... Topcliusk.. Topeliusg.... Toukola. Majstad... Eläintarha. Djurgården... Böle. Kyllikink. 0. Kyllikkig. 0... Yhteensä. Summa (Total) Siitä: - Därav: --; Dont: luokka. klass (classe) V V. V V V 9-. - 'c Luokat. Kasser. Classes,,'. "t"' "d.., >< "d.., g... :.:.: Q."fa: '< =-- Q.SL '<-.!:! S: ff. - S::,! :;!. "... '. "... '.., tl c.j == (JJ c.j ::tyj [. 0 0 =:. 0 ==: ;t '', 'f' 80 0 90 9 0-9 8 0 88 8 - -..,. - ", <:>'" E c: _.» Yläkoulu. Jatkok. t<; ii> Högre skola.» Scole Forts.-sk.-g t: primaire Cours p.;'."...,. <:: s"perieure. compl....- g ä[ c "0-!"" 9-. > Ylä koulu. Jatkok t<; - Högre skola. F kg» cole orts.-s. 'g t'l g primaire Co"rs..,.,...". "supi;'ieure. compl.::! g.. c Luokat. Klasser. ClasseJ ",'. :.t"' "" :j >< "" :j.:t: :+ Q..:+ ';: 'ri Q ':!.cr' <Q ': ;... ' "'t.,.. "'".., Cl :::: Ul.., Cl :::";;;0 n. Ei. ;:.f"?' f' Ul "," <:> E" :! _. <:>: QoE. --c "o :" t<; "" ;.a; ".... '" ;;;... '" ",0 "". Yläkoulu. 9-. Jatkok.. l:ögre skola. F k <:>)> Ecole orts.-s. 'g primaire Cours "",.. Jupe.rieure. colnpl. E... " Luokat. Klasser. ClasseJ!' "d..,,,"0 '< S:.' c.j ;t 0 c.,-'. f ;; >< ::: ",... E' Ul " Koko o p pi a s m ä ä r ä. A n tai ele V e r. E l e V e s. "d Q.g. "....'" ".' " Cl <:> 0 " '"..., ('Q "" 9:... ' :::" [- f... '" : ä c.".- ::... P :;. ".; ;.... Ul "," :s: <:>... '" "" $ 0:.... :;- rn..,,"c e..a" ', -- 8 9 9 - - - 999 - ;; ---.J 8 8 8 8 - :() 9-9 _ 8 00 - - HJ9 99 - - - 9 9 8 0 - - - 08 0 0 9 -. - 88 - - - 8 8 - - -::: 9 0 - - 0 - - - 80 0 - - - -, -, -, -, - -. - - - - --' -":"'- - - - - 9 - - - - - -, - - - - - - 8. - -...,-- - 8 8%0.8. 98.. K 0 ko u 0 k k a m ä ä r ä. A n t a k a s s e r. - Ca s s e s. 8 ---.J 8-- 9 8 : --- -- - 9 = ---.J -0 - "-- --'-...:...0 - - - -- - --=- -9 - -'- - - ) = = = = i, _ - n. - Jl.. : 0 0 0 9 - - - -' - - - - - - - - - - '- - - 9 ) ) ' 9 ), J --- - - l - - ' - - - - - - - - - - - - - -- J- - - = = i ) Bölen koulun ja luokat olivat yhdistetyt yhteen osastoon. - ) Apukoulussa olivat lukuvuonna 9- ja ' luokat yhdistetyt yhteen sekä V ja V luokat yhteen osastoon; lukuvuonna 9- olivat. ja luokat yhdistetyt yhteen osastoon; lukuvuonna 9- olivat ja luokat yhdistetyt yhteen sekä T ja V luokat yhteen osastoon.. ) skolan i Böle voro klasserna " oeh sammanslagna tili en avdelning. - ) hjälpskolan voro läsä-ret 9- klasserna oeh sammanslagna till en oeh klasserna V oeh V till en avdelning; läsä-ret 9- voro klasserna. oeh sammanslagna til en avdelning; läsåret 9- voro klasserna oeh sammanslagna till en oeh klasserna! oeh V tili en avdelning. ) J 0 0 9 9 90

Taulu 9. Oppilaiden vaihtuminen ruotsinkielisissä kansakouluissa lukuvuosina 9-. Tab. 9. Elevomsättningen i de svenska folkskolorna läsåren 9-. Eleves des ecoles primaires suidoises pendant les annees scolaires 9-. Syy u k u k a u s i. - H ö s tt e r m i n e n. K e v ä t u k u k a u s i. - V å r t e r m i n e n. Semestl'e d' automne.. Semestl'e de pl'intemps. "0 Siitä: Siitä: "0 Siitä: 'lo Siitä: r' '" tl g :g Därav: 'lo Därav:, ;:g Därav: Därav: '" 0 ji'== i 0 e ::" " -. 0 <",.. Q..'- l' ::e! -....,,, "m'[ =". i :::; ;: g. " a ;;: ;t ::-.rt \l)...a """'. it;r: ;Se S-.:.g. "., ';t:; "., e Se "., ;:e.:;."."... Q. :> Q.. ""... " o»t'd.,._. '"., "., " "''' "...... "Q. : 'ä " " "" " ;::'"= ;;,,-"e.",'......, : "" "..h "-.., '" :j '"..., """ " S '"...,!" g.,g;.: "'. \;" o l}s<" S g. "" c ;[ o l}s,.. c.,...,.. l}.., Q.,.. o Ecoles. '" " r ;t... ).... ""' " e 0: c ;t... c :' 0: "C'Q. " " : -'" -"e " e -,,- :; C'Q. -"e e : 0'" F..,,; -"" ",.. o:n F..,,; " e ;,t ::,,"'" "'",,: ;;":a '" "' ä...,," ;;:: a...,," ",., ".::.::S,,. c.,... ;: a.,.... Q.. '\l) 'S'iG \l) s ;: S'!=:"?;: -"" " '" " " "" ",,- e:o,,-"' ",0 C'l 'rj "-""" ::S ö ;; t;" =o "''' S :.!'>!:: (' 0 u u t. S kol'o r. 9--:-. J!. Dont: Dont: ;; Dont:. r Dont: r' 'C r' e c., :g,,..., 8.., 8 c "'c'" ;, C "'c"" rd-' "'" e &::;.""e \l); -< _"e.. Q."" *. -""'!'>!:: ia "'''''. e :-. '" " '" Q. = ;!" -" E c.,::s "....-., :; :: ". (;" ""., c Sl::s t'g '" n o-= '",..... ;' ",.. F :.... c c., 0., 0 ;;.: " :+ g;. pi"., 0 :' :+.. :t. :t -t! ' :t... t- :s "., " ;:c._ ":-..". ". '" " i;)...... l' a=.g.?'.,,"... "".: : ;:: 0 9 0 Alakoulu. Lägre skola... { ' 9 9 8 98 0. 99 9 9 Yhteensä. Summa (Total) - 99 0 9 9 9 ' 9 9 9 -. :....' Yläkoulu. Högre skola... { 0 00 ' 9 9 9 9. 9 V 8 9 80 8 8 8 9 V 9 9 0 9 9 9 9 0 9 V 9 09 9 9 9 0 9.08 9 9 9 8 Yhteensä. Summa (Total) - 9 8 9 8 9 80 {vn 9' 8 0 9 9-09 0 89 J atkqkoulu. Fortsättningsskola... V - 0 8 - - 8 Yhteensä. Summa (Total) - 8 9. 8 8 ) - J Apukoulu:' Hjälpskoia... -V 9... -... 9 ' 0. - 9 Kaikki koulut,' Samtliga skolor (Somme totale) -, 8..0, :. ' 9 88* 8 90 80 80 f'..

9--.. '. 9 Alakoulu. Lägre skola... 8 9 9 { 9 9 9 80 80 98 8 8 98 80 8 Yhteensä. Summa (Total) - 9 8 9 9 0 0 r 98 ' 0 0. 8 0 8 8 0 'V S 9B 00 Yläkoulu. Högre skola.... 00.. 0 V 0 8 9 8 ss 99 89 90 0 8S 90 0 88 V 9 8 99 8 8 98 8 8 00 8. 8 99 8 Yhteensä. Summa (Total) - t; 9 0 8 80 0 88 88 8 { V 98 0 9 0 0 98 ' }atkokoulu. Fortsättningsskola -... 9 V '. -.. 0-9 Yhteensä. Summa (Total) -. 8. 0 9-0 ': Apukoulu. Hjälpskolå... -V 8. - 8 9 - Kaikki koulut. Sarntllga skolor (Somme totale) -.mm lml r$ 0 9 8 8 0... 9-; ' r= 8 9, 8 89 { 9 0. Alakoulu.. Lägre skola.. :...,... 0. 9 {. 8 8 8 8 9 8 80. 8 8 Yhteensä. Summa (Total) - 9 0 D 9 9 0 9 '.9 Yläkoulu. Högre skola... ;... {l Yhteensä. Summa (Total) - 0 '9 80 }atkokoulu. Fortsättningsskola... 9 0 'l. 0 8 9 9 0 V 0 0 0 0 ' 08, 8 09 08 V 8 0 8 0 8 0 8 8 8 V 0 0 0 00-8 9 8 8 8 ' fv 9 0 8 0 8. 9 lv 8 -, 8. ' 8 9 8 Yhteensä Summa (Total) - 89 9 9 9-8 9 Apukoulu. Hjälpskola... -V 9-0,'.. Kaikki koulut. Samtllga skolor (Somme tota(e) - 09 8 8f 0 8 8 9 J 9 9ill : ) T,.ad!ctioll des nommes: voi,. pages *-*.

Taulu 0. Ruotsinkielisistä kansakouluista lukuv. 9- eronneet oppilaat sekä.samojen lukuvuosien lopussa jäljellä olevat oppilaat. Tab. 0. Under läsaren 9- avgångna samt vid slutet av sama läsår kvarstaende elever idesvenskafolkskolorna. Jleves sqrtis des ecoles primaires suedoises pendant les annees sr;olaires 9 ainsi qu' eleves restant a l' ecole a la iin des semestres de printemps 9, 9 et 9. Lukuvuoden kuluessa eronneita oppilaita.. Under läsret avgngna elever. Eleves sort's. Lukuvuoder. lopussa jäljellä olevia oppilaita.. Vid läs,hets slut kvarstende elever. Eleves a la in du semestre de printemps. K 0 u u t. S kolot. coles ). 9-. Alakoulu. Lägre skla :... :Ybteensä., Summa (Total) r o :> [!' { t>:; o 8 o "0! -" E..ä ;:.. : pj: c.., ;;.:... ::: :ti.. " :t '" -". ;. <." ",.. 9 0 Sukupuolen mukaan. Efter kön. Pat' sexe. >t <;)F.. <l " Cl 0..! 0 0 0.., 0'..,., "!ö;. o! H 9 0 Eoamisen 80yyn mukaan. Efter orsaken till avgängen. Pat' f"aison de la.sortie. 00 >a:: "'t=e:: a:: ll::::;':> 8..!l.; c c... =' '* 9 t"' <;;-g, g.,," 9., 0 "'.,"" " "= Q ::s ';' Q a c ;J : <:. "':>"'<" ;::"'l"or,, : o..to ;! e... t:,..,. "olit ';"c ;:;::::t:: '" '< e...... ",, "" 0'"..."" (l t"t- Q.c 'Q''D P" p..'ii '::S t"t ;t ::s c.(;;'.. r,q'-'s:: "":::!!l. <:) a,c () p.,ttl - :i" r-+ _. a r\ p.. 'D ;-t" ';" ; 0 = "'"" or... -'" "g g ::!" 8.!= ";;: '" ;:t. :.g J ;;; " :> Q.- ;.S... ::;. ;u: Q..P: r+ ("). a ; 'il ["':> '.:> e -" '" ".. " 0. " '" :g!'pr,?,.. g,,::!. t:s )' _ c.. ::s 'D p:: ;!'J o ::s. =. 0 '8 o.., 8 '" - 0 e. :g ljj::,. =.:.. " : C\.o : : ". a :ti!...!!..."... " < " " a 0 Sukupuolen mukaan. Efter kön. Par sez. TyöntuJoksen mukaan: Efter arbetsresultat. :> D'apres le resultat des o etudes. ;t o:rd -----t---'----=.:--- >00 >t S. ',.. <;) iö' ' " Cl 0.,! 9 >- ';S. 0: 'll "!ö;.." n' 8! ' 9 9: 'l!lö o ';t"' ",-t"' = :;9 :g a :. 0.'Et o =. '<... " tl... -d 0.. ;,:... a,dl ";:t.g ag.,,,:> @Ul :.r:: p;"tl: p;" 0 0..0 Jil" g ;-. '< [:'< s: e ",.":g rd (;'" r.c ri i"... =.: :> f,'l "'" e :;;:: e ':l;:t. pj ",,". 'C'a ::S.a :s... t.,:ö ; ;:J. ae; 8",.. lr o.. :> i> :';-"" Ol ;;;.:...:; ' ; pj::=" e.;;:::::: ",,' : 0.9 0 :> >- or"!l ::l ;: :> t:.g a g 0;;. öl 'CO. ;: :> i> '!" r-;; t; gtn '::g. ;t. s-: dl...:;:; oq =: r'":!: Q.. U:.,'... 9: ri '-:'.. 90 8 9. 8 8. *" Yläkoulu. Högr skola. '.'...... Yhteensä. Summa (Total) V V V 8 9 0 0 ' ', 9 0 08 8 9 9 9 9) 0, 99 09 80 09 9. 9 '8. 9 V'! }atkokoulu. Fotsättningsskola.... { V Yhteensä, Summå (Total) 9 9 i9 09 8 0 09 ' 09. Apukoulu. Hjälpskola... -V Kaikki koulut. Samtliga skolor (Somme totale).l 0 f0f 9 8, - 0 80 0. 0

i: '" ['" 0-. ;,,- 9-. Alakoulu. Lägre skola.:... { i 9 Yhteensä. Summa (T.otal) - 0 0 - - - - - - - 8 9 ' - 9 - ) 8. 98 80-9 S) 0-8 '". " >, '" '"... '0 L :'" Yläkoulu. Högre skola... :... 9 V 0 V V 9 Yhteensä. Summa (Total) - Jatkokoulu. Fortsättningsskola... { V 9 :V Yhteensä. Summa (Total) - 9 8 8 - - - - - 8 - - - - - - - - 8 0-0 0 8 - - 0-88 9-90 0 88-9 - - 8 99 8 9 - - - 9 88 9 00 9-9 - - - - 9 - - 0 9 - Apukoulu. Hjälpskola... -V - Kalk.kl koulut. Samtllga skolor (Somme tot{lle) - 88 9-. Alakoulu. Lägre skola... { 9-8. Yhteensä. Summa (Total) - - - - - n 8-9 0 - - 8 - - 9 9 - ) 0 ' 9 89 8 8 8 9-9 - - 8 8-0 8 9-9 *. 8 - V Yläkoulu. Hägre skola... V 0 V Yhteensä. Summa. (Total). - Jatkokoulu. Fortsättningsskola... { V V Yhteensä. Summa (Total) - Apukoulu. Hjälpskola... -V Kaikki koulut. Samtllga skolor (Somme totale) [ - [. [ 8 0-9 - 0 -.. - - - - 9 - - - - - - [[ [ [ [ [ r 9 9 0 - - 08-8 - 8-8 9 -. 8 9 - _. 9 9. 8 0 8-9 - 8 - - - - - - 8 8 9. 8 - - 0 - - [. 9 [ [ [[ [ 8[ [ 8 9 ) "Näistä ehdollisesti. - D) Näistä poika apukouluun. ) Därav villkorligt. - ) Av dessa gosse tili hjälpskola. 8) Tt"aduction des nommtls: voit" pages *-*. - ) Sortis de l'tlcole Qvec certificat d'tltudes. - ) Passtls dans une classe superieut"e. - 8) Passes condition '" nellement dans une classe superieut"p-. - ) DoubUs la classe sans conditions. "

* Taulu. Ruotsinkielisten k'ansakoulujen opplla'at helmikuun.p:nä.9, 9 ja 9, ryhmitettyinä Tab.. Elever i de svenska folkskolorna den februari 9, 9 och 9, för Eleves des ecoles primaires uedoises au jivrier '9, 9 et 9; repartition par sexe, Oppilaat. - r.., Sukupuolen muk. Äidinkielen mukaan. 0. K 0 u u t.! "!!.[ Efter kön: Efter modersmlu....." Pat" seze. Selon la laugue maternelle. l' 0 ;.:g Skolor. '" < ::!' " ".,,'"'>-l "'(/) '"'(/). g Eloles. a ). :!:;:r t g g _. " "f"') rn... " " ;r :.." ;; Ei n:. lt : a g.. ';"" 0: i"!" " ljt ;;-., c.. 0 '-... : :-' Pl:. :'".,...,., - 9. Alakoulu. Lägre skola { Yläkoulu. Högre skola i 0 -... 0 99 0 8 - Yhteensä, SUlTlma (Total) - 9 0 - f. 9 08. 8 0 \... 9 9 9 0 V 0 9 9 89 - Yhteensä. Summa (Total) - 9 80 8 9 V Jatkokoulu. Fortsättningsskola... 9 - { V 8 -. Apukoulu. Hjälpskola....:....... ::: -V : - : Kaikki koulut. Samtliga skojor (Somme t.?tale) - 88 8 0 Hl 9 9 8 0 Yhteensä. Summa ( Totl) - 0' 8 9 0 0 - V 0 Alakoulu. Lägre skola ; : { Yläkoulu. Högre skola... V 89 0 88 0 V 8 00 8 8 Yhteensä. Summa '(Tolal) - 88 9 9 9 V Jatkokoulu. Fortsättningsskola... 0 0 9 { V J - - 8 0 Apukoulu. Hjälpskola -V 9 -...:.......::. Kaikki koulut. Samtliga skolor (Somme lotale) - 98.. 9. Alakoulu. Lägre skola { Yläkoulu. Högre skola... 8 8 Yhteensä. Summa ( Total) - 9... 0 08 V 8 09 0 0 V 8 V 00 9 8 ;: 90 8 0 Yhteensä. Summa (Tolat) - 8 8 08 0 Jatkokoulu.. Fortsättningsskola... { 'V 8 8 8 - V. 8....:.......::. - 9 Apukoulu. Hjälpskola -V 9 8-80 Kaikki koulut. Samtliga skolor (Somme lolale ) - 9 0 9 9 ) Tt'aduc.tion des nommes: voit' pages. -*. - ) Åutt'BS communes du gouv. de Nyland. - 8) Ault'es communes de

sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja kotipaikan sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan. delade efter kön, modersmål, födelseort och hemort samt föräldrarnas stånd eiler yrke. selon la langue maternelle, le lieu de naissance, le lieu de domicile et la profession des parents. Ele v e r. - E8ves. Syntymäpaikan mukaan. - Efter födelseort. Selon le lie.. de naiss"nce. Kotipaikan mukaan. '- Efter hemort. Selon le lie" de domicile. Vanhempien säädyn tai ammatin mukaan. Efter föräldrarnas stand eiler yrke. Selon " p,.ofession des pa,.ents. 0 0 9 0 9... 9_ 8 9 0 0 0 8 8 0 8 8 9 8 9 0 8 9 90 9 ' 0 0 9 0 9. 9 9 90 8 99 9 8 0 8 8 9 8 8 0 8 0 '88 0 89 8. 8 9 8 0 ' 8 0 0 0 9 9 8 8 80 00 8 9 j 9 0 : = = 0 9 9 8 0 0 9 8 89 9 08 8 0 0 0 99 8 8 9 9 9 9 8 0 0 0 08 9 8 0 0 soi 9 8 8 9 8[' 9 9 8 8 8 9 0 80 9 8 8 0 8 9 = = 8 0 9 9 8 08 90 0 9 0 0 8 8 89 8 98 8 8 9 Finlande. - ') Fonctionnaires et negociahts. - ) Petit-commerfants t employes subalternes.

K 0 u l u t. * Taulu. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat helmikuun Tab:. Elever de svenska folkskolorna den Elcves des ecoles primaires suedoises au r< Oppilaat. jotka olivat täyttäneet - c 0 8 il 9.... vuotta. - Skolor... l C"lc;)"<j "l>-l C"lc;)"<j 'r)>-l C"lc;)"<j >-rj>-l.,.,::! - Ecoles ). "00 "00 ;nff g-: "00 g-: [ w :::r;' t"'l U... () D: _. <:) D: _. <:) _. : f\8: f"j "0: QC. 8:!" :;:.,Ol c,.., 0...!"'. :-t:!"' ".. > :-t Pl: :': ;.!" :-t: 9. Al<ikoulu. Lägre skola... 0 9 { - - 0 0 Yhteensä. Summa (Total) -, - 8 - - --- - 9 0 V Yläkoulu. Högre skola - -... - - - - -- V - - -- - -' - - - V - - - - - - - - - Yhteensä. Summa (Tolal) - - - - - 9 0 ] atkokoulu. Fortsättningsskola... { V V - - - - - - - - - - - - - - - -..::...... - = = - = -- : - Apukoulu. Hjälpskola _ -V Kaikki koulut. - Samtliga skolor (Somme totale) - 9 0 8 9. Alakoulu. Lägre skola... 0 -{ - - 8 9 8 00 Yhteensä. Summa -(Total) - 0 8 - - - 0 8 V - - - - Yläkoulu. Högre skola... - V - - - - - - - V - -, - - - -i - - Yhteensä. Summa (Tolal) - - - 0 ]a;kokoulu. Fortsättningsskola... -' - - { V - - - V - - - = = - = - -...:........ - = - = = = -; Apukoulu. Hjälpskola -V Kaikki koulut. Samtliga skolor (Somme totale) - 0 8 9 9., Alakoulu. Lägre skola... 00 0 8 l - - 0-9 ' Yhteensä. Summa (Total) - 0 0 - - - - V Yläkoulu. Högre skola... - - - - - -,... V - - - - - - - - V - -- - - - - - - Yhteensä. Summa (Total) - - - - - ]atkokoulu. Fortsätiningsskola { V - - -- - - - - -... V - - - - - - - -....:....... - = = = =. Apukoulu. Hjälpskola -V Kaikki koulut. Samtllga skolor (Somme totale) - 0,0 9 ) Tradlction des nommes: voir pages *-*. - -

- päivänä 9, 9 ja 9, ryhmitettyinä iän mukaan.' februari 9, 9 och 9, fördelade efter ålder. jevrier 9, 9 et 9; par age, Elever. vilka fyllt - Eleves ayan! 0 är, - ans accomplis, 'l><"" c;")o'c 'l><"" ' :f. 'l><"" g: Q...... =: ()... : ;! : ' ';i; ; =.:i;'. ö: :::f"'. >':"':g: ; ti "' '" -'\-" U ;;ö: :" ; :" ;": :!... ;--.'. " ' c;")o'c ><"" "00 g: -O: Q su... ; ; 8- 'l><"" c;")o'c 'l c;")o'c.,,><..., ;:.; " 0 0 " Ui en... 0 0 _. "'" CFi g: :::g: ig t;"\';"'o: "''''''- "'",..- ()...!"'. c., 0... ()... lr.'o: c., 0... c., 0,-. :"'?-,:.. ' :-t F ".,,,. :t F: =... F. :" F: - - - - - - - - - -, - - - - - - - - - - - - 9 9 - - - 0 99 9-0 98 ' 8 - - - 0 8 8 8 0 98,8 - --.- - '-, 0 - - - - - -- - - ; : ;,: 8 00 8 8 ' 8,08 = -. _. - - - - - - 0 - --!! - - - - 0 0 _.. - - - - - 8 8' - - = - 9 8 9 0 - ' 'r - 8 8 8 9 - - 9 9 09 9.80 8 "J. 8 = - - - 0 8 - - - - - - -: ',. ' 8 0 ; 0 9 - - - - - - - - - - 9 0, 8 i : : -,- - - - - - - - - 0 9 8, = \ - - - - -- - - '- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -" - - -, - - - - - - - - -' - - - = - - - ;,=, = - - - - -, - =\ - - - - - _. - - - - - - - - - - - - - - - -, - - -- - - - - - - -,- - - - - - - - - - - - : ; = - - - - - - - - - = - - - - -- - - " - - - - - - - 8 0 8 9 - - 9 8S 9 '8._- - - 9 8 9 89. 90 9 9 8 9 - - - - - - - - - - 8 - - - - - - -, - - - - 0 = ' ' : ; 89 9,8 9 0 ' 9 - - - - - - - - - - - -.- - - - - - - = - - - - - - - - - - - - -, - - _. il - - _. - - - - = -- _. ' = '-' -, - -.-

Taulu. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat syyslukukausien 9, 9 ja 9 alussa, ryhmitettyinä kaupunginosittain. Tab.. Elever i de svenska lolkskolorna vid burjan av hustterminerna 9, 9 och 9, Urdelade efter stadsdelar. 'Eleves des leoles primaires suedoises au commencement des semestres d'automne 9, 9 et 9; ripartition par arrondissement. Koulut. S kolo r. Ecoles ). :!...a= :::!.E,.:::: en a:: g ";:,. t:... r'... o: 0 < a::;l e:' Ol e:' - '"... o: : " t:: c td 0;l.c;:;' " r;;- 9 ';.... "O < (D r+ 0: < p.,tl ;a;" V lvi V lv vm X lxi X X X XV XV XX '-l, ;re.;::; :S ' "...?'.. {' L. g. :. g:;. rt :. ;- -t;'. ] J,. " " " l' A utr8s tettitoires appartenant. kaupunginosa. - stadsdelen. - arrondissement. a la ville. 0Ji' g " CJl "?' 9. Alakoulu. Lägre skola... 9 9 Yläkoulu. Högre skola... 8 8 89 8 Jatkokoulu. Fortsättningsskola.. Apukoulu. Hjäipskola.... l' - 0 80 0 0! 9-8 0 8 -, - 8 -, -, 0, - 0 8 0 8 l 0 9 9 8 9 9 * Alakoulu. Lägre skola... Yläkoulu. Högre skola... Jatkokoulu. Fortsättningsskola. Apukoulu. Hjälpskola... 8 8 9. 8 - -, -, 8 0 8 0 8 9 9 0 8 9 0 8 0 8 9 -,- 0 8 " 8 8,. Yhteensä. Summa (Total) 0 00 08 8 08 0 8 0 8 " 8 9. Alakoulu. Lägre skola... 9 Yläkoulu. Högre skola...... 8 9 Jatkokoulu.. Fortsättningkla 9 Apukoulu. Hjälpskola......... 9 0 08 0-0 9-8 ' -- -, 9. -, -, - 0-9 9 9 Yhteensä. Summa (Totai) 9 00 8 9 ' -0 0 0 8 9 8 ) Tradwction des nommes: voir pages.-.

Taulu. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka olivat poissa koulusta, poissaolopäivät sekä poissaolon syy lukuvuosina 9-. Tab.. Elever i de svenska folkskolorna, vilka försummat skolan, frånvarodagar samt orsaken tillfrånvaron läsåren 9-. Absences dans les ecoles primaires suedoises pendant les annees scolaires 9--''; repartition d' apres ta duree et la raison des absences. Kou u t. S kolo r. Ecoles ). Oppilaat, jotka olivat poissa koulusta Päiviä, j aljoin poissaolon aiheutti Elever, vilka försummat skolan Autal dagar, försummade på grund av Eleves ayant ete absents pendant Raiso".,. des absences. Poissaolopäiviä -0-0 -0 - (Jl -,.._. ='" o..;j... 0 c päivää. - dagar. - jo r s. p!jl rc... ".::-:;0 tili '"... ;z: yhteensä. h-lz :... :: ";' "::)-: ;; : Hela antalet för, :=-;:::- '"' ::;'0 C'D ; S.g:g a= :;:();ri summade läsdagar,!:!g.. [.l Total,.. :, ' :: -' "..,.'" g: "--... >-l >-l >-l >-l.., >-l..,..,..., 0 0 0 0 0 0 S: 0:. :,s: ; 0: 0: ; '"' '"' <;'jiii',"' '"' <;'js' -'';; <;'jo;' '"' ;;; <;'j;;' '"' '"' '" "d '< "d '< "d ':;. o' '< "d '< >;:: '< '< --0 '< '"j '< 0 0. 0: '" <;'jiii' '"' ';; <;'j;;' ';; <;'js' ';; <;'jiii' : <;'j;;' UJO<,,'.,,',,'.".,,'.".,,'.".,,'."'".. "..". "..".,,'.".,,'."....,,,;:r. () r. ". 0, 0, 0, 0,.. i;c"l g ; "'::; "C"l "'::; "C"l "C"l. 0 ':: '::.::; :" ':: '::;. o. ;-> ':: :->:,..,..,..,..,..,.. :: n' :: n' ;;. :: n' (i' n' '" n' n' n' KJ KJ '" " 0 0 '" 0 "" '" 0 c '" 0 0 :' '" 0 '" '" o. :' :'..,. :' :' :' :' :' :',...' 9--. Alakoulu. Lägre skola... 8 8 9 000 9 8 98 0 8 Yläkoulu. Högre skola... 8 0 8 90 9 00 9 9 Jatkokoulu. Fortsättnings'ikola. 88-9 - - 8 0-0 9 0 Apukoulu. Hjälpskola... 8 0 8 8-08 Yhteensä. Summa (Total) 89 8 8 9 i 80 80 0 88 0 09 '9 9--. Alakoulu. Lägre skola... 8 99 0 9 Yläkoulu. Högre skola... 9 8 9 0 9 98 8 8 0 8 9 Jtkokoulu. Fortsättningsskola. 8 8-8 - 98 - - 9 08 Apukoulu. Hjälpskola... 8 8 - - 00 99 8 9-8 9 Yhteensä. Summa (Total) 88 89 0 0 9 80 9 9 8 9 0 0 0 &8 09 9-. Alakoulu. Lägre skola... 8 9 9 8 0 0 89 08 8 Yläkoulu. Högre skola... 0 : 9 90 8 09 998 998 99 Jatkokoulu. Fortsättningsskola. 8 8. - 9 0-08 8 0 9 9 Apukoulu. Hjälpskola....- 8 0 - -; - 9 0 9-9. Yhteensä. Summa (Total) 9 0 0 0[0 0 [ [[ 99[ [ 8 [0[8 ) Traduction des nommes: voir pages *-$*.

Taulu. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaiden terveydentila lukuvuosina, 9-. Tab.. Hälsotilltåndet hos elever i de svenska lolkskolorna läsaren 9-. Etat de sante des e/eves des ecoles primaires suedoises pendant les annees scolaires 9-. Ru timiinrakenne j a ra vitsemus- V V V tila sekä sairauden laatu. luokka. luokka. luokka. lnok<a. luokka. luokka. luokka. luokka. luokka. klass. klass. klas. klass. Kroppsbyggnad och närings- klass. klass. klass. klass. klass. classe. classe. classe. 'classe. classe. classe. classe. classe.. classe. tillstånd samt sjukdomsart. : Constitution et etat de nutrition; Tutkitut oppilaat. - Undersökta elever. - Eleves inspecttfs. maladies. Luku. Anta!. 0/ o Anta!. Luku. 0/0 Anta!. LUkU., 0/ o LUkU" jl.nta!. o '/0 Luku. Anta!. 0/ o Luku. Anta!. o /0 Luku. Antal. 0/0 Anta!. Luku. 0/ o Anta!. Luku. % Nombre. N0lbre., Nombre. Nombre. Nambre. Nombr.e. No",bre. Nombre. N0lbre., [ Ruumiinrakenne. - roppsbyggnad. COllstitutioll. Vahva. Staik (Forte)... 8 9. 00 8.s..8 8. 9.9 l..8 098. Kohtalainen. Medelniåttig (Mediocre) 0.8 8. 0 '.8. 9. 8... 0. Heikko. Dålig (Faible)... 9..., 9. 9.8..& '9 9..8 Yhteensä. Summa (Total) 00.0 08 00.0 00.0 89 00.0 00.0 9 00.0 8000.0 00.0. 00.0 Ravltsemstila. - N ärlngstlllstånd. Etat de nutrition. Hyvä. Gott (E8ves tres b.ien nourris) 0.s 0. 8 8. 8. 0. 0.8.9 0.. Kohtalainen. Medlmåttigt (M idiocre ) 9 9. 0.8 8 i. 9 9 9.8 8.8 9.s 0. 0.. Huono. Dåligt (Elev8s mal noul''is)... - - - - - -..0 0.8 - -.8. :9' Yhteensä. Summa (Total) 00.0 08 00.0 00.0 99 00.0 00.0 9 00.0 80 00.0 :l 00.0 00.0 i 9- ). 9-. 9- S). Todetut häiriöt. - Konstaterade anomalier. Anomalies,.constaties chez des' eleves. Turvonneita kaularauhasia. Svullna balskörtlar (Glandes de la (Jorge enjltfes). 99. 9. 90 0...0 8..9 0.8 0.8 Vähäverisyyttä. Blod.brist ( A nemie )... 0 8.. 8. 0. 8 0... 8 0.0.0.0 Kieroselkä. Ryggradskrökning (Scoliose)..0. 0. 8... 0 9..0 ) Lukuvuodeitä 9- puuttuu tietoja Ratakadun kansakoulusta, jossa Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto huolehti terveydenhoidosta. - ll) Vuonna 9- on jossain määrin erilaisia periaatteita tarkastuksissa sovellettu; ks. tekstios. ) För läsåret 9- saknas uppgifter från folkskolan vid Bangatan, där General Mannerheim" barnskyddsförbund handbade hälsovården. - ) Läsåret 9- ha vid läkarundersökningarna i någon mån ändrade principer gjort sig gällande; se textavd.. M u i s t.: Tässä taulussa esitetään ainoastaan alakoulussa, luokalla, ja yläkoulussa, ja V- luokalla, toimitettujen, säännöllisten lääkärintarkastusten tulokset; ks. myös tekstios. An m.: Ur denna tabell framgå endast resultaten av de regelbundet verkställda läkarundersökningarna i lägre skolan, klass, och högre skolan; klass ocb V; se ä ven texta vd.

* Taulu. Kaupungin lahjoitusrahastot kansakoulutarkoituksiin vuosina 9, 9 ja 9. Tab.. Stadens donationsfonder för folkskoländamål Aren 9, 9 och 9. Les fonds legues a la ville au benefice des koles primaires en 9, 9 et.9. Pääoma /. Kapitalbelopp / (Monlanl des capitaux..).... 9. 9. 9. Markkaa ja penniä. - Mark och penni. Marcs ei penni.: 89 8 880 9 K 0 r 0 i s t asu 0 r i t e t t iin: - A v r ä n tor n a u t b eta a des: Renles distributfes: Kaupunginkassaan. Tili stadskassan... 09 89 08 9 9 Kansakouluille. Till folkskolorna... Koulupuutarhoille. För skolträdgårdar.... Kansakoulujen taloudenhoitajille varattomien oppilaiden vaatetukseen. At folkskolekonomerna till beklädnad åt medellösa elever...:.... Sörnäsin kansakoulun johtokunnalle. Till bestyrelsen för Sörnäs folkskola Helsingin kansakoulujen opettaja- ja opettajataryhdistykselle. At Helsingfors 0 00-0 0 9 9 99-8.9 9 0 0 0 8 0 folkskolors lärar- och lärarinneförening... Varattomain kansakoululasten ravitsemiseksi. För bespisande av medel- 8 0 800 0 lösa folkskolelever... Kesäsiirtolain kustantamiseksi kansakoulunoppilaille. För bekostande av 0 9 '8 0 sommarkolonier åt folkskolelever... Apurahoina.. stipendier.... 0 8 9 00 9 9 '0 0 0 Säästöpankkitalletuksiksi apurahoina kansakoulunoppilaille. sparbanksinsättningar tili stipendier åt folkskolelever.... 0 9 9 0 Myötäjäisinä. Hemgiftsbelopp.... 00-00 - 00 - Myötäjäiskirjojen korkoja. Räntor å hemgiftsbrev...:... 8 8 0 Palvelijatar V. Villbergille. At tjänarinnan V_. _V...:;il_b.;..e;..rg_.;.;..;.:..;.;...;.;..;.;..;.:....;.;...;.;...;. ;.;..;.:....;.;...;. ---::.::...=+ 8 ---::.::...+-=- 9 - +-_ - Yhteensä: Summa (Total) 889 8 990 998 Taulu. Ammattiopetuksen kustannukset vuosina 9, 9 ja 9... Tab.. utgifterna för yrkesundervisningen åren 9, 9 och 9. Depenses pour les ecoles professionneues en 9, 9 et 9. Ammattiopetuslaitosten johtokunta ). Direktionen ) för yrkesundervisningsanstalterna (Conseir d' administration des tfcoles professionnclles)... Valmistava poikain ammattikoulu. Förberedal)de yrkesskolan för gossar. (Ecole prtfparatoire professionnelle de garyons) Palkat ja palkkiot. Avlöningar och arvoden (Tmitemenls).... Vuokra. Hyra (Lbyer)...;.... Kalusto y.m.. nventarier p.m. (A'icles d'invenlaires).... Muut. Ovriga (Autres)...,.... 9. 9. 9. Markkaa Ja penniä. - Mark och penni. M al'cs ei penni. 098 0 900-800 98 9 0 0 8 09 8 9800-00 0 888 98 8 89 --------------------+----- Yhteensä. Summa (Total) 08 89 0 Valmistava tyttöjen ammattikoulu. Förberedande yrkesskolan för flickor. (Ecole pl'tfparatoil'e professionnelle de ieunes filles) Palkat ja palkkiot. Avlöningar och arvoden (Tmitements)... 9-8 - Elatus. Kost (N ourriture)... 9880 0 8889 08 980 9 Vuokra. Hyra (Loyel').... 000-0000 - 0000 - Kalustoy.m. nventarier m.m. (A'ticles d'inventail'es).... 880 89 08 8 9 Muut. Ovriga (A utres)..._._.._.._.._._.._.._.._.._._.._.._.._._.._.._.._.._.._.._.._...,+_--..::...:...:..:..-.::..)..---=:...::.::.::...j..::.=+---=-=:.::...:.. 0 9 8 Yhteensä. Summa (Total) 08 8 0 800 0 Taideteollisuuskoulu. Centralskolan för konstflit (Ecole centl'ale des al'ts ei mtftiers).... Yleinen ammattilaiskoulu. Allmänna yrkesskolan (Ecole d'app'entis).... Kirjapainokoulu. Boktryckeriskolan (Ecole de iypogl'aphie).:.:.... 00-9 - 8 -.0 0 0800 9 98 8 0 0 8 80 Kaikkiaan. Totalsumma (Somme lo/ale). 09 0 90 8 0 ) Vuosina 9 ja 9 keskusjohtokunta. - ) Aren 9 och 9 centraldirektionen.

* Taulu 8. Kansakoulujen menot ka Tab. 8. Folkskolornas utgifter Depenses des ecoles primai- 9. Men 0 e r ä t. U t g i f t s P 0 s t e r. Depenses. Suomenkieliset Ruotsinkieliset kansakoulut. kansakoulut. De finska folk De svenska folk skolorna. skolorna. Ecoles fjnnoises. Ecoles suedoises. Yhteensä. Summa. Tola/. Markkaa Palkat ja palkkiot. Avlöningar och arvoden (Traitements)... Yleisen ammattilaisli:oulun kansakoululuokka. Folkskolklassen vid allmänna yrkesskolan (Ecole primaire a l'ecole d' apprentis).... Kalusto ja opetusvälineet. nventarier och undervisningsmaterial (A r- ticles d' inventaires et materiel d' enseignement)... Koulutarvikkeet. Skolmaterial (Materiaux d' ecole. pour les eleves)... Vuokrat. Hyror (Loyel')... Lämpö ja valaistus. Värme och belysning (Chaujjage et eclairage)..... Puhtaanapito, siivous ja vedenkulutus. Renhållning, städning och vattenförbrukning (N eltoyage et consommation de l' eau)... Koulutalojen korjaus ja ylläpito. Reparation och underh(l.ll av skolgårdarna (Reparation des baliments scolaires et des salles d' ecole)... Vaatetusapu oppilaille. Beklädnadshjälp åt elever (VlJtement).... Oppilaiden rllokinta. Bespisning av elever (Nout'l'iture)... Oppilaiden raitiotie- y.m. ajomaksut.. Spårvägs- O.a. forlega åt elever ( Billets de tram pour les eleves).... Tarverahat. Expenser (Faux-frais)... Opettajiston opastuskurssit. nstruktionskurser. för lärarpersonalen (Cours d'instruction pour le corps enseignant)..... Kaisaniemen uuden koulutalon kalustaminen. nventarier tili den nya folkskolan i Kaisaniemi (Articles d'inventail'e d'une ecole tlouvelle) Opettajakirjasto. Lärarbiblioteket (La bibliotheque des instituteul's) Oppilaiden kesävirkistys. Elevernas sommarrekreation (Recl'eation des eleves)... Määräraha urheilutarkoituksiin. Anslag för idrottsändamål (Sport des elbves)... Oppilaiden hampaiden, silmäin- ja korvainhoito. Elevernas tand-, ögonoch öronvård (Visifes aux policliniqes)... Määräraha koulupuutarhoja varten. Anslag för skolträdgårrlar (COUl'S de ial'dinage)... Avustusta pikkukoulun opettajaseminaarille. Anslag åt småskolärarseminarium (Subvention a l' ecole normale enfantine)... Muille kunnille maksetut koulumaksut. Til andra komuner erlagda skolavgifter (ndemnites payees aux communes etrangeres).... Avustus koulukokousta varten. Understöd för ett skolmöte (Subven- 98 0 90 0 )8 80 - - 99-99 - 8 89 08 8 0 9 9 08 SO - 000-80 - 0980 8 98 9 9 8. 8 898 9 80' 09-0 89 0 8 0 9 888 000-00 - 00. - 9 - - 9.. 00 -. 000-09 0 8 0 8-08 - - - - - -. 0 80 0000-0000 - 0-8 tion au congres d'instituteurs)... _,,_,,_._,,_._,,_,,_._,,_._,,_.:-.-..-.-..-..-.-..-.-..-..-.-..-.-..-..-------+-;---'""'"-+;\_----+ Yhteensä. Summa (Total) 8 098 98 9 ) Tähän sisältyvät kahden voimistelunneuvojan palkat, yhteensä Smk. 9: - vuonna 9; Smk. 9: - vuonna 9 ja Smk. : - vuonna 9, jotka ovat suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen yhteiset menot.

* lenterivuosina 9, 9 ja 9. kalenderåren 9, 9 och 9. res en 9, 9 et 9. 9. 9. Suomenkieliset Ruotsinkieliset kansakoulut. kansakoulut. De finska folk ' skolorna. De svenska folk- skolorna. tcoles finnoises. tcoles suedoises. Suomenkieliset Yhteensä. kansakoul ut. Summa. De finska folk skolorna. Total. coles finnol:ses. Ruotsinkieliset kansakoulut. De svenska folkskolorna. tcoles sll/idoises. Yhteensä. Summa. Total, j a p e n n i ä. - M a r k o c h p e n n L - Maf'cs et penni. 909 - ) 9 ' 90 - - 88-88 - - - 0 8 9 0 0 9 9 9 990 ' 8 9 9 8 9 08900-0900 - 8800-00 - 88 08 8889 89 0 99 0 90 0 0 99. 8888 80 9 8 ' 09 0 0 9 8 88-0 8 ' 90 8-8 - - 00 0' 8 0 880 0 908 0 00-0 - S00-98 - - - - - - - -. 00-000 - 8 9 8 00-8000 - S0 S0 8000-000 - 000 - SO 000-0000 -. -,- 8, 9 '- - 0000-0000 - - - 8. 0000-08. 8 8 0 0 8 9 i 9, 009 0 ) 00, 80-80 - 09 9 8 8, 99,090 - i 90-0 80 9 '0 990 0. 89 99 0 000 8 89-98 0 0 S0 9 00 98 - - - - 00-98 8 8 000-8000 -.. 9 99 00-00 - 8 9 909 so ) Häri ingå för år 9 Fmk 9:,-, för år 9 Fmk 9: - och för år 9 Fmk : -, utgörande avlöning för två gymnastikinspektörer, gemensamma för de finska och svenska folkskolorna,

* Taulu 9. Valmistavien ammattikou Tab. 9. Elever i förberedande Eleves des ecoles preparatoires pro/ession- K 0 u l u t j a l u k u y u 0 s i. S kolo r 0 C h l ä s å r. Ecols et annee' scolaire. Valmistava poikain ammattikoulu. Förberedande yrkesskolan för gossar. Ecole prepai-atoire professionnelle de garfons. Suomenkielinen osasto. Ruotsinkielinen osasto. 9-. Finska avdelningen (Section jinnoise)... Svenska avdelningen (Section suedoise) 0 0 Yhteensä. Summa (Total) \. 0 0 9 8 Suomenkielinen osasto. Fins':ingen (Section finnoise)... 0 8 Ruotsinkielinen osasto. Svenska avdelningen (Section suedoise)... ---------------+----+----+------------- Yhteensä. Summa {TotalJJ.9 9-. Suomenkielinen osasto. Finska avdelningen (Section jinnoise)... Ruotsinkielinen osasto. Svenska avdelningen (Section suedoise)... -------------- Yhteensä. Summa (Total) 00 9 9 88 9 Valmistava tyttöjen ammattikoulu. Förberedande yrkesskolan för. fckor. Ecole preparatoire projessionnelle de jeunes jilles. Suomenkielinen OS<isto. Ruotsinkielinen osasto. Suomenkielinen osasto. Ruotsinkielinen osastq. 9-. Finska avdelningen (Section jinnoise)... Svenska a vdelningen ( Section suedoise) Yhteensä. Summa (Total) W-. Finska 'avdelriingen (Section finnoise)... Svenska a vdelningen (Section suedoise)... Yhteensä. Summa (Total) 8.. 9. (J W-. Suomenkielinen osasto. Finska avdelningen (Section jinnoise)... 8. Ruotsinkielinen osasto. Svenska avdelningen (Section suedoise)... 0 ---------------+------+------+----------------- Yhteensä. Summa (Total) 9 9 9-9- 9- Molemmat ammattikoulut. BAda yrkesskolorna. Les deux ecoles projessionnelles: ) Tähän sisältyy muutamia oppilaita, jotka myöskin olivat läpikäyneet kansakoulun jatkokoulun. - ) Vuonna 9 oli ruotsinkielinen oppilas ennen kouluun tuloaan saanut ammattiopetusta. 8 0.l 08 0 8 0

;:t,..,. _. * lujen oppilaat lukuvuosina 9-. yrkesskolorna läsåren 9-. neues pendant les annees scolaires 9-. Oppilaat helmikuun p:nä. - Elever den... ::t: ::t: l>lo t;s): "...... " 0'" O Ul C C > > " '".... " " El" i;! "''''''' 0:"0 g.s:: g.s:: 0 t., ::-;"... 0.".?- '- El...",,... ::;:):;'" iil g Pl g' :E :-" VJ. lj....,.g."..". 0..,::rs:.. P' r.; ::X"',. :::,.,. i ;l :c.: ' " 0..... 0... Q" ::t: " ::t: " El ". P;'" ". ES i 8. g... ;!: c.., fu: -U: ". PJ:«0,< "..., i;! " lz ". ". ;;::::t a..!",.. P"......!"... t-< -<.!"!" i' :' ;;: S-; t-< "... ". 0>... f e b r u ari...:- Eleves au!evyier. Vanhempien säädyn tai ammatin mukaan. Oppilaiden ikä. i>'i 0 Efter föräldrarnas ständ Eleveinas älder.... 0 eller yrke. A Age des /e'jes. 0 Profession des parenti.." :. :i'." >-c.. V uosiosastoj en Syntymäpai- Kotipaikan Äidinkielen Esitietojen mukaan. kan mukaan. mukaan. mukaan. mukaan. Efter ärs- Efter födelse- Efter hemort. Efter moders- Efter förkun kurser.. arto mä!. skaper. Lic' de Par casse. Li.., de domicile. Langue Etudes preli- Jaissance. maternelle. minaires...,e- '>l.,.<:..,.:: El (U... Q (U:. g,j. ;..:<..., s:: i>'i -»: s::., å 9 g :i"!!.e. '< 0'.. Q" :.. " _. " r... '". _..., ;; i!! a : ;;:: ;! :,;:::g. ;n. $;"ri' :....;:: f;; a ;; ""... -Ul : g- =.g.. :;:"; n ;: ' f:. "'" :...,. :! 8 :::-g.. s:: s:: ".. ;tf! ",,::rl. > '". s:: "r:r s..., n f\ '0: s:: c:r. S " ;:; p.::;:!. ::: e>. O. ;;";;;S::. " g... gs'p:;' " " "!' El :> å : \",d: ""e>.... =::... "".. 9 8 9 99 0-0 0, 8-8 8 8: 0 0 0 89 0 8 0-0 - 9 8 0-9 8 9 JO 0 9 80 8-9 9-9- 9 0 9 8,. 0. 9. 89.0 0,. 9 0. 9 00. 9. 9. 8,9 8 0 - - 0 0 9-9 0 9 8 9 8 8 09 -. - 9 - ) - 90-8 8 8 ] - ]. 0 9 8-9 - 0 8. - 8 9. - 0 9. 9. 0 0. 0. 0 9., 9 0. 0 0. 8 8 0 0 9 9 0 08 80 9 8 0,9 8 in 0 9. 89 0,0. 9 9 0. ) Häri ingår ett mindre antal elever, som' dessutom genomgått folkskolans fortsättrungsklass. - 8) Ar 9 hade svensk elev före sitt inträde i skolan i\tnjlltit yrkesundervisning.

Taulu 0. Eri opetusaineiden vkkotuntien luku ammattiopetuslaitoksissa' lukuvuonna 9-. Tab. 0. Antalet veckotlmmar. ollka undervlsnlngsämnen yrkesundervisningsanstalterna. läsåret 9-. Programme des'ecoles professionnelles pendant l'annee scolaire 9-; heures par semaine. o p etu! a i'n e. L ä '0 ä m n e. Matieres d'enseignement. Valmistava Valmistava Yleinen ammattilaiskoulu. Kirjapainokoulu. poikain am- tyttöjen am mattikoulu. mattikoulu. Förberedande Förberedande Allmänna yrkesskolan. Boktryekeriskolan. yrkesskolan yrkesskolan Scola d' apprentis. Scole de typographie. för gossar. för fickor. Scole prepara- Ecol. prepara- ------,,----------------;;------- toire p,ofession-ltoir. protession. Mp. _ Mk. Np. _ Kvk. Latojien Painajien. nelle d. gar nelle de je... ies För sättare. För tryekare..,ons. tilles. Masc. Fem. De composite.. rs. De press;ers. Luo k k a. - K a s s. - Ctasse.! Äidinkieli. Modin-små.let (Langue maternelle)... Kansalaistieto. Medborgarkunskap (Connaissances civiques)... Ammattitalous. Yrkesekonomi (Eco-' nomie professionnelle)... Ammattilaskento. Yrkesräkning ( M athbmati ques de mefier)... Laskento. Räkning (A rithmeti que) Ammattioppi. Yrkeslära (nstruction proj.essionnelle)... Ammattipiirustus. Yrkesritning (Dessin pro/essionnel)... Ammattihygieni. Yrkeshy'gien (Hygiene ouvriere)...:... Työpajatyö. Verkstadsarbete (Travaux d' atelier)... Kirjanpito. Bokföring (Tenue de livres)...:... Historia Historia (Histo jre)... Piirustus. :;reckning (Dessin)... Terveysoppi. Hälsolära. (Hygiene) Ammattilainsäädäntö. Yrkeslagstiftniig (Legislation ouvriere).. Liinavaateompelu, pukuompelu tai ruuanlaitto. Linnesömnad, klädsöm elle' matagning (Ling.erie, con/eet.ion de vetement ou menage) Tariffilaskento. Tariffräkning (Caleul)... Teor. typografia ja ammattihistoria. Teor. typografi och yrkeshitoria (Typographie, thborie et histoire) Latominen. Sättning (Composition) Painaminen. Tryckning ( mpression)... Koneoppi. Maskinlära ( M ecanique de machines)... Tyylioppi. Stillära (ThBorie de la eomposition).,.... Tekstaus. Textning (Calligraphie) Toinen kotim. kieli. Det andra inhemska språ.ket (L'autre langue nationale)... Yhtneesä. Summa (Total) -'. - v =' ' '), ln, 8 - - -- - ). tuntia suomenkielisellä, tuntia ruotsinkielisellä osastolla. - ) Kunkin ammattiosaston ammattiopetusaineiden viikkotuntien kokonaisluku; ks. tekstios. ) timmar å. den finska och timrnar å. den svenska avdelningen. - D) Totalantalet veckotirnrnar i resp. yrkesavdelnings fackämnese textavd. 8 9 8 8 9

Taulu. Yleisen ammattilaiskoulun oppilaat lukuvuosina 9-. Tab.. Elever i allmänna yrkesskolan läsåren 9-. Eleves de l'ecole d'apprentis pendant les annees scolaires 9-. L \l k u v u ei s ja '0 sas t o. L ä s å r 0 C h a v del n i n g. Annle scolaire et section. )0,.. o o o '0 'E. 8 Q _ Q): OJ: : ". " l'..... - :- " t!. ;i " :: or c." "0 lllo ::; t ""t-... c... C"D...... '" S. "g :s S :!. a,.. ", " U> ';;' c ;t..,. =. [.::;.' : :: U> t;h _. ';" :: 0 l a ",.."... -,.. o " ;;.: oq ::s!'" g. f: >< ;; " '" o "0 'E. i;"...,. Pl :- " rn c " t!. < ":-0 Oppilaat helmikuun p:nä. Elever den februari. -,tleves au fllvrier. V uosiosastoj en mukaan. Efter Arskurser. Par c/asse.... c- o...,.. '.,....!""... C- o,.,....,.,. t.i ::: [ '" Syntymäpaikan mukaan. Efter födelseort. Li... de naissance. t::. ' P.., Ö' > i.a:: ;Jg :::...,. "0,.,. "8" 8 c" t:: " u;- ',,- ". :-0. Kotipaikan mukaan. Efter hem.ort. Lie" de domicile. t:: '?- t:: '..!" >. ; :::r" "0,.,. "8 c a,,- "". Esitietojen mukaan. Efter förkunskaper. Etudes prtiliminaires. Oppilaiden ikä. Elevernas Ader. Aue des eleves. 'E i;'!!l' t:: C")..,, (DOJ =:o:o o p;o; a-g --0 - S,.!:: OJ ro tf '" OJ:- ;Ö'gSC,.g ;r,g a. :t._:..'c H-------- "'.::S ' ä. : ;.g ;' g: ;.:g: ". C"D vuotta. - år. J ri::! ;: g a.... an.s. 9-. Suomenk. os. Finska avd. (Section finnoise) Miehiä_ Män (Masc.).:...,... Naisia. Kvinnor (Fllm.).... RU:otsink. os. Svenska avd. (Section sue.doise) Miehiä. Män (Masc.)... _... Naisia. Kvinnor (Fllm.)... Yhteensä. Summa (Total) 8 9 '0 8 0 8 8 0 0 8 8 9 8 0 9 8 0 8 "" "-l 9-. Suomenk. os. Finska avd. (Section finnoise) Miehiä. Män (Masc.)... _. Naisia. Kvinnor (Fllm.).... Ruotsink. 08. Svenska avd. (Section sulldoise) Miehiä. Män (Masc.)..... Naisia. Kvinnor (Fllm.)..... Yhteensä. Summa (Total) 0 8 0 0 9 0 0 90 0 0 0. 98 0 0 00 8 9-. Suomenk. os. Finska avd. (Section.linnoise) Miehiä. Män (Masc.)... 0 Naisia. Kvinnor (Fem.)... Ruotsink. os. Svenska avd. (Section sulldoise) Miehiä. Män (Masc.)...,... Naisia. Kvinnor (Fllm.)... 0 Yhteensä. Summa (Total)... 8jj 9 9, /... 8ili., Sj 0 0 0 9. / 9 8 9 9 8. i 9. 8

9 8* Taulu. - Kirjapaiiiokoulun o'ppilaat lukuvuosina 9-. Tab.. Elever i boktryckeriskolan läsåren 9-. Eleves de l'ecole ddypographie pendant les annees scola'ires 9-. Latojien osasto. Painajien osasto.. Avdelningen för sättare. AvdeJningen för tryckare. DitJision des composite",.s. Di'vision de.s pressiers. Luku.vuosi ja osa: s t o. o p pi a a t. - Ele v e r. - E v e s. '" <>>- ; ;lg." " _. L ä s ä r 0 C h' a v del n i n g. Luokittain. Sukup. muk. Luokittain. Sukup. muk. Cii Efter klasser. Efter kön. ' >< Efter klasser. Efter kön..<: -ss- Par clil:ssc. Par scxe...,cn". Par c/asse. Par sexe...,cn". c A nnee scolai'8 et section. <>S:; i;? Ol'... MP' Nl'. -. "., " Ml'. Mk. Kvk.. F: / Np. p': Mk. Kvk. Masc. Fm. / Masc. Fom.. <> " 9--... Suomenk. osasto. Finskaavd. (Section finnoise)... 8 0 9 ' - Ruotsink. osasto. Svenska avd. (Section sut!doise)... - - - - - Yhteensä. Summa (To/al) 8 8 9-8 9-. Suomenlr. osasto. Finska avd. (Sec- /ion finnoise)... 8 8 0 =/ 0 8 Ruotsink. osasto. Svenska avd. (Section suedoise)... 8-9 Yhteensä. Summa, (To/al) 9 8 80 0 9-0 9-. Suomenk. osasto. Finskaavd. (Section finnoise)... 9 8 0-8 Ruotsink. osasto. Svenska avd. (Section suedoise)... 8 0 8, 9 -. - 9 Yhteensä. Summa (To/alrl 0 0 8 0 9! - 0 Taulu. Työväenopiston opistolaiset lukuvuosina 9-, ryhmitettyinä työpäivän pituuden mukaan. heidän ammatissaan. Tab.. Elever vld arbetarlnstitutet läsåren 9-, fördelade efter arbetsdagens längd i deras resp., yrken.. Eleves de l' institut ouvrier pendant les annees scolaires '9-;. repartition' d' apres les heures de travail dans leur prolession. Työpäivän pituus. 9-. 9-. 9-. Lukukausi: - Termin. - Semestre Arbetsdagens.längd. 'Syys- - Höst Kevät- Vir- Syys- - Höst Kevät- - V:ir- Syys- - Höst- Kevät- - Vird'automne. de printemps. d'autom,,. de printemps. d'automne. de printemps. Heul'es de tl'avail des euves dans leul' profesion. Mp. Nl'. Mp. Np. Ml'. Np. Mp. / Np'. Mp. Nl'. Mp. / Np.. Mk. Kvk. Mk. Kvk. Mk. Kvk. Mk. Kvk. Mk. Kvk. Mk. Kvk. Masc. '''m. Masc. Fem.. Masc. Ebn. Masc. Fm. Mas,C. Fem. Masc. F... Suomenkielinen osasto. Finska avdelningen. Section finnoise. -8 tuntia. timmar (heures).. 9 0 8 8 0 8 9 ' 99 ll 8-'0 t»».. 8 9 998 908 8 9 8 89 0-» 0».. 9 9 0 80 Epämääräinen. Obestämd ( nde/el'minees)... 90 0/ 89 9 90 9 Yhteensä. Summa (Total) 8 9 9 09: 0 8 009 00 890 Ruotsinkielinen osasto. Svenska avdelningen. Section suedoise. -8 tuntia. timmar (heures).. 0 - ' 00 88 8 09 8 9 8-0» t.. 8 ' 9 89 8 0 ' 9 * 0 8 0 Epämääräinen. Obestämd ( ndetel'minees)... 0 9 lmoittamaton. Ouppgiven ( nconnues.)... 8 0 8 8 8 Yhteensä. Summa (Total) 0 8 8 0 99 9 0-»»»..,j

Tauhl. Työväenopiston' eri opintopiirien opistolaisryhmät lukuvuosina 9-. Tab.. Antalet elevgrupper vid de olika elementarkurserna vid arbetarinstitutet läsåren '9-. Nombre des cours speciaux de l'institut ouvrier pendant les annees scolaires 9-. Opin!opiiri. 9-. 9-. 9-. Lukukat'lsi. Termin. - Semestre... ":: " ":: ".. ":: "".. "".. "" e m e n t a r k u r s. "'" "'" "'" "Ul "Ul "Ul <:"o'::l ;': o:"'d ;. cs 0:'< ;';;:: Caurs speciaux. Suomenkielinen osasto. Flnska avdelnlngen. Sectian finnaise. : : f:n - ;i"'''' ;i..... :t"...' ::'" :t.".. ;? ;s,'.'!'!'!' ""., "" Ainekirjoitus. Ämneskrivning. (Campasitian ecrite).... Oikeirikirjoitus ja alkeellinen ainekirjoitus. Rättskrivning oeh förberedande ämneskrivning (Exercices ecrits)...;... :. Suomenkielen kielioppi. Finska språkets grammatik (Grammaire de la langue jinnaise)... Käsialanharjoitus. Välskrivning (Calligräphie)... Lausunta ja näyttämöpiiri. Välläsning oeh dramatiska övningar (Lecture a haute vaix et exercices dramati ques)...'.'... Laskento. Räkning (A rithtneti ques)..... 8 8 8 8 Algebra. Algebra (Agebre)... ' Mittausoppi. Geometri (Geametrie)...:.....'..... Kirjanpito. Bokföring (Tenue de livres)... :... Piirustus ja tekstaus. Teekning oeh textning (Dessin).... Laulu. Sång (Chant)...:... Musiikkioppi ja laulu. Musiklära oeh sång (Leyans de musique)... :... } - Ruotsinkieli. Svenska (Suedais).... 0. 0 8 8 9. 9 Saksankieli. Tyska (Allemand)... :.... Engla.nninkieli. Engelska (A nqlais)... 9 9 9 9 Esperanto... Terveysoppi. Hälsovård (HygiBne).... ) ) ) ) ) ) Pikakirjoitus. Stenografi (Stenagraphie)... Fysiikka. Fysik (Physi que)...'... ) ). ) ) ) ) Filosofia. Filosofi (Philasaphie).:..... Kunnallistieto. Kommunalkunskap (Cannaissances cammunales)... ) ) Käsityö. Handarbete (Travail manuel)..... Kansakoulupiiri. Folkskolkursen (Caurs de l'ecale primaire).... --------------------------- Yhteensä. Summa (Tata ) 9 Ruotsinkielinen osasto. Svenska avdelnlngen. Sectian sueda ise. RuotSinkieli. Svenska (Suedais)... Suomenkieli. Finska ( Finnais)...,- Saksankieli. Tyska (Allemand)... Englanninkieli. Engelska (Anglais)... Kirjanpito. Bokföring (Tenue de livres)... Lausunta ). Välläsning ) (Lecture a haute vaix)... Pikakirjoitus. Stenografi ( Stenagraphie )...,..'... Laulu. Sång rchant)... Yhteensä. Summa (Tata ) Molemmat osastot. SAda avdelnlngarna (Les deux sectians)..../ 88 : 89. 90 8 / 89 ) Optusta annettiin luentosarjoina erikoisesti' ilmoittautuneille oppilaille. - ) Lukuvuonna 9-- myöskin dramaattisiaharjoituksia.. ) Undervisning meddelades i form av en serie föreläsningar för särskilt anmälda elever. - ) Läsåret 9-- även dramatiska övningar. M u i s t.: Ks. alav. siv. *. A n m.: Se noten sido *. Opetuslaitakset. Undervisningsväsen 9-. * i ""

Taulu. Työväenopistoon opistolaisiksi ilmoittautuneet lukuvuosina 9-, ryhmitettyinä sukupuolen, iän, syntymäpaikan ja esitietojen mukaan. Tab.. A. arbetarinstitutet.. anmalda elever läsåren 9-, fördelade efter kön, ålder, födelseort och förkunskaper.,. Eleves de tinstitut ouvrier pendant les annees scolaires 9---'-. '-l..,. Opistolaiset. -' Eleverna. -..Eleves. ll llo S...."." 8 Sukupuolen än mukaan.. kyntymakpa,. Esitietojen mukaan.. 0 PJ. mukaan an mu aan. "O 0 Ef k.: Efter ålder. Efter födels!,,; Efter förkunskaper. ji"'c c..,!!..'9. ter on... ort. - Selon, ',' "D' g: Par sexe. Par age. le lieu natal. D apres les etudes 'prelsmulau'es.. ffa;. -,--.---:--=,,=----,---..,----,-- L k.....,,. "co <:>...".., U UVUOSlja osasto. "[9.".;;9. ll s:: >-' :;O C;>,j c ::... :; Z')oooo t--:) L-i!!.. ä c <C' E.. ::CO A L h dl' :t "' c "'!;;l T "'-.,J::a.:: tn c:s c... -......, cn n 'ei äs"r oc' av e nlng. "-"",..,,'" e., "", -, """ 0 ;; S' ; ;; = [!G ",!,,",,-,"E. ; ;:l ;t c.. (i., a,.. B C.') C): ';"" Q,. Ca ;.;-':-;"'...,..', a... :.. ::z: e:'?': 0;. t-.:) '. """ C):-"" ""'" Q c:s ;! :s co:. 0.. _. _ r+ 0. S Annee scolatre et secton. _=-" : C) p':.,.., 00 --L,.f:t. 0 g et e Ul 8 ';!. oq.. -:E.. g S t:) 0: C ::::!:.;!..', C)? - C)? & E.. a.. r"'" :t Ei",toot ;i " : ;! ; > = -t: r"!!. :t ".... c....,, ::t..... ";e: g:cn o -.=--" 0 ::-.'. = ; g a::!!. g. :r P;:cn ". toota: ::Lc e" : g" C " c- e. g "., ft?. vuotta. - är. :: ;: :..g" ;E"..:'?;r? ==" = :" C.. g. p." \»:.... " ans.:-. l""."j? ;: ö g.?"'? ; - Suomenkielinen osasto. - Finska avdelnlngen. Section finnoise.,. \ 9---. Luentokurssit. Föredragskurserna i (Canjerences) ;. Koton talolla. Koittos hus...:... 9 08 '0999 0 9 88-0 - 9 90 8. Tov:aentlolla. Folkets hus...., 9. 80 09 080 89-8 9 89 - Kapylässa. Kottby... 89 09 j - 9 -' 0!- Yhteensä. Summa (Tatal) 0. 90.90. 0.. -- 988 -' 80. 8 9 8 - i;g * 9--. ' Luentokurssit. Föredragskurserna i (Conjerences) - Koiton talolla; Koittoshus... :... 9 0 9 0 8 8-909 - 8. Töäentolla,. Folkets hus... 9 0 099. - 980 -. 0.- Käpylässa. Kottby ;... 8 9 0-9 - 8-8 - Yhteensä. Summa (tatal) 8 0. 90.8 8-0. - 90. 90.9.,, : 9--. Luentokurssit. Föredragskurserna i (Canjerences)...., Koiton talolla.. Koittoshus... 9 90 ' 8 9-9 9 ---, 88 0 9 9 -.Töväntaloll. Folkets hus... 0 9.0-9 _ - Kapylässä. Kottby...... 9 99 8, -. 8 0.- Yhteensä. Summa (Tatal) 99 0.0. 890.0.0.i99 0. 9 9 0.9 8 80. 0. 98 -

Ruotsinkielinen 0 s iasto. - Svenska avdflnlngen. ction suedoise., : 9-. Luentokurssit. Fö redragskursema i (Conft!l'ences) Uusmaal. osak. t alolla. Ny!. nationshuset... Vanhakaupun gissa. Garrimelstaden... Opintopiirit. Eleme,ntarkursema (COU'S speciaux)... Yhteensä. Summa (Total) 0 0 0 8. 00 80fJ 8 S? 9 0 8 :j 9 0 0 8 0 00 8. 9 : 9-8 9-9 His ): - - '8 0 J 8-8. 9-. Luentokurssit. Fö :edragskursema i (Confel'ences) Uusmaal. osak. t ilolla. Nyl.\nationshuset... Vanhassakaupun ssa. Gammelstaden... Toukolassa. Ma stad...:...,... Opintopiirit. Eleme ntarkurserna (COU'S speciaux )... Yhteensä. 9-. Summa (Total) Luentokurssit. Fö redragskursema i (Confe'ences) Uusmaal. osak. t alolla. Nyl. nationshuset... Vanhassakaupun gissa. Gammelstaden... Toukolassa. Ma jstad...,... Opintopiirit. Eleme' mtarkurserna (COul's'speciaux)... 9 9 Yhteensä. Summa (Total) 9 8. E.. 8 8 0 l 9') 00 ' 0 - -. 00. 9 8fJ 9., j. 0 0 0 8 -.( - 0.:.8. 8 8 0 9 08, 0 0 0 8 - - - - - 8 0 8 0 8, 0-98 0 0 9 9 -' - -.- - - - 9 -. - 8 0-99. - - - 8 ' - - - - - - - - 0 8 - - 88 9 0 9 z. - 9 0 CJl * Molemmat osas toto - Bida avdelnlngarna. Le s deux sections. 9-9--- 9-......... 89 08 88 '88800 9 9!; 89 8 8 0. 09 8 89 90 9Y 0 0 0 9 9 909 8 8 8 9,89 88 0 8 8 8 80 8 0 M u i s t.: Työväenopiston suomenkielisen osaston kaikki oppilaat ilmoittautuvat luentokursseihin. jonka tähden opintopiirienkin oppilaat sisältyvät näiden kurssien summaan. A n m.: Alla ele vei" å arbetarinstitutets finska avdelning anmälas å föredragskurserna. varför i summan för dessa kurser ingå jämväl elevema i elementarkursema..'

Taulu. Työvänopiston opintopiirien opistolaiset lukuvuosina 9-. Tab.. Elever de ollka elementarkurserna vld arbetarlnstltutet läsären 9-. Eleves des cours speciaux de l'institut.ouvrier, peridant les annees scolaires 9--.. 9-. 9-. 9---. L u k'u k a u s i. - Te r m i n. - Semestre Opi n t 0 pii r i. Syys-. - Höst-. Kevät-. - Vlr-. Syys-. - HÖ'St. Kevät. Vår-. SYYs" - Höst-. Kevät-. - Vlr-. Ele m e n t a r k u r s. cl'automne. de printemps. d'a'utomne. de printemps. d'automne. de printemps. Co.urs speciaux. :;:: Z 0< :;:: Z 0< :;:: Z 0< :;:: Z 0< :;:: Z 0< :;:: Z 'C ". 0< a:;'?..". 'C 'C 'C ;;::'?..., 'C ". 'C "..,...,'"..,,'., ;;::'?.."..,..., ;;::'?.."...,..., ;;::'?.."..,...,'" a::'?.."..,...,'" '.. l'. '. ' '. l'. rs: rn :;:: rn :;:: rn :;:: rn rs:. rn :;:: ':> < rn p; < < p; < < p; p; Suomenkielinen osasto. Finska avdelningen. Section tinnoise.!'"!'"!'"!'"!'"!'"!'"!'"!'"!'"!<'!" Ainekirjoitus. Ämneskrivning (Composition ecrite)... ;... 8 9 9 ' 8. Oikeinkirjoitus ja alko ainekirjoitus. Rättskrivn. och förbered. ämnesk,rivning (Exercices ecrits) 8 9 8 9 9 0 8 0 Suomenkielen kielioppi. Finska språkets grammatik (Grammail'e de la langue finnoise).... 00 9 i8 8 9 Käsialanharjoitus. Välskrivning (Calligl'aphie) 8 8 9 0. 9 Lausunta ja näyttämöpiiri. dramatiska övninga Välläsning och (Lecture a haute voix et exercices dramati ques )... 8 9 8 0 0. 9 0 Laskento. Räkning (Al'ithmetique)... 8 0 ] 0 9 9 89 8 0 9 0. 99 Algebra (Algebre)....0 0 ] 8 8 Mittausoppi. Geometri (Geometl'ie)... 8 - - -:- - - - 8 ]. Kirjanpito. Bokföring (Tenue de livl'es)... 8 9 8 9 9 08 0 '9. Piirustus ja tekstaus. Teckning och textning (Dessin)... :... 9 8 r 8 9 8 8 Laulu. Sång (Chant)... 8 0 8 8 9 Musiikkioppi ja laulu. Musiklära och sång (Le- l 80 9 0 ons de musi que)...:... 9 ] 0 9 8 los 0 0 Ruotsinkieli. Svenska (Suedois).. :... 9 99 0 89 ] 0 889 0 Saksankieli. Tyska (Allemand)... 0 8. 8 ] 8 0 8 0 0 C t-.:) *

Englanninkieli. E Esperanto Terveysoppi. Häls )vård (Hygiene)... Pikakirjoitus. Ste lografi (Stenographie)... Fysiikka. Fysik Filosofia. Filosofi Kunnallistieto. K Jmmunalkunskap (Connais- sancescommuna s)... Käsityö. Handarb Kansakoulupiiri. l'ecole primaire) Keskustelupiiri. sion).... Lgelska (A njlais )...... Physique).. _...:... (Philosophie)... lte (Travail manuel)... Folkskolkursen (Cours de... 9 9 9 0 >iskussionskursen ( Discus-... '8 Yhteensä. Summa (Total) \8 888 )0 Ruotsinkielinen 0 asto. Svenska avdelninge.n. Se, tion suedoise. Ruotsinkieli. Sve Suomenkieli. Fins a (Finnois)... Saksankieli. Tysk, Englanrunkieli. E ska (Suedois)... (Allemand)... -... Lgelska (A nglais )... Kirjanpito. Bokfö ing (Tenue de livres).,... Lausunta. Välläs Ling (Lecture a haute voix) Dramaattisia har joituksia. Dramatiska övs dramati ques ) ningar (Exercic... " Pikakirjoitus. Ste lografi (SUnographie)... Laulu. Sång (Ch ne)... Yhteensä. Summa (Total) Moi. osastot. 8 lda avd. (Les deux sections) - - - S 9 9 8-8 i 0 8 0 9-0 9 - - - - - - 0 88 9 98 8 8 - - SO 9 0 98 0 0 8 9 0 9 99 8 0 8 80-9 8 8 - fi 8 9 8 8 8..' - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 9 8.0-9 9 8 9 0 9 )8 08 99 080. 8 889'0G 8-8 i 9 9 89 8 0 0 0 9 0 9 8. 8 0 8 9 - - - - - - - - - 9 9 0 9 8 9 8 9 MJ 0 9 9. '" : l' 9 99 9 ' - - - - - 0 9 8 8-0 - 0 9 ' - -.- - 8 0 '8 9 8 9. 9 8 0. 9 8' 8 8 ' 8.88. 9 0 0 P. 88 8 lj 0 0 88 900 99 89 f!8-0 0 8 8 89 0 8 8' : C ) Tietoja puuttuu lkuvuonna 9-- toimivan raittiuspiirin sekä syyslukukaudella 9 Käpylässä toilnivien opintopiirien oppilaista. ) Uppgifter saknas om elevantalet i nykterhetskursen läsåret 9- samt i elementarkurserna i Kottby höstterminen 9. M u i s t.: Joka opintopiirin oppilaat on tässä taulussa laskettu erikseen, jonka jälkeen eri summat on yhdistetty; oppilaat on. sentähden laskettu useaan 'kertaan siinä määrin, kuin he ovat ottaneet osaa useampaan kurssiin. A n m.: Eleerna ha i denna tabell räknats särkilt.därför i den mån eleverna deltagit i flere kurser. för vje eleritentarkurs, varpå de olika summorna sammanslagits; dubbelräkning förekommer

* Taulu. Työväenoplston opistolaiset ryhmitet Tab.. Elever vid arbetarinstitutet, Eleves de l'institut ouvrier pendant les an- 9-. Suomenk. osasto. Finska avdelningen. Section finnoise. Ruotsink. osasto. Svenska avdelningen. Section sutldoise. Ammatti. Yrke. Koko oppilasmäärä. Hela elevantalet. Total des tlmves. Opintokurssit ). Elementarkurserna ). Co"rs speciaux. Koko oppilas- Opintokurssit ). määrä. Elementar- Hela elevantalet. kurserna '). Total des Co"rs sptlcia"x. tllves. Protession. Lu k u k a u s i. JJ.. >::.,.' p:j l!!' " 0' :!' l! " <:.". :-- JJ >.'< -'< ".,. " l! --' p:j 0'!' " :!'... <: ".,..". :--? JJ >. rn g. >:: '" <. '" "()- : ":)0 :! [- :;.' ; l! p:j " '" <: " l! p:j :: <:!'.".?!'.".? " 0' ".,. " 0' l! :-- :-- '" Henkilöt, joiden toimiala oli: - Personer, sysselsatta inom: - Personnes engagees dans.- Maanviljelys sivuelinkeinoineen. Jordbruket 'och dess binäringar (Agrieulture et derives)..._ Metalli- ja koneteollisuus. 8) (Metall- och maskinindustri 8) (M etallurgie et ateliers de e"onstruetion de maehines)...,..._ Kivi-, savi-, lasi- y..s. teollisuus. Sten-, ler-, glaso. a. d. industri (ndustries de la pierre, de l' argile, du verre' ete.)..._... Nahka- ja karvaeollisuus. Läder- och hårindustri ( ndustries des euirs et des poils)... Vaatetusteollisuus. Beklädnadsindustri (ndustrie de Z' habillem.ent )... '.'... Paperiteollisuus. Pappersindustri (ndustrie du papier) Puuteollisuus. Träindustri (ndustrie du bois)... Rakennusteollisuus. Byggnadsindustri (Construetons) Kemiallip.et;t teollisuus. Kemisk industri (Produits ehimi ques )... _... Valaistus-, lämmitys- ja sähköteollisuus. ndustri för belysning, värme och elektricitet (Eclairage, ehauttage et eleetrieite)... Ravintoaineteollisuus. Näringsmedelsindustri (ndustrie des denrees alime!taires)... Grafillinen ja taideteollisuus. Grafisk och konstindustri ( ndustrie grap'i que et art 'appli que)... Muu teollisuus. Övrig industri (Autres industries)... Teollisuus luokittelematon. Oklassificerad.industri (ndustries non elassitiees)... Henkilöt, joiden virka-ala oli: - - Personnes engagees dans.- Personer, anställda vid: Posti-, sähkölennätin- ja puhelinlaitos. Post, telegraf, telefon (Postes, teldgraphes et Wephones)... Rautatiet ja raitiotiet. Järnvägar, spårvägar (Chemins de ter, tramways)... Ajuriliikkeen harjoittajia. Utövare av åkarrörelse (Coehers de tiacre)... - 88 ' 9 8 88 8 0 0 9. 0 " 0 8 0 0 0 80 8 9 -=--O+ l f A.,Miehiä. - Män. 0 9 - - ) Useampaan.kurssiin osaaottaneet on laskettu useaan kertaan; vrt. taul.. - D) Ainoastaan -todellinen oppilasmäärä on otettu lukuun; vrt. taul. ja. - 8) Ruotsinkielisellä osastolla on autonkuljettajat laskettu koneteollisuuteen. 8

SS tyinä ammatin mukaan lukuvuosina 9-. fördelade efter yrken, lasåren 9-. nees scolaires 9-, par profession. -.- 9-. 9-. Suomenk. osasto. Finska avdejningen. Section linnoise. Ruotsink. osasto. Svenska avdelningen. Section stledoise. Suomenk. osasto. Ruotsink. osasto. Finska avdelningen. Svenska avdejningen. Section linnoise. Sectiol suedoise. Koko oppilas- Opintokurssit '). Koko oppilas- Opintokurssit ). määrä. määrä. Elementar- Elementar- Hela eevantalet kurserna '). Hela eevantalet. kurserna ). Total des Cours speciaur. Total des Cours specia!u:. eleves..ileves. - Te rm i n. - Semestre Ul <>. Ul <>.:>:: Ul <>.:;':: Ul... " "'-'" <>.... " " <>.... : :f " " t.. : -... ::..!'-.- " J. J. 'C :;..',. J. 'C " E " <> <>,. <> ;! :l <: ;! :l <: " ;! :l " <: ;! :l i<: 0' ;!.,. 0' :c.,.. "!">.'.'.. ".. " 0' ;!.,. " 0' l!.,. " '".. '" ';'!" '"..!" '".... - Hommes. 0 8 0 8 - - - - 9 0 - - - - 9 - - 8 S - - - - 8 0 - - - - 9 89 - - - - - 8 80 9 - - - - 0 8 8 0' 8 - - - - 9 0 - - - - -. Koko oppilas- Koko oppilas- OJlintokurssit '). määrä. Opintokurssit '). määrä. Elementar- Hela Elementar- Hela elevantalet. kurserna '). elevantalet. kurserna ). Total des Cours speciaur. Total des CO",.s euves. emves..speciau. Ul <>. Ul <>.:;.:: Ul <>.:>:: Ul <>.:>:: ".. ".. " " <>.... <>. <>. a'" " " " " " " "!. : : -... -...!t.'.' ". ::;:. " <> ".. <> ;;. <> :::. " ;t' " f:<: -' <> :l <: ;! :l " <: ;! :l l! :l <: : l!.,. " 0' :! 0>0 " : ;!.,. :;; '"..!" 'C 'f '"!"!"> ".. 'C " 0' 0>0? - 9. 8 8. - - - - 8 - - - - - 8 8 - - - - - - - 9 0 - - - - 90 - - - - - - - - - - - - 9 9 - - - - 9 - - - -.8 9 8 9 - - - - 09 9 9 l, 9 - - 8 9 9 - - { - - - - - - -- -? - - -- - ) Dubbelräkning förekommer i den man eleverna deltagit i flere kurser; jmfr tab.. - ) Endast det faktiska antalet elever är Mr medtaget; jmfr tabb. och. - 8) Å svenska avdeningen ärq cha,l.\fförer rlil,kna,qe som llasqnindusarl;lea,re,

SS"', Taulu. Tab.. Jatkoa. Forts. (S"ite). 9-. Ammatti. Ytke. Profession. Suome,{k. osasto. Finska avdelningen. Section finnoise. Koko oppilas määrä. Hela elevantalet. Total des ti/eves. /fl '\,'<.. '<..,....!' "".' ;; " :l.. :0 0'..,. l!.,. <:!'!">? Opintokurssit '). Elementar kurserna,). Cours specia""...,... /fl "-:>: '\,.. " " i;.' J.. ":! :l <: :0 0'..,. l!.,.!">?!' Ruotsink. osasto. Svenska avde!ningen. Section suidoise. Koko oppilas määrä. Hela elevantalet. Total des elcves...., :!.' ":! :l /fl.'\, :0 O.!' Opintokurssit,). Elementar kurserna,). Co"rs speciau". L u k u k a u s i.....,.., :!. -..,. '" : <:.,.?!"> /fl "-'<..- '<.,..,... :;... ; ::s".' ";; :l <: :0 O...,. :!...!'!">? Henkilöitä, jotka harjoittavat merenkulkua. Personer, idkande sjöfart( N avigateurs).... Henkilöitä, jotka harjoittavat kuormaus-, purkaus- y.m.s. työtä. Personer, sysselsatta med lastning, lossning o.d. (Personnes oeeupees de ehargement, deehargement ete.)... Asiamiehiä ja asioitsijoita. Agenter och kommissionärer (Agents et eommissionnaires)... Henkilöitä, joilla oli muu liiketoimi. Personer, sysselsatta i annan affärsrörelse (Commerfants, eommis ete.).. :... Henkilöitä, jotka harjoittavat julkista toimintaa. Personer, utövande offentlig verksamhet (Personnes attaemes aux serviees publies).... Henkilöitä, jotka toimivat terveydenhoitoalalla. Personer, sysselsatta med hälsovärd' (Personnes attames au serviee sanitaire)... :... Vapaiden ammattien harjoittajat. Utövare av fria yrken (Professions lib!rales)... 0 9 0-0 8-9 9 Henkilöitä, jotka toimivat muissa, edelä luettelemattomissa ammateissa, kuten: - Person.er, sysselsatta i övriga, ovan icke nämnda yrken, säsom: - Autres professions non mentionnees ei-dessus: Työnjohtajina. Arbetsledare (Contremattres)... Konttoristeina. Kontorister (Commis de bureau)... Liikeapulaisina. Affärsbiträden (Commis)... Vahtimestareina. Vaktmä,stare (Huissiers)... Juoksupoikina. Springgossar (J eunes eommissionnaires) Muussa toimessa. annan befattning (A utres)... 8 0. 8 0. 9 0 } 8 8 0 9 0 9 0 Työläisiä ja päiväpakkalaisia ilman edelämainittua ammattia. Arbetare och daglönare utan förenämnt yrke -- (Ouvriers. iournaliers n' appartenant. aueunes des professions mentionnees ei-dessus)... 9 9 9 89 Yliop'pilaita ja koululaisia. Studenter och skolelever (Etudiants et eeqliers)... 0 H Henkilöitä vailla ilmoitettua ammattia. Personer utan uppgivet yrke (Profession ineonnue)... 0 Yhteensä. Summa (Total) ) 8 ) 9 8 9 8 ) Ks. alav. ja siv.... ammatista ei ole saatu tietoja. ) Ks. alav. siv.... - 8) Tähän sisältyy 0 Käpylän opintopiirin oppilasta. joiden

9-. 9-. Suomenk. osasto. Ruotsink. osasto. Suomenk. osasto. Ruotsink. osasto. Finska avdelningen. Svenska avdelningen. Finska avdelningen. Svenska avdelningeil. Section linnoise.- Section suldoise. Section liflnoise. S.ctio.. suedoise. ----------------------------------.------------------------------------------------- Koko oppilasmäärä. Opintokurssit '). Elementarkurserna '). Hla elevantalet. Total des Cours speciaux. e/eves. Termin. Semestre Koko oppilas äärä. Hela eevantalet. Total des e/eves. Opintokurssit '). Elementarkurserna '). Cours specia"x. Koko oppilas määrä. Hela elevantalet. Total des emves. Q,.. " : ;'.' 0:'<... ' Opintokurssit '). Elementarkurserna '). Coun specia"x. Koko oppilas määrä. Hela elevantalet. Total des emves: - Vl Q,«..'«"'. ". ;! : ;:t 0:." "' Opintokurssit ' ). Elementar kurserna '). Cours speciaux. -- -- 8 0 0 9 8 9 9-8 0 8 8 -- 8, -. - { 8 0 0 8 9 J 9 0 9 9 _ { 0 8 9 0 9 _ 9 8 } 0 9 9 8 8 8 9 8-8 8 8 0 9 08 9 8)0 8 0 8 8 8 00 8i 0-9 ) Se notema. loch sido *. - S) Se noten sido *. - 8) Häri ingå 0 elever vid elementarkurserna i Kottby. om vilkasyrke uppgiftet icke erhållits.. -

8 Taulu. Tab. Jatlc;oa. Forts. (Suile). 9. ----,.-------=----: Suomenk. osasto. Finska avdelningen. Seclion finnoise. Ruotsink. osato. Svenska avdelningen. Sction sfl.edois. Ammatti. Yrke. Prolession. Koko oppilas määrä. Hela elevantalet. Tolal des cleves. Opintokurssit '). Elementar. kurserna ). C o,,';s speciaux. Koko oppilas määrä. Hela elevantalet. Tolal des elves. Opintokurssit '). Elementar kutserna ), Cours speciaux. Luk;ukausi. en...... en... ' ".". " "'.. '"..... en... ' " ;. : '"."... en......!.. ":: '"." ';'.,'...."..". < :. : J. " :x: ;,r <: "!' :l :x:.. 0' 0' <: "." ';' "" '"? "... " a ;l ::t:.. <: ";. ffi.. <:!' -.". ":' "...!' : l! ;J.". '",?.. "'.". 'l. "? ----------------------------------------------------- Henkilöitä, joiden toimiala oli: - inom: - Personnes engagees dans: Personer, sysselsatta B. Nai s i a. _. K v i n- Maanviljelys sivuelinkeinoineen. Jordbruket bch dess binäringar (Agrieultur! et dhives).... Metalli- ja koneteollisuus. Metall- och, maskinindustri ( M etallurgie et ateliers de construction de machines) Kivi-, savi-, lasi- y. m. s. teollisuus. Sten-, ler-, glas- 0, a. d. industri (ndustries de la pierre, de l'argile, du verre ete.)... :... Nahka- ja karvateollisuus. Läder- och hårindustri (ndustri8s des euirs et des poils)... Kutomateollisuus. Textilinustri (ndustrie textile) Vaatetusteollisuus ). Beklädnadsindustri) (ndustrie de l' habillement)...:...'... Paperiteollisuus. Pappersindustri (ndustrie du papier) Rakennusteollisuus. Byggnadsindustri (Constructions) Kem.ialen teollisuus. Kemisk industri, (Produits ehlml ques )...,... Ravintoaineteollisuus. Näringsmedelsindustri (ndustrie des denrees alimentaires)... Grafillinen ja taideteollisuus. Grafisk och konstindustri ( ndustrie grap.hi que et art appli que)...'... Muu teollisuus. Övrig industri (A utres industries)... Teollisuus, luokittelematon. Oklassificerad industri (ndustries non elassiliees)... 9 (}- 9 " 8. Henkilöitä, joiden virka-ala oli: - Personer, anställda vid: tj - Personnes engagees dans : ' e 9 0 '- 9 0 0 9 9 9 0 8 Posti-, sähkölennätin- ja puhelinlaitos. Post, telegraf, telefon (Postes, telegraphes, Wephones)... Rautatiet ja raitiotiet. Järnvägar, spårvägar (Chemins de ler, tramways)... Henkilöitä, jotka toimivat ravintolaliikkeissä. Personer, sysselsa tta i värdshusrörelse ( Restaratriees, personnel 'de restaurants ete.)... Henkilöitä, joilla oli muu liiketoimi. Personer, sysselsatta i annan 'affärsrörelse (Commerants,,eommis ete.)... Henkilöitä, jotka harjoittivat jnlkista toimintaa. Personer, utövande offentlig verksamhet (Personnes attaemes,aux serviees publies)... 8 8 8 8 9-9 0 - - - - 9 - - - - ) Ks. alav, ja siv. S. - S) Ruotsin!;ieli&ellä osa.stolla on pesijättäret ja, silittäjättäret lukuvuon.n.a, 9-:n laskettu vaatetusteollisuuteen.,

9-. 9--. Suomenk. osasto. Ruotsink. osasto. Suomenk. osasto. Ruotsink. osasto. Finska avdelningen. Svenska avdelningen. Finska avdelningen. Svenska avdelningen. Sect;o.. ;... o;se. Section suedoise. Seclion linnaire. Section suedoise. - Koko oppilas Koko oppilas Qpintokurssit '). Koko oppilas Qpintokurssit '). Koko oppilas Qpintokurssit,). määrä. Opintokurssit ): määrä. määrä. määrä. Elementar Elementar Elementar Hela Elementar Hela elevantalet. kurserna '). Hela elevantalet. kurserna '),. Hela elevantalet. kurserna '). elevantalet. kurserna '). Tatal des Co,,'.s specia"x. Total des Cours splciaux. Total des Co'Urs speciaux. Total des Cours e/eves. e/eves. eleves. e/eves. speciaux. T e r m i n. - Semestf'8. rfj "'-: rjj "'-: rfj rfj rfj "'-: : "'-: "'-:..." "< "< "< :e.. " : :e :e :e " " " " " " " "':)0 : :.::.. '< ::.. '<.. '<!' " :. ':' '!. : " s..'. :;..'.:, ;. i!.': :=' :. ':' ". " '(' i :=' ;t " '(' ä ä '" '" '" '" '" " '" " a <: :; <: ;! " <: :; <: :; <: ;t <: ;! <: ;!.. <: " 0' :;." " 0' :t.,..,. " 0' " 0' e:- " :.,. " 0' O!.,., " 0' O!.,.!"...!"....,!"!"!"!...!"!"?!...!"" " 0'....' " :=' " :=' ".'!">? nor. - Femmes. / - - - 9 9 - - - -.{ - - - - 9 8 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 9 - - - -, 0 0 8 98 9 9 0 9 8 9 - - - - 0 0 - - - - - - - -, - - - - - - - 8 - - - - - - - - - - 0 '0 - - - - - - - - 9 9 8 0 8 8 0 8 9 - - - - 0 8 - - - - 9 88 0 - - - - 8 09 9 90 8 0 8 } 0 { 8 0 9 - - - - - - - - - - - 0 8 8 8 - - - - 0 8 9 9 9 9 9 9 ) Se noterna loch sido *. ---:- ) Å svenska avdelningen åro tvätterskor och strykerskor läsaret 9- räknade sorn beklädnadsind ustriarbeterskor.

Taulu. Tah.. Jatkoa. Forts. {Swite}. 9-. Suomenk. osasto. Finska adelningen. Section linno;se. Ruotsink. osasto. Svenska avdelningen. S ectior.$uidoise. Ammatti. Yrke. Koko oppilas määrä. Hela elevantalet. Total des ejevs. Opintokurssit '). Elementar kurserna '). C O",.s spec;aux. Koko oppilas määrä. Hela eleva;'talet. Total des tfleves. Opintokurssit '). Elementar kurserna '). Cour.s specialz. Pl'ofession. L u k. u k a u s i. (fl :: E " = 0:.. '" 0" Henkilöitä, jotka toimivat terveydenhoitoalalla. Personer, sysselsatta med hälsovård (Personnes atlachees au service sanitaire)...,...,...,...,. Vapaiden ammattien harjoittajia, Utövare av iria yrken (Professions liberales) "...,.. 8 8 Henkilöitä, jotka toimivat riluisa, edellä luettelemattomissa ammateissa, kuten: - Personer, sysselsatta i övriga, ovan icke nämnda yrken, såsom: - A utres P'Ofessions non mentionnes ci-dessus: Konttoristeina. Kontorister (Commis du bul'eau)... '.' Liikeapulaisina, Affärsbiträden (Commis).... Vahtimestareina. Vaktmästare (Huissieres)..... J uoksutyttöinä, Springflickor (J eunes commissionnaires).... Muussa toimessa. annan befattning (Autrs).... 9 8 9 89 }. - 8 0 0 Työläisiä ja päiväpalkkalaisia ilman edellämainittua ammattia: - Arbeterskor och daglönare utan förenämnt yrke, 'såsom: - Ouvrieres, iournalieres n'appartenant a aucunes des professions mentionnees ci-iiessus: Palvelijattaria. Tjänarinnor (Bonnes).... Pesijättäriä. Tvätterskor (Blanchisseuses).,.,.... Silittäjättäriä. Strykerskor (Repasseuses)...,.,... ".. Siivoojattaria. Städerskor (Femmes de menage) Muita työläisiä ilman edellämainittua ammattia, Övriga arbeterskor utan förenämnt yi-ke (A utres).... Ylioppilaita ja koululaisia. Studenter och skolelever (Etudiantes et ecolieres)... Vaimoja, Hustrur (Femmes sans donnties precisees)... Henkilöitä vailla ammattia. Personer utan yrke (Sans profession)... Ammatti ilmoittamaton, Ouppgivet yrke (Profession inconnue)... Yhteensä, Summa (Total). 9 ' 0' - 9 0 0 08 8 8 9 9 0 0 } J 09 '--'- 9 0 0 9 9 0 00 Kaikkiaan. Totalsumma (Somme totale) 0 80 0 ) Ks, alav. ja siv.. - l) Ks. alav. siv. S. - 8) Ks. alav, siv.. - ) Tä,hä,n!iiSältyy Käpylän opintopiirien oppilasta, joiden ammatista ei ole saat\l tietoja.

9-. 9-. Suomenk. osasto. Finska avdelningen. Seelion linnoise. Ruotsink. osasto. Svenska avdelningen. S eetio.. sudoise. Suomenk. osasto. Finska avdelningen. Seetion finnoise. Ruotsink. osasto. Svenska avdelningen. Seetion suedoise. Koko oppilas määrä. Hela elevantalet. Total des eleves. Koko oppilasmäärä. Hela elevantalet. Total des e/eves. Opilltokllrssit '). Elementarkurserna '). Cours speciaux. Opintokurssit '). Koko oppilasmäärä. Elementarkllrserna '). Hela eevantalet. CO",. speciaus. Total des /eves. Opintokurssit '). Elementarkurserna '). C ours speciaux. Koko oppilasmäärä. Hela eevantalet. Total des /eves. Opilltokurssit '). Elementarkurserna '). Cours spciaus. - Te r m i n. Semestre 8 9 8 - - - - - - -. - -. { } 9-9 _ 8 - - 8 9 - - 0 8 { lro 8 9 8 8 8 9 0 9 8 9 } 9 - - 9 0 0 9 - - 9 0 { 8 0 8 9 - - 8 - - - - 9 0 9 08 0 0 88 ) ) ) ) - - ) ) ) ) - - 0 0 9 0-9 - - - - 8 9 88.9 9 0 8 9 - -. 9 - - 9 99 - - - - 8 0 ') 9 09 0 99 ")jl 8 8 009 890 0 889 99 9 9 9 8 080 ') 8 8 9 990 00 8 9 00 ) Se noterna loch sido *. - 8) Se noten sido 9*. _ 8) Se noten sido *....:.. ') mentarkurserna i Kottby, om vilkas yrke uppgifter icke erhållits. Häri ingå elever vid ele-