o P ET U S. L A I T 0 K S.. E'T.

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO.. VI.. o P ET U S. L A I T 0 K S.. E'T.. 9'. HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKONTTORIN JULKAISEMA. HELSINGISSÄ, 9 MERCATORIN KIRJAPAINO OSAKEYHTiÖ

2 STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS. VI. 'cns'ei..... O'N EMENT '...9. PUBLIE PAR LE BUREAU DE STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGFORS. HELSINGfORS, 9.

3 ALKULAUSE. Esillä oleva julkaisu, joka on viides nidos sarjassa Helsingin kaupungin tilasto VI, Opetuslaitokset, sisältää selonteon kolmelta työvuodelta, osin luku vuosilta 9,. 9 ja 9, osin : lastensuojelulautakunnan sekä Sedmigradskyn pienten. lastenkoulun ja Marian turvakodin vuosikertomukset kalenterivuosilta 9, 9 jq 9. Vuosikertomukset on, kuten ennenkin, joka vuosi jätetty käsikirjoituksina tilastokonttoriin, joka sittemmin on yhdistänyf ja myöskin jossain määrin uudelleen muovaillut niitä siten huojistaakseen painatuskustannuksia. Kuitenkin on kertomuksista ainoastaan vähäpätöisempiä yksityisseikkoja jätetty pois; alkuperäiset käsikirjoitukset säilytetään tilastokonttorin arkistossa ja ovat siellä yksityiskohtaisempia tietoja tarvitse vien henkilöiden käytettävissä. Tauluosasto on laajentunut uudella taulukolla. Lisäys kohdistuu etupäässä osastoon lastensuojelulautakunta, jonne on otettu uutta taulukkoa, etupäässä vuodesta 9 laajennetun toiminnan vaatimana. Muista uusista taulukoista mainittakoon yleiskatsaus kaikkien kaupungin ylläpitämien tai avustamien. opetuslaitosten toimintaan, sekä kaksi työväenopiston opintopiirejä koskevaa taulukkoa. Aikaisemmissa vuosikerroissa ollut suomalaisten kansakoulujen toimintaa valaiseva taulukko on jäänyt pois, koska mainittu toiminta on lopetettu. Osa taulukko ja on järjestetty uudelleen ja yhdistetty tilan säästämiseksi. Taulukkoja on kaikkiaan 0 edellisen vuoden sijasta.. Työtä on sekä teksti että tauluosastoon nähden johtanut amanuenssi Vai bo r g Kuhlejelt.. Helsingin kaupungin tila.stokonttorissa syyskuun p:nä 9. Otto Bruun.

4 SISÄLLYSLU ETTELO.. Vuosi kertomuksia. Sivu.. Kansanlastentarhat.... Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti Lastensuojelulautakunta.. Suomalaiset kansakoulut. Ruotsalaiset kansakoulut P. Kunnallisten ammattiopetuslaitosten tarkastus Valmistava poikain ammattikoulu 8 8. Tyttöjen ammattikoulu Aleksanterinkadun alempi käsityöläiskoulu Kallion alempi käsityöläiskoulu 99. Yhdenpäivänk. latojia ja painajia varten Työväenopisto. A. Suo:nenkielinen osasto 0 B. Ruotsinkielinen osato TABLE DES MATIERES.. Rapports annuels. Page'. Jardins Frrebel Ecole enfantine Sedmigradsky et asile Maria.... Commission municipale de la protection des enfants.... Ecoles primaires finnoises Ecoles primaires suedoises.... Inspection des ecoles de mftier municipales Ecole preparatoire professionnelle de garoris Ecole professionnelle de jeunes filles Ecole primaire d'apprentis, rue Alexandre Ecole primaire d'apprentis å Berghäll... '.' Ecole d'un jour Qe typographie.. 0. Institut ouvrier. A. Section finnoise B. Section suedoise II. Taulusto. II. Tableaux.. Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset..... Kansanlastentarhat Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti Katsaus lastensuojelulautakunnan toimintaan... " 9. Lastensuojelulautakunnan yleisen kansliaosaston valvonnan alaiset lapset Ammattiholhoojan holhouksen alaiset lapset..... Vastaanotto ja havainto sekä ammattioppilaskodit..... Aisti vialliset lapset..... Kasvatuslaitokset..... Toivolan turvakodin suomalainen kansakoulu * '* I * * * * * 0*. Aperu des ecoles municipajes... Jardins Frrebel Ecole enfantine Sedmigradsky et _ asile Maria Aperu de I'activite de la Cominission municipale de la protection des enfants Enfants depraves et anormaux sous la garde de la Commission municipale de la proection des enfants Enfants soumis aux soins du curateur public... '..... Asiles de, garons et d'apprentis. Enfants anormaux. Maisons municipales d'education des E;nfants depraves..... Ecole primaire finnoise dans I'asile de Toivola.... * * * * * * * * * 0*

5 9. Lasten y. m. kodeissa elätetyt sekä elätteelle atlnetut lapset Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset..... Kasvatuslaitosten menot. Vastaanotto ja havainto sekä ammattioppilaskotien menot..... Lastenkotien menot..... Koulukodin ja Toivolan turvakodin menot'..... Suomalaiset kansakoulut. Ruotsalaiset kansakoulut. Kaupungin hallussa olevien kansakoulutarkoituksiin käytettävien lahjoitusrahastojen pääomat Kansakoulujen menot Ammattikoulut.....'i. Alemmat käsityöläiskoulut fi. Yhdenpäivänk. latoja ja painajia varten Työväenopisto.... Sivu, * 8* 70* 7* 7'" 7* 9. AsiIes et hospices d'enfants'; enfants mis en pension... ' Enfants ihgitimes..... Depenses des maisons municipales d'education des enfants depraves. Depenses des asiles de gan;ons et d'apprentis..... Depenses des hospices municipaux d'enfants..... Depenses des asiles Koulukoti et Toivola..... Ecoles primaires finnoises. Ecoles primaires sumoises. Les fonds legues å la ville au benefice des ecoles primaires Depenses des ecoles primaires Ecoles professionnelles..... Ecoles primaires d'apprentis. Ecole d'un jour de typographie.. 0. Institut ouvrier...,.... Page. 8* 8* 9* 0 0* 7* 8'" 70 7* 7 7*

6 I. VUOSIKERTOMUKSIA. RAPPORTS ANNUELS.

7 . Kansanlaslenlarhal. Jardins Frrebe/.. K a n san las t e n t a r h a i n j 0 h t 0 kun t a. Kansanlastentarhain johtokuntaan kuuluivat lukuvuosina 9 rehtori filosofianmaisteri B. Estlander puheenjohtajana, lääketieteentohtori A. Ruotsalainen varapuheenjohtajana sekä rouvat J. Keto, T. Oksanen ja B. Paulig. Lukuvuonna 9 johtokunta oli muuten ennallaan, paitsi että rouva Kedon sijaan tuli jäseneksi rouva P. Saari tammikuun p: än 9 ja sen jälkeen neiti F. Tuliniemi sekä että rouva Pauligin kuoltua neiti A. Bohnhof tuli hänen sijaansa johtokunnan jäseneksi. Vi rk a i l i j a t. Johtokunnan sihteerinä toimi ent. lääninsihteeri A. Th. Möller. Kansanlastentarhain tarkastajana oli rouva S. Warheenmaa. Lokakuun p:nä 9 kaupunginvaltuusto päätti tammikuun p:stä 9 perustaa apulaistarkastajan viran, johon valittiin rouva L. Rudbäck. Lääkärinhoidosta suomenkielisissä kansanlastentilrhoissa huolehti lääketieteentohtori A. Ruotsalainen ja ruotsin ja kaksikielisissä fastentarhoissa lääketieteenlisensiaatti P. von Bonsdorff. o p et taj i s t o..kansanlastentarhain opettajistoon kuului lukuvuonna 9 7 henkilöä, lukuvuonna 9 8 henkilöä ja lukuvuonna 9 0 henkilöä, kuten allaolevasta yhdistelmästä tarkemmin ilmenee: Johtajattaria.... Varsinaisten lastentarhain opettajattaria...,... :'.' Kokopäivänosastojen opettajattaria Päiväkotien opettajattaria... ',;..'.;......;..';..;.'',;..' Yhteensä Muu t 0 k s i a 0 p e t taj i s t 0 s s a. Lukuvuoteen 90 verrattuna oli opettajito seuraavalla tavalla muuttunut: johtajattarista erosi rouva A. Itkonen tammikuun p:nä 9, seuraajana neiti S. Siirala; neiti L. Hellgren kuoli tammikuun p:nä 9 ja hänen seuraajakseen tuli elokuun p:stä Päiväkodin opettajatar L. Wa'rheenmaa; neiti E. Eklund kuoli huhtikuun p:nä 9; Solhemin lastentarhan v. t. johtajattarena toimi lukuvuoden loppuun opettajatar S. Björnberg ja Päiväkodin lastentarhan päiväkotiosaston opettajaksi valittiin Kotikallion lastentarhan opettajatar K. Blom tammikuun p:stä. 9. Neiti Warheenmaan jälkeen otettiin Päiväkodin lastentarhan opettajattareksi Ebeneserkodin päiväkodin opettajatar' R. Eriksson, jonka sijaan Ebeneserkotiin valittiin neiti G. Forssen. Kotivaran lastentarhan opettajatar E. Valli erosi lukuvuoden 9

8 alusta ja häntä seurasi opettajatar E. Arokallio. Ebeneserkodin ruotsalaisen osaston opettajatar K. Levon erosi elokuun p:stä 9 ja hänen seuraajakseen tuli neiti M. Lagerbom. Kallion päivätuvan opettajatar E. Angervo erosi huhtikuun p:nä 9 ja hänen sijalleen otettiin Onnelan lastentarhan opettajatar B. Vaselius. Neiti Vaseliuksen. erottua avoimeksi joutuneeseen Onnelan opettajattarentoimeen valittiin rouva j. Saro. Fredriksperin, Kotikallion ja Touhulan kokopäivänosastojen opettajattaret V. Holmberg, E. Lampi ja E. Peltola erosivat saman lukuvuoden kuluessa ja heidän sijaansa otettiin opettajattaret L. Terho, S. Santala ja S. Vallenius. Päiväkodin kokopäivänosastori opettajatar A. Ahokas siirtyi Touhulan lastentarhaan ja hänen sijaansa otettiin neiti K. Valtonen. Alkunimisen lastentarhan opettajattareksi valittiin neiti M. Byman, joka kuitenkin syyslukukauden 9 alusta erosi ja jonka seuraajaksi tuli neiti T. von Bell; Alppimajan opettajattaret neiti A. almroth ja rouva G. PomoellHolmström erosivat myöskin syyslukukauden 9 alusta ja Tomtebon opettajatar rouva G. Rosvall kevätlukukauden alusta 9 ja h.eidän sijaansa otettiin opettajattart E. Strömberg ja A. Zimmermann Alppimajaan ja R. Montin Tomtebon lastntarhaan. Kevätlukukauden 9 alussa otettiin neiti T. Pajunen Kotikallion vastaperustetun päiväkotiosaston opettajattareksi. Rauhalan lastentarhan opettajatar U. Olsoni erosi tammikuun p:stä 9 ja v. t. opettajattarena toimi lukuvuoden loppuun neiti H. Wirekoski. Kotikallion lastentarhassa toimi neiti S. Turunen syyslukukauden 9 sijaisopettajattarena ja tammikuun p:stä 9 vakinaisena opettajattarena, Solhemin lastentarhan opettajatar S. Lagus erosi elokuun p:stä 9. V. t.opettajattarena Päiväkodin lastentarhan päiväkodissa toimi tammikuun p:stä 9 neiti A. Silvennoinen. Avioliittoon mentyään tai muista syistä muuttivat seuraavat opettajattaret kertomusvuosina nimeä: O. Sulin, sittemmin Saramo; T. Tilly, sittemmin Palonen; S. Virekoski, sittemmin Kotivuori; H. Jalkanen, sittemmin Koskinen; A. Hytönen, sittemmin Itkonen; T. Carlsson, sittemmin Kilpi; A. Liljeström, sittemmin Lind; S. Nordman, sittemmin Lagus. Jo h taj a t t ari e n ja 0 p e t taj a t t ari e n luettelo lukuvuonna 9 on seuraava: Direcirices et institlltrices 'des jardins Frcebel en 9. Lastentarha, Lastentarha, Lastentarha, Johtajattaren tai opetta jossa opettajatar Johtajattaren tai opetta jossa opettajatar Johtajattaren tai opetta jossa opettajatar jattaren nimi työskenteli jattaren niml työskenteli. jattaren nimi. työskenteli. Noms des directrices lardin Frrebl Noms des direclrices lardin Frrebel Noms des direcfrices lardin Ftcebel et des instilutrices. 0 l'institutrice et des institutrices. 0 l'itlslitutrice et des institutrices. oil l'itlstilutrice 'a enseigntf. u enseigni!. a enseigntf. johtajattaret. Direcfrices. Alander, Elisabeth.. Ebeneserkoti Bengelsdorff, Helga Barnabo Bra,nder, Eva... fredriksperi Bäckman, Bertha.. Solhälla Eklund, Elin... Solhem Englund, Rauha... Alku forsström, Gerda.. Hemgård furuhjelm, Viola... fylgia Rehnström, Ellen.. Kotivarå Geitlin, Anna... Rauhala Siirala, Siiri... Vallila Granfelt, Anna.... Majstad Streng, Eini... Pienola Immonen, Hilja... Kallion päivä Upari, Lempi... Onnela. tupa Warheenmaa, Liisa.. Vuokko Karhula, fanny... Touhula Koskinen, Helmi... Valkama Liljeström, Ingeborg Tomtebo WendeII, lydia... BerthaMariahemmet Winter, lilli... Solhälla lundberg, Olga... Päiväkoti Wuorenheimo, Therese Nyholm, Hilda... Pääskylä... Kotikallio Poppius, Ingrid... Alppimaja

9 Varsinaiten lasten ta rh ain op e tta j a tt a ret. Institutrices des, jardins Fr(]!bel pro. prement dit. Ahokas. Anni... Touhula Anthoni. Hilda... Fylgia Arokallio; Eva. i.... Kotivara Ascholin. Margareta Solhälla von Bell. Toini... Alku Björkman. Karin.. Kotikallio Björnberg. Sigrid.. Solhem Borenius. Elsa... Ebeneserkoti Böök. Elsa... Valkama Böök. Siiri... Onnela von Christiersson. BerthaMaria I Thyra... hemmet Eklund. Signe... Majstad Eriksson. Ranghild.. Päiväkoti Fagerlund. Lydia.. Hemgärd Federley. Hella... Solhälla Gartz. Karin... Fredriksperi Geitlin. Helmi... Rauhala Geitlin. Ilmi... Rauhala Gröndahl. Bertha.. Ebeneserkoti Löfhjelm, Ingrid... Ebeneserkoti Kokopäivänosastojen opetta Maconi, Signe... Alppimaja '. Mannelin, Ester... Tomtebo ja ttaret. Mether, Mary... Kallion päivätupa nurserys. Institutrices des Miettinen. Kaino.. Vallila Aschan, Sylvi... Hemgård Montin, Rakel... Tomtebo Danielsson, Mary.. Pääskylä Noponen, Elsa... Alppimaja Nordman, Hildur.. Solhem Norrman, Elsa... Hemgärd Nygren, Elsa... Vuokko Nygren, Helga... Päiväkoti Ojansuu, Tyyni... Pien ola Olin, Elsa... BerthaMariahemmet Palonen, Tyyni.'.,. Onnela Pikov, Olga... Ebeneserkoti Puhakka, Siiri... Pääskylä Rancken, Elsa... Valkama Rehnström, Bertha.. Kotivara Roos, Liisi... Pääskylä Saarelainen. Aino.. Fedriksperi Sarkkila, Aili... Ebeneserkoti... Ebeneserlwti Kalning, Anna Kontio, Alma...,".. Valkama Pakula, Lempi... Onnela Railio, Ida... Vallila Salervo, Elli... Touhula Santala, Saimi... Kotikallio Saramo, Olga... Kotikallio Sirola, Aino... Solhälla Strömberg, Ester.. Alppimaja Suojärvi, Aino... Ebeneserkoti Terho, Lyyli... Fredriksperi Waltonen, Kerttu.. Päiväkoti West, Elsa... Kotivara Wirekoski, Helmi :. Rauhala Zmmermann, Anna Alppimaja Saro, Ingrid... Onnela Päiväkotien Sauren, Martha... BerthaMaria opettaj a tt a r e t. hemmet Institutrices des Simelius. Rakel... Päiväkoti c/asses ouvrieres. Hirn. Aino... Kallion päivä Sjöman. Margit.... BerthaMaria Blom, Kerttu... Päiväkoti tupa hemmet Forssen, Gabriella.. Ebeneserkoti Hyvärinen. Eva... Kotikallio Snellman, Hanna.. Pienola Niskanen, Elsa... Kotikallio av Hällström. Signe Pienola Soriola, Armas... Ebeneserkotl Pajunen, Tyyni... Kotikallio Kantele. Marja... Ebeneserkoti Stenius, Hanna... Ebeneserkoti Silvennoinen, Aino.. Päiväkoti Kilpi. Tekla... Vuokko Stoltzenberg, Louise BerthaMariahemmet Stenberg, Marjatta.. Fylgia Kivi. Aino... Alku Koti vuori. Sulo... Rauhala Sundholm, Ines... Fredriksperi Lastenseimen Lagerbom. Martta.. Ebeneserkoti Turunen, Signe... Kotikallio opettajatar. Llfgus. Anni... Vallila Törnvall, Signe... Hemgärd Institutrice des creches. Lagus. Signe... Solhem Wallenius, Siviä... Touhula Salonius, Kerstin Ebeneserkoti Laitinen. Hilja... Kallion päivä Warheenmaa, Aini.. Vuokko tupa Waris, Elin... Ebeneserkoti Lastenseimien Lang. Tyyni... Valkama Waselius, Bertha.. Kallion päivä hoitajattaret. Lind. Astrid... Tomtebo tupa Bonnes des creches. Luther, Bärbi... Barnabo Wassholm, Greta.. Solhälla Liljeroos, Aino... Kotikallio Luther, Martta... Barnabo Öhman. Aini... Kotivara Savolainen. Signe Kotikallio Vi r k a V a p a i n a olivat pitemmän tai lyhyemmän ajan seuraavat opettajattaret: Absences des institutrices pendant les annees' scolaires 9. Opettajatar, joka oli virka vapaana. Institutrice, ayant ele absente. Lastentarha. jossa opettajatar työskenteli. jardin Frrebe/ ou l'institutrice a enseigne. Sijainen. Remplac;ants. Virka vapaus ajan pituus. La duree des' absences. 9. Alander, E... _.... Ebeneserkoti Varis, E Angervo, E.. _ Kallion päivätupa Såro,. _.... Blom, K Kotikallio Turunen, S.... Danielsson, M..... _.... Pääskylä Fägelholm, G Forssen, G...' _... _..... Eb.enesqkoti Fågelholm. G.... Itkonen. A... _.'... Vallila Thesleff, B Lang, T Valkama Lundberg, O Päiväkoti Lampi, E.... Nygren, H.... { Thesleff, B. ".... lokak. toukok. syysk. huhtik. lokak. toukok. helmik. huhtik. 0 tammik. helmik. marrask. jouluk. toukok. kesäk. tammik. manlisk. maalisk. huhtik. 0

10 Mether. M Kallion päivätupa Nyholm, M... syysk. ltoukok. PomoelI. Q.... Alppimaja föhberg, E..... syysk. liokak. lströmberg, E..... :. helmik. ltoukok. Rancken. E.... Valkama Lampi, E.... tammik. toukok. Saarelainen. A.... Fredriksperi Charpentier, K helmik. toukok. Salervo. E....'... Touhula Ruusuvaara, R... helmik. toukok. Valtonen, K.... Päiväkoti Vest, A...'... helmik. lmaalisk. t 9. Blom, K... Kotikallio von Christiersson, T BerthaMari ahemmet Danielsson, M..... Pääskylä Eklund, E.... Solhem fagerlund. L Hemgärd Furuhjelm, V...,.... Fylgia Immonen, H.... Kallion päivätupa Itkonen, A Vallila Luther, B.... Barnabo Olsoni, U.... Rauhala Rehnström, E Kotivara Rosvall, Q Tomtebo Salonius, K.'... Ebeneserkoti Terho, L.... Fredriksperi Törnvall, S... Hemgård Arokallio. E.....";0 Kotivara Bengelsdorff,.H Barnabo Björnberg, S Solhem Blom, K... Kotikallio Böök, S.... Onnela von Christiersson, T BerthaMariahemmet Eklund, E.... Solhem Eklund, S..:.... Federley, H forsström, Q Hirn, A.... Hyvärinen, E.... Itkonen, A.... Lagus, S Lang, T.... Lundberg, O.. '.... Maconi, S.... Mether, M.... Noponen, E.... Nordman, H.. :.... Pajunen, T.... Pakula, L..... Rancken, E.... Saarelainen, A Salervo, E. Sauren, M.... Siirala, S Stoltzenberg, L..... Öhman, A.... Majstad Solhälla Hemgård Kallion päivätupa Kotikallio Vallila Solhem Valkama Päiväkoti Alppimaja Kallion päivätupa Alppimaja Solhem Kotikallio Onnela Valkama Fredriksperi Touhula BerthaMariahemmet Vallila BerthaMariahemmet Kotivara Turunen, S.... Åberg, M fägelholm, Q Björnberg, S Isaksson, M.... lsaksson, M.... ilaitinen H..... Thesleff, B Miettinen, K.} Nyholm, M Charpentier, K..... Virekoski, H Rehnström, B.} { lampi, E..... Montin, R.... fågelholm, Q Väntti, V.... Olander, E.... koko lukuvuoden lokak. elok. tammik. 0maalisk. toukok. toukok. tammik. 9maalisk. huhtik. 0toukok. lokak. 7jouluk. ja tammik. toukok. lokak. toukok. syysk. maalisk. lokak. lelok. syysk. ljouluk. syysk. tammik. syysk. lmarrask. tammik. 0maalisk. maalisk. huhtik. 9. Olsoni, U..... / syysk. lsyysk. Wallenius, R... helmik. toukok. Wallenius, R} { Åberg, M..... syysk. ltoukok. Turunen, S... syysk. ljouluk. Willberg, K tammlk. tammik. 8 ja tammik. 8helmik. Åberg, M.... syysk. lsyysk. Björnberg, S syysk. ltoukok. Isaksson, M.} lokak.maalisk.l, maalisk. 9 { Nyholm, M huhtik. ja huhtik.toukok. Fågelholm, Q.... tammik. 7helmik. 8 Isaksson, M.... huhtik. toukok. 0 Thesleff, B maalisk. huhtik. 7 Idman, A.... tammik. toukok. Savolainen, A marrask. jouluk. Byman, M.... syysk. ltoukok. Fågelholm, Q maalisk. huhtik.. Nyholm, M.... lokak. 8marrask. 8 Nyholm, M.... helmik. malisk. 8 Thesleff, B maalisk. maalisk. 9 Ölander, E.... tammik. helmik. Wallenius, R.... tammik. helmik. Idman, A.... tammik. tammik. Walberg, K..... tammik. helmik. 7 Thesleff, B tammik. helmik. 0 Charpentier, K syysk. lokak. 9 Thesleff, B tammik. helmik. ja { Nyholm, M.... huhtik. ltoukok. Åberg, M syysk. ljouluk. Thesleff, B helmik. 9helmik. 0 Työtoverit.... syysk. lsyysk. 0 / Waronen, K maalisk. huhtik. Lukuvuoden 90t" päättyessä voitiin varsinaisiin lastentarhoihin ottaa vastaan,0 lasta, kokopäivänosastoille lasta, piväkoteihin 7 ja lastenseimiin 8 lasta" Jo seuraavana lukuvuonna lisättiin käytettävissä olevien sijojen lukua Alku nimisessä",

11 7 lastentarhassa :llä ja Touhulassa :llä, lukuvuonna 9 perustettiin uutta paikkaa Kallion suomat lastentarhan lastentarhaosatolle, jota vastoin samalla lakkautettiin yhtä monta paikkaa käsittävä kokopäivänosasto. Fylgian päiväkotia ei mainittuna lukuvuonna voitu pitää avoinna huoneiston puutteen johdosta, mutta siihen perustettiin uusi lastentarhaosasto lapselle. KotikaIIion päiväkotia laajennettiin 9 vuoden alusta,, niin että kotiin voitiin ottaa vastaan 0 lasta aikaisemman lapsen asemasta. Lukuvuonna 9: Fylgian lastentarhan päiväkoti saattoi 'jälleen ryhtyä toimintaan ja lakkautettiin silloin osasto lastentarhassa, minkä lisäksi kaupunki myönsi avustusta Mannerheimin lastensuojeluliiton aikaisemmin ylläpitämälle päiväkodille, jossa oli tilaa 0 lapselle ja joka yhdistettiin Päiväkodin lastentarhaan. Lukuvuonna 9 oli Helsingissä seuraavat lastentarhaa, jotka saivat avustusta kunnan varoista: jardins FrlEbel, annee scolaire 9.. Las t e n t a r h a t. jardins Frrebel. s S?.g g: KAytettävlssä olevia sljoj8, I p.l_ac_e_s_d_u_po_n_w_re"s_ E VarsinaisIssa... s= lastentarholssa. Nilst! kok<?,,'" ;:" pftlv!nosastollla!" It!"' Jardins Frrebel.., propremen! dit Don! nurserys. PälvAkodeissa. Classes ouvrieres Kaksikieliset lastentarhat. jardins Frll!bel bilingues. Ebeneserkoti, Helsinginkatu Suomalainen osasto _ \ 0 Ruotsalainen osasto... 00! fredriksperin lastentarha, Hertankatu I,. Yhteensä (Total) 9 0 ' Su 0 m al ai s e t las t e n ta rh a t. jardins Frrebel jinnois. Alku, Kristiinankatu Alppimaja, Alppikatu Kallion päivätupa, It. Viertotie Kotikallio, It. Viertotie Kotivara, Gumtähdenkatu Onnela, Korkeavuorenkatu _... _. 00 Pienola, fredrikinkatu..' Päiväkoti, Pursimiehenkatu 7...: Pääskylä, Kulmalankatu Rauhala, Länt. Viertotie Touhula, Vallininkuja Valkama, Porvoon katu , Vallila, Keuruuntie Vuokko, Punavuorenkatu 7... '.'... ';..' ':":':":"':"':..;' ':":"':"':..;'.:..:..+ :.._...:;,;;0.:,0_+ + I Yhteensä (Total) 8 '. 00 I.. jardins Frrebel sui!dois. I R u 0 t sai a i s e t las t e n ta ra t.h i Barnabo, Tehtaankatu I BerthaMariahemmet, Töölönkatu i fylgia, Tarkkampujankatu... 0 I Hemgård, Saarikatu Majstad, Rantakortteli... 0 Solhem, Pursimlehenkatu , Solhälla, It. Viertotie Tomtebo, Vladimirinkatu... '..;.':..;'';";',.;.',,;,'..;.';,.;'.,.;...;. Y. h. t.e.e.n.så.. (. T,. o. t.a.ij. \ ' '0 \ 0 Kaikki lastentarhat (Somme totale) II.. ) Avat:iin tammik. p:nii 9, 0 0 ) 0...;.. :..;'.+.;...+_...;.._0_0_+ + 0

12 8 Sekä Ebeneserkodissa ehä Kotikalliossa oli sitäpaitsi samoinkuin edellisinä vl:lqsina lasten seimi, jossa oli sijoja kumpaisessakin lapselle. Lasten hoito oli ensinmainitussa lastentarhassa uskottu ammattikwluutuksen saaneelle lastentarhanopettajattarelle' ja Kotikalliossa kahdelle hoitajattarlle. Ebeneserkotiin oli yhdistettynä semin.aari lastentarhanopettajaharien valmistamista varten. Työ a i k a. Kansanlastentarhat työskentelivät yleensä syyskuun alusta joulukuun 'keskivaiheil:le sekä tammikuun päivästä toukokuun loppuun. pienehkö määrä lapsia vastaan otettiin muutamiin lastentarhoihin myöskin joulu ja ksäloman ajaksi. Lastenseimet oliva,t avoinna kaikkina arkipäivinä vuoden umpeensa. Työpäivien keskimäärät lastentarhain eri osastoilla käyvät ilmi seuraavista luvuista:. M oyennes des jours de travail. Syyslukukausi. Kev.ätlukukausi. Koko työ vuosi. Semestre d'automne. Semestre de prinlemps. Les deux emtstres Varsinaiset lasttarhat Kokopäivänosl!Stot ) Päivä.k9dit Lastenseime... ) 7 ). 89 Låpsill, joilla ei ollut tilaisuutta oleskella kesällä maalla, mutta jotka olivat ehdotto,. masti hoidm tarpeessa, ylläpidetään eräissä lastentarhoissa n. s. kesäosasioja. Näistä osastoista Qn kesältä olemassa,seuraavia tietoja: \./ardins Frrebel en ite 9. Auki koko keän. Käytettävänä',olevia sijoja. L'eti entier. Places disponibles. Ebeneserkoti Kotikallio Yhteensä (Tolal) 7 Auki puoli kesää. Slx semaines de l'ete; Kotivara Käytettävänä olevia sijoja. Places disponibles. Päiväkoti... Touhula... Vallila... Valkama:... Yhteensä (Tolal) Kaiken kaikkiaan (SolJlmetolale) 00 Päivittäinen työaika oli varsinaisissa lastentarhoissa klo 0 a. p.' L p.,päiväkodeiss,," 'klö 8 a. p. i. p. sekä kokopäivänosastoilla ja lastenseimissä klo 7 a. p. tai i. p, Kokopäivänosastojen lapset olivat varsinaisten lastentarhain lasten kanssa samoilla,osas. toilla sen ajan,. jonka jälkimmäiset olivat toiminnassa. Poikkeuks.ena olivat ainoastaaij Ebeneserkoti ja Alppimaja, joissa kokopäivänosaston lapset muodostivat oman ryhmänsä,. Las t e n t a r h a i n työ s ken tel y. Lastentarhoissa työskenneltiin samojen periaatteiden mukaisesti kuin ennenkin. Useimmat hoidettaviksi otetuista lapsista kuului.. vat niihin yhteiskuntakerroksiin, joissa vanhemmat itse usein eivät kykene lapsiaan kasvattamaan, ja etusijassa otettiin vastaan lapsia sellaisista kodeista, joissa äiti yksin nuo.. lehti perheen elatuksesta. Kokopäivänosastoilla näille lapsille omistettiin se huo'lenpitto, hoito ja kasvatus, joka olisi tullut heidän osakseen hyvässä kodissa sehän onkin lastentarhan esikuva.. Oleskelu lastentarhoissa muodostui niiden hoidokeille iloiseksi ja vaihte. levaksi sen kautta että työohjelmaan kuului sekä tavallisia kotiaskareita että leikkejä, laulua, satuja, piirustusta ja pieniä käsitöitä. Työskentelykeskukset, jotka valittiin kuu ) Syysluku.kausi ja kesä.

13 9 kaudeksi, keskittivät lasten mielenkiinnon aia yhteen esineeseen tai ilmiöön kerrallaan. Kosketuksissa työskentelykeskuksien kanssa ja työssä niiden hyväksi lapset' saavuttivat sen kokemuksen ja ne tiedot, jotka he kukin kehitystasollaan voivat omaksua. Esimerkkeinä työskentelykeskuksista mainittakoon k.asvi, eläin, joulu, koti ja sen askareet, valo, vesi tai jokin lastentarhassa sattunut tapaus. )Åitien päivää) vietettiin siten että lapset saivat äideilleen valmistaa pienehkön lahjan tai että äidit kutsuttiin lasteritarhassa pidettyyn juhlaan. Lasten uskonnollista tarvetta tyydytettiin raamatullisilla kertomuksilla, hengellisillä lauluilla ja keskusteluilla. Kokopäivänosastoilla lapsilla oli enemmän tilaisuutta kotiaskareihin, vapaihin leikkeihin, ulkosalla oloon ja lepoon. Kesäaika(!.n järjestettiin näille osastoille huvirtkiä ulos luontoon, tilaisuutta uintiin ja puutarhat yötä. Päiväkodeissa, jotka ovat aiotut kouluikäisiä lapsia varten, valvottiin lasten läksyjen lukua, minkä ohessa annettiin opetusta pienissä puu, rottinki ja ompelutöissä. Sitäpaitsi lapset $aivat ottaa osaa taloustoimiin ja puutarhat yöhön. Lastenseimissä Kiinnitettiin päähuomio lasten ruumiilliseen hoitoon ja heidä.n totuhamiseensa hyviin tapoihin. Kykynsä mukaan lapset saivat leikkiä erilaisilla leikkikaluilla. Sittenkuin lapset oli otettu lastentarhaan, jaettiin heidät iän mukaan eri osastoille, noin lasta joka osastolle, jolla opetuksesta huolehti yksi opettajatar. KahdelI.a tällaisella osastolla oli yhteisesti käytettävänään lastenhoitajatar, joka auttoi lasten hoidossa. Jokaisessa lastentarhassa oli sitäpaitsi palvelijatar, joka valmisti ruuan ja suoritti siivoustyön. Sisäänki,rjoitettujen lasten luku oli lukuvuosina 9 seuraava: I Totat des enlants inscrits pendant les annees scolaires 9. Varsinaiset, lastentarhat. SIItä kokopäl PIUvikotej. Lasten Yhteensä. Lukukausi. Semeslre. vanosastoja. seimil. Jardins Frabet Ctasses ou Tolat. proprement dit. Dont nurserys. fjrieres. Creches. Syyslukukausi 9 (Semestre d'automne) Kevätlukukausi 9 (» de printemps) _ Syyslukukausi 9 (» d'auiomne) , Kevätlukukausi 9 (» de printemps) I Syyslukukausi 9.(» d'automnl!) Kevätlukukausi 9 (» de prillfemps) Helmiuun p:nä vuonna 9 oli lasten lukumäärä lastentarhojen kaikilla osastoilla, samana päivänä vuonna 9 sisään kirjoitettujen lasten luku oli 78 ja vuonna Sukupuolen mukaan lapset jakautuivat seuraavasti: Enfants au fevrier Sexe: Luku. Olo Luku. Olo Luku. 0/0 Poikia (Oaryons) Tyttöjä {Filles}..._.._._._.._._.._._._.._._ _. vtiteensä {Tolal} Opelustaitokset. 9.

14 0 Lasten äidinkieli käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä: Langue maternelle. Luku. % Luku. 0/0 Suomi (Finnois)... ' Ruotsi (Stddois) Muut kielet (Autres langues)_...._...._..._._ ; ;.0..;;. 0. Yhteensä (Total) ' 00.0 Kaikista helmikuun p:nä lastentarhojen kirjoihin merkityistä lapsista oli vuonna, 9 eli 88. % Helsingissä' syntyneitä. Vuosina 9 ja 9 vastaavat luvut olivat 07 eli. % ja 08 eli 88.0 %. Lastenseimissä lapset olivat vuotta nuorempia, varsinaisissa lastentarhoissa ja kokopäivänosastoilla 7 vuotiaita sekä päiväkodeissa yleensä 7 vuotiaita'. Yksityisiä poikkeuksia: tästä säännöstä ilmeni kuitenkin. Seuraava yhdistelmä valaisee lasten ikäryhmitystä helmikuun p:nä: Age. Luku. % Luku. 0/0 Luku. 0/0 vuotiaita ja nuorempia ( an et audessous) ' 0. vuotiaita (ans) '(, '!., » ja vanhempia (8 ans et audessus) Vhteensä (Totat) Vanhempien ammattia ja yhteiskunnallista asemaa silmälläpitäen lapset jakautuvat seuraavasti: Projession des parents. Luku. 0/0 Luku. 0/0., Luku. % Virkamiehiä ja suurempia 'ammatinharjoittajia (Fonctionnaires et nigociants) , Pienempiä ammatinharjoittajia ja palveluskuntaa (Petitcommerants et employes subq/ternes) Työläisiä (Ouvriers) Vhteensä (Totat) , Lasten jakautumista eri Jastentarhojen kesken valaisevat tarkemmin taulut. Lukuvuonna 9 tapahtui ensi kerran lastentarhain koko toimintakautena että niihin pyrkivien luku oli pienempi kuin käytettävänä olevien sijojen luku. Osaksi tämä tosiasia johtui siitä että oppivelvollisuuslain astuttua voimaan kaikki lapset täytettyään 7 vuotta olivat pakoitetut käymään koulua. Osaltaan tähän vaikutti myöskin kaupungissa vallitseva asuntopula, joka pakoitti vanhemmat osittain asettumaan asumaan kaupungin lähiyhdyskuntiin, joissa ei ole lastentarhoja, osittain lähettämään lapsensa maaseudulla asuvien omaistensa luo tai lastenkoteihin. Asu n t 0 P ula aiheutti vaikeuksia myöskin sikäli, että useat lastentarhat, nimittäin Pienola, Rauhala ja Solhem, keväällä 9 häädettiin huoneistoistaan. Vasta seuraavan marraskuun alussa voivat molemmat ensin mainitut lastentarhat jälleen' ryhtyä toimimaan..

15 rahatoimikamarin hankkimissa huoneistoissa. Solhemin lastentarhaile oli onnistuttu vuo!<raamaan huoneisto, mutta sen talon osakkaat, jossa puheenaoleva huoneisto sijaitsi, eivät sallineet lastentarhan alkaa toimintaansa, jota vasta tammikuussa 9 voitiin jälleen jatkaa pienessä epämukavassa huoneistossa. Alkulastentarhan huoneistossa toimitettiin syksyllä 9 korjauksia, jotka kestivät syyskuun p:än. Kaunfs,ilma teki kuitenkin' ulkona oleskelun mahdolliseksi., Te r v e y den t i I a. Lastentarhoissa sattui kertomusvuosina lukuisia vesirokontapauksia. Kevätlukukaudella 9 ja lukuvuonna 9 esiintyi vaikeahko tuhkarokkokulkutauti.. BerthaMariakodissa ja Solhemissä raivosi hinkuyskä syyslukukaudella 9. Myöskin lukuvuonna 9 esiintyi useissa lastentarhoissa useita viimemainitun taudin tapauksia. Tarkempia tietoja tarttuvien tautien esiintymisestä lastentarhoissa annetaan seuraavassa: Cas de maladies contagieuses dans les jardins Fra:bel. Vesirokkoa (Varicellae).... Tulirokkoa (Scarlatina)...,...,.... Kurkkumätää (Diphferia).... Kuristustautia (Laryngitis crouposa) Tuhkarokkoa (Morblli).... Hinkuyskää (Perlussis).... Muita tauteja (Autres maladies) ) Kaikki lastentarhojen kirjoissa olevat lapset saivat maksutonta hammastenhoitoa yksityisessä kansakoyluhammasklinikassa, jota kaupunki tätä tarkoitusta varten avusti. o p pii a s m a k s u t. Lastentarhoissa ei kannettu mitään lukukausimaksuja, mutta tarjotusta ruuasta lapset varsinaisissa lastentarhoissa suorittivat 0 pennia aterialta, kokopäivänosastojen lapset sen lisäksi 7 penniä toisesta ateriasta sekä välipalasta. Päiväkotien lapset maksoivat 7 penniä ja kevätlukukaudesta 9 alkaen markan ateriasta. Lastenseimissä lapsille tarjottiin kolme ruokaateriaa, joista maksettiin markkaa. Joh tajaharien harkinnan mukaan myönnettiin helpoituksia näiden maksujen suorittamisesta ja lastentarhojen varattomimmat suojatit saivat ruuan maksutta, kuten allaolevista prosenttiluvuista tarkemmin ilmenee. Kaikista lapsista suoritti: ELeves ayant paye Täydet maksut (selon la' taxe) olo 9.9 olo 9.7 0/0 Alennetut maksut (selon une taxe modijiee) ».».» Ei mitään maksuja (Nonpayants).....s.».» Yhteensä (Totat) 00.0 olo 00.0 olo 00.0 Olo Las t e n t a r h 0 j en me n 0 t määriin: nousivåt kalenterivuosina 9 seuraaviin Depenses direcies des jardins Frtebel marcs Varsinaiset lastentarhat... Smk 78: : 0 878: 7 Muut osastot.... '.'... : : 90 88: 9 779: 77 Yhteensä Smk (Tota!) 7 0: 7 7 7: 0 70: 0. ) Numerotietoja saatiin ainoastaan kevätlukukaudelta, jolloin tapausten lukumäärä oli.

16 , Yllämainittuihin summiin sisältyvät myöskin ne kalliinajanlisäykset ), joita lastentarhain henkilökunnat samoinkuin kunnan muutkin viranpitäjät kertomusvuosina nauttivat ja jotka vuodelta 9 nousivat 9 0: markkaan ja vuodelta : markkaan. Uuden palkkausohjesäännön astuttua voimaan' heinäkuun p:stä 9 poistettiin kalliinajanlisäykset. Taulussa annetaan tarkempia tietoja menojen jakautumisesta eri lastentarhain osalle. Jo mainittujen menojen lisäksi lastntarhatoiminta aiheutti eräitä kustannuksia ), jotka käyvät ilmi seuraavasta taulukosta:.,. Depenses pour l'inspeetion ele. des jardins, Frrebel, mares Johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot sekä tarkastajain palkat )..,... Smk 9: 80 0: 0 77: Kansliakustannukset...,... '...,... : 0 709: 80 09: 7 Kansliahuoneiston vuokra, lämpö ja valo ) ). 8 00: Korjaukset )... 8: 89 Sijaispalkkiot...,...,. : : 8: Vakinaisten opettajattarien eläkemaksut... ""... ", : 0 70: 7: 0 Kaupungin osuus kaikista menoista nousi seuraaviin määriin: Yhteensä Smk (Totat) 9 90: 788: : 7 Depenses de la ville pour les jardins Frrebel, mares Maksetut määrärahat (Crr!dit)...,...,...,...,. Smk 99870: 9,7 0: 7 Vähennettävä valtionapu (Restituee par l'/!tat)... "..» 808: 88'000: Todellinen kustannus Smk (Reste) 8 9: 9 9 0: : 0700: 89977: Lastentarhain tulot olivat, kaupungin määräraha lukuunotettuna, vuonna 9 8: 7 markkaa, vuonna 9 77: 99 markkaa ja vuonna 9 : markkaa. tulot (johtokuntaa, tarkastusta y. m. yhteisiä kustannuksia varten myönnet, tyjä määrärahoja lukuunottamatta) ovat jaetut eri lastentarhain kesken taulussa. Vaatetusavun jakamiseksi köyhille lapsille kansanlastentarhat saivat avustusta Brita Maria Renlundin muistorahastosta vuosina 9 ja markkaa ja vuonna markkaa. Van h e m p i e n k 0 k 0 u k s ety. m. Yhteyttä ja keskinäistä ymmärtämystä lasten kotien kanssa ylläpidettiin osittain käymällä kodeissa, osittain järjestämällä ompelukokouksia ja illanviettoja äideille. Eräihin lastentarhoihin kokoontui' määräpäivinä entisiä oppilaita yhteisiin leikki ja työillanviettoihin. Muutamissa lastentarhoissa pidettiin pyhäkouluja. o p e t taj a t t ari e n k 0 k 0 u k s e t. Tarkastajan kutsusta kokoontuivat johtajattaret ja opettajattaret tarpeen vaatiessa keskustelemaan ja neuvottelemaan sekä talou ) Kaikki johtajattarille ja opettajattarille suoritetut kalliinajanlisäykset on luettu varsinaisten lastentarhain menoihin. ) Lastentarhain menoihin ei tässä ole laskettu määrärahaa lasten hampaiden hoitoa varten,' koska se vuodesta 9 on viety kaupungin kirjoihin Terveydenhoito nimisen pääluokan ' kohdalle. ) Tähän sisältyvät vuosina 9 ja 9 maksetut kalliinajanlisäykset. ) Nämä menot kirjattiin vuosina 9 ja 9 ent. seu'rahuoneen menoina, missä kansanlastentarhain kanslia sijaitsee; vuonna 9 ne kirjattiin arvioituna määränä kansanlastentarhain tilille. ) Rakennuskonttorin käyttämä määräraha kahdessa lastentarhassa suoritettuja korjauksia varten.

17 deilisista että. kasvatuskysymyksistä. Sopivan huoneiston puute vaikeutti kertomusvuosina tuntuvasti puheenaolevien kokousten järjestelyä. Kansanlastentarhain johtokunnan ylivalvonnan alaiset las t e n hoi toi a i t 0 k se t. Samoinkuin edellisinäkin vuosina lastentarhanopettajattaret myöskin kesällä 9, 9 ja 9 ylläpitivät kesäsiirtoloita heikoimmille ja köyhimmille suojateilleen.. Lapset otettiin siirtoloihin 0 lasta käsittävissä ryhmissä ja saivat oleskella niissä viikon ajan. Siirtolatoiminnan laajuus ilmenee allaolevista luvuista: Colonies de vacanses ert ite 9. SIirtoloita. Lapsia. M.enoja, Smk. Kaupungin avustus, Smk. Colonies. Enfants. Depenses, marcs. Subvention de la ville, marcs : 000: : 000: : 8000:. Kaikkien kesäsiirtolain johdossa oli lastentarhanopettajattaria. Fredriksperin lastenseimeen vastaan otettiin lapsia, joiden ikä vaihteli viikosta 7 vuoteen. Hoitomaksua kannettiin syyskuun p:än 9 markka ja sen jälkeen markkaå lasta kohti päivässä. Kertomusvuosien aikaista toimintaa valaisevat seuraavat luvut: Aclivite de La creche de Fredriksberg. 9. Sisään kirjoitettuja lapsia (Enjanfs)... Hoitopäiviä Uours d'entretien}.... Lapsia keskimäärin päivässä (Enjants par jour d'entretien)... I(aupungin avustus, Smk (Subvention dl! ta ville, marcs) Lastenseimen ylläpitämistä avustivat paitsi Helsingin kaupunkia myöskin kouluhallitus, säätiö BritaMaria Renlunds minne sekä yksityiset henkilöt. KöyhinhoitohaIIitus suoritti muutamain lasten hoitomaksun. Kallion ruotsalainen työtupa toimi muuten samaa suunnitelmaa noudattaen kuin aikaisempina vuosina, mutta taloudelliset vaikeudet pakottivat sen rajoittamaan toimintansa kolmeen päivään viikossa. Kaupungin avustus oli 000 markkaa vuodessa. Palkattomana johtajattarena toimi rouva N. Krogerus opettajattaren ja veistonopettajan avustamana. M atk a k e r tom u s: Toukokuun p:nä kaupunginvaltuusto myönsi kansanlastentarhain tarkastajalie rouva S. Warheemnaalle 000 markan suuruisen apurahan opintomatkaa varten Saksaan. Rouva Warheenmaa on sittemmin antanut seuraavan kertomuksen matkalla tekemistään havainnoista:»toukokuun, ja 7 päivinä otin osaa Berlinissä PestalozziFröbelHausin 0 vuotiseen juhlaan sekä 8 ja 9 päivinä FröbelVerbandin kokoukseen. Molemmissa tilaisuuksissa oli edustajia Saksan eri osista sekä skandinavian maista. Kokouksen jälkeen kesäkuun päivään saakka käytin käynteinin Berlinin ja Frankfurt a. Mainin lastentarhoissa. Juhlassa ja kokouksessa pidetyt puheet, esitelmät ja keskustelut osoittivat mikä merkitys Fröbelin aatteilla on nykyaikana kaikilla kasvatuksen aloilla ja mikä merkitys

18 lastentarhoilla on varhaisimmassa kasvatuksessa, sekä kuinka suuriarvoinen on ohut se työ jonka lastentarhat Saksan nykyisinä vaikeina aikoina ovat suorittaneet 'lastenhuollon alalla. Lastentarhat ovatkin Saksassa olojen pakosta muodostuneet enemmän lastensuojelulaitoksiksi kuin esimerkiksi meillä. Ne ovat avoinna aamusta iltaan kautta vuoden. Pisin loma on viikkoa kesällä. Kunnat ylläpitävät suurelta osalta lastentarhoja ja avustavat niitä muun muassa siten että kouluhuoneistoissa on lastentarhaa varten oma huoneisto pihoineen, puutarhoineen ja halleineen. Kunta kustantaa lapsille myöskin kesävirkistystä maalla sekä maksaa matkat siirtoloihin. Frankfurt a. Mainissa, jossa lastentarhat ovat kunnallisia laitoksia, lähetetään joka päivä Altstadtin lastenharhoissa olevat lapset opettajine'en heitä varten varatuissa raitiotievaunuissa metsälastentarhaan, jossa saavat raitista ilmaa ja aurinkoa joka heiltä puu'ttuu pimeiden ja ahtaiden katujen varsilla olevissa kodeissaan. Lääkärin tarkastus ja hoito on lapsilla vapaata. Berliinissa, jossa lastentarhat eivät ole kunnallisia, hoitavat lääkärit lapsia vapaaehtoisesti ilman korvausta, Frankfurt a. Mainissa on tarkastus koululääkärin tehtävä. Lääkäri käy laitoksessa joka :s päivä ja tarkastaa jokaisen vastatulleen lapsen. Eri tapauksissa lähetetään lapset erikoislääkärien hoidettaviksi tai kielletään heiltä kokonaan pääsy lastentarhaan. Kunnan palkkaama koulusairaanhoitaja käy tarpeen tullessa antamassa kylpyjä y. m. ruumiillista hoitpa. Lapset nauttivat lastentarhoissa osaksi mukanaan tuomia eväitään osaksi saivat keittoruokaa lastentarhasta. Osa lapsia kävi kotonaan päivällistä syömässä ja palasi sitten takaisin lastentarhaan. Frankfurt a. Mainissa syötiin :ssa last'entarhassa mutta :SSa. ei ollut lasten ruokintaa. Tässä kaupungissa valmistettiin kaikki ruoka yhteisessä koulukeittiössä ja kuljetettiin sieltä eri laitoksiin, Berlinissä valmistettiin ruoka lastentarhoissa. Ruuastaan maksoivat.iapset eri tavalla, riippuen vanhempain tuloista. Vähempi paikkaiset pääsivät 0 % maksuiile ja parempi tuloiset siitä ylöspäin 00 % asti. Kaikkein köyhimpien puolesta maksoi kunta. Jokaisesta lapsesta maksettiin ku'ukautinen niin kutsuttu ))kasvatusraha) jonka suuruus riippui lapsen holhoojain tuloista. Maksut vaihtelivat rahan arvon nousun tai laskun mukaan. Lastentarhat ovat avoinna kaikkien kansankerroksien lapsille. Lapset saapuivat lastentarhaan eri aikoina kello 7:stä alkaen. Kymmeneksi olivat kaikki tulleet. Kymmnen ja kahdentoista välinen aika käytettiin järjestettyyn toimintaan, joka. kohdistui keskusaiheeseen. Kello päivällä oli päivällisaika, silloin menivät ne lapset, jotka söivät kotonaan, aterioimaan ja palasivat takaisin kello. Lastentarhaan jääneet lapset lepäsivät kello. Aika ennen kymmentä ja jälkeen kahden ja kolmen oli vapaata toimintaa varten. Useimman lastentarhan yhteydessä toimi )}Horb> koululaisten päiväkoti. Esimerkiksi Frankfurt a. Mainissa oli lastentarhan yhteydessä tällainen päiväkoti.' Näillä kouluhuoltoloiila oli koulurakennuksessa, lastentarhan yläpuolella, huoneistonsa. Muutamissa näissä annettiin ruokaa muiilekin koululapsille kuin huoltolaan sisäänkirjoitetuiile sekä valvottiin läksyjen valmistusta jota varten oli palkattu eri opettaja. Maksut olivat samoin järjestetyt kuin lastentarhaosastoilla. Seminaarissa oli eri osastoja opettajavoimien valmistusta vaten lastentarhan eri työhaaroja ja sosiaalista tytä varten. Niissä saivat teoreettisen opetuk.sen ne lastenhoitajat jotka työskentelivät lastentarhoissa, lastentarhurit, kouluhuoltolain opettajat ja näiden laitosten johtajattaret, vieläpä käsityön opettajatkin. Frankfurt a. Mainissa oli semi. naarikin kunnallinen. Lastentarhat y. m. siihen kuuluvat laitokset olivat kouluneuvoston alaisia ja niitä valvoi kaksi tarkastajaa, joista ensimmäinen oli kouluneuvoston jäsen. Berlinissä olivat

19 Schonebergin kaupungissa olevat PestalozziF:röbelHausin alaisia, joka oli' määrännyt yhden opettajistaan laitosten ylivalvojaksi. Scharlottenburgissa oli kaupungin hallitus asettanut Jugendheimin lastentarhanjohtajattaren tarkastajaksi. Tarkastajat olivat vapautetut kansliatehtävistä, jotka kuuluivat kaupunkien eri virastoi\le.'. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti. EcoJe enfantine Sedmlgradsky et /ie Marja. J 0 h t 0 kun t a. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin johtokuntaan kuuluivat vuonna 9 seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: professori Th. Homen ja puuseppä V. Långholm vuosiksi 99, arkkitehti E. Fabritius ja maalari E. Ahlbom vuosiksi 90, professori K. R. Wahlfors ja toimittaja A. Forsström vuosiksi 9 sekä johtaja U. Westerholm, joka 'koulujen taloudenhoitajana oli johtokunnan jäsen. Puheenjohtajana toimi herra Wahlfors, varapul)eenjohtajana herra Homen ja sihteerinä herra Westerholm. Vuoden 9 alkaessa olivat herrat Homen ja Långholm erovuorossa johtokunnasta, mutta heidät valittiin uudelleen toimikaudeksi 9. Vuoden 9 alussa olivat 'erovuorossa herrat Ahlbom ja Fabritius ja valittiin vuosiksi 9 edellisen sijaan rouva F. Pietikäinen, jota vastoin herra Fabritius valittiin uudelleen. Huhtikuun 0 p:nä 9 johtokunta menetti harrastavan jäsenen, professori Homenin, joka oli ollut osallisena säätiön johdossa aina vuodesta 907 alkaen. Hänen sijaansa kaupunginvaltuusto toukokuun p:nä valitsi kamreeri V. Hougbergin vuosiksi 9. Varapuheenjohtajana professori Homenin jälkeen toimi herra Långholm. o p et t aj i s t o. Opetuksesta ja kouluhoidosta huolehtivat seuraavat henkilöt: Sedmigradskyn pientenlastenkoulussa Oikokadun 7:ssä rouva E. Myrsten johtajattarena ja neiti E. Dönsberg apulaisopettajattarena. Sedmigradskyn II pientenlastenkoulussa Sturenkadun ::ssä neiti E. Holmström johtajattarena ja neiti M. Hollmerus apulaisopettajattarena. Marian turvakodissa Annankadun :ssä neiti B. Hannen johtajattarena ja rouva A. Westzynthius apulaisopettajattarena. Rouva Westzynthius oli sairauden takia virkavapaana syyslukukauden 9 ja kevätlukukauden 9, sijaisena neiti M. Aberg. o p etu s aja t ja 0 p etu s suu n n i t.. e l m a t. Kertomusvuosina toimi kolme koulua, jotka käsittivät yhteensä kuusi luokkaa. Koulut yö alkoi tammikuun p:nä ja lopetettiin toukokuun lopulla alkaakseen uudelleen syyskuun p:nä ja jatkuakseen joulukuun 0 p:n tienoi\le, jolloin järjestettiin yksinkertaiset kuusijuhlat. Opetus, joka oli ruotsinkielinen, oli kaikissa kouluissa järjestetty n. s. Fröbelin, lastentarhametoodin mukaisesti ja jatkui n. tuntia päivässä. Jokainen opetustunti kesti yleensä n. % tuntia, Marian turvakodissa n. 0 minuuttia., Viikkotuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken vuonna 9 näkyyallaolevasta taulukosta:

20 , Programme,de l'ecole enjantine Sedmigradsky et,de l'asile Maria en 9, le,ons (Ii %h.) pat semaine.. Sedmigradskyn Sedmigradskyn II pientenlastenkoulu, pientenlastenkoulu. L'ecole Oengafan 7. L'ecoleSturegatan. Marian turvakoti. Asile Maria. I luokka. luokka. I luokka. luokka. luokka. II luokka. Kertomuksia... Havaintoopetusta... Ulkolukua...,... ) ) ) ) Puheharjoituksia....' Laskentoa... Kirjoitusta... Piirustusta... Tilkkujen purkamista... Ompelemista... Helmitöitä... Puikkotö'itä... Palmikoimista... Paperin taittamista... Tilkkujen asettelua..... Palikkarakentelua... Pintain asettelua... Laulua 0 ' Voimistelua... ) ) "Muovailua... Liikuntaleikkejä... ) ) Sedmigradskyn II pientenlastenkoulussa lapset joka lauantaiaamu saivat vuorotellen 0 lasta käsittävissä ryhmissä työskennellä käytännöllisissä askareissa. Lukujärjestyksen ulkopuolella oli Marian turvakodissa voimistelua ja liikuntaleikkejä, ja vanhemmilla lapsilla oli kahdesti viikossa käsitöitä, etupäässä virkkausta ja niinitöitä. Kaikissa kouluissa oli sitäpaitsi vapaata leikkiä, leikkiä hiekkalaatikoissa ja leikkikaluilla. Vuosina 9 noudatettiin suurin piirtein samaa opetussuunnitelmaa. o p pii a s m ä ä r ä 0 kertomusvuosirta n. 0 kussakin koulussa. Helmikuun p:nä vuosina 9 oppilaat jakautuivat sukupuolen ja syntymäpaikan mukaan seuraavasti: Eleves au fevrier. Sexe Lieu de naissance Poikia (Oar;ons) Helsinki (flelsingjors)... '... 8 Tyttöjä (Filles) Muut paikkakunnat (Ailleurs) Yhteensä (Tolat) 7 7 Yhteensä (Totat) 7 7, Oppilaiden jakautuminen äidinkielen sekä vanhempien ammatin tai yhteiskunnallisen aseman mukaan näkyyallaolevista luvuista: ) Neljännestunnin kestäviä opetustunteja.

21 7 Langue maternelle. 9. Suomi (Finnois) Ruotsi (Suedoi$) Muut kielet ( A utres tangues) Yhteensä (Totql) Profession des parents Virkamiehiä 'ja suurempia ammatinharjoittajill ( Fonctionnaires et. negvdants)... 9 Pienempiä ammatinharjoittajia ja palveluskuntaa (Peti"tcommer ants et employes subalternes) Työläisiä (Ouvriers)... 7 Yhteensä (Total) 7 7 Kaikkien oppilaiden keskiikä oli helmikuun p:nä 9.7 vuotta, mutta aleni vuosina 9 ja 9. vuoteen. Eri ikäluokkien kesken o'ppilaat jakautuivat seuraavasti: / Age vuotta (ans) vuotta (ans) Yhteensä (Totat) 7 7 Poissaolopäivien lukumäärä prosenteissa lukupäivien koko luvusta näkyy aliaolevasta yhdistelmästä: Absences en % des jours de travail Kevätl. Syysl. Kevätl. Syysl. Kevätl. Syysl. Oikokadun koulu 0' Sturekadun koulu Marian turvakoti n. K 0 u I u m a k s u oli 0 markkaa lukukaudelta sellaisista kodeista olevilta oppilailta, joilla katsottiin olevan siihen varaa. Yleiskatsauksen lasten jakautumisesta maksaviin ja vapaaoppilaihin antavat allaolevat suhdeluvut:'.. ELeves payant La taxe et nonpayants, %. K e v ä ti uku kaudella Maksavia. Vapaaopp. Yhteensä. Maksavia. Vapaaopp. Yhteensä. Maksavia. Vapaaopp. Yhteensä. Semestre de printemps. Payants. Nonpayants. Total. Payants. Nonpayants. Total. Payants. Nonpayants. Tolal. Oikokadun koulussa Sturekadun Marian turvakodissa Yhteensä (Totat) Syyslukuaudella. Semestre d'automne. Oikokadun koulussa Sturekadun» Marian turvakodissa Yhteensä (Tolat) Vuonna 9 saivat kipeimmin tarpeessa olevat laps'et vaatteita ja jalkineita koulusta. K 0 u I u j e n talo u s. Sekä opettajattarien että palveluskunnan palkat kohosivat vallitsevan kalliin ajan joh<;losta huomattavasti vuosina 9 ja 9. Viimemainittuna Opeluslaitokset. J. 9,.

22 8 vuonna korotettiin sitäpaitsi vuokraavustuksia, niin että ne tekivät 800 markkaa vuodessa kullekin opettajattarelle. Vuosina 9 suoritettiin kouluhuoneistoissa laajoja korjauksia. Vuonna 9 kiinteistöt arvioitiin uudelieeen palovakuutuksen tarpeelliseksi katsotun korottamisen takia. Sittemmin korotettiin palovakuutukset seuraavasti: Pohj. Esplanadikadun :ssä olevan talon ' markkaan, Oikokadun 7:ssä olevan talon 7000 markkaan, Sturekadun :ssä olevan talon markkaan ja Annankadun :ssä olevan talon 0000 markkaan eli kiinteistöjen yhteenlasketut palovakuutukset markkaan. Vuonna 9 säätiö sai vastaanottaa )}Emmy Skogmans minne)}nimisen rahaston, jonka koroilla on tarkoitus aikanaan hankkia heikoille lapsille tilaisuutta kesänviettoon maalla. Rahasto perustettiin pastorinleski Emmy Skogmanin muistoksi, joka kuoli tammi, uun 7 p:nä 9 ja joka vuotta oli toiminut Sedmigradskyn l pfentenlastenkoulun johtajattarena. 0 Säätiön taloudellinen asema kertomusvuosina käy ilmi seuraavista tilikirjojen otteista: Sedmigradskyn pientenlastenkoulu. Recetfes ei depenses de l'ecole enlantine Sedmigradsky. Tulot. Recetles. Oikokadun talo, vuokria ESp'lanadik. ) Sturekadun & Käymälämaksuja.... Koulumaksuja Oikokadun koulusta.... Sturek Korkoja...,.... Sekalaisia tuloja.... Smk : 99 88: 9 98: : : 8 77: 090: 0 090: 098: 978: 7: 0 00: 970: 890: 80: 990: 80: 0: 7 : Yhteensä Smk (To/af) 00: : 0 00: 98 Me n 0 t. Dl!penses. 9. Oikokadun talo Smk 77: 7 Esplanadik., : Sturekadun : 70 Oikokadun koulu.... 8: Sturekadun 7: Oikokadun talo, vakuutusmaksuja Esplanadik. & Sturekadun Korkoja ja poistoja 778: 9 Yleisiä kustannuksia... 7' 07: Voittoa : Yhteensä Smk (Totaf) 0 0: : 9: : 998: 0: : 7: 7: 0 79: 0 97: 7 : 87 07: : 0 097: 7 0: : 00: 9 97: 9: 8: 7797: 9: 9098: 0 00: 98

23 9 Resume de l'actit et' du passit de l'eeole entantine Sedmigradsky. v a r a t j 0 u I u kuu n p: n ä. Actij le dccembre: \9. Kiinteistöt Lainaa Marian turvakod Säästökassatili... '...,.... Smk 7 88: 000: 8 7: 7 88: 9000: 70: 0 78: 700:.:... 9: 9 Käteistä kassassa...,.... :9 :.: Kalusto : : : Muita varoja : 0: 0: Sa.atavia... ''';'',;..'';';''';'',;..';.;';';''';'',;..'.;.;...;.,;... 9;,...;...;.:..;.0;;... :...:...:....8:...;.._;;.;..._ 90: Yhteensä Smk (Total) 07 '08: 0 0: 79 9: 9 VeI t j 0 u I u kuu n p: n ä. Passij le decefnbre. 9. 9: "9. Yliopistolle Smk 0000: 0000: ' 0000: Suomen sairaanhoitajien eläkerahastolle : 70000: 70000: Etukäteen kannettuja vuokria.... Maksettavaksi joutuneita korkoja : 00: 90: 900: 7: 800: Rahasto»Emmy Skogmans minneo...'.... : Muita velkojil :,0 8: 70: Pääomatili... 77: 779: :,..._._._._._._...;.._;._._._...;.. Yhteensä Smk (Totat) 07 08: 0 0: 79 9: 9 Marian turvakoti. Reeetles et depenses de l'asile Maria. Tulot. Recettes. 9. Vuokria,..,...,., Smk 97 '9: Koulumaksuja : Yhteensä Smk (Total) 989: 9. 9: 0 90: 09: 0 9. " 0: 80: : Menot.. Depenses. 9. Talon ylläpito.... Smk 7: Koulu...,... 89: 7 Korkoja ja poistoja... ' :. Yleisiä kustannuksia ja vakuutusmaksuja... '.' '.. 8: Voittoa._ : Yhteensä Smk (Tota!) 989: Resume de ['aeti! et du passit de ['asile Maria. V a r a t j 0 u f u kuu n p: n ä. Actij te decembre : 0: 09: 0 9: 0 87: 8 09: : 800: 7 "" 0 0: : 8: : Annankadun talo.... Smk 0: 8 8: 08 90: '9, Säästökassatili.... 7:08. 8: 997: Käteistä kassassa.... : 8: : Kalusto.... '..:. : Saatavia...,... ;.'... _.'_'_'_.._._._.;.;';,;'..;.",;..' 0.;...;.7;.;8..;.:.;;..;;..;;.8;..;..;.:.;;.7;..:.;;;.;;.:.:.:.:, Yhteensä Smk (Totat) : 8: 78: 77

24 0 Vei a t j 0 u I u kuu n p: n ä. Passif te decembre Yliopistolle.... Smk : 00 olio: 00000: Sedmigradskyn pientenlastenkoululle : 9000: 700: RahastoilIe. ','...,.... 7:08 8: 997: Etukäteen kanneuuja vuokria....'...'.,.... 8: 7: 0 7: Koroja ja velkoja... '... : : 00: 7: 0 Pääomatili... '...» 88: 9?7 78: 7 099: 8 Vhteensä Smk (Totat) : 8: 78: 77 "Vuonna 9 oli toinen johtokunn;m hoidettavina olevista sääfiöistä, Marian turvakoti, ollut olemassa 7 vuotta. Tammikuun p:nä 87 avattiin näet se pientenlastenkoulu eli lastenhoitolaitos, jolla vuodesta 8 porvariston päätöksen nojalla on nimenä Marian turvakoti. Seuraavassa luodaan lyhyt silmäys tämän koulun v:aiheisiin ja kehitykseen. Jo vuonna 8 olivat arvoisa maistraatti ja kaupungin vanhimmat säilyttääkseen tuleviin aikoihin silloisen perintöruhtinaan, suuriruhtinas Aleksanterin ensimmäisen Helsinginkäynnin muiston osoittaneet kaupungin yksityisistä varoista 00 hopearuplan avustusmäärän n. s. pientenlastenkoulujen eli yleisten majalain perustamista varten, joihin kouluihin vastaanotettaisiin työläisluokkaan kuuluvien varattomien yanhempain lapsia, jotta he siellä hellää ja huolellista hoitoa nauttien jo varhisesta iästään tottuisivat järjestykseen ja siveelliseen käytökseen, ja vanheminat sillä välin lastenhoidon heitä estä, mättä voisivat käyttää aikansa hyödylliseen työskentelyyn ja siten hankkia itselleen ja huolehdittavilleen tarpeellisen toimeentulon ja elannon, kuten sanotaan maistraatin pöytäkirjassa toukokuun 8 p:ltä 8; Vaikka siten oli saatu aikaan tulevan koulun perusrahasto ja sitäpaitsi pantu toimeen vapaaehtoin.en keräys sen hyväksi, kesti.kuitenkin ' joitakin vuosia, ennenkuin koulun avaamissuunnitelma edistyi lähemmäksi ratkaisuaan. Vuonna 8 maaliskuun }J:nä voitiin kuitenkin tarkoitusta vårten ostaa Ison Robertin. kadun tontilla n:o, sittemmin n:o sijaitseva talo 7 hopearuplan /7 kopeekan hinnasta. Myöhemmin tätä 'ta'loa laajennettiin yhdist.ämällä siihen viereinen, Annankadun varrella oleva talo; viimemainittu on yhä edelleenkin Marian turvakodin hallussa. Kuu!uutuksilla kaupungin kirkoissa ilmoitettiin vanhemmille ja varattomille holhoojille, että' vuotiaita lapsia otettiin ilmpn korvausta hoidettaviksi ja kasvatettaviksi vasta perustettuun lastenhoitolaitokseen, jota' myös kutsuttiin pintenlastenkouluksi, sekä että se pidettiin avoinna joka arkipäivä valoisana aikana klo a. p.7 i. p. sekä pimeänä aikana niin kauan kuin oli päivänvaloa.' Uusi laitos sai toimintansa ensi vuosina taistella suuria taloudellisia våikeuksia vastaan. 'furhaan teki sen johtokunta pastorinvirastolle esityksen, että seurakunta ottaisi pientenlastenkoulun haltuunsa. Yleisön puolelta koulun 'osaksi tullut melko lämmin harrastus, joa m. m. ilmeni lukuisten, oisinaan varsin tuntuvien rahaavustusten muodossa, sai kuitenkin tilanteen vaikenemaan, ja koulu voitifn, joskin hädin tuskin, pitää pystyssä. TammikuLissa 8 sai koulu rahasto sen juhlan muistoksi, jonka yliopisto vietti suuriruhtinasperintöruhtinaan vuotisen' kanslerinaolon johdosta,' vastaanottaa kaupungilta 000 hopearuplan suuruisen avustuksen. Tämä teki johtokunnalle mahdolliseksi uuden'

25 o koulun perustamisen kauppias Bäckin Kruunuhaassa Kulmakadun varrella sijaitsevaan taloon. Täällä se toimi vuoteen 89, jolloin Sedmigradskyn pientenlastenkoulu avattiin Mariankadun talossa n:o.. Vuonna 8 kaupungin porvaristo päätti ilmaista ilonsa keisari Aleksanteri II:sen sillpin tekemän Helsinginkäynnin johdosta keräämällä lähimpinä kuutena vuonna noin ruplaan nousevan pääoman suorittamalla 0 kopeekkaa hopeata kultakin veroäyriltä. Näin kootun pääoman korot oli käytettävä pientenlastenkoulun olemassaolon turvaamiseksi, jota koulua keisarinnan mukaan oli kutsuttava Marian turvakodiksi eli Marian pientenlastenkouluksi. Varsinaisen turvakotiluonteensa laitos kadotti, kun se vuonna 89 silloisen pastori Uno Cygnaeuksen neuvosta muutettiin Saksan FröbelIaitosten esikuvan mukaiseksi pientenlastenkoulursi. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun johtajatar, mademoiselle Serafina Rautian, oli sanotun koulun kustannuksella jdnkin ver'ran yli vuoden' ajan oles kellut eri seuduilla Saksassa ja Ruotsissa tutustuakseen sikäläisiin Fröbelsäätiöihin, ja hänen johdollaan uudistettiin sekä Sedmigradskyn pientenlastenkoulu että Marian turvakoti. Työ eli kouluaika lyhennettiin vain tunniksi päivässä ja oppilasmäärä rajoitettiin 00:sta tai 0:stä 0:een, minkä ohessa lapset jaettiin kahdelle osastolle, varsinaiselle lastentarhaosastolle ja n. s. kouluosastolle. Vuodesta 87 lähtien Marian turvakodin koull!aika vieläkin Iyhennettiin tunniksi päivässä.. Tässä kosketeliun pientenlastenkoulun ensimmäiseksi johtajattareksi tuli mamsseli Carolina Oskara Berglund, joka jo vuonna 80 oli muuttanut Ruotsista ryhtyäkseen johtamaan pääkaupunkiin samana vuonna perustettua pientenlastenkoulua. Mamseli Berglund oli uranuurtaja alallaan, Ruotsin 'ensimmäinen lastentarhanopettajatar, ja oli jo kotimaassaan ehtinyt saavuttaa hyvin ansaitun tunnustuksen taidostaan. Hän johti pientenlastenkoulua kuolemaansa asti eli vuoteen 89, ja hänen seuraajansa oli neiti. Maria Hertz, joka vuodesta 8 oli toiminut Kruunuhaan pientenlastenkoulun johtajattårena. Neiti Hertz, joka myöskin oli erittäin etevä lapsipedagoogi, pysyi toimessaan aina vuoteen 90. Mainittuna vuonna hän jo 80vuotiaana jättcsen pastorinleski Anni Hofströmille, joka jo vuodesta 898 oli ollut säätiön palveluksessa Sedmigradskyn pientenlastenkoulun apulaisopettajattarena. pastorinrouva Hofströmin johtajatarkausi kesti vuodesta 90 vuoteen 98, jolloin hän.erosi ja hänen seuraajakseen tuli neiti Blondine Hannen.. Lastensuojelulautakunta. C.ommission municipale de la profecfion des enfanfs. La u t aku n n a n j ä sen i s t ö. Kasvatuslautakuntaan, joka vuoden 9 alusta nimitettiin lastensuojelulautakunnaksi, kuuluivat vuonna 9 professori M. Ruuth puheenjohtajana, tarkastaja M. Sillanpää varapuheenjohtajana sekä kuvernööri.' Gordi,e, pormestari V. Hakkila, lastent.arhanjohtajatar. Poppius, rouva L. Salovaara ja pankinjohtaja C. Wegelius jäseninä. Kuvernööri Gordien kuoltua kaupunginvaltuusto valitsi hänen sijaansa jäseneksi kansakoulun johtaja A. Noposen. Vuoden 9 lopusta herrat Hakkila

26 ja Wegelius erosivat lautakunnasta; heidän sijaansa valittiin hallintoneuvos O. Möller' ja ja rouva A. Suominen. Vuonna 9 lautakunnan jäsenistö oli sama kuin vuonna 9. Lastensuojelulautakunta toimi myöskin kasvatuslaitosten yhteyteen perustettujen kansakoulujen johtokuntana ja kuului siihen tässä' tehtävässä lisäjäsenenä johtajatar E. Antin sanottujen koul\ljen opettajakunnan edustajana. Professori Ruuth ja tarkastaja Sillanpää toimivat johtokunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. L a u t aku n n a n k a n s I i a h e n k i I ö kun t i.. Ero omasta pyynnöstään myönnettiin avustavalle lastenhoidontarkastajalie T. Soldanille heinäkuun päivästä 9, lastenhuoltotarkastaja B. Nybergille marraskuun päivästä 9, avustavalle lastenhuoltot9.rkastajalle L. Rudbäckille joulukuun päivästä 9, naistarkastaja F. Winterille huhtikuun päivästä 9 ja naistarkastaja, L. Sulinille kesäkuun päivästä 9. Sittenkuin vuoden 9. alusta eräitä aikaisemmin köyhäinhoitolautakunnalle kuuluneita tehtäviä oli siirretty lastensuojelulautakunnalle,. järjesteltiin muutamat lautakunnan toimet uudelleen ja henkilökuntaa lisättiin asettamalla kanslianjohtåjatar, neiti M. Tavaststjerna, kodeissakävijä, neiti M. Ramstedt, ja kansliaapulainen, neiti E. Ekholm. Vuonna 9 ammattiholhoojan ja sihteerin tointa hoiti filosofianmaisteri R. Liukkonen, joka myös toipi yleisen kansliaosaston sekä rekisteri ja tiedonantotoimiston kanslianjohtajana sekä hoiti lastensuojelulautakunnan alaisten laitosten valvontaa. Kasvatuslaitosten sekä vastaanotto ja havainto kodin lääkärinä oli lääketieteenlisensiaatti E. Linden, joka myöskin tutki ne lapset, joille anottiin pääsyä aistiviailiskouluihin, samoin kuin muut 7 vuotta täyttäneet osaston hoidokit. Yleisen kanslian johtajana oli neiti C. Nyström rouva D. Kankaan avustamana. Kodeissakäyijänä toimi neiti M. Lidman. Osastoon kuuluvaa rekister,i ja tiedonantotoimistoa hoiti neiti M. Tavaststjerna, jota ihoitettujen lastensuojelutapausten tarkemmassa tutkimisessa avusti neiti' M. Ramstedt toukokuun I, päivään ja sen jälkeen neiti H. Stråhlman. Lastenhuoltotarkastajan toimi, johon oli yhdistettynä avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia koskevassa laissa edellytetyn lastenvalvojan tehtävät, oli avoinna ja sitä hoiti sijaisena nuorisonhuoltaja ent. kansakoulunopettaja S. Ojanne. Turvattomien lasten osasto oli lastenhuoltotarkastajan alaisena. Tämän osaston valvonnan alaisten avioliiton ulkopuolella syntyneiden, lastenkoteihin sijoitettujen tai elätteelle annettujen lasten lääkärinhoidosta huolehti lääketieteenlisensiaatti R. Granholm. Hänen johdollaan toimivat naistarkastajina neiti F. Winter huhtikuun päivään 9, sen jälkeen neiti S. Setälä ja n'eiti L. Sulin' kesäkuun päivään sekä sen jälkeen rouva A. Stegman. Osaston opastajina oliva rouvat M. Ekholm ja O. Sarin sekä neidit. Glansenstjerna, V. Wessman ja / H. Stråhlman, viimemainittu kuitenkin vain toukokuun päivään 9, jolloin hänen seuraajakseen tuli neiti M. Ramstedt. Kaupunkiin elätteelle annettujen lasten kasvatuskotien tarkastajana toimi roua T. Ojanne. Osaston kanslianjohtajattarena oli' rouva A. Aminoff ja' kanslistina' neiti.e. Ekholm, joista edellinen hoiti avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten hoitoon liittyviä tehtäviä ja jälkimmäinen köyhäinhoitoapuun oikeutettujen lasten hoitoon liittyviä tehtäviä. Kansliaapulaisena oli neiti G. Boldt, joka tarpeen vaatiessa sen ohessa työskenteli yleisen kansliaosaston rekisteri ja tiedonantotoimistossa. joutolasten ja nuorison huoltoosaston johtaja oli S. Ojanne ja toimen vakinaisen haltijan sijaisena hoiti sitä kansakoulunopettaja L. Pohjan vuori. Osaston kanslistina oli opettajatar E. Hirn ja kodeissakävijänä rouva T. Ojanne. Kaikkien osastojen vahtimetarina oli H. Niemura.

27 Lastensuojelulautakunnan kassa ja tiliasioita hoiti köyhäinhoidon kassa ja tilivirasto, jota johti kamreeri F. Rosendahl.. Vi r k a v a p a u det. Kesäkuun päivästä heinäkuun.loppuun 9 oli ammattiholhooja ja sihteeri R. Liukkonen virkavapaana ottaakseen kaupunginvaltuuston myöntämällä apurahalla osaa Kööpenhaminassa ja Nyborg Strandissa pidettyyn pohjoimaiseen lastensuojelukongressiin. Virkavapautensa aikana sihteeri sitäpaitsi teki opintomatkan Tanskaan ja Saksaan tutkien näiden maiden kasvatuslaitoksia ja lastensuojelutoiminnan yleistä järjestelyä. Hänen sijaisenaan toimivat kanslisti C. Nyström ja hovioikeuden auskultantti W. Koistinen. Myöskin lastenhuoltotarkastaja B. Nyberg nautti virkavapautta kesäkuun päivästä heinäkuun päivään ottaakseen osaa edellämainittuun lastensuojelukongressiin, ja hänen tehtäviään hoiti tänä aikana kanslisti A. Aminoff. Avustava lastenhuoltotarkastaja T. Soldan oli virkavapaana tammikuun päivästä heinäkuun päivään 9. Hänen sijaisinaan toimivat maaliskuun 8 päivään filosofianmaisteri. B. Nyberg, rouva A. Aminoff ja rouva L. Rudbäck yhteisesti ja sen jälkeen viimemainittu yksin. Toukokuun päivästä elokul!n päivään 9 neiti H. Stråhlmann hoiti neiti Soldanin sijaisena toimivan rouva Rudbäckin tehtäviä, kun taas neiti A. Brander toimi ensin mainitun sijaisena. Virkavapaana sairauden takia olivat vuonna 9 rouva O. Sarin lokakuun päivästä marraskuun 8 päivään, sijaisena neiti H. Sucksdorff ja neiti H. Stråhlmann joulukuun päivästä vuoden loppuun, sijaisena neiti. E. von Schoultz. Vuonna 9\ rouva L. Rudbäck oli virkavapaana joulukuun päivään, sijaisena neiti L. Sulin. Yle i s k a t s a u s l a u t 'ak u n n a n toi m i n t aan. Lastensuojelulautakunpan toiminta on vuosi vuodelta.laajentunut,' osittan siksi että yhteiskunta on alkanut omistaa yhä enemmän huomiota kasvavaan sukupolveen, osittain siksi, että tarpeellisen hoidon ja kasvatuksen antaminen lapsille vallitsevana pulaaikana on ollut köyhille kodeille vaikeata,jopa mahdotontakin. Huhtikuun 7 p:nä 9 kaupunginvaltuusto päätti, että,vuonna: 99 lautakuntaan perustettu joutolasten osasto oli otettava vakinaiseen menosääntöön tammikuun päivästä 9, että lastensuojelulautakunta viimemainitusta päivästä lähtien ottaisi tehtäväkseen niiden köyhäinhoidon huostassa olleiden lasten hoid.on; joita hoidetaan muualla kuin kotonaan sekä että lastensuojelukeskuksen rekisteri ja tiedonantotoimisto samana päivänä yhdistettäisiin lautakuntaan. Tämä päätös merkitsi m. m. sitä että köyhäinhoitolautakunnan Oulunkylässä, Kullan torpassa sekä Leppäsuon huvilassa toimivat lastenkodit joutuivat lastensuojelulautakunnan huostaan. Kaupunginvaltuuston toukokuun :ntena ja elokuun 0 p:nä 9 tekemän päätöksen mukaisesti perustett'iin Ryttylän tilalle kasvatuslaitos siihen kuuluvine manviljelyksineen ja karianhoitoineen, ja kunnallisneuvos N. Toivoselta ostetulle Pakinkylässä sijaitsevalle huvilatilalle turvakoti omine kouluineen. Samalla lakkautettiin Karstu'n koulusiirtola. Uusien laitosten aiheuttamat kustannukset lisäsivät suuressa määrässä lastensuojelulautakunnan menosääntöä. Kesäkuun p:nä 9 pitämässään kokouksessa kaupunginvaltuusto päätti antaa lautakunnan tehtäväksi huolehtia alaikäisistä lainrikkojista heidän kuulustelunsa kestäessä. Edelleen lisättiin lautakunnan työtehtäviä siten, että heinäkuun 7 p:nä 9 annetussa aviottomia lapsia koskevassa laissa edellytetyn lastenvalvojan tehtävät määrättiin 'lautakunnan hoidettaviksi, ja myöskin vuoden 9 alussa annettu uusi köyhäinhoitolaki as.etti uusia vaatimuksia yhteiskunnan lastenhoitotoiminnalle. Joulukuun 9 p:nä 9 kaupunginvaltuusto vahvisti lastensuojelulautakunnalle uuden ohjesäännön. '.

28 Lautakunnan huostaan otettuja pikkulapsia varten tarvittaisiin vielä joitakin asuinrakennuksia; samaten on aistiviallisten lasten opetus ja kansakoulun käyneiden lasten. ammattikasvatus jatkuvasti epätyydyttävästi järjestetty.. La u t a k un n a n k 0 k 0 u k s e t. Lastensuojelulautakunta kokoontui yleensä joka kuukauden toisena ja neljäntenä maanantaina, lukuunottamatta kesä, heinä ja elokuuta, jolloin kokouksia pidett.iin vain kerran kuukaudessa. Sitäpaitsi käsiteltiin erittäin kiireelliset asiat siten että sihteeri hankki tietoonsa neljän jäsenen mielipiteen asiasta ja tämä mielipide katsottiin lautakunnan päätökseksi ja merkittiin pöytäkirjaan seuraavassa I kokouksessa. Ylimääräisiä kokouksia pidettiin vuonna 9 kertaa ja vuosina 9 ja 9 kertaa, minkä ohessa lautakunnan eri tehtäviä varten asettamilla toimikunnilla oli tilapäisiä kokouksia. Ensinmainittuna vuonna lastensuojelulautakunta sitäpaitsi kokoontui kertaa yhdessä sosialilautakunnan kanssa käsittelemään kysymystä palkkatyön järjestämisestä alaikäisille. Asiasta laadittiin mietintö, jossa m. m. ehdotettiin nuorisontyöpajain perustamista. Ehdotusta käsiteltiin sekä kaupunginvaltuustossa että rahatoimikamarissa, mutta se jätettiin lepäämään, kunnes se komitea, jonka kouluhallitus oli asetta'nut laatimaan opetussuunnitelmaa pakollista ammattiopetusta varten, oli tuonut julkisuuteen mielipiteensä asiasta. Syyskuun _p:nä 9 ja syyskuuti 8 p:n 9 käsiteltiin lastensuojelulautakunnan seuraavan vuoden menosääntöehdotusta. Keskusteluun otti osaa filosofianmaisteri Y. Harvia kaupunginvaltuuston budjettivaliokunnan edustajana, ja ensinmainitussa kokouksessa myöskin Bengtsårin, Ryttylän ja Toivoniemen kasvatuslaitosten sekä Toivolan turvakodin johtajat. Marraskuun 7 p:nä 9 pidetyssä kokouksessa oli saapuvilla kaupunginagronomi A. J. Tamminen ottaakseen osaa Toivolan turvakodissa alkuun pantavaa maanviljelystä ja karjanhoitoa koskevaan keskusteluun. Kasvatuslaitosten kansakoulujen johtokuntana lautakunta kokoontui vuonna 9 ja vuonna 9 JO kertaa. Lautakunnan pöytäkirjain pykäläluku sekä lähetettyjen kirjeiden ja kirjelmien lukumäärä näkyyallaolevasta yhdistelmästä: Turvatto Lähtevät k i r j e I m ä t. I!<ansliaosas mlen lasten ton esittele osaston Lähteviä Vuosi. mät asiat, eslttelemät Puheenjohtajan Sihteerin alle Ammatti Köyhäinhoi Aviottomia kirjelmiä pykäläluku. asiat. pykä ja sihteerin alle kirjoittamia. holhoojan alle dollisia lapsia lapsia koskevia. yhteensä. läluku. kirjoittamia. kirjoittamia. koskevia '' 9 8 I Sitäpaitsi lähetettiin lukuisia rekisteröimättömiä kutsukirjeitä äideille ja isille ja muille yksityishenkilöilie sekä sadottain lautakunnan hoidokkien kesänaikaista maaliaoleskelua koskevia kirjeitä. A m m a t t iho h 0 u s. Ammattiholhoojan tehtäviin kuuluu m. m. antaa määrätä itsensä sellaisen kaupungissa asuvan lapsen holhoojaksi, jonka todetaan olevan holhoojan tarpeessa, ellei tehtävään voida saada sopivaa yksityishenkilöä. Vuoden 9 kuluessa ilmoitettiin lautakunnalle, aviottomien lasten osastoa lukuunottamatta, lasta, jotka joko _ olivat olleet alttiina pahoinpitelylie tai joiden kasvatuksen turvaamiseksi muuten oli

29 katsottu tarvittavan toimenpiteitä. Näistä joutui raastuvanoikeuden määräyksestä 0 lasta ammattiholhoojan holhottavaksi, lasta vanhemmat vapaaehtoisesti jättivät luotettavan yksityishenkilön huostaan. Neljässä tapauksessa, jotka käsittivät yhteensä v'iisi lasta, annettiin vanhemmille varoitus lastensa sopimattomasta kohtelusta ja hoidosta ja lapset asetettiin suojeluvalvonnan al<aisiksi. Yhdessä tapauksessa, joka koski saksalaissyntyistä lasta, asia Jätettiin oikeusaputoimiston selvitettäväksi. Neljässä' tap<j.uksessa, jotka koskivat lasta, Ilmoitukset havaittiin aiheettomiksi. Turun hovioikeuden päätöksen nojalla siirrettiin kahden lapsen aikaisemmin ammattiholhoojalle tuomittu kasvatusoikeus takaisin lasten vanhemmille. Vuonna 9 ilmoitettiin 8 lasta, joista raastuvanoikeuden,päätöksen nojalla t' lasta annettiin ammattiholhoojan hoitoon ja lastenhuoltotarkastaja otti hoitoonsa lapsen. Kahdessa tapauksessa, jotka käsittivät lasta, vanhemmat suostuivat jättämään lapset sukulaisten huostaan, ja lapsen suhteen saatiin aikaan sopimus Hampurin lastensuojeluviranomaisten kanssa. Eräs lapsen pahoinpitelyä koskeva valitus' oli todistus'ten puutteessa jätettävä sillensä. Vuonna 9 ammattiholhoojalle tuomittiin 7 lapsen kasvatusoikeus. Lisäksi oli saapunut ilmoitus hoidon tarpeessa olevasta lapsesta, mutta asiaa ei vuoden varrella ratkaistu. Tarkempia tietoja ammattiholhouksen alaisista lapsista vuosina 9 annetaan tässä alempana (ks. myös taul. 0). Enlants soumis aux soins du curateur pub'lic Lapsia. joiden vanhemmat vaapaehtoisesti luopuivat kasvatusoikeudesta (Les parents ont volontavement dde 'de ses droits tulilaires)... ' Lapsia. joiden vanhemlat tuomittiin kasvatusoikeutensa meneltäneiksi (Remis en curateue publique par le tribuna!) Yhteensä (Tota!) 8 Ammattiholhooja sijoitti holhokit seuraavasti: Les pupilles etaient places. Köyhäinhoitohallituksen huostaan' (Par I'entremise de l'asslstance publique)... '. Kaupungin kasvatuslaitoksiin (Dans Ies maisons' municipales d'iducation) Muihin lastensuojehilaitoksiin (Dans d'autnis asiles d'enfants)..., Yksityisiin kasvatuskoteihin (Chez des particuliers).:... '..... Omaisten luo (Chez la famille) Aistivialliskouluihin (Dans des ecoles pour enfants anormaux) Yhteensä (Total) 8 Näistä: Dont: Kaupunkiin (.. Helsingfors) Maaseudulle (En province) Opetuslaitokset.. 9.

30 Lasten koulunkäynnistä annetaan seuraavat tiedot: Enseigemenf des pupilles Lapsia, jotka eivät vielä olleet alkaneet käydä koulua (En/ants n'ayant pas encore l'age scolaire)... ".... Lapsia, jotka kävivät (En/ants /aisant ses classes dans),' lastentarhassa ljardins Froebel).... : kansakoulua (lcole primaire) oppikoulua (lcole secondaire).... ammattikoulua (ecoles pro/essionne/les)..... Kansakoulusta päästötodistuksen saaneita lapsia (En/ants ayant quittll'lcole primaire avec cerlificat d'ltudes) Lapsia, jotka olivat jättäneet kansakoulun saamatta päästötodistusta (En/ants ayant discontinul ses ltudes Ii f lcole primaire) _._..;.,;._..._..._._._._.._ Yhteensä (Total) 8 Yleisen kansliaosaston hoidossa olevat lapset. Osa s t 0 n h u 0 s t aan 0 t etu t l a p s e t. Eri viranomaiset ja yksityishenkilöt ilmoittivat vuonna 9, vuonna 9 8 ja vuonna 998 lasta suojelukasvatuksen tarpeessa oleviksi. Lastensuojelulautakunnan kansliaosasto tutki tarkasti nämä ilmoitukset ja niistä oli seurauksena, että eri vuosina,) ja 7 lasta otettiin lautakunnan huostaan. Äidinkielen ja sukl!puolen mukaan lautakunnan huostaan otetut lapset jakautuivat seuraåvasti:. En/ants. entris sous l' inspection du secritariat de La Commission Langue maternelle. Poikia. }{ttöjä. Yhteensä. Poikia. Tyttöjä. Yhteensä. Poikia. Tyttöjä. Yhteensä. Oarr:ons. ilies. Total. Oatr:ons. Fi/les. Total. Oarr:ons. Fi/les. Tota/. Suomi (Finnois) n 7 Ruotsi (Suldois) Yhteensä (Tota!) l Lasten jakautuminen syntymäpaikan ja syntyperän mukaan ilmenee allaolevasta. yhdistelmästä: Lieu de naissance Etat civil Helsinki (Helsingfors).. : Avioliitossa syntyneitä (Llgitimes) 9 Muut paikkakunnat (Alleurs).. 8 Aviottomia (Jlllgitimes)... 7 Yhteensä (Tota!) 7 Yhteensä (Total) 7 Lasten ikä heidän joutuessaan lautakunnan huostaan näkyy seuraavista luvuista: Age Age vuotta nuorempia (Audessous de 7 ans) vuotiaita (ans) vuotiaita (ans) Yhteensä (Total) 7 Tietoja lasten vanhempien ammatista ja yhteiskunnallisesta asemasta annetaan seuraavassa:. ') Lautakunnan huostaan otettujen lasten luvun suuri lisäys johtuu siitä että suuri määrä aikaisemmin kaupunkilähetyksen Ryttylässä olevaan lastenkotiin otettuja poikia koin vuonna 9 lopetettua toimintansa siirrettiin Ryttylään samanaikaisesti perustettuun kasvatus laitokseen. /

31 Profession des pare!,ts. 9. Virkamiehiä (Fonctionnaires).... Pienammatinharjoittajia ja palveluskuntaa (Petitcomme'fants et employts subaltemes) Tehtaan ja ammatti työläisiä (Ouvriers de fabriqu(! et du metier) Ammattitaidottomia työläisiä (Ouvriers joumalier) Yhteensä (Total) Lautakunnan huostaan joutuessaan lapset asuivat seuraavissa kaupunginosissa: Les enlants etaient domicilie s aux quartiers suivants. I... '" XII " XIII '" '" XIV IV XV ",'" V Rautatien länsipuoleiset alueet.... VI Vallila.... '".... VII Hermanni VIII Toukola.., IX Muut rautatien itä puoleiset alueet Saaret Muut alueet X XI Yhteensä (Tilta!) Hoidettaviksi otetuista lapsista annettakoon vielä seuraavat tiedot: 9. Lapsia, jotka varhain olivat kadottaneet isänsä (Orphelins de pere) äitinsä (Orphelins de mere)... Lapsia, joilla oli isäpuoli (La mere remariee}... äiti puoli (Le pere remaritj)... Lapsia, joiden isää oli rangaistu rikoksesta (Pere criminel)... * äitiä 0 (Mere criminelle).... Lapsia, joissa ilmeni perinnöllistä. suku rasitusta tai vajakykyisyyttä (Enfants avec des anomalies heriditaires) Yhteensä oli kansliaosaston huostassa vuonna 9, vuonna 9 7 ja vuonna 9 0 lasta, kuten ailaolevista luvuista ilmenee: TotaL des enlants sous l'inspection du secretariat de La Commission. :9: EdlIiseltä vuodelta jäljellä olevia (Reste de l'annee prectfdentej Vuoden varrella hoidettaviksi otettuja (Entres).. '...'... '.' Vuoden varrella poistettuja (Sorlis) : Jäljellä seuraavaan vuoteen (Reste fin de l'annee) Suurin osa näistä lapsista oli sijoitettuna kaupungin kasvatuslaitoksiin. Varattomat heikkomieliset, kuuromykät, sokeat sekä raajarikkoiset ja kaatuvatautiset lapset olivat, mikäli kunnan velvollisuus oli huolehtia heidän koulunkäynnistään, lastensuojelulautakunnan foimesta sijoitetut heille sopiviin laitokl'iin (ks. taul. ) ja pienehkö määrä lapsia oli elätteeiiä lastenhoitolaitoksissa tai yksityishenkilöiden luona. Yksityiskohtaisia tietoja lautakunnan huostassa olevista lapsista annetaan tauluissa 8 ja 9. Kas V a t u s I a i t 0 k s e t. Vuonna 9 kaupunki ylläpiti 7 kasvatuslaitosta. Näistä' oli Bromarvin pitäjässä sijaitseva Bengtsårin laitos tarkoitettu enintään 9 sekä

32 8 suomen että ruotsinkieliselle pojalle, Hausjärven pitäjässä sijaitseva Ryttylän laitos enintään 9 suomenkieliselle pojalle, Finnbyn pitäjässä sijaitseva Sjöto.I:pin laitos 0 ruot'sinkieliselle tytölle ja Lohjan pitäjässä sijaitseva Toivoniemen laitos 0 suomenkieliselle tytölle. Vihdin pitäjässä sijaitsevassa Vanjoen laitoksessa oli oppilasasunto 0 pojalle, minkä lisäksi sinne voitiin ottaa vastaan 0 poikaa, jotka sijoitettiin lähellä asuviin yksityisperheisiin. Laitokseen. otettiin etusijassa nuorempia ja henkisesti takapajulla olevia lapsia.' Nummen pitäjässä sijaitseva Tavolan laitos oli tarkoitettu enintään 0 suomenki,eliselle pojalle, joista voitiin sijoittaa laitoksen oppilasasuntoon, kun taas muut ilnnettiin. elätteelle. Porvoon pitäjän Laversin koulusiirtolaan voitiin ottaa vastaan enintään ruotsinkilistä poikaa, joille hankittiin asunnot yksityisissä, siirtolan lähellä asuvissa, perheissä. Kas v a t u s l a i t 0 s t e n h e n k i l ö k n t a. Bengtsårin laitoksen suomalaisen osaston luokkaopeftaja T. R. Reino erosi vuonna 9 ja hänen seuraajakseen tuli kansakoulunopettaja N. J. Järviniemi, joka hänkin erosi saman vuoden lopussa. Puheenaolevan osaston luokkaopettajiksi otettiin sittemmin kansakoulunopettajat Y. J. Fonselius ja T. N. Oksane. Tavolan koulusiirtolan johtaja ja opettaja H. E. Hetemäki erosi elokuun p:nä 9 ja nänen seuraajakseen tuli kansakoulunopett,aja. J. Jokinen. Emännöitsijäksi otettiin s. v. helmikuun päivästä neiti L. K. Luokkanen, joka kuitenkin erosi jo seuraavan heinäkuun l' p:nä, seuraajana neiti M. L. Leppäniemi. Ryttylän laitoksen luokkaopettajaksi otettiin vuonna 9 kansakoulunopettaja M. Tuokko ja opettajattareksi kansakoulunopettajatar L. Lidman sekä emännöitsijäksi neiti H. Syvänne, joka viimeksimainittu erosi saman vuoden lopussa,.seuraajana neiti E. Hääväläinen. Sjötor. l. pin laitoksessa tapahtuivat seuraavat mu.utokset: marraskuun p:nä 90 erosi emännöitsijä B. Packalen; emännöitsijäksi hänen sijaansa otettiin neiti O. Lindeman ja neiti Lindemaninkin vuoden 9 lopussa erottua neiti G. Saxberg; luokkaopettajatar E. Kristolan erottua vuoden 9 päättyessä otettiin opettajattareksi hänen sijaansa kansakoulunopettajatar U. Saxberg; käsityönopettajatar A. Haloselle myönnettiin pyynnöstä ero vuonna 9 ja hänen toimensa haltijaksi otettiin neiti A. Sederström. Vp.njoen laito\<sen johtaja ja opettaja K. R. Raippalinna erosi vuonna 9 ja hänen seur9ajakseen tuli Bengtsårin la'itoksen ent. opettaja T. R. Reino. Hoitajatt.areksi otettiin vuonna 9 neiti E. Roselius neiti L. Korkntlan sijaan, joka oli eronnut. Seuraavassa esitetään luettelo laitosten johtajista ja johtajattarista sekä opettajistosta vuonna 9: Personnel enseignant dans les 'maisons municipales d'iducation des enlants depraves en 9. Laitos. Laitos. Laitos. MaiSon. Maison. Maison. Luokkaopettajat ja Veistonopettajat. johtajat ja johta opettajattaret. johansson, August Ivar Bengtsär jattaret., fonselius, Yrjö johannes Bengtsår Keinänen, Lauri" Ville Ryttylä Antin, Edla MathiIda.. Sjötorp. Lidman, Lyyli johanna Ryttylä Ekholm, josef Hjalmar Bengtsär Lindholm, johan Oideon Bengtsår Käsityönopettajatar., Holmen, Artur Edvard Lavers Oksanen, Tahvo Nikolai» Cajanus, Saimi.!)... Toivoniemi jokinen, Iisakki jalmari Tavola Pesonen, lina Evelina.. Toivoniemi Taloåsoettajatar. Reino, Toivo Ragnar.. Vanjoki Raippalinmi, Lahja Lydia Vanjoki Ridvall, Lydia Augusta Toivoniemi Saxberg, U rda..,'... Sjötorp Sederström, Aina EIi Rönkä, Taavi... Ryttylä Tuokko, Mikko.... Ryttylä sabet... Sjötorp ) Erosi mrraskuun p:stä 9, seuraajana opettajatar Helmi Koivisto.

33 9 Emännöitsijöinä toimivat vuonna 9 neioit H. A. Malmström Bengtsårissa, G. Saxberg syyskuun päivään ja sen jälkeen E. Brommels Sjötorpissa, T. M. A. Kalliosaari Toivoniemessä, M. Aflecht Vanjoella, M. L. Leppäniemi Tavolassa ja rouva E. Valkama. Ryttylässä. Kasvatuslaitosten henkilökuntaan kuului :edelleen Bengtsårissa kaitsijaa, jotka antoivat samalla käytännöllistä ammat,tiopetusta, puutarhuri, pehtori, pehtorinapulainen, metsänvartija, kalastaja, emännöitsijän apulaista ja palvelijaa; Ryttylässä suutari, räätäli, hoitajatarta, pehtori; puutarhuri, karjakko, tallimies, muonamiestä, leipuri, ' palvelijaa ja pesijätärtä; Sjötorpissa palvelijatar; Toivoniemessä pehtori, karjanhoitaja, muonamiestä ja palvelija, joka viimemainittu hoiti myöskin puutarhat yöt, sekä Tavolassa palvelija. o p etu s kasvatuslaitosten kouluissa oli järjestettynä Helsingin kaupungin kansakoulujen ohjesäännön 7 :n mukaisesti, mikäli mahdollista noudatten kaupungin kouluille yahvistettuja opetussuunnifelmia. Ennen lukuvuoden alkua eri laitosten johtajat lähettivät lastensuojelulautakunnan ja asianomaisten kansakouluntarkastajain hyväksyttäväksi yksityiskohtaisen opetussuunnitelman Ylemmän kansakoulun oppijakson suorittaneille oppilaille järjestettiin jatkoopetusta Bengtsårin, Ryttylän, Toivoniemen ja Sjötorpin laitoksissa; kahdessa, ensinmainitussa. laitoksessa pantiin tällöin pääpaino puusepän, suutarin, räätälin, sepän ja puittarhurinammattiin. kuuluvien töiden oppimiseen, kun taas Toivoniemen ja Sjötorpin jatkokouluissa pääasiallisesti opetettiin käsitöitä j kotitaloudenhoitoa.. Kasvatuslaitosten oppilasmäärä oli helmikuun p:nä 9 8, vuonna 9 ja vuonna 9 7 jakautuen eri laitosten kesken suraavasti: $teves des maisons municipales d' education des enfants depraves au fevrier 9, 9 et Maisons. Luku. olo Luk,u. olo Luku. olo" Bengtsår Tavola... :......' Ryttylä Toivoniemi Vanjoki Lavers '8.7 0.s Sjötorp..._._._.._._._.._._._..,_._._.._._. 8_.,;...;.....;7...;.8_...,......;.7.;;...;8. Yhteensä (Tota!) Sukupuolen mukaan oppilaat jakautuivat seuraavasti: Sexe. Luku. olo Luku. olo Luku. olo Poikia (Oarrons) 'Tyttöjä (Filles)..._._.._._._.._._._.._._._.._._. _...;. 7_0....;. 0. Oppilaiden äidinkieli oli: Yhteensä (Total) Langue maternelle. Luku. olo. Luku. olo Luku. olo Suomi (Finnois) Ruotsi (Suedois) Muut kielet (Autres langues)_.._._._.._._._.._._._.._._. """"..;..0...;.. 0. Yhteensä (Total)

34 0 o Oppilaiden jakautuminen syntymäpaikan mukaan näkyyallaolevasta yhdistelmästä: Ueu de na!ssance. Luku. olo Luku. olo Luku. olo Helsinki...' ' Helsingin pitäjä (Commune ruraie de Helsinge). 0.. Muut Uudenmaan läänin kunnat (Autres communes du gouv. de Nyland) Muut Suomen. kunnat (Autres communes de Finlande) Ulkomaat (Etranger) Yhteensä (Total) _ Kotipaikkaoikeus. Helsingissä oli vuonna 9 7:lIä eli 97. %:lia oppilaista, vuonna 9 :liä eli 97.9 %:liä ja vuonna 9 0:lIä eli 9. %:lia. Oppilaiden ikä vaihteli 7:st.ä 9 vuoteen, kuten ajlaolevista luvuista tarkemmin ilmenee: Age. Luku. Olo LUKU. Olo Luku. Olo Age. Luku. Olo Luku. Olo Luku. Olo 7 vuotta (ans)... '0. vuotta (ans) , " & Yhteensä (Total) Vanhempien ammattia tai yhteiskunnallista asemaa silmälläpitäen lapset jakautuivat seuraavasti: Projession des parents. Luku. Olo Luku. Olo Luku. Olo Virkamiehiä ja suurammatinharjoittajia (FolictionlIaires et nlgociants) Pienammatinharjoittajia ja palveluskuntaa (Pefitcommer{:ants et employes suballernes)...:... '.. Työläisiä (Ouvriers).' (r. Yhteensä (Tofal) '0 Oppilaiden käyttäytyminen ei yleensä antanut aihetta akaviin muistutuksiin. Eri laitosten johtajain antamien tietojen mukaan on allamainitusfa yhdistelmästä näkyvä prosenttimäärä kaikista oppilaista kalenterivuosina 9 käyttäytynyt hyvin, tyydyttävästi tai huonosti: Eleves d'une conduite bonne, satislaisante ou mduvaise en % de tous les eleves des maisons municipales d'education des enlants depraves en 9. 9 Berigtsår. Tavola. yttylä. Toivoniemi. Vanjoki. Lavers. Sjötorp. Hyvin (Bonne) Tyydyttävästi (Satisjaisante)... ". 0 7 Huonosti (Mauva!se) Yhteensä (Total)

35 9. Bengtsllr. Tavota. Ryttytil. Toivoniemi. Vanjoki. Lavers. Sjötorp. Hyvin (Bonne) Tyydyttävästi, (Satisjaisanfe) Huonosti (Mauvaise)... 7 Yhteensä (Totat) Hyvin (Bonne) Tyydyttävästi (Satisjaisante) )0 0 Huonosti (Mauvaise)... 0 Yhteensä (Totat) V a s t aan 0 t t 0 j a h a vai n t 0 k 0 t i s e k ä a m m a t t i 0 P pii a s k 0 t i.. Vastaanotto ja havaintokodissa koetetaan lapsiin nähden tehdä niin tarkkoja havaintoja kuin mahdollista, jotta heidät niiden nojalla voitaisiin sijoittaa sellaiseen laitokseen tai yksityiseen kotiin, joka heidän luonteen ja siveellisten ominaisuuksiensa kannalta on heille Itsekullekin sopivin. Ammattioppilaskodin tarkoituksena on tarjota asunto ja hoitoa sellaisille hoidokeille, jotka äskettäin ovat päässeet lastensuojelulautakunnan alaisista laitoksista ja saaneet oppipojanpaikan kaupungissa, mutta jotka ovat vailla hyvää kotia eivätkä oman onnensa nojaan jääneinä vielä kykene suoriutumaan ilman apua. Tavallisesti he ottavat osaa asuntoja ruokakustannuksiensa suorittamiseen maksamalla kodille puolet tuloistaan ja saavat käyttää toiset puolet vaatteihin ja muihin pienempiin tarpeihin. Vastaanottokodin johtajattarena oli neiti N. Sederholm, apulaisenaan vuonna 9 herra M., Kalliola ja vuosina 9 herra H. E. Pylkkänen. Ammattioppilaskodin johtajana toimi herra E. E. Lundmark vuonna 9 ja neiti H. Lundmark vuosina 9. Molemmilla kodeilla oli yhteinen keittäjätär ja siivoojatar: Hoidokkien yhteenlaskettu lukumäärä molemmissa kodeissa oli vuonna 9, vuonna 9 80 ja vuonna 9 08 ja keskimäärä efatuspäivää ko'hden eri vuosina 8.8,,7.0 ja.7, kuten taulusta tarkemmin ilmenee. Vastaanotto ja havaintokoti sekä siihen yhdistetty a'mmattioppilaskoti olivat sijoitettuina kaupunkilähetykseltä vuokrattuun Perämiehenkadun :ssa sijaitsevaan huoneistoon syyskuun alkuun 9, jolloin kodit muuttivat Merikadun 9:ssä olevaan taloon, jonka kaupunki 000 markan kauppahinnasta oli ostanut Emma Mäkisen turvakotisäätiöltä. Koteihin yhdistettiin yllämainifusta ajankohdasta lähtien myöskin koulukoti, joka aikaisemmin oli ollut sijoitettuna Leppäsuon huvilaan. Ala ikä i s t e n la i n r i k k 0 ja i n hu 0 l t o. Vuonna 9 kaupunginvaltuusto lastensuojelulautakunnan asiasta laatiman mietinnön perusteella teki valtion kanssa.sopimuksen alaikäisten lainrikkojain huollosta heidän oikeudenkäyntinsä kestäessä. Sopimukseen sisältyi, että vastaanotto ja havaintokodin yhteyteen perustettaisiin mainittuja lainrikkojia varten erityinen osasto, joka käsittäisi poikain makuuhuonetta ja tyttöjen makuuhuoneen. Perustamiskustannukset arvioltiin9 00 markaksi ja ylläpitokustannukset 0000 markaksi, 'edellyttäen että hoidokkien päivittäinen luku tulisi olemaan ja ravintokustannukset olisivat 0 mrkkaa henkeä kohden päivässä. Kustannukset suoritettaisiin siten, että valtio maksisi ravintomenot sekä puolet kaikista muista menoista.

36 Turvattomain lasten osasto. Vuoden 9 alusta kaikkien niiden köyhäinhoitoavustuksesta osallisten lasten huolto, joita hoidetaan oman kodin ulopuolella, joutui lastensuojel'ulautakunnan tehtäväksi. Lapset olivat' osin elätteelle annettuina, osin sijoitettuina Oulunkylän ja Kullan torpan lasten koteihin sekä Leppäsuon koulukotiin. Kesäkuun p:nä 9 avattiin Toivolan turvakoti oppifasasuntoloineen ja omine sekä ylempine että alempine kansakouluineen sekä apuluokkineen henkisesti takapajulla olevia lapsia varten.. T u r v a,. k 0 u I u j ala s t e n k 0 d i t. Toivolan turvakodin johtajana ja opettajana toimi kansakoulunopettaja K. A. Kurkela; luokkaopettajattarena oli neiti A. S. Wecksell, jota alemman kansakoulun sekä apukoulun opetuksessa avusti rouva L. Kurkela; viimemainittu toimi myös hoitajattaiena. Käytännöllisten aineiden opettajaksi otettiin vuonna 9 herra F. N. Lehtilä.,Laitoksen palveluksessa oli sen lisäksi hoitajatarta, emännöitsijä, ompelijatar, keittäjätär, palvelijatarta, suutari sekä puutarhanhoidon ja maanviljelyksen vaatima henkilökuljta. Koulukotia johti, kunnes se yhdistettiin vastaanötto ja havaintokotiin, rouva E. Ahlgren hoitajattaren ja palvelijattaren avustamana. Oulunkylän lastenkodin johtajattarena olivat vuonna 9 neiti A. Anttinen syyskuun päiväan ja sen jälkeen neiti B. Nyberg sekä vuonna 9 neiti E. Boström. Lastenkodin hoido,ssa oli johtajattarella apunaan 0 lastenhoitajatarta, keittäjätär ja palvelijatarta, Kullan torpan lastenkodin johtajattarena oli neiti K. Syvänne kesäkuun päivään 9 jolloin hänen seuraajakseen tuli koulukodin ent. johtajatar E. Ahlgren; lisäksi kuului henkilökuntaan vuoden 9 alussa lastenhoitajatarta, ompelijatar ja palvelijatarta, mutta sittemmin lisättiin henkilökuntaa otta/tialla kodin palvelukseen vielä vakinaista ja ylimääräinen hoitajatar sekä keittäjätär. Osaston hoidettaviksi otetut lapset jaettiin eri lastenkotien kesken mikäli mahdollista ottaen huomioon heidän ikänsä ja kehistysasteensa siten että Toivolan turvakotiin sijoitettiin 7vuotiaita lapsia, koulukotiin niinikään kouluiässä olevia lapsia, joiden katsottiin olevan käytävä Helsingissä kansakoulua, Kullan torpan lastenkotiin 7vuotiaita ja Oulunkylän lastenkotiin vuotta nuorempia pikkulapsia. Viimernainitussa lastenkodissa vallitsevan suuren ahtauden johdosta oli kuitenkin joitakin lapsia, jotka eivät. vielä olleet täyttäneet vuoha, sijoitettava Kullan torpan lastenkotiin. Vuonna 9 hoidettiin Toivolan turvakodissa yhteensä lasta ja vuonna 9 lasta. Lasten päivittäinen keski määrä kodissa oli viimemainittunt,l. vuonna 70.; koulukodin hoidokkien kokonaismäärä oli vuonna 9 99 (keskimäärä elatuspäivää kohden 7.) ja vuonna 9. Toivolan lastenkodiil yhteydessä toimivassa suomenkielisessä kansakoulussa kävi lukuvuosina 9 allamainittu määrä lapsia, jotka jakautuivat eri koulujen kesken seuraavasti: Ecole primaire linnoise dan$l'asile de Toivola, annees scolaires Poikia. Tytlöjft. Yhteensä. Poikia. Tyttöjä. Yhteensä. Mast. Fem. TaIat. Masc. Fem. Tolal. Alakoulu (Ecole primaire inflrieun) Yläkoulu (Eco/e primaire. suplrieure) Apukoulu (Ecole pour enfants arrieres) Yhteensä (Tolal)

37 Oulunkylän ja Kullan torpan lastenkodeissa hoidettiin vuosina 9 seuraavat määrät lapsia: Pensionnaires dans Les hospices AggeLby et Kulla torp en Oulunkylän Kullan torpan lastenkotl lastenkoti Oulunkylän Kullan torpan lastenkoti lastenkoti Hoido,kkeja yhteensä (Total des pensionnaires) Hoidokkeja keskimäärin päivää kohden (Pensionnaires par jour d'entretien) ,9 Hoidokkien vaihtuminen turva, koulu ja lastenkodeissa kertomusvuosina käy selville seuraavasta yhdistelmästä: Pensionnaires dans tous les asiles et hospices municipaux en Poikia. Tyttöjä. Yhteensä. Poikia. Tyttöjä. Yhteensä. Mase. Fem. Totat. Mase. Fem. Totaf. jäljellä edelliseltä vuodelta (Reste de ['annie pricedente) " Vuoden varrella otettuja (Enttis) poistettuja (Sorlis) jäljellä seuraavaan vuoteen (Reste Iin de l'annee) Laskiessa yhteen eri turva, koulu ja lastenkoteihin otettujen lasten lukumäärät saa tulokseksi, että osaston huollettavien lasten lukumäärä vuonna 9 oli ja vuonna 9. Kuitenkin on huomattava, että lapset, jotka on siirretty toisesta lastenkodista toiseen, on laskettu kahdesti, samaten lapset, jotka on merkitty poistetuiksi ja sittemmin uudelleen otettu koteihin. Vuonna 9 näiden kahdestilaskettujen luku oli 0 ja vuonna 9, joten siis koteihin sijoitettujen lasten todellinen lukumäärä vuonna 9 oli ja vuonna 9 0 (ks. myös taul. ja 9). Elä t tee lie a n t o. Turvattomain lasten osaston elätteelle antamien lasten vaihtuminen käy selville allaolevista luvuista: Enjants mis en pension en 9. jäljellä edelliseltä vuodelta (Reste de l'annie precmente).... Vuoden varrella elätteelle annettuja (Entres).... Vuoden varrella poistettuja (Sorlis) jäljellä seuraavaan vuoteen (Reste Iin de l'ann/!e).,... ' q 9 0 Vuoden päättyessä elätteellä olevista lapsista oli vuonna 9 8 poikia ja 7 tyttöjä sekä vuonna 9 '7 poikia ja 788 tyttöjä. Elätteelleantoalueen mukaan lasten kokonaismäärä jakautui seuraavasti: Kaupunkiin elätteelle annettuja (Dalls te districf de Helsingfors)..., Maaseudulle elätteelle annettuja (En province)..., Yhteensä (Totat) ) 7 ) 87 Lapset sijoitettiin mikäli mahdollista sukulaistensa luo. Kasvatuskotien sopivaisuudesta hankittiin tarkkoja tietoja lastensuojelulautakunnan paikallisasiamiesten tai asian ) Tähän sisältyy vuonna 9 ja vuonna 9 9 lasta, jotka ainoastaan siirrettiin toiselta elätteelleantoalueelta toiselle, mutta tällöin merkittiin kirjoihin poistetuiksi ja uudelleen elätteelle annetuiksi. Opetusfaitokset.. 9f.

38 omaisten paikkakuntain köyhäinhoitolautakuntain välityksellä. Paikallisasiamiehinä toimivat vuonna 9 rouva A. Charpentier Espoossa, neidit A. Bergström Kirkkonummella ja V. Boxström Siuntiossa, rouva M. Malmgren Vihdissä, rouva M. Ekholm Helsingin pitäjässä, neidit H. Savi maa Tuusulassa ja A. Linden Sipoossa, rouva S. Halmekytö Janakkalassa, neiti M. Kielomaa Nurmijärvellä, rouva S. Karhula Vähässäkyrössä, neiti A. Leppänen Alavudella, rouva L. Närvi Koskella, herra F. Haapakallio Marttilassa, rouva E. Halonen Lapinlahdella ja herra V. Roos Joroisissa. Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten valvontaa hoidettiin pääasiallisesti samalla tapaa kuin edellisinäkin vuosina: lapsia tiedusteltiin ja heidät rekisteröitiin; suoritettiin lapsia ja heidän äitejään koskeva valmistava tutkimus; lapsille hankittiin kasvatuskodit; lasten hoitoa valvottiin; äidit saivat neuvoja ja ohjeita; hankittiin selvitykset lasten isistä sekä perittiin elatusapua.. Valmistavan tutkimuksen suorttivat naistarkastajat, jotka merkitsivät muistiin tarpeellisia tietoja lapsesta, äidistä ja isästä samoinkuin ne todistukse, jotka äidillä oli esitettävänä isyyden selville saamiseksi. Lasten sijoittamisessa äitejä avustivat naistarkastajat, jotka yksityisesti kyselemällä ja sanomalehdissä ilmoittamalla koettivat hankkia kasvatuskoteja, etupäässä yksityisten hyväntekeväisyysyhdistysten ylläpitämissä lastenkodeissa. Vallitseva asuntojen puute sekä suuret hoitokustannukset tekivät lasten sijoittamisen yksityisiin perheisiin miltei mahdottomaksi. Isyyden selvittäminen sekä vetoaminen tarpeen vaatiessa tuomioistuimeen oli lastenhuoltotarkastajan' tehtävänä. Elatusavustukset kannettiin lastensuojelulautakunnan kansliassa, mikäli lasten isät täyttivät maksuvelvollisuutensa tarkastajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Lasten hoitoa valvoivat osaston naisopastajat, joiden toimintaa seuraavat luvut tarkemmin valaisevat: L'inspeclion des enjants illegitimes. Äitinsä luona olevat lapset saivat (Enfants chez leurs meres): hyvän hoidon (Bien soigm!s) verraten hyvän hoidon (Soignes d'une matlibe såtisfaisante).... epätyydyttävän hoidon (Mal soignes).... Tarkastuskäyntejä äitien luona (Inspeclions chez les meres) Kasvatusäidin luo sijoitetut lapset saivat (Enfants mis en pension): hyvän hoidon (Bien soignis).... tyydyttävän hoidon (Soignis d'une maniere satisfaisante) huonon hoidon (Mal soignis) Tarkastuskäyntejä kasvatusäitien luona (Inspeclions des enfants en pensioll) Tarkastuskäyntejä yhteensä (Total des in.speciions) Äidin koti oli (Les demeuns des mens etaient): hyvässä kunnossa (Bonnes) ".... tyydyttävässä kunnossa (Satisfaisantes).... huonossa kunnossa (Mauvaises)..... Tarkastuskäyntejä. äitien luona (Inspecfions chez les meres) Kasvatusäidin koti oli (L demeuns des enfants en pension etaient): hyvässä kunnossa (Bonnes)... '.... tyydyttävässä kunnossa (Satisfaisalltes).... huonossa kunnossa (Mauvaises).... Tarkastuskäyntejä kasvatusäitien luona (Inspeclions des demeures des enfants en pension) ' ,

39 Niiden lasten lukumäärä, jotka osasto kertomusvuosina otti huostaansa, joita se valvoi ja joista se hankki tietoja, oli seuraava (ks. myös taul. 0): Enlants illegitimes sous' Le controle de La Commission municipale de La protection des enfants en Jäljellä edelliseltä vuodelta (Reste de l' annie pricmente) Uusia (Entris} Poistettuja (Sorlis) Jäljellä seuraavaan vuoteen (Reste jin de l'annie) Lasten keskuudessa sattui vuonna 9, vuonna 9 7 ja vuonna 9 0 kuolemantapausta, jotka jakautuivat lasten iän mukaan seuraavasti: Deces des enfants illegitimes par dge des enfants vuotta nuorempia (Audessous d'un an) 7 9 vuotiaita (ans) vuotiaita (ans) Yhteensä (Total) 7 0 Kuten ylläolevista luvuista ilmenee, sattui suurin osa kuolemantapauksista vuotta nuormpien lasten keskuudessa: vuonna 9, 8. %, vuonna 9.9 % ja vuonna 9 7. %. Tietoja lasten vanhempien siviilisäädystä, iästä ja ammatista, mikäli tutkimukset ovat voineet selvittää nämä seikat, annetaan taulussa. Isyyden selvittämistä tarkoittavan työn tulokset, sekä lasten isien kanssa tehtyjen sopimusten luku näkyyallaolevista luvuista: Etablissement de paterniu. 9. Isyys selvitetty (La paterniti a ite tftablie) Selvitys jätetty sillensä todistusten puutteessa (La paternite t!tait censee ne pouvoir e"tre constatie) Selvitys jatkui vuoden päättyessä (La paternite etait å Ntude Ii la jin de I'annee) 8 Kansliaan kutsuttujen isien kokonaismäärä (Total) 8 Elatusapua koskevien sopimusten lukumäärä (Conventions d'entrefien avec les pens) Vuonna 9 oli ja vuonna 9 tapausta tuomioistuimen käsiteltävänä; edellisistä ratkaistiin vuoden varrella 9 ja jälkimmäisistä, kun taas edellisenä vuonna 7 ja jälkimmäisenä 9 jätettiin ratkaisematta seuraavaan vuoteen. Muiden paikkakuntain lastenhoidontarkastajille lähetettiin vuonna 9 80, vuonna 9 78 ja vuonna 97 kirjelmää. Helsingissä asuvien isien kanssa tehtiin vuonna 9 muiden paikkakuntain lastenhoidontarkastajain anomuksesta sopimuksia tapauksessa. Lastensuojelulautakunta peri kertomusvuosina seuraavat määrät elatusavustitksia: Pension payee par Les parents, marcs, Lasten isät suorittivat (Payie par les peres)... Smk 7098: 0907: 07: 8 äidit suorittivat (Payee par les me"',_!s...;.)_,._._._._.._._._._'0 8 8_7_: 7_8 : _0 0 :_ Yhteensä Smk (Total) 99 8: (j 87: 0 899:

40 Lastenhuoltotarkastajan holhottavana olevien lasten luku oli kertomusvuosina seuraava: Enlants en curatelle du surveillant des droits des enjants ilugitimes: Jäljellä edelliseltä vuodelta (Reste de l'annee prectdente) Uusia (Entris) Poistettuja (Sortis) Jäljellä seuraavaan vuoteen (Reste jin de l'annee) Kas V a t i k s i 0 t t a m i s e t. Vuonna 9 otettiin kasvatiksi yhteensä lasta, vuonna 9 lasta ja vuonna 9 lasta. Kaikki lapset olivat eri syiden johdosta turvattomia. Joutolasten ja nuorison huoltoosasto. K 0 u I u n k ä'y n t i n s ä a imi n lyö v ä t k 0 u I ula p s e t. Nuorisonhuoltajalle tehtiin kertomusvuosina seuraavat ilmoitukset lapsista, jotka laiminlöivät koulunkäyntiään; vuonna 9 9, vuonna 9997, ja vuonna 98. Näistä palasi kansakouluun eri vuosina 7, 9 ja 7. Suoritetut tutkimukset osoittivat, että muut lapset olivat keskeyttäneet koulunkäyntinsä seuraavista syistä: Kävivät jatko tai iitakoulua oppikoulua Olivat ansiotyössä Työskentelivät kotonaan Olivat muuttaneet paikkakunnalta Olivat keskeyttäneet koulunkäyntinsä muusta tai tuntemattomasta syys;.;;ta;...,;,.';..'''.,;,.';..'.._.,;..;, Yhteensä Ala ikä i s e t k a t u a m m a t i n h a r jo i.t taj a t. Luvan kngänkiilloittamiseen sekä sanomalehtien myyntiin kadulla poliisimestari myöntää alaikäisille lastensuojelulautakunnap ammattiho'hoojan esityksestä. Näiden ammatinharjoittajain valvonta kuuluu nuorisonhuoltajalle, jolla vuosina 9 on valvntansa alaisina seuraavat määrät lapsia: jeunes crieurs sous Le controle de La Commission. 9. Sanomalehdenmyyjiä (Colporteurs) '.' Kengänkiilloittajia (Brossellrs) Yhteensä (Total) Lapsille järjestettiin ohjelmaliisia illanviettoja, joissa esitettiin esitelmiä, puheita, laulua, soittoa y. m. Tehtiin huviretkiä, minkä lisäksi lapsille valmistettiin tilaisuutta urheiluun. Vuonna 9 järjestettiin keskustelukokous.lasten vanhempain kanssa, joita saapui tilaisuuteen noin 80. Työ n v ä I i t Y s. Nuorisonhuoltoosasto koetti mikäli mahdollista hankkia työtä kansakoulusta päässeille oppilaille. Toimintaan liittyi melkoisia vaikeuksia, osin siksi että niitä lapsia, jotka tarvitsivat nuorisonhuoltajan' apua, useinkaan ei voinut erityisesti suositella, kun taas toisaalta oli välttäl!ätöntä, että heidät sijoitettiin hyviin työpaikkoihin

41 7 osin siksi, että suurin osa tarjotuista paikoista oli maaseudulla, mutta kaupungin lapsilla on hyvin vähän halua ja taipumusta siellä esiintyviin töihin. Työnvälitysten luku oli vuonna 9 0, vuonna 9 ja vuonna 9. R a u t a tie I i P P u j e n j a k a m i n e n i I m a i s e k s i. Kertomuskauden aikana I oli osastolla joka vuosi käytettävänään 7 00 markan suuruinen määräraha rautatielippujen hankkimiseksi varattomille lapsille,' jotka lähetettiin maalle viettämään kesää siellä asuvien omaistensa luona. Meno ja paluulippuja jaettiin vuonna 9 yhteensä 8, vuonna 9 7 ja vuonna 9. VarattomBle lapsille, joilla ei ollut sukulaisi.a maaseudulla, osasto koetti hankkia kesäkoteja. Siten sijoitettiin kesällä 9 0 lasta yksityisiin maaseudulla oleviin koteihin, 9 lasta lastensuojelulautakunnan virkailijain ylläpitämään Kirkkonummella sijaitsevaan kesäsiirtolaan ja 9 lasta partioleiriin. Puu t a r h a työ s ken tel y. Lapsille, joiden taytyi viettää kesä kaupungissa, järjestettiin, mikäli mahdollista, sopivaa kesät yötä. Eräs Kumtähdessä sijaitseva viljelyspalsta, joka oli osaston käytettävänä, jaettiin pienempiin palstoihin, jotka jaettiin lapsirikkaille perheille. Näillä palstoilla suoritettu puutarhat yö oli lapsille hyödyllistä ja terveellistä työskentelyä, johon he antautuivatkin suurella harrastuksella. Kumtähden' alueella työskentelevien lasten luku arvioitiin vuonna 9 08:ksi, vuonna 9 0:ksi ja vuonna 9 00:ksi. Sitäpaitsi. seuraavat yhdistykset järjestivät lapsille koulupuutarhatoimintaa, jota osasto valvoi ja jota varten kaupunki myönsi avustusta: Helsingin opettajaliitto, Töölön koulupuutarhan johtokunta, Arbetets vänner, Finlands allmänna svenska folkskollätar och lärarinneförening yhdistyksen Helsingin piiri, sekä Helsingin nuorten miesten kristillinen yhdistys. Yllä mainittujen yhdistysten ylläpitämissä koulupuutarhoissa työnkenteli kesällä 9 yhteensä 7 lasta, kesällä 9 lasta ja kesällä 9 0 lasta. L e i k k i toi m i n t a. Osaston ylivalvonnan alaisena oli myöskin Föreningen för barnens och ungdomens välnimisen yhdistyksen järjestämä lasten leikki toiminta. Kesällä 9 yhdistys oli ottanut palvelukseensa leikinjohtajattaren sekä Vallilan että Eläintarhan leikki kentälle, kesällä 9 sitävastoin vain Eläintarhaan. Lapset saivat oppia laulua ja Iiikuntoleikkejä, urheilu merkkejä jaettiin, yhteisiä uintiretkiä järjestettiin, huviretkiä tehtiin y. m. Eläintarhan leikkikentällä kävi päivittäin n. 80 lasta, Vallilan leikkikentällä n. 0. K e r j U u; Ne alaikäiset kerjäläiset, jotka nuorisonhuoltaja kaduilla kierrellessään tapasi, olivat kaikki hyvin köyhistä kodeista. Heistä tehtiin ilmoitus köyhäinhoitolautakunnalle, joka tarkemmin tutustui lasten koti oloihin saadakseen selville, oliko heille annettava köyhäinavustusta. Eräissä tapauksissa nuorisonhuoltajakin neuvotteli lasten varyhempain kanssa. Las t e n suo j e I ula u t aku n n a n vai von n a nai a i s e t b y v ä n t e k e v ä i syy s I a i t 0 k s e t. Kaupunginvaltuuston päätöksen nojalla on lastensuojelulautakunnan tehtävänä valvoa eräiden kaupungin avustamien yhdistysten toimintaa. Tehtävä oli lähinnä uskottu nuorisonhuoltajalle,. jonka tarkastuksen alaisina mainitussa tarkoituksessa oivat seuraavat lastenkodit ja työtuvat: Helsingin nuorten naisten kristillisen yhdistyksen ylläpitämä tyttöjen työtupa, Helsingin nuorten miesten kristillisen yhdistyksen ylläpitämä veistolaitos sekä joutilaiden poikain työnvälitystoimisto; Valkonuhayhdistyksen tyttöjen vastaanottokoti; Helsingin poikakotisäätiön perustama oppipoikakoti; Lasten työkotiyhdistyksen ylläpitämät päiväkodit; Helsingin rouvasväenyhdistyksen lastenkoti; neiti T. Soldanin lastenhoitoopisto Grankullassa; sekä yhdistyksen Koteja KOdittomille lapsille ylläpitämä vastaanottokoti,

42 8 Menot. ja tulot. Me n 0 t. Lastensuojelutoiminnan aiheuttamat meno nousivat vuonna 9 88: markkaan, vuonna : 8 markkaan ja vuonna : markkaan jakautuen seuraaviin eriin: Depenses pour la protection des enlants en 9, marcs.. Lastensuojelulautakunta Smk 9 8: I(asvatuslaitokset : 0 Vastaanotto ja havainto sekä ammattioppilaskodit.... 9: 9 Laitosten uutisrakennukset... : Opettajiston matkaavustukset y. m : : 808: 98: : 9. 70: 79: fj 78: 798: Elätteelleanto yksityisille ja jatkoopetus : 8000: 7 00: I(oulukoti ja Toivolan turvakoti... ) 00: 7987: Lastenkodit ) 7097: 7 : 88 Aistiviallisten ja raajarikkoisten lasten opetus... 7: 0 7: 7: 9 Muut lasten hoitokustannukset : 99: 0 : Maatilat : ) : 0 708: 9 Yhteensä Smk (Toial) 8 8: 79898: : Yksityiskohtaisia tietoja eri laitosten aiheuttamista kustannuksista annetaan tauluissa. Rakennuskonttorin tilille on sitäpaitsi viety eräitä lastensuojelulautakunnah alaisten laitosten uutisraennus, korjaus y. m. kustannuksia, joista vuodelta 9 on saatu seuraavat tiedot: Depenses des constructions pour les maisons d' education des enlants depraves, les asiles ei hospices d'enlanis en 9, marcs. Vastaanotto ja havaintokoti Bengtsårin kasvatuslaitos Ryttylän.. "..,...,.... Toivoniemen ''.... Toivolan turvakoti..... Oulunkylän lastenkoti I(ullan torpan Smk 0 8: 078: 9 ) 0 : 9 8: 8 87: 7 70: 9: Yhteensä Smk (Toiat) 007: T u l 0 t. Lastensuojelutoiminnasta aiheutuneet tulot olivat miltei yksinomaan kasvatuslaitosten tuottamia ja niitä oli vuonna 9 08: markkaa, vuonna 9 98: 8 markkaa ja vuonna 9708: markkaa, jakautuen seuraaviin eriin: Recetles en 9, marcs. 9. I(asvatuslaitosten valtionapu Smk 0: Tuloja kasvatuslaitosten oppilastöistä / I(orvausta laitoksissa ja lasten kodeissa hoidetuista lapsista 7 : : 9 0: 70: 0 9. ) 8000: 779: 0 09: ) Tähän sisältyy Toivolan lastenkodin korjauskustannuksia Smk 89: 9, joita ei ole luettu taulukkoon merkittyihin menoihin. ) S:n Oulunkylän lastenkodin korjauskustannuksia Smk 770: 0. 8) Tähän sisältyy Kaupunkilähetykselle suoritettua korvausta Ryttylään uhratuista kustannuksista Smk 7000:. ') 000 markan suuruisesta määrärahasta siirrettiin Smk 0 : vuoteen 9. ) Sitä paitsi riakettiin vuonna 9 708: markan suuruinen lisäys.

43 9 Bengtsårin tila... :.. Smk 7: 8: 0: Toivoniemen & Ryttylän 88808: 0 089: : 80: Luontoisetuja... : : 0 Valtion osuus alaikäisten lainrikkojain vastaanotto kodin perustamiskustannuksista..._._.._._._.._._.._._._...,;;.9;;,..,;;.;80;.;;0.;..:_ Yhteensä Smk (Tota!) 0'8: ) 98: 8 708: Lastensuojelulautakunnan harjoittaman toiminnan kaupungille aiheuttamat todelliset menot olivat siis 997: 0 markkaa vuonna 9,7: 0 markkaa vuonna 9 ja 8: 7 markkaa ) vuonna 9, mihin summiin kuitenkaan eivät sisälly kaupungin rakennuskonttorin suorittamat rahaerät lastensuojelulautakunnan alaisten laitosten ja maatilojen suuremmista korjauksista ja uutisrakennuksista. Seuraavien lahjoitusrahastojen korot olivat sitäpaitsi lautakunnan käytettävissä lastensuojelutarkoituksiin: Adolf Holmgrenin lahjoitusrahasto turvattomille äideille ja lapsille, Lars Albert Grönholmin rahasto Helsingin turvattomille lapsille sekä Bergman puolisoiden lahjoitusrahasto, joiden yhteenlaskettu pääoma joulukuun p:nä nousi 00 markaan vuonna 9, 007 markkaan vuonna 9 ja 0 markkaan vuonna 9. Terveydenhoito. Kasvatuslaitosten lääkäri lääketieteenlisensiaatti E. O. Linden kävi laitoksissa joka vuosi. Vastaanotto ja havainto sekä ammattioppilaskodeissa terveydentila vuonna.j.9 oli hyvin hyvä. Vuonna 9 poika sairastui tuhkarokkoon ja poika yleiseen tuberkulosiin. Viimemainittu siirrettiin Marian sairaalaan ja kuoli siellä sittemmin. ammattioppilaskodin poika sairasti rintaontelossa olevien tuberkulootisten rauhasten aiheuttamaa pitkällistä kuumetta, mutta parantui. Huoneistoolot olivat huonot ja sijain puute vallitsi kodeissa. Elokuun lopulla 9 kodit sekä koulukoti voivat muuttaa kaupungin ostamaan taloon Merikadun 9:ssä. Siellä käytettävänä olevat huoneistot vastasivat jotenkin suuria terveydellisiä vaatimuksia. Kaikkien kotien terveydentila oli vuonna 9 jotenkin hyvä. Ammattioppilaskodissa poika sairastui paratyfukseen ja lähetettiin kulkutautisairaalaan. Ben g t s å r i n la i t o.s. Bengtsårin laitoksen lapset todettiin J9 vuoden tarkastuksessa kaikki terveiksi, vähäisiä satunnaisia vammoja lukuunottamatta. Kulkutauteja ei vuoden varrella ollut esiintynyt, mutta poika oli kuollut verenmyrkytykseen. Talvella 9 laitoksessa raivosi influensakulkutauti, jonka uhreina poikaa yhtaikaa makasi sairaana. Veistonopettajalle ja emännöitsijälie rakennetun uuden huvilan yläkerrassa oli yksi huone sisustettu sairashuoneeksi, jossa oli vuodetta. Lääkärin käydessä laitoksessa vuonna 9 oli sairashuoneessa poikaa, joista yksi todennäköisesti sairasti lapsihalvausta ja oli lähetettävä Hangon sairaalaan. Sairashuone oli myöskin vuonna 9 suureksi hyödyksi, kun kaikki kuumesairaat lapset nekin, jotka sairastivat vaarattomia n. s. vilustumistauteja heti eristettiin. Toukokuun 7 p:nä 9 toimitetussa lääkärintarkastuksessa todettiin muutamia tapauksia pitkäaikaista korvavuotoa sekä kaksi tapausta trakoomintapaista silmäkatarria, joista toinen tapaus piti lähettää Helsingin silmäklinik ') Kaupungin tilinpäätökseen merkittiin tämän lisäksi köyhäinhoitohallituksen suorittamaa korvausta Smk 09:, mikä tuloerä on jätetty tästä pois, koska sama määrä esiintyy köyhäinhoitohallituksen menotilillä eikä niinmuodoin merkitse kaupungin saamaa todellista tuloa. ) Valtion vuonn 9 vuodelta 9 maksaman lisäavustuksen poiston jälkeen Smk 70: 0,.

44 0 kaan, ja toista joka jo oli siellä tutkittu, hoitaa klinikalla annettujen ohjeiden mukaisesti. Lääkäri neuvoi tarkasti, mihin varovaisuustoimenpiteisiin oli ryhdyttävä, jotta tal)din leveneminen muihin oppilaihin voitaisiin välttää. Siitä huolimatta Hangon kaupunginlääkäri T. A. Kumlin kesäkuussa totesi kolmannen ja heinäkuussa neljännen tapauksen. Taudin kenties vakavan laadun johdosta ja koska oltiin epävarmoja tapausten diagnoosista ja sen edellyttämistä varovaisuustoimenpiteistä, kutsuttiin paikalle, Helsingin silmäklinikan johtaja professori V. Grönholm, joka paraikaa oleskeli Hangossa. Hän ja kaupunginlääkäri Kumlin tutkivat sittemmin laitoksen kaikki hoidokit, joista pojan havaittiin sairastavan trakoomintapaisin oirein esiintyvää silmäkatarria. Pojat tunsivat itsensä useimmissa tapauksissa täysin terveiksi eikä silmissä voinut huomata minkäänlaisia ulkonaisiasairaalloisia muutoksia. Nämä poikaa erotettiin terveistä, joita oli. Professori Grönholmin ja kaupunginlääkäri Kumlinin uudistaessa käyntinsä syyskuun puolivälissä havaittiin eristetyistä lapsista terveiksi, mutta oli heidät vielä jonkin aikaa eteenpäin pidettävä eristettyinä Yksi terveestä pojasta huomattiin epäiilyttäväksi. Syyskuun 9 p:nä 9 esitettiin sairaista pojista Helsingin silmäsairaa\assa silmälääkäriyhdistykselle, ja professori Grönholm antoi ystävällisesti laitosten lääkärille tilaisuuden olla läsnä demonstratsionissa. Tauti todettiin nytkin trakoomintapaiseksi luonteeltaan, vaikkakin sen ohessa esiintyi se käsitys, että se oli toista, vähemmän vaarallista laatua. Lokakuun p:nä 9 laitosten lääkäri uudelleen kävi laitoksessa yhdessä kaupunginlääkäri Kumlinin kanssa Kaikkien.poikain silmät tutkittiin ja kaikki Hangon sairaalassa»rullaamalla» hoidetut tapausta havaittiin miltei terveiksi.»rullaamatonta» tapausta oli jäljellä ja oli niistä kaksi lähetettävä Helsingin silmäklihikkaan ja kahden saatava hoitoa Hangon sairaalassa seuraavana päivänä. Eristystä op vielä jonkin aikaa jatkettava ja lisäohjeita tartunnan levenemisen ehkäisemiseksi annettiin taaskin. Koko tämä trakoomikulkutauti tuntuu jotenkin hämäräitä. Vuosien kuluessa on laitosten lääkäri silloin tällöin havainnut joitakin trakoominluontoisia silmätaudintapauksia ja lähettänyt ne Helsingin silmäklinikkaan. Vuosina 9 ja 9 lääketieteen lisensiaatti V. Lagerborg oli»rullannut» 0 trakoomiksi epäiltyä tapausta, todennäköisesti samaa laatua kuin vuonna 9 huomatut tapaukset. Näyttää senvuoksi siltä kuin tässä vaikuttaisi jokin paikkakunnallinen tartuntaaine eikä ole aivan mahdotonta, että uinti ja sukeltaminen matalassa lahdessa, jossa vesi on savista, on taudin aiheuttaja.. Mikäli vielä voidaan asiaa arvostella, ei puheenaolevan silmätaudin ole huomattu jättäneen mitään pysyvää haitallista jälkeä. Terveydenhoidon vaatimukset ovat Bengtsårin koulusaleissa kertomusvuosina siellä suoritettujen uutisrakennusten jälkeen hyvin tyydytetyt. Vanhat kouluhuoneet oli muutettu valoisiksi ja siisteiksi huoneiksi, joita käytettiin lukusalina ja päivähuoneena, ja yksi huone oli järjestetty makuuhuoneeksi muutamille pojille. Toivomuksenaan lääkäri lausui, että kasarmirakennukseen eli n. s. makuuparakkiin otettaisiin emäntä, minkä johdosta opettajain siellä suorittama päivystys kävisi tarpeettomaksi. Ruokajärjestys ja työjärjestys olivat hyvät. Liinavaate ja huopavarastot, vaatevarastot ja jalkineet olivat hyvät ja riittävät. Jokapäiväisestä hampaidenhoidosta pidettiin hyvä huoli. Käymälät olivat siistit, joskaan eivät oikein sopivasti sijoitetut, ja kaikkialla muuallakin vallitsi siisteys;. Vastaisen varalle lausuttiin toivomus, että keittiöön olisi saatava vesijohto ja koko laitokseen sähkövalo. Ta voi a n k 0 u l u s i i r toi a s s a lääkäri kävi elokuun p:nä 9 ja totesi tliöin, että, sekä siirtolan suojatit että elätteelle annetut lapset olivat terveet. Kulkutau

45 teja ei ollut esiintynyt. Lääkärin käydessä laitoksessa elokuun 7 p:nä 9 lasten terveydentila taaskin oli hyvä; suurin osa yksityiskoteihin sijoitetuista lapsista oli kuitenkin syöpäläisten puremia. Vuonna 9 terveydenila oli erittäin hyvä. Työ ja ruokajärjestystä vastaan ei kertomusvuosina ollut mitään muistuttamista. Lasten painonlisäys oli säännöllinen. K a r s t u n k 0 u I u s i i r toi a s s a oli vuonna 9 poikaa sairastuntit keuhkokatarriin, toinen todennäköisesti keuhkotuberkulosiin; lasta oli suuressa määrin syöpäläisten puremia. Painon lisäys oli lähes normaalinen. Kulkutauteja ei esiintynyt vuonna 9. Seuraavana vuonna siirtola lakkautettiin ja lapset siirrettiin vastaperustettuun Ryttylän laitokseen. R y t t ylä n la i t 0 s. Syyskuun 0 p:nä i9 lääkäri kävi Ryttylän u'udessa kasvatuslaitoksessa, jota paraikaa sisustettiin tarkoitukseensa. Laitos sijaitsi miellyttävästi, ja järjestely, jonka mukaan laitoksessa tuli olemaan 7 ammattiosastoa, jokainen oman emäntänsä alaisena ja ryhmittyen kolmen eri talouden ja yhteisen keskuskeittiön ympärille, terveydellisessä suhteessa erinomainen. Lapset olivat terveitä, avomielisiä ja reippaita, eikä ruokaa eikä työjärjestystä vastaan ollu mitään muistuttamista. Kulkutauteja ei ollut esiintynyt. KaupunkilähetykseItä lastenhoitolautakunnan haltuun siirtyneet lapset tu.tkittiin ja itsekunkin terveystodistus täytettiin. Saman vuoden joulukuun 0 päivän käynnillä tutkit..: tiin muut lapset ja heidän terveystodistuksensa täytettiin, minkä ohessa kaikkien lasten kuulo ja näkökyky tutkittiin ja merkittiin muistiin. Syyskuun p:nä 9 kävi lääkäri jälleen Ryttylässä, ja kaikki järjestelyt tuntuivat tarkoituksenmukaisilta ja terveydellisessä suhteessa moitteettomiita. Kaivo oli oivallisessa kunnossa ja vesi hyvää. Vesisäiliötä aiottiin korottaa, niin että kansi tulisi olemaan yläkerrassa, minkä kautta aikaansaataisiin eristys alakerran epäpuhtaasta ilmasta. Vesi oli johdettu räätälien osastolle ja vastarakennettuun saunarakennukseen ja leipomoon. Lapset olivat olleet terveet. poika oli kuitenkin kesän alussa sairastunut tulirokkoon ja kuollut päivää sairastettuaan. Onnesi ei yksikään muista hoidokeista saanut tartuntaa. Muutamat anginantapaukset myöhemmin kesällä olivat tuottaneet huolta. Uuden tiilirakennuksen valmistuttua tulee sinne järjestettäväksi eristyshuone. Tarkastuksessa lapset havaittiin' erikoisen terveiksi ja reippaiksi. Painon lisäys oli tasainen ja säännöllinen. Työjärjestys oli hyvä ja tietopuolisen opetuksen ja ammattityön vaihtelu oli hyvin järjestetty. Leikeistä ja urheilusta oli hyvin huolehdittu ja ne huvittivat poikia suuresti.. Heikkoja ja vähämielisiä ei heidän keskuudessaan onneksi ollut. Kunhan 'laitos valmistuu, tulee siitä kaikissa suhteissa mallilaitos. Toi von i e m e n I a i t 0 k s e s s a olivat kaikki tytöt syyskuun 7 p:nä 9 toitnitetussa lääkärintarkastuksessa terveet, paitsi että usealla heistä oli sukkulamatoja. Kulkutauteja ei ollut esiintynyt ja painonlisäys oli hyvä. Seuraavinakin kertomusvuosina voitiin lääkärintarkastuksissa todeta sukkulamatoa, ei kuitenkaan niin laajassa mitassa kuin vuonna 9. Todennäköisesti oli laitosta ympäröivä maa tullut saastutetuksi. Sopivia ohjeita uusien infektioiden ehkäisemiseksi annettiin. Vuonna 9 terveydentila oli erittäin hyvä. Edellisenä vuonna oli laitokseen rakennettu vesijohto, mikä merkitsi'tuntuvaa edistysaskelta terveydellisessä suhteessa. Painonlisäys oli vuoden varrella harvinaisen suuri ja muutamilla lapsilla havaittiin suolihäiriöitä. Laitoksessa vallitsi siisteys, ja järjestys oli kaikissa suil.teissa hyvä. Lapset olivat reippaita ja tyytyväisiä. Van joe n la i t 0 s. Elokuun p:nä 9 lääkäri kävi Vanjoella. Tällöin todettiin tarttuvan silmätaudin, trakoomin, tapaus; sairas lapsi lähetettiin heti Helsingin siimä Opetuslaitokset,. 9.

46 klinikkaan. Muuten lapset olivat terveet; kulku tauteja ei ollut esiintynyt. Elokuun p:nä 9 lääkäri taaskin kävi tarkastuskäynnillä Vanjoella. Kaikki pojat olivat terveet, yhtä lukuunottamatta, joka jalassa olevan haavan takia oli otettu sairaalaan. Terveydentila oli vuoden varrella ollut hyvä. Kesäkuun 9 p:nä 9 toimitetussa lääkärintarkastuksessa todettin, että lapsella oli syyhy. Heidät oli lähetetty suoraan laitokseen ilman että lääkäri sitä ennen oli heitä tutkinut. Noin kymmenen lasta oli ilman lääkärintodistusta. Eräällä pojalla oli synnynnäinen kuppa ei kuitenkaan tarttuvalla asteella ja hänet oli myöhemmin kesällä lähetettävä Helsinkiin hoidettavaksi. Muutamilla lapsilla tavattiin tarttuvaa laatua olevia märkiviä jalkavammoja. Lääkäri antoi hoitoa koskevia neuvoja ja menettelyohjeita tartunnan levenemisen ehkäisemiseksi. Terveydentila oli vuoden. varrella muuten ollut hyvä eikä paikkakunnan lääkärin apua oltu juuri ensinkään tarvittu. Ruoka ja työjärjestys olivat hyvät ja painonlisäys säännöllinen. Liinavaate, huopa ja vaatevarastot olivat tyydyttävät ja laitoksessa vallitsi siisteys ja järjestys. La v e r s i n k ou l u s i i r toi a s s a lääkäri kävi elokuun p:nä 9, heinäkuun 0 p:nä 9 ja lokakuun 8 p:nä 9. Kaikki lapset olivat terveet. Myöskään kulkutauteja ei ollut esiintynyt.. Painonlisäys oli jotenkin säännöllinen. S j ö tor p i n l a i t 0 k s e s s a rakennukset olivat huonossa kunnossa, mutta siisteys ja järjestys muuten vallalla. Ruoka ja työjärjestystä vastaan ei ollut mitään muistuttamista. Lapset olivat terveet, kun lääkäri syyskuun p:nä 9, syyskuun p:nä 9 ja lokakuun.p:nä 9 kävi laitoksessa. Painonlisäys oli säännöllinen. Vuonna 9 tyttö oli kuollut Helsingissä sairaalassa keuhkomätään ja vuonna 9 oli laitokseen tullut eräs syyhytautinen lapsi, joka oli tartuttanut taudin pariin muuhunkin lapseen. Taudin enempi leveneminen saatiin kuitenkin ehkäistyksi ja sairaat lapset paranivat nopeasti. Muuten laitoksessa olevien lasten terveydentila kertomusvuosina oli hyvä. Toi voi a n t u r v a k 0 t i. Marraskuun 8, 0 ja 7 p:nä 9 lääkäri kävi Toivolan turvakodissa, jota silloin ei vielä oltu ehditty saada täysin kuntoon. Laitoksessa vallitsi suuri ahtaus, joka oli haitallinen lasten terveydelle. Tammikuussa 9 esiintyi muutamia paratyfuksen tapauksia ja myöhemmin keväällä eräitä anginantapauksia. S. v. syyskesästä lapsi sairastui kouristustautiin ja lapsi keuhkotulehdukseen. Syyskuun ja 8 p:nä lääkäri tarkemmin tutki laitoksen terveydelliset olot. Kaivon havaittiin olevan huonossa kunnossa, minkä vuoksi annettiin ohjeita puutteiden poistamiseksi. Keittiö oli korjattu ja varustettu uudella liedellä ja teki siistin vaikutuksen. Ent. eteläinen koulusali oli järjestetty lasten ruokailuhuoneeksi ja sen viereinen pienempi luokkahuone henkilökunnan ruokailuhuoneeksi. Koulut olivat muutetut Mäntylänimiseen huvilaan. Luokkahuoneissa oli tilaa enemmän kuin.entisissä talousrakennuksessa sijaitsevissa luokkahuoneissa, mutta ei kuitenkaan I tyydyttävästi. Kutakin oppilasta kohden tuli isommassa koulusalissa tilaa.9 m ja pienemmässä koulusalissa. m Suuri tilanpuute oli todettavissa myöskin makuuhuoneissa: Mäntylän huvilassa oli tilaa lasta kohden 8. m, Lehtolassa. m Lasten sanottiin olevan aamuisin väsyneitä ja valittavan päänsärkyä, minkä täytyy, katsoa aiheutuvan yönaikaisesta ilmanpuutteesta. Olosuhteille kuvaavana mainittakoon, että Lehtolassa lattiapintaala ei riittänyt tarpeelliselle määrälle sänkyjä, minkä takia kaksi lasta oli sijoitettava samaan sänkyyn. Metsolanimisessä huvilassa tuli lasta kohden tilaa. m Sinne oli enimmäkseen sijoitettu tylsä ja vähämielisiä. Toivottavaa olisi, että kaupungin kaikki henkisesti alamittaiset lapset voitaisiin sijoittaa sinne sekä että sinne hankittaisiin heidän hoitonsa vaatima kouluutettu henkilökunta, opetusvälineitä ja leikkihuone.

47 Tuskin 0 metriä koilliseen talousrakennuksesta oli avoin likavesiallas, joka oli terveydelle turmiollinen. MäntyIästä tuleva likavesi olisi putkia myöten johdettava alemmaksi pelloille ja kuoppaallas täytettävä. Ylinnä Mäntylän viereisellä mäellä sijaitseva vesilammikko saattoi sekin olla terveydelle vaarallinen, jos tuii lämmin ja kuiva kesä. Olisi parempi, jos vesi kokonaan johdettaisiin siitä pois ja kuoppa täytettäisiin. Talousrakennuksen likaviemärijohto oli liian lyhyt. Käymälät eivät olleet tyydyttävät. Laitoksen käytettäväksi oli annettu hehtaaria peltomaata, ja lapset olivat erittäin innokkaasti ottaneet osaa tarpeellisiin kesätöihin. Lääkäri tutki kaikki lapset ja täytti niiden lasten lääkärintodistukset, joilla ei sitä ollut. Eräitä Iievähköjä tauteja hoidettiin. Yhdellä.lapsella olisukkulamatoa, usealla ihottumaa ja jotkut Lehtolan huvilan lapset eivät olleet tyydyttävän puhtaat. Useat Kullan torpan lastenkodista siirretyt lapset olivat rokottamatta. Toivottavaa olisi, että laitokseen voitaisiin järjestää yksi tai pari eristyshuonetta. J,.iinavaatevarasto oli niukka, samoin huopavarasto.. Ruokajärjestys oli hyvä ja viittasi pikemminkin Iiikaravitsemiseen kuin sen vastakohtaan. Työjärjestystä vastaan ei ollut mitään muistuttamista. La s t e n k 0 d i t. Lastenkotien lääkäri lääketieteen lisensiaatti R. Granholm antoi kodeissa vuonna 9 vallinneesta terveydentilasta selonteon, josta seuraavassa esitetään supistelma: Oulunkylän pientenlastenkodin lasten keskuudessa terveydentila oli verraten hyvä. Kodin terveydellisissä oloissa oli kuitenkin paljon toivomisen varaa pääasiallisesti sen johdosta että rakennukset olivat anteeksiantamattoman huonossa kunnossa ja sijaitsivat pientenlastenkodiksi aivan sopimattomasti. Aikoina, jolloin tauteja, varsinkin maha ja suolitauteja, esiintyi suuremmassa määrässä, saattoi tässä kodissa helposti syntyä vaikeita kulkutauteja.. Kodissa vuonna 9 saattuneet taudin tapaukset käyvät selville seuraavasta yhdistelmästä: Cas de maladie dans l' hospice d' enfants Ii Aggelby en 9. 0 vuotiaita. vuotiaita. Yhteensä. 0 an. ans. Tota/. Äkillistä maha ja suolikatarria (Oastroenteritis aeuta) " Pitkällistä» (Oastroenteritis ehronica) Suuontelon tulehdusta (Stomatitis aicerosa) Äkillistä henki torven katarria (Bronehitis aeuta) Äkillistä keuhkotulel)dusta (Pneumonia' aeula) Influensaa (lnjluenza) ,...,... 0 Vesirokkoa (Varicellae)...,...,,...,,.,...,,.,......,.. Nenäkurkkumätää (Diphteria nasi)...,...,, ". 8 Äkillistä lymfarauhastentulehdusta (Lymphadenitis aeula)...,.. Äkillistä korvatulehdusta (Otitis med. supp. aeuta).....,...,.,... Riisitautia (Raehitis).,.....,...,,,.,..,...., Kouristustautia (Eclampsia).,., ,... Maitorupea (Crusla laciea), "......,..,. Synnynnäistä lihasheikkoutta (Myatonia eongenita) l' Kyynärvarren luunmurtuma (Fraciura hmeri).....,_._.._._._.._._._.._._._. Yhteensä (Total) Kaikista edellä luetelluista tapauksista hoidettiin 8 sairaalassa, nimittäin 9 0 vuoden ikäitä ja 9 vuoden ikäistä lasta. vuotta nuorempi lapsi kuoli influensaan.

48 Kuppatautistenlasten osastolla oli hoidettavana 8 vuoden ikäistä lasta, jotka sairastivat synnynnäistä syfilistä, sekä tilapäisesti yksi vuotias gonorrhoetautinen lapsi. S)rfilistapaukset saivat poli kliinistä hoitoa yleisen sairaalan dermatologisella osastolla. Kullan torpan lastenkodissa sattui vuonna 9 lukuisia taudintapauksia sen johdosta että siellä keväällä raivosi tuhkarokkokulkutauti ja joulukuussa sattui lukuisia influensantapauksia. Mutta näitä kulkutaudinluontoisia tauteja lukuunottamatta lasten terveydentila yleensä oli tyydyttävä. Taudintapaukset, joita oli luvultaan, jakautuivat eri tautien kesken seuraavasti: Cas de maladie dans l'hospice d'enfants a KuIla torp en 9. Äkillistä keuhko katarria (Pneumonia aeuta) Kaularöhkää (Angina) Influensaa (Inf/uenza) Tuhkarokkoa (MorbiUi) Korvatulehdusta (Otitis med. supp. aeuta).... Kuroutunut tyrä (ffernia inguinalis ine.) Yhteensä (Totat) Sairaalassa hoidettiin 0 edellämainituista tapauksista. Siitä huolimatta että Kullan torpan lastenkoti on aiottu? vuotiaille lapsille, hoidettiin siellä vuonna 9 useita % v0tiaita lapsia, koska näille tilanpuutteen johdosta ei voitu varata sijaa pientenlastenkodissa. Tämä asianhaara sekä lukuisat taudintapaukset vaikeuttivat suuressa määrin lasten hoitoa ja rasittivat hoitohenkilökuntaa.. Suomalaiset kansakoulut. Eco/es primalres flnnoises. Johtokunta ja kansliahenkilökunta. Suo m ala i s t e n k a n s a k 0 u l u j e n j 0 h t 0 kun t a. Suomalaisten kansakoulujen johtokuntaan kuuluivatflukuvuonna 9 seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: ent kansakotiyunopettaja K. E. Ahtiala puheenjohtajana, filosofianmaisteri A. E. Lehto sihteerinä ja taloudenhoitajana, filosofianlisensiaatti J. E. Ailio, ministeri N. Liakka, toimittaja R. K. Swentorzetski ja rouva H. M. Kaukonen (ent. Öberg) sekä kansakoulunopettajakunnan edustaja kansakoulunopettajatar O. M. Moberg jäseninä. Viimeksimainitun varamiehenä oli kansakoulunopettaja A. Noponen. Seuraavana lukuvuonna johtokunnan kokoonpano oli muuten ennallaan, paitsi että herra Ailio oli eronnut ja hänen sijalleen oli tullut jäseneksi toimittaja P. V. Lönngren. Lukuvuonna 9 toimi puheenjohtajana toimittaja P. V. Lönngren ja jäseninä filosofian maisteri A. E. Lehto, joka samalla oli sihteeri ja taloudenhoitaja, ent. kansakoulunopettaja K. E. Ahtiala, rouva H. M. Kaukonen, ministeri N. Liakka joulukuun päivään ja siitä lähtien teologian tohtori A. F. Puuk 0, toimittaja R,. K. Swentorzetski lokakuun päivään ja sen jälkeen taloudenhoitaja ent. kansakoulunopettaja J. E. Janatuinen sekä kansakoulunopettajiston edustaja johtaja K. A. Horma, varalla kansakoulunopettajatar O. M. Moberg., Kokousten lukumäärä oli lukuvuonna 9, lukuvuonna 9 ja lukuvuonna 9, Vi r kai i j a t. Suomalaisten kansakoulujen tarkastajana oli kertomusvuosina filosofianmaisteri M. Pesonen, apulaistarkastajana toimi filosofian maisteri J. A. Jotuni,

49 . lääkärinä lääketieteen' ja kirurgiantohtori E. Alho sekä kansliaapulaislna rouva E.. Pesonen tarkastajan ja kansakoulunopettajatar F. V. johansson taloudenhoitajan kansliassa. Voimistelunneuvojina olivat lääketieteenkandidaatti L. A. Tanner ja voimistelunjohtaja S. M. Fontell, jotka valvoivat voimistelunopetusta myöskin ruotsalaisissa kansakouluissa. Kahden vastaperustetun kouluhoitajattaren toimen haltijoiksi johtokunta helmikuun p:nä 9 valitsi neidit Lyyli Haganin, _ Hildamari Tammisen ja Martta Massisen, jotka astuivat toimeensa saman kuukauden p:nä. Johtajat ja johtajattaret sekä opettajisto. j 0 h taj a t j ajo h taj a t t a r e t. Johtajina ja johtajattarina olivat lukuvuosina 9 allamainituissa kouluissa. seuraavat opettajat ja opettajattaret: Eläintarhan, Kristiinankadun ja Käpylän kouluissa opettajatar H. S. Widenius, kevätlukukaudella 9 sitäpaitsi opettaja F. E. Lilja ja lukuvuonna 9 opettaja J. A. Tarpila; Ison Robertinkadun koulussa, joka lakkautettiin lukuvuoden 9 lopusta, opettajatar J. E. Hedengren; Neljännen linjan ja Hämeenkadun kouluissa opettaja K. H. Paasikallio ja opettajatar H. A. Paqvalen; Lapinlahdenkadun koulussa opettajatar F. V. johansson; Mariankadun koulussa opettajatar M. K. Molander; Oikokadun koulussa opettajatar. A: Nummela; Snellmanin koulussa (Punavuorenkadun varrella) sekä Vladimirinkadun. koulussa opettaja K. A. Horma ja syyslukukauden 9 loppuun sitäpaitsi opettajatar E. E. Dahlberg; Suomenlinnan koulussa opettaja H.. Rautio; Tehtaankadun koulussa opettaja A. Noponen ja opettajatar S. K. Streng; Töölönkadun koulussa opettajatar K. M. Pantsar; Vallilan koulussa sekä lukuvuosina 9 sen lisäksi Kaarlenkadun koulussa opettaja A. J. Lindholm ja opettajatar E. M. Tuominen; Kaarlenkadun koulussa lukuvuonna 9 opettajatar H. A. Ruuth; heikkojen lasten apukouiussa (Viipurinkadun varrella) opettajatar E. M. Tuominen; sekä veistonopetuksen johtajana opettaja O. W. Lappalainen. o p.e t taj i s t o. Kaupungin suomalaisissa kansaouluissa oli lukuvuosina 9. seuraavat määrät opettajia ja opettajattaria: Miehiä. Naisia. Yhteensä. Miehiä. Naisia. Yhteensä. Miehiä. Naisia. Yhteensä. Vakinaisi.a I<oetteeksi otettuja Avonaisen viran hoitajia Virka vapaiden opettajain sijaisia Tuntiopettajia Yhteensä P a l k k a u soi 0 t. Lukuvuonna 9 oli alakoulun vakinaisista ja koetteeksi otetuista opettajattarista 0 luettu ensimmiseen palkkaluokkaan, jossa vuosipalkka on 00 markkaa, opettajattaren vuosipalkka nousi 70 markkaan j opettajattaren 0 markkaan. Yläkoulun vakinaisista ja koetteeksi otetuista opettajattarista, apu koulun opettajattarista ja jatkoluokkain käytännöllisten aineiden opettajattarista, joilla kaikilla on sama pohjapalkka, oli 9 opettajattaren vuosi palkka 00 markkaa 8 opettajattaren 0 markkaa ja opettajattaren 0 markkaa. Vakinaisten ja koetteeksi otettujen opettajien vuosipalkka nousi. 9 opettajalle 00 markkaan, 0 opet

50 tajalle 00 markkaan ja opettajalle 00 markkaan; viimemainitun suuruinen palkka oli sitäpaitsi kahdella veistonopettajattarella. jatkokoulun opettajattarella oli 000 markan vuosipalkka ja saman koulun opettajattarella 700 markkaa. Kalliinajanlisäystä maksettiin kuukausittain 00 markkaa ja sen lisäksi 7 % pohjapalkasta ja ikälisäyksstä. Perheenelatusapumaksua suoritettiin viranpitäjille 0 markkaa kuukaudessa kultakin henkilöltä, jota kohtaan palkannauttijalla lain mukaan oli elatusvelvollisuus. Heinäkuun päivästä 9 lähtien otettiin kaikkiin viranpitäjiin nähden käytäntöön uusi, liukuvan palkkaasteikon mukainen palkkausjärjestelmä ja virat luokiteltiin 9 eri palkkausluokkaan. Vakinaisten ja koetteeksi otettujen opettajien ja opettajattarien jakautuminen palkkausluokkaan sekä heille suoritettuja ikälisäyksiä silmälläpitäen käy ilmi allaolevasta yhdistelmästä: Ö p e t taj i s t o. yhtään Ei I I I Yhtän E' I I I k ä I isä Y s t ä. :s palkkausluokka.. Alakoulull luokkaopettajattaria Valmistavan koulun opettajatar... 7:s palkkausluokka. Yläkoulun luokkaopettajattaria... ' jatkokoulun käytännöllisten aineiden opettajattaria Laulun ja voimistelun opettajattaria... Apukoulun opettaja ttaria... 8:s palkkausluokka. YJäkoulun luokkaopetlajia... ' Laulun ja veiston opettajia Veiston opettajattaria... 9:s palkkausluokka. jatkokoulun opttajia... jatkokoulun tietopuolisten aineiden opettajattarja. I Heinäsyyskuussa 9 palkat maksettiin III asteikon mukaisesti, lokakuusta 9 kesäkuuhun 9 IV asteikon mukaisesti, heinäjoulukuulta 9 II I asteikon mukaan ja tammiheinäkuulta 9 jälleen IV asteikon mukaisesti. Palkkamäärät eri luokissa.olivat allamainittujen asteikkojen mukaan seuraavan suuruiset: III asteikon mukaan IV Kuukausipalkka, Smk. :s p. 7:s p. 8:s p. 9:s p. luokka. luokka. luokka. luokka. 70: 8: 00: 9: 00: 000: 00: 00: Ikälisäys kuukaudelta, Smk. :s p. 7:s p. 8:s p. 9:s p. luokka. luokka. luokka. luokka. : 7: 8: 9: 70: 90: 00: : Ikälisäykset maksetaan johtosäännön mukaisesti, ja 0 vuoden palveluksen jälkeen, yhtä suuri määrä kullakin kerralla.. V i r k a v a h v i s t u k s e t. Virkavahvistuskirjan saivat seuraavat opettajat ja opettajattaret:

51 7 syyskuun p:nä 9: alakansakoulun opettajattarenvirkaan opettajatar S. M. Castn!n; yläkansakoulun opettajanvirkaan opettaja J. Kemilä; laulunopettajanvirkaan opettaja F. A. Hihlman; veistonopettajanvirkaan opettaja A. V. jokinen sekä laulunopettajattarenvirkaan opettajatar E. S. Renvald; syyskuun 9 p:nä 9: alakansakoulun opettajattarenvirkaan opettajattqret L. A. Aaltonen, E. S. Englund, M. N. A. Ingman, N. Kaukoranta, A. Koskinen, H. Kupiainen, L. j. Vasara, A. M. Lindequist, H. M. Mattila,. J. Pelto:nen, K. A. Pohjakallio, T. M. Puhakka, K. A. Rautio, A. K. Rissanen, A. Sten, T. Immonen, L. L. L. Wecksell, S. M. Vermasvuori ja E. M. Vihervaara; yläkansakoulun opettajattarenvirkaan opettajattaret H. A. Koskinen, M. M. Löfberg, H. M. Maleva, L. S. Paturi, A. E. Tamminen, A. Suviranta, E. V. Sydänheimo, K. M. Viheroksa ja S. Voipio; laulunopettajattarenvirkaan opettajatar M. Becker; yläkansakoulun opettajanvirkaan opettajat H. E. E. Hetemäki, L.. Pohjanvuori, H.. Rautio, F. M. J. Savola ja J. Viitasalo; veistonopettajanvirkaan opettajat V. V. järvinen, J. j. Kuusisto, Y. Lahtinen ja L. V. Tähtinen; lokakuun p:nä 9: alakansakoulun opettajattarenvirkaan opettajattaret L. M. Alava, H. Autonen, H. L. Heinonen, O. H. J. Kuittinen, S. E. Masalin, H. S. Ruotsalainen ja E. E. Valtonen; yläkansakoulun opettajattarenvirkaan opettajattaret H. M. Ahtiala, A. Borg, A. Hannula, H. M. Kukkola, R. G.. Lilja, S. M. Nygren, A. O. Häkli, H. A. Ruuth, E. S. Vuorio ja U. M. Väisänen; laulunopettajattarenvirkaan opettajatar E. S. Wirkkula; yläkansakoulun opettajanvirkaan opettajat V. O. Alanne, A. A. Halen, j. O. juhola, A. S. Knaapi, J. Koivusalo, K. R. Raippalinna, A. J. Sainio, Y. J. Starck, j. A. Tarpila, A. A. Tynell ja H. E. Vakkilainen; sekä veistonopettajanvirkaan opettajat S. V. Airanne, S. T. Rekola ja V. Seppä. o p e t taj i s t 0 s s a t a p a h t u n e i t a muu t 0 k s i a. Eron omasta pyynnöstään saivat alakansakoulun opettajattaret A. L. H. Karivirta elokuun päivästä 9 ja A. R. O. Heliö syyskuun päivästä 9 lukien; yläkansakoulun opettajattaret H. E: Hynninen ja A. M. Lilja syyskuun päivästä 9; yläkansakoulun opettajat V. Reima elokuun päivästä 9, E. V. Malmberg ja V. E. KO,skimies syyskuun päivästä 9, F. E. Lilja syyskuun päivästä 9 ja U. W. Sippola lokakuun 8 päivästä 9 sekä jatkokoulun käsitöiden opettajatar T. E. Iversen ja apukoulun opettajatar T. jyrhämä syyskuun päivästä 9., ' Kuoleman kautta erosivat alakansakoulun opettajattaret A. M. Allardt kesäkuun p:nä 9 ja A. L. Richter heinäkuun p:nä s. v. samoinkuin yläkansakoulun opettajattaret E. M. V. Flinck kesäkuun p:nä 9, A. M. Salmensaari marraskuun 8 p:nä 9, A. J. Hassinen joulukuun 8 p:nä 9 ja A. B. G. Hultin kesäkuun p:nä 9. Huhtikuun p:nä 9 pitämässään kokouksessa johtokunta valitsi kahdeksi koevuodeksi, lukie! elokuun päivästä 9, yläkansakoulun opettajaksi opettaja J. E. Aholan, jatkokoulun kotitalouden opettajattariksi opettajattaret S.. juudin, H. S. Parkkosen ja K. L. Poijärven sekä jatkokoulun käsitöiden opettajattareksi opettajatar T. E. Hjeltin. Naimisiinmenon johdosta muuttivat kertomusvuosina seuraavat opettajattaret nimeä:. E. Hokkanen, sittemmin GrLinthal; L. M. Kårlund, sittemmin Vasara; T. E. Hjelt, sittemmin Iversen; sekä A. E. Hämäläinen, sittemmin Vuolijoki. Laulunopettaja Ahola muutti nimensä Häröksi. Va k i nai s e t j a koe t tee k s i 0 t etu t 0 P e t t a j a t j a 0 p e t taj a t t a r e t olivat lukuvuonna 9 seuraavat:

52 8 Instituteurs et institutrices des ecoles primaires: titula"ires et stagiaires pendant l'annee scolaire 9. Opettajan tai opettajattaren nimi. Noms des instituteurs et des institutlices. Opettajan tai opettajattaren nimi. Noms des instituteurs et des institutrices. Alakoulun luokka, opettaja ttaret. Institutrices des icoles primaires inferieures. Aaltonen, Leml?i Aliina.. Ahlgren, Erika Sofia... Alava, Lyyli Maria.... Anthoni, Anna Lovisa Emerentia..... Autonen, Hanna, o.s. Paavolainen.... Bergh, Hanna Olivia... Castren, Sylvia Maria, o. s. Heikel.... Dahlberg, Elin Eugenie, o.s. Pahlman Ekman, Signe Theresia.. Englund, Ester Sofia... Genetz, Hilma Maria fredrika.... Hagan, Laura Emilia.... Hedengren, Jenny Elisabeth Heinonen, Helmi Lydia.. Himanka, Selma Johanna, o. s. Närhinen... _. Hirn, Maria Hyvärinen, Evy Gerda. Ikonen, Olga Emilia, o. s. Törnqvist..... Ilmonen, Helmi Sylvia... Immonen, Tyyni, o.s. Varjoranta.... Ingman, Maria Naemi Agatha.... jaakkola. Hilma Josefina, o. s. Kjellin.... järnefelt, Alma Maria... Kataja, GreeUa Kristiina.. Katila, Amanda Ulriika,o.s. Piirainen Kaukoranta, Niina.... Klemetti, Dagmar Loviisa Konttinen,!ida Maria... Koskinen, Amanda, o.s. Klemola.... j(oskinen, Hilja Erika Maria Kotivuori, Anna Siveä, o. s. Hyvärinen.... Kuittinen, Osa Hilja Jose' Kaarlenk. fina, o. s. Oksanen Tehtaank. Kunnas, Anna Adolfine 97*.. Kristiinank. Esolinda, o. s. Klaesson Kupiainen, Hilda * 7..0 Lapinlahdenk. Laitinen, Ida Maria, o. s Vallila Töölönk. 9*..7 Hämeenk. Kuusio Leimu, Maria Aleksandra, o. s. Ylander.... Lidman, Anna Maria.... Lindeqvist, Anna MathiIda, o. s. Lampen Punavuorenk. Lindeqvist, Hildur Char 907*. ':07 Töölönk. lotta Vilhelmina.... 9* 9..0 Kallio MasaIin, Signe Elisabeth Punavuorenk...00 Tehtaank...9 Kallio.. Kaarlenk Punavuorenk. 8.. Kallio 9*..7 Vallila Hämeenk. 90* 8.. Vallila 9..0 Eläintarhank. 9* 9..0 Vallila..00 Töölönk. 89*..09 Punavuorenk Tehtaank Kallio 9* 9..0» Hämeenk Vallila 9..0 Eläintarhank. Mattila, Hilja Maria... Molander, Maria Katarina, o. s. Tawaststjerna.... Mustakallio, Ines.... Mäkeläinen, Selma Dagmar Niemelä, Hilma, o. s. Gustafsson.... Nikander, Aurora Ulrika.. Niklander, Anni Olivia, o.s. Törnqvist.... Noponen, johanna Salome, o. s. jurvanen.... Oinola, Lovisa Katarina, o. s. Luoto.... Paananen, Toini Maria.... Paasikallio, Oiva Selina, o.s. Marttila.... Paqvalen, Bertha Maria.. Paqvalen, Hanna Amalia.. Peltola, Anna fre9rika, o. s. Kinnunen.... Peltonen, Ines johanna, o.s. Selinä.... Pfaler, Helmi Siviä, o.s. Swan Pohjakallio. Kerttu Ainikki Puhakka, Tyyne Maria, o.s. Hakulinn *..07 Punavuorenk Eläintarhank. 97*.. Kallio '..07 Tehtaank. 9* 9..0 Kaarlenk. 9*..7 Kallio Lapinlahdenk Kallio 9..0 Hämeenk...00 Punavuorenk. 90*.. Kaarlenk Mariank Kallio 9*..7 Vallila 898*..7 Kallio 9..7 Vallila Hämeenk...07 Mariank ) 900*..07 Hämeenk. 899 p..07 Kallio,9..8 Hämeenk...00 Kallio Mariank Eläintarhank. 9* 8.. Hämeenk. 97* 9..0 Kallio Hämeenk. J) Tähdetön vuosiluku merkitsee, että sinä vuonna on saatu päästötodistus kansakoulunopettajaseminaarista; tähdellä (*) varustettu vuosi luku, että silloin on suoritettu virkakelpoisuustutkinto; kaksitähtinen (**) vuosiluku, että sanottuna vuonna on saatu erioikeus. Vuosiluvun puuttuminen osoittaa, että opettaja on virkakelpoisuustodistusta vailla.

53 9 I puska, jenny Maria, o. s. Danielson, Katri Maria, o.s. jaatinen Töölönk. Erander Pylkkänen, Lydia Selinda Päivänsalo, Hellä.... Rautio, Katri Agatha, o. s Vallila 907* 8.. Englund, Anna KaroHna.. 907* Engström, Ester Maria... 9* Erander, Ester Edit... 9* Pesonen... 99* 9..0 Suomenlinna Frick, Anna Sofia, o.s. Luuk Repo, Rosa josefiina, o. s. konen Simola Eläintarhank. Groundstroem, johanna, Rissanen, Anna Karoliina 908* 9..0 Kallio Constanee Ronimus, Tilda Maria, o.s. Griinthal, Ida Emilia, o. s. Piipponen Hokkanen * Roschier, Olga Maria, 0.. Haapio, Aino Hulda Adele 888 Karlsson Hannikainen, lida Sofia Ruotsalainen, Hilma Sofia 97.. Vallila Hannula, Amanda Sigfrids, Hilda Oli via, 0.. Hannula, lida,... 9 Harlin Viipurink. Hassinen, Aino johanna.. 90 * Sippola, Selma Gustafva Hellen, Ingeborg * Adolfina, o. s. Allen Tehtaank. Hellsten, Hanna Maria... 89* Sten, Alma Kallio Hihlman, Helmi Sigrid, o. s. Stenfeldt, Signe Sofia * 8.. Vähäkallio.. ; * Studd, Anna Julia, o. s. Fors Hirn, Anni... 90* ström *..97 Lapinlahdenk. Hirn, Selma Gustava Syvänoja, Iida Karolina & Hohenthal, Eva Irene jo Södergren, Maria Adolfina Mariank. hanna Takala, Anna Matilda, o. s. Holm, Hanna Isaksson Tehtaank. Hultin, Aldyth Beda Gisela 89 Talas, InesMaria, 0.. Tistel90* 0.. Kaarlenk. Huovinen, Eva Irene, o. s. Tawaststjerna, Anna Ilma..00 lapinlahdenk. Lindström Wahlgren, Arba Eunika.. 90*..7 Kallio Häkli, Amanda Ottma, o. s. Valio, Helmi Bertha & Nyman Valtonen, Elin Elisabeth.. 97 Wasara, Laura johanna, o.s... Kaarlenk. johansson, Fanny Vilhelmina * Kårlund Eläintarhank. Kanerva,.Hanna Sylvia, o. s. Wecksell, Laura Lydia Hellen Lovisa, o. s. Högman Kristiinank. Kantele, Anna Maria Weissman, Aina Katarina, o. s. Leisten.... Vermasvuori, Siiri Matilda 9. Vihervaara, Eedit Maria Wiiala, Elin Sofia, o:s. Festen 88 Vikman, Elin Matilda... 89* Wiksten, Anni Alvina von Wright, Anna Toinen Emilia, o. s. Miiller... Vuolijoki, Aino Elina, o. s. Hämäläinen Wäre, Olga Amanda, o. s.. Kapari, Helmi Katharina....0 lapinlahdenk. Karivirta, Elin Maria Kaarlenk. Karppila, Aleksandra Eläintarhank. Karvonen, Sigrid Aurora, o.s. Vinha Kristiinank.,Kohonen, Selma johanna 7..9 Lapinlahdenk. Vilhelmina, o. s. Faaseh 888 Koljonen, Anni Kallio von Konow, Agnes Viktoria Vivika Eläintarhank. Koskinen, Helmi Alina.. 9* Heinonen Kallio Kukkola, Hilda Maria... 98* laasonen, Mildred Hanna Öhberg, Emilia Sofia Tehtaank. Ottilia, o. s. Stadius lilja, Rosa Georgina Inge borg... 90* VläkouJ'un luokkaopettaja ttaret. linna,naima Adele,o.s.Hake 900 Liukkonen, Iida, 0 s. jääskeläinen nstitutrices d,s ecoles primaires superieures. Löfberg, Maria Matilda.. 90* Mahlberg, Berta Sofia " 88 Aalto, Ilma Erika.... 9** 7..7 Eläintarhank. Makkonen, Arma Ellen.. 90 Aaltonen, Anna Aurora, o. s. Maleva, Hilja Maria, o. s. Hyvärinen... 90'..0 Kallio Soinila... 90* Meriläinen, Alma. Maria Ahtiala,Aleksandra Amanda, o. s. Hävölä... 90* Ahtiala, Helvi Maria * Borg, Aino... 9* Buur, Regina Emilia Za"ida 90 Cajander, Irene Elisabeth,..0 l:apinlahdenk... Kaarlenk. Wilhelmina, o.s. Andberg 90 Nummela, Iida Augusta Punavuorenk. Nygren, Sigrid Maria Kallio Oinola, Olga Adele.... Paasikallio, Siiri Sofia o. s. Ehnberg Töölönk. Pantsar, Kainu Matilda., Kallio..09 & 8.. Töölönk. 8.. allio Tehtaank. 0.. t..00 Oikok Tehtaank... Kallio 7..7 Punavuorenk...09 Kallio 7..8 lapinlahdenk...0 Kallio Eläintarhank...99 Lapinlahdenk Töölönk... Eläintarhallk...0 Lapinlahdenk...07 Eläintarhank..0.8 Tehtaank...88 Punavuorenk... Vallila 7..0 Tehtaank...0 Lapinlahdenk...88 Kallio..9 Lapinlahdenk...9 Kaarlenk Eläintarhank... Kaarlenk...0 Töölönk... t..0 Kallio.. Töölönk Vallila..9 Lapinlahdenk.. ' Eläintarhank.. :00ikok. 0. '. t Kallio. 88 Tehtaank...980ikok...9 Töölönk. Opetuslaitokset

54 0 Paturi, Lahja Sulotar... 9 Porkka, Laina... 9* Pulkkinen, Elin Matilda.. 90 Rankala, Hanna Vilhelmina 90 Reima, Alina Maria, o. s. Kaksonen Ruuth, Helmi Augusta.. 90* Saarinen, Johanna... 90* Sahlberg, Avena... 9* Salola, Hilja Hedvjg Regina, o. s. Häkli Serenius, Sievä Saimi Setälä, Elin Aino Hildegard 90 Sonne, Aina Maria Streng, Sofia Kristina Sundberg, Lyydi Suviranta,Aino,o,s.Tarjanne 97 Sydänheimo, Edith Verna, o. s. Lindblad... 9 Tamminen, Aino Elmi Tommila, Hilja Amanda, o.s. Pesonen Viheroksa, Katri Maria, o.s. StigelI.'... 9* Vihervaara, Lempi Matilda 9 * Virtanen, Helmi Johanna.. 90 Voionmaa, Emmi Selma Sofia * Voipio, Saimi... D* Väisänen, UIla Maria Öhrbom, Maria Matilda.. 88 La ui u n 0 p e t.t aja t t a r et. Maitresses de chant. 9.,0 Eläintarhank. 7.,7 Vallila.. 0., D..0.. Kaarlenk, 0..0 Kallio., Vallila Huotinen, August Henrik. 909 Häkli, jaakko Kalervo, Pekka Kanerva, Väinö Karvonen, juho Heikki Katila, Gabriel Kemilä, jaakko Kivisalo, Teodor Eemil.. 908* Koivusalo, juho... 9 Kotilainen, Otto Kallio Kotivuori, Aukusti Brynolf Vallila Kuittinen, Lauri... 9* 8.. Eläintarhank. Kunnas, johan Eemeli Tehtaank. Laitinen, Paavo jalmari.. 90*..80» Lindholm,Aleksiusjeremias Punavuorenk. Linna, Nestori Kaarlenk. Metsikkö, juho Oskar Niemelä, Eino Iikka Vallila Niemelä.. jooseppi Lapinlahdenk. Niiniluoto, Hugo johannes 909 Noponen, Albin Kallio Näätänen, Albin Paalanen, juho Eberhard Kaarlenk. Paasikallio, KaIle Heikki Punavuorenk. Palomäki, Karl Fredrik Vallila Peltola, Siimeon Kallio 9..0 Vallila,. D 9. 9,8 Tehtaank. Peltonen, Väinö Pohjan vuori, Lauri Ilmari.. 97* Puhakka, juho Pekka Raippalinna, Karl Rafael.., 90* Rautio, Helle Ilmari Repo, johannes Rosenqvist, Oscar Sainio, Arvo johannes.. 9 Savola, Felix Mathias jatko Punavuoren k. 8.. Kallio..0 Tehtaank... Vallila.,0 Tehtaank Eläintarhank Vallila.. Punavuorenk... Kallio..9 Tehtaank, 7..7 Punavuorenk Kallio I..99 Punavuorenk. 8.. Kallio..0 Vallila...0» 7..7 Eläintarhank... Vladimirink. 8.. Kallio.. Vladimirink..,9 Tehtaank \TaIlila..07 Kallio..0»..09 Eläintarhank...9 Tehtaank. 8.. Eäintarhank. 9.,0 Tehtaank. 0.. Kallio., D 9..0 Suomenlinna..0 VladimirinK..0.8 Tehtaank... Kallio Becker, Margareta Eläintarhank. Sirelius, livar Magnus.. 89* 9..0 Punavuorellk,..9 Tehtaank. Härkönen, Valborg, o. s. SarIin Kallio Starck, Yrjö johannes... 97,. Töölönk. Leino, EIlen johanna, o. s. Relander 0..0 Tehtaank. Stenfeldt, Ernst Emanuel Punavuorenk. Renvald, Elin Sofia Vallila Stenvall, Bernhard Wilhelm Töölönk. SarIin, Anna Lovisa Lapinlahdenk. Tarpila, Juho Alfred ,. Eläintarhank, Wirkkula, Evi Salome...,, Oikok. Terhenvuo, Toivo Vallila Veis tonope ttaj a ttare t. Maitresses de travail manuel. Swan, Aino Iotar ,. Vallila Tengen, Helmi Amanda Charlotta..0 Töölönk. Voi m i s tel u n 0 p e t taj a t a r. Maitresse de gymnastique. Byman, Elin Sofia Yläkoulun luokkaopettajat. Instituteurs des ecoles primaires superieures. Aaltonen, Väinö Erland Autonen, jalo Urho Hakala, Väinö Halen, Akseli Aleksanteri ,. Tehtaank. 0.. Kallio..07 Tehtaank. 8.. Kallio.. Punavuorenk. Tuominen, Iivari Akseli.. 9* Tuulos, Arvo julius Tynell, Aaro Aatami Vaara, Vihtori Bernhard.. 90 Vakkilainen, Hugo Evert.. 90* Wiitasalo, johannes Vuorio, juho Vihtori Wäre, Sven Alfred L a u I u n 0 p e tt aja t. Maitres de chant... Vladimirink. 8.. Kallio,. Vladimirink...».. Kaarlenk VaIlila 8.. Tehtaank,..0 Töölönk. Bäckman, Karl August....,0 Kallio Hihlman, Frans Alfred Punavuorenk. Härö, "juho Eemil... :..... Vallila, Leino, johannes Tehtaank. Poutiainen, Herman... 0., Kallio Vei s t n 0 p e t taj a t. Maitres de travail manuel. Havulinna, Aatto Kallio Ahti, Heikki Kallio Helenius, jolfannes Viktor..87 Vladimirink. Airanne, Sulo Wäinö..... Vallila Hetemäki, Hannes Eemeli jokinen, Aarne Volmari Tehtaank. Edvard... ld Kallio jnhola. juho Oskari.....»

55 järvinen, Väinö Verneri Eläintarhank. Talo u s toi m i s s a: IKangas, Uuno Tehtaank. Kuusisto, juho jaakko Economie menagere: 0 Vallila Lahtinen, yrjö Kallio. juuti, Sirkka Inkeri..... Eläintarhank. I Lappalainen, Antti Punavuorenk. Marttinen, Aina Ida Helena Kallio Lappalainen, Otto Wilhelm Kallio Parkkonen, Helmi Sofia..... & Rekola, Sulo Tuomas..... Poijärvi, julia' Augusta ikok. Tähtinen, Lauri Villiam Poijärvi, Kirsti Lemmikki..... Vaara, Ilo Tuomas Eläintarhank. jatkoluokkien o p e t taj a t ta r e t. Institutrices des cours complementaires. Teoreettisissa aineissa: Lerons tlzioriques: johansson, Aina Gustava.. 89 Kaksonen, Olga Maria.. 9*,Moberg, Olga Maria Oksanen, Oma Maria Adaia 90 Widenius, Hilja Siviä..., 90* Vuorio, Eeva Sofia... 9 K ä s i t ö i s s ä': Travaux manuels: Hedberg, Aune Kallio Sirelius, Elina Erika, o. s. Dahlberg..99 Oikok. jatkoluokkien opettajat. Instituteurs des cours complt!mentaires. Alanne, Väinö Oskari... 9 Horma, Kustaa Adolf Knaapi, August Sakeus.. 9 Seppä, Väinö Punavuorenk Kallio Apu koul un opettaja ttaret... Eläintarhank. 8.. Punavuorenk... Kallio.. Punavuorenk...90ikok...09 Kallio Institutrices de Ncole pour..0 Eläintarhank. enjants arribis... Punavuorenk. Ekholm, Elsi Augusta Viipurink. Ekholm, Hilma Maria Hymander, Sigrid Ellen Wilhelmina 0.. Tuominen, Elin Maria, o.s. järvinen 8.. Vi r k a V a p a i n a vähintään päivää olivat seuraavat opettajat ja opettajattaret: Absences des instituteurs ayant dure jours ou davantage. Opettajan tai opettajattaren nimi. nstituteurs. Poissaolo päiviä. Nombre des absences. Opettajan tai opettajattaren nimi. lnstituteurs. Poissaolo päiviä. Nombre des absellces. Opettajan tai opettajattaren nimi. Instituteurs. Poissaolo päiviä. Nombre des absences. 9. Sai r a u den t a k i a. Pour cause de maladie. Aaltonen, Lempi Aliina.. Ahtiala, Aleksandra Amanda.... Autonen, Hanna..... Ekholm, Elsi Augusta.. Englund, Anna Karolina finck, Elsa Maria Vii helmina.... Groundstroem, johanna Constance.... Heliö, Aini Rauha Olga Himanka, Selma johanna Hultin, Aldyth Beda Gisela Huovinen, Eva Irene.. Ingman, Maria Naemi Agatha.... juhola, juho Oskari.... Konttinen, Iida Maria.. Koskimies, Vilppu Eeliel Leino, Ellen johanna., Linna, Naima Adele Koko lukuv. Koko lukuv. 8 8 Malmberg, Edvard ViI Edlltajatoimen helm... Koko lukuv. takia valtiopäivillä. Meriläinen, Alma Maria Cause: Mandatdedt!puti. Vilhelmina Moberg, Olga Maria.. 7 Hannula, Amanda.... Molander, Maria Katarina Mäkeläinen, Selma Dagmar... Niemelä, Eino Iik\<a... Nikander, Aurora Ulrika Peltola, Siimeon.... Peltonen, Ines johanna Pfaler, Helmi Siviä... Pylkkänen, Lydia Selinda Rautio, Katri Agatha.. Repo, johannes.... Ronimus, Tilda Maria.. Roschier, Olga Maria.. Sahlberg, Avena'.... Sigfrids, Hilda Olivia.. Sirelius, Elin Erika.. Tommila, Hilja 'Amanda Valio, Helmi Bertha... Weissman, Aina Katarina von Wright, Anna Toinen Emilia Opintomatkan takia. Pour cause d'etudes. Lappalainen, Antti... Oksanen, Oma Maria Adaia Yksityisten asiain tähden Pour autres causes. 9 0 Himanka, Selma johanna 0 Ingman, Maria Naemi Agatha.... jyrhämä, Tyyne.... Lilja, Frans Emil.... Poutiainen, Herman Reima, Vilho.... Koko lukuv. Sainio, Arvo johannes.. 7

56 9. Sai ra u den ta k i a. Pour cause de maladie. Allardt, Agda Matilda.. Autonen, Hanna.... Ekholm, Elsi Augusta.. Groundstroem, Johanna Constanee Hannula, Iida.... Hihlman, Helmi Sigrid.. Hirn, Mari.... Hultin, Aldyth Beda Gisela Häkli, Amanda Ottilia.. Immonen, Tyyni.... johansson, Aina Gustava Kanerva, Hanna Sylvia Kantlee, Anna Maria.. Koljonen, Anni.... Laitinen, Ida Maria.... Lindholm, Aleksius jerem. Paasi kallio, Oiva Selina Puhakka, juho Pekka'.. Päivänsalo, Hellä.... Reima, Alina Maria.... Repo, Rosa josefiina.. Richter, Anna Lovisa.. Salmensaari, Augusta Maria.... Sigfrids, Hihia Olivia.. Sippola, juho Villiam.. Takala, Anna Matilda.. Weissman, Aina Katarina Vuolijoki, Aino Elina Koko lukuv. 0 7 Koko lukuv Edustajatoimen ta ki a v alt i 0 p ä i v ill ä. Cause:,mandatdedt!puti. Hannula, Amanda... Yksityisten asiain tähden. Pour atttres causes. Immonen, Tyyni.... Ingman, Maria Naemi Agatha.... Iversen, Toini Elisabet.. Lilja, Anni Maria.... Lilja, frans Emil.... Lindeqvist, Anna Matilda Oinola, Olga Adele... Sainio, Arvo johannes.. Serenius, Sievä Saimi Sippola, juho Villiam. Sairauden ta k ia. Pottr cause de maladie. Airanne, Sulo Väinö Alava, Lyyli Maria... Castren, Sylvia Maria.. Groundstroem, johanna Constanee.....Hagan, Laura Emilia.. Hannikainen, Ida Sofia Hannula, Amanda.... Holm, Hanna.... Hultin, Aldyth Beda Gisela Huovinen, Eva Irene.. jaakkola, Hilma josefina johansson, Aina Gustava Koko lukuv. Koko lukuv. 0 Koko lukuv. 7 0 Koko lukuv. 7 Koljönen, Anni... Koko lukuv. Kotilainen, Otto Kotivuori, Anna Siveä.. 8 Laasonen, Mildred Hanna Ottilia Leimu, Maria Aleksandra Lindholm, Aleksius jeremias... 8 Linna, Naima Adele Moberg, Olga Maria.. 77 Niemelä, Eino likka... Palomäki, Karl fredrik 7 Peltola, Siimeon... Poijärvi, Kirsti Lemmikki Rautio, Katri Agatha.. 90 Repo, johannes Rosenqvist, Oscar..... Sigfrids, Hilda Oli via.. 0 Suviranta, Aino... 0 Sydänheimo, Edith Verna 8 Wasara, Laura johanna Weissman, Aina Katarina Vuolijoki, Aino Elina.. 0 Edustajatoimen takia valtiopäivillä. Cause: mandatde dt!puti. Hannula, Amanda Yksityisten asiain tähden. Pour aatres caases. Griinthal, Ida Emilia.. 0 Immonen, Tyyni... Koko lukuv. Savola, felix Mathiasjatko Suviranta, Aino v u 0 s'i s i j a i s e't ja tila p ä i s e t s i ja iso p e tt aja t ja 0 p et taj a t t a r e t. Vuosisijaisina sekä tilapäisinä sijaisopettajina ja opettajattarina olivat lukuvuosina 9 seuraavat henkilöt: Remplafants. Työpäivien luku Nomore de jours d'enseignemenf des remplaants. Sijaisen nimi. Noms des remplayants. Sijaisen nimi. Noms des remplayants. 9. Aro, Aino Aili.... Aulanko, Hilja Ester Maria Altelson, Bertha johanna Henriette,o.s. HaIlonblad fonselius, Yrjö johannes * 99* Hakala, Klara Olivia.. Heinäri, Tyyne Emilia.. Hellman, Edith Elisabet, o. s. Reinila.... Himanen, Elsa Johanna, o. s. Syvänne.... Himanen, Oskari johan

57 S Huusko. Matti Nik.olai Koljonen, Erkki Iisakki I jaakkimainen, Edith Koskinen. Kaarle Emil Amanda, o. s. Pyyny 88 8 Koskinen, Kirsti. o. s. jaakkimainen, juuso Vaskio ' jansson, jenny Kristiina, Lindberg. Siiri Maria.. 9* 0 o. s. Tolonen \ Nisonen. Taavetti... ' joutsenlahti. Toivo' Raski, jaakko juuli, Sirkka Inkeri... 8 Ritala. Rauha Augusta Järnefelt, Siiri Kaarina.: 9* Sabelli, Naima... 9 I järvinen, Aino Elna jo SairiQ, Elsa Matilda hanna * Sigfrids, Signhild Elisa Keynäs, Wasili beth... 90* Koivisto, Helmi... 8 Soinila, Martta johanna 98 Koljonen. Erkki Iisakki 90 8 Toppila, Kyösti Emil.. 7 Koskinen, Kaarle Emil Tuulos. Reino Optatus.. 7 Koskinen, Kirsti, o. s. Uusivirta, Väinö Emil Vaskio Vaara. Kerttu Kyllikki.. 90* 8 Koskinen, Sulo Andreas 88 Vannas, Hymmi Kaarina 9* 09 Lidman, Lyyli johanna.. 9* 9 Vähäkallio, Martta Maria 98* 7 Mikkola, Artur Viljo Mustonen, juuso... : Oksanen, Aili, o. s. Kuit Alanko, Tyyne johanna 9* tinen... 9* Alanne, julia Olivia, o. s. Paalanen, Gerda julia junttila... 9 Augusta, o. s. Boijer 7 Aro, Aino Aili... 99* 8 Palas, Ida Maria Hellin 9 8 Axelson, Bertha johanna Partanen, Veikko Valter 8 Henriette,o.s. Hallonblad 899* 8 Peltonen, Aino Hyve. Grotenfelt, Irja... 8 o. s. Vuorinen... I!einäri. Tyyne Emilia Poijärvi, Kirsti Lemmikki 8 Hirn, Salme Liisa... 9* 7 Rantanen, Saima f:ster.. 98 Hurmerinta, Rakel Anna, Raski, jaakko o. s.. Rickman.... Ritala, Rauha Augusta jaakkimainen, Edith Roine, Simo Ludvig Amanda, o. s. Pyyny Sairio, Elsa Matilda jaakkimainen, juuso Salosaari, Vilho jotuni, Anni Sofia... 90' 8 Soinila, Martta johanna 98 8 Karhunen, Edvard Teittinen, Helmi Sofia.. Kauppila, Viivi Elisabet, Teljo, Martta Elina o. s. Lindroos.... 9* 8 Tllulos, Reino Optatus. 8 Keynäs, Wasili Ulappa, Matilda Koskinen, Anni Amanda 9* 0 UUSiVirta,' Väinö Emil.. 98* 8 Koskinen, Kaarle Emil Vaara, Anna Ester... 9 Koskinen, Kirsti, o. s. Vaara, Kerttu Kyllikki.. 90* 8 Vaskio... 99* 8 Valle, Inkeri Gustava.. 99* 9 Lindberg, Siiri Maria.. 9* 9 Vannas, Hymmi Kaarina 9* 7 Mäkelä, Saima Edith.. 9* Vähäkallio, Martta Maria 98* 8 Olsoni, Ulla... 9* 70 Paalanen, Toini Esteri. 9.. o. s. Haapanen... 9* Aro, Aino Aili * 7 Pellinen, Sisko Tellervo 9* 7 Axelson, Bertha johanna Rekola, Anna Sofia, o. s. Henriette,o.s. Hallonblad 899* 7 Paakkari franssila, Katri Maria.. 9* 8 Ritala, Rauha Augusta.. 9 Hakala, Klara Olivia.. 7 Sainio,Terttu,o.s. Heimola 98* 8 Heinäri, Tyyne Emilia Sairio, Elsa Matilda Hirn, Salme Liisa... 9* 7 Salervo, Helmi Matilda, jaakkimainen, Edith o. s. Repo... 9* 80 Amanda, o. s. Pyyny Sigfrids, Sigl,lhild Elisabet 90* 0 jaakkimainen, juuso SoiniJa, Martta johanna 98 8 Jansson, jenny Kristiina, Taimi, Suoma Elisabet.. 8 o. s. Tolonen...!l09 Tiiainen, Kerttu Siviä.. 9* 7 jotuni, Anni Sofia Toppila, Kyösti Emil.. 8 järnefelt, Siiri Kaarina.. 9* 7 7 Tuulos, Reino Optatus.. järvinen, Aino Elna jo Uusivirta, Väinö Emil hanna... 9* 9 Vaara, Kerttu Kyllikki.. 90* 7 Killinen, Aino... t. Vannas, Hymmi Kaarina 9* 09

58 T u n t i 0 P e t taj a t. Allamainittl!ja aineita opettivat kertomusvuosina tuntiopettajina seuraavat henkilöt: 9. Voi m i s tel u a: Lovisa Salovaara. Vei s t 0 a: Eeli Heikkinen. K ä s i t ö itä: Toini Elisabeth Hjelt. Pii r u s t u s t a: Inez Aino Emilia Alcenius. Aili Emilia von Boehm. Airi Pellinen. K r e i k kai a i sk a t 0 I i s t a u s k 0 n 0 p pia: Ivan Iroff. 9. Voi m i s tel u a: Ruusa Augusta Niemistö. 'Vei s t 0 a: Eeli Heikkinen. K ä s i t ö itä: Siiri Rakel Carlstedt. Irja Grotenfelt. Helmi Koivisto. Pii r u s t u s t a: Aili Emilia von Boehm. K r e i k kai a i sk a t 0 I i s t a u s k 0 n 0 p pia: Ivan Iroff. 9. Voi m i s tel u a: Lovisa Salovaara. Vei s t 0 a: Eeli Heikkinen. Pii r u s t u s t a: Elin Dagmar Gustafsson. Eri a i n e i t a: Martta Maria Vähäkallio. Koulujen jaoitus. Helsingin kaupunki ylläpiti lukuvuosina 9 seuraavanlaisia suomenkielisiä kansakouluja: a) alakouluja, joissa on kaksi pojille ja tytöille yhteistä vuosiosastoa ( ja II luokka); b) yläkouluja, joissa on neljä vuosiosastoa (I IIVI luokka) ja joissa poikia ja tyttöjä opetetaan osittain erikseen, osittain yhdessä; c) jatkokoulua (erikseen pojille ja tytöille), jossa on yksi ylemmän kansakoulun käyneille oppilaille tarkoitettu vuosiosasto (V II luokka); d) valmistavaa koulua, kaksine vuosiosastoineen Ia,iminlyötyjä lapsia varten, jotka ovat täyttäneet kymmenen vuotta eivätkä vielä osaa lukea; e) iltakoulua pojille ja tytöille, jotka ovat täyttäneet vuotta, mutta joilla ei ole tilaisuutta käydä koulua tavallisilla koulutunneilla; f) apukoulu heikkoja lapsia varten, jossa on viisi vuosiosastoa niille oppilaille, jotka eivät voi ottaa osaa tavalliseen luokkaopetukseen; Lukuvuoden 9 lopusta lakkautettiin valmistava koulu sekä iltakoulu; muut koulumuodot säilytettiin muuttumattomina lukuvuonna 9. Luokkien lukumäärä eri kouluissa, oli seuraava;

59 Koulut Ecoles Nombre des classes. 9. I 9. I 9. Luokkia Classes Inln+vlvlvllvnl InlIIIIIVlvlIlvnl Inlmlvlvlvllvn Alakoulu, yhfeisluokkia (Ecote primaire infirieure mixte) Vläkoulu (Ecole primaire superieure): poikaluokkia (classes de garons) tytlöluokkia (classes de ji/les) yhteisluokkia (classes miztes) jatkokoulu (Cours complementaires): poikaluokkia (classes de garyons)... tyttöluokkia (classes d jilles) Yhteensä (Total) Valmistava koulu, yhteisluokkia (Ecote preparatoire.mizte)... Heikkojen lasten apukoulu, yhteisluokkia (Ecol mizte pour enjants arrieres).... Iltakoulu, yhteisluokkia (Ecole du soir mixte) Opetusajat. Kaikkina kertomuskauden lukuvuosina kansakoulut olivat toiminnassa viikkoa, niistä viikkoa syyslukukaudella ja 9 viikkoa kevätlukukaudella. Varsinaisten lukupäivien lukumäärä oli puheenaolevina lukuvuosina 8, 8 ja 8. Lukuvuosien alkaessa ja päättyessä samoinkuin joulun edellä järjestettiin kansakoulunoppilaille jumalanpalveluksia kaupungin kirkoissa. Sitäpaitsi pidettiin s)rslukukauden lopussa eri kouluissa kuusijuhlia.. Lupapäiviä oli lukuvuonna 9 syyskuun 7, lokakuun, ja,. marraskuun 9, joulukuun ja, helmikuun, 7 ja 8, maaliskuun sekä toukokuun, ja. p:nä, yhteensä päivää paitsi pääsiäislupaa, joka oli huhtikuun :nnesta 8 päivään. Lukuvuonna 9 oli lupapäiviä ja ne olivat syyskuun, lokakuun, ja 0, marraskuun 8, joulukuun, ja, helmikuun, ja 8, huhtikuun sekä toukokuun,, ja p:nä. Pääsiäislupa sattui maaliskuun 9:nnen ja huhtikuun päivän väliseen aikaan. Seuraavana lukuvuonna oli lupapäiviä 0 ja ne olivat syyskuun 8, lokakuun, ja, marraskuun 7, joulukuun, ja, tammikuun, helmikuun ja 8, maaliskuun, 9 ja, huhtikuun, ja sekä toukokuun, ja p:nä. Lisäksi oli koulut yö keskeytyneenä pääsiäisloman ajan, huhtikuun 7:nnestä päivään. Päivittäiset opetusajat, jotka ala, valmistavassa ja apukouluissa käsittivät tuntia, ylä ja jatkokouluissa tuntia ja iltakoulussa tuntia, olivat eri kouluissa seuraavina aikoina: = Alakouluissa: ). Klo 8 a. p. p. )» p. i. p. \ Jatkokoulussa: Klo 8 a. p. i. p.

60 I ) Klo 9 a. p. i. p. )» i. p. i. p. ) Klo )» )» )» Yläkouluissa: 8 a. p. a. p. ja i. p. i. p. a. p. i. p. 8 a. p. i. p. i. p.. i. p. Valmistavassa koulussa:, Klo 9 a. p. i. p. Apukoulussa: Klo 9 a. p. i. p. Klo i. p.9 i. p. Iltakoulussa: Muutamilla jatkokoulun luokilla kesti veistonopetus lukuvuonna 9 aina klo.7:ään asti i. p. Eri oppiaineiden viikkotuntien luku ilmenee taulusta. Opetussuunnitelmat. Kaupungin suomalaisissa kansakouluissa noudatettiin lukuvuosina 9 painosta julkaistuja opetussuunnitelmia. Kouluissa käytettiin allamainituissa aineissa seuraavia oppikirjoja:, U s k 0 n n 0 s s a: F. W. Sundwall, Raamatun historia ); B. H. Päivänsalo, Raamattua lapsille; B. H. Päivänsalo, Yrjö Loimaranta ja M. Pesonen, Lasten uskonoppi ). Ä i d' i n k i ele s s ä: H. Genetz, Kodin ja koulun ensimäinen kirja; M. johnsson, A. Kohonen, K. Raitio ja E. N. Setälä, Kodip kirja, Kotipiirin kirja, Suomen kirja ja Suomen kirja II; A. NoponenV. Tarkiainen, Työ ja Isänmaa; Z. Topelius, Maamme kirja, Satuja ja Runoja, valikoima I ja II; J.. L. Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat; E. N. Setälä, Äidinkielen oppikirja. Maa n tie ei 0 s s a: R. Hult ja P. Nordmann, Kansakoulun maantiede; Alfred jotuni, Kansakoulun maantiede. H i s tori a s s a: M. Soininen ja Alpo Noponen, Historian oppikirja kansakouluja varten. Las k e h n 0 s s a: AlhoJunttila, Kansakoulun laskuoppi. M i t t a u s 0 P i s s a: K. Merikoski, Mittausoppi kaupunkien kansakouluilie ); August Alho ja juho jussila, Kansakoulun littausoppi ). Luo n n 0 n tie dos s a: O. A. Hainari ja john Linden, Kansakoulun luonnontieto. La u I u s s a: M. Wegelius, Lauluoppijakso kansakouluja varten I ja II; Mikael Nyberg; Oppilaan laulukirja; J. N. Vainio, Valistuksen laulukirja, Paula af Heurlin, Kansakoulun uusi laulukirja ). Oppilaat ja kouluhuoneistot. Oppilaiden kokonaislukuläärä oli syyslukukauden 9 alussa 9887, joista 98 poikia ja 90 tyttöjä. Näistä oli 77 poikaa ja 90 tyttöä eli 7 oppilasta jäljellä edelliseltä vuodelt.a. Lukuvuoden kuluessa erosi oppilasta ja kouluun otettiin uutta, niin että oppilasmäärä kevätlukukauden 9 päättyessä oli 979. Lukuvuoden 9 alkaessa dppilaiden kokonaislukumäärä oli 9 eli 709 poikaa ja 7'7 tyttöä. Edelliseltä vuodelta oli jäljellä 8 poikaa ja 898 tyttöä eli 779 oppilasta ja lukuvuoden varrella otettiin kouluun 79 uutta oppilasta, jota vastoin 0 erosi, niin että oppilaiden kokonaislukumäärä lukuvuoden päättyessä oli 9. Lukuvuoden 9 alussa oppilaiden kokonaislukuläärä oli 878, joista ' poikia ja tyttöjä. Edelliseltä vuo ) Hyväksytty erityisestä pyynnöst I<oetteeksi käytettäyiiksi,

61 7 delta oli jäljellä poikaa ja 8 tyttöä eli yhteensä 7 oppilasta. Lukuvuoden. varrella kouluun otettujen uusien oppilaiden luku oli 0 ja vuoden varrella eronneiden 8, joten siis suomalaisten kansakoulunoppilaiden koko lukumäärä lukuvuoden päättyessä oli 8. Koko oppilasmäärä, joka lukuvuonna 9 nousi 0 p:een, aleni seuraavana lukuvuonna 9 7:een ja lukuvuonna :aan. Oppilaiden jakautuminen eri koulujen kesken näkyyallaolevasta yhdistelmästä: Total des eleves par ecole. 9' Luku 0/0 Luku '0/0 Luku 0/0 Alakoulu (Eeole primaire inferieure) Yläkoulu (Eeole primaire supelieure) Jatkokoulu (Cours eomp/ementaires)... " Valmistava koulu (Eeole preparatoire) Apukoulu (Eeole pour enfants arribis) IItakoulu (Eeole du soir) Yhteensä (Tolat) Lukuvuoden päättyessä koulussa olleista oppilaista: ELeves d La Iin de l' annee scolaire, par resuuat des et,udes Luku 0/0 Luku 0/0 Luku 0/0 Sai päästötodistuksen täydellisen oppijakson suoritettuaan (Sortis de I'eeole avee' eerti/ieal d'etudes) Siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle (Passes dans une elasse superieure)... : Siirrettiin ehdollisesti lähinnä ylemmälle luokalle (Passes conditionnellement d'ans une classe superieure) Jäi ehdoitta luokalle (Doubles la classe sans conditions) Yhteensä (Total) Pyrki korkeampaan oppilaitokseen (Entris aux eeoles seeondaires) Lukuvuoden varrella eronneiden oppilaiden jakautuminen eroamisen syyn mukaan näkyy seuraavasta yhdistelmästä: Eteves sortis, par raisons de La sortie Luku 0/0 Luku 0/0 Luku % Holhoojan muuttaminen toiselle paikkakunnalle (Cllangement de domicile) Koulun toimenpide (Par le fait de!'eeole) VaraUomuus (Indigence) Sairaus tai heikkous (Malaqie ou faiblesse de sante) Kuolema (Mort) Muu tai tuntematon syy (Autres raisons) Yhteensä (Totaf) Oppilaiden ikä helmikuun p:nä vuosina 9, 9 ja 9 vaihteli :sta 8 vuoteen, kuten seuraavista luvuista tarkemmin ilmenee:. Opetus/ai/okset

62 8 EMves au fevrier Age. Luku 0/0 Luku 0/0 Luku 0/0 Age. Luku 0/0 Luku 0(0 Luku Olo v. (ans) v. (ans) » D ». '. 0. 9» » » D [0.0] [0.0] [0.0] D » [0.0] [0.0] D Yhteensä (Total) Helmikuun p:nä 9 oli niiden oppilaiden lukumäärä, joilla oli suomi äidin kielenä, 9 78 eli 98.8 %, ruotsinkielisistä kodeista olevien lasten luku oli 07 eli. % ja niiden lasten luku, joilla oli jokin muu kieli äidinkielenä, eli 0. %. Vastaavat luvut helmikuun p:nä 9 olivat 99 eli 98. %, 0 eli. % ja 7 eli 0. % sekä helmikuun p:nä 9870 eli 98. %, 99 eli. % ja eli 0. %. Oppilaiden jakautumisesta vanhempain yhteiskunnallisen aseman tai ammatin mu 'kaan annetaan seuraavia t!etoja: Projession des pannfs Luku Olo Luku Olo Luku 0/0 Virkamiesten ja suurempien ammatinharjoittajien lapsia (Fondionnaires et negociants) Pienempien ammatinharjoittajien ja palveluskunnan lapsia (Petitcommen;ants et employes subalternes)... : Työläisten lapsia (Ouvriers) Yhteensä (Total) Syntymäpaikan silmälläpitäen oppilaat jakautuivat seuraavasti: Ueu de naissance. luku % Luku % Luku % Helsinki (Helsingfors) Helsingin pitäjä (Commune rurale de Helsinge)... : Muut Uudenmaan läänin kunnat (Aulres communes du gouv. de Nyland) Muut 'Suomen kunnat (Autres communes de Finlande) Ulkomaat (E.tranger) Yhteensä (Total) ' '0 0, Kotipaikan mukaan: Ueu de domidle. Luku % Luku % Luku % Helsinki (Helsingfors) Helsingin pitäjä (Commune rurale de Helsillge) Muut Uudenmaan läänin kunnat (Autres communes du gouv. de Nyland) Muut Suomen kunnat (Autres communes de Finlande) Ulkomaat (E.tranger)... [0.0] [0.0] Yhteensä (Total) 9889 ioo.o

63 9 Yksityiskohtaisia tietoja oppilaista annetaan tauluissa 8. K 0 u l u h u 0 n e i s t 0 L Suomalaisilla kansakouluilla oli kertomusvuosina käytettävänään alla luetelluilla tonteilla sijaitsevat kaupungin omistamat rakennukset, jotka joulukuun p:nä 9 olivat merkityt kirjoihin seuraavan arvoisina: I Valeur des bdfiments, occupes par les ecoles primaires finnoises, marcs. Neljäs linja Smk : Lapinlahdenkatu... Smk : Vallila : Töölönkatu : Tehtaankatu : Dagmariilkatu : Eläintarhankatu : Yhteensä Smk (Total) ) : Punavuorenkatu ) :! \ Kaupungin työväenasunnoista, Kristiinankadun :sta, oli sitäpaitsi kansakoulutcj.rkoituksiin luovutettu huoneen huoneisto, minkä ohessa kduluhudneistoja oli vuokrattuina Kaarlenkadun l:ssä, Hämeenkadun 8:ssa, Vladimirinkadun :ssä, Oikokadun 7:ssä, Mariankadun :ssa ja Viipurinkadun 8:ssa sijaitsevista taloista, Suomenlinnasta ja KäpyIästä, Iukuvuosina 9 sen lisäksi Ison Robertinkadun l:stä ja vuonna 9 Huopalahdesta. Tarkempia tietoja kouluhuoneistoista annetaan taulussa 7. Kansakoulujen talous. Me n 0 t. Helsingin kaupungin ylläpitämien kansakoulujen menc?t ) nousivat kalenterivuosilta 9 seuraaviin määriin, kahtena ensinmainittuna vuonna maksetut kailiinajan lisäykset tällöin mukaan luettuina: Depenses des ecoles primaires, marcs Suomalaiset kansakoulut (Ecoles pninaires finnoises).. Smk : 79 0.: : Ruotsalaiset (Ecoles primaires stl/!doises) 70. 7: 8 97: : 7, Yhteiset menot (Depenses comnuenes)... : : : 9 Yhteensä Smk (TotaI) : 7 7 : 7 78: 0. Jos yhteiset menot jaetaan suomalaisten ja ruotsala.isten kansakoulujen välillä koulujen muiden menojen välillä vallitsevassa suhtees sa,. nousevat suomalaisten kansakoulujen kokonaiskustannukset vuonna 9 0 7:, markkaan vuonna 9 980: 9 markkaan ja vuonna : markkaan. Kun suomalaisten kansakoulunoppilaiden keskimääräinen luku samoina vuosina oli 9 707, 9 9 ja 900, oli siis keskikustannus oppilasta kohden vuonna 9 0: 8 markkaa, vuonna 9 7: markkäa ja vuonna 9 70: markkaa. Taulussa 7 annetaan tarkempia tietoja kustannusten jakautumisesta eri menoerien osalle. T u I 0 t kaupungin suomalaisista ja ruotsalaisista kansakouluista nousivat kertomusvuosina seuraaviin määriin: ) Ainoastaan tontti arvo; rakennus on 9 vuoden tilinpäätökseen merkitty markan arvoiseksi. ) Kaupungin tilinpäätökseen sisältyy sitäpaitsi Kaisaniemen kansakoulun arvo, 8 markkaa, mutta on se tässä jätetty pois, koska koulu vasta lukuvuodesta 9 oli suomalaisten kansakoulujen käytettävänä. ) Menoihin ei ole luettu koulujen omien talojen ja vuokrattujen huoneistojen korjaus ja kunnosapitokustannuksia; jotka kaupungin tileihin on merkitty Yleisten töiden pääluokkaan..

64 0 Recetles des ecoles primaires, marcs Valtionapu (Subvention de l'elat)... Smk 0: 7000: 000: Lahjoitettujen varojen korot ) (Inft!rets des jonds de.donationsj... 0: 8: 90: Korvaus muista kunnista kotoisin olevien lasten koulunkäynnistä (Taxes payees par..;;a.;;,;ut.;.;res;,;...;.c;;.;.otu=nu;;;;n;;;.;f!s;.:..j.;.. _»;..... _...;.....;..7,;;...;..0.;.;.;.....;;;;...;...;;0.;..:_ Yhteensä Smk (TotalJ 0: 8 8: 70: Sen lisäksi valtio suoritti kaupungille kansakoululasten kesäsiirtqloista aiheutuneiden menojen korvausta vuonna 9 0 markkaa, vuonna , ja vuona 9 markkaa. Kansakoulunopettajain muilla paikkakunnilla ansaitsemain ikälisäysten korvausta valtio suoritti kaupungille vuonna 9 00: 9 markkaa. L a h joi t.u s r a h a s t 0 t. Kaupungille kansakoulutarkoituksiin lahjoitettujen rahastojen, korkovaroista tuli lukuvuonna 9 suomalaisten kansakoulujen osalle 09: markkaa, lukuvuonna 9 899: 0 markkaa ja lukuvuonna 9 70: markkaa, minkä lisäksi suomalaiset ja ruotsalaiset koulut yhteisesti saivat käytettäväkseen muurari mestari Alex. Ärtin rahaston korot. Nämä korkovarat käytettiin seuraavalla tavalla: Helsingin säästöpankin rahaston, Helsingin anniskeluosakeyhtiön rahaston ja Aleksanteri II stipi:mdirahaston koroista jaettiin 0000 markan suuruisia stipendejä ylemmästä kansakoulusta päästötodistuksen saaneilie oppilaille, lukuvuonna 9, lukuvuonna 9B 8 ja lukuvuonna 9 oppilaalle. Suomalaisten kansakoulujen osuus Carl Rosengrenin rahaston vuotuisista koroista jaettiin n. 00 markan erissä kertomuskauden eri vuosina, 7 ja 9 alemman kansakoulun kirjoissa olevalle pojalle. Aurora Demidoffin myötäjäisrahastosta jaettiin kertomuskauden kahtena ensimmäisenä lukuvuonna 00 rriarkan myötäjäiskirjat 0 å ylemmästä kansakoulusta päästötodistuksen saaneelle tytölle; lukuvuonna 9 jaettiin rahaston korkovarat ainoastaan tytön kesken, joista itsekukin sai 000 markan määräisen myötäjäiskirjan. K. H. Renlundin rahaston korkovaroista jaettiin 00 markan suuruisia stipendejä ylemmästä kansakouluta päästötodistuksen saaneille pojille ja tytöille, kevätlukukausina 9 ja 9 7:lle, kevätlukukaudella 9 oppilaalle. Kevätlukukauden 9 lopussa annettiin eräälle ylemmästä kansakoulusta päästötodistuksen saaneelle oppilaalle 00 markan apuraha, minkä määrän opettajatar Niina Kaukoranta oli lahjoittanut tähän tarkoitukseen.. Anna Sinebrychoffin lahjoitusrahaston korot käytettiin osaksi markan suuruisiksi avustuksiksi ylemmästä kansakoulusta päässeelie oppilaalle, osaksi vaatetusavustuksen hankkimiseksi varattomille oppilaille; jälkimmäiseen tarkoitukseen käytettiin eri vuosina 8 markkaa, 0 0: 9 ja 9 markkaa. Vallilan kansakoulun varattomien suomalaisten oppilaiden ravitsemiseen käytettiin lukuvuonna 9 908: markkaa, lukuvuonna 99: markkaa ja lukuvuonna 9 00 markkaa Johan Gustaf Wilckmanin rahaston korkovaroja. Samaten käytettiin varattomien kansakoulunoppilaiden ravitsemiseen Hjalmar ja Mimmi Kroijeruksen rahaston korkoja eri vuosina 0: 0, 7: 0 ja 0 markkaa. ) Tässä tarkoitetaan kaupunginkassaan suoritettuja korkovaroja.

65 Kesäsiirtolain ylläpitämiseksi sekä kesävirkistyksen hankkimiseksi suomalaisten kansakoulujen oppilaille käytettiin Karl Magnus Kullmanin rahaston korkoja kertomuskauden vuosina 90 markkaa, 0: 8 markkaa ja 0: markkaa, kesälomarahaston korkoja,7: 0 ja 7: markkaa, J. Karppisen testamentti rahaston korkoja 80, 0: 7 ja 0: 78 markkaa, Gustaf Zittingin lahjoitusrahaston korkoja 0,8: 8 ja 7: 7 markkaa sekä kesällä 9 90 markkaa Boguscheffskypuolisoiden rahaston korkoja. Muurarimestari Alex. Ärtin rahaston korkoja käytettiin puutarhakurssien järjestämiseksi suomalaisille ja ruotsalaisille kansakoulunoppilaille lukuvuonna 9 00: 0. markkaa, 9 97: markkaa ja 9 0 7: 79 markkaa. Sekalaisia tietoja. K e s ä s i i r toi a t. Samoin kuin edellisinäkin vuosina järjesti Helsingin opettajaliiton kesävirkitystoimikunta myöskin kesinä 9 kesäsiirtoloita suomalaisten kansakoulujen oppilaille. Toimikunnan työn laajuutta valaisevat tarkemmin seuraavat luvut: " Colonies de vacances en,ete 9. Siirtoloita Lapsia Menoja, Smk Kaupungin avustus, Smk Colonies Enfants Dt!penses, marcs Subv. de la ville, marcs : 0 000: : : : 80000: Yllämainittujen lasten lisäksi valmistettiin lukuisille suomalaisten kansakoulujen oppilaille tilaisuus kesä virkistyksen saamiseen hankkimalla heille matkalippuja osittain,ilmaiseksi osittainalennettuun hintaan matkustamista varten maaseudulla asuvien omaisten ja ystävien luo: K 0 u I u puu ta r h a työ s ken te Ly ä järjestettiiri myöskin kesinä 9 yläkoulun oppilaille. Työhön osaa ottaneiden oppilaiden lukumäärää valaisevat seuraavat luvut: Participation aux cours de ';årdinage en ete 9. Suomalaisia kansakoulun Ruotsalaisia kansakoulunoppilaita oppilaita Ero/es primaires finnoises Ecoles primains sur!doises Kaikkiaan oppilaita. Poikia Tyttöjä Yhteensä Poikia Tyttöjä Yhteensä Totat des t!leves. Oaryons Fi//es L. d. s. Oaryons Filles L. d. s Kolmena ensinmainittuna vuonna lapset olivat jaetut luokkaan, nimittäin suomalaiseen poikaluokkaan, suomalaiseen tyttöluokkaan ja ' ruotsalaiseen yhteisluokkaan. Kurssinjohtajia oli kolme, ja jokaisella heistä oli hoidettavanaan kaksi luokkaa. Päivittäinen työaika oli joka luokalla tuntia. Suomalaisia poikaluokkia johti opet, taja J. E. Paalanen paitsi kesällä 9 opettaja J. J. Kuusisto, suomalaisia tyttöluokkia

66 opettajatar L. Hagan ja ruotsalaisia luokkia opettaja J. B. Holmström. Kesällä 9 työ oli järjestetty samoin kuin aikaisemminkin, paitsi että luokkien luku oli alentunut neljään, minkä vuoksi ei ylläpidetty mitään erityisiä ruotsalaisia luokkia. Opetuksesta huolehtivat opettaja Paalanen ja opettajatar Hagan. Terveydenhoito. Entiseen tapaan toimitettiin lukuvuosina 9 kaikki oppilaat käsittävä alakoulun luokkien ja valmistavan koulun tarkastus, syyslukukaudella yleisen terveydentilan ja kevätlukukaudella ulkonaisten aistimien suhteen; osittain syyslukukausien lopulla, osittain kevätlukukausien aikana tarkastettiin samoin kaikkien ja V l luokkien oppilaiden yleinen terveydentila. Tutkittujen lasten lukumäärä oli seuraava: ELeves inspectes par Le midecin des ecoles primaires finnoises Poikia Tyttöjä Yhteensä Poikia Tyttöjä Yhteensä Poikia Tyttöjä Yhteensä Oarfons Filles L. d. s. Oarfons Filles L. dos. Oaryons Filles L. d. s. Alakoulun luokalla ja valmistavassa koulussa III luokalla (yläkoulu) VI luokalla (yläkoulu) Yhteensä (Total) 8 ' Tarkastuksen tulokset käyvät ilmi taulusta. Tarttuvien tautien tapausmäärä sekä tapausten jakautuminen eri kuukausien kesken näkyyallaolevasta yhdistelmästä: Cas de maladies contagieuses dans.les ecoles primaires finnoises. 9. Syysk. Lokak. Marrnsk. Jouluk. Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. Toukok. Yhteensä. Tuhkarokkoa (Rougeole) Tulirokkoå (Scarlatine).... Kurkkumätää (DiphtMrie) Yhteensä (Tota!) 9. Tuhkarokkoa (Rougeole).... Tulirokkoa (Scarlatine)... Kurkkumätää (DiplltMrie).... Yhteensä (Tota/) 9. Tuhkarokkoa (Rougeole).... Tulirokkoa (Scarlatine).....Kurkkumätää (DiphtMrieJ.... Yhteensä (Total) 7 9 Helmikuun päivästä 9 otettiin suomalaisten kansakoulujen palvelukseen kolme kouluhoitajatarta, joiden tehtävänä on avustaa koululääkäriä kouluissa vallitsevien terveydellisten olojen valvonnassa sekä katsoa, että lääkärin määräykset pannaan täytäntöön. Todemiäköisesti tulee tämä toimenpide tuntuvasti tehostamaan lääkärinhoitoa ja tekemään parempien työtulosten saavuttamisen mahdolliseksi

67 Jo huhtikuun päivästä 9 oli Kenraali Mannerheimin' lastensuojeluliitto suomalaisten kansakoulujen johtokunnan suostumuksella pannut alulle kouluhoitajatartoiminnan Snellmanin koulussa ja Punavuorenkadun koulussa. Tarkoitusta varten oli liitto ottanut palvelukseensa kouluhoitajatar Maria Londenin, joka lääketieteentohtori Östen Holstin ylivalvonnan alaisena ja kahden sairaanhoitajataroppilaan avustamana menestyksellisesti hoiti tätä toimintaa sekä kevätlukukauden 9 0pu!la että koko lukuvuoden 9.. Ruotsalaiset kansakoulut. Eco/es primaires suedoises. Johtokunta ja kansliahenkilökunta. R u 0 t sai a i s t e n k a n s a k 0 u u j e n j 0 h t 0 kun t a. Ruotsalaisten kansakoulujen johtokuntaan kuuluivat lukuvuonna 9 seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: lehtori E. Meinander puheenjohtajana, metallityöntekijä A. Lindroos, puuseppä M. W. Långholm, filosofiantohtori A. Mickwitz, samalla sihteeri ja taloudenhoitaja, neiti D. Neovius sekä kirjansitoja E. Nyström. Opettajakunnan edustaja oli opettajatar R. Wallen, varamiehenä opettaja M. Thors. Lukuvuonna 9 oli johtokunta muuten muuttumaton, paitsi että viilaaja F. A. Akerman astui johtokunnan jäseneksi kirjansitoja Nyströmin sijaan ja että opettaja Thors oli vakinainen jäsen opettajatar Wallenin toimiessa varajäsenenä. Viimemainitun lukuvuoden päättyessä erovuorossa olleet johtokunnan jäsenet valittiin kaikki uudelleen, niin että johtokunta lukuvuonna 9 pysyi muuttumattomana.. Kokousten lukumärä oli lukuvuonna 9, lukuvuonna 9 9 ja lukuvuonna 90. V it kai I i j a t. Kansakouluntarkastajana oli filosofiantohtori K. A. Laurent, koululääkärinä toimi lääkintöhallituksen ent. päätirehtööri R. Sievers, apulaisena tarkastajankansliassa lukuvuonna 9 neiti T. Laurent ja talo'udenhoitajankansliassa tohtorinrouva A. Wichmann sekä molempina seuraavina lukuvuosina kumpaisessakin kansliassa tohtorinrouva Wichmann. Voimistelunneuvojina, joiden toimintapiiriin kuuluivat sekä suomalaiset että ruotsalaiset kansakoulut, toimivat lääketieteenkandidaatti L. A. Tanner ja voimistelunjohtaja S. M. Fontell. Vastaperustetun kouluhoitajattarentoimen haltijaksi johtokunta valitsi neiti Ester Heleniuksen, joka astui toimeensa helmikuun p:nä 9. Johtajat ja johtajattaret sekä opettajisto. Jo h taj i n aja jo h taj a t t ari n a olivat lukuvuosina 9 seuraavissa kouluissa allamainitut opettajat ja opettajattaret: Nikolainkadun koulussa opettaja V. Allardt marraskuun päivään 9 ja sen. jälkeen opettaja M. Heikel (poikaluokilla) sekä opettajatar A. Hallberg (alakoulussa ja tyttöluokilla); Ratakadun koulussa opettaja A. Kronström (poikaluokilla) ja opettajatar E. Enberg lukuvuonna 9 sekä seuraavina lukuvuosina opettajatar I. Malm (ala koulussa ja tyttöluokilla); Annankadun koulussa opettaja M. Thors (poikaluokilla) ja opettajatar A. Jiirgens (alakoulussa ja tyttö

68 L luokilla); Porthankadun koulussa opettaja J. Henriksson; Topeliuskadun koulussa sekä Huopalahden ja Bölen koulussa opettaja L. Merus; Toukolan koulussa opettajatar R. Tallqvist syyslukukauden 9 loppuun ja sen jälkeen opettajatar E. Malmberg; Eläintarhassa olevan apukoulun johtajattarena opettajatar A. Sederholm; sekä kaikkien koulujen veistonopetuksen johtajana opettaja. Wihlman. o p e t taj i s t o. Kaupungin ruotsalaisissa kansakouluissa oli lukuvuosina 9 allamainitut määrät opettajia ja opettajattaria: Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht. Miehiä Naisia Yht. Vakinaisia opettajia Koetteeksi otettuja... Avonaisen viran hoitajia... Virkavapaiden opettajien sijaisia Tun tiopettajia Yhteensä P a k k a u soi 0 t. Lukuvuonna 9 ei yksikään alakoulun vakinaisista eikä.koetteeksi otetuista opettajattarista kuu'lunut ensimmäiseen palkkaluokkaan, jossa vuosipaikka on 00 markkaa, opettajattaren vuosi palkka nousi 70 markkaan ja 8 opettajattaren 0 markkaan; yläkoulun vakinaisista ja koetteeksi otetuista opettajattarista sekä heidän kanssaan samassa asemassa olevista jatkokoulun ja apukoulun opettajattarista oli opettajattarella 00 markan vuosipalkka, :lia 0 markan ja 9:lIä 0 markan vuosipalkka; vakinaisista ja koetteeksi otetuista opettajista oli :liä vuosipalkkaa 00 markkaa, :ila 00 markkaa ja :liä 00 markkaa. Kalliinajanlisäystä suoritettiin kuukaudessa 00 markalla ja sen lisäksi 7 % pohjapalkasta ja ikälisäyksestä. Perheenelatusapumaksuna saivat viranpitäjät 0 markkaa kuukaudessa kultakin henkilöltä, jonka elatusvelvoiiisuus lain mukaan kuului asianomaiselle, palkannauttijalle. Heinäkuun päivästä 9 lähtien otettiin kaikkiin kaupungin viranpitäjiin nähden käytäntöön uusi liukuvan palkkaasteikon mukainen palkkausjärjestelmä ja virat jaettiin 9 eri palkkaluokkaan. Vakinaisten ja koetteeksi otettujen opettajain ja opettajattaren jakautuminen palkkausluokkia ja heille suoritettuja ikälisäyksjä silmälläpitäen käy ilmi allaolevasta taulukosta: o p e t taj i s t o. El I ybtään I I E ybtän I ' I I k ä l isä y s t ä. :s palkkausluokka. Alakoulun luokkaopettajattaria I 7: palkkausluokka. 9 9 Yläkoulun luokkaopettajattaria Jatkokoulun opettajattaria.... Laulunopettajattaria Apukoulun opettajattaria.... 8: palkkausluokka. Yläkoulun luokkaopettajia 9 8 Jatkokoulun opettajia... Laulun ja veistonopettajia...

69 Heinäsyyskuulta,9 palkat maksettiin asteikon mukaan, lokakuusta 9 kesäkuuhun 9 IV asteikon mukaan, heinäjoulukuulta 9 asteikon mukaan ja tammiheinäkuulta 9 taaskin IV asteikon mukaan. Palkkamäärät eri luokissa olivat yliämainittujen asteikkojen mukaan seuraavat: Kuukausipalkka, Smk. :s luokka. 7:s luokka. 8:s luokka. Ikälisäys kuukaudessa, Smk. :s luokka. 7:s luokka. 8:s luokka. ' asteikon mukaan : 8: ' 00: : 7: 8: IV : 000: 00: 70: 90: 00: Ikälisäykset makse aan ohjesäännön mukaisesti, ja 0 vuoden palveluksen jälkeen, yhtä suuri määrä kullakin erralla. o p e tt a j i s t 0 s s a ta p a h t u n e i t a muu t 0 k s i a. Helmikuun p:nä 9 kuoli opettajatar F. Tavaststjerna, marraskuun p:nä s. v. opettaja V. Allardt ja joulukuun 8 p:nä 9 opettajatar K. Franck. Opettaja O. Dannholm erosi elokuun p:nä 9 korkean iän takia ja opettajatar O. A. Winter syyskuun p:nä 9, kun valmistava koulu oppilaiden puutteessa lakkautettiin. Yläkoulun opettajiksi otettiin toukokuun p:nä 9 opettajat E. Fellman ja E. Nordström sekä toukokuun p:nä 9 opettajat R. Dahlgren ja H. Österberg. Yläkoulun opettajattareksi otettiin huhtikuun p:nä.9 neiti S. Granberg ja jatkoluokkin kotitalouden opettajattareksi toukokuun p:nä 9 neiti V. Grönholm.,. Vakinaiset ja koetteeksi nimitetyt opettajat ja opettajattaret olivat lukuvuonna 9 seuraavat: Jnstituteurs ei instituirices des ecoles primaires: ttulaires et stagiaires pendant l'annee scolaire 9. Opettajan tai opettajattaren nimi. Noms des instituteurs et des institulrices. Opettajan tai opettajattaren nimi. Noms ds instituteurs et des institutrices. Alakoulun luokkaopettajattaret. Institutrices des ecoles primaires inferieures. Ahlfors, MathiIda Paulina..... Toukola Andersson, Thyra Naemi, 0, s. Heikel..... Nikolainkatu Candolin, Phebe Wilhelmina t Ekroos, Hilja Sofia Toukola Fredenberg, Jenny Augusta Ratakatu Fredenberg, Selma Ingeborg Porthaninkatu Frelander, Anni Maria Annankatu Granholm; Elin johanna, 0, s. Lagerblad Ratakatu Granholm, Ingrid Johanna Porthaninkatu Groundstroem, Anna Blenda, o. s. Malmberg Ratakatu Höijer, Thora Topeliuskatu janssonknuts, Gerda johanna, o. s. Kaukos..... Toukola johansson, Aima Elisabet ilman luokkaa Kronström, johanna, o. s. Holm, ström Annankatu Lagerstedt, Aino Hilja Suoma 8.. Porthaninkatu Lindman, Anna Wilhelmina.,00 Nikolainkatu Lönnbäck, Maria Sofia Annankatu Målm,.Fanny Irene Ratakatu Mannström, Sigrid Naema Porthaninkatu v. Nandelstadh, Bertha Nikolainkatu Palmgren, Elin Maria !Touc:ola Renfors, Ingrid Gabriella Porthaninkatu Rosenlindt, Irene Wilhelmina....9 Rosqvist, Fanny Sofia Ratakatu Rundt, Toni Maria, o. s. Forss..09 Böle Stenberg, Anna Elin AnDankatu Stenberg, Anna Maria, o. s. Brofeldt...'....0,8 Ratakatu Theslöf, Ebba Augusta, o.s. Hjelt..99 Annankatu Usenius, Alma Emilia Topeliuskatu Winsten, Gerda Wilhelmina Öhman,Karin Maria,0,s,HackzeIl0..0 Ratakatu Opetuslaitokst.. J9J. 9

70 Yläkoulun luokkaopettajattaret. Institutrices des ecoles primaires superieures. Yläkoulun luokkaopettajat. InstitllteUrs des ecoles primaires superiellres. Andersson, Gustaf Nikolainkatu Björkman, Johannes Botolf t Boström, Emil Alarik Topeliuskatu Dahlgren, Rudolf "..... Porthaninkatu Ekberg, Ivar Julius Nikolainkatu Fellman, EI)st Oscar..... Annankatu Hedlund, Anders Artur Topeliuskatu Heikel, Teodor Mikael Nikolainkatu Henriksson, John Gustav Porthaninkatu Holmberg, Mårten Nikolainkatu Holmström, Johannes Bruno Ratakatu Holmström, John Emil Annankatu Häggström, Carl Torsten Jansson, Algot Viktor Jansson, Helge Valdemar Ratakatu Kronström, Adolf » Merus,. Magnus Ludvig Topeliuskatu Nordström, Einar.....» Rundt, Anders Joel Ratakatu Slolte, Matias Alexander Nikolainkatu Strömsten, Gustaf Mikael Nikolainkatu Sundholm, Gustaf Adolf Annankatu Thors, Mårten.....8» Backman, Ester Porthaninkatu Björkell, Anna Sofia Toukola Björkell, Signe Maria Topeliuskatu Björkman, Hildur... _..09» Calamnius, Fanny Aurora Nikolainkatu Carlborg, Josefina Maria Porthaninkatu Ekberg, Lydia Irene, o. s. Heinström Topeliuskatu Enberg, Elin Alexandra Ratakatu WendelI, Uno Johannes... '"..8 Ratakatu Frelander, Irene Leontine » Österberg, Harald..... Porthaninkatu Granberg, Selma _..... Toukola Grönroos, Anna Davida... _ Ratakatu Laulunopettaja!. Hallberg, Alma Sofia... : Nikolainkatu Jiirgens, Sofia Alexandra Annankatu Maitres de chant. Lagerström, Fanny Vilhelmina..0 Nikolainkatu Hedman, Jakob Edvard Nikolainkatu Lindgren, Lydia Sofia, o. s. Nyberg, Anian Theodor Porthaninkatu finander Långström, Maria Augusta Annankatu Malmberg, Aina Kristina, o. s. Andersson Nikolainkatu Veistonopettaj a t. Maitres de trovail manuel. Malmberg, Ella Anna Toukola Manninen, Ida Maria Annankatu Bäcklund, Selim Berndt Nikolainkatu Lindh, KarlOskar » Meinander, Jenny Augusta Nikolainkatu Olin, Astrid Anna Alina, o. s. Sigfrids, Anders Gustaf Ratakatu Svedberg..... Toukola Wihlman, Kristian Ivar Annankatu Palmgren, Hedvig Annankatu Reuter, Anna Maria » Jatkokoulun opettajattaret. Rosqvist, Ida Fredrika Ratakatu Saltzman, Karin... :..... Nikolainkatu Institutrices des cours comp/ementaires. Spiring, Gerda Alice Ratakatu Stadius, Wilhelmina Elisabet Nikolainkatu Stenfeldt, Gärda, o. s. Öhberg..0 Ratakatu Käsitöissä : Tallqvist, Rosa Maria Toukola Travallx manuels. Thorman, Hilma fredrika, o. s. Lindsten Topeliuskatu Lindström, Anna Sofia Nikolainkatu Wahlman, Hellin Nikolainkatu 'Wegelius, Olga Gustava, o. s. Wall en, Rosa Natalia Annankatu Forsström Ratakatu Vikstedt, Saima, o. s. Solstrand 9,.08 Porthaninkatu Taloustoimissa: La ulunopettaja ttare t. Economie menagere. Maitresses de chant. Böök, Elvi Maria Nikolainkatu v. Nandelstadh, Dagmar Ratakatu Grönholm, Wava Annankatu Stenbäck, Sofia Marga)"!!ta '"..9 Nikolainkatu Nordensvan, Maria Elisabet Matilda.....0fl Ratakatu Jatkokoulun opettaja. Instituteur des cours comp/ementaires. Birck, Jopannes Ludv.ig Ratakatu Apukoulun opettajattaret. Institutrices de l'ecole pour enjants arribis. Häggman, Elin Fransina..09 Eläintarha Sederholm, Elin Alma Stenius, Karin »

71 7 Vi r k a v a p a i n a vähintään päivää olivat seuraavat opettajat ja opettajattaret: Absences des instituteurs ayant dure jours ou davantage. Opettajan tai opettajattaren nimi. Instituteurs Poissaolo päiviä Nombre des absenees Opettajan tai opettajattaren nimi Instituteurs Poissaolo päiviä Nombre des absenees Opettajan tai opetta" jattaren nimi InstituteufS Poissaolo päivill Nombre des absenees 9. Sai r a u den ta k i a. Pour cause de maladie. Allardt, Viktor.... Andersson, Ninni.... Dannholm, Oskar.... Enberg, Elin.... Fredenberg, jenny.... Granholm, Elin.... Hallberg, Alma.... Lindgren, Lydia.... Långström, Augusta... Malm, Irene.... Malmberg, Aina.... Manninen, Ida.... Nordensvan, Matilda.... Olin, Astrid.... Rosqvist, Fanny.... Saltzman, Karin.... Sederholm, Alma.... Spiring, Gerda.... Tavaststjerna, Fanny.... Theslöf, Ebba.... Thorman, Hilma.... Thors, Mårten.... 9, Yksityisten asiain t ä h den. Pour autres causes. Birck, johannes Tallqvist, Rosa 9. Sairauden takia. Pour cause' de. maladie. Ahlfors, Pauline.... Dannholm, Oskar.... Fredenberg, jenny.... Granberg, Selma.... Granholm, Elin.... Hedlund, Artur.... Lindgren, Lydia.... Lindman, Anna.... Långström, Augusta.... Malmberg, Aina....,Nordensvan, Maria.... Olin, Astrid.... Palmgren, Hedvig.... Renfors, Ingrid.... Slotte, Alexander ',.'. Spiring, Gerda.... Thorman, Hilma.... Koko v Yksi t Y i s t e n a s i a i n t ä hd en. Pour autres causes. Öhman, Karin Sai ra u den t a k i a. Pour callse de maladie. Fredenberg, jenny.... Frelander, Anni.,.... Granholm, Elin.... Hallberg, Alma.... jiirgens, Alexandra.... Kronström, Hanna.... Lönnbäck, Majken.,.. Malmberg, Aina..,... Manninen, Ida...,... v. Nandelstadh, Bertha.. v. Nandelstadh, Dagmar Nordensvan, MathiIda.. Palmgren, Hedvig.... Stadius, Wilma.... Thors, Mårten.... Yksityisten asiain t ä h den. Pour autres causes. Hedlund, Artur.... Lagerstedt, Aina.... Tallqvist, Rosa.... v u 0 s i s i j a i s e t ja t i I a p ä i s e t,opettajat ja opettajattaret olivat lukuvuosina 9 seuraavat: Työpäivien luku Nombre de jours d' enseignement des remplaants Remplafants TyöpäIvien luku Nombre de jours d' enseignement des remplaants Sijaisen mml. Noms des remplafanis. Ala, valmis Ylä tai tavassa tai jatkokou apukoulussa. lussa. Eeole Eeole in/erieure, superieure pleparatoire et eours etecoled en complt!men /nts arritires. laires. Sijaisen nimi. Noms des remplafanis Ala, valmis Ylä tai tavassa tai jatkokou apukoulussa. lussa. Ecoie Ecole in/tfrieure, suptfrieure preparatoire et eours et eeole d' en compltfmen /ants arritfrtfs. taires. 9. Allardt, Helfrid.... Boström, Alma Dahlgren, Rudolf...,. Fors, Alexandra.... ForssNordström, Lilli.... Granberg, Selma Koko v. 9 Koko v. Hertzberg, Hulda.... Holländer, Ossian.... Häggman, Erik.... janhonen, Fanny johansson, Hilda.... Kreander, Beda.... Lindholm, Agnes.... Malm, Ruth.... Koko v. 7 9

72 0 II II II II 8 Malmström, Nicken.... Koko v. Söderholm, Edith... Nederström, Sigrid Söderström, Karin... Nordensvan, E..... :... '.... Usi, Signe... Rosbäck, Emilia Wegelius, Karin... 7 Sabelli, Naima.... Söderholm, E Åberg, Ester Westerlund, Viktor.... Koko v. Åberg, Ester... 0 ) 9. Dahlgren, Rudolf.... Koko v. forssnordström, lilli Eriksson, Svea Hall, Hildur Ahlgren; Margaretha... fors, Alexandra Heikel, Marita...,. Koko v. forssnordström, lilli Hertzberg, Hulda Grönholm. Wava.... Koko v. Holländer, Ossian... Hemberg, Viva Koch, Elisabeth... 0 Hertzberg, Hulda Kreander, Beda... 8 '0 Häggman, Erik.... Koko v. Kronström, Helga... Koch, Elisabeth.... lilius, lisa... 8 Kreander, Beda LUCilnder, AnneMarie,0. 8 Lille, Marta.... Malm, Ruth II 0 77 Malm, Ruth Malmberg, Gisela... Koko v. Malmberg, Gisela.... Koko v. Nederström, Sigrid Malmström, Nicken.... Rosbäck, Emilia... 9 Nederström, Sigrid Sabelli, Naima 8 Rosbäck, Emilia Vesterholm, Ruth 0 Sabelli, Naima...' Åberg, Ester... 0 Tuntiopettajat. henkilöt: Tuntiopettajina toimivat kertomusvuosina allamainitut 9. K r e i k kai a i sok a toi i s t a u s k 0 n 0 p pia.. Lisowsky, Mitrofan. Voi m i s tel u a. Ahlqvist, Esther. Börjeson, Siri. Ek, Maria. Nordenstreng, Arla. Reuter, Hella. Rosqvist, Mabel. K ä s i t ö itä. Bäcklund, Anna. 9. Suo m e a. Fr'ick, Anna. Voi m i s tel u a. Börjeson, Siri. Ek, Maria. Kallström, RacheI. Reuter, Hella. Rosqvist, Mabel. K ä s i t ö itä. Bäcklund, Anna. Grönlund, Greta. 9. Suo m e a. Frick, Anna. Voi m i s tel u a. Börjeson, Siri. Ek, Maria. Nordenstreng, Arla. Reuter, Hella. Rosqvist, Mabel. Söderström, Karin. K ä s i t ö itä. Bäcklund, Anna. Hartwall, Maja. Lindholm, Agnes. ) Tietoja puuttuu tilapäisesti virkaa tekevästä opettajattaresta.

73 9 Pii r u s t u s t a. Allardt, Agda. Hirn, Elin. Holmberg, Ragni. Ingman, Ingrid. Lundgren, E. La u l u a. Markow, Ingrid. Sjöberg, Viktor. Eri a i n e i t a. Heikel, Marita. Holländer, Ossian. janhonen, Fanny Lindholm, Agnes. Malmberg, Gisela. Thors, Holger.. Pii r u s t u s t a. Allardt, Agda. Fogelberg, A. Grönlund, Astrid. Hirn, Elin. Holmberg, Ragni. Lundgren, E. MasaIin, Ebba. Nordlund, Majlis. Sigfrids, Signhild. Alander, Frida. La u l u a. janhonen, Fanny. Markow, Ingrid. Sai r aan hoi t 0 a.. Londen, Maria. Eri a i n e i t a. Heiel, Marita. Holländer, Ossian. Lindholm, Agnes. Pii r u s t u s t a. Fogelberg, A. Grönlund, Astrid. HolmbergCaveen, Ragni. Lundgren, E. Sigfrids, SignhiId. v. Willebrand, E. La u l u a. Hernberg, Viva. janhonen Fanny.. Markow, Ingrid. Moberg, Ida.' Eri a i n e i t a. Fors, Alexandra. Häggman,,Erik. Thors, Holger. Koulujen jaoitus. Helsingin kaupunki ylläpiti lukuvuonna 9 seuraavanlaisia ruotsalaisia kansakouluja:, a) alakquluja,' joissa Qn kaksi vuosiosastoa (: I luokka) ja joissa poikia ja tyttöjä opetettiin yhdessä; b) yläkouluja, joissa on neljä vuosiosastoa (IHVI luokka) ja joissa poikia ja tyttöjä opetettiin erikseen, lukuunottamatta muutamia harvoja luokkia, joissa' opetus oli yhteinen; c) jatkokouluja, joissa on yksi vuosiosasto (V I luokka) ja joka on tarkoitettu ylemmän kansakoulun läpikäyneille oppilaille; poikia ja tyttöjä opetettiin eri luokilla; d) valmistavaa koulua kaksine vuosiosastoineen, laiminlyötyjä lapsia varten, jotka ovat täyttäneet kymmenen vuotta eivätkä vielä osaa tyydyttävästi lukea; e) heikkojen lasten apukoulua, jossa on viisi vuosiosastoa ja joka on tarkoitettu oppilaita varten, jotka eivät voi.ottaa osaa tavalliseen luokkaopetukseen. Lukuvuoden 9 alusta valmistava koulu lakkautettiin ja jatkokoulua laajennettiin yhdellä vuosiosastolla (V luokalla), minkä ohessa viimemainittuun kouluun järjestettiin n. s. iltaluokkia, joissa päivittäinen opetusaika oli vain tuntia. Muut koulumuodot pysyivät kertomusvuosina muuttumattomina. Luokkien lukumäärä eri kouluissa oli seuraava:

74 70 Nombre des classes. Koulut. Ecoles. 9. I. 9. I 9.' Luokkia. Classes. II III+vl VIVII VIII IlIlmlIvl V IVIlvlllvml IIII"+vl VIVIlvIllvlII '' Alakoulu, yhteisluokkia (Ecole primaire inferieure mixte) Yläkoulu (Ecole primaire superieure) : poikaluvkkia (classes de garrons) tyttöluokkia (classes de filles) yhteisluokkia (classes mixtes).. poikaluokkia (classes de garrons) ) ) ) jatkokoulu (Cours compll!mentaires):. tyttöluokkia (classes de filles)... Yhteensä (Total) Valmistava koulu, yhteisluokkia (Ecole piiparatoire mixte)... Heikkojen lasten apukoulu, yhteisluok kia (Ecolemixtepollrenfantsarrielis) Opetus ajat. Kaikkina kertomuskauden lukuvuosina kansakoulut olivat toiminnassa viikkoa, niistä viikkoa syyslukukaudella ja 9 viikkoa kevätlukukaudella. Varsinaisten lukupäivien lukumäärä oli puheenaolevina lukuvuosina 9; 9 ja 9. Syyslukukausi 9 alkoi syyskuun p:nä, jolloin uudet oppilaat sisäänkirjoitettiin, ja päättyi joulukuun 7 p:nä; kevätlukukausi kesti tammikuun p:stä toukokuun p:än. Pääsiäisloma oli huhtikuun :nnesta 8 p:än; 'muita lupapäiviä oli yhteensä 0 ja ne olivat syyskuun 9, lokakuun ja, marraskuun 7, helmikuun ja 8, maaliskuun ja sekä toukokuun ja p:nä. Lukuvuonna 9 koulut työskentelivät syyskuun p:stä joulukuun 0 p:än sekä tammikuun p:stä toukokuun :seen; pääsiäisloma oli maaliskuun 9:sen ja huhtikuun :nnen päivän välisenä aikana ja helluntailoma toukokuun 0 p:nä. Lupapäiviä oli nimittäin syyskuun, lokakuun ja, marraskuun ja, joulukuun ja ', helmikuun ja, maaliskuun, huhtikuun sekä toukokuun ja päivä. Lukuvuosi 9 kesti elokuun p:stä joulukuun 0 päivään sekä tammikuun päivästä toukokuun päivään. Pääsiäisloma oli huhtikuun 7:nnestä päivään. Muut lupapäivät, luvultaan, olivat lokakuun ja, marraskuun, joulukuun ja, helmikuun, maaliskuun ja, huhtikuun, ja sekä' toukokuun ja p:nä. Päivittäinen opetusaika oli alakoulussa tuntia, yläkoulussa tuntia ja jatkokoulussa tuntia sekä viimemainitun koulun iltakursseilla tuntia. Valmistavassa kouussa, joka lopetti toimintansa lukuvuoden 9 päättyessä, samoinkuin heikkojen lasten apukoulussa, annettiin opetusta å tuntia päivässä. Lukuvuonna 9 opetustunnit eri kouluissa olivat seuraavina päivän tunteina: J) Niistä iltaluokka.

75 7. Alakoulussa: klo 8 a. p. p.; klo 9 a. p.l i. p.; klo p. i. p.; tai klo i. p. Yläkoulussa: klo 8 a. p.l i. p.; klo 0 a. p. i. p.; klo a. p. i. p.; klo p. i. p.; klo 8 a. p. ja i. p. tai i. p.; klo 80 a. p. ja i. p. tai i. p. jatkokouluissa: klo 9 a: p. i. p. ja iltakursseilla klo 8 i. p. Apukoulussa: klo 0 a. p. tai i. p. Viikkotuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken lukuvuonna 9 käy ilmi taulusta.. Opetu.ssunnitelmat. Ä idi n k i eli: B. v. Nandelstadh ja l. Frelander, Småbarnens läsebok, ; Vera Hjelt, Barnens andra bok; Folkskolans läsebok, ja II; Z. Topelius, Boken = om vårt land sekä Sagor i urval, ja II; J. L. Runeberg, Fänrik Ståls sägner; Selma Lagerlöf, Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, ja II; Sven Hedin, Från pol tili pol; Verner von Heidenstam, Svenskarna och deras hövdingar; K. J. Hagfors, Folkskolans språklära, l ja II ja Rättskrivningslära; J. Klockars, Vårt modersmål; jans,onthors, Ordlista. K r i s t i n 0 p p i: Raamattu; M. Luther, Lilla katekesen; F. V. Sundvall, Biblisk historia. Maa n tie t 0: A. jansson ja M. Thors, Folkskolans geografi; jtunithors, Skolatlas. H i s tor i a:b. Estlander, Världshistoria och världskultur sekä Finlands historia; SoininenNoponenOttelin, Lärobok i historia. Las ken t 0: M. Thors, Räknebok för folkskolan. M i t t a u s 0 p p, i: J. Lindfors, Lärobok i geometri för folkskolor. Luo n n 0 n t.i e t 0: A. Lilius, Lärobok i naturkunskap för folkskolan. L a u l u: M. Wegelius, S,ångkurs för folkskolor; Sjung; Gullvivan. Oppilaat ja kouluhuoneistot. o p pii a a t. Oppilaiden kokonaismäärä oli syyslukukauden 9 alussa, joista 0 poikia ja 0 tyttöjä. Näistä oli 8 poikaa ja 0 tyttöä jäljellä edelliseltä lukuvuodelta. Lukuvuoden kuluessa erosi 0 oppilasta ja kouluun otettiin uutta, niin että oppilaiden luku kevätlukukauden 9 lopussa oli 87. Lukuvuoden 9' alussa o'ppilaiden kokonaismäärä oli eli 77 poikaa ja tyttöä. Edelliseltä vuodelta oli jäljellä poikacj, ja tyttöä eli 8 oppilasta ja lukuvuoden varrella otettiin 8 uutta oppilasta, jota vastoin 9 erosi, joten oppilaiden kokonaismäärä lukuvuoden päättyessä nousi 08:ään. Lukuvuoden 9 alussa oppilaiden kokonaismäärä oli 97, joista 99 poikia ja 8 tyttöjä. Edelliseltä vuodelta oli jäljellä 89 poikaa ja 8 tyttöä eli yhteensä 70 oppilasta. Lukuvuoden varrella kouluun otettujen uusien oppilaiden luku oli 77 ja vuoden kuluessa eronneiden luku 0, joten siis ruotsa: laisten kansakoulujen koko oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä oli 9.

76 7 Koko oppilasmäärä oli lukuvuonna 9 88, seuraavana lukuvuonna se aleni :een ja lukuvuonna 9 0:ään. Oppilaiden jakautuminn eri koulujen kesken näkyy allaolevasta yhdistelmästä: Toial des euves par ecole Luku 0/0 Luku 0/0 luku 0/0 Alakoulu (Ecole primain injerieure) Vläkoulu (Ecole prillloire superieun) ' ]atkokoulu (Cours complemenfaires) Valmistava koulu (Ecole preparafoire) Apukoulu (Ecole pour enjants arrierts) (>.7. Lukuvuosien päättyessä koulussa olleista oppilaista: VJ:Iteensä (Tota/) ELeves a La Iin de l' annee scolaire, par resultai des eiudes luku 0/0 Luku 0/0 Luku 0/0 Sai päästötodistuksen täydellisen oppi jakson suoritettuaan (Sorlis de Ncole avec cerlijlcllt d'ltudes) Siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle (Passes dans une dasse superieure) Siirrettiin ehdollisesti lähinnä ylemmälle luokalle (Passes conditionnellement dans une dasse superieure) Jäi ehdoitta luokalle (Dotiblis la dass sans conditions) '.' Yhteensä (Tofal) ) Pyrki korkeampaan oppilaitokseen (Entlis aux ecoles secondaires) Lukuvuoden varrella eronneiden oppilaiden jakautuminen eroamisen syyn mukaan näkyy seuraavasta yhdist<ilmästä: Eteves sortis, par raison de La sortie Luku 0/0 Luku 0/0 Luku 0/0 Holhoojan muuttaminen toiselle paikkakunnalle (Changement de domidje) Koulun toimenpide (Par le jait de Neole) VaraUomuus (Indigence) Sairaus tai heikkous (Maladie ou jaiblesse de sanle) Kuolema (Morl) Muu tai tuntematon syy (Autres raisons).., Yhteensä (Total) Oppilaiden ikä helmikuun p:nä vuosina 9, 9 ja 9 vaihteli :sta 9 vuoteen, kuten seuraavista luvuista tarkemmin ilmenee:. ) Näistä siirrettiin oppilasta lukuvuoden kuluessa apu kouluun.

77 ELeves au jevrier Age. Luku % Luku % Luku % Agl? Luku 0/0 Luku % Luku 0/0 vuotta (ans) vuotta (ans) s s ' 0. 0 O.s [O.os] [O.os] [O.os] Yhteensä (Tola/) Helmikuun p:nä 9 oli niiden oppilaiden lukumäärä, joilla oli ruotsi äidinkielenä, 08 eli 9.9 %, suomenkielisistä kodeista olevien lasten luku oli eli. % ja oppilaalla eli 0.7 %:lia oli äidinkielenä jokin muu kieli. Helmikuun p:nä 9 vastaavat luvut olivat 9 eli 9.9 %, eli. % ja eli 0.7 % sekä helmikuun p:nä eli 9. %, 8 eli.7 % ja eli 0.7 %. Oppilaiden jakautumista vanhempien ammatin tai yhteiskunnallisen aseman mukaan valaisevat seuraavat luvut: Profession des parenls. Luku 0/0 Luku 0/0 Virkamiesten tai suurempien ammatinharjoittajien lapsia (Fonctionnaires et nigocianls) Pienempien ammatinharjoittajien ja palveluskunnan'lapsia (Pditcommeryanls et employes subatlernes) Työläisten lapsia (Ouvriers) to Yhteensä (Tota/) Luku Ofo Syntymäpaikan mukaan oppilaat jaka!ltuivat seuraavalla tavalla: 9. Lieu de naissance. Luku "0 Helsinki (Helsingfors) Helsingin pitäjä (Commune mrale de Helsilgl?) Muut Uudenmaan läänin kunnat (Autres communes du gouv. de Nyland) Muut Suomen kunnat (Autres communes de Finlande) Ulkomaat (Etralgl?r)..._._._.._._: 8 Kotipaikan mukaan: 9. Luku " Luku " s..; _...;... i. Yhteensä (Total) Ueu de domicle. Luku "0 Luku "0 Luku % Helsinki (Helsingfors) Helsingin pitäjä (Commune rurale de Helsilgl?) s Muut Uudenmaan läänin kunnat (Autres communes du gouv. de Nyland) Muut Suomen kunnat (A utres communes de Finlande)... 8 O.S O.S Ulkomaat (Etrangl?r)... ' Yhte!!nsä (Totat) Opetuslaitokset.. /9/. 0

78 7 Yksityiskohtaisia tietoja oppilaista annetaan tauluissa 8. K 0 u I u h u 0 n e i s t 0 t. Ruotsalaisilla kansakouluilla oli kertomusvuosina hallussaan all(lmainituilla tonteilla sijaitsevat, kaupungin omista.mat 'rakennukset, jotka joulukuun p:nä 9 olivat viedyt kirjoihin seuraavan arvoisina: VaLeur des batiments, occupes par Les ecoles primaires sumoises, marcs. Nikolainkatu Smk 0000: Ratakatu : Annankatu : Porthaninkatu : Topeliuskatu.... Toukola... Smk 9 70: 90000: Yhteensä Smk (Totat) 79070: Sitäpaitsi oli kansakoulutarkoituksiin vuokrattu huoneistoja Eläintarhan 7:ssä, Kyllikinkadun lo:ssä, Bölessä sekä Pakaan alueella sijaitsevista taloista sekä lukuvuonna 9 Huopalahdesta. Tarkempia tietoja koulu huoneistoista annetaan taulussa 7. Kansakoulujen talous. Me n 0 t. Helsingin kaupungin ylläpitämien kansakoulujen menot ) nousivat kalenterivuosilta 9 seuraaviin määriin, kahtena ensinmainittuna vuonna maksetut kalliinajanlisäykset mukaan luettuina: Depenses des ecoles primaires, marcs Ruotsalaiset kansakoulut (Eco/es prfmaires suidoises).. Smk 70 7: 8 97: : 7 Suomalaiset kansakoulut (Eco/es primaites finnoises) : 79 0: 8 089: Yhteiset menot (Depenses comlllunes)... : 798: 7 09: 9 Yhteensä Smk (Totaf) 90900: 7 7: 778: 0 Jos yhteiset menot jaetaan ruotsalaisten ja suomalaisten kansakoulujen kesken siinä suhteessa, joka muuten vallitsee koulujen menojen välillä ja ruotsalaisen pikku koulunopetta.iaseminaarin nauttima,avustus vähennetään, nousevat ruotsalaisten kansakoulujen kokonaiskustannukset vuonna 9 7 : markkaan, vuonna 9 7 0: 8 markkaan ja vuonna : 87 markkaan. Kun oppilaiden keskimääräinen luku samoina vuosina oli, ja 09, oli siis keskikustannus oppilasta kohden vuonna 9 7: 7 markkaa, vuonna 9 99: markkaa ja vuonna 9 : 7 markkaa. Taulu 7 antaa tarkempia tietoja kustannusten jakautumisesta eri menoerien kesken. T u l 0 t kaupungin ruotsalaisista kansakouluista nousivat kertomusvuosina seuraaviin määriin: Recetfes des ecoles primaires, marcs Valtionapu (Subrention de l'etat).... Smk 0: 7 000: 0 00: Lahjoitettujen rahastojen korot ) {/nlt!rets des fonds de dnnations} : 8: 90: Korvaus muista kunnista kotoisin olevien oppilaiden koulunkäynnistä (Taxe payee par autres colllmunes) : 0: Yhteensä Smk (Totat) 0: 88: 70: ') Menoihin ei tässä ole luettu koulujen omien rakennusten ja vuokrahuoneistojen korjaus ja ylläpitokustannuksia, jotka kaupungin tileissä on viety kirjoihin Yleisten töiden pääluokan kohdalle. ') Tässä tarkoitetaan kaupunginkassaan suoritettuja korkoja.

79 7 Sen lisäksi valtio korvasi kaupungille kansakoululasten kesäsiirtolain ylläpitämisestä koituneita menoja vuonna 9 0 marka.lla, vuonna markalla ja vuonna 9 markalla. Niiden kustannusten korvaamiseksi, joita kansakoulunopettajain muilla paikkakunnilla ansaitsemat ikälisäykset vuonna 9 olivat aiheuttaneet kaupungille, valtio suoritti kaupungille 00: 9 markkaa. La h joi t u s r a'h a s t 0 t. Helsingin kaupungille kansakoulutarkoituksiin lahjoitettujen rahastojen pääoma:määrä oli joulukuun p:nä 9 8: 9 markkaa, samana päivänä vuonna 9 88: 8 markkaa ja vuonna 9 9 9: 0 markkaa. Rahastojen korkovaroista jaettiin apurahoina vuonna 9 888: 9 markkaa, vuonna : 77 markkaa ja vuonna : markkaa. Taulussa annetaan tarkempia tietoja eri rahastojen pääomamääristä sekä niistätarkoituksista, joihin korot on käytetty. Sek&laisia tietoja. Hu 0 p ala h de n k a n s a k 0 u l u. Kaupunginvaltuuston helmikuun 8 p:nä 9 tekemän ja kouluhallituksen seuraavan maaliskuun p:nä vahvistaman päätöksen nojalla Huopalahden kunta otti haltuunsa Huopalahdessa toimivan kaupungin alemman kansakoulun. K e s ä s i i r toi a t.. Samoinkuin aikaisempinakin vuosina järjesti Helsingin kansakoulujen opettaja ja opettajataryhdistys (Helsingfors folkskolors lärar och lärarinneförening) myöskin kesinä 9 lomasiirtoloita ruotsalaisten kansakoulujen oppilaille. Puheenaolevaa toimintaa valaisevat tarkemmin allaolevat luvut: Siirtoloita Colonies 9.. ' Colonies de vacances en ele 9. Lapsia Enjants 0 0 Menoja, Smk Depenses, marcs 0: 7 80: 8 70: I(aupungin avustus, Smk Subvention de ta vi/le, marcs 0000: 8000: 9000: Sitäpaitsi valmistettiin vuonna 9 0 lapselle tilaisuus oleskella pitemmän tai lyhyemmän osan kesästä maaseudulla asuvien omaistensa ja ystäviensä luona hankkimalla heille edestakaiset matkaliput asianomaisille paikkakunnille. Vuonna 9 vastaava lapsiluku oli 00 ja vuonna 9. Matkakustannukset peitettiin osittain tätä tarkoitusta varten kansakoulujen menosääntöön otetulla tnäärärahalla, josta kertomuskauden eri vuosina käytettiin 7 079: 0, 998: ja 9: 7 markkaa, osittain valtion avustuksella, joka saatiin 0 %:n alennuksen muodossa valtionrautateiden voimassa olevista lippujen hinnoista. Espoon Finnsin kansanopisto ja Malmin ruotsalainen kansanakatemia olivat kaikkina kertomuskauden kesinä luovutetut kesäsiirtolatarkoitukseen. Vuosina 9 ja 9 oli muutamia siirtoloita sijoitettuna Porvoon pitäjän Karlebyn tilalle, mistä ne viimemainittuna vuonna muuttiva Espoon Stensvikiin. Myöskin Laatan talo Vihdissä oli kesällä 9 kesäsiirtolain käytettävänä. Kesällä 9 oli ruotsalaisten kansakoulujen oppilaille järjestetty kesäsiiroloita paitsi jo mainittuun Finnsin kansanopistoon ja ruotsalaiseen kansanakatemiaan, myöskin Järvenpään kartanon lähellä olevaan kesäkoti Auroraan se'kä Espoon Frisansin taloon. Terveydenhoito. Ta van m u kai s e t I ä ä k ä r i n t a r kas t u k s e t. Lokakuussa tarkastettiin kaikkien alakoulun luokkien uusien oppilaitten yleinen terveydentila. Tällöin tarkas

80 7 tettiin ruumiinrakenne, ravitsemustila, keuhkot, sydän y. m. Seuraavassa maaliskuussa tarkastettiin oppilaiden silmät ja korvat,. Kevätlukukauden alussa tarkastettiin kaikkien III luokan oppilaiden yleinen terveydentila pitäen erityisesti silmällä kunkin oppilaan terveydentilaa kaksi vuotta aikaisemmin toimitetussa tarkastuksessa heidän tulfessaan kansakouluun, ja toukokuussa tarkastettiin samalla tapaa kaikki V luokan oppilaat. Helsingin kaupungin tilastokonttorille annettiin käsikirjoituksena tiedot tarkastusten. tuloksesta kussakin koulussa, mutta suurten painatuskustannusten tähden julkaistaan niistä tässä kertomuksessa vain supistelma. Oppilaiden yleistä terveyden tilaa valaisee tarkemmin taulu ; alemman koulun I luokille otettujen oppilaiden näkö ja < kuulokyvyn laatu käy ilmi allaolevasta yhdistelmästä: Lasten Lasten Lasten Faculte de voir. lukumura % lukumäärä % lukumäarft % Säännöllinen näkökyky (Normal) Heikentynyt (Faible) Suuresti heikentynyt 0 (Tres jaible) Tårkastetuja lapsia yhteensä (Total des ileves inspectes) Sens de l'ou'ie. Säännöllinen kuulokyk (Normal) Heikentynyt (Sourdi(e)....9.!J.8 Tarkastetuilla oppilailla todettiin seuraavat silmätautien tapaukset: Maladies des yeux chez les ileves inspectes. Lasten o/. lukumäärä.0 Lasten lukumäärä % Lasien lukumäärä % Silmäluomenkatarria (Injlammation des paupieres) flykteenejä (Conjondivite phlyclenuleuse) Corneapilkkuja (Cornee cicatride) Kierosilmäisyyltä (Strabisme) Sidekalvontulehdusta (Conjondivile) Traumaattinen kaihi (Cataracfe} Paitsi näitä ryhmä eli yhteistarkastuksia tarkastettiin osin tiheillä käynneillä eri kouluhuoneistoissa, osin päivittäisillä vastaanotoilla koulu lääkärin kodissa, yksityisiä oppilaita. Tarpeen vaatiessa annettiin oppilaille kirjallisia suosituksia hoidon saantiin valtion sekä kaupungin omissa tai sen avustamissa erikoispoliklinikoissa. Ta r t t u v a t t a u d i t. Kun tarttuvien tautien tapauksia esiintyi oppilaiden keskuudessa, ilmoitettiin asia viipymättä koululääkäriile, joka heti antoi tarpeellisia neuvoja ja ohjeita tartunnan levenemisen ehkäisemiseksi. Lukuvuonna 9.imoitettiin 8 tapausta tuhkarokkoa, tapausta' ti.llirokkoa ja 8 tapausta kurkkumätää, lukuvuonna 9 tuhkarokon, tulirokon, kurkku mädän ja hinkuyskäntapausta sekä lukuvuonna 9 ainoastaan. joitakin yksityisiä tulirokontapauksia. Todennäköistä on, että sen lisäksi sattui vielä joitakin tapauksia, jotka hoitava lääkäri ilmoitti suoraan terveydenhoitolautakunnalle. Voi m i s tel u n 0 p etu s. Voimistelunopetusta oli ainoastaan ylemmässä kansakoulussa. Vapautettuna velvollisuudesta ottaa siihen osaa oli joko kokonaan tai osaksi, koko vuoden tai lyhyemmän ajan, jokunen kymmenkunta oppilasta. Vapautuksen syynä oli osittain tilapäinen, osittain pitkäaikainen vamma.

81 77 H a m p a i den hoi t o. Kaikki ruotsalaisten kansakoulujen oppilaat saivat lukuvuosina 9 ja syyslukukautena 9 maksutonta hampaidenhoitoa Helsingin kaupungin avustamassa Yksityisessä kansakouluhammaspoliklinikassa.. Valitettavasti tämä klinika vuoden 9 pää"ttyessä lopetti toimintansa. Kaupunginvaltuusto oli' kuitenkin tehnyt hammaslääkäria. Aspelundin kanssa sopimuksen, että lapset, jotka potivat tarttuvia hammasvikoja, kevätlukukaudella 9 saivat ilmaisen hampaidenhoidon. K 0 u l uho i taj a t a r toi m i n t a. Koululääkärin ent. päätirehtööri Sieversin esityksestä ruotsalaisten kansakoulujen johtokunta myöntyi Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton tekemään anomukseen saada järjestää kouluhoitajatartoimintaa sanottuihin kouluihin. Liiton käytettäväksi edellämainittuun tarkoitukseen luovutettiin Ratakadun kansakoulu, ja liitto antoi kouluhoitajatar Maria Londenille, joka ulkomailla oli opiskellut alaan kuuluvaa järjestelyä, tehtäväksi lääketieteen tohtori Ö. Holstin ylivalvonnan alaisena ja kahden sairaanhoitajataroppilaän avustamana huhtikuun p:nä 9 ryhtyä puheenaolevaan toimintaan, jonka liitto täydellisesti kustansi. Joka toinen viikko koululääkäri tutki lapset. Tällöin todettiin, että 707:stä kevätlukukaudella 9 ja lukuvuonna 9 tarkastetusta lapsesta :l}a oii hyvä ravitsemustila, jota vastoin lapsen ravitsemustila oli huono. Viimeksimainitut asetettiin silmälläpidon alaisiksi ja tutkittiin 'uudelleen sen varalta, että heidän painonsa olisi alentunut. Kaikki lapset punnittiin syyslukukauden alussa ja kevätlukukauden lopussa sekä lisäksi joulu ja helmikuussa. Terveydeltään heikot lapset, jotka kuitenkaan eivät poteneet mi. tään orgaanisia häiriöitä, saivat koulu lääkäriltä määräyksiä, kaikkiaan annettiin 7 hoitoohjetta ja lääkemääräystä. Erikoistutkimusten suorittamista varten lapset lukuvuonna 9 tarpeen vaatiessa ja koulu lääkärin määräyksestä kävivät seuraavissa poliklinikoissa: Syyslukuk. Kevätlukuk. Koko lukuv. Keuhkotautisten tiedonantotoimistossa ja poliklinikassa... ",,,,, 9 7 Yleisen sairaalan lasten osastolla...,,,,...,...,.,..,...,...,.. 7 dermatologisella osastolla...,,.,...,. 7 7 kirurgisella osastolla...,., Eiran sairaalan poliklinikassa.,...,.,...,...,,...,.,, Yhteensä Syyslukukaudella 9 sattui koulussa sikotaudintapausta, hinkuyskäntapaus, vesirokontapaus, tuhkarokontapausta ja tulirokontapaus; seuraavana kevätiukukautena esiintyi sikotaudin, hinkuyskän, vesirokon, tuhkarokon, tulirokonja umpisuolentulehduksen tapausta sekä kurkkumädäntapaus. Vähintään kerran kuukaudessa kouluhoitajatar tutki jokaisen luokan lapset puhtautta silmälläpitäen ja koetti tällöin erikoisesti korostaa jokapäiväisen hampaidenhoidon tärkeyttä. Milloin lääkärirt tai puhtaustarkastuksissa todettiin läheisempi yhteistyö vanhempien ja holhoojien kanssa. tarpeen vaatimaksi, kävivät hoitajattaret lasten kodeissa. Nämä kotikäynnit aiheuttivat toisinaan yleistä yhteiskunnallista laatua olevia toimenpiteitä, joissa käytettiin hyväkseen köyhäinhoidon ja lastensuojelulautakunnan apua. Siten sijoitettiin kouluhoitajattaren aloitteesta muutmia lapsia lasten koteihin, kun taas toisille hankittiin pääsy kansanlastentarhain päiväkoteihin. Tarpeessa oleville oppilaille jaettiin vaatekappaleita, etl!sijassa liinavaatteita. Kesäkuukausina, heinäkuun 7 päivästä elokuun :nteen Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto ylläpiti Sköldvikissä Porvoon pitäjässä kesäsiirtolaa yhteensä heikolle

82 78 lapselle. Siirtolan johdossa oli sairaanhoitajatar ja sen päiväjärjestyksen oli laatinut koululääkäri Holsti. Lasten terveys vahvistui huomattavasti, m. m. osoittivat he keskimäärin kilon painonlisäystä lasta kohden. Kevätlukukaudella 9 pidettiin yksi vanhempien kokous. Saapuvilla Qlivat paitsi koulun opettajia ja opettajattaria ja Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton edustajia sekä kouluhoitajatarta ja sairaanhoitajataroppilaita, lasten vanhempia ja holhoojia noin 00 henlöä. Ohjelmassa oli laulua, soittoa, kahvinjuontia, kouluhoitajattaren, neiti Londeninvitämä esitelmä kouluhoitajatartoiminnasta sekä pieni näytelmäkappale,»luokkatarkastus», jossa kuukausittain luokalla tapahtuvat puhtaustarkastukset havainnollisesti esitettiin. Kokouksessa esitetyistä lausunnoista kävi ilmi, että kouluhoitajatartoiminta oli herättänyt lasten vanhempien piirissä harrastusta ja myötätuntoa. " Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämään kouluhoitajatartoimintaan liittyi myöskin kouluhoitajattarien kouluutus. Sittenkuin kaupunginvaltuusto oli joulukuun p:nä 9 päättänyt, että ruotsalaisten kansakoulujen yhteyteen oli vuoden 9 alusta perustettava kouluhoitajattaren toimi, otettiin puheenaolevaan toimeen neiti Ester Helenius, joka oli saanut päästötodistuksen Tammisaaren seminaarista ja sittemmin suorittanut Marian sairaalan sairaanhoitajatarkurssin Helsingissä. Neiti Helenius astui virkaansa helmikuun p:nä 9, ja koululääkäri sijoitti hänen toimintansa Annankadun ja Nikolainkadun suuriin kouluihin. Työ suoritettiin pääasiassa samalla tavalla kuin Ratakadun kansakoulussa. Sen laajuutta kevätlukukaudella 9 valaisevat seura,avat luvut: Nikolaink. kansakoulu. Kotikäyntejä... : Luokkatarkastuksia... 9 Käyntejä lasten kanssa sairaaloissa ja poliklinikoissa... 9 yksityisen lääkärin luona... Annank. kansakoulu. Yhteensä. 7 t Kaikkien paitsi VI luokan lapset punnittiin, minkä lisäksi kouluhoitajatar avusti koululääkäriä lasten terveydentilan säännöllisissä tarkastuksissa sekä niissä kouluissa, jotka lähinnä uuluivat hänen toimintapiiriinsä, että myös muissa ruotsalaisissa kouluissa. Kesällä kouluhoitajatar kahdesti kävi kaikissa kaupungin ruotsalaisille kansakoulunoppilaille järjestetyissä lomasiirtoloissa. Ruotsalaisten kansakoulujen johtokunta vahvisti kouluhoitajatarelle seuraavan johtosäännön: Helsingin ruotsalaisten kansakoulujen kouluhoitajattaren johtosääntö.. Kouluhoitajattaren tehtävänä on valistusta levittämäilä ja apua antamalla edistää koululasten terveydentilan parantamista; hänen tulee tässä avustaa koulun opettajia, koulu. lääkäriä ja koteja sekä tarpeen vaatiessa lääkärin ehdotuksesta asettua yhteyteen paikkakunnalla toimivien kunnallisten ja yksityisten terveyden ja sairaanhoitolaitosten kanssa.. Kouluhoitajattareksi pääsyä varten vaaditaan keskikoulu! tai kansakoulun Qpettajaseminaarin oppijakson suorittaminen, täydellinen sairaanhoitajatar ja kouluhoitajatarkurssi tai muu sairaanhoitajatartoimintaan oikeuthlva pätevyys.

83 79. Kouluhoitajattaren asettaa virkaansa asianomainen kansakoulunjohtokunta koululääkärin annettua asiasta lausuntonsa.. Toiminnassaan kouluhoitajatar on lähinnä koululääkärin alainen.. Kouluhoitajattaren työvelvollisuudet hänelle määrätyssä toimintapiirissä ovat seuraavat: a) syyslukukauden alussa ja kevätlukukauden. jälkipuoliskolla punnita oppilaat; b) olla koululääkärin apuna säännöllisten luokka tarkastusten toimittamisessa sekä kaikessa, mikä koskee kouluhygieniaa; c) vähintään kerran kuukaudessa tutkia lapset puhtautta silmälläpitäen sekä neuvoilla ja ohjeilla herättää heissä harrastusta terveydenhoitoon; d) säännöllisesti, vähintään kertaa viikossa olla tavattavana jokaisessa koulussa; e) käydä oppilaiden kodeissa antamassa neuvoja ja ohjeita, kun oppilaan terveydentila tai muut tarkastuksissa ilmenneet seikat tai opettajain tekemät huomiot antavat siihen ai)etta, samoin siinä tapauksessa, että oppilaan epäillään sairastavan tarttuvaa tautia tai koululääkäri muuten harkitsee siihen olevan syytä; f) kerran kuukaudessa tai tarvittaessa seammin tehdä koululääkärille selvää toiminnastaan ja tekemistään huomioista.. Kouluhoitajattaren tulee kesäloman aikana tarkastajan määräysten mukaisesti avustaa koulujen kesäsiirtolatyössä. Kouluhoitajattarella on yhden kuukauden kesäloma.. Kunnallisten ammattiopeluslaitoslen tarkastus. Inspection des eco/es de metier municipa/es. Lokakuun 9 p:nä 9 pitämässään kokouksessa kaupunginvaltuusto päätti perustettavaksi viisijäsenisen keskuslautakunnan kunnaliisiiie ammattiopetuslaitoksille. 9 vuoden alusta tämä keskusiautakunta hoiti kaikkien kaupungin yiiäpitämien tai avustamien ammattiopetuslaitosten ylintä johtoa ja hallintoa. Samasta ajankohdasta lähtien qlivat myöskin ammattiopetuslaitosten tarkastaja ja naistarkastaja, jotka aikaisemmin olivat olleet sosialilautakunnan alaiset, puheenaolevan keskuslautakunnan alaiset, minkä ohessa tehtiin se muutos, että työväenopisto jäi yllämainittujen tarkastajain tarkastuksen ulkopuolelle. Lautaktintaan kuuluivat kunnallisneuvos V. von Wright, tehtailija V. W. Holmberg,. ompelijatar M. Paaso, teollisuusneuvosp. Pero ja viilaaja A. Valta, joka viimemainittu kuitenkin paikkakunnalta muuttaessaan vapautettiin lautakunnan jäsenyydestä toukokuun 0 p:nä 9, jolloin hänen seuraajakseen tuli seppä A. Aalto. Lautakun nan sihteerinä toimi ammattiopetuslaitosten tarkastaja. Kokousten lukumäärä oli vuonna 9 ja 9. KäsiteIIyistä asioista mainittakoon ehdotukset keskuslautakunnan, valmistavan poikain ammattikoulun, tyttöjen ammattikoulun sekä kunnallisen kirjaltajain ja painajain yhden päivän koulun ohjesäännöiksi, mitkä ehdotukset kuitenkin jätettiin lepäämään, koska yleisten ammattiopetusta koskevien asetusten muutos paraikaa oli päiväjärjestyksessä. Koska vuonna 90 annettu voimassa oleva asetus asettaa kunnan

84 80 koulujen johtoon nähden hyvin epäedulliseen asemaan, päätti keskuslautakunta lähettää ammattikasvatusneuvostolle laatimansa puheenåolevien asetusten muutosehdotuksen, jossa tässä kosketeltu epäkohta oli korjattu. Lautakunnan katsantokantaa ei kuitenkaan otettu huomioon, kun uudet ammattiopetusta koskevat asetukset huhtikuun 8 p:nä 9 lopullisesti vahvistettiin. Myöskin taideteollisuuskeskuskoulun uudistamista koskeva kysymys oli valmisteltavana lautakunnassa, joka lähetti sitä koskevan mietinnön kaupunginvaltuustolie. Koska valmistavan poikain ammattikoulun ja tyttöjen ammattikoulun valtionavut olivat liian alhaiset, teki lautakunta kauppa ja teollisuushallitukselle esityksen, että näiden koulujen kustannuksista asetuksen mukaan valtiolle kuuluva osuus o'soitettaisiin maksettavaksi. Keskuslautakunta antoi lausuntoja palkkauslautakunnan ehdotuksesta kunnan viranpitäjän palkkauksen järjestelyksi, lastensuojelu lautakunnan ja sosialilautakunnan yhteisestä ehdotuksesta ammattityön järjestämiseksi alaikäisille sekä kirjaltajain yhdenpäivänkoulun ehdotuksesta koulun ottamisesta vakinaiseen menosääntöön. Varsinaisten kokousten lisäksi keskulautakunta kokoontui yhdessä taideteollisuuskeskuskoulun, valmistavan poikain ammattikoulun ja tyttöjen ammattikoulun johtokuntain kanssa pohtimaan kysymyksiä taideteollisuuskeskuskoulun uuc;iestijärjestelystä, rakennuskysymyksen ratkaisusta sekä ammattikoulujen käytännöllisen työn järjestämisestä ajanmukaisemmalla tavalla.. Lähemmin tutustuakseen opetukseen ja työmenetelmiin keskuslautakunnan jäsenet ammq.ttiopetuslaitosten tarkastajain seurassa kävivät seuraavissa kouluissa: valmistavassa poikain ammattikoulussa, tyttöjen ammattikoulussa, käsityöläiskouluissa sekä taideteollisuuskeskuskoulussa. Sittenkuin edellä mainitut ammattiopetusta koskevat asetukset oli julkaistu ja niissä muun muassa oli Säädetty, että ammattikoulujen lähin valvonta kuului johtokunnalle, jossa oli puheenjohtaja ja vähintään neljä jsentä, jotka kaikki koulun ylläpitäjä valitsi kahdeksi vuodeksi kerrallaan, päätti kaupunginvaltuusto lokakuun p:nä 9 pitämässään kokouksessa tammikuun päivästä 9 lakkauttaa sekä ammattiopetuslaitosten keskuslautakunnan että kunnallisten ammattiopetuslaitosten johtokunnat ja asettaa kaikkien mainittujen laitosten valvontaa varten, ylempää käsityöläiskoulua lukuunottamatta, yhteisen' johtokunnan, johon tulisi kuulumaan puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Tammikuun päivästä 9 tarkastajat olivat tämän johtokunnan alaiset, johon sen ensimmäisenä toimintavuonna kuuluivat puheenjohtaja kunnallisneuvos V. von Wright, tehtailija V. W. Holmberg, johtaja L. Lyytikäinen, insinööri R. Mickwitz, opettajatar O. Moberg sekä rouvat M. Paaso ja F. Pietikäinen. Kunnallisten ammattiopetuslaitosten tarkastusta hoiti luku vuosina 9 insinööri A. Breitholtz, jota kaupungin ammatti ja käsityöläiskoulujen naisoppilaiden opetuksen valvonnassa avusti tarkastaja. Schreck. Kertomusvuosina olivat seuraavat koulut allamainituin oppilasluvuin trkastuksen alaisina: Valmistava poikain ammattikoulu.... Tyttöjen ammattikoulu Aleksanterinkadun alempi käsityöläiskoulu Kallion alempi käsityöläiskoulu Taideteollisuuskeskuskoulun ylempi käsityöläiskoulu...,: Kirjaltajain yhdenpäivänkoulu..._._.,_._.... _....;..; ;..; Yhteensä

85 8 Yllälueteltuja opetuslaitoksia ylläpidetään kunnan varoilla ja erlkoisselonteot niiden toiminnasta sisältyvät tähän julkaisuun. Poikkeuksena on ylempi käsityöläiskoulu, jota ylläpitää Suomen taideteollisuusyhdistys kaupungin ja 'valtion avustalnana ja jonka toimintaa selostetaan eriliisessä julkaisussa. Valmistavassa poikain ammattikoulussa lisättiin lukuvuonna 9 ammattipiirustuksen viikkotuntien lukumäärää luokalla :lla ja ( luokalla tunnilla, jotka aikaisemmin oli käytetty käsivaraispiirustukseen. Alempien käsityöläiskoulujen opetusohjelmaan otettiin mainittuna lukuvuonna uusina aineina kansalaistieto ja ammattioppi. Ylemmässä käsityöläiskoulussa järjestettiin lukuvuonna 9 uusi kivipainajain oppikurssi. Tarpeelliset opetusvälineet lahjoitti osakeyhtiö F. Tilgmann. Kurssin osanottajain lukumäärä oli 0. Ammattikoulujen oppilasmäärä vaihteli kertomusvuosina hyvin vähän ja mainittakoon tässä 'yhteydessä, että kouluihin pyrkijöiden luku oli melkoista suurempi kuin se oppilasmäärä, jonka koulut voivat ottaa vastaan. Käsityöläiskoulujen oppilasmäärä sensijaan väheni vuosi vuodelta. Alemmat käsityöläiskoulut aloittivat toimintansa vuonna 89, ja oppilasmäärä, joka aluksi oli sangen vaatimaton, nousi nopeasti aina Il:Ikuvuoteen , jolloin koulujen kirjoissa oli yhteensä 07.oppilasta. Tästä ajankohdasta lähtien koulujen oppilasmäärä on yhtämittaisesti alentunut ainoastaan muutamia harvoja vuosia lukuunottamatta. Myöskin kokoonpanoitaan on oppilasaines muuttunut sikäli että enemmistönä viime vuosina ovat ollee ammattia vailla olevat henkilöt, minkä ohessa oppilaiden keskiikä on huomattavasti alentunut. Suuren ammattia vailla olevien oppilaiden ryhmän ovat pääasiallisesti muodostaneet juoksupojat ja tytöt.. Edellämainittu asiaintila vaikeuttaa tietysti suuressa määrin ammattiopetuksen järjestelyä. Vuonna 90 tehtiin aloite oppilaiden ryhmittämiseksi ammatin mukaan sekä näiden ammattiryhmien sijoittamiseksi mikäli mahdollista eri luokille, joilla opetus liittyi oppilaiden omaan ammattiin, ei ainoastaan mitä tulee' varsinaiseen ammattiopetukseen, vaan yleisissäkin aineissa, kuten kirjanpidossa, laskennossa ja äidinkielessä. Pieni oppilasmäärä on viime aikoina suuresti ehkäissyt tämän järjestelyn toteuttamisen, haitaksi koulujen opetukselle, joka ilmeisesti ei tyydytä ammatinharjoittajia. Koulujen johtajain laatima oppilasmäärää valaiseva tilasto osoittaa nimittäin, että n. 0.% oppilaista on keskeyttänyt koulunkäyntinsä. Käsityöläiskoulujen toiminnalle olisi epäilemättä eduksi siihen suuntaan käyvä uudistus, että ilmoittautuneet oppilaat jaettaisiin ammatin mukaan molempien koulujen kesken siten että samoille ammattialoille kuuluvat oppilaat koottaisiin samaan kouluun. Tämän järjestelyn kautta ammattiryhmät tulisivat niin suuriksi, että niistä voitaisiin muodostaa eri luokat. Sekä ammattiopetuslaitosten keskuslautakl.mnalle että asianomaisten koulujen johtokunnille ja opettajille tarkastaja huomautti, miten välttämätöntä oli saada koulujen käytännöllinen työ järjestetyksi ajanmukaisemmalla tavalla. Tämä toivomus koski erittäinkin valmistavaa poikain ammattikoulua, jossa työpajatyö etupäässä oli n. s. sarjat yötä. 'Oppi laat valmistivat erinäisiä esineitä suorittaen tällöin erilaista työtä helpoimmasta yhä vaikeampaan. Kun' kuitenkaan sarjaesineiden valinnassa ei kiinnitetä mitään huomiota siihen, että työn tulokset olisivat hyödy\lisiä esineitä, tulevat oppilaat valmistaneeksi kaikenlaisia»kuolleita esineitä», jotka heti valmistuttuaan heitetään roskaläjälle. On itsestään selvää, että tämä työmenetelmä ei ole omiaan herättämään oppilaissa harrastusta Opetuslaitoksef.. 9.

86 8 työhön, vaikkapa se suuressakin määrässä kehittäisi ammattitaitoa. Olisi aikaansaatava sellainen muutos, että jo harjoitusesineinä olisi sopivia käytännöllisiä kappaleita, joiden valmistuksessa järjestelmänmukaisesti opittaisiin erilaisia töitä. Läheisemmän yhteyden aikaansaamiseksi ammattipiirustuksen ja käytännöllisen työn välillä tulisi oppilaan piirustussalissa laatia niiden esineiden piirustukset ja täydelliset mitat, jotka hän sittemmin valmistaa työpajassa. Ehdotettu uusi menetelmä lisäisi tosin asianomaisen opettajan työtä, mutta tekisi myös vastapainoksi opetuksen vaihtelevammaksi. Kun oppilaiden työt ovat hyödyllisiä esineitä, saavat ne myöskin myyntiarvoa ja voivat jossain määrin lisätä koulun tuloja. Mainittavaa merkitystä koulun taloudelle ne kuitenkaan eivät voi saada, koska oppilaat ovat sangen nuoria, keskimäärin va"in vuotiaita eivätkä siis voi omata mainittavaa työkykyä. Kysymyksen käytännöllisen työn uudestijärjestelystä herätti ammattiopetuslaitosten keskuslautakunnassa tarkastaja A. Breitholtz. Sitten kuin lautakunnan jäsenet henkj.jökohtaisesti olivat tarkastaneet valmistavan poikain ammattikoulun' ja tutustuneet koulun työmenetelmiin, kokoontuivat lautakunla sekä koulun johtokunta keskustelukokoukseen, jossa johtokunta ymmärtämyksellä suhtautui uudistusehdotukseen. Kun koulun työkalut ja koneet olivat erittäin puutteelliset, pidettiin niiden täydentämistä välttämättömänä, ja johtokunta onkin sittemmin ryhtynyt tätä tarkoittaviin toimenpiteisiin. Myöskin valmistavan poikain ammattikoulun työpajahuoneistot antoivat aihetta vakaviin muistutuksiin. Huoneistot olivat ahtaat ja tarkoitukseensa täysin sopimattomat. Erittäinkin oli kellarikerroksessa sijaitsevaa metallityöpajaa pidettävä epäterveellisenä sekä oppilaille että työnjohtajille. Jo 'entisestäänkin ahtaaseen puusepäntyöpajaan sijoitettiin eräitä työkoneita, jotka veivät niin paljon tilaa, että suurempien esineiden kokoon IHttäminen tuotti suuria vaikeuksia, ja kuitenkin oli tässä työpajassa korjattava koulun kalusto, pulpetit, pöydät y. m. ja tarvittaessa valmistettava uutta koulu kalustoa. Koska metallityöpajan laajentaminen tuottaisi liian suuria kustannuksia ja tuskin olisi suositeltavissa terveydelliseltäkään kannalta katsoen, on ainoana keinona yllämainittujen epäkohtain poistamiseksi uuden verstasrakennuksen rakentaminen koulun tontille. Täten saataisiin myöskin tilaa niille kouluun pyrkijöille, joilta aikaisemmin tilan puutteen johdosta oli ollut pakko kieltää pääsy kouluun. Tarpeellinen määrä luokkahuoneita saataisiil vaikeudetta siten että koulutalossa asuvat henkilöt sanottaisiin irti asunnoistaan. Niin pian kuin ammattiopetusta koskeva asetus koko laajuudessaan sovellutetaan ja kysymys käsityöläiskoulujen suhteesta taideteoilisuuskeskuskouluun tulee ratkaistuksi, tullaan puheenaolevien muutos ja uutisrakennustöiden johdosta syntynyt lisätila varmaan tarvitsemaan iltakoulujen tarpeiksi. Kaupunginvaltuusto on sittemmin periaatteessa päättänyt, että valmistavalie poikain ammattikouluile on rakennettava uusi työpajarakennus. Päätöstä on tervehdittävä ilolla, koska siihen sisältyy tälle ammattikouluile kehitysmahdollisuus, jonka merkitystä ei ole pieneksi arvioitava. Koulu ottaa jatkaakseen niiden kansakoulusta päässeiden oppilaiden kasvatusta, jotka vielä ovat liian nuoria saadakseen työtä teollisuudessa ja senvuoksi ovat vaarassa joutua toimettomina katujen kuljeksijoina alttiiksi kaikille niille kiusauksille, joita nykyajalla on niin runsaasti tarjona. Suoritettuaan ammattikoulun kurssin oppilaalla on suuremmat mahdollisuudet saada ansiotyötä ammattialailaan.

87 8 7. Valmistava poikain ammattikoulu. Eco/e preparato!re professionnelle de garfons. J 0 h t 0 kun ta. Valmistavan poikain ammattikoulun johtokuntaan kuuluivat lukuvuosina 9 sekä syyslukukautena 9 seuraavat henkilöt: johtaja K. Hj. Lindberg puheenjohtajana, seppä A. Virta varapuheenjohtajana, insinööri R. Mickwitz, taidepuunveistäjä K. Saari ja koristemaalari S. Wuorio. Kaupunginvaltuuston asettamaan uuteen, kaikkien ammattiopetuslaitosten yhteiseen johtokuntaan kuuluivat kunnallisneuvos V. v. Wright puheenjohtajana, insinööri R. Mickwitz varapuheenjohtajana,,tehtailija V. W. Holmberg, johtaja L. Lyytikäinen, opettajatar O. Moberg, ompelijatar M. Paaso ja rouva F. Pietikäinen, ja se aloitti toimintansa tammikuun p:nä 9.. o p e t taj i s t o. Koulun johtajan'a oli taiteilija A. Federley, joka samalla hoiti kansalaistiedon opetusta ruotsalaisella osastolla ja vuodesta 9 lähtien myöskin luonnospiirustuksen opetusta. Vakinaisina opettajina toimivat arkkitehti C. Lindgren (puutöiden ammattipiirustusta, matemaattisia aineita ja projektiooppia) ja insinööri L. Blomstedt (metallitöiden ammatti piirustusta, matemaattisia aineita ja kansalaistietoa 'suomalaisella osastolla sekä lukuvuosina 9 sitäpaitsi luonnontietoa ja teknologiaa).. TLintiopettajia olivat kirjanpitäjä M. Ahola (ammattitaloutta ja kansalaistietoa sekä lukuvuodesta 9 ammattilainsäädäntöä ja kirjanpitoa), opettajatar H. Kapari (suomea), insinööri Hj. Renholm (luonnontietoa ja ammattioppia sekä lukuvuodesta 9.ammattilaskentoa ja teknologiaa), opettajatar F. Rosqvist (ruotsia), insinööri V. Tamminen (geometriaa, luonnontietoa ja ammattioppia sekä lukuvuosina 9 sitäpaitsi teknologiaa) sekä opettaja V. B. Vaara (suomea). Lokakuun p:nä 9 kuoli metallitöiden työnjohtaja J. E. Sandborg, joka oli ollut koulun palveluksessa sen perustamisesta lähtien eli vuodesta 899. Hän oli kyvykäs ja monipuolisesti taitava ammattimies ja oli pitkän virkaaikansa kestäessä menestyksellisesti opettanut useita satoja oppilaita. Koska hän oli ollut pelastusarmeijan harras jäsen, tapahtui ruumiinsiunaus lokakuun 9 p:nä pelastusarmeijan temppelissä, missä tilaisuudessa koulun johtaja A. Federley ja vakinainen opettaja L. Blomstedt laskivat seppeleen koulun opettajakunnan puolesta ja ensinmainittu puhui vanhan työnjohtajan muistolle. Lukuvuosina 9 johtivat puutöiden työharjoituksia työnjohtajat E. Rehn ja E. Virtanen sekä metallitöiden työharjoituksia työnjohtajat V. Honkalinna ja K: G. Salo, joista ensinmainittu oli J. E. Sandl}orgin seuraaja. Opi n t 0 aja t y. m. Vuoden 9 syyslukukausi alkoi syyskuun p:nä ja päättyi joulukuun 7 p:nä; kevätlukukauden työ alkoi tammikuun p:nä ja jatkui toukokuun päivään. Lukuvuonna 9 koulu työskenteli syyskuun päivästä joulukuun päivään sekä tammikuun 0 päivästä oukokuun päivään. Seuraava lukuvuosi saattoi kou"luhuoneistossa suoritettujen korjausten takia alkaa vast syyskuun 0 p:nä ja jatkui joulukuun 0 päivään sekä tammikuun päivästä toukokuun päivään. Opetusta annettiin yleensä klo 8 a. p. ja klo i. p. välisenä aikana. Viikkotuntien luku oli lukuvuonna 9 suomalaisen osaston I luokalla 7 ja II luokalla 0 ja ruotsalaisella osastolla 8 ja, lukuvuonna 9 vastaavat luvut olivat ja sekä 7 ja ja lukuvuonna 9 8,, 9 ja. Viikkotuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken käy ilmi taulusta 9. Kertomusvuosina työskenteli koulussa kuusi luokkaa:. kaksi vakinaista ruotsinkielistä, kaksi vakinaista suomenkielistä sekä kaksi suomenkielistä rinnakkaisluokkaa.

88 8 Kaikki luokkien oppilaat työskentelevät sekä puu että metallitöiden osastolla, vaihtaen työalaa kevätlukukaudella. II luokkien oppilaat työskentelevät aina yksinomaan yhdellä osastolla. Viimemainittlljen oppilaiden jakautumista eri osastoille lukuvllosifla 9 valaisevat seuraavat tiedot: ELeves de li:e classe par division Suomenk. nuotsink. Yhteensä Suomenk. nuotslnk. Yhteensä oppilaita oppilaita oppilaita oppilaita Puutöiden osasto (Division dl' menuiserie).... ' Meta\litöiden osasto (Division' dl' ml!tallurgie) Yhteensä (Total) 0 0 o p pii a s m ä ä r ä oli lukuvuonna 9, lukuvuonna 9. samoin ja lukuvuonna 9. Eri osastoille ja luokille kesken oppilaat jakautuivat seuraavasti: Suomalainen Totat des eleves par section et classe Yhteensä. Yhteensä. Yhteensä. I luokka II luokka Luku. '/,. I luokka. II luokka. Luku. '/,. I luokka. II luokka. Luku. '/. osasto (Sedion jinnoise) 0. Ruotsalainen osasto (Section suedoise) 8. Yhteensä (Tolal) Oppilaiden ikä helmikuun p:nä vuosina 9, 9 ja 9 vaihteli :sta 7 vuoteen, kuten allaolevista luvuista tarkemmin ilmenee: ELeves au!evrier Suoma!. nuotsa!. Yhteensä. Suoma!. nuotsai. Yhteensä. Suoma!. nuotsa!. Yhteensä. os. OS. Luku. 0/0 os. os. Luku. O/ll os. OS. Luku. Ofo Age. vuotta (ans) ' Yhteensä(Tolal) I luokan oppilaiden keskiikä oli vuosina 9 ja 9.8 ja vuonna 9.7, II luokan 9Ppilaiden keskiikä ensinmajnittuna vuonna.. ja molempina jälkimmäisinä vuosina.7, kaikkien oppilaiden keskiikä oli kertomusvuosina.. Syntymäpaikan mukaan oppilaat jakautuivat seuraavasti: Lieu dl' naissance Suomal. R.uotsal. Yhteensä. Suomal. nuotsal. Yhteensä. Suomal. nuolsai. Yhteensä. os. os. Luku. 0/0 os. os. Luku. '/0 0. os. Luku. 0/, Helsinki (ffelsingfors) H'''''gi. pi!ijä. '} A_ J... Muut Uudenmaan commuläänin kunnat.. nes de Muut Suomen kun Finlant nat... dl' ' Ulkomaa f (Etranger) Yhteensä (Total)

89 8 Helmikuun p:nä 9 oli 7 oppilasta eli 9.8 % kotoisin Helsingistä, vuonna 9 eli 9.0 % ja vuonna 9 7 eli 9.8 %. Ennen ammattikouluun tuloaan olivat oppilaat käyneet seuraavia, kouluja: Cnnaissances pn!/iminaires: su0 m, al. Ruotsal, Yhteensä. Suomal. Ruotsal. Yhteensil. Suomal. Ruotsal. Yhteensä Luku, ' Luku. '0 0. os. Luku. '0 Ylemmän kansakoulun (E.cole primaire superieure) Kansakoulun jatkoluokan (Cours complementaires).. 0,7 0. IIIV luokkaa oppikoulua (IlIV classes de l'ecole secondaire) ' Yhteensä (Total) , Lukuvuonna 9 erosi suomenkielistä ja ruotsinkielistä oppilasta, lukuvuonna 9 suomenkielistä ja ruotsinkielistä oppilasta, minkä lisäksi suomenkielinen oppilas erotettiin koulun järjestyssääntöjä vastaan tehdyn rikkomuksen johdosta; seuraavana lukuvuonna erosi suomenkielistä ja ruotsinkielistä oppilasta. Kaikista oppilaista lukuvuoden päättyessä: ELeves a La Iin de l' annie scolaire par resultat des etudes Suomal. Ruotsal. Yhteensä. Suoma!. Ruotsal. Yhteensä. Suomal. RuotsaI. Yhteensä Luku, '0 os. 0. Luku. '0 0. 0, Luku, Ofo Sai päästötodistuksen täydellisen oppijakson suoritettuaan (Sortis de l'ecole avec certificat d'etudes)..., u '.0 Siirrettiin luokalle (Passes dans ta classi! " superieure) Siirrettiin ehdollisesti " luokalle (Passes conditionnellement dans la classl! superieure) Jäi ehdoitta luo kalle. (Doubles ta classe sa'ls conditions) Yhteensä (Tota/) T e r v e y den t i l a. Oppilaiden terveydentila oli kertomusvuosina yleensä hyvä. Niiden oppilaiden lukumäärä, jotka pitemmän tai lyhyemmän ajan olivat poissa koulusta, ilmenee allaolevasta yhdistelmästä: '. ELeves ayant ele absents Daree des absences. Suomal. Ruolsal. Suomal. Ruotsal. Suomal. Ruotsal. Yhteensä. Yhteensä os. os. os. Yhteensä. 0 päivää (joars) Yli 0 (Plus qlle 0 j.) Yhteensä (Total)

90 8 Poissaolopäivien jakautuminen poissaolon syyn mukaan ilmenee seuraavasta: Absences des eteves, jours Suomal. Ruotsal. Yh Suomal. Ruotsa!. Yh Suoma!. Ruotsal. Yh Raison des absences. os. os. teensä. os. os. teensä. os. os. teensä. Sairaus (Maladie) Muu laillinen syy (Autre raison acceptie).....,, 8!l Epäpätevä syy (Raison non acceptt!e)... Yhteensä (Toiat) P a Iki n t 0 j a, joina oli osittain oppilaiden itsensä valmistamia työkaluja, osittain harppeja, piirustimia y. m. jaettiin 'lukuvuonna 9 eroavaile oppilaalle, joista 0' suomalaiselta ja ruotsalaiselta osastolta, sekä 7 suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle oppilaalle, jotka siirrettiin II luokalle. Apurahoja, jotka jaetaan seuraavana lukuvuonna, markkaa kultakin työkuukaudelta, myönnettiin 7 suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle oppilaalle. Helsingin käsityö ja tehdasyhdistyksen lahjoittaman rahamäärän, 00' markkaa, koulun johtokunta jakoi kahdeksi 0' markan suuruiseksi apurahaksi, jotka annettiin kummaltakin osastolta päästötodistuksen saaneille parhaille oppilaille. Lukuvuonna 9 annettiin 9 suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle oppilaalle palkintoja, joina oli oppilaiden itsensä valmistamia työkaluja. Apurahoja, jotka' seuraavana lukuvuonna jaetaan markan määräisinä kultakin työkuukaudelta, myönnettiin suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle oppilaalle, jotka siirrettiin II luokalle. Helsingin käsityö ja tehdasyhdistyksen lahjoittama rahamäärä, 0' markkaa, jaettiin kahdeksi 7 markan suuruiseksi apu rahaksi, jotka annettiin kumpaiseltakin osastolta päästötodistuksen saaneiiie parhaille oppilaille. Seuraavana lukuvuonna annettiin palkintoja, joina oli oppilaiden itsensä valmistamia työkaluja, kirjoja y. m., suomenkieliselle ja 0 ruotsinkieliselle päästötodistuksen saaneelle oppilaalle. Apurahoja, jotka seuraavana lukuvuonna jaetaan, markkaa kultakin työkuukaudelta, myönnettiin 8 suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle oppilaalle, jotka siirrettiin II luokalle. parasta suomenkieliseltä ja paras ruotsinkieliseitä osastolta päästötodistuksen saanut oppilas saivat kukin 0'0' markan apurahan; Helsingin käsityö ja tehdasyhdistys oli tarkoitusta varten lahjoittanut nö markkaa. Osakeyhtiö Herman Lindell, joka monena vuonna on antanut avustusta saallle oppilaille piirustus ja kirjoitusneuvot ilmaiseksi, helpotti tällä tavoin lukuvuonna 9 8 oppilaan koulunkäyntiä. Opi n tom atk 0 ja. Lukuvuonna 9 myönnettiin työnjohtajille V. HonkalinnalIe ja E. Vir.taselle kummallekin pienehkö apuraha, jotta he saisivat tilaisuuden tutkia muiden Suomen kaupunkien ammattikouluja. Puheenaolevat opintomatkat tehtiin toukokuun loppupuolella 9. K 0 u I u h u 0 n e i s t o. Valmistavalla poikain ammatti koululla oli kertomusvuosina käytettävänään kaupungin omistamassa tålossa Pietarinkadun :ssa sijaitseva huoneisto, joka lukuvuosina 9 käsitti tavallista luokkahuonetta, työhuonetta, kansiiahuoneen ja koulun vahtimestarille tarkoitettua huonetta sekä lukuvuonna 9 lisäksi työhuonetta, kanslia ja vahtimestarin huoneen. Lukuvuonna 9 ostettiin ja pantiin kuntoon puusepäntyöhuoneeseen yhdistetty saha, jyrsi ja porauskone sekä metaliityöhuoneeseen sähkötuhottimella varustettu kaksoisahjo sekä porauskone.

91 87 Lukuvuonna 9 johtokunta käsitteli koulun säännöllisell kehitykselle polttavaa kysymystä uuden rakennuksen hankkimisesta koulun työpajoja varten, ja arkkitehti J. Kekkonen laati sellaisen rakennuksen luonnospiirustukset.. K 0 u l u j e n talo u s. Kaupungin katsastusmiesten laatimien kalustoluettelojen mukaan oli koulun irtaimiston arvo joulukuun p:nä 9 77: 7 markkaa, joulukuun p:nä 9907: 8 markkaa ja joulukuun p:nä 9 0: markkaa. Koulun menot nousivat kalenterivuodelta 9 : 9 markkaan ), kalenterivllodelta 9 00: 8 markkaan ) ja vuodelta 9 999: 0 markkaan ), jakautuen seuraaviin edin: Depenses de Ncole preparatoire prolessionnelle de garfons, marcs Puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot... Smk 90: 0: 80: Palkkaukset : 0 989: : 9 Työaineet, korjaukset y. m : 8007: 9 7: Kirjasto... 7: 0:70 : 8 Lämpö, voima ja valo...'..., : 70 0: 0 8 9: 7 Vahtimestarin apulainen, puhtaanapito y. m ,: 8: : 0 Tarverahoja : 8: 8 90: 9 Oppilaiden tapaturmavakuutus : 0 : 0 0: 90 Opetusvälineet... : 008: : 80 Koulukaluston hankinta... : Työkalujen y. m. hankinta... : 7 999: Yhteensä Smk (Total) : 9 00: 8 999: 0 T u l 0 t. Suoritetuista töistä y. m. kerty! vuonna 9 tuloja markkaa, vuonna 9 8 markkaa ja vuonna 9 markkaa.). Valtionapua saatiin vuodelta 9 808: 0 markkaa, vuodelta markkaa ja vuodelta : 0 markkaa. Sitäpaitsi myönnettiin vuosilta 9 ja 9 lisämäärärahana 87: markkaa. Lukuvuosien lopussa järjestettiin koulun huoneistoihin oppilaiden koulun työpajoissa lukukausien aikana valmistamien moninaisten esineiden näyttely. Lukuvuosi 9 oli valmistavan poikain ammattikoulun viideskolmatta toimintavuosi. 8. Tyttöjen ammattikoulu. Eco/e professionnelle de jeunes filles. J 0 h t 0 kun ta. Tyttöjen ammattikoulun johtokuntaan kuuluivat lukuvuosina 9 sekä syyslukukauden 9 lehtori E. Ponhin puheenjohtajana, kansakoulunopettajatar O. Moberg varapuheenjohtajana, rouva E. Holmberg, rouva E. Karnakoski ja ompeiijatar E. Peltolehto. Joulukuun p:nä 9 johtokunnan toimikausi 'päättyi ja ') Tähän ei sisäl.ly kouluhuoneiston vuokra; vuonna 9 merkittiin ensi kerran kaupungin tileihin valmistavan poikain ammattikoulun menojen joukossa koulun huoneiston arvioitu vuokra 9700 markan määräisenä. ) Sitä paitsi koululle valmistetun kaluston arvo markkaa.

92 88. kaupunginvaltuuston asettama uusi amrnattiopetuslaitosten johtokunta, johon.kuuluivat kunnallisneuvos V. v. Wright puheenjohtajana, insinööri R. Mickwi'tz varapuheenjohta. jana, tehtailija V. W. Holmberg, johtaja L. Lyytikäinen, opettajatar O. Moberg, ompelijatar M. Paaso ja rouva F. Pietikäinen, ryhtyi toimintaansa tammikuun päivästä 9. o p e,t taj i s t o. johtajattarena oli neiti Mathilda Blomqvist. Lukuvuonna 9 sattui opettajistossa edelliseen lukuvuoteen verraten seuraavat muutokset: terveysopin ja lastenhoidon tuntiopettajattarena oli neiti A. Luther neiti E. Pulkkisen sijasta sekä suomenkielen, laskennon ja historian tuntiopettajattarena kansa: kouhinopettajatar E. Martio neiti O. Kaksosen sijasta. Lukuvuonna 9 opetti rouva. Tallgren talousosaston oppilaiden 7viikkoisella liinaompelukurssilla. Syyslukukauden 9 päättyessä erosi rouva E. Calonius ja hänen seuraajakseen tuli tammikuun päivästä 9 neiti G. Grönlund. Tuntiopettajatar neiti Martio erosi, ja laskennon ja historian opettajattareksi otettiin neiti A. Setälä. Seuraavana lukuvuonna oli neiti' B. Palmgren 7viikkoisen liinaompelukurssili opettajattarena. Neiti W. Grönholm erosi ja hänen seuraajakseen tuli neiti. Tarjanne. Vielä erosivat neidit S. Karppila, ja O. Oinola. Laskennon opettajattareksi otettiin kansakoulunopettajatar. Aalto, kirjanpidon opettajattareksi kansakoulunopettajatar E. Erander, laskennon ja kirjanpidon opettajattareksi kansakoulunopettajatar j. Meinander sekä terveysopin ja lastenhoidon opettajattareksi sairaanhoitajatar. Karhunen, joka kuitenkin erosi syyslukukauden lopussa 9, seuraajana sairaanhoitajatar M. Londen. Lukuvuonna 9":"' hoitivat koulun ammattiaineiden opetusta seuraavat vakinaiset opettajattaret: luokalla: neiti E. Colerus (liinaompelua ja kaavapiirustusta), neiti E. Bremer (pukuompelua ja kaavapiirustusta), neiti G. Grönlund (liinaoinpelua ja kaavapiirustusta rinnakkaisluokalla), neiti B. Palmgren (liinaompelua talousoaston l A luokan 7viikkoisella kurssilla), neiti H. Rikala (ruuanlaittoa ja talousoppia) ja neiti K. Tudeer (ruuanlaittoa ja talousoppia suomalaisella rinnakkaisluokalla). II luokalla: neiti A. Palmgren (liinaompelua ja kaava piirustusta), neiti A. Pulkkinen (pukuompelua ja kaavapiirustusta), rouva'. Stenius (pukuompelua ja kaavapiirustusta rinnakkaisluokalla), neiti E. Mo.berg (ruuanlaittoa ja talousoppia) ja neiti. Tarjanne (ruuanlaittoa ja talousoppia rinnakkaisluokalla). Tietopuolisia aineita ja piirustllsta opettivat seuraavat tuntiopettajattaret: kansakou, lunopettajattaret. Aalto (Iaskentoa) ja E. Erander (kirjanpitoa), asuntotarkastaja. Grönberg (ammattilainsäädäntöä), neidit. ja E. Hirn (piirustusta), kansakoulunopettajattaret E. Hohenthal (suomenkieltä), H. Kapari (suomenkieltä), G. Malmberg (terveysoppia ja lastenhoitoa), j. Meinander (Iaskentoa ja kirjanpitoa) ja A. Setälä (historiaa ja kirjallisuutta), neiti A. Segerstråle (ruotsinkieltä ja sen kirjallisuutta), new M. Wallin (historiaa) sekä sairaanhoitajatar I. Karhunen syyslukukaudella ja sairaanhoitajatar M. Londen kevätlukukaudella (terveysoppia ja lastenhoitoa).. Vi ra n s i j a i suu det. Opettajatar S. Karppila vapautettiin syyslukukaudeksi 9 velvollisuudesta hoitaa suomalaisen I A luokan laskennon opetusta; hänen sijaisenaan toimi neiti E. Martio. Neiti A. Luther nautti virkavapautta kevätlukukauden 9, sijaisena Töölön lastenmajan johtajatar. Karhunen. Vakinainen opettajatar W. Grönholm oli virkavapaana koko lukuvuoden 9, 'sijaisena neiti. Tarjanne. Neiti Grönholmin viransijaisena, laskennossa ja kirjanpidossa toimi neiti j.. Meinander. Tuntiopettajatar

93 89 O. Oinola oli myöskin virkavapaana koko lukuvuoden 9, sijaisena neiti I. Aalto. Neiti G. Malmberg nautti virkavapautta lokakuusta lähtien ja hänen sijaisenaan oli syyslukukauden sairaanhoitajatar I. Karhunen ja kevätlukukauden neiti A. L. Höckert. Lukuvuonna 9 neiti Höckertille myönnettiin virka vapautta syyslukukaudeksi ja hänen sijaisenaan oli sairaanhoitajatar. Karhunen. K 0 u I u n t a r koi t u s. Tyttöjen ammattikoulu on aiottu Helsingin kaupungista kotoisin oleville, ylemmän kansakoulun läpikäyneille tytöille ja etusijassa sellaisille, jotka sen lisäksi ovat saaneet opetusta sen jatkoluokalla. Kouluun pääsemiseksi vaaditaan ylemmän kansakoulun oppijakson suorittaminen tai todistus vastaavista tiedoista ja taidoista. Koulun tarkoitus on antaa oppilaille sellaiset tietopuoliset ja käytännölliset tiedot, jotka voivat tehdä heistä kelvollisia ammatinharjoittajia. Oppiaika on vuotta. L u k u k a u s i m a k suon ' markkaa ja suoritetaan sisäänkirjoituksessa. Kertyneistä maksuista muodostetaan apurahoja, jotka annetaan ahkerille ja varattomille oppilaille heidän päästessään II luokalle. : o p etu s. Ammattiaineiden opetusta anne:taan kofmella osastolla, nimittäin liinaompelu, pukuompelu ja talousosastolla. Tietopuolinen opetus on jaettu kahdelle osastolle, suomalaiselle ja ruotsalaiselle, ja käsittää seuraavat aineet: äidinkieli ja sen kirjallisuus, laskento, kirjanpito, historia, piirustus, terveysoppi ja ammattilainsäädäntö. Lukuvuosina 9 oli 0 ammattiluokkaa toiminnassa, niistä luokkaa liinaompeluosastolla, vakinaista ja rinnakkaisluokkaa puuompeluosastolla ja samoin vakinaista ja rinnakkaisluokkaa talousosastolla. Tietopuolisissa aineissa ruotsinkieliset oppilaat työskentelivät luokalla, suomenkieliset oppilaat taaen vakinaisella ja rinnakkaisluokalla. Tunteja oli keskimäärin 7 päivässä. Viikkotuntien luku oli kaikkien ammattiosastojen I luokilla 0 ja I luokilla. Tietopuolisten aineiden viikkotuntien luku oli I luokalla Ja I luokalla 8. Viikkotuntien jakautumista eri opetusaiaeiden kesken valaisee taulu 9. Vai m i s te t u t työ t. Lukuvuosina 9 tyttöjen ammattikoulun oppilaat valmistivat seuraavat työt: Travaux manuels execules par Les euves pendanl les annees scolaires Työ n la a t u. Oenre de travtiil. Päiväpaitoja.... Yöpaitoja.... Miehen paitoja.... Paitahousuja.... Alushousuja.... Liivinsuojustimia.... I(ouluesiliinoja.... Yömekkoja.... I(ampausmekkoja I 0 7 8' D Opefaslaitoksef.. 9.

94 90 Pikkulapsen paitoja... 8 I Pikkulapsen myssyjä... "... : 8 Alushameita... U 7 H 0 Puseroita Lasten mekkoja Aikuisten pukuja !)9 8 Päällyshameita Vuorjliivejä Pojan pukuja... Pojan puseroita... Pojan housuja... Päällystakkeja... Lakkeja.... Käsilaukkuja... Puvun muuuamisia Kureliivejä... 0 Kauluksia... 7 Tylliedustoja... Alusliivejä... '...,... 0 Päähuiveja... 7 Lakanoita...,... ' Tyynynpäällisiä...,... 8 L iin a 0 m p e luo sas t 0 n ] luokalla suoritettiin käsin ja koneompelun esiharjoituksia, minkä jälkeen jokainen oppilas valmisti kaksi kouluesiliinaa, paidan, housut ja miehen paidan sekä koetyönä alushousut. Tilauksesta valmistettiin yksinkertaisia liinavaatekappaleita. Kaavapiirustus 'käsitti valmistettavien töiden kaavain piirustamista Anna Palmgrenin, Natta Geitelin ja Edith Coleruksen toimittaman oppikirjan Liinavaatteiden piirustuksia mukaan. Kaikki liinaompeluosaston ] luokan oppilaat suorittivat sitäpaitsi seitsenviiklwisen ruuanlaittokurssin. ]( luokalla tehtiin kaikki työt tilauksesta; lisäksi oli paikkausharjoituksia ja liinavaatteiden paikkausta. Työt olivat kaikki monimutkaisempia valmistustavaltaan. Koetyönä valmistettiin miehen paita. Kaavapiirustus käsitti valmistettavien töiden kaavain piirustamista samaa menettelytapaa ja samaa oppikirjaa noudattaen kuin luokalla. Opetussuunnitelman mukaisesti liinaompeluosaston ( luokan" oppilaat sitäpaitsi suorittivat seitsenviikkoisen pukuompelukurssin, jonka aikana valmistettiin erilaisia töitä ja opetettiin korjaamaan ja uudistamaan hameita ja puseroita. Hameen ja liivinmallit piirrettiin saman menettelytavan ja saman oppikirjan mukaisesti kuin pukuompeluosastolla. P u k u 0 m p e luo sas t 0 n (luokalla oppilaat suorittivat käsin ja koneompelun esiharjoituksia sekä harjoitustöitä, kuten saumain laittamista puuvilla ja villakankaisiin, erilaisten hameenhalkojen valmistamista, rimsujen ja volankien kiinnittämistä hameisiin, hihain istuttamista y. m. Koetyönä oli pusero. Työt valmistettiin osin oppilaille itselleen, osin varastoon ja myytäväksi. Kaavapiirustuksessa noudatettiin lukuvuosina 9 Ellen Bremerin ja Anna Pulkkisen laatimaa Pukukaavojen opasta sekä :Iukuvuonna 9 ( A luokalla edellämainittua oppikirjaa ja l B luokalla Kabenhavns TilskaererAkademi nimisen opiston kaavakirjaa. Sitäpaitsi oppilaat suorittivat seitsenviikkoisen ruuanlaittokurssin. (] A luokalla suurin osa töistä tehtiin tilauksesta, kuten pukuja, puseroita, hameita, kävelypukuja sekä hienoja että yksinkertaisia, pumpuli, villa ja silkkikankaista, sekä aikuisille että lapsille. Koetyönä oppilaat valmistivat pumpulipuvun. Kaavapiirustuksessa käytettiin samaa oppikirjaa kuin I A luokalla. PukumaHeja tehtiin muotilehden mukaan

95 9 puolikokoisille mallinukeille. Opetettiin puseroiden, hameiden, pukujen y. m. korjausta ja uudistamista. Sitäpaitsi pukuompeluosaston II luokan oppilaat suorittivat seitsenviikkoi sen liinaompelukurssin, jolla valmistettiin erilaisia töitä ja opetettiin liina vaatteiden paikkausta, pyyhinliinojen ja sukkien parsimista sekä liinavaatteiden nimikoimisfa. II B luokalla valmistettiin yllämainittujen töiden lisäksi sitäpaitsi tila.uksesta lasten päällystakkeja, kureliivejä ja suuri määrä poikain pukuja. Kaavapiirustuksessa noudatettiin lukuvuonna 9 Kebenhavns TilskaererAkademi'n kaavakirjaa ja muina lukuvuosina samaa oppikirjaa kuin. A luokalla ja sen ohessa uusien muotien mukaisia kaavoja. Sekä töiden leikkaamisen että hintain arvioinnin oppilaat kaikilla osastoilla suorittivat itse opettajattaren johdolla. Talo u s 0 sas t 0 n oppilaat olivat käytännöllistä työtä varten jaetut ryhmiin, )perheisiim, joiden jäsenet vuorotellen viikon kerrallaan hoitivat eri tehtäviä. Opetus tapahtui siten, että oppilaat havainnollisesti saivat oppia kaikkien keittiössä esiintyvien töidenperus teet. I luokalla opetettiin ruuanlaittoa aluksi yksinkertaisten ruokalajien valmistamista leipomista, hilloamista, mehunkeittämistä sekä valmistettujen ruokalajien hinnoittelua, pöydän kattamista, tarjoilemista, siivoamista, puhdistamista, pesua, mankeloimista ja silittämistä. Oppilaiden kyvyn, huolellisuuden ja maun selvillesaamiseksi sekä heidän itsenäisyytensä kehittämiseksi työssä pantiin kevätlukukauden jälkipuoliskolla joka viikko toimeen keittokokeita, joissa oppilaat omin päin saivat leipoa sellaisia leipälajeja ja valmistaa niitä ruokia, joiden valmistaminen heille aikaisemmin oli opetettu. Lukuvuosina 9 käytettiin % ja lukuvuonna 9 tuntia viikossa tietopuoliseen talousopin opetukseen ja hinnoitteluun... Talousosaston I luokan oppilaat suorittivat sitäpaitsi seitsenviikkoisen liinaompelukurssin ja seitsenviikkoisen pukuompelukurssin, joilla valmistettiin erilaisia vaatekappaleita (ks. taul. siv. 89). Valmistettujen töiden kaavat piirrettiin samaa menettelytapaa ja samoja oppikirjoja noudattaen kuin ompeluosastoilla. Sekä liina että pukuompeluosaston oppilaille järjestettiin kefhiötyöt samoin kuin talousosaston oppilaille. II luokalla käytännöllinen työ käsitti ruokatavarain ostamista ja kirjanpitoa, yksinkertaisempaa ja hienompaa ruuanlaihoa,. kaikenlaisten leipälajien leipomista, hilloamista, mehunkeittämistä, vihannesten säilyynpanoa, kaikkien valmisteiden hinnoittelua, voin asettelua, lautasliinain taittamista, puhdistusta, pesua, mankeloimista ja silittämistä.. Valmistettu hienompi ruoka annettiin porttöörillä noudettavaksi. Sitäpaitsi valmisti kaksi oppilasta vuorotellen viikon kerrassaan luokkatovereilleen päivällisen, johon he suurimmaki osaksi saivat käyttää ylijäänyttä ruokaa. Kevätlukukauden lopussa oli keittokokeita ilman edelläkäypää valmistusta. KoepäivälJisiin kuuluvain kahden ruokalajin ainekset osti opettajatar, joka välittömästi ennen opetustunnin alkua ilmoitti oppilaalle, mitä oli valmistettava. Lukuvuonna 9 saivat oppilaat myöskin, saavuttaakseen suuremman itsenäisyyden, joka päivä kukin vuorollaan jossain koulun pienistä keittiöistä omin päin valmistaa kaksi ruokalajia käsittävän päivällisen hengelle. Oppikirjoina käytettiin Anna Olsonin Talousoppia sekä lukuvuosina 9 sitäpaitsi Elina Kanervion oppikirjaa Kodin hoito ja ruokatavaraoppl Tie t 0 P u 0 l i s i s saa i n e i ss a suoritettiin seuraavat oppijaksot:

96 9 Äidinkielelle omistettiin tuntia viikossa kumpaisellakin luokalla. l luokalla pantiin toimeen ainekirjoitusharjoituksia, joissa käsiteltiin oppilaiden omaan havaintopiiriin kuu luvia ilmiöitä, sekä kirjeenkirjoitusha.rjoitllksia. ' l luokalfa opetettiin ammattikirjelmien laatimista 'oppijaksoksi yhditettynä; kirjelmät koskivat sekä amrnattienharjoihajia ja liikemiehiä että ammatti työläisiä. Yhtenä tuntina viikossa oli l luokalla vanhimmista ajoista nykyaikaan ulottuvan kirjallisuuden' lukemista, minkä ohella läpikäytiin lyhyehkö kirjallisuushistoriarrkurssi, osittain esitelminä, 'osittain J. Krohn'in oppikirjan, Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet, mukaan. I luokalla kerrattiin viikkotuntina kansakoulun laskennon oppijakso, minkä lisäksi opittiin korko ja alennuslasku sekä laskujen kirjoittamista. II luokalla opetettiin laskentoa ja kirjanpitoa tuntia viikossa, jolloin harjoitettiin laskujen kirjoittamista sekä opetettiin talouskirjanpito ja neulomon yksinkertainen kirjanpito., Historiaa opetettiin l luokala tunti viikossa ja opetuksessa kosketeitiin Suomen yhteiskuntaoppia ja tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ratttiuskysymystä, työtä naisen aseman kohottamiseksi y. m. Tämän yhteydessä esitettiin lyhyitä elämäkertoja yllämainittujen alojen Johtavista henkilöistä, jolloin oppilaat saivat harjaantua Iyhyehköjen esitelmäin pitämiseen. Terveysoppia opetettiin tunti viikossa II luokalla. Tällöin käsiteltiin ihmisruumista ja' sen, hoitoa' Max OkerBlomin Terveysopin mukaan. Kevätlukukausina 9 ja 9 oppilaille sitäpaitsi opetettiin pientenlastenhoitoa. Tällöin kosketeltlin lapsen syntymän valmistelua kodissa ja lapsen jokapäiväistä hoitoa. Edelleen opetettiin niitä toimenpiteitä, joihin kodeissa on ryhdyttävä tavallisimpien lasten'tautien (myöskin tarttuvien tautien) ilmaantuessa. II luokalla pidettiin tuntina viikossa ammattilainsäädäntöä koskevia esitelmiä, joissa käsfteltiin voimassa olevia työväensuojelu'lakeja. Piirustusta opetettiin l luokalla tuntia viikossa, jolloin opetettiin lehtien, kukkien ja marjojen piirustusta ja värittämistä, sivellinpiirustusta, korkoompelumallien sommittelua liinavaatteisiin y. m., kirjaimien pienentämistä ja; suurentamista, tussipiimstusta sekä kasvien tyylittelyä reunuksiin. II luokalla oli piirustuksenopetusta tuntina viikossa, jolloin opetettiin kasvien ja perhosten piirustamista ja värittämistä, tekstausta, tussi ja sivellinpiirustusta sekä korkoompelumamen sommittelua liinavaatteisiin, puseroihin, pukuihin, kahvipannunmyssyihin y. m. Lukuvuonna 9 sommiteltiin sitäpaitsi, siuoisen muodin mukaisia egyptiläis, arabialais, maurilais ja kreikkalaistyylisiä malleja: 0, p i n t 0 käy n n i t. Lukuvuosina 9 valmistettiin oppilaille tilaisuus eri öpettajattarien johdqlla tehdä opintokäyntejä erinäisiin näyttelyihin, tehtaihin ja laitoksiin. Siten, käytiin työväensuojelunäyttelyssä, Kappelissa pidetyssä puutarhmäyttelyssä, käsityökoulun kevä'tnäyttelyissä, Kansallismuseossa, eri filmejä katsomassa, kirjapainoissa, leipomoissa,' makkaratehtaissa, margariiniiehtaissa, lastenmajoissa, taidenäyttelyissä y. m. Oppilaiden töiden näyttely. Toukokuun ja p:nä 9, toukokuun p:nä 9 sekä toukokuun, p:nä 9 oli kouluhuoneistossa oppilaiden käsitöiden, piirustusten y. m.näyttely, jonka yhteyteen myös oli järjestetty kahvin tarjoilu yleisölle. Kahvileivänolivat oppilaat leiponeet koulukeittiöissä. ' o p pii a s m ä ä r ä oli lukuvuonna 9 70, lukuvuonna 9 89 ja lukuvuonna 9 8. Eri osastojen ja luokkien kesken oppilaat jakautuivat' seuraavasti:

97 9 Toiat des miles par classe ei section Yhteensä. IIluokka Luku "/0 [ luokka IlJuokka Yhleensä. luokka II luokka Luku '0 luokka Yhteensä. Luku '!o Suomalainen osasto (Sedion jinnoise) Ruotsalailf;n osasto (Sedion slledoise) Yhteensä (Totat) Lukuvuonna 9 työskenteli kaikista oppilaista 0 eli. % liinaompejuosas Lukuvuonna tolja, 8 eli 0.0 % pukuompeluosastoj/a ja eli '. % talötisosastoj/a. 9 vastaavat luvut 'olivat eli. %, '7 eli 0. %.ja 9 eli. % sekä lukuvuonna 9 eli. %, 7 eli 0. % ja eli. % (ks. myös taul. 0). Oppiiaiden ikä helmikuun p:nä vuosina 9, 9 ja 9 vaihteli :sta 9 vuoteen, kuten aljaolevista luvuista tarkemmin ilmenee: Eleves au fevrier Suomal. Ruotsal. Yhteensä. Suoma\. RilOtsal. Yhteensä. Suoma\. Age. os. os. Luku '!o os. os. Luku 0/. os. Ruots"l. os. Yhteensä. Luku Olo vuotta (ans) ' !J Yhteensä (Totat) I luokan oppilaiden keskiikä oli vuonna 9. vuotta, vuonna 9.0 ja vuonna 9. vuotta, II luokan oppilaiden keskiikä samoina vuosina.0,.0 ja.8 vuotta; kaikkien oppilaiden keskiikä kertomusvuosina.,. ja.. Syntymäpaikan mukaan oppilaat jakautuivat seuraavasti: Suoma\. Ruotsa\. Yhteensä. Suoma\. Ruotal. Yhteensä. Liell de naissance. SU\lma\. Ruotsa\. YhteensA. os. os. Luku '. OS os. Luku '!o os. os. Luku '!o Helsinki (Helsingfors) H<,;.,", PU'i'..} A... {. 8.. Muut Uudenmaan commu' läänin paikkak. nes de 8 7.!J Muut Suomen Fintanpaikkakunnat.. de : Ulkomaat (Etranger) Yhteensä (Totat) Helmikuun l' p:nä 9 oli kaikista oppilaista eli 9. % kotoisin Helsingistä, vuonna 9 7 eli 9.0 % ja vuonna 9 eli 9.7 %.'. Ennen ammattikouluun tuloaan olivat oppilaat läpikäynet seuraavat koulut:

98 9 COllllaissances Jrelilllinaires Suoma!. Ruotsa!. Yhteensä. Suoma!. Ruotsa!. Yhteensä. Suomal. Ruotsa!. Yhteensä. os. os. Luku "/0 os. 0. Luku Ofo os. os. Luku 0/, Muun ammattikoulun (Autre kole projessionnelle) Ylemmän kansakoulun (Ecole primaire superieun) ' Enemmän kuin luok. korkeampaa oppilait. (Plus que classesd'uneecolesuperieun). 0. Xhteensä (Tota.'l (0.0 Kaikista oppilaista lukuvuoden lopussa: ELeves å La Iin de ['annie scolaire par risultat des itudes Suoma!. Ruolsa!. Yhteensä. Suoma!. Ruolsa!. Yhleensä. Suoma!. Ruolsa!. Yhleensä. os. os. Lu ku '/' os. os. Luku 'j, os. 0. Luku 'j, 'Sai päästötodistuksen täydellisen oppijakson suoritettuaan (Sortis de L'ecole avec certijicat d'etudes) Siirrettiin II luokalle (Passls dans une classe superielln) Siirrettiin ehdollisesti II luokalle ( Passes conditionnel/ement dans une classe superieun)..... Jäi ehdoitta luokalle (Doublis ta classe sans conditions) Yhteensä (Total)!l ' '00.0 o p pii a i den t e r v e y den t i I a oli ker.tomusvuosina yleensä hyvä Niiden oppilaiden lukumäärä, jotka olivat pitemmän tai lyhyemmän ajan poissa koulusta, näkyy allaolevasta yhdistelmästä:' ELeves ayant eli absents Suomal. Ruolsal. Yht ä Suomal. Ruotsal. Yht ASuoma!. Ruotsa!. YI t u os. 0. eens eens eens. 0 päivää (jollrs) Yli 0 (Plus que 0 j.) Yhteensä (Total) Poissaolopäivien luku ja niiden jakautuminen poissaolon syyn mukaan käyvät ilmi seuraavasta taulukosta: Absences des eleves, jours Suoma\. Cause. Ruotsa!. Yhl ä Suoma!. Ruotsa!. Yht.. Suoma!. Ruotsa!. Yht ä os. 0. eens eensa eens. Sairaus (Maladie) !l Muu pätevä syy (Autn raison acceptee) Epäpätevä este (Raison non acceptee) 0 0 Yhteensä (Total)

99 Apu ra h a t. Lukuvuonna 9 kertyneistä luku kausi maksuista muodostettiin 7 7 markan suuruista stipendiä, jotka annettiin suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle oppilaalle heidän päästessään Illuokalle. Seuraavana lukuvuonna kertyneet lukukausimaksut yhdistttiin :ksi 7 markan suuruiseksi stipendiksi, jotka annettiin suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle oppilaalle. Seuraavan lukuvuoden lukukausimaksut yhdistettiin samaten :ksi 7 markan suuruiseksi stipendiksi ja ne annettiin suomenkieliselle ja 7 ruotsinkieliselle oppilaalle, jotka siirrettiin II luokalle. Nämä apurahat talletettiin koulun oppilaille Helsingin säästcipankissa perustettuun säästökassaan. )He)mi Saltzmanin rahastosta) jaettiin jokaisena kertomuskauden lukuvuonna 00 markkaa yhdelle pukuompeluosaston II luokan oppilaalle. Sitäpaitsi annettiin lukuvuonna 9 00 markan suuruinen apuraha yhdelle pukuompeluosaston II A luokan oppilaalle, lukuvuonna 9 kaksi 7 markan suuruista apurahaa yhdelle liinaompeluosaston II luokan ja yhdelle pukuompeluosaston II luokan oppilaalle sekä lukuvuonna 9 kolme 00 markan suuruista apurahaa kahdelle pukuompeluosaston ja yhdelle Iiinaompeluosaston II luokan oppilaalle. Nämä apurahat oli Helsingin käsityö ja tehdasyhdistys lahjoittanut johtokunnan harkinnan mukaan annettavaksi jollekin tai joillekin tyttöjen ammattikoulun eteville oppilaille. Lukuvuonna 9 annettiin lisäksi yksi 00 markan suuruinen apuraha yhdelle talousosaston II luokan oppilaalle ja lukuvuonna 9 kaki loq markan suuruista apurahaa, toinen erääll\! pukuompeluosaston II A luokan oppilaalle ja toinen eräälle talousosaston II A luokan oppilaalle. Kaksi ensinmainittua apurahaa oli lahjoittanut johtajatar M. Blomqvist ja viimeksimainitun apurahan rouva Olli Veltheim. Useille päästötodistuksen saaneilje. oppilaille hankittiin johtajattaren toimesta perhepalveluspaikkoja maalle ja kaupunkiin. Useat' oppilaat saivat työtä kaupungissa olevissa ompeluliikkeissä. Myöskin I luokan oppilaille, jotka halusivat tehdä työtä kesäloman aikana, hankittiin helpompia toimia. ' I r tai m i s t 0 n k a t sas t u s. Tavanmukaiseen aikaan eräs kaupungin katsastusmiehistä toim'itti koulun irtaimiston katsastuksen. Koulun johtokunnan hyväksymän poiston jälkeen kalustoluettelo joulukuun p:nä 9 päättyi :::> markkaan, joulukuun p:nä 9 : 80 markkaan ja joulukuun p:nä 9 0: 0 markkaan. Me n 0 t. Tyttöjen ammattikoulun menot nousivat kalenterivuodelta 9 077: 70 markkaan, kalenterivuodelta 9 89 : markkaan ja kalenterivuodelta 9 90: 7 markkaan, jakautuen seuraaviin eriin: r." Depenses de l' ecole prolessionnelle de jeunes lilles, marcs Puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot...,...,.. Smk 80: 780: 90: Palkkaukset.:,..;'...,...,...,,..,,.,... 77: : 987: 0 Ruuanpito.,...,'."."...,."..,...,., 8: : 0 9: 0 Työaineet..,'...,...,...,'..., 8: 9999: 79: 8 Vuokra.,.,... ',..., : 000: 000: Polttoaineet ja valaistus... '..., : 90 08: 8 99: 7 Kalusto ja korjaukset...,., : : 8 988: 80 Tarverahat...,,.,,.,...,,...,,_._.'_'_'._._._.._._... 7_8_:_7_7 709: 99: _ Yhteensä Smk (Tofal) 077: 70 89: 90: 7

100 9 T ui 0 t myydystä ruuasta ja myydyistä oppilastöistä nousivat vuonna 9 : 0 markkaan, vuonna 9 7 7: 0 markkaan ja vuonna 9 878: markkaan.. Valtionapua saatiin vuonna 9 079:. markkaa, vuonna markkaa ja vuonna 9 0: markkaa. Sen lisäksi suoritti valtio vuosilta 9 ja 9 yhteensä 9: 9 markkaan nousevan lisäavustuksen. 9. Aleksanterinkadun alempi käsityöläiskoulu. Ecole primaire d'apprentis, rue Alexandre. J 0 h t 0 kun t a. Alempien käsityöläiskoulujen johtokuntaan kuuluivat kertomusvuosina tammikuun päivään 9 professori C. E. Holmberg puheenjohtajana, insinööri I. Killinen varapuheenjohtajana, taiteilija V. Blomst'edt, valimon esimies K. Karjala ja puuseppä E. Ahola. Vuoden 9 alusta alemmat käsityöläiskouhit olivat kaupunginvaltuuston asettaman, kaikille 'kaupungin ammattikouluille yhteisen johtokunnan ) alaiset. o p e tt a j i s t o. Lukuvuonna 9 tapahtui opettajistossa edelliseen lukuvuoteen verraten seuraavat muutokset: opettajattaret M. Kukkola ja E. Vuorio erosivat; ainekirjoituksen ja laskennon opettajattareksi otettiin kansakoulunopettajatar A. Forss. ja kaava piirustuksen opettajattåreksi knsakoulunopettajatar A. Hjelt; piirustusta opettivat arkkitehti. Törnwall ja taiteilija E. Collin, ainekirjoitusta ja laskentoa kansakoulunopettaja P. Gerlander ja filosofianmaisteri Y. Setälä sekä ainekirjoitusta kansakoulunopettajatar A. Setälä. Lukuvuonna 9 erosivat opettajat P. Gerlander, A. Lagerqvist, R. Lindbohm Ja Y. Setälä sekä opettajattaret A. Forss, A. Hjelt, S. jutila, A. Setälä ja M. Öhrbom. Laskennon ja ammattipiirustuksen opettajaksi otettiin insinööri H. Ahlberg, äidinkielen ja laskennon opettajaksi kansakoulunopettaj E. Heikkinen, äidinkielen opettajaksi kansakoulunopettaja j. Tarpila sekä ammatti piirustuksen opettajaksi arkkitehti j. Vesuri. Lukuvuonna 9 myönnettiin pyynnöstä ero seuraaville opettajille: insinööri H. Ahlbergille sekä arkkitehdeille A.. Rehnforsille, E. A. Törnwallille" ja. Törnwallille. Ammattiopin, kansalaistiedon ja ammattipiirustuksen ope ttajaksi otettiin insinööri L. Blomstedt ja ammatti piirustuksen opettajaksi arkkitehti C. Lindgren. johtajana toimi kertomusvuosina arkkitehti E. A. Törnwall. Opetuksesta huolehtivat lukuvuonna 9 seuraavat opettajat ja opettajattaret: kirjanpitäjä M. Ahola (kirjanpitoa ja laskentoa), insinööri L. Blomstedt (ammattioppia, kansalaistietoa ja ammattipiirustusta), kansakoulunopettajatar F. Calamnius (äidinkieltä, laskentoa, kansalaistietoa ja kaunokirjoitusta), taiteilija E. Collin (piirustusta), käsityönopettajatar M. Forss (kaavapiirustusta), ammattientarkastaja. E. Heikkinen (laskentoa ja äidinkieltä), arkkitehti C. Lindgren (piirustusta ja ammatti piirustusta), kansakoulunopettajatar F. Rosqvist (laskentoa), kansakoulunopettajatar A. Takala (äidinkieltä, laskentoa ja kaunokirjoitusta), kansakoulunopettaja j. Tarpila (laskentoa, äidinkieltä ja kansalaistietoa) ja arkkitehti j. Vesuri {ammatti piirustusta);.) Ks. tätä kert. siv. 80.

101 97. Kansakoululuokalla opetti kansakoulunopettaja M. Strömsten äidinkieltä, historiaa, geometriaa jalaskentoa sekä lukuvuosina 9 kansakoulunopettaja J. E. Holmström ja lukuvuonna 9 kansakoulunopettaja E. Häggström maantietoa ja luonnontietoa. Vi r k av a p aan a oli lukuvuonna 9 johtaja arkkitehti E. A. Törnwall, sijaisena kirjanpitäjä M. Ahola. o p etu s aja t. Koulu työskenteli syyskuun päivästä joulukuun päivään sekä tammikuun 9 päivästä toukokuun tai päivään, yhteensä viikkoa. Päivittäinen työaika oli aikaisemmin klo 79 i. p. arkipäivisin sekä kaksi tuntia eri aikoina sunnuntaisin, mutta siirrettiin lukuvuoden 9 alusta klo 8 i. p. Viikkotuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken käy ilmi taulusta. Suo r i t etu t 0 P P i j a k s 0 t; I luokka: Ammattipiirustus. AmmaHipiirustus käsitti mittausopillista piirustusta sekä luonnospiirustusta käsivaraisesti ma.llin mukaan. Äidinkielen opetus käsitti oikeinkirjoitusta sanelun mukaan, minkä ohessa samalla käsiteltiin kielioppia ja opetettiin lauseen pääosat sekä tärkeimpien välimerkkien käyttö. Laskennon opetus käsitti neljä yksinkertaista laskutapaa sekä kokonaisilla että kymmenmurtoluvuilla sekä johdannon murtolukuoppiin.. II luokka: Ammattipiirustuksen opetuksessa käytettiin mikäli mahdollista sellaisia malleja, jotka esiintyvät oppilaiden omilla ammattialoilla. Tarpeelliset mitat merkittiin piirustuksiin. Naisoppilaat piirsivät käsityömailien mukaan. Äidinkielen tunneilla opetettiin oikeinkirjoitusta ainekirjoituksen yhteydessä, jolloin aineiden aiheet valittiin oppilaiden ammattialoilta. Laskennossa kerrattiih luokan oppijakso, opittiin tavalliset murtoluvut, yksi ja moniehtoinen päätöslasku ja korkolasku sekä opetettiin ammattilaskentoa. Ammattitalouden opetuksen tarkoituksena oli selvittää teollisuus. ja ammattiliikkeen liikkeenhoidon periaatteita, omien valmisteiden hinnoittelumuotoja y. m. Tehtiin kolme käsityöläisliikkeen tilinpäätöstä. Ammattiopiksi nimitetty opetusaine käsitti ainesopin ja työaseopin, perehtymisen työaseihin ja työ menetelmiin y. m. Kansalaistiedon opetuksen tarkoituksena' oli tutustuttaa oppilaat tärkeimpiin yhteiskunnaliisiin kysymyksiin, kuten yhteiskuntajärjestykseen, terveydenhoitoon, kansalaisen velvollisuuksiin y. m. Oppilaiden ryhmitys ammatin mukaan toteutettiin mikäli mahdollista ammattipiirustuksen tunneilla. Lukuvuonna 9 esim. olivat suomalaiset II luokat, joita oli kolme, siten muodostetut, että luokalia olivat metalli työläiset, toisella miespuoliset ja kolmannelia naispuoliset sekalaisiin ammatteihin kuuluvat henkilöt. o p pii a s m ä ä r ä oli lukuvuonna 99, lukuvuonna 9 ja lukuvuonna 9 8. Eri osastoille ja luokille oppilaat jakautuivat seuraavasti: Total des ileves par section et par classe Yhteensä Yhteensä Yhteensä Ituok.' "tuok. Luku Ofo Ituok. " tuoko Luku '!o Ituok. " tuoko Luku '/. Suoma\. os. (Sedion Iin noise) Ruotsal. os. (Sedion suedoise) I Yhteensä (Total) 0 i Ope/uslaitokse/. /. /9.

102 98 Oppilaiden ikä helmikuun p:nä 9, 9 ja 9 vaihteli :sta vuoteen, kuten allaolevista luvuista tarkemmin ilmenee: ELeves au jevrier. Age. vuotta (ans) Suoma!. uotsal. 0. os Yhteensä Suoma\. uotsal. Yhteensä Luku 0/0 os. os. Luku 0/ Yhteensä (Totai) Yhteensä Luku Ofo l'..8 Suoma\. uotsa\ Syntymäpaikan mukaan oppilaat jakautuivat seuraavasti: Ueu (te naissance. Suomal. uotsa\. Yhteensä' Suoma\. uotsal. Yhteensä Suomal. Ruotsal Luku "/ Luku Ofo Yhteensä Luku Ofo Helsinki (Helsingfors) Helsingin Pitäjä} Autres {. Muut Uudenmaan commuläänin paikkak. nes de '. Muut. Suomen Finlanpaikkakunnat de Ulkomaat (Etranger) Yhteensä (Total) Ennen käsityöläiskotiluun tuloaan oppilaat olivat käyneet allamainittuja kouluja: ,Connaissances preliminaires. Sua\. ual. Yhteensä Suoma!. uotsa\. Yhteensä Suoma!. uotsal. Yhteensä Luku Ofo os. os. Luku '!o, 0: 08. Luku Ofo Ylempää kansakoulua alempi koulu (Cours de l't!cole inji!rieure Ii l'ecole pn'maire) Ylempi kansakoulu (Cours de Ncole pn'maire supen'eure) Ammattikoulu (Ecole projessidnnel)... _..... luokkaa korkeampaa oppilaitosta (Ecole secondaire). Vhteensä (Total) Opinojen tuloksesta on lukuvuosilta 9 olemassa seuraavat tiedot:

103 Resultat des Uudts. SuornaI. Ruotsa\. Yhteensä SuornaI. Ruotsa\. Yhteensä os. os. Luku % os. os. Luku olo Sai päästötodistuksen täydellisen oppijakson suoritettuaan (Sorlis de Ncole avec cerlificat d'etudes) Siirrettiin II luokaile (Passes dans la classe superieure) Siirrettiin ehdollisesti II luokaile (Passes conditionnellement dans la classe superieure)...., Jäi ehdoitta luo kalle (Doubles la classe sans conditions) Yhteensä (Toiat) K 0 u I u h u 0 n e i s t o. Alemmalla käsityöläiskoululla oli käytettävänään yhteensä huonetta käsittävä huoneisto talossa n:o Aleksanterinkadun varrella. Näistä huoneista oli kuitenkin vuokrattuna Teknilliselle opistolle. Klo 8 a. p. i. p. oli sitäpaitsi äskenmainitulle oppilaitokselle ja lukuvuosina 9 myöskin eräille Teollisuuskoulun luokille luovutettima muutamia luokkahuonita kuuden kuukauden ajaksi. Apu ra h 0 ja jaettiin lukuvuonna 9 yhteensä 0 markkaa, lukuvuonna 9898 markkaa ja lukuvuonna 9 7 markkaa. Alempien käsityöläiskoulujen johtokunnan esityksestä kaupunginvaltuusto tehdäkseen suurempien apurahojen jaon mahdolliseksi elokuun p:nä 9 pitämässään kokouksessa päätti vahvistaa Richard Heimbergerin rahaston ohjesäännön :Ile seuraavan muutetun. sanamuodon:»palkinnot jaetaan suhteellisesti alempain käsityöläiskoulujen eri luokkien ja osastojen oppilaslukuun sekä jaetaan vaihtelevan suuruisina korkeintaan 00 markan erinä aiemmissa ja korkeintaan 00 markan erinä korkeimmissa luokissl,» Muutokseen, joka oli käynyt välttämättöljäksi rahan arvon alentumisen johdosta, oli hankittu lahjoittajan tyttären, rouva V. Odenvallin suostumus. M eno t j a t u I 0 t. Aleksanterinkadun ja Kallion alempien käsityöläiskoulujen kaupungille aiheuttamat rrienot nousivat kalenterivuonna 9 7: 0 markkaan, vuonna 9 07: markkaan ja vuonna 9 70: 8 markkaan. Valtionapua sai kaupunki kouluja varten vuonna 9 8 markkaa, vuonna 9 780: 0 markkaa ja vuonna 9 99: 0 markkaa. Muut tulot, niihin 'luettuna muille oppilaitoksille luovutettujen kouluhuoneiston huoneiden vuokra, nousivat vuonna markkaan ja vuonna markkaan.. 0. Kallion alempi käsityöläiskoulu. Eco/e primaire d'apprentis åberghäll. J 0 h t 0 kun t a.. Alempien käsityöläiskoulujen johtökuntaan kuuluivat kertomusvuosina tammikuun päivään 9 professori C. E. Holmberg puheenjohtajana, insinööri. Killinen varapuheenjohtajana, taiteilija V. Blomstedt, valimon esimies K. Karjala ja.puuseppä E. Ahola. Vuoden 9 alusta alemmat käsityöläiskoulut olivat kaupunginvaltuuston kaikille kaupungin ammattikouluille asettaman yhteisen johtokunnan ) alaiset. ) Ks. tätä kert. siv. 80.

104 00 o p et taj i s t 0 oli lukuvuonna 9 edelliseen lukuvuoteen verrattuna seuraavalla tavalla muuttunut: opettajat M. Ahola ja F. Södergren olivat eronneet, kun taas piirustuksen ja ammattipiirustuksen opettajaksi oli otettu insinööri Y. Karlsson. Lukuvuonna 9 ei tapahtunut mitään muutoksia; lukuvuonna 9 erosi opettajatar A. Richter kuoleman takia, äidinkielen ja laskennon opettajaksi otettiin kansakoulunopettajatar H. Autonen suomalaiselle ensi mmäisele luokalle ja äidinkielen opettajaksi ruotsalaisele luokale kansakoulunopettaja H. Österberg. Koulun johtajana oli kertomusvuosina arkkitehti G. A. Sundelin. Opetusta hoitivat lukuvuonna 9; seuraavat opettajat ja opettajattaret: suomalaisilla luokilla kansakoulunopettajatar H. Autonen (äidinkieltä ja laskentoa), rouva D. von Essen (kaunokirjoitusta), insinööri Y. Karlsson (teknologiaa ja ammattipiirustusta), kirjanpitäjä F. Lagerträd (kirjanpitoa), filosofian maisteri E. Richter (äidinkieltä ja kansalaistietoa), käsityönopettajatar H. Sormunen (käsitöitä), arkkitehti G. A. Sundelin (ammattipiirustusta ja piirustusta) ja ylioppilas H. Terho (Iaskentoa ja geometriaa), ruotsalaisella luokalla lakitieteenkandidaatti H. Thors (laskentoa, geometriaa, kirjanpitoa ja kansalaistietoa), kansakoulunopettaja H. Österberg (äidinkieltä) sekä arkkitehdit J. Stolpe ja G. A. Sundelin (piirustusta ja ammattipiirustusta). o p etu s aja t. Koulu työskenteli 'syyskuun päivästä joulukuun päivään sekä tammikuun 8 päivästä toukokuun päivään, yhteensä viikkoa. Viikkotuntien lukumäärä oli ja ne jakautuivat eri opetusaineiden kesken, kuten taulusta tarkemmin näkyy. Suo r i t etu t 0 P P i j a k s 0 t. luokalla suoritettiin seuraavat oppijaksot: Käsivaraispiirustuksessa piirustettiin mallin mukaan ja väritettiin vesiväreillä. Ammattipiirustuksessa piirrettiin suora ja käyräviivaisia kuvioita sekä mittausopillisia tehtäviä. Opittiin mittausopillisten mittakaavojen käyttöä, ja ammattityöläiset piirsivät malleja määrätyssä mittakaavassa. Kaunokirjoituksessa kirjoitettiin joitakin Bährin kaunokirjoitusvihkoja II IV. Oikeinkirjoituksessa kirjoitettiin sanelun mukaan ja muistista, jäsenneltiin lauseita, opittiin lauseen pääosat ja tärkeimpien välimerkkie käyttö, minkä ohessa valmisteltiin ainekirj oi tusta. Laskennossa opittiin neljä yksinkertaista laskutapaa kokonaisilla ja kymmenmurtoluvuilla samoinkuin johdanto murtolukuoppiin. II luokala opetus käsitti seuraavat oppijaksot: Käsivaraispiirustuksessa piirrettiin mikäli mahdollista selaisten mallien mukaan, jotka esiintyivät oppilaiden eri ammattialoilla, ja käytettiin tällöir niin tarkkoja mittoja, että samat esineet voitiin ammattipiirushlksessa piirtää niiden johdolla; oppilaat, joilla ei ollut mitään varsinaista ammattia, piirsivät kipsimaliien mukaan. Naisoppilaat piirsivät pääasiallisesti käsityömaliien mukaan.. Ammattipiirustuksessa piirrettiin erilaisia esineitä määrätyssä mittakaavassa joko mallien tai itsetehtyjen luonnosten mukaan. Naisoppilaat valmistivat omasta kankaasta itse ottamiensa mittojen mukaan naisten alusvaatteita, puseroita ja hameita y. m., jotka leikattiin tunnilla. Kaunokirjoituksessa jatkettiin luokan oppijaksoa ja opetettiin pyörökirjoitusta. Oikein ja ainekirjoituksessa oppilaat kouluun tullessaan syksylä saivat kirjoittaa omista harrastuksistaan ja toiminnastaan, ja kiinnitettiin tälöin huomiota sekä oikeinkirjoitukseen että esityksen johdonmukaisuuteen ja virheettömään lauseenrakenteeseen.

105 0 Kun kieli ja muoto siten olivat kehittyneet, seurasi kirjallisia harjoituksia, joihin aineet valittiin yleisemmiitä aloilta; päähuomio kiinnitettiin ajatusl:cyvyn kehittämiseen. Suurin osa tehtävistä käsitteli käytännöllisiä aiheita. Kevätlukukaudella kirjoitettii'n miltei yksinomaan J. Kekkosen laatiman )Ammattilaisen kirjalliset työb> nimisen käsikirjan mukaan. Laskennossa kerrattiin luokan oppi jakso ja opittiin murtolukujen yhteen, vähennys,. kerto ja jakolasku, yksi ja moniehtoinen päätöslasku, prosentti ja korkolasku. Mittausopissa noudatettiin K. Suomalaisen julkaisemaa oppikirjaa )Lyhykäinen mittausoppi kotia ja koulua vartem>; päähuomio kiinnitettiin erilaisten kuvioiden ja esineiden mittaamiseen ja laskemiseen. Kirjanpidon opetustunneilla tehtiin selvää tämän aineen per.usteista sekä sen tärkey <lestä ja merkityksestä. Opetettiin yksinkertaista italialaista kirjanpitoa käyttäen kolmea tärkeintä kirjaa, pääkirjaa, kassakirjaa ja memorialia ilman mitään apukirjoja. Opetus sovellutettiin pieneen käsityöläisliikkeeseen, jonka kirjoja pidettiin kahden kuukauden aikana; kaksi tilinpäätöstä tehtiin. o p pii a s m ä ä r ä oli lukuvuonna 9 9, lukuvuonna 9 0 ja lukuvuonria 9. Tarkempia tietoja oppilaista annetaan tauluissa. Me no t ja tulot. Alempien käsityöläiskoulujen aiheuttamat menot olivat kalenterivuosina 9, 9 ja 9 7: 0 markkaa; 07: markkaa ja 70: 8 markkaa, mistä Kallion koulun osalle tulee 99: 0 markka, 7 markkaa ja 7: 0 markkaa. Koulujen' valtionapuna sai kaupunki vuodelta 9 8 markkaa, vuodelta 9 780: 0 markkaa ja vuodelta 999: 0 markkaa., ukuvuoden 9 päättyessä Kallion alempi käsityöläiskoulu lakkasi toimimasta.. Yhdenpäivänkoulu latojia ja painajia varten. Eco/e d' un jour de typographie. J 0 h t 0 kun ta. Kunnallisen yhdenpäivänkoulun latojia ja painajia varten johtokuntaan kuuluivat luku vuosina 9 sekä syyslukukauden 9 puheenjohtaja kunnallisneuvos V. v. Wright kaupunginvaltuuston valitsemana sekä jäsenet tqimittaja K. Ahtiala.suomalaisten kansakoulujen johtokunnan valitsemana, koulunjohtajatar A. Jiirgens ruotsalaisten kansakoulujen johtokunnan valitsemana ja johtaja L. Lyytikäinen Suomen graafillisen teollisuuden harjoittajain liiton edustajana. Koulun johtajalla oli sen lisäksi johtosäännön mukaisesti puhe ja äänestysvalta johtokunnassa. Vuoden 9 alusta kaupungin kaikki ammattikoulut olivat yhteisen johtokunnan ) alaiset. o p e t taj i s t o. Lukuvuoteen 90 verraten tapahtuivat opettajistossa lukuvuonna 9 seuraavat muutokset: laskennon opettaja arkkitehti G. A.. Sundelin erosi ja konepiirustuksen. opettajaksi otettiin insinööri L. Lönnqvist. ja koneopiri. opettajaksi insinööri T. SnabO. Molemmille viimemainituille opttajille myönnettiin pyynnöstä ero virastaan lukuvuoden 9 alusta. ) K:s. tätä kertomusta siv. 80.

106 0 Vuoden 9 lopussa erosi koulun ainoa vakinainen opettaja, kirjapainotaidon ammattiopettaja E. E. Happonen; hänen sijaansa valittiin graafillisten aineiden vaki,naiseksi opettajaksi kirjapainotaidon ammattiopettaja U. Salovaara. Painamisen opettaja ylikonemestari W. Liljegren, jolla aikaisemmin oli ollut viikkotuntia, vapautettiin lukuvuodeksi 9 7 viikkotunnista, jotka annettiin konemestari B. Blomqvistille: Kevätlukukaudella 9 johtaja E. Kauppinen piti esitelmäsarjan paperista.. Opettajina toimivat lukuvuonna 9 seuraavat henkilöt: vakinainen opettaja kirjapainotaidon ammattiopettaja U. Salovaara (latomis,ta, tietopuolista kirjapainotaitoa ja ammattihistöriaa, ammattipiirustusta ja tekstausta) sekä tuntiopettajat faktori Hj. AnderssonGästgivars (tietopuolista kirjapainotaitoa ja ammattihistoriaa), konemestari B. Blomq:vist (painamista), taiteilija E. Elenius (koriste ja käsivaraispiirustusta), kone ' mestari W. Liljegren (painamista), kansakoulunopettaja E. Nordström (äidinkieltä, kansa. laistietoa ja laskentoa), kansakoulunopettaja E. Stenfeldt (äidinkieltä ja kansalaistietoa) sekä insinööri V. Valkola (laskentoa, koneoppia ja konepiirustusta). V i r k a v a p a u s. Graafillisten aineiden vastanimitetylle opettajalle U. SalovaaralIe myönnettiin virkavapautta tammi ja helmikuuksi 9, jotta hän voisi suorittaa loppuun Leipzigissä harjoittamansa ammattiopinnot. Hänen sijaisenaan mainittuna aikana toimi faktori V. Bäcklund.. K 0 u l u n ta r koi t u s. Yhdenpäivänkoulul.!n latojia ja painajia varten otetaan kansakoulusta päässeitä poikia ja tyttöjä, jotka jo työskentelevät kirjapainoissa. Kirjapainojen omistajat antavat heille kolmen vuoden aikana. yhden vapaan viikkopäivän koulunkäyntiä varten ja maksavat näistäkin päivistä täyden palkan. Myöskin oppilaiden lukukausimaksun, 0 markkaa, maksavat työnantajat; koulutarpeet kustantaa koulu. Koulussa on sekä suomen että ruotsinkielinen osasto, joilla kumpaisellakin on kolme luokkaa. Siten on yleensä joka luokalla oma työpäivänsä. viikon varrella. Työaika on kaikilla luokilla 8 tuntia. joka luokan oppilaat jaetaan kahteen ammattiryhmään: latojiin ja painajijn. o p etu s a j"a t. Koulu työskenteli lukuvuoden 9 alkuun asti syyskuun keskivaiheilta joulukuun keskivaiheille sekä tammikuun toisen viikon alusta toukokuun keskivaiheille. Koska kuitenkin kokemus oli osoittanut, että työnantajain joulun edellisenä kiireellfsenä aikana on vaikeata tulla toimeen ilman oppilaitaan, päätti johtokunta, että lukukaudet lukuvuoden 9 alusta jatkuisivat syyskuun päivästä marraskuun keskivaiheille ja tammikuun alusta toukokuun loppuun. järjestelyn vaikutus osoittautui edulliseksi, mutta ei voinut riittävässä määrin poistaa sitä ilmiötä, joka jatkuvasti vaikutti haitallisesti koulutyöhön, nimittäin että kelvollisten oppilaiden usein täytyi laiminlyödä koulutyönsä työskennelläkseen työnantajainsa palveluksessa. Tämän epäkohdan korjaamieksi koulun johtokunta teki työnantajille esityksen, joka koski oppilaiden ammattiopetuskysymyksen järjestämistä. Tammikuun p:nä 9 voimaan astuneen oppisopimuslain mukaan on jokainen kirjapainooppilas oikeutettu kolmen ensimmäisen lukuvuoden aikana käymään kunnallista kirjaltajain yhdenpäivänkoulua menettämättä paikkaansa koulupäiviltä. Suomen graafillisen teollisuuden työnantajaliiton jäsenet olivat jo vuonna 98 vapaaehtoisesti suostuneet samoihin ehtoihin eivätkä edes rajoittaneet oikeutta kolmeen ensimmäis'een vuoteen, vaan ulottaneet sen koko oppi aikaan. johtokunnan mielestä olisi syytä oppilaita kouluun otettaessa noudattaa eräitä yhteisiä periaatteita. On luonnollista, että koulun ensimmäisinä toimintavuosina vanhempaakin oppilasainesta pyrki kouluun. järjestely on kuitenkin sikäli puutteellinen, että vielä nykyäänkin oa kouluun

107 0 tulevista oppilaista on vuosikausia suorittanut ammatti työtä, kun taas jotkut ovat työskennelleet vain muutaman päivän. Kun muutamat oppilaat ovat täydellisiä vastaalkajia,,toiset taas ensi ålkeisiin hyvin perehtyneitä, on tietenkin luokka sellaisenaan hankala opettaa. Suurempi yhdenmukaisuus voitaisiin opetukselle eduksi saada aikaan, jos työnantajat voisivat päättää, että kaikki kirjapainot vain kerran vuodessa, elokuun p:nä, ottaisivat uusia oppilaita ja syyskuun p:nä lähettäisivät nämä yhdenpäivänkouluun. Tästä olisi seurauksena se etu, että koulu saisi vastaanottaa samalla kehitysasteella olevia, nuoren ikänsä tähden taipuisia oppilaita, joilla olisi. halua oppimiseen. Työnantajallekin tämä asian järjestely tuottaisi etua, koska hän tällöin tulisi luovuttamaan oppilaan koululle juuri niiksi vuosiksi, joina hänellä on tästä vähimmin hyötyä. Edelleen työnantaja saavuttaisi sen edun, että hän ennen kolmen säädetyn koekuukauden päättymistä saisi koulun opettajistoita lausunnon siitä, voidaanko oppilaalla katsoa olevan edellytyksiä kirjaltajan ammattiin. Epäilemättä voisi opettajisto, tarkattuaan 80 päivänä oppilaan koulutyötä, ilmoittaa kirjapainoille, onko oppilaiden joukossa kenties kirjaltajaksi sopimattomia oppilaita. Siten voisi työnantaja melkoista varmemmin kuin,ainoastaan omien huomioiden perusteella käyttää hyväkseen irtisanomisoikeuttaan koeaikana ja oppilas vapautuisi onneksi itselleen, työnantajalle ja ammatinkehitykselle tehtävästä, joka ei voisi tarjota hänelle tyydyttävää tulevaisuutta. Nykyisin vaiiitsevissa oloissa on oppilaiden usein ollut pakko keskeyttää koulunkäyntinsä suorittaakseen asevelvollisuutensa. Ylläesitettyyn suuntaan käyvä uudistus vaikuttaisi sen, että useimmat oppilaat vasta koulun oppijakson suoritettuaan saavuttaisivat asevelvollisuusiän. o p etu s suu n n i tel m a. Lukuvuonna 9 koulu työskenteli samaa opetussuunniteimaa noudattaen kuin edellisinä vuosina, mutta nojautuen koulun kolmena ensimmäisenä toimintavuonna saavutettuun kokemukseen muutettiin suunnitelmaa lukuvuoden 9 alusta siten, että merkityksettömiä aineita poistettiin opetusohjelmasta sellaisten aineiden eduksi, jotka ovat tärkeitä käytännöiiiselle ammattityölle. o p pii a s m ää r ä oli lukuvuonna 9 90, lukuvuonna 9 79 ja lukuvuonna 9 ainoastaan 7. Tuntuva väheneminen tulee yksinomaan ruotsalaisen osaston osalle, jonka oppilasmäärä aleni :stä ensinmainittuna lukuvuonna :een luku. vuonna 9 ja :ään lukuvuonna 9. Tästä oli seurauksena, että lukuvuonna 9 vain yksi ruotsinkielinen II luokka oli toiminnassa. Oppilaat olivat jaetut kahteen ammattiryhmään, latojiin ja painajiin, seuraavasti: Tolal des eleves pendanl les annees scolaires Suoma\. uotsal. Yhteensä Suoma\. uotsal. Yhteensä Suoma\. uotsal. Yhteensä os. os. Tatat os. os. Taiat os. os. Tatat Sec.jinn. Sec. sued. Luku 0/. Sec.jinn. Sec. suu. Luku Ofo Sec.jinn. Sec. sued. Luku Ofo Latojla.fCompositeurs} Painajia (Pressiers) Yhteensä (Totaf) K 0 u l u h u 0 n e i s t 0 y. m. Lukuvuosina 9 oli koululla käytettävänään, EteI. Esplanadikadun 8:ssa sijaitseva huonetta käsittävä hl,loneisto, jonka huoneista käytettiin luokkahuoneina, huone sekä latomona että kirjapainona ja pieni huone kanslia ja opettajahuoneena. Tila oli niin ahdas, että vain puolet suurten suomenkielisten luokkain latojaoppilaista yhtaikaa mahtui työpöydän ääreen, minkä lisäksi ilman ja valon

108 0 puute haittasi opetusta. Kesäkuun päivästä 9 rahatoimikamari vuokrasi koulua varten tilavan, aurinkoisen ja ajan mukaisen huoneiston Salomoninkadun l:stä. Koulu oli jotenkin. hyvin varustettu ammattiin kuuluvilla työvälineillä. Suurimman osan koneista ja työkaluista on Suomen graafillisen teollisuuden työnantajaliitto sitoumuksen mukaisesti hankkinut lainaksi eri liikkeiltä. Omilla varoilla on koulu ostanut käsipuristimen sekä suuren määrän teknillisiä ja matemaattisia kirjasimia. Välttämättömimmät havaintoopetusvälineet on koululla myöskin. Niinpä ostettiin vanha latomakone ja saatiin siten suuri määrä konepiirustusmalleja. Useat liikkeet ovat kehoituksen saatuaan auliisti lainanneet klisheitä kuvapainoharjoituksia varten. K 0 u I u n k i r j a va ra s t 0 käsitti sekä opettaja että oppilaskirjaston. Siihen kuului m. m. göteborgilaisen johtaja Wald. Zachrissonin lahjoittama harvinainen ja arvokas painotuotekokoelma. Oppilaat käyttivät ahkerasti hyväkseen koulun kirjastoa, vaikkakaan romaanikirjallisuus ei ollut siinä edustettuna. Pyynnöstä he saivat lainata opettajakirjastonkin kirjoja.. o p pii a i den t 0 v eri kun ta. Tammikuun 9 p:nä 9 oppilaat perustivat toveriyhdistyksen, jonka tarkoituksena oli vahvistaa toverihenkeä ja toimia ammattikasvatuksen edistämiseksi: Yhdistyksen johtokuntaan kuului kaksi ed ustajaa joka luokalta. Opi n tor e t k e i Y t. Oppilaat kävivät ammattiopettajiensa johtamina kirja ja kivipainoissa sekä kemigrafisissa y. m. laitoksissa. Koulun päätyttyä toukokuussa 9 luokan oppilaat opettajineen tekivät opintomatkan Tampereelle, missä käytiin paperitehtaissa, kirjapainoissa, teknillisissä opistoissa ja Hämeen museossa. Seuraavana lukuvuonna kevätlukukauden päätyttyä järjestettiin II ja II luokkien oppilaille retkeily Turkuun, jolloin oppilaat opettajiensa johdolla saivat käydä katsomassa sikäläisiä kirjapainoja, väritehtaita, museoita ja muita nähtävyyksiä. o p pii a s t ö i den näy t tel y. Jotta asiaaharrastavat henkilöt saisivat tilaisuuden tutustua koulun työn tuloksiin, järjestettiin lukuvuosien lopussa kouluhuoneistoon oppilastöiden näyttely. La h joi t u k s e t. Lukuvuonna 9 koulu sai kuten jo mainittiin arvokkaan kokoelman painotuotteita johtaja Wald. Zachrissonilta, joka sen lisäksi lahjoitti 000 markkaa annettavaksi apurahoina ansioituneelle oppilaalle Saksaan tehtävää opintomatkaa varten. Osakeyhtiö Graica' aktiebolag lahjoitti 000 markkaa johtokunnan harkinnan mukaan käytettäväksi koulun hyväksi; Kirjateollisuusasioimisto osakeyhtiö lahjoitti samaan tarkoitukseen 000 markkaa, minkä lisäksi eräs yksityinen henkilö antoi 00 markkaa kirja palkintojen ostamiseksi ahkerille naisoppilaille. Käsityö ja tehdasyhdistykse Itä koulu sai 00 markkaa. Lukuvuonna.9 muistivat koulua Osakeyhtiö Grafica aktiebolag lahjoittaen 000 markkaa, Kirjateollisuusasioimisto osakeyhtiö lahjoittaen 000 markkaa, Osakeyhtiö Papyrus aktiebolag lahjoittaen 000 markkaa ja Käsityö ja tehdasyhdistys lahjoittaen 00 markkaa. Toimittaja M. Hanemann antoi koululle vuosikertaa aikakauskirjaa Journai for Buchdruckerkunst ja Osakeyhtiö Suomen valssi massa tehdas aktiebolag 0 kiloa valssimassaa koulun tarpeiksi. Myöskin lukuvuonna 9 koululla oli ilo vastaanottaa Osakeyhtiö Grafica aktiebolag'ita 00 markan lahjoitus, Kirjateollisuusasioimisto osakeyhtiöitä 000 markkaa ja Käsityö ja tehdasyhdistykseltä 00 markkaa.

109 0 Apu r a h a t j a p a k i n n 0 t. Johtaja Zachrissonin lahjoittama 000 markan suuruinen apuraha annettiin vuonna 9 painajaoppilas M. Pitkäselle, joka kuitenkaan ei määräajalla lähtenyt opintomatkalleen. Vuonna 9 annettiin apurahoja yhteensä 900 markkaa ja vuonna 9 0: 0 markkaa. Me n 0 t j a t u 0 t. Yhdenpäivänkoulun kaupungille aiheuttamat menot nousivat vuonna 9 9 9: 07 markkaan, vuonna 9 89: 77 markkaari ja vuonria : 9 markkaan. Valtionapu,a sai kaupunki mainituilta vuosilta vastaanottaa 79: markkaa, 0 markkaa ja markkaa. Oppilasmaksuina kertyi 8: 7 markkaa, 00 markkaa ja markkaa.. Työväenopisto. Jnstitut ouvrier. y h t e i n en jo h t 0 kun ta. Työväenopiston yhteisen johtokunnan muodostavat ohjesäännön mukaisesti suomenkielisen ja ruotsinkielisen osaston johtokunnat, ja sen tehtävänä on opiston kokonaisuutta koskevien asiain hoito. Puheenjohtajana toimi työvuosina 9 ylitirehtööri E. Böök, varapuheenjohtajana oli professori J. J. Sederholm lukuvuoden 9 ja professori J. E. Rosberg vuodet 9. Sihteerin tehtäviä hoiti suomenkielisen osaston johtaja dosentti Z. Castren. Johtokunta kokoontui luku vuosina 9 kumpaisenakin kertaa ja lukuvuonna 9 kertaa. Syyskuun p:nä 9 kaupunginvaltuusto vahvisti opistolle uuden, ohjesäännön. Edelliseen johtosäänföön verraten t.ähän tehdyt muutokset olivat suurimmalta osaltaan muodollista laatua. Asiallisista muutoksista mainittakoon, että lukukausimaksun määrän vahvistaminen joka lukuvuodeksi annettiin työväenopiston yhteisen johtokunnan fehtäväksi, jota vastoin niistä aikaisemmin oli säädetty, että maksu samalla kielellä pidettävien esitelmäin kuulemisesta luentolukukauden aikana ei saanut olla markkaa suurempi. Johtokunta vahvisti sittemmin puheenalaiset maksut sellaisiksi, että ne oppilaat, jotka ilmoittautuvat kuuntelemaan luentoja ja joille samalla on varattu oikeus opintopiireissä opiskella äidinkieltä (oikeinkirjoitusta, ainekirjoitusta ja suomen kielioppia), laskentoa ja laulua suorittavat markkaa lukukaudelta ja että taas ne,,jotka haluayat opiskella muita 'edellisiin aineisiin verrattuina erikoisempia aineita (kirjanpitoa, piirustusta, algebraa, kaunolukua tai vieraita kieliä) maksavat edellisen lisäksi markkaa eli siis yhteensä 7 markkaa lukukaudelta riippumatta siitä opiskelevatko yhdessä vai useammassa opintopiirissä. A. Suomenkielinen osasto. Section' linnoise. J 0 h t 0 kun t a. Suomenkielisen osaston johtokuntaan kuuluivat tammikuun päivään 9 puheenjohtaja ylim. professori V, Voionmaa, varapuheenjohtaja ylitirehtööri E. Böök, filosofiantohtori K. S. Laurila, filosofianmaisteri R. Liukkonen, kansakoulunopet, taja 'A. Noponen, toimittaja Y. Räisänen ja työnvälitysneuvoja T.,Uski. Vuoden 9 Opetuslaitokset. /, 9/':',

110 0. \ päättyessä erosi herra Räisänen ja hänen seuraajaksen tuli toimittaja P. Paasonen, jonka viimemainitun seuraajaksi tammikuun päivästä 9 tuli toimittaja K. Hautamäki. Vuodeksi 9 valittiin kaikki, jäsenet uudelleen lukuunottamatta herroja Hautamäkeä ja Uskia, joiden sijaanvalittiin kirvesmies N. Kalso ja kansakoulunopettajatar O. Moberg. Sihteerinä toimi osaston johtaja dosentti Z. Castren.. 0 p etu s. Opetusta annettiin osin yi'eisten luentojen muodossa, joita kaikki opiston kirjoihin merkityt henkilöt ilman erityistä ilmoittautumista olivat. oikeutetut kuuntelemaan, osittain eräitä erikoisaineita käsittelevinä luentoina, jotka olivat aiotut rajoitetulle määrälle erityisesti ilmo.ittautuneita oppilaita, osittain viimein n. s. opintopiireissä, joissa noudatettiin tavallista luokkaopetusmenettelyä siihen kuuluvine. kotiiäksyineen, kuulusteluineen ja harjoituksineen. Työvuosi kesti syyskuun keskivaiheiita joulukuun keskivaiheille ja tammikuul keskivaiheilta huhtikuun loppuun. '. Yleiset luennot pidettiin kertomusvuosina kahdessa eri paikassa, nimittäin Työväentalolla ja Koiton talolla. Kumpaisessakin huoneistossa luennoitiin tuntia viikossa: keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 7% 8 ja klo 8% 9 i. p. sekä sunnuntaisin klo % a. p. ja klo % i. p. Eri luentojen väliajoilla oli yhteislaulua. Lukuvuosina 9 pidettiin seuraavat luennot: Conjerences a I'institut ouvrier, section jinnoise, pendant les annees scolaires 9. Luennoitsija. Conjerencier. Luentojen lukj. Nombre de conlerences. Luennon aihe. Sujet des conjerences. Syyslukukaudella 9. Semestre d'automne 9. Castren, Z., filosofiantol)tori»'»»».»»»»..... Ekman, 0.,» ',' Finne, J., kirjailija Harmaja, L, filosofian maisteri... _...'.... Kananen, J. E., lääketieteentohtori... Keto, J. W., filosofianmaisteri Kivirikko, K. E., filosofiantohtori Kojonen, R., filosofianmaisteri Lehtinen, J. N., lakitieteen kandidaatti. ','.... Pero, P'I teollisnusneuvos Rauhamaa, 0., kouluneuvos Rinne, J., filosofiantohtori Setälä, V., kirjailija Sillanpää, M., kansanedustaja Similä, Y., johtaja... Terhi, 0" insinööri Tiililä, H., opettajatar.' Toivonen, N. J., filosofiantohtori Vuorenrinne, T.., filosofianmaisteri... Wäisänen, M., Suomen ammattijärjestön puheenjohtaja.... YrjöKoskinen,., vapaaherratar... Yhteensä (Total)I 7 7 Avajaisesitelmä. Työväenopiston opintopiireistä. Dante ja hänen aikansa, Tunneelämästä ja sen hoidosta. Luonnonsuojelusta. Näytelmätaiteesta. Koti ja kansantalous, Ammattien hygieniasta. Työväenliikkeen yhtenäisyydestä. Loiseläimistä ja kasveista. Pyrkimyksiä kansan raitistuttamiseksi. Lainopin alkuperusteista. Palaminen ja plttoaineet. Muutamia kysymyksiä sieluopin ja kasvatusopin alalta. Helsingin kaupungin ja Suomenlinnan,varhaishistoria. Kansainvälisestä kielestä. Kotitalous ja työväki, Asuntokysymyksen alalta. Sähkön kansantaloudellinen merkitys. Kotitaloustoiminnan alalta. Kemiaa. Puhetaidosta. AlIlattiyhdistysliikkeestä. Kotitalous ja sivistys.

111 0 I Luenoitsija. Conferencier. Luenojen luku. Nombre de conlerences. Luennon aihe. Sujet des conferences. K e v ä t I u k u k a u d e II a 9. Semestre de pr:intemps 9. Castn!n, Z., filosofiantohtori t» & '" Elenius, E., taiteilija Erich, M., filosofiantohtori Erich, R, professori Hytönen, V.:.fi!ofiantohtori Jurva, A., kirjailija Kivialho, K., filosofian maisteri Kivirikko, K. E., filosofiantohtori Laherma, J., filosofianmaisteri Perttula, M., opettajatar Peräläinen, J., filosofian maisteri Rauhala, K. N., filosofianmaisteri..... Rinne, J., filosofiantohtori...,... '"...' Ruotsalainen, A., lääketieteentohtori Ryömä, H., lääketieteentohtori..... Toivonen, N. J.. filosofiantohtori Torvelainen,.J.,. t?!ttaja Valkola, V., msmoon Vuorenrinne, T.., filosofianmaisteri Yhteensä (Totalj 7 KaIkkIaan (Somme totale) ) Avajalsesitelmä. Maailmankatsomusten vastakkaisuuksista. Tärkeimmistä rakennus ja koristetyyleistä. Sodan jälkeen syntyneiden valtioiden hallitusmuodoista. Nykyaikaisen kansainvälisen oikeuden alalta. Köyhäinhoitopolitiikka. Lasten ja nuorisokirjallisuudesta. Rahaolojemme parantaminen. fyysillinen maan tieto. Sosiologian alalta. PohjoisAmerikan kouluoloista. Venäjän taloudellisyhteiskunnallisen kehityksen yleispiirteitä vallankumouksen ajalta. Suurten sotien vaikutus talouselämään ja yhteiskunnan rakenteeseen. Helsingin kulttuurin historiaa. Kodin terveydenhoidosta. Turvapaikkaoikeudesta.. Ravintoaineiden kemiaa. Hollanti. Belgia. Tekniikan historiaa. Minna Canth yhteiskunnallisena kirjailijana. Syy s I u k u k a u d e II a 9. Semestre d'automne 9. Castren, Z., filosofian tohtori »d».... D»»... Eklund, Hj., filosofianmaisteri Hirn, Y., professori Itkonen, R, toimittaja Kajava, Y., professori Karsten, R, professori.... Liakka, N., filosofianmaisteri.... Nyberg, B., filosofianmaisteri.... Rauhamaa, 0., kouluneuvos.... Salovaara, V., sähköteknikko Sippola, V., kansakoulunopettaja Suolahti, 0., professori ,... Tolvanen, 0., filosofian maisteri.... Tunkelo, J. H., kouluneuvos.... Tynni, K., filosofianmaisteri.... Vehkamäki, J. H., ylioppilas.... Voionmaa, V., professori Ylppö, A., professori......».'0» Yhteensä (Totaljl 7 ) Esitelmät pidettiin sekä Työväen että Koiton talolla. Avajaisesitelmä. Uskonnonvapauslaki. Valtiosta ja valtiomiehistä. Työväen.sivistysliitosta. Englannin sivistyselämän merkkimiehiä 7:nnellä vuosisadalla (kirjailijat Johnson ja Boswell, maalarit Reynolds ja OainsboTough ynnä heidän ystäväpiirinsä). Kunnallispolitiikkaa. Piirteitä ihmisen kehityshistoriasta. EteläAmerikan luonnosta ja alkukansoista. Palkollisolojen kehityksestä. Lasten kohtalo kansojen elämässä. SovelIettua sieluoppia. Työsopimus ja työsääntölait. Kirjasto opintojen tukena. Suomen kansanomaisen kulttuurin historiaa. Vapaa kansanvalistustyö. Lapsi. ja sen asema yhteiskunnassa. Talonpoikaisolojen kehitys Venäjällä ennen v:n 97 vallankumousta. Työväen sivistysliiton johtama sivistystyö. Talousmaantietoa. Asunnon ja ympäristön vaikutus lapsien terveyteen. Poika ja tyttölasten luonteen ja ruumiin eroavaisuudet.

112 08 Luennoitsija. Conflrencier. Luentojen luku. Nombre de conference. Luennon aihe. Sujet des conflrences. K e v ä t I u k u k a u d e II a 9. Semestre de printemps 9. Cannelin, H., filosofian maisteri... '.'.... Castren, Z., filosofian tohtori.....»»».....»»»»»».... Ekman, G., filosofiantohtori.... Hytönen, V., filosofiantohtori.... Itkonen, T.., filosofiantohtori..... Iversen, f., filosofiantohtori.... Järvinen V., lehtori.... Kivijärvi, E., filosofian maisteri.... K TOhn,., professori... '... Rauhala, K. N., filosofianmaisteri.... Rosnqvist, A. R, filosofiantohtori.... Sirelius, U. T., professori.... Suolahti, G., professori.... Vesterinen, E., konsuli.... Wichmann,.J, professorinrouva.... Voionmaa, V., professori.... Vuorenrinne, T.., filosofianmaisteri....»»». Väisänen, A. 0., filosofianmaist:..er:..:i_._. _. _. _. _.'_'_'_'_'_';.. Yhteensä (Totaf) 7 Kaikkiaan (Somme totale) ) 7 Kirjojen ja kirjastojen käytöstä. Avajaisesitelmä. Opintopiirien ohjelmasta. Kansakunta ja kansallisuus. Julkinen mielipide ja sen ilmaukset. Kokeellista kehitysoppia. Sotaorpojen huoltamisesta. Lappalaiset. Grafillinen esitys. Karjalan maa. Muutamia kehityskausia teatterin historiassa. Musiikkihistorian alalta. Taloudellisen kehityksen ennustaminen. Psykotekniikasta. Suomensukuisista kansoista. Suomen yhteiskunnallisten olojen historiaa 7:nnellä vuosisadalla. Viron maa, kansa ja taloudelliset olot. Unkarin maa ja kansa. Suomen talousmaantieto. Havaintoja Saksan kansankorkeakoululiikkeestä ja keskieuroppalaisten maiden vapaasta valistustyöstä. Muistelmia alpeilla käynneistä. Karjalan kansa. Syy s I u k u k a u del I a 9. Semestre d'automne 9. Brander, U., ylijohtaja.... Castren, Z., filosofiantohtori....»»»....»»».... Geiger, Th., lakitieteen tohtori, Berlinin kansankorkeakoulun johtaja I versen, f., filosofian tohtori.... Keto, J W., filosofianmaisteri.... Kivimäki, T. M., lakitieteenkandidaatti.... Krohn, K., professori.... Liakka, N.; filosofianmaisteri..... Malmio, B., filosofiantohtori Ramstedt, G. J, professori..... Rosenqvist, A. R, filosofiantohtori.... Sihvonen, V., filosofiantohtori.... Tainio, T., toimittaja Tallgren, A. M., professori Wallenius, M., lääketieteentohtori.... Yhteensä (Tota!)I 7 (j 7 Suomen soista ja viljelysmahdollisuuksista. Avajaisesitelmä. Opintojen järjestelystä. Englannin ja Saksan vapaan valistustyön piirteitä. Esteettisistä peruskäsitteistä. Saksan kansan korkeakoulusta ja sen suhteesta Saksan yhteiskunnallisiin oloihin. Alkeellisesta lukuopista. Yhteiskunnallistuttamiskysymyksen alalta. Lex Kallio. Kansanrunoudesta. Suomen kansan ravintokysy!dys historian valossa. Meteorologian alalta. Muistelmia Japanista. Lapsisielutieteestä ja kasvatuksesta. Sähkö, sen luonne ja merkitys. Suomen työväenliikkeen historiaa. M uinaistieteen alalta. Lääketieteen alalta. ) Esitelmät pidettiin sekä Työväen että Koiton talolla.

113 09 Luennoitsija. Confirencier. Luentojen luku. Nombre de conjtfrences. Luennon aihe. Sujet des confirences. I(evätlukukaudella 9 Semesfre de printemps 9. Bonsdorff,., professori Castn!n, Z., filosofian tohtori D. &...»... 7 D»»... Hytönen, V., filosofiantohtori Ilvessalo, L., filosofiantohtori... Iversen, f., filosofiantohtori I(eto, J. W., filosofianmaisteri I(rohn,., 'professori Lehtonen, J. V., filosofian tohtori Malmio, B., filosofiantohtori Salminen, V., filosofiantohtori Sirelius, U. T., professori Tolvanen, V., filosofiantohtori Tunkelo, J. H., kouluneuvos Wallenius, M., lääketieteentohtori Vuorenrinne, T.., filosofianmaisteri... Yhteensä (TotaIJI ' KaikkIaan (Somme totale) ) Tähtitieteellisistä tutkimustavoista ja saavutuksista. Avajaisesitelmä. Opintopiirien työtavoista. Estetiikan alalta. Maailmanus konnoista. Nykyisestä raittiustilanteesta maassamme. Suomen metsät ja niiden taloudellinen merkitys. Alkeellita mittausoppia. I(okemusperäisen sosialismin alalta. Musiikin merkkimiehiä ja merkkiteoksia. Aleksis I(iven aatemaailmasta. Geofysiikkaa. I(ansanrunouden psykologiasta. Suomalaisesta kansanomaisesta kutomateollisuudesta. Maantieteellisiä kuvauksia eri maista. Alaikäiset ja sijaiskasvatus.. Lääkärin opetuksia työväelle. Oberammergalln kärsimysnäytännöistä. Yllä lueteliuilla, luennoilla, jotka pidettiin luvuitaan epämääräiselle ja vaihtelevalle kuulijakunnalle, oli suuri merkityksensä sikäli että ne saattoivat vaikuttaa herättävästi ja lietsoa harrastusta laajoissa piireissä, mutta opetuksen kannalta ne.olivat vähempiarvoisia kuin sama.nlaiset luennot aikaisemmin, jolloin oli vähemmän tilaisuutta säännöllisiin, enemmän aktiivisiin opintoihin opintopiireissä. Tässä suhteessa työväenopisto eroaa niistä ylemmistä työväen opetuskursseista, joi'ta ylläpidettiin Helsingissä 0 vuoden aikana ennen työväenopiston perustamista ja joita voidaan pitää opiston erittäin ansiokkaana' edeltäjänä. Lue n t 0 j a r ajo i t etu lie m ä ä r ä lie eri t y i s e s t i i l moi t t a u t u ne i t aku u l i joi t a piti lukuvuonna 9: insinööri V. Valkola. Luennot käsittelivät teknillistä. fysiikkaa ja pidettiin kerran viikossa yliopiston kemiallisessa laboratoriossa. Samana lukuvuonna luenn,oi varatuomari J. N. Lehtinen lakitiedettä ja kunnallistietoa, :käsitellen tällöin erityisesti vuoden i 97 kunnallislakeja sekä niihin myöhemmin tehtyjä :lisäyksiä ja muutoksia, kunnallisverotusta koskevia lakeja sekä tuloilmoituksen antamisvelvollisuudesta tätä verotusta varten. Elinkeinolainsäädännöstä luettiin ja selitettiin elinkeinolaki sekä laki toiminimestä ja prokurasta. Edelleen tehtiin selkoa yhtiöitä ja osuuskuntia koskevasta lainsäädännöstä sekä vekselisäännöstä, minkä ohessa annettiin ohjausta tavailisimpien käytännössä esiintyvien asiakirjain laatimisessa. Lukuvuonna 9 järjestettiin samariittitoimintaa ja terveydenhoitoa käsittelevä luentokurssi. Luennoitsijana oli lääketieteentohtori M. Wallenius, jonka luennon aiheet olivat seuraa.vat: nykyaikainen haavainhoito, haavakuume ja verenvuodon tyrehdyttäminen; nyrjähdykset, sijoiltaan menot ja Juunmurtumat; sisäelinten tapaturmaiset vioitumat; ) p';it'q)iu pidettiin sekä Työväen' että I(oiton talolla.

114 0 keinotekoinen hengitys; tuberkulosi ja sen yhteydessä oleva sosialihygienia; sukupuolitaudit (eri esitelmät miehille ja naisille); syöpätauti; ihmisen intelligenssi; alkoholikysymys' lääketieteen valossa; sekä terveydenhoito jokapäiväisessä elämässä. Lastenhoitoa opetti viimemainittuna lukuvuonna professori A. Ylppö, jota opetuksen käytännölliseen puoleen nähden avllstivat Lastenlinnan johtajatar sairaanhoitajatar T. Leikola ja sairaanhoitajatar N. Häll. Lukuvuonna 9 lääketieteentohtori M. Wallenius luennoi samariittitoiminnasta ja terveydenhoidosta; lisäksi järjestettiin uusi sähkötekniikan luentokurssi, jonka piti filosofiantohtori V. Sihvonen; minkä lisäksi johtaja dosentti Z. Castren eräiden opiston oppilaiden aloitteesta kevätlukukaudella läpikävi filosofian kurssin. Lääketieteentohtori Wallenius antoi opetusta pääasiassa luentojen muodos;a, joita oli luvultaan ja jotka käsittelivät seuraavia aineita: haavat (paranemineri, haavat!llehdus); haavain hoito; haavaverenvuoto ja sen tyrehdyttäminen; sisäiset vammat (aivot, keuhkot, sydän, suolisto, maksa, perna, munuaiset ja virtsarakko); luunmurtumat; nyrjähdys, sijoiltaan menot; keinotekoinen hengitys; intelligenssi ja aivojen toiminta; umpisuolentulehdus ja suolisoimu; sappikivitauti, vatsahaava; sekä yleinen hygienia ja jokapäiväinen terveydenhoito. Opi n t 0 pii r i t työskentelivät kaikkina viikon päivinä lukuunottamatta lauantaita. Tavallisin työaika oli klo % 78 i. p. tai klo 8% 0 i. p. Jokaisella oppilasryhmällä oli yleensä käytettävänä yksi, kaksi opetustuntia (a % tuntia) käsittävä, opetusvuoro viikossa. Suuri oppilasmäärä ja huoneistojen puute teki mahdottomaksi järjestää suuremmassa määrässä 'useampia opetusvuoroja viikossa. Ainoastaan harvoilla piireillä, m. m. laulun opintopiirillä, oli käytettävänään kaksi opetusvuoroa. Opintokursseja varten oli työväenopistoila käytettävänään kansakoulutarkoituksiin vuokratussa Hämeenkadun talossa n:o 8, Kallion suomenkielisessä kansakoulussa, kaupunginkirjaston Kallion haaraosaston talossa, pikien åmmattikoulun huoneistossa Pietarinkadun :ssa (lukuvuonna 9), esperantoopiston huoneistossa (lukuvuonna 9), talossa n:o It. Teatterikujan varrella (lukuvuonna 9), maanviljelyslyseon huoneis' tossa Kirkkokadun talossa n:o sekä Snellmanin koulussa (lukuvuosina 9) sijaitsevia huoneita. Erikoisella tunnustuksella mainittakoon lopuksi, että suomalainen reaiilyseo lukuvuonna 9 vuokratta luovutti koulun fysiikan opetushuoneen kaikkine siinä olevine opetusvälineineen käytettäväksi sähkötekniikan luentoja varten. o p etu sai n e e t j a 0 p e t taj i s t o. Opetusta antoivat seuraavissa aineissa allamainitut opettajat: ainekirjoitusta opettivat johtaja dosentti Z. Castren (ylempi kurssi) sekä kansakoulunopettajat J. Seppä lukuvuonna 9 ja V. Peltonen lukuvuosina 9 (alempi kurssi); oikeinkirjoitusta samoin herrat Seppä ja Peltonen edellinen lukuvuonna 9, jälkimmäinen lukuvuosina 9; suomenkielen kielioppia kansako.ulunopettaja E. Kunnas; kaunolukua taiteilija O. Savola; kaunokirjoitusta (lukuvuosina 9) rouva L. Kunnas; laskentoa kansakoulunopettaja E. Kunnas sekä kevätlukukaudella 9 sitäpaitsi kansakoulunopettajatar U. Olsoni; algebraa kansakoulunopettaja P. J. Laitinen ja lukuvuonna 9 lisäksi neiti A. Castren; geometriaa (lukuvuonna 9) kansakoulunopettaja P. J. Laitinen; kirjanpitoa konttoristi F. Tuura; pikakirjoitusta (lukuvuonna 9) rouva O. Ilmarinen; piirustusta taiteilija E. Elenius; laulua rouva A. Torvelainen (kuorolaulua) sekä lukuvuonna 9 säveltäfä L. Parviainen (m'usiikkioppia ja laulua); ruotsia rouva H. Partanen, kansakoulunopettajatar E. Voi onwaa, filosofiankandjdaatti H. Orönblom (lukuvuonna 9) ja opettajatar H. Heinonen

115 (lukuvuosina 9); saksankieltä filosofian maisteri L. Malmgren; englanninkieltä opettajatar H. Saarinen sekä filosofianmaisteri L. Alen (lukuvuonna 9) ja opettajatar H. Heinonen (lukuvuosina 9); venäjää (lukuvuonna 9) lehtori P. Kijanen; sekä esperantoa ylioppilas K. Huuskonen Ja lukuvuosina 9 lisäksi konttoristi K. Ojala. Keskustelupiirin johtajana toimi osaston johtaja dosentti Z. Castren., Suo r i te t u t 0 P P i j a k s 0 t. Opetuksessa noudatettiin' pääasiassa samoja menetelmiä ja suoritettiin samat" oppijaksot kaikkina kertomuskauden vuosina. Eri opintopiirien työstä lukuvuonna 9 esitettäköön seuraavat supistelmat asianomaisten' opettajain selon teoista: Ainekirjoituksen opetus oli jaettu kolmelle vuoden kestävälle kurssille. Oppilaita, jotka eivät olleet läpikäyneet kansakoulua, neuvottiin aloittamaan' opintonsa oikeinkirjoituspiirissä ja SeUraavana lukuvuonna jatkamaan ainekirjoituksen alemmalla kurssilla ja kolmantena opintovuonna ottamaan osaa viimemainitun aineen ylempään kurssiin. Kuitenkaan' ei ollut olemassa mitään pakkoa, vaan oli oppilaalla oikeus oman harkintansa trtukaan kirjoittautua mille hyvänsä mainituista kursseista. o i k e i n k i rj 0 i t u s. Opetettiin oikeinkirjoituksen ensimmäiset alkeet, sen jälkeen tehtiin lyhyesti selkoa lauseenrakenteesta ja samassa yhteydessä väli merkkien käytöstä. Kieliopin opetus rajoitettiin tällä kurssilla mahdollisimman vähiin, koska tässä aineessa oli olemassa erikoinen kurssi. Erityistä huomiota kiinnitettiin eri murteisiin sekä puhe ja kirjakielen välisiin eroavaisuuksiin. Pidettiin taivutusharjoituksia (etenkin t:n ja ;d:n sekä nk:n ja ng:n vaihtelua). Sitäpaitsi järjestettiin lukuisia harjoituksia erisnimien ja yhdyssanain käytössä. Suulliseen opetukseen liittyi askel askeleelta kirjallisia harjoituksia, osin kotitehtäviä osin sanelun mukaan luokalla. Oppikirjana oli E. N. Setälän Lyhyt äidinkielen oppikirja kansakouluja varten. Lukuvuoden loppupuolella selostettin kirjallisesti pari aikaisemmin luettua satua, minkä lisäksi oppilaat koti tehtävänä kirjoittivat jotain vapaata aihetta käsittelevän aineen. Opettaja korjasi kirjoitl;lskokeet kotona ja selitti sittemmin virheet tunnilla. A i n eki r joi t u s. Ainekirjoituksen aiemmalle kurssille otettiin, kuten jo mainittiin, oppilaita, jotka olivat suorittaneet kansakoulun oppijakson tai joilla oli vastaava kirjoitustaito, sekä oppilaita, jotka yhden lukuvuoden ajan olivat seuranneet oikeinkirjoituksen opetusta työväenopistossa. Aluksi kirjoitettiin vaikeahkoa tekstiä sanelun mukaan, minkä jälkeen siirryttiin aikaisemmin luettujen kertomusten kirjalliseen selostamiseen sekä yksinkertaisten aineiden kirjoittamiseen kotona. Oppilaiden saavutettua jonkin verran tottumusta ja taitoa voitiin valita vaikeampia aineiden aiheita, jotka usein koskettelivat yhteiskuntaelä,mää tai kirjallisuutta. Onnistuneimpia olivat kuitenkin ne. aineet, jotka käsittelivät oppilaiden itsensä valitsemia aiheita. Kevätlukukauden jälkipuoliskolla opetettiin kuittien, valtakirjain, hakemusten ja pöytäkirjain kirjoittamista. Opettaja korjasi tehtävät kotonaan ja merkitsi muistiin niissä esiintyneet virheet, jotka sitten selitettiin tunnilla siten että ne kirjoitettiin luokan taululle ja oppilaat itse saivat opettajan johdolla korjata ne. Joskus luettiin jokin oppilaiden aineista ääneen luokalle ja sen asiallisuudesta keskusteltiin, toisen kerran pohdittiin kysymystä, jota useat oppilaat, olivat aineessaan käsitelleet, tai aihetta, josta seuraava aine oli kirjoitettava. Ainekirjoituksen ylemmän kurssin opetus. oli järjestetty samalla tavalla kuin edellisenä vuonna, ja sen tarkoituksena oli ohjata oppilaita omaperäisesti esittämään elämästä ja kirjauis""d, ta C<lmin jatuksia ja kokemuksia. Ainei<;len aiheet saivat oppilaat valitcl;

116 joko täysin itsenäisesti tai johtajan ehdotuksen mukaan. Korjattuaan aineet kotonaan opettaja antoi ne takaisin tunnilla esittäen tällöin huomautuksia ja ohjeita ja johtaen sekä muodon että sisällyksen yleistä tarkastelua. Sikäli kuin aika salli, luettiin tunneilla tyylillisesti hyvää suomalaista kaunokirjallisuutta. Ä idi n k i ele n k i eli 0 p p i. Äidinkielen kieliopin opetuksessa käytettiin E. N. Setälän oppikirjaa Kielioppi keskikouluja varten. joka toinen viikko oli kirjallisia harjoituksia. Kevätlukukauden lopulla tutustuttiin Kalevalan kieleen ja sen kauneusarvoihin. Verrattiin toisiinsa A. Kiven, j. Ahon, M. Canthin ja j. Linnankosken kielenkäyttöä ja esitystapaa. Harjoitettiin lauseen jäsentelyä sekä sanaluokkain ja taivutusmuotojen määräämistä. Kurssi on yksivuotinen., K a u nol u k u. Kaunoluvun kurssi on kolmivuotinen. Vastaalkajain kurssi\la tehtiin selkoa hengitys, puhe ja äänielimistä sekä koulutetun ja kouluttamattoman äänenmuodostuksen erosta. järjestettiin hengitys ja äänenmuodostusharjoituksia, samaten ääntämis ja korostusharjoituksia. Esityskappaleita tutkittiin ja suorasanaista suomalaista kaunokirjallisuutta luettiin. } l kurssilla tehtiin selkoa eri tyyleistä sekä poljennon suhteesta sisältöön. järjestettiin käytännöllisiä harjoituksia ja luettiin ja eriteltiin luokalla sekä runomuotoista että suorasanaista suomalaista kirjallisuutta. Sitäpaitsi oppilaat saivat lausua itse valitsemiansa ja harjoittamiansa kappaleita. III kurssi\la pidettiin puhetekniikan harjoituksia, sekä yhteisiä koko ryhmälle että yksityisiä jokaisen oppilaan kanssa. Vaikeahkoja lausuntakappaleita eriteltiin ja harjoitettiin luokalla, minkä lisäksi lausuttiin oppilaiden kotona harjoittamia runoja ja suorasanaisia kappaleita. Opettaja piti esitelmiä eri tyylisuunnista ja runomitoista. Kevätlukukaudella pidettiin julkinen oppilasnäytös, jossa esiintyi oppilaita joka kurssiltå. Oppilaat, jotka vähintään vuoden ajan olivat ottaneet osaa opiston kaunoluvun opintopiireihin, voivat päästä n. s.näyttämöpiiriin, jossa he saivat oppia plastillisen liikunnon ja näyttämöllisen hahmottelun yleiset säännöt. Pääasiallisesti harjoitettiin yksinäytöksisiä näytelmäkappaleita, jotka sittemmin esitettiin opiston juhlissa ja illanvietoissa. K ä s i ala h a r joi t u s. Kaunokirjoituksen opetuksessa noudatettiin M. Bährin kaunokirjoitusmenetelmää. I kurssilla ehdittiin kirjoittaa,maiiisarjan vihkot }IV, II luokalla taas vihkot I VV II ja osittain V. Eräät oppilaat ehtivät läpikäydä koko sarjan. Las ken t o. Laskentoa opetettiin :lia eri kurssilla. Vastaalkajain kurssilla opetettiin neljä yksinkertaista lasku tapaa kokonaisilla luvuilia ja kymmenmurtoluvuilla se'kä laatuluvut. Ylemmällä kursi\la kerrattiin kymmenmurtoluvut, opetettiin tavalliset murto luvut sekä yksi ja moniehtoinen päätöslasku. Ylimmällä kurssilla kerrattiin päätöslasku ja opetettiin korko, prosentti, diskontto ja vaihtolasku, hinnoittelua, yksija moniehtoinen osituslasku, neliöjuurioppi sekä geometriasta viivat, pinnat ja kappaleet. Suo'ritettiin geometrisia laskuja pääasiallisesti käyttämällä kapvoja. A l g e b r a. Algebran opetuksessa käytettiin,oppikirjoina E. j. Mellbergin AIgebran oppikirjaa } ja E., Bonsdorffin Esimerkkejä ja probleemeja algebran alalta. Kurssi on kaksivuotinen. Ensimmäisellä vuosikurssilla opetettiin neljä yksinkertaista laskutapaa algebrallisilla luvuilla sekä murtolukujen supistaminen ja laventaminen, minkä lisäksi polynoomi jaettiin jaottomiin tekijöihin. Kotitehtäviä oli säännöllis'esti. Toisella vuosi J<urssilla opetettiin algebralliset murtoluvut, osia potenssi ja juuriopista, samoin ensimmäisen asteen yhtälöiden ratkaiseminen yhdellä tai kahdella tuntemattomalla. Vuoden lopussa pantiin toimeen koe oppilaiden edistymisen selville saamisekst

117 Ge 0 m e t r i a.geome.trian opetuksessa ',noudatettiin August Alhon Mittausoppia seminaareja, tyttökouluja ja Iyseotten pohjakouluja varten. Ensimmäisenä lukuvuonna luetthn koko pintageometria, mikä kävi mahdolliseksi osin sen johdost,!, että välinpitämättömät ja matemaattisesti lahjattomat oppilaat keskeyttivät opintonsa, osin siten, että harjoitustehtäväin luku supistettiin mahdollisimman vähiin. Oppilaat halusivat itse edistyä nopeasti ja lukl.!vuoden kuluessa suorittaa rajoitetun osan' oppiainetta, osa oppilaista siitä erikoisesta syystä, että he seuraavana syksynä aikoivat pyrkiä teollisuuskouluun. Tehdyn sopimuksen mukaisesti ne oppilaat, jotka olivat olleet poissa yhden tai useampia oppitunteja, kotona oppikirjasta lukivat ja oppivat heidän poissaolonsa aikana luokalla käsitellyt osat. K i r jan p i t o. kurssilla käytettiin K. A. Wideniuksen oppikirjaa Käsityöläisen kirjanpito. Kaavakekirjoihin vietiin puusepän, jalkineliike ja vaatetusliikealan esimerkkisarjat; suoritettiin osuusliikkeen kirjanpito kahden kuukauden ajalta ja tehtiin kaksi tilinpäätöstä amerikkalaisen menetelmän mukaan. II kurssilla vietiin kirjoihin yksityisliikkeen 'liiketoimet kolmen kuukauden aikana; tehtiin kolme tilinpäätöstä. Osuusliikkeen liikettä koskevat esimerkkisarjat kahden kuukauden ajalta vietiin kirjoihin käyttäen inventario, bilanssi ja pääkirjaa sekä päiväkirjaa. Kotitehtäviä oli runsaasti. kurssilla opittiin kaksinkertainen italialainen kirjanpito, jonka esimerkit otettiin yksityiskaupan alalta. Kolmen kuukauden liiketoimet vietiin kirjoihin käyttäen kalusto ja bilanssikirjaa, päiväkirjaa, pää ja kassakirjaa, memorialia, reskontraa ja tavarakirjaa. Suoritettiin lukuisia kotitehtäviä. Lukuvuoden lopussa kaikkien kurssien osanottajat suorittivat kokeet tunnilla. Pii r u s t u s j a t e k s t a u s. Ammattipiirustuksen oppitunneilla oppilaita harjoitettiin erikoisesti puun ja metallinjalostusammatteja sekä rakennusteollisuutta silmälläpihien, käsivaraispiirustuksen oppi tunneilla piirrettiin erillisiä esineitä sekä taidejäljennöksiä. Tekstauksen opetus käsitti kirjoitusharjoituksia, yksityisten kirjainten piirtämistä sekä isompaan kokoon sommittelua. Jokaisen opetusvuoron viimeinen puolitunti käytettiin kevätlukukaudella yleiseen taideky'symyksiä käsittelevään keskusteluun, jossa oppilaat kukin vuoroonsa esittivät alustuksen. Opintopiirien lopettajaisjuhlassa olivat oppilaiden työt näytteillä. La u I u. Laulunopettajatar P. af Heurlin valitsi laulukuoron oppilaat syyslukukauden alussa, sittenkl!in, he ensin olivat saaneet kokeeksi laulaa hänen edessään vapaasti valitsemansa laulun. Oppitunnit käytettiin pääasiallisesti kuorolaulun harjoittamiseen, mutta sen ohessa oli myöskin hengitys, äänenmuodostus, sävelentapaamis ja tekstin, lausumisharjoituksia. Musiikkiopin opintopiirin osanottajat käyttivät oppikirjana Vainion Musiikkioppia, kun taas opettaja opetuksessa noudatti Maasalon Koulun musiikkioppia. Musiikin perusteet läpikäytiin. Kunkin illan opetusaika jaoiteltiin siten, että musiikkioppia käsiteltiin n. tunti, minkä jälkeen jäljellä oleva aika käytettiin sävelentapaamiseen ja yhteislauluun. Vainion Valistuksen laulukirjasta laulettiin yksinkertaisia sävelmiä, aluksi ainoastaan nuotit, mutta laulun kaikuessa puhtaasti siirryttiin sanoihin. Ehdittiin läpikäydä alkeislaulua ja harjoitusta., N. Yz tuntia opetustunnin ajasta käytettiin yhteislauluun, jolloin harjoitettiin tunnettujen sävelmien oikeata esittämistä. R u 0 t s i n k i eli. Ruotsinkielenkurssi on kolmivtlotinen. Lukuvuoden 9 oppilaat olivat jaetut 8 ryhmään, joita johti opettajatarta. Oppikirjana käyttivät kaikki kolme kurssia ja kaikki ryhmät Efr. Jacobsonin Ruotsinkielen alkeiskirjaa. Ensimmäisen vuosikurssin oppilaat harjoittivat etusijassa lausumista ja oikeinkirjoitusta. Kieliopista opit (Jp{!tl!sl.itokset, /. /9.

118 tiin adjektiivien ja substantiivien suku ja numerusmuodot. sekä.sijamuodot samoin kuin adjektiivien vertailumuodot ja verbien preesensmuoto. Opittiin perusluvut ja järjestysluvut sekä persnaali ja possessiivipronominit. Luettiin oppikirjasta ensimmäiset 00 luku kappaletta. II kurssin oppilaat olivat aikaisemmin ottaneet osaa kurssiin tai oli heillä vastaavat tiedot. Jatkettiin yllämainitun oppikirjan lukemista kappaleisiin 8088 asti. Luetun tekstin nojalla selitettiin muoto ja lauseoppia. kurssilla kerrattiin aikaisemmin luettu kielioppi ja Ruotsinkielen alkeiskirjan lukemista jatkettiin kappaleeseen ati. Opetuskielenä käytettiin kaikilla kursseilla suuressa määrässä ruotsia. Kirjallisia käännöstehtäviä suomesta ruotsiin suoritettiin sekä tunnilla että kotityönä.' Puheharjoituksia pantiin toimeen ja eräät oppilasryhmät saivat harjoitella sekä suorasanaisen että runomuotoisen ruotsinkieilsen irjallisuuden lukemista, jolloin luettiin J. L. Runebergin, Z. Topeliuksen ja V. Rydbergin teoksia., S a k san k i eli. Saksankielen opetus oli niinikään jaettu kolmelle kurssille. Oppikirjana käytettiin Solmu Nyströmin alkeiskirjaa Deutsches Lehrbuch for den anfangsunterricht. Ylimmän kurssin oppilaat lukivat sitäpaitsi kursoorisesti E. v. Wildenbruchin )Das edl Bub>. Vastaalkajain opetuksessa käyt,ettiin havaintomenettelyä.. Oppikirjan tekstin johdosta selitettiin kielioppia. Kirjallisia käännösharjoituksia järjestettiin sekä kotityönä että luokalla. Luetun tekstin johdosta keskusteltiin saksan kieltä käyttäen. En g la n n i n k i eli. Englanninkielen opintopiirin osanottajat olivat jaetut 9 oppilasryhmään, joita johti opettajatarta. Kurssi on kolmivuotinen. Oppikirjana käytettiin EnckellSaarisen alkeiskirjaa Englantia aloitteleville, josta kurssilla luettiin kappaleet 9, II kurssilla kappaleet 0 ja H kurssilla t<appaleet 8. Kaikilla kursseilla opetettiin luetun tekstin johdosta' kielioppia. E s per a n t o. Oppikirjana käytettiin V. Setälän kirjaa Esperanta Legolibro, josta kappaleet sekä : IV luettiin ensimmäisellä ja kappaleet 08 toisella vuosikurssilla. Kielioppia opetettiin tekstinlukemisen rihnalla. Puheluharjoituksia oli runsaasti. Ensimmäisen vuosikurssin oppilaita opetettiin laatimaan vastaukset V. Setälän Esperanton opiskeluoppaaseen sisältyviin kysymyslauseisiin; lisäksi he kirjallisesti käänsivät saman oppikirjan harjoituskappaleita. Toisen vuosikurssin oppilaat saivat suorittaa vaikeampia käännöstehtäviä. J. Borelin esperantonkielelle kääntämästä J. J. Porchatin kirjasta Sub la Nego luettiin sivut 7, ja tekstin johdosta keskusteltiin laajasti esperantonkielellä. P i k a k i r j '0 i t u s sisältyi lukuvuonna 9 ensi kerran työväenopiston suomenkielisen osaston opetusohjelmaan. Oppikirjana käytettiin NeoviusNevanlinnan Pikakirjoituksen oppikirjaa, josta 8 läpikäytiin. Kotityönä suoritettiin oppikirjaan sisältyviä' kirjoitusharjoituksia, tunnilla pikakirjoitettiin opettajan sanelun mukaan. Nopeuskirjoitusharjoituksia pantiin toimeen vain muutamia harvoja kertoja, mutta muutamat oppilaat suoriutuivat niistä huomattavan hyvin. Opetustunneilla luettiin pikakirjoitettua tekstiä, osittain oppikirjasta, osittain opettajan luokan taululle kirjoittamaa, osittain taas, lukuvuoden loppupuolella, julkaisusta Pikakirjoitussa,toa. Antaakseen oppilaille selvemmän käsityksen oppiaineesta opettaja esitti lyhyen katsauksen lyhennysoppiin. Ajan puute ei näet sallinut perusteeilisempaa perehtymistä siihen. Oppilaat osoittivat Suurta harrastusta ja heidän edistymisensä oli monessa tapauksessa kiitettävä., Ve n ä j ä n k i eli. Venäjänkielen opetuksessa, joka lakkasi lukuvuoden 9 päättyessä, noudatettiin samaa menettelytapaa kuin aikaisemminkin. Oppikirjana käytettiin KijanenWiherjuuren Venäjänkielen oppikirjan osaa sekä s.iihen kuuluvaa harjoituskirjaa. SyyslukukaudeIIa 9 oli kolme vuosikurssia toiminnassa, seuraavaiiäkevät

119 lukukaudella vain ylempi ja ylin kurssi. Puheluharjoituksia pidettiin; harjoituskirjain teptäviä suoritettiin kirjallisesti. K e s k u s tel u, pii r i n tarkoitus oli kehittää jäsenten kykyä esittää ajatuksiaan kokouksissa ja ohjata kokouksia sekä olla yhdyssiteenä eri opintopiirien välillä. johtaja oli säännöllisesti läsnä kokouksissa, joissa hän alusti useita kysymyksiä sekä piti puheita ja esitelmiä Kaunoluvun opiskelijat avustivat esittämällä kokouksissa ja illanvietoissa lausuntoa, ja joissakin tilaisuuksissa laulukurssin oppilaat esittivät harjoittamiaan lauluja. Keskustelupiirin keskuudessa toimi toimeenpaneva ohjelmatoimikunta, joka laati ohjelmat piirin kokouksia ja illanviettoja varten. joka kokousta varten valittiin puheenjohtaja ja sihteeri, jotta niin moni piirin jäsen kuin mahdollista saisi tilaisuuden harjaantu<l: näiden tehtäväin hoitamiseen. Lukuvonna 9 otettiin uutuutena käytäntöön tapa, että jokainen jäsen, joka sitä halusi, jokaisen kokouksen alussa oli oikeutettu käyttämään enintään minuuttia esittääkseen jotain itse valitsemaansa aihetta koskettelevan puheen. Tätä oikeutta käytettiin melko ahkerasti. Illanvietoista mainittakoon erikoisesti syksyllä 9 pidetty tilaisuus, jossa Kotkan työväenopiston johtaja T.. Vuorenrinne oli saapuvilla ja selosti kysymyksen toveri kuntien keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Alustuksessa kosketeltiin käyntejä toisissa työväenopistoissa ja yhteisiä retkeilyjä niihin sekä mahdollisuutta perustaa aikakauslehti työväenopistojen yhteiseksi äänenkannattajaksi. Erikoisen mielenkiintoisia olivat kertomusvuosina käsitellyistä kysymyksistä vielä seuraavat, allamainittujen henkilöiden alustamat keskustelukysymykset: Pienten lasten kuolevaisuuden syistä;, alusti rouva H. Öberg; Työttömyyden' vastustamisesta rakennustoiminnan avulla, alusti johtaja Y. Similä; Näytelmätaiteen asemasta työväenopiston ohjelmassa, alusti taiteilija O. Savola; Työväenopiston johtokunnan asettamistapa, alusti opistolainen K. Airut, ja kannatti tällöin kokouksen osanoftajain enemmistö itä mielipidettä, että myöskin opiston oppilaiden tuli saada valita edustaj!a johtokuntaan; Opiston lukukausimaksuista; Siveysopin ottamisesta koulujen opetusaineeksi; Työväenopiston kesäsiirtolakysymys; Mitä on otettava huomioon johto ja luottamushenkilöitä arvosteltaessa; Opintokerhoista; Mikä on, parlamentaarisesti hyväksyttävä puhetapa; Natsionalismista ja kansallisuusaatteesta, alusti johtaja dosentti Z. Castren; sekä Keskuskeittolakysymys, alusti kansanedustaja rouva H. Seppälä. Lokakuun 0 päivänä 9 järjestettyyn illanviettoon otti osaa Berliinin kansankorkeakoulun johtaja tohtori Th. Geiger, joka tilaisuudessa piti tarkoitusta varten kirjoittamansa. esitelmän työväen liikkeestä ja kulttuurista,' erityisesti syventyen kysymykseen, voiko puhua erityisestä työläiskulttuurista. Esitelmän tulkitsi suomeksi johtaja dosentti 'Z. Castren. Opintopiirien keskinäinen yhteistoiminta jatkui samalla tapaa kuin edellisenä vuonna. jokainen oppilasryhmä, joka harjoitti saman aineen opintoja ja siten vastasi yhtä koulun luokkaa, valitsi keskuudestaan puheenjohtajan, joka edusti ryhmää opintopiirien yhteisessä edustuslaitoksessa, opintopiirineuvostossa, jonka kokouksiin myöskin osaston johtaja säännöllisesti otti osaa. Toiminnassaan neuvosto noudatti seuraavia, lukuvuonna 9 hyväksyttyjä Sääntöjä:»Helsingin kaupungin työväenopiston suomenkielisen osaston opintopiirineuvoston säännöt.. Opintopiirineuvoston tarkoituksena on olia yhdyssiteenä opintopiirien välillä ja tuoda opiston johdolle esiin opintopiiriläisten toivomuksia opetusaineisiin ja opetukseen nähden. Opintopiirineuvosto toimii opistolaisyhdistyksen johtokunnan kanssa yhteisymmärryksessä ja opisto Jaisyhdistyksen sääntöjen mukaisesti.

120 . Kukin opintopiiri valitsee keskuudestaan lukukauden alussa yhden varsinaisen ja varajäsenen piirineuvostoon; sitäpaitsi lähettää opistolaisyhdistys piirineuvostoon edustajansa, jolla on sen kokouksissa puhe ja läsnäolooikeus, mutta ei äänioikeutta. Kun varaedustaja edustaa piiriään, on sii"tä tehtävä ilmoitus piiri neuvoston puheenjohtajalle. Ääni ja puheoikeus on kullakin valitulla opintopiirien edustajalla. Varaedustajalla ei ole äänioikeutta, jos varsinainen on "läsnä.. Opintopiirien edustaja tuo esiin edustamansa opintopiirin toivomuksia opintopiirien opiskelua, työjärjestelyä ja toimintaa koskevissa asioissa, tehden neuvoston kokouksissa selkoa piirinsä tekemistä päätöksistä ja tärkeimmistä keskusteluista sekä välittäen yhteyttä opintopiirineuvoston ja hänen edustamansa piirin välillä. Piiri neuvoston sekä myöskin piirineuvoston toimikunnan kokouksista on tehtävä "ilmoitus opiston johtajalle ja opistolaisyhdistykselle.. Piirineuvosto kokoontuu ja alkaa toimintansa lukukauden alussa opiston avajaisten jälkeen. Kokouksen avaa johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö. Avajaistilaisuudessa suoritetaan seuraavat tehtävät: ) Valitaan puheenjohtaja ja kirjuri, ) 7 muuta toimikunnan jäsentä ja kolme varalta sekä, ) vakinaista ja varatilintarkastajaa. ) Valitaan muita tarpeen vaatimia toimikuntia ja edustajia. ) Keskustellaan muista mahdollisesti esiin tulevista asioista.. Opintopiirineuvoston asiakirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri.. Toimikunta valitsee "keskuudestaan varapuheenjohtajan ja varakirjurin sekä rahastonhoitajan. Toimikunta on päätösvaltainen kun viisi jäsentä ja heidän lisäkseen puheenjohtaja ovat saapuvilla. jos valittu rahastonhoitaja on syystä tai toisesta pitemmäksi aikaa estetty hoitamasta tehtäväänsä, on hänen luovutettava varat puheenjohtajalle, jonka jälkeen toimikunnan on heti valittava uusi rahastonhoitaja. Toimikunta kokonaisuudessaan on vastuussa neuvoston varain hoidosta. 7. Kukin opintopiiri voi paitsi puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa valita itselleen lukukaudeksi oman toimikunnan, joka toimii opintopiirineuvoston antamain ohjeiden mukaan. jos opintopiiri jäseniltään kokoaa rahavaroja, tulee piirillä olla vähintään lukukaudeksi valittu rahavarainhoitaja. ' 8. Kevätlukukauden loputtua on opintopiirien toimikuntien rahavarainhoitajain velvollisuus luovuttaa jäljellä olevat rahavarat kuittia vastaan piirineuvoston toimikunnalle, joka ne 'luovuttaa takaisin seuraavan lukuvuoden alussa piirin toimikunnalle, piirin puolesta annettua valtakirjaa ja kuittia vastaan. jos piiri ei jatka seuraavalla lukukaudella toimintaansa eikä ole antanut määräyksiä varojen käyttämisestä, niin varat yhdistetään piirineuvoston varoihin neuvoston kokouksessa tehdyn päätöksen nojalla.. 9. Piirineuvoston tilit ja tilikertomus tehdään lukukausittain ja tilintarkastajain lausunto luetaan seuraavan lukukauden toisessa kokouksessa, jossa myöskin päätetään toimikunnan tilivapaudesta. Kevätlukukauden loputtua on piirineuvoston toimikunta velvoitettu luovuttamaan piirineuvoston hallussa olevat rahavarat ja arkistot opistolaisyhdistyksen johtokunnalle seuraavan lukukauden alkuun saakka, jolloin ne ovat piirineuvostolle luovutettavat takaisin pöytäkirjan otetta ja kuittia vastaan. 0. jos piirineuvoston toiminta lakkaa, niin jäljellä olevat varat luovutetaan opistolaisyhdistykselle tai sitä vastaavalle järjestölle kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti. : jos opintopiirissä opiskeleva oppilas käyttäytyy opintojärjestön arvoa tai yleisiä hyviä tapoja loukkaavasti, niin opintopiirineuvoston toimikunta voi tehdä ehdotuksen, että tällaiselta oppilaalta opiston johtajan toimesta kiellettäisiin oikeus opiskella opiston opintopiireissä. Milloin hairahtunut oppilas on opistolaisyhdistyksen jäsen, on kirjallinen ilmoitus hänen hairahduksestaan ja, jos opintopiirineuvoston toimikuntq niin katsoo soveliaaksi, ehdotus kurinpitotoimenpiteestä häntä kohtaan lähetettävä opistolaisyhdistyksen johtokunnalle, joka oman lausuntonsa kera viivyttelemättä toimittakoon esityksen opiston johtajalle; muussa tapauksessa opintopiirineuvoston toimikunta tekee asiasta kirjallisen ehdotuksen suorastaan opiston johtajalle.. jos piirineuvoston kokouksissa päätöksiä tehtäessä äänet menevät tasan, on puheenjohtajalla ratkaisuoikeus... jos piirineuvoston jäsen haluaa tehdä päätökseen nähden perustellun vastalauseen, on siitä imoitettav siinä kokouksessa, jossa päätös tehtiin, ja seuraavassa kokouksessa on vastalause annettava puheenjohtajalle kirjallisessa muodossa tämän kokouksen pöytäkirjaan liittämistä varten,

121 7. ' Jos tehdään esitys piirineuvoston lakkauttamisesta, on asia siinä tapauksessa, että neuvosto esitystä kannattaa,. alistettava piirien äänestettäväksi,. ja tulee annetuista äänistä olla % lakkauttamisen kannalla; muussa tapauksessa katsotaan esitys rauenneeksi.. Muutoksia ja lisäyksiä näihin sääntöihin saa tehdä opintopiirineuvostossa ja.hyväksytään ne yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Edellä esitetyt säännöt samoin kuin muutokset ja lisäykset näihin sääntöihin astuvat voimaan heti kun ne on opintopiirineuvoston varsinaisessa kokouksessa ja opistolaisyhdistyksen puolesta hyväksytty ja siitä on johtajalle ilmoitettu siinä tarkoituksessa, että hän tarkastaisi, ovatko ne sopusoinnussa opiston ohjesääntöjen kanssa.» Opi n t 0 k e r h 0 t. Lukuvuonna 9 ehdotti johtaja dosentti Castren, että perustettaisiin n. s. opintokerhoja eli opintqtarkoituksessa toimivia opistolaisyhtymiä, joilla ei olisi opiston puolesta asetettua ja palkattua. opettajaa. Ehdotusta kannatettiin, ja jo samana lukuvuonna oli yksi, suomalaisen kaunokirjallisuuden opiskelukerho, toiminnassa. Toista piiriä, jonka tarkoituksena oli yhteiskuntaopin opiskelu, suunniteltiin, mutta aietta ei voitu vuoden kuluessa toteuttaa. Opi n t 0 j e n sää n n ö l l i syy s. Asianomaiset opintopiirien opettajat merkitsivät jokaisen opetustunnin alussa tarkoitusta varten laadittuihin taulukkoihin poissaolevat oppilaat, ja näiden merkintöjeh nojalla on lukuvuodelta 9 laadittu seuraava tilasto, jossa opistolaisten osnotto kurssiin on merkitty säännölliseksi, jos he olivat olleet poissa tunneilta vain kertaa tai vähemmän, epäsäännölliseksi: jos poissaolojen luku oli vähintään, jota vastoin opistolaisen, joka oli ollut läsnä enintään kertaa, katsottiin keskeyttäneen opintonsa. Säännön. Syyslukukausi. Epäsaännöll. Opintopiiri. läsnä. läsnä. Ofo Ofo Ainekirjoitus (ylempi k.)..... '7 (alempi k.) Oikeinkirjoitus Äidinkielen kielioppi Kaunoluku (näyltämöpiiri) Käsialanharjoitus Laskento Algebra Oeometria Kirjanpito Pikakirjoitus Piirustus... : ti Musiikkioppi.... Ruotsinkieli Saksankieli Englanninkieli Esperanto I<eskeytt. opintonsa. Ofo Kevätlukukausi. Säännön. Epäsäännön. I<eskeytt. läsnä. Ulsnä. opintonsa. Ofo Ofo Olo ' j u h l a t i l a i SUU det. jokaisena lukuvuonna järjestettiin sekä Työväenettä Koiton talolla samalla tapaa kuin edellisinä vuosina sekä syys että kevätlukukauden keskipaikkeilla juhla (kevätlukukausina 9 ja 9 kaksi juhlaa, joista. maaliskuun p:nä. 9 vietetty vuosijuhla pidettiin vain Työväentalolla yhteisesti kumpaisellekin kuunte Iijaryhrilälle). juhlain ohjelmat olivat kummankin luentosalin kuuntelijain asettamien luottamustoimikuntain laatimat, ja niihin kuului esitelmä, yksinlaulua, soittoa, lausuntoa li...9

122 8 sekä usein kaunoluvun opintopiirien näyttämöpiirin näytelmä. Syksyllä 9 yksi mainituista juhlista järjestettiin n. s. kirjallisuusviikon aikana, jonka merkitystä kosketeltiin sekä juhlapuheessa että esitelmässä. Muista juhlaesitelmistä, tavallisesti johtajan pitämiä tervehdyspuheita lukuunottamatta, mainittakoon seuraavat: Ulkomaisista työväenopistoja valistustaloista, niiden sisustuksesta ja järjestelystä, esitelmälipitäjä filosofiantohtori R. Engelberg; Rauhanliikkeen kehityksestä ja Kansainliitosta, filosofiantohtori M. Erich; Urheilun merkityksestä ja työväen kesäl)vietosta, urheilunneuvoja V. j. Kostiainen; Nykyaikaisen yhteiskuntaelämän kehityssuuntia, filosofianmaisteri J. Peräläinen; Saksan työväenopistoliikettä, Kotkan työväenopiston johtaja T.. Vuorenrinne; Kansainliiton toiminnan sivistyksellisestä puolesta, ylim. professori V. Voionmaa; Mitä on sivistys, ja Kirjallisuuden merkityksestä, filosofiantohtori K S. Laurila; Uusimmista kirjallisuuden suunnista, kirjailija L. Haarla; Sivistyspyrkimyksen kasvatuksellisesta merkityksestä, sosialiministeri O. Mantere; Kansalaiskasvatuksesta työväen piireissä, filosofian maisteri R. Liukkonen; Japani, maasta ja kansasta, erittäinkin sen elin ja kotitav9ista, esitelmöi lähetystön virkamies T. Vatanabe, joka, vaikkakin itse oli japanilainen, osoitti ihmeteltävän hyvin osaavansa suomea; Muistelmiaan ItäKarjalaan tekemästä luonnontieteellisestä tutkimusmatkasta sekä Keyätelämä luonnossa erityisesti kiinnittäen huomiota muuttolintuihin, filosofiantohtori K. E. Kivirikko; Muistelmia Alpeillakäynneistä 'sekä Naisen asema ennen ja nyt, filosofian maisteri r. I. Vuorenrinne; Opettajan ilosta, kansakoulunopettaja A. Noponen; Englantilainen nykyaikainen merkki mies Morel, kirjailijatar A. Malmberg; Työväenopistoliikettä (lukuisin tilastotiedoin valaistuna) filosofiantohtori R. Engelberg; PohjoisAmerikan kouluoloista, insinööri S. Alanne; sekä N. s. ajanvietekirjallisuudesta, filosofianmaisteri JLI. Cannelin. joulukuun p:nä 9 pidetyssä lopettajaisjuhlassa esitelmöi ylim. professori V. Voionmaa kansainliiton merkityksestä sivistystyössä, minkä ohessa esitettiin filmi kuvia Ranskasta ja Pariisista. Kuvat oli hankittu Helsingin yliopiston. ranskankielen lehtorin E. Rivert'in välityksellä, joka samoin kuin Ranskan Suomessa oleva lähettiläs ministeri M. de Coppet kunnioitti juhlaa läsnäolollaan. Kun myöskin johtaja dosentti Z. Castren tervehdyspuheessaan oli kosketellut kansainvälisiä siyistyspyrintöjä, sai koko juhla tavallista kohottavamman ja yhtenäisemmän leiman. Koiton talon kuuntelijaryhmän lukuvuoden 9 lopettajaisjuhla oli aiottu pidettäväksi huhtikuun p:nä. Jo ennen ohjelman alkua keskeyteftiin kuitenkin juhla poliisimestarin määräyksestä, joka kielsi juhlan laittomana sen johdosta, että siihen oli myyty pääsylippuja ilman että huviveroa oli suoritettu. Osaston johtaja tarjoutui tällä kertaa suorittamaan veron, mutta poliisimestari hylkäsi tarjouksen, minkä johdosta johtaja katsoi olevansa pakotettu kehottamaan runsaslukuista juhlayleisöä poistumaan. Sali tyhjeni hyvässä järjestyksessä, mutta poliisimestarin toimenpide oli tietenkin omiaan herättämään katkeruutta mielissä. JohtaJan käsityksen mukaan ei huviveroa koskevaa lakia voinut sovelluttaa niihin pieniin ohjelmakustannusten peittämiseksi aiottuihin avustuksiin, jotka pääsylippumaksujen muodossa oli kannettu yksinomaan opiston oppilailta. Samaa mieltä oli myöskin maaherra, joka käsitteli asiaa sisäasiainministeriön kehoituksesta työväenopiston yhteisen johtokunnan puheenjohtajan silloisen sosialiministerin E. Böökin kiinnitettyä ministeriön huomion ylläselostettuun tapahtumaan. Keskeytetyn juhlan sijaan pidettiin sen vuoksi jonkin verran myöhemmin Koiton talossa lopettajaisjuhla seuraavalla, aikaisempaan juhlaan aiotulla, ohjelmalla: Soittoa, Helsingin työväenyhdistyksen orkesteri; Tervehdyspuhe, johtaja Z. Castren; Lausuntoa, taiteilija O. Savola; Kuorolaulua,' Koiton

123 9 sekakuoro; Esitelmä, insinööri S. Alanne; Viulusoolo, taiteilija M. Örlando; Humoristisia juttuja, opiston oppilas A. Honkanen; Pukkisen pidot, näytöksinen huvinäytelmä, esittivät kaunoluvun opintopiirin oppila<l:t. Kiistanalainen kysymys sai kuitenkin uuden käänteen, kun valtiovarainministeriö otti sen käsiteltäväkseen ja selitti poliisimestarin toimenpiteen oikeutetuksi. Tämän päätöksen johdosta poliisimestari kääntyi opiston johtajan puoleen ja ilmoitti suostuvansa jättämään asian sillensä, jos johtaja suostui maksamaan keskeytetystä juhlasta huviveron, n. 00 markkaa. johtajan kieltäytyessä poliisimestari nosti häntä vastaan kanteen raastuvanoikeudessa, joka tuomitsi hänet sakkoihin huviveroa koskevan lain rikkomisesta kuin myöskin suorittamaan kiistanalaisen määrän ja sen lisäksi todistajain palkkiot. johtaja ilmaisi tyytymättömyytensä päätökseen ja vetosi asiassa Turun hovioikeuteen. Opintopiirien syyslukukauden aikainen toiminta päättyi yhteiseen Koitontalossa pidettyyn juhlaan. Lukuvuoden lopussa järjestettiin Työväentalossa päättäjäisjuhla ja sen' yhteyteen oppilastöiden näyttely. Viimemainitussa juhlassa oli saapuvilla Kotkan ja Viipurin työväenopistojen oppilaita, jotka silloin olivat Helsingissä käymässä. Paitsi näitä yleisiä juhlia yksityiset opintopiirit viettivät omassa keskuudessaan lukuisia juhla ja perheiltamia. Erityisesti mainittakoon tammikuun, p:nä 9 Koiton julilasalissa pidetty Aleksis Kiven muistojuhla, jonka panivat toimeen kaunoluvun opintopiirin oppilaat, sekä kirjanpidon opintopiirin lovuotisjuhla. Viimemainittu opintopiiri aloitti toimintansa jo ennen työväenopiston perustamista, nimittäin aikaisempien n. s. ylempien työväenopetuskurssien yhteydessä, ja opetusta on koko ajan hoitanut sama opettajatar, neiti F. Tuura. R et k e il Y t, m u s e 0 käy n n i t y. m. Huhtikuun 80 p:nä 9 kävivät Kotkan ja VIipurin työväenopistojen opistolaiset Helsingissä, jolloin m. m. filosofiantohtori j. Rinne esitti heille Kansallismuseon kokoelmat ja Ateneumin kokoelmiin tutustuttiin taiteilija Edv. Eleniuksen johdolla. Opiston omille opistolalsille järjestettiin toukokuun 7 p:näretki Suomenlinnaan, retken johtajana oli filosofian tohtori J. Rinne. Helmikuun lopulla 9 työväenopiston suomenkielisen osaston opistolaiset kävivät vierailulla Kotkan työväenopistossa. Kaupungin nähtävyydet katseltiin, minkä ohessa oltiin läsnä kahdessa Kotkan opiston opistolaisten järjestämässä juhlassa. Viimemainituissa tilaisuuksissa puhuivat molempien opistojen johtajat samoinkuin oppilaiden edustajat. Eri työväenopistojen keskinäistä yhteistyötä koskevasta kysymyksestä keskusteltiin, erittäinkin erään Kotkan opiston oppilaan alustuksen yhteydessä, joka päättyi seuraaviin ponsiin:. ) että eri opistojen toveriliittojen olisi käytävä toisiaan tervehtimässä ja että, ellei tämä ole mahdollista suuremmille ryhmille, toveriliittojen tulisi järjestää matkoja pienemmille oppilasryhmille; ) että toveriliittojen edustajakokous olisi järjestettävä työväenopistojen yhteisen edustajakokouksen yhteyteen; ) että olisi perustettava maan kaikkien työväel)opistojen yhteinen äänenkannattaja, jonka tehtävänä olisi toveri liittojen yhteenkuuluvaisuudentunteen vahvistaminen; ) että yllämainittujen ehdotusten toteuttamiseksi tarpeelliset kustannukset olisi niiden kuntien suoritettava, joiden työväenopistot ottivat osaa yllämainittuun yhteistoimintaan. juhannuksen aikaan 9 käytiin Viipurin työväenopistossa. Käynnin johdosta järjestettiin juhlia, joissa m. m. Viipurin opiston johtaja filosofiantohtori M. Erich puhui Kalevalan kauneu,sarvoista, johtaja dosentti Z. Castren sekä kumpaisenkin opiston oppilaat pitivät tervehdyspuheita ja keskusteltiin työväenop'istojen keskinäisen yhteistoimin

124 0 nan järjestelyä koskevasta kysymyksestä. Käytiin Viipurin opiston oppilaiden perustamassa kesäsiirtolassa, joka herätti suurta mielenkiintoa. Edelleen tehtiin huvi retkiä juustilaan ja Imatralle. Kesällä 9 työväenopiston suomenkielisen osaston opistolaisyhdistys järjesti kaksi retkeä, nimittäin Viroon heinäkuun 7 p:nä ja Turkuun elokuun 89 p:nä. johtaja oli estetty otta'masta osaa Viron matkaan, mutta oli mukana Turussa ja järjesti siellä oppilaille tilaisuuden kuulla filosofian tohtori J. Rinteen esitelmän Turun tuomiokirkon historiasta. Esitelmä pidettiin osin kirkon ulkopuolella, osin itse kirkossa ja muodostui erittäin opettavaiseksi. Opi s toi a i s t eno m a vai i s t u s toi m i n t a. Opiston oppilaiden ylimpänä elimenä toimi opistolaisyhdistys, joka on virallisesti rekisteröity' Helsingin kaupungin työväenopiston suomenkielisen osaston opistolaisyhdistyksen r. y. nimisenä. Yhdistys järjesti oppilaiden kokouksia, joissa keskusteltiin opistot yön menestymisen edellytyksistä. Käännyttiin viranomaisten ja johtavassa asemassa olevien henkilöiden puoleen opiston huonojen huoneistoolojen parantamistarkoituksessa,. Yhdistys koetti kesänkin aikana ylläpitää yhteyttä oppilaiden kesken ja järjesti tässä tarkoituksessa veneretkiä kaupunkia ympäröivään saaristoon. Aluksi vuokrattiin tarkoitukseen suurehko soutijvenhe, mutta jo kesällä 9 yhdistyksellä oli ilo omistaa oma soutuvenhe, jossa oli tilaa 70 hengelle ja jonka ostamiseen tarvittavat varat, 7000 markkaa, oli kerätty opistolaisten keskuudessa. Edelleen yhdistys järjesti jäsenilleen tilaisuuden laulajatar Alma Kuulan konsertin ku,ulemiseen, minkä lisäksi järjestettiin yhteisiä teatteri käyntejä siten että yhdistys vuokrasi koko teatterin yhdeksi näytäntöillaksi ja jakoi pääsyliput alennettuun hintaan opistolaisille. Näistä teatteriilloista mainittakoon ennen kaikkea huhtikuun 7 päivä 9, jolloin Kansallisteatterissa esitettiin Shakespearen Talvinen tarina. Ennen näytännön alkua piti dosentti Z. Castren esitelmän Shakespearen merkityksestä näytelmäkirjailijana erityisesti syventyen siihen asemaan, joka illan ohjelmaksi valitulla näytelmällä oli kirjailijan tuotannossa. Edeilämainitun teatteriillan järjestäminen oli tuottanut jonkin verran vaikeuksia, koska seuraava päivä sattui olemaan pitkäperjantai. Valtioneuvoston suopeuden johdosta saatiin kuitenkin lupa näytelmän esittämiseen sillä ehd0a, ettei siitä ilmoitettu sanomalehdistössä sekä että pääsylippuja jaettiin yksinomaan opistolaisille ja johtokunnan kutsuvieraille. Työ v ä eno p i s t 0 n suo m e n k i eli n e n h a a r a 0 sas t 0 K äpy ä s s ä. Koska Käpylän esikaupungissa oli olemassa harrastusta työväenopiston toimintaa kohtaan, mutta siellä asuvien henkilöiden oli hankalaa käydä Helsingin opistossa, järjestettiin kevätlukukauden 9 alusta kerran viikossa luentoja Käpylän n. s. Seurahuoneella sekä samassa paikassa laskennon alkeiskurssi, joka toimi yhden opetusvuoron viikossa. johtaja, dosentti Z. Castren piti avajaisesitelmän sekä hiennon pappissäädyn synnystä sosiologisessa valaistuksessa. Edelleen luennoi filosofiantohtori V. Hytönen maiimme raittiustilanteesta nykyhetkellä, lääketieteentohtori M. Wallenius tuberkulosista sekä yleisestä terveydenhoidosta, filosofian maisteri J. W. Keto sosialismista ja sen toteuttamisyrityksistä, sekä arkkitehti A. Toivonen esitti luentosarjassa ohjeita oman kodin rakentajille. m 0 i' t t a m i n e n j a tie d 0 i t u s toi m i s t o. Työväenopiston avaamisesta imoitettiiri Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa ja Suomen Sosialidemokraatissa samoin kuin Suomen Työmiehessä niinä vuosina, joina tämä lehti ilmestyi. Suomen Sosialidemokraatti julkaisi säännöllisesti opistossa pidettyjä luentoja koskevia uutisia, ja johtaja dosentti Z. Castren koet'ti sanomalehtikirjoituksilla herättää mielenkiintoa opiston toimintaa kohtaan.

125 Opi s toi a i s e t. Kaikista imoittautunista oppilaista hankittiin näiltäkin \certomusvuosilta tilastollisia tietoja, jotka yhdisteltiin taulukkoihin. Nämä jätettiin käsikirjoituksena Helsingin kapungin tilastokonttoriin, mutta painatuskustannusten säästämiseksi julkaistaan tässä ainoastaan loppusummat. Allaolevasta yhdistelmästä käy ilmi kertomusvuosina imoittautuneiden opistolaisten koko lukumäärä sekä missä määrin oppilaat kuuluivt eri yhdistyksiin: Eleves immatricules dåns diverses associations pendant les annees scolaires 9'. Syyslukukausi. Semestre d'automne. Miehiä. Naisia. Yhteensä. Lukuvuosi 9. Masc. Flm. Tatal. IImoittautuneita opistolaisia (Total) Näistä kuului (Dont immatriculis dans) raittius y. m. yhdistyksiin (Sociites de tempiranee ete.) työväenyhdistyks. (Associations ouvrieres) 8 9 Lukuvuosi 98. Ilmoittautuneita opist<?laisia (Totai) Näistä kuului (Dont immatrieulis dans) raittius y. m. yhdistyksiin (Sociitis de temperanee ete.)... työväenyhdistyks. (Associations ouvrieres) 9 Lukuvuosi 98. Ilmoittautuneita opistolaisia (Total)... Näistä kuului (Dont immatriculis daml) raittius y. m. yhdistyksiin (Sociitis de tempirance ete.)... 0 työväenyhdistyks. (Associations ouvlieres) KevätIukukausi. Semestre de printemps. Miehiä. Naisia. Yhteensi. Masc. Fm. Tatat Lukuvuosina 9 ilmoittautuneista opistolaisista opiskeli alla mainittu määrä opintopiireissä: ELeves des cours speciaux pendant les annees scolaires 9. Syyslukukausi. Kevätlukukausi. Semestre d'automne. Semestre de printemps. Miehiä. Naisia. Yhteensä. Miehiä. Naisia. YhteensA. Masc. Fem. Tatat. Masc. Fem. Totat. 9.. '"..., ' , Allaolevasta yhdistelmästä selviää, montako lukukautta 9 vuoden opintopiirien opistolaiset aikaisemmin olivat ottaneet osaa opetukseen: ELeves des cours speciaux pendant ['annee scolair.e 9, repartis d'apres Le nombre des semestres qu'ils ont etudie d L'institut. Syyslukukaust Kevätlukukausi. Semestre d'automne. Semestre de.printemps. Miehiä. Naisia. Yhteens!. Miehiä. Naisia. Yhteen!!. Masc. remo TataL Masc. Fem. Tatat. Vastaalkajia (Commenants) lukukauden (Semestre)...' 'lukukautta (Semestres) & tai useampia ( semestres Oll plus) Yhteensä (Total) Opetuslaitakset '

126 Me n 0 t j a t u l 0 t. Työväenopiston suomenkielisen osaston menot, niihin luettuna kahtena ensin mainittuna vuonna suoritetut kalliinajanlisäykset, nousivat kalenterivuonna : 0 markkaan ), vuonna : markkaan ) ja vuonna 9 77: 0 markkaan ), jakautuen seuraaviin eriin: Depenses de La section linnoise de l'institut ouvrier en 9, 9 et 9, marcs Palkat ja palkkiot Smk 07: 80 0: 0 99: Vuokrat, lämpö ja valaistus : : 70 :,Opetusvälineet : 9: 90 : 8 Tarverahat : 0 9 7: 0 8: 0 Sekalaiset menot.:..:... 97: 988: 0: Yhteensä Smk (Total) 79: : 77: 0 Oppilasmaksuina kertyi työväenopiston suomenkielisellä osastolla vuonna 9 89 markkaa, vuonna 9 07 markkaa ja vuonna markkaa: Valtionapuna saatiin opiston molemmille osastoille markkaa vuonna 9, 000 markkaa vuonna 9 ja 800 markkaa vuonna 9. J 0 h t 0 kun t a. B. Ruotsinkielinen osasto. Sertion suidoise. Työväenopiston ruotsinkielisen osaston johtokuntaan kuuluivat lukuvuoden 9 alussa filosofian maisteri Y. Heikel, kirjaltaja K. F. Hellgren, valtioneuvos E. Krogius, lehtori A. Mickwitz, kirjansitoja E. Nyström, professori J. J. Sederholm ja kirjakauppaapulainen, ylioppilas F. Sundquist. Kalenterivuodeksi 9 valittiin kaikki yllämainitut jäsenet uudelleen lukuunottamatta herra Nyströmiä, jonka sijalle valittiin viilaaja W. Zetterblom. Kalenterivuodeksi 9 valittiin jäseneksi professori Sederholmin sijaan, joka oleskeli ulkomailla, professori J. E. Rosberg ja herra Hellgrenin sijaan konttoriapulainen J. Sundberg, joka viimemainittu erosi johtokunnasta vuoden päättyessä, seuraajanaan filosofiantohtori J. af Forselles. Puheenjohtajana toimi tammikuun päivään 9 professori Sederholm ja sen jälkeen professori Rosberg sekä, varapuheenjohtajana koko kertomuskauden ajan valt,ioneuvos Krogius. J 0 h taj a. Työväenopiston ruotsinkielisen osaston johtajana oli filosofian tohtori J. Qvist tammikuun 0 päivään 9, jolloin hänelle myönnettiin anomansa erovirastaan. Sen jälkeen hoiti virkaa sijaisena elokuun päivään 9 kansanopistonjohtaja J. Österholm, joka, laskien valittiin osaston vakinaiseksi johtajaksi viimemainitusta päivästä. Johtaja Qvist oli virkavapaana lokakuun päivästä joulukuun päivään 9, sijaisena kansakoulunopettaja A. Jansson, syyskuun päivästä lokakuun 8 päivään 9, sijaisena kansanopistonjohtaja filosofianmaisteri S. Strömborg, lokakul!n päivästä joulukuun päivään, sijaisena lehtori E. Pontan, samoin kuin kevätlukukauden 9 ja lukuvuoden 9 tammikuun 0 päivään 9, sijaisena kansanopistonjohtaja J. Österholm. Osaston taloudenhoitajana oli kansakoulunopettaja E. Kunnas. o p etu s. Opetusta annettiin kuten aikaisemminkin osin luentosarjojen muodossa, osin n. s. opintopiireissä, joissa noudatettiin tavallista luokkaopetusmenettelyä siihen kuuluvine kotitehtävineen ja harjoituksineen. ) Tähän eivät sisälly työväenopiston molempien osastojen yhteiset menot jotka vuonna 9 tekivät Smk 779:, vuonna 9 Smk '8: 0 ja vuonna 9 Smk 0:.

127 Yle i s e t lue n n 0 t pidettiin yleensä Uusmaalaisen osakunnan talossa, joka tätä tarkoitusta varten lukukausina oli osaston käytettävänä joka sunnuntai klo i. p. sekä keskiviikkoisin ja perjantaisin klo %8% 0 i. p. Vanhankaupungin nuorisoseuran talossa pidettiin kertomusvuosina luentoja, joka tiistai klo 78 i. p.. sekä erinäisiä ylimääräisiä luentoja sunnuntaisin. Lukuvuonna 9 pidettiin sitäpaitsi joitakin luentoja ruotsalaisten talossa (Svenska' gården) Sörnäsissä ja "kuvuosina 9 Raitiotie ja omnibusosakeyhtiön talossa Töölössä. Lukuvuonna 9 järjestettiin koetteeksi luentotoimintaa Käpylään, jonka n. s. Seurahuoneen erä's kokoussali oli tarkoitukseen käytettävissä joka tiistai klo 78 i. p. Eri luennoitsijat' samoin kuin heidän luennoissa käs'ittelemänsä aiheet käyvät ilmi allaolevasta luettelosta: Cnjerences a L'institut ouvrier, section suidoise, pendant les 'annies scolaires 9. Luentojen luku Nombre de conjerences. Luennoitsija. COlljerellcier. Luennon aihe. Slljet des conjerences. Syyslukukaudella 9. Semestre d'alltomne 9. Eklund, Hj., filosofian maisteri.... Ekman, G., dosentti.... federley, H., dosentti.... Isaksson, J., kansanopistonjohtaja....» jansson, A., kansakoulunopettaja....»»».....»»»..... jansson, B., filosofianmaisteri.... johansson, G. A., filosofianmaisteri.... Lenning, Hj., kirjastonassistentti.... Mexmontan, M., filosofian maisteri.... Alitajuinen sielunelämä. Biologiaa (varjokuvin). Perinnöllisyys ja kansanterveys. Piirteitä kielten elämästä. Eurooppa maailmansodan jälkeen. Selma Lagerlöf. Taipumukset ta elämänkutsum.us. Henkielämä ja ihmisonni. Erik Gustaf Geijer. Sanomalehdistö. Kirjojen lukemisesta. Ankerias, termiitit, itseloistavat eläimet (varjokuvin). Kaarle X Kustaa. Mickwitz, A., lehtori.... Norrmen, P., filosofian maisteri.... Verotuslaitos. Nyman, 0., työnjohtaja... Posliininvalmistus (varjokuvin): Olin, 0., seminaarinlehtori Merimieslauluistamme (valaistu lauluin). Qvist, j., filosofian tohtori Henrik Gabriel Porthan.»»»..... Islanti ja sen väestö (varjokuvin). Rosberg, j. E., professori Kotiseutu ja kotitutkimus.» PohjoisAmerikka (varjokuvin). t> D ) ) fär.. saaret (varjokuvin). Wichmann, V. K. E., ent..;s;.;.e.;;.m;.;;in.;;.a;;;a.;;.ri;.;;njo;.;.h;.;.taj.;;.a!..:,.._.;.':'_":"' Eddalaulut. Yhteensä (Total)l 0 K e v ä t l u k u k a u d e II a 9. Semestre de printemps 9. Eklund, Hj., filosofianmaisteri.... Elving, H., lääketieteentohtori Granqvist, G., filosofianmaisteri.... jansson, A., kansakoulunopettaja.... johansson, G. A., filosofian maisteri.... I Alitajuinen sielunelämä. ' Samariittikurssi (varjokuvin). Rannikkojemme jääsuhteet (valaistu kar toilla). Runebergin runous. jesuiitat.

128 Luentojen luku Nombre de conjirences. Luennoitsija. Conjirencier., Luennon aihe. Sujet des conjirences. Karsten, R, professori \ Kulvik, (j., arkkitehti... Lenning, Hj., kirjastonassistentti... Mickwitz, A., lehtori Munsterhjelm, L., johtaja....».... Oljemark, K. T., kansanopistonjohtaja.. Pontån, E., lehtori.... t»... Qvist, J., filosofiantohtori... Rosberg, J. E., professori.., Schalin, B., puutarhaarkkitehti Oran Chacon ja Eqvadorini ntiaanit (varjokuvin). Rakennustyylit (varjokuvin). Moliere (varjokuvin). Kulttuurihistoriaa (varjokuvin). Huippuvuoret (varjokuvin). SahaIin (varjokuvin). Lloyd Oeorge. olentävä hollantilainen', P. W. Lybeck kansanelämän kuvaajana. Kansanvaltainen valtiomuoto. Kustaa III:nnen aika Ruotsin kirjallisuudenhistoriassa: Irlanti, Skotlanti, Wales, Bretagne (varjokuvin). Koristekasvimme sisällä ja ulkona (varjokuvin). Ullner, C., rouva Eläinsuojelusaatteen kehitys. Wichmann, V. K. E., ent. seminaarinjohtaja Eddan sankarilaulut. Wiik, K. H., filosofianmaisteri Materialistinen historiankäsitys. Ylppö, A., professori....;.._.._.;..;..._..._..;...;.'.;...;..+.:../...;;.+ +_:: Lastenhoidosta (varjokuvin). Yhteensä (Total) 9 KaIken kaikkiaan (Somme totale) Syy s I u k u k }, u d ella 9. Semesfre d'automne 9. Ekman, 0., dosentti Hirn, Y., professori Isaksson, J., filosofianmaisteri »»..... Lenning, Hj., kirjastonassistentti »»..... Mexmontan, M., filosofianmaisteri...,. Nyberg, B., filosofianmaisteri... '.'. I Oljemark, K. T., kansanopistodjohtaja.. :»» 0 i Pontån, E., lehtori o &» o Qvist, j., filosofiantohtori...'.»» Rosberg, j. E., professori.... Strömborg, S., filosofianmaisteri.... ). &» ' Embryologisia retkeilyjä. Muutamia 700luvun Englannin sivistyksen merkkimiehiä. Kustaa III. Länsiuusmaalaisten tehtaiden historia. Ludvig Holberg. Kirjoista ja lukemisesta. Ruumiinkasvatuksesta. Eri aikojen ja eri kansojen lapsi. Inkoon pitäjä. jääkausi. josefina Bengtsin teos.fädernao.. Homeroksesta ja Homerosta. Rydbergin riemuproinotsionikantaatti. Avajaisesitelmä., Vänrikki Stoolin tarinat ja vuosien sota.»hauta PerhoSsa '. ' Vaakakivet ja luonnonsillat. Carl Larsson, Ruotsin kotien taiteilija. Tanska ja tanskalaiset. Kotikulttuurista. Jenny Lind. Natsionalismi ja kansainvälisyysaate. Matkavajkutelmia Italiasta ja Saksasta. Satuseppä Andersen...

129 Luentojen luku Nombre de. conftrences. Luennoitsija. Confirenciu. Luennon aihe. Sujet des conftrences. Ström borg, S., filosofianmaisteri o... Tigerstedt, C., professori.... Wasenius, M., filosofian maisteri.... Ruotsalainen Pohjanmaa. Pohjalaisia kansan elämän kuvaajia. Värmlanti ja Taalainmaa. Ravintoaineemme ja niiden ravintoarvo. Seurustelumuotojen jalostaminen koulunuorison keskuudessa. Öhman, Hj., dosentti...._._._._._._._._._._._._._.. : +_+:0_ Alankomaiden taide. Yhteensä (TotaI) 9 ( e v ä t I Il k u k a u del I a 9. Semestre de prinfemps 9. Eklund, Hi., filosofian maisteri.... Gadolin, C. A. J., filosofian maisteri.... Johansson, G. A., filosofian maisteri..... Karsten, R., profess9ri.... Mexmontan, M., filosofianmaisteri.... Qvist, J., filosofiantohtori.... Runeberg, Hj., filosofiantohtori.... Schliicking, H., yliopiston lehtori.... von Wendt, G., professori....»» Wichmann, V. (. E., ent. Iseminaarinjohtaja Öhman, Hj., dosentti....,.... Österholm, J., v. t. johtaja.... Einsteinin teoria. Maailmansodan taloudelliset seuraukset. Suomenkielisiä kirjailijoita. Primitiivinen uskonto. Taistelu vanhuutta vastaan. Gustaf Steffenin teos ovärldsåldrarnat. I(lassillinen musiikki. Rnhralueen rauta ja hiiliteollisuus. Yhdysvaltain ruotsalaiset. Ihmisen ravintoa 'koskevia uusia kokemuksia. Esaias Tegner. 7 I(reikkalainen kuvanveistotaide. Saijeri.» I 8 Suomen valtiomuoto.» : : : : : : : : 9 Pohjanmerenmaat ja niiden kansat....;...;.;.;.;.;.;.;.;.;....;..i_+ +_r ll Ruotsalaiset Virossa. Yhteensä (Toiat) 0 Kaiken kaikkiaan (Somme tota/e) 9 Syy s I u k u k a u d e II a "9. Semestre d'auiomne 9". Eklund, Hj., filosofianmaisteri.... Estlander, B., rehtori..... o.. '......» 0 0 Holsti, Ö., lääketieteentohtori... Hornborg, E., rehtori.... Lenning, Hj., kirjastonassistentti.... Mörne, A., dosentti.... Rosberg, J. E., professori..... Runeberg, Hj., filosofiantohtori.... Saltzman,. f., dosentti.... Schliicking, H., yliopistonlehtori.... &». Sederholm,. J. J., professori Muistin ja mielikuvituksen sielutiede. Usko ja tieto. Rembrandt. Velasquez. Lapsuusiän tavallisimmat taudit. Maapallon valloitus. Piirteitä teatterin historiasta. Piirteitä Suomen sanomalehdistön historiasta. Pohjoismainen kulttuuriperintö. Itämailta ja I(reikasta tulleet sivistysvaikutukset. Sairaalloisista aineenvaihdoshäiriöistä. Hampuri kal,lppakeskuksena. Saksan kauppalaivasto ennen sotaa ja: sen jälkeen. Ruhralueen rauta ja hiiliteollisuus. Maanjä.ristYksistä.

130 Luennoitsija. Conferencier. Luentojen luku. Nombre de conferences. <: ",,0> _.=> =>:r 0> =>:> 00> ""'" :!." "'"0 0" '::;, Luennon aihe. Sujet des conjerences. von Wendt, 0., professori»»»»»»»» Österholm. J.. v. t. johtaja»»»»»»»» o»» Yhteensä (Totai). Ruumiinpaino ja ravinnon valinta. Värivalokuvaus ja kinematografia. Suomen ruotsalaisten sivistyspyrintöjä. Avajaisesitelmä. Viron ruotsalaisseuduilta. Ruotsalaisia kirjailijoita. Matka Välimerellä. Pohjanmeren rannikoilla. 0 K'e v ä t l u k u k a u della 9. Semestre de prinfemps 9. af forselles, J.. filosofian tohtori.... Gadolin, C. A. J., filosofian maisteri..... Nuorisonsuojelu. Edistys ja köyhyys mailmansodan valaistuksessa. Hanemann, M., sanomalehdentoimittaja.. Sanomalehdistö. Hollmerus, R., filosofianmaisteri... Ruotsalaisia kansanelämänkuvaajia. Holsti, Ö., lääketieteentohtori... Muutamia tavallisimpia tauteja. Mickwitz, A., filosofian tohtori..... Helsingin kaupungin varhaisimmat vaiheet. Palmgren, R.. filosofianmaisteri... Luonnonsuojelu. Rosberg, J. E., professori... _ Australia. Runeberg, Hj., filosofiantohtori... Henkilökuvia Amerikan historiasta. Schliicking, H., yliopistonlehtori... Osvald Spenglerin filosofia. t» Hampuri kauppakeskuksena.»»» Saksan k.auppalaivasto. Sederholm, J. J., professori... Balkånin niemimaaita. Sweins, B'I insinööri... ' ' Radion kehitys ja merkitys. von Wendt, G., professori... Vanhenemisen ongelma.»»»». Vitamiineista:. Wichmann, V. K. E., ent. seminaarinjohtaja.j. L. Runebergin nuoruus.»»»» Vanhankaupungin historia. Österholm, J., v. t. johtaja... Suomen valtiontalous.»." Ranska, maa ja kansa.». Espanjasta.» Pohjanmeren rannikoilla. 7_+ Yhteensä (Total)!! _!0! 0 Kaiken kaikkiaan (Somme totale) 0 Töölössä pidetyistä luennoista ei ole olemassa yksityiskohtaisia tietoja. Niiden lukumäärä oli lukuvuonna 9 ja seuraavana lukuvuonna 9. Luentojen koko!}aismäärä oli siis lukuvuonna 9 00, lukuvuonna 9 ja lukuvuonna 9. Useimpia luentojå valaistiin varjo.kuvin. Sitäpaitsi pidettiin luentoja. eri juhlatilais!uksissa, nimittäin lukuvuonna 9 lehtori B. Estlander vanhojen egyptiläisten uskonnollisista. käsityksistä sekä professori J. E. Rosberg lappalaisten luonteesta; lukuvuonna 9 professori G. von Wendt Viron ruotsalaisista ja filosofian maisteri A. Eklund esitelmän nimeltä Itämaat ja Länsimaat, kansansielutieteellisiä mietteitä Keyserlingin teosten johdosta, se.ä lukuvuonna 9 filosofianmaisteri R. Hollmerus ruotsalaisten luonteesta, kouluneuvos A. Tako

131 7 lander Goethe ja Schillermuistoista, professori G. von Wendt värivalokuvauksesta sekä johtaja J. Österholm matkasta Pohjanmerellä ja matkavaikutelmista Espanjasta. o p, i n t 0 pii r i t. Opintopiirejä järjestettiin seuraavissa aineissa: ruotsinkielessä, suomenkielessä, saksankielessä, eriglanninkielessä, kaunoluvussa, kirjanpidossa, laulussa, lukuvuosina 9 sitäpaitsi laskennossa ja lukuvuonna 9 pikakirjoituksessa ja kansalaistiedossa. Kurssien opettajina' toimivat seuraavat henkilöt: rouva A. Collan (kaunolukua), syyslukukauden 9 loppuun ja sen jälkeen kirjailija H. Standertskjöld, filosofian maisteri U. Cronvall'(englanninkieltä),' kieliopettajatar M. Ervast (suomenkieltä), kansakoulunopettaja J. Holmström (Iaskentoa ja kirjanpitoa), kansakoulunopettaja A. Jansson (ruotsin kieltä) syyslukukauden 9 loppuun ja sen jälkeen johtaja J. Österholm, joka myöskin opetti kansalaistietoa, rehtori H. Petersen (saksaa) lukuvuoden 9 ja sen jälkeen rouva H. von Fieandt sekä neiti S. Sahlberg (pikakirjoitusta). Jokaisen luennon edellä oli yksiäänistä laulua, ja sitä johti lukuvuosina 9 kansakoulunopettaja R. Dahlgren ja lukuvuonna 9 uusmaalaisen osakunnan talossa laulaja B. Aspelin ja Vanhassakaupungissa rouva H. Rahikainen. Kuorolaulun opettajana toimi kevätlukukaudella 9 soittotaiteilija S. Salonen. Kaikkina kertomuskauden vuosina oli opetus suurin piirtein,järjestetty samalla tapaa kuin lukuvuonna 9. Ruotsinkielisen osaston johtaja on mainittuna vuonna toimineista opintopiireistä antanut seuraavan selonteon: R u 0 t s i n k i eli. Syyslukukaudella omistettiin opetuksessa huomiota ensi sijassa kieliopille ja ainekirjoitukselle, kevätlukukaudella suullisille ja kirjallisille harjoituksille, joissa erityisesti käsiteltiin suomenruotsin murteellisuuksia. Oppilaat saivat perinpohjin valmistauduttuaan pitää lyhyehköjä esitelmiä eri' aineista. Suo me n k i eli. Oppilaat jaettiin' esitietoja silmälläpitäen kolmeen ryhmään. Alimmalla kurssilla käytettiin oppikirjana E. Kihlgrenin Pikku opasta. Opetettiin ääntäminen; opettaja esitti yksink,ertaisimmat kieliopin säännöt, jotka oppilaat kirjoittivat muistiin. Sitäpaitsi oli keskustelu ja kirjoitusharjoituksia. Ylemmällä kurssilla käytettiin J. F. Ollisen oppikirjaa»suomenkielen alkeis ja lukukirja» [ ja [. Kieliopillisia, keskustelu ja kirjoitusharjoituksia 'järjestettiin. Ylimmällä kurssilla luettiin J. F. Ollisen Pikku lukukirja keskiluokkia varten, opetettiin kielioppia, minkä ohessa suomalaista tekstiä opittiin ulkoa ja järjestetti.in keskustelu ja kirjoitusharjoituksia. S a k san k i eli. Oppilaat jaettiin kahteen ryhmään. Alemmalla kurssilla luettiin lukukappaletta S. Nyströmin alkeiskirjasta Deutsches Lehrbuch ja pidettiin kes kusteluharjoituksia luetun tekstin johdosta. Kieliopin opetus rajoitettiin lauseen pääosien, artikkelien ja numeruksen perusteelliseen seivittämiseen. Ylemmällä kurssilla luettiin, kappaletta äsken mainitusta oppikirjasta ja pidettiin lukuisia puheluarjoituksia Kieliopista käsiteltiin tarkasti ennen kaikkea tekosanain, nimisanain ja laatusanain taivutus. E n g l ann i n k i eli. Oppilaat jaettiin esitietojen mukaan kolmeen ryhmään. Alempi oppijakso käsitti johdannon englanninkielen äänneoppiin ja siihen liittyviä lausuntaharjoituksia. H. Andersinin oppikirjasta»engelsk elementarbok» luettiin ensimmäinen osa (»Part Firsh) ja parikymmentä kappaletta toista osaa (»Part Second»), minkä ohessa oli puheluharjoituksia tekstin johdosta. Kieliopin tärkeimpiä kohtia kosketeltiin. Jär' jestettiin kirjoitusharjoituksia luokan taululle. Ylempi kurssi oli aiottu suoranaiseksi jatkoksi aiemmalle. Edellämainitusta oppikirjasta luettiin viitisenkymmentä lukukappaletta, jotka pantiin puheluharjoitusten pohjaksi. Alemman kurssin kieliopinopetus ker

132 8" rattiin ja sitä jatkettiin. Harjoitettiin kääntämistä englanninkielelle. Ylimmällä kurssilla, joka oli tarkoitettu englanninkieleen perehtyneemmille oppilaille, oli päätarkoituksena käytännöllisen englanninkielen taidon antaminen oppilaille. Luettiin Mark Twainin kirja»th Prince and the Paupen> ja luetun johdosta keskusteltiin ja selitettiin kieliopiliisia seikkoja.. Ruotsista englanninkieleen suoritettiin lukuisia, eri aineita kä.sitteleviä kirjallisia käännöstehtäviä.. K a u nol u k u. Alemmalla kurssilla oppilaat saivat lausua valittuja runoja ja kertomuksia StrömborgSalinin harjoituskirjasta»läsebok för övningar i välläsning» sekä sopivia runoja' Joel Rundtin kokoelmasta»svensk sång i Finland». Järjestettiin käytännöllisiä harjoituksia joko ottamalla tehtävät Anna Collanin kirjasta»svenska talövningan) tai kurssin. opettajan laatimien ja oppilaille jakamien harjoitusarjain perusteella. Opettaja piti sarjan luentoja, jotka käsittivät kaunoluvun alkeiskurssin. Lopuksi opittiin kaksi vaikeampaa runoa, erityisesti jotta kävisi selville, oliko oppilailla taipumuksia itsenäiseen jossain määrin taiteelliseen runoelman esittämiseen. Tulos oli useassa tapauksessa lupaava. Ylemmällä kurssilla läpikäytiin Snoilskyn»Svenska bilden), jota oli alettu lukea edellisellä lukuvllodella, valittuja runoja kokoelmasta»svensk sång i Finland» sekä runomuotoisia ja suorasanaisia kappaleita teoksesta»svensk vitterhet för skola och hem» samoinkuin eräitä Frödingin, Karlfeldtin, Bo Bergmanin ja Osterlingin runoja, jotka perusteellisesti harjoitettiin. Kevätlukukaudella harjoitettiin K. A. Tavaststjernan yksinäytöksinn näytelmä»frun emanciperar sig», jonka oppilaat esittivät lopettajaisjuhlassa. K i r jari p i t o. Kirjanpitokurssilla noudatettiin pääasiassa E. Hedengrenin oppikirjaa»lärobok i bokföring». Tehtiin neljä tilinpäätöstä, harjoitettiin tilintarkastusta. Vanhankaupungin kurssilla tehtiin kaksi tilinpäätöstä. P i k a k i r joi t u s. Pikakirjoituksen opetuksen perustana käytettiin Fabritiuksen. Gabelsbergin menetelmän mukaista oppikirjaa»lärobok i stenografh), joka läpi käytiin kokonaan lukuunottamatta Iyhenn)(soppiå koskevaa kappaletta. Harjoitettiin pikakirjoitetun tekstin lukemista, samaten kotitehtävänä vieraan pikakirjoitetun tekstin tulkitsemista ja luokalla kirjo.itusta sanelun mukaan. Oppilaiden harrastus ja edistyminen ansaitsivat parhaan. tunnustuksen. La u I u. Luentojen edellä laulettiin lauluja laulukirjasta»sjung». Kuorolauluharjoitukset, jotka alkoivat kevätlukukaudella, käsittivät muutamia kansanlauluja. I I I a n vie t 0 t. Syys ja kevätlukukausina pidettiin kumpaisinakin yksi illanvietto uusmaalaisen osakunnan talossa ja yksi lopettajaisjuhla ylioppilastalolla. Ohjelma käsitti esitelmiä, puheita, lauiua, lausuntoa, näytelmäkappaleen y. m. liianviettoihin oli kaikilla ruotsinkielisen osaston kirjoissa olevilla henkilöillä vapaa pääsy, lopettajåisjuhliin myytiin pääsylippuja. ' o p pii a s m ä ä r ä työväenopiston ruotsinkielisellä osastolla lukuvuosina 9 käy ilmi allaolevasta yhdistelmästä: Eleves Miehiä. Naisia. Yhteensä. Miehiä. Naisia. Yhteensä. Miehiä. Naisia. Yhteensä. Masc. Fem. Tatal. Masc. Fem. Tatal. Masc. Fem. Tatal. Syyslukukaudella (Semestre d'automne) Kevätlukukaudella (Semestre deprintemps)

133 9 Näistä opinto piireissä : Dont lleves des cours splciaux: Syyslukukaudella (Semestre d'automne) Kevätlukukaudella (Semestre de pn"nfemps) Apu ra h a t. K. H. Renlundin stipendirahastosta jaettiin kevätlukukauden 9 päättyessä yksi 7 markan suuruinen apuraha. Kun työväenopiston ruotsinkieliselle osastolle tuleva osuus rahaston korkovaroista.oli näin pieni, päätti osaston johtokunta, että lukuvuosien 9, 9 ja 9 apurahamäärät yhdistettäisiin jaettavaksi apurahoina vasta viimemainittuna vuonna. ' M eno t j a t u l 0 t. Työväenopiston ruotsinkielisen osaston menot nousivat kalenterivuonna 9 8: markkaan, vuonna 9 079: mar'kkaan ja vuonna 9 97: 0 markkaan, jakautuen seuraaviin eriin: Depenses de La section sumoise de l'institut ouvrieren 9, 9 et 9, marcs Palkat ) ja palkkiot Smk 0: 7988: 0 87: Vuokrat ja vahtimestarinpalkkiot : : : 0 Opetusvälineet.... 0: 7 89: 7 90: Tarverahat.... : 90: 7 70: 90 Sekalaisia menoja... 7: 9 909: 0 : Yhteensä Smk (,Tolal) ) 8 : ) 0 79: ) 97: 0 Ruotsinkielisen osaston oppilasmaksut nousivat kalenterivuosina seuraaviin määriin: vuonna 9 : markkaan, vuonna 9 markkaan ja vuonna 9 markkaan. Valtionapuna kaupunki sai molempia osastoja varten vuodelta markkaa, vuodelta markkaa ja vuodelta markkaa. ) Vuosina 9 ja 9 maksetut kalliinajanilsäykset mukaan luettuina. ) Tähän eivät sisälly työväenopiston molempien osastojen yhteiset menot, joita vuonna 9_ oli Smk 7 79:, vuonna 9 Smk 8: 0 ja vuonna 9 Smk 0:. Opetuslaitokset

134 . TAULUSTO.. TABLEAUX.

135 Taulu. Opetuslaitokset. E co es. Kaupungin kannattamat opetuslaitokset Aperru des ecoles municipales, SUkuPuoln mukaan. Par sexe. 9. Äidinkielen mukaan. Selon La langue malerneue. Mp. Np. Suomi. R.uotsi. kielet. I I I Muut Masc. Fem. Fillnois. Suedois. IAulres angues. o p pii a a t ). Yh teensä. Total. A b soi u u t t i s e t I u v u t. Kansanlastentarhat (jardins FlYEbel).... Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian turvakoti (Ecole enfantine Sedmigradsky et asi/e Maria).... Kasvatuslaitosten kansakoulut (Ecoles primaires des maisons municipales d'education des enfants dipravis)..... Toivolan turvakodin kansakoulu (Ecole primaire de' rasite de Toivola).... Suomalaiset kansakoulut (Ecoles primaires finnoises).... Ruotsalaiset kansakoulut (Ecoles primaires suedoises).... Valmistava poikain ammattikoulu (Ecole pn!paratoire profes sionnel/e de garrons).... Tyttöjen ammattikoulu (Ecole professionnelle de jeunes filles).. Aleksanterinkadun alempi käsityöläiskoulu (Ecole' primaire d'apprentis, rue Alexandre) Kallion alempi käsityö\.koulu (Ecole primaired' apprentis åberghäll) 8 0 Yhdenpäivänkoulu latojia ja painajia varten (L'ecole d'un jour de typographie) r+ri Yhteensä (Total) Työväenopisto: (lnstitut ouvrier). Suomenkielinen osasto (Sedion finnoise) Ruotsinkielinen osasto (Se.ction suedoise) Kansanlastentarhat (jardins Frrebel).... Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja Marian tllrvakoti (Eco/e enfantine Sedmigradsky et asi/e Maria).... Kasvatuslaitosten kansakoulut (Eco/es primaires des maisons municipa/es d'education des enfants dipravis)..... Toivolan turvakodin kansakoulu (Eco/e primaire de I'asi/e de Toivola) Suomalaiset kansakoulut (Eco/es primaires finnoises)..... Ruotsalaiset kansakoulut (Eco/es primaires suedoises).... Valmistava poikain ammattikoulu (co/e pn!paratoire professionnel/e de garrons)..... Tyttöjen ammattikoulu (Eco/e professionnelle de jeunes fi/les).. Aleksanterinkadun alempi käsityöläiskoulli (Eco/e primaire d'apprentis, rue Alexandre) Kallion alempi käsityöl.koulu (Eco/e primaire d' apprentis åberghäll) Yhdenpäivänkoulu latojia ja painajia varten (L'eco/e d'un jour de iypographie)... '..;...;...;...;...;...;...;....;....; P r 0 sen t t i I u v u t. Yhteensä (Tolal) II I , , ' ' 00, ,0. 00, ;.'..;.'..;.'.;...; ;_..;.....;..;7.;,..;;8+_.;.9.;.;. +_..;.0.;.;...; H_.;.0.;.0..;..0 Yhteensä (Totat) ,0 Työväenopisto (Institut ouvrier): Suomenkielinen osasto (Section finnoise) Ruotsinkielinen osasto (Section suedoise)..._._._._...;.''_'_'_'..;'..;'_._._ ;..;..;..+ ;.;. 7H _i_ o ii_o_o_.0 Yhteensä (Totat) II 00.0 ) Tiedot kohdistuvat helmikuun p:aan lukuunottamatta Kallion alempaa käsityöläiskoulua ja kirjaltajain ilmaisevat oppilaiden lukumäärän kevätlukukaudella. ) Au fevrier,' eleves de I'ecole primaire d'apprentis Ii ileves pendant /e semestre de printemps.

136 sekä oppilasmäärä niissä luku vuosina 9. annees scolaires E te ves ). muknan. Par sexe. S"'"'"""rl Äidinkielen mukaan. Selon la langue maternelle. Yh teensä. Sukupuolen mukaan. Par sexe. Muut Mp.! Np. suoml.! Ruolsi.! kielel. Toial. Mp. I Np. Masc. Fem. Finnois.. Su.edois. ' Auires Masc., Fem, langues. Nombres a b's 0 [.u s Äidinkielen mukaan. Selon la langue maternelle. Yhteens!. Toiat. suomi.. I Ruotsi. I kielet. Muut Finnois. Sutldois. Auires langues ' ' ' ' II 79 9 Olo ' II i O.S / ' s II II 00.0 yhdenpäivän koulua, joista tieioja oli saatu ainoastaan olosuhteista lukuvuoden päättyessä; luvut työväenopistosta Berghäll et de l'tlcole d'un jour de fypographie d la Iin du semesfre de printemps; l'institut ouvrier: total des

137 Taulu. Kansanlastentarhojen oppilaat helmikuun päivänä 9, ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan.. EIeves des jardins Froebel au jeviier 9; repartition par sexe, selon Ia langue maternelle, le lieu de naissance, par age et d' apres la prolession des parents.... ;:0: 0 Oppilaat Eleves. 0 Åidinkielen Vanhemp. säädyn 0 Sukupuoien '"0 mukaan. Syntymä paikan mukaan. tai ammatin muk. "E. mukaan. Selon la langue Selon te Lieu de naissance. Jotka olivat täyttäneet Ayant Selon la projession [, Pat sexe. matemelle. des parmts. L il s t e n a r h a t. Varsinaiset lastentarhat. I I jardins Froebel proprement dit. Kaksikieliset (Bilingues). Ebeneserkoti fredriksperi Suomalaiset (Finnois). Yhteensä (Total) Alku Alppimaja Kallion päivätupa Kotikallio Kotivara Onnela Pienola ""\ 8 0 Päiväkoti... Pääskylä Rauhala Touhula = Valkama Vallila ' ' 78 Vuokko , Yhteensä (Tota!) , I ] I I :J:... :...; Co.>... CTo,...,." 0.,: :c ;,!!.,J " c:... < < < < < <...::: ",'" "t 00,.., g: 0 ;e '" " " " " " " * l Ii" "':; '" [ ;;: ro _.s:: : D'' 0 g : : '< C 0 ::;: " " ' "'" F s: ::;!"'= 00 I. ;;: 0 0 Ic: "0.. ;;;; '"!" jardins Froebel. ;;. Ö:. u:... ;'0. " s:n;' I Q;'..... '" I "' : '" "'" :.. I " I I I I ",8"... C\._. ;.,,:: I I :+ I I Oq...., ';. c.,... 0 :: " '". "..,..;. e I I ;, I ';. I e;, fil ". :J: ",!", t'b?g < ;, ;, ';' ;. ",.. I t; t; "'" '" " '" I... hl.... '0 &.8.:. 0 "l t:;o '" '" '" '" "t "' () ;, ci' :.,. S _0 "'n> '".. '"' '"' '"' "' ;, 0 0 t:;o ;;; ;. " " '"' a a a '"' l:l '[.!;;:!'> Oq t.o) : [ : :: I. "" ;,.. i:l '"!' ' " " I g t;:c: '0> *

138 uo[salats et r o:>ueaolsj. Barnabo BerthaMariahe met... Fylgia Hemgård... '0 '" Majstad Solhem '"... Solhälla Tomtebo... Yhteensä (Tota/) Kaikki lastenta rhat l). (Somme total,») Kokopäiv Nu Ebeneserkoti.. Ftedriksperi.. Alppimaja... Kallion päivätup Kotikallio... Kotivara Onnela.... Päiväkoti... Pääskylä.... Rauhala.... Touhula... Valkama.... Vallila.... Hemgård.... Solhälla :.... Classes Ebeneserkoti.. änosastot. sef}'s a ' , ,... Yhteensä (Total) Pälv äkodit. ouvrieres , 0 :, :J Kotikallio Fylgia Yhteensä (T.otal) 8 9 ui Lasten Cr, seimet. d. ches. Ebeneserkoti.....,"... 9 Kotikallio ". 8 Yhteensä (Total) Kaikki osastot ). (Tous Ies section<; )) 'J j j[ :: , ) Kokopäivänosastojen lapset kävivät myös varsinaisissa Iastentarhoissa ja ovat sentähden.myös luetut niissä olevien joukkoon. nurst!f}'s y compris ' :. j , , ) Les enjants des '"

139 . I Taulu. Kansanlastentarhojen oppilaat helmikuun päivänä 9, ryhmitettyinä. sukupuolen, äidinkielen,syntymäpaikan' ja iän sekä vanhempien säädyn tai aatjn mukaan. Eteves des jardins Froebel au levrier 9; repartition par sexe, selon la langlie maternelle, le lieu de naissance,. par tige et d' apres la prolession des parents. Lastentarhat. Jardins Frotbel. Varsinaiset lastetarhl!>t. Jardins Fro.ebel proprement dit. ;0:: o :0; 0 o "0 "9. ;.. : '"... : ;;;l S... "'. Sukupuolen mukaan. Par sexe. p Cl " '8 Ö: Äidinkielen mukaan. Selon la langue maternelle. V> c o II? II. s.. g> ". :;: c S. Q ;::... ;::.!! ).!';. '" Oppilaat. Syntymä paikan mukaan. Selon le Lieu de naissance.... ). ;:: ;s: "'c ;: :;: ::t ;:: <>': C!!. tli.;:: = c: c!:!!. I"'i : ;:: _. c: "c,, ';l ;:: c :Iv> '. it :lg <>.:;:... Q:II C'tI " rc t:.o)co:i! a s "... a hl., tie') S' Ei ;:: "" d'... S''';:::J'' ;:::... :I!,;:: :. QD:I ;J ::I r;= :" Eteves.... < "g ;::0... :I D;' '< Jotka olivat täyttäneet.., < c p., ;:: " '" \ " 8. =. 'Co> < c S. c., " ;; " <...\ < on c c o 0... '" ;:: ;:: " " '" '" " B ".., '!.., :J B. '" < c p 0, ";:: '" " Ayanl..., < c S.... "."!Vanhemp. sälldyn tai I ammatin mukaan. Selon la profession des parents. <: : co ;: g: 00<..:::!. ii c '< "c.g.: :; g: ::s 0 ::tri'"t: I : :["tl ;; _!\...C'tIQ I'; :; ; Q.. 0 " r'lqc Q ;::: ä '" \';:: r'l::: : fli <!..? ;: a td : = :c= 0>.. Kaksi kie liset (Bilingues). Ebeneserkoti.,... :... ' 08 Fredriksperi Yhteensä (Totat) ' , Suomalaiset (Finnois). Alku.... Alppimaja.... Kallion päivätupa Kotikallio.... Kotivara... ".... Onnela Pienola.... Päiväkoti Pääskylä... '.... Rauhala Touhula Valkama Vallila Vuokko..., n n ' n ' ; ' Yhteensä (Totat) ! '

140 Ruotsalai et (Suedois). Barnabo.... BerthaMariahe Fylgia Hemgård.... Majstad.... Solhem.... SolhäUa.... Tomtebo... nmet , Yhteensä (Tolat) ' I I 7 9 ;: Kaikki lastent 'hat ). (Somme totale») I 79 Kokopäl inosastot. Nurs, rys. Ebeneserkoti.. Fredriksperi.. Alppimaja.... Kotikallio.... Kotivara.... Onnela.... Päiväkoti.. '.. Pääskylä Rauhala.... Touhula.... Valkama.... Vallila.... Hemgård... SolhäUa...., ,...., " Yhteensä (Totat) , g j I i j o,j.. Pälv Ctasses Ebeneserkoti.. Kotikallio... ikodlt. ouvrieres.....,... Lasten seimet. Cr, :kes. Yhteensä (Tolat) Ebeneserkoti Kotikallio... 8 Yhteensä (Total),8 7 8 Kaikki osastot ). (Toas Les sections») _ 7 7, ' I _ ) I(s. alav. sivulla. J) Les enfants des nurserys y compris.

141 Taulu. Kansanlastentarhojen oppilaat helmikuun päivänä 9, ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymä paikan ja iän _ sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan. ELeves des jardins FroebeE au fevrier 9; repartition par sexe, selon La Langue maternelle, Le lieu de naissance, par dge et ' apres La profession des parents. ;:0:: 0 "" Oppilaat. 0 Aldinklelen lvanhemp. säadyn tai 0 Sukupuolen '"C mukaan. Slcntymäpaikan mukaan. ammatin mukaan. g, mukaan. Selon la langue Se on le lieu de naissance. Jotka olivat tayttäneet Ayant Selon la prolession.. Par sexe. mafernelle. des parents. en et,,;;: :.,..,... t... '". :r:::; ::I:!!!.c :: '" I,,.!:l; ;;:,,. c t;;;: c::: < < < < < < 00 "' g.,....., '" "'!!'!.... < g c c c c,,.. Lastentarhat.... 'ti ;:0 c., '" ".. le c ;;;: f':..., 9. c s. s. " ""< ",'" ",, S '< 0.9 [ i!""=: 0: " S "OQ :: _ "c p "!" s... 0:.,,, s "'" o JariJins Froebet., ii' Ii!" ;:= a:. : '!:.I S: i! _!s: i!'".. II>., : "0.. I I I I I I "'II>... aå i! =,,'". I I "'. I I,, S; ';' '" '" '" '" g. '" " :: I '",, '" '" '" '" '" '" : I Cl I ";;;." g> :;::B" ;>'",< ::'" I 'I '<:i!:'..,"... " " " " ",= a. '" '" '" '" ':!l" 0 '" :!J S :; "'.. g '" S"I:., :., '" '" '" '" '" '" t!.g!:?.i!g, :: 0 " s :!Ja,, ", c:l 0 :: :Q "::= 0 '" " " " B QI'\:::: Il"':., " :;. [, s.; " :: ;;:,,' r? {? :! '; '" i:l "'... ",, ;.. "","0 i:l!ll 0;:...". ::7 ;. 'g ;::s Elives. Varsinaiset lastentarhat. Jardins Frobel proprement dit. Kaksikieliset (Bilingues). Ebeneserkoti Fredriksperi Yhteensä (Tatat) I 00 * Suomalaiset (Finnois). Alku Alppimaja Kallion päivätupa Kotikallio Kotivara.., Onnela Pienola _ 0 Päiväkoti Pääskylä Rauhala Touhula... :..., Valkama / 7 9 Vallila Vuokko Yhteensä (TotalJI (TotaI)!

142 i! i> ::::... I Barnabo.... BerthaMariahe fylgia Hemgård... Majstad Solhem.... SolhäUa.... Tomtebo,... amet......, ' Yhteensä (Totat) _ , , ' Kaikki lastent (Somme tolat, 'hat )») ' Kokopälv.nosastot. Nurs, rys. Ebeneserkoti.. fredriksperi.. Alppimaja... Kotikallio... Kotivara.... Onnela.... Päiväkoti.... Pääskylä.... Rauhala.... Touhula.... Valkama.... Vallila.... Hemgård.... Solhälla ,... ' ,..., Yhteensä (Tolat) _ _ <ei.. '".. Pälv Classes Ebeneserkoti.. Kotikallio.... Päiväkoti.... fylgia.... Ebeneserkoti.. Kotikallio... ikodlt. ouvr;eres....,...,..., Lasten seimet. Cri, hes. Yhteensä (Totat) Yhteensä (Tolat) Kaikki osastot ) (Tous Ies sections») ' , 9 8 ] 9 ) (. alav. sivulla. ) Les enfanls des nurserys y compris. 8 ' ' ] _. J

143 Taulu. Kansanlastentarhojen tulot kalenteri vuosina 9, 9 ja 9. Receties des jardins Froebel en 9, 9 et 9. Lasten tarha t. jardins Froebel. ' Kannettuja Kannettuja Kannettuja Kaupungin oppilas Muita Kaupungin oppilas Muita Kaupungin oppilas Muita antama maksuja tuloja. Yhteensä. antama maksuja. tuloja. Yhteensä. antama maksuja. tuloja. Yhteensä. määräraha ). Taxe paytfe Autres Total. määräraha ). 7'axe paytfe Aulres Total. määräraha. Taxe paytfe Autres Total. Crtfdit. par les receftes. Credit. par les receftes. Cr/!dit. par les recettes, tflev'es. tfleves. tfleves. Kaksikieliset lasten I tarhat. jardins Froebel bilingues. Ebeneserkoti... ' fredriksperi Sm k. Yhteensä (Tota!) Suomalaiset lastentarhat. jardins Froebel jinnois. Alku !i Alppimaja... '\ Kallion päivätupa Koti kallio Kotivara ' Onnela '907 Pienola , ' 778 Päivälwti Pääskylä Rauhala.,... 9 ' Touhula Valkama.., Vallila..._ Vuokko Yhteensä (Totn!) Ruotsalaiset lastentarhat. jardins Froebel suedois. Barnabo BerthaMariahemmet , fylgia Hemgård... i Majstad Solhem Solhälla... ' n Tomtebo , Yhteensä (Totat)\ 887\ \ 9\ \ 08\ 7\ 980\9\ 9 807\907 Kalkkl lastentarhat. (Somme totale) )8 99 ) 79 ' ) ) Tähän sisältyvät kaupungin myöntämät kalliinajanlisäykset. ) Sitä paitsi Smk 09: fredriksperiin perustettavaa ruotsalaista lastentarhaa varten, jolle ei voitu hankkia huoneustoa, sekä Smk 8: 89, jonka määrän rakennuskontlori on käyttänyt korjauksia varten. a) Sitä paitsi edellämainittua lastentarhaa varten myönnetyn määrärahan korkoja Smk 7:. j S:n Smk 78:. Marcs.... o *

144 Taulu. Kansanlastentarhojen menot ) kalenteri vuosina 9, 9 ja 9. Depenses des jardins Froebel en 9, 9 et I t"'" "O;>:: E" t"'",,0 ;>:: O"en t"'" ",O;>:: o'::j' :r::::,e;.g[ " Q"t) :T_ :;: g...g ; " C a.s=.r:. 0; :;: <:> (\ :r ' :;: <"!lc\c:.=::i= 'o''gr+ Las t e n ta r h a t. r'd : '= Et; i[:" g :g. s... _!.rw C\ ;' Oi ('0 s.: :'< S": J:: <:... a " e: """ _. "b" C\ to)id:!.,., 0 t.j :"'... e:.. ::a_.,., 0 " aurö.., = g:::.g s $:. :J"CIl 0 jardins Fi"oebel. "='::i,,, (l)l!!. _. S»: ::J \'ta ;II;'. f} '' C\ 8.g: ; 'F' f} g: S' C\ 9.'g: t s:! ti C\,,=,, g? en ai fi';.ii ii.i"!",. g.,,;',,=,, en..;.:", ;: :.::: g.',,=,, en.g.::!.9.' :; i: ;<' :. g.,;' d'= C\=:_.,,, c:!. =.... EO;" f::i. ;: f'b _. a CI) å.u,;' ::;; Q A'D < =.,.,,..., () <. Q"O'".. cn < gr:. ä' ;::: 7 F: åä' r:: 9 [..S _c".. o F==... I Kaksikieliset lastentarhat. 0 jardins Froebel bilingues. Ebeneserkoti fredriksperi Yhteensä (Totui) lili li 0 li0 77 lilio li li07' 70 0 Suomalaiset lastentarhat. jardins Froebel jinnois. Alku..." Alppimaja... " Kallion päivätupa Kotikallio Kotivara..." Onnela.. : Pienola Päiväkoti Pääskylä Rauhala ' Touhula.. o Valkama Vallila Vuokko Q Yhteensä (Total) 7li li li li li7 9 8li Ruotsalaiset lastentarhat. jardins Froebel sui!dois. Barnabo l BerthaMariahemmet " fylgia Hemgård..." Majstad "... " Solhem Solhälla " Tomtebo " Yhteensä (Total) 89li 9 8li' lililil 89li Kalkki lastentarhat. (Somme totale) " 77 ) 7 7 ) It Lukuunottamatta johtokunnan ja tarkastajan. palkkioita ja palkkaa, kansliatehtäviä, vakinaisten opettajattatien eläkemaksuja, kesäsiirtoloita: ja oppilaste hampaiden hoitoa varten myönnettyjä määrärahoja. Vuosina 9 ja 9 maksettiin opettajattarien palkat osaksi kalliinajanlisäyksinä, jotka tässä ovat mukaanlaskettuina. ) Sitä paitsi Smk 8: 89' korjausia varten; ks. alav. edellisellä sivulla..... *

145 Taulu 7. Oppilaiden vaihtuminen Sedmigradskyn pientenlastenkoulussa ja Marian turvakodissa lukilvuosina 9; oppilaat ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymä paikan, iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan. ELeves de [' ecole Sedmigradsky et d' asile Maria pendant les annees scolaires 9; ripartition par sexe, selon la langue maternelle, le lieu de naissance, par age et d' apres la prolession des parents. I I Oppilaat. Eleves.. J Semesfre Semestre de Par sexe. matemelle. Selon le lieu D'apres la projession des I K 0 u I u t. d'automne printemps de naissance. oarenfs. S' g : Ecoles. '. > > 9. Oppilaat helmikuun päivänä. Elfves au ftvrier. Syysluku. II Kevälluku Sukupuolen IÄidinkielen mukaan. Syntym!lpal Vanhempien säädyn tai kauden kauden mukaan. kan mukaan. ammatin mukaan. Selon la langue Iän mukaan. Par dge. :> f} :: :: :: ;s:... en..., 00 '" 0 '" ;:, "., I>oö >0 "'""'" 'Cä C Cl'"O :I :.. c ;:: t") t'b 0 :g <'fl.. S""'g Sg s:....[ ;... ;:,...., _.. ;:,'..!'".!".!"..;:0" c t'ti;:; = ;. I :t ;s: CiJ "'"" o;.." [g c., et)... > 0 Q g' c _. "'<""... < ""< 0,<... < 00< g? ;:, 0!i;: == ä å g S" > '" > c > c > c > = o :! > '" o ;:, 0 ;:, 0 ;:, 0 ;:, 0 a g, a s..s ['Ei'.. rd " ;;; ::;:.., ::: :'.:,!!..'".'". t.!". ;:!! '".. å. g;:r....,... c., C\ c 'ji.;!..!? r:::,,;, Oikokadun koulu Sturekadun» Marian turvakoti Yhteensä (Total) I Oikokadun koulu Sturekadun Marian turva koti," Yhteensä (Total) , Oikokadun koulu I 0 Sturekadun Marian turvakoti I 0 Yhteensä (Tota!) I

146 * Taulu 8. Katsaus lastensuojelulautakunnan toimintaan vuosina 9. Aperfu de l' acfivite de La Commission municipale de La protection des enfants en 9. Lautakunnan eri muodossa avustamat ja huostaanotlamat lapset. Enfants secourus par la Commission Lautakunnan eri muodossa avustamat Ja huosfaanottamat lapset. 9. 9, 9. Enfants secourus pat Ia Commission. Ammattiholhoojan h,olhouksen alaisia ) (Enjants soumis aux soins du eurateur public)... '.... Yleisen hnsliaosaston hoidon alaisia ) (Enjants dipraves et anormaux plaeis dans): sijoitettuina vastaanotto ja havaintosekä ammattioppilaskoteihin ( Asiles de galyons et d'apprentis).... sijoitettuina kaupungin kasvatuslaitoksiin S) (Maisons municipales d'lducanons) sijoitettuina muihin lastenhoitolaitoksiin (Autres asi/es d'enjants).. sijoitettuina aistivialliste! ja tylsämielisten kouluihin y. m.laitoksiin ) (Etabissementdes f{njants anormaux) sijoitettuina ammattikouluihin (Eeoles d'apprentis).... lautakunnan valvonnan alaisina hoidettuja (Soignls sous te eontrole de la Commission): omissa kodeissaan (ehez les parents) kasvatuskodeissa (ehez autres pers.) Yht.eensä (Total) I I 7 I Lastenhuoltotark'astajan h'olhouksen alaisia (Enjants en euratelle du sur 8 veillant des droits des enjants illigitimes) Lastenhuoltotarkastajan valvonnan alaisia köyhäinhoidollisia lapsia ) (Enjants indjgents): 08 sijoitettuina lasten ja turvakoteihin (dans Ies asiles et hospiees municipaux d'enjants) Yhteensä (Tota!) elätteelle annettuina (mis en pension) ++I Lastenhuoltotarkastajan tarkastuksen 9 alaisia avioliiton ulkopuolella, syntyneitä ) (Enjants illigitimes sous le eontrole de la Commission) : Nuorisonhuoltajalle imoitettuja koulunkäyntinsä laiminlyöneitä lapsia (Enjants de'!onces d'avoir n:anque ['eeole) _ Nuorisonhuoltajan tarkastuksen alaisia 8 katuammattilaisia Ueunes erieurs sous le eontrole de la Commis 0 sion).... H 7 ) Ks. myös taulu 0. ) S:n taulu 9. ) Vastaanotto ja havaintokodista vuoden kuluessa kasvatuslaitoksiin I siirtyneitä lapsia lukuunottamatta; ks. taulut ja. ) Ks. myös taulu. ) Toisesta lastenkodista toiseen siirtyn.t lap.si on laskettu ainoastaan yhden kerran. Samoin on toisesta sijoituspaikasta toiseen siirtynyt lapsi laskettu vaan yhden kerran. DEri kuntient toimesta elätteelle annettuja lapsia lukuunottamatta. Vrt. taulut, 7, 8 ja 9. ) Ks. myös taulut 0 ja. Taulu 9. Lastensuojelulautakunnan yleisen kansliaosaston valvoldan alaiset lapset vuosina 9. Enfants depraves et anormaux sous La garde de' La Commission municipale de La protection des enfants en 9. Lapset. Enjants Lapset, Enjan/s Syn ty perän muk. (Par etat civil): Sukupuolen mukaan (Par sexe):. Avioliitossa syntyneitä (Ugitimes) Poikia (Oarfons) : Aviol. ulkopuolella synt. (Illigitimes).. 9 Tyttöjä (Filles) Yhteensä (Total) 7 0 Yhteensä (Total) 7 0 Vanhempain säädyn tai ammatin Äidinkielen mukaan (Selon la mukaan (Projession des parents): langue maferndle): Virkamiesten lapsia (Fonctionnaires).. Suomi (Finnois) Pikkuliikkeen harjoittajien ja palvelus Ruotsi rsuedois)... 7 miesten lapsia (PeliteommelYants et Yhteensä (Total)I employes sllbalfernes) I 7 I 0 Tehdas j;l ammattitaitoisten työläisten lapsia (Ouvriers de jabrique etc.) Ammattitaidottomain työläisten lapsia (Ouvriers journaliers) I Yhteensä (Totat) I 7 I 0

147 Taulu 0. Ammattiholhoojan holhouksen alaiset lapset vuosina 9. Enlants soumis aux soins du curateur publie en 9. Lapset. Enjants. ' Lapset. Enjants Syntyperän muk. (p'aritatcivil): Iän mukaan (Par age): Avioliitossa syntyneitä ( Ligitimes) 0. Alle 7 vuotta (Audessous de 7 ans) 0 9 Aviol. ulkopuolella synt. (Il/egtiimes) , vuotta tans) Yhteensä (Tota!) & &... 9 Äidinkielen mukaan (Selon la 0» langile materneue):» &..,... 7 Suomi (Finnois) Ruotsi (Suidois) &... 9 Yhteensä (Totai) ' t K eh i tysedelly ty ksen... mukaan 78.» (D'apres leurs jaeulms infel Ifctuelles) : Yli 8 vuotta (Audessus de 8 ans) 8 Normaaleja lapsia (Normales)... 0 Henkisesti tai ruumiillisesti vajakkyisiä lapsia (Anormaux).. 7 Yhteensä (Total)!! I 8 I Yhteensä (Total)!!! 8 Taulu. Vastaanotto ja havainto sekä åmmattioppilaskodit vuosina 9. AsiLes de gar,ons et d'apprentis en 9. Hoidokkeja. Pensionnaires. '<; ;;J " t:!l s e ö: _::, '" 0 ::, '0.,. '" Vuoden kuluessa vast.otettuja. Jäljellä Yhteensä Laitos ja vuosi. :l.," Entres pendant l'annie. Vuoden vuoden ::0 "',.,. hoidokk.. '" S t=. <'.!!. Asile et annee. kuluessa lopussa. l, ; /} Suome'a Ruotsia pois te tt. Tota/'des Restant S <' Yhteensä. Fi?ii.,.X puhuvia. puhuvia. Sorlis. d ['annee hospita '<:;,:T "0.,. _. Total. lises.?i 9. Finnois. Suidois. suivante. '; ;:t.? Vastaanotto ja havaintokoti... ", Ammattioppilaskoti Yhteensä (Totai) ,'/ '., '0 '

148 * Taulu,. Lastensuojelulautakunnan toimesta ermalslsså laitoksissa hoidetut aisti vialliset lapset vuosina 9. Enlants anormaux soignes en 9 dans divers etablissements par l'entremise dee ta Commission municipale de La protection des enlants. Laitos. Etablissement. Jäljellä vuoden lopussa. Restant d La Iin 'de I'annee. I II g> Suomea puhuvia. Ruotsia puhuvia. II_=r:.::.in:;:no:.:is.::.. I =s:..:u:::,ed.::.ol:::s.. Poikia. I Tyttöjä. Poikia. I Tyttöjä. Gar(:ons. FilIes. Gar(:ons. FilIes. Kaupimgin kustannus. Subvention de La ville. Smk. Marcs. IP:iä,p:i. 9. Kuuromykk.koulu Porvoossa.. Turussa...» Pietarsaaressa jyväskylässä. Oulussa.... Helsingin sokeainkoulu.... Raajarikkoisten työ koulu.... Perttulan tylsämielisten kasva tuslaitos.... Sortavalan diakonissalaitos.... Yhteensä (Total) ' Kuuromykk.koulu Porvoossa.. Turussa... Pietarsaaressa t jyväskylässä. Oulussa.... Helsingin sokeainkoulu.... Raajarikkoisten työkoulu.... Perttulan tylsämielisten kasvaluslaitos... '.'.... Sortavalan diakonissalaitos.... Kunnan sairaalat Helsingissä.. Kaupunkilähetyksen lastenkoti.. () Yhteensä (Total) Kuuromykk.koulu Porvoossa..» ' Turussa... & Pietarsaaressa jyväskylässä. o Oulussa.... Helsingin sokeainkoulu.... Raajarikkoisten työkoulu.... Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos.... Sortavalan diakonissalåitos.... Kunnan sairaalat Helsingissä.. Toivolan turvakoti '.... Kaupunkilähetyksen lastenkoti. Yhteensä (Total)I 7 7 9, II I II I ,

149 Taulu '. Kasvatuslaitokset lukuvuosiila 9. Maisons municipilles d'education des enfants depraves (a La campagne) pendant Les annees scolaires 9. Opettaja. Oppilaita. EUves. Oppilaat helmikuun päivänä. Eleves au fevrier. ;:: kunta. Syysluku. Kevätluku ;;: o. Personnel kauden" kauden Koulujen ja luokkien mukaan. :=! [ enseignan!. Semes!re Semestre de Par ecoles et classes: [ <.. ; d'automne. prin!emps. :::: Ui' ö Ö Alempikan C"l U; Laitokset.. Q"J: '0 '".... f':i '" _.,. ao. c ao. c ;:: 0> ii: a ;:, I a Maisons. ;'0 i:!i:' '" i:!i:' Ecole pri. Ecole t:imaire "...!'" 'O "' '" "' i:!!" i:!!" ii'g maire inft a 7:' ;:,"' I å =g ",o... ", sup neure. ;:,. I ;" I rieure. :;. o ä ;ii...,... :. '" ;::. _. :; i I "'.., 0 a C o <0 < :..' :..' ä' [ h. I :.. I II _s::: III I IV I V I VI '" i> c f" i> i> 'F "'c "',... g!" ;':: ;:,;:: "' ö'f. m... _.,... <0 ". luokka. classe. ;;S '" 7!"!<i '" 9. ( a k s iki eli n e n (Bilingue). Bromarvi, Bengtsår: '0 sakoulu. Ylempi kansakoulu. 0. Suomalainen osasto (Seclion jinnoise) Ruotsalainen osasto (Seciion suedoise).. :' Yhteensä (Tota!) ) Suomalaiset (Finnoises) Nummi, Tavola Lohja. I(arstu... ' 909 lohja. Toivoniemi Vihti. Vanjoki Yhteensä (Totol) 0 R u 0 t sai a i s e t (Suedoises). Porvoon pit.. Lavers d finnby. Sjötorp Yhteensä (To.tal) 9 " Kaikkiaan (Somme totale) lt 7 II. "0 0 :g a ii :: <:Jo "...", ]i:! 8,... rt.:r' o a;s ;::... ::"t Q. '" ;:!. '" " '0 '" t.:i :; < > 9:. I(aksikielinen (Bilingue). Bromarvi. Bengtsår: Suomalainen osasto (Seclion jinnoise) Ruotsalainen osasto (Section suedoise) Yhteensä (TotatJI) 7 7 II 7$ 7 7 II. 0 II 7 II I 7.

150 is' I :... ;c; I I Suo m ala i s e t (Finnoisl!S). Nummi, Tavola Haujärvi,. Rytyl..,... Lohja. TOIvomeml... 79/ Vihti. Vanjoki I Yhteensä (Total) I I I 7 I 0 II 0 I 0 II I 8 I I 9 8 II II " II " II 8 8 I II II 9 8. Ruotsalaiset (Suedoisl!S). Porvoon pit.. Lavers Finnby. Sjötorp / Yhteensä (Toial) Kaikkiaan (Somme lota/e) 8 I I II I I I II 0 I 8 I I 8 II II II I 0 " I / " 0 9 " I 9880 I. 9. ( a k s iki eli n e n (Bilingue). Bromarvi. Bengtsår: Suomall!inen osasto (Section jinnoise) " Ruotsalainen osasto (Section suedoise). Yhteensä (rota/) I ) I _II I II Suo m ala i s e t (Finnoises). Nummi. Tavola '. Hausjärvi, Ryttylä Lohja. Toivoniemi Vihti. Vanjoki... : I Yhteensä (Tolal)I _ I I. I II I I " II.. II Ruotsalaiset (Suedoisl!S) I 99 II 98 I 99 I II I 7 I I 0 9 II 00 I 7 I 00. porvoonpit..lavers : \78. II 0/7089. Finnby. Sjötorp I 7 9. Yhteensä (Toial) \ II II Ka'kklaan (Somme fota/e) _8 7 7 :t :J ) Tähän sisältyy suomalaisen ja ruotsalaisen osaston yhteinen johtaja. ) Sitä paitsi johtaja ilman opetusvelvollisuutta.

151 Taulu. Kasvatuslaitosten oppilaat helmikuun p:nä 9, 9 ja 9, ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymä paikan, kotipaikan ja iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan. ELeves des mfjisons municipales d' iducation des enlants depraves (d La campagne).au livrier 9, 9 et 9; repartition par sexe, selon Lq Langue maternelle, Le lieu de naissance, Le lieu de domicile, l' dge et La prolession des parents. Laitokset. Måisons..,.. 9.,... Kaksikielinen (Bilingae).. 0 p pii a a t. E/eves.. I ;:0:: Sukupuol. Äidinkielen muk. Syntymäpaikan mukaan. Kotip. muk. Vanhemp. säädyn tai muk. Selon la langue.. elon Le liell Iän mukaan. Par åge. mmahn muk. Selon Par sexf!. maternelle. Se/on Le /lea de nalssance. de domicile.. ta projesslon d.parents l>. :t!} ;: : =S :! I ;:: : I'l..!!...,,, ö;;" "," ;: I...:J i w... i... >: < Q"" ::r:"',.,., t'ti (I) Q... C!"t.. \Q """" ;:s ::;" S'"'i"c d'g>ä'å[;l:s as ;;a[r[ rl,lt;;il 'f... & :' :: : i:i ö. S' ' f} ä. ' 'C... < tn Qj. s [[ [.,!'>:.:.!'J':'!!..., '. <::: a.::i,... :.,.. s. :> '" '" Q; i:',.::;', :';' U;!a: :.. ä E: ;::.g!'.,..... I r> S"!'" ;:,, :> ;; ): S' g.'' :... a =:!". I Bromarvi, Bengtsär: Suomalainen osasto (Section jinnoise} Ruotsalainen osasto (Sedion saidoise) II 7 Yhteensä (Tota/) Su 0 m ala i s e t (Finnoises). Nummi, Tavola Lohja, Karstu Lohja, Toivoniemi..., Vihti, Vanjoki Yhteensä (Totat) Ruotsalaiset (Sutfdoises). " Porvoon pit., Lavers finnby, Sjötorp Yhteensä (Total) 8 ::0: Kaikkiaan (Somme tota/e) : : : :L;I II; ; II 8

152 9. Kaksikiel ne n (Bilingue). Bromarvi, Ben!;tsår: Suomalainen osasto (Sedion, jinnoise} Ruotsalainen osasto (Sedion suidoise}... Yhteensä (Totai) ,. ',7 7 I 0. Suomalai ; e t (Finnoises). Nummi, Tavol a o. Hausjärvi, Ry tylä... Lohja, Toivon iemi... Vihti, Vanjoki.,... fhteensä (Totai) Ruotsalai et (Suidoises). Porvoon pit., finnby, Sjötorp avers Yhteensä (Tota/) Kalkkiaa n (Somme totale) 9. Kaksikiel It'e n (Bi/ingue). Bromarvi, Ben Suomalainen jinnoise}. Ruotsalainen suedoise}!;tsår: osasto (Sedion... osasto (Sedion Yhteensä (Totai) , _ "' I... '" Suom alai Nummi, Tavo Hausjärvi, Ryf Lohja, Toivon Vihti, Vanjoki et (Finnoises).... Iylä...,. :mi Yhteensä' (Tota/) I $ , Ruotsalai ; e t (Suidoises). Porvoon pit., vers..' 0 finnby, Sjötor ) II 7 Kalkklaa Yhteensä (Total) (Somme fotale) 7 8 'I : I ;i : II = 9 0

153 0* Taulu. Toivolan turvakodin suomalainen kansakoulu luku vuosina 9. Ecole primaire tlnnoise dans l' asile de Toivola pendant les annees. scolaires 9. Oppilaat helmikuun päivänä, ryhml Koko oppilasmäärä. Tolal des eleves. tet!yinä iän mukaan. ' r' Eleves au ft!vrier rt!parlis par age..: 0 l}ff ;:;: Sukup. muk.... CJ """" UJ B c:..... Par sexe. <:> :> < Koulu ja lukuvuosi.... W, 9..; '" 0' "l Ib ' a ;; Ecoles d annees scolaires. Co..: tll;;;,... Q'" 0 o 0< 'ii. t;;w... CJ r;.. Co (;.:g' S'" 0"0 UI >l < :> rd S'" :::.:. '" ti _. a ;:: 0 :>.:,.... '".:... ;;;:,... = :> 0 "".. :>.: :> c < :: =... =!'" C)....: F... F : trl.:o:. g!"!" :!" _ Dl '.!'" 98. Alakoulu (teote primaire I 8 inferieure)... { II 9 9. YIäkoulu ( p. \,.,.,Iz=.... Apukoulu (tcoie d'enfants 0 IV V VI arriiris) ). ) ) ) ) Yhteensä (Tolal) Alakoulu (teole primaire I 8 inferieure)... { n 0 Yläkoulu (Erok Prlmmn\ superieure)... Apukoulu (Ecole d'enfants IV V 0 9 VI 8 7 arrieris)... 7 I 0 7 ) ) ) ) ) Yhteensä (Tota/) I I I 0 II 90 I 0 I 8 7 I 0 78 ) Apukoulun oppilaat sisältyvät alakoulusla annettuihin tietoihin.

154 * Taulu. 'Ltstensuojelulautakunnan lastenkodeissa, koulukodissa ja turvakodissa elätetyt lapset vuosina 9. Enlants soignes dans les hospices et asiles municipaux d'enlants en 9. Annettuja Repris par Poistettu ja. Lähetettyjä Admis Sortis. Laitos ja vuosi. Hospiet!s et annees. 9. Oulunkylän lastenkoti.. Kullantorpan lastenkoti. Koulukoti.... Toivolan turvakoti.... Yhteensä (Totai) " Oulunkylän lastenkoti.'. Kullantorpan lastenkoti.. Koulukoti.... Toivolan turvakoti.... Yhteensä (Totai) , II ' M u is\t.: Koska lapsi, siirrettäessä toisesta laitoksesta toiseen, joka siirrossa viedään kirjoihin poistetturta ja uudelleen vastaanptettuna, ei kokonaissumma tässä taulussa: ole yhtäpitävä vastaavien summien kanssa tauluissa 8 ja 9. Dans et! tableau chaquf! enfant a ete nott! autant de fois qu'i! est entn! ou. sorlis.. Taulu 7. LastenhuoItotarkastajan toimesta elätteelle annetut. lapset vuosina 9. Enlants mis en pension en 9. <:.:ti... c Vuoden kuluessa paistettuja. Sorlis. Siitä: 0 '"...,::: 0;. "'=... "'en :r [;&;: Dont: &:;;: 0< Q..!.=: c;. [>.g t"" Q.;; 0"?:r ",>e ),.t"" ),. ;>:: >>e:: ;:o=. S Q."" " >et> ; "" o. '" '" t> t> ;:o., "S'::::. [?E= Q.t> li g ",t> ">e _0. n> "0 > n> "";: Q,,[== l::i =.=. li et Q."' ';:.< l t;. lt 0 VuosI... P.;... :r"..,t;. [ ':t == a!'" t;':l = 0;' ",,< ff';;.. ;:0' C ;:0 ao :;i:l_ n;.c < 0 ft:i'' ;:0. Q,,:!".!" Ann/te. 0, c:;.g. al : il & c., ; I: S; n "t:) S":r Q "'f:r!'" li.:tl ::r'" " ",::::... =.. ",t> ;:s ",!!!, g' ä":.. > li"," tj S.,Q' &;'!..?.; C:;Octl..... ;:0 0 C\ ;:; <:'!c,,0 I. g. "''' ä= "g.. Q." In "">e... :::: Q.Q.,... ":Ilo' t;... o l:t.;::.. ;:on> ".",,, ),..:tie; :r. Et :. =.'" '" ;:0 :::: e= '... r..,?' "' ;';: F.:;... " CO,".:s...., t;. a::: 9. Kaupungissa elätteelle annettuja (Dans te districtde Helsingfors) Maaseudulla elätteelle annettuja (En province) Yhteensä (Tota/) ' Kaupungissa elätteelle annettuja (Dans le district de Helsingfors) Maaseudulla elätteelle annettuja (En province) Yhteensä (Total} 987 '

155 * Taulu 8. Lastenhuoltotarkastajan toimesta maaseudulle elätteelle annetut lapset sijoituspaikkain mukaan vuosina 9. Enjants mis en pension en province, par districts en 9. Sijoituspaikka. Districls. Espoo Kirkkonummi Siuntio Vihti Helsingin pitäjä Tuusula Sipoo Janakkala Nurmijärvi Vähäkyrö Alavus Koski (T..) Marttila... ;.,.... Lapinlahti... '. 7 Joroinen...'... Hausjärvi, Ryttylä (kaupunkilähet. lastenk.) Eri kunnat )... Yhteensä (TotaI) I 0 I 0 97 I 7 ) Näillä tarkoitetaan kuntia, joihin ei ole asetettu erityisiä asiamiehiä, vaan joissa lapset ovat paikkakunnan viranomaisten silmälläpidon alaiset. ) Enfants soumis alu soins d'autres communes aux frois de Ia commune de Helsingfors.

156 Taulu 9. Elätteelleannetut sekä lasten, koulu ja turvakodeissa hoidetut lapset avuntarpeen syyn mukaan vuonna 9. Enjants mis en pension ou admis aux hospices et asiles municipaux d' enjants en 9 par causes de l' indigence. Avuntarpeen syy. Causes de l'indigence. Lasten, koulu ja turvakoteihin sijoitettuja ). Admis aux hospices et asiles }. C) 'i:l 0 F Elätteelleannettuja ). Mis en pension ). Lapsen sairaus tai aistiviallisuus (Maladie, de/auts physiques) Vanhempien kuolema (Orphelins) _ Vanhempien sairaus (Les parents malades) Vanhempien huolimattomuus (Manque du senliment de nsponsabiliu chez Ies parenls) 7 8 Vanhempien juoppous (Les parents a{coolisies) Vanhempien irtolaisuus (Les parents vagabondes) Vanhempien vapausrangaistus (Les parents prisonniers) Vanhempien lapsensa hylkääminen' (Abandonnes par Ies parents) Perheen lukuisuus (Famille nombreuse) Asunnon puute (Sans domicile) Muu syy (Autres causes) YhteenSä(TotJI l89 ) Toisesta laitoksesta toiseen siirtynyt lapsi on laskettu ainoastaan yhden kerran. ) Toisesta sijoituspaikasta toiseen siirtynyt lapsi on laskettu ainoastaan yhden kerran. Eri kuntien t toimesta elätteelle annetut lapset eivät sisälly tähän tauluun. ) Dans ce tableau chaque en/ant n'est compu qu'une seule /ois. ) En Jants soumis aux soins d'autres communes noncompris. Voir Ies tabltaux, 7 et 8.

157 ... '< Taulu 0. Lastenhuoltotarkastajan valvonnan alaiset aviottomat lapset vuosina 9. Enfants illegitimes sousle confrole de La Commission municipale de La protection des enfants en 9. Ikä. Age. 9. Alle vuotta (Audessous de ans).... vuotta (ans).... Vuoden varrella tulleita., Entres pendant l' annee. Merkityt I IImoittamat '" ;; " 0' Rapporll.s par :: Cj(J)t." 'b 0 :::o'<".. _!:I p.. = cr.,!!...s.=!:ic) >, "':s: its.,";l::l. c: S:::... ",,<S'= _.,",""... p.... :..!!!. :. ""? 0.' c " ".....!;t",,=.. = ;t.::: '", = "!:I=.. ::»= ; : Ni SD.. <:>",R t tj.. = 9.!;==!:I <> ;rlie; :r.!;" ::! ;:a;:;. 9: ;. ::l.::!..::!... :::. '" ' = 'u;.. "':0;'.!" S' 79' Yhteensä (Totai) 8 I 8 8 0, 9. Alle vuotta (Audessous del ans) vuotta (ans)... _ Yhteensä (Total) 0 8 ;; " UI =!'" ;;;! S : I i:t;;;j.. ;::: "",< "": :.. ' Vuoden varrella poistuneita. Sortis. >:l... g a... a" =g'f O'!:i c "' : Dl:e,.= _ (J) "" E. '" >:l e.. g ii'...!:i." =... '0.. S., Sl, _. O" ss'" &t::::::s.. : <.... < '... = El. '" "" ::: '" ';' s.. ::!.. ;:::0 F S::!. =. R Ef S.g s. l ;. Ei' =!" Ei'!'" Jäljellä vuoden lopussa. Reste, jin de I'annee s 'b.... 'b u;. ::: "':i"g:i:i"ui ::! li" ",;t! ;;;,0, < "["e.!:i :r "'''' ;:>O... "" '"...!ll "" :::'" Ei " ""I\j:'=""". et "":... "".::!. c:.. ::. m [ ::l.!:i 0.. "" UI :;:. ei'!". "'O "8.:::::iJlo I... "'...!!. <:) = E: u;'s ::r tn '"!lrg "'l:t:i:... S"s ör.. g.... ft!ta!!.a s :::!!!. h.::: " ;;;. UI =:!;a c ::l _.!"'to. g:: "'0 f}. l' l} g!i' lt!" c,) (/) en c;,j n!i r.i) : >:li :El 9. '"., R:..:...!" S t;. a S li. :i S.. "" c. pi" " : ;;;! S : """ 9. Alle vuotta (Audessous del ans) vuotta (ans) , ,, I 78 9 Yhteensä' (TotalJl 879 T8il 8 Ti7j j '8 0 j 9 98 i 098 8,

158 * Taulu. Lastenhuoltotarkastajan valvonnan alaiset avioliiton ulkopuolella' syntyneet lapset vuosien' 9 lopussa, jaettuina vanhempainsa siviilisäädyn, iän ja ammatin. mukaan. enlants illegitimes d' apres [' etat. civil, [' age et La prolession des parents a La Iin des annees 9. Äitien siviilisääty, ikä ja ammatti.. Etat civil, age et projessions des meres Isien siviilisääty, ikä ja ammatti. Etat civil; å.ge et projessions des peres Siviilisääty (Etat civil): Naimattomia (Ct!Jibataires).. Leskiä tai laillisesti eronneita (Veuves et divordes).... Naimisissa olevia (Mariies).. Siviilisääty tuntemat. (Inconnu) Yhteensä (Total) Siviilisääty (Etat civil): Nai'!attomia (Cllibataires).. Leskimiehiä tai laillisesti eronneita (Veujs et divorcr!s)... Naimisissa olevia (Mariis).. Siviilisääty tuntemat. (Inconnu) Yhteensä (Tota!) Ikä (Age): vuotta (ans)....»....»».»..»».. c &».. vuotta ja yli ( ans et audessus).... Ikä tuntematon (Inconnu). Yhteensä (Tota!) I Ikä (Age): vuotta (ans)...»».»»...»»»»..»».... 'vuotta ja yli ( am et audessus)... Ikä tunteml\ton (Inconnu).. Yhteensä (Totai)I I 9 Ammatti (Projessions): Palvelijattaria (Domestiques) Tehdastyöläisiä (Ouvrieres de jabrique) Ulkotyöläisiä (Ouvrieres ei grosse besogne) Ompelijattaria ja modisteja (Coutårieres et modistes) Pesijättäriä ja siivoojattaria ( Blanchisseuses et jemmes ei journee) Konttoristeja ja myymäläapul. (Commis) Tarjoilijattaria (Servantes).. 7. Kaupustelijoita y. m. pikku. liikkeen harj. (R.evendeuses et petitcommerrantes) Kylvettäjiä ja hierojia (Baigneuses et masseuses) Sairaanhoitajattaria (Oardes malades)... :.. '. 7 7 Raitiovaununkonduktöörejä (Conduclrices de tramwayj Ilman varsinaista tointa olevia (Sans projession)... 8 Opetus/ai/oksel. /. 9. Yhteensä (TotaI) Ammatti (Projessions): Ulkotyöläisiä (Ouvriers)... Tehdastyöläisiä (Ouvriers de jabrique)... Käsityöläisii (Arfisans)... Sotilaita ja aliupseereja (Soi. dats et subalternes).... Renkejä ja ajomiehiä (Valels) Konttoristeja ja myymäläapul... (Commis).... Talonpoikia, y. m. maanviljel. (Agricuiteurs) Pikkuelinkeinon harj. ja palv. miehiä (Petitcommerrants et employes. subalternes)... Virkamiehiä ja suurelinkeinon harj. ( Fonctionnaires et negociants).... Merimiehiä (MarinsJ Poliiseja (Polices).... Opiskelijoita (Etudfants).... Viinureita (Oarrons), Upseereja (Ojficiers).... Taiteilijoita (Arfistts) ". :... Raitiovaununkuljettajia (Conducleurs de tramway)... Ilman varsinaista tointa olevia (Sans projession).... Yhteensä (Tota!) *

159 Me n 0 e rä t. Depenses. t:j:l < 0 =..... Palkkoja, palkkioita ja etuja (TroitemeniS) Keittiöhenkilökunta (Personnel de la cuisine) Elatus (Nourriture) Vaatetus ja kalusto (Vitement, arlicles d' inventaire) Käsityö ja jatkoopetus (Enseig' nement des trovaux manuels, cours comp/imentaires) Kirjoja, uutteruusrahojay. m. (Livres, primes d'encourogement etc.) Korjauksia (Reparotions) Lämmitys ja valaistus (Chauf!age et eclairoge) , Vuokra (Loyer) Sekalaista (Frois divers) ':" F. Yhteensä (Total) 08.'\ !l Vähennys luontolseduista ) (Retenue sur Ies troitemenfs)..... * Taulu. Kasvatuslaitosten Depenses des maisons municipales d' education des en 9. t:j:l :;;r ;:0:: ;;l = UI = o' ö ;;: iij' It?"... '9. 0 < r'.!!! j;l 0 = < 0'.. a<l <.? F M en oj a, Sm k ' Yhteensä (Total) Menoja elatuspäivää kohti, penniä. Palkkoja, palkkioita ja etuja (Troitemenfs) Keittiöhenkilökunta (Personnel de la cuisine) Elatus (Nourriture) Vaatetus ja kalusto (V tement, arlic Ies d'inventaire) Käsityö ja jatkoopetus (Enseignement des trovaux manuels, cours complimentaires) Kirjoja, uutteruusrahoja y. m. (Livres, primes d' encourogement etc.) Korjauksia (Reparotions) Lämmitys ja valaistus (Chauf!age Sekalaista (Frois divers) et eclairoge) Vuokra (Loyer) Vhteensä (Total) Vähennys luontoiseduista ) (Retenue sur Ies troitemenfs).... Yhteensä (Tolal) / / ) Vuonna 9 ja 9 maksetut kalliinajanlisäykset mukaanluettuina. ) Heinäkuun p:stä 9 voimassapalkansaajan korvattava. Vuonna 9 vietiin palkkaukset kirjoihin menoina, jolloin mainittu korvus oli vähennetty, M u i s t.: Tässä taulussa on kysymys bruttomenoista. Lastensuojelutoiminnan tulot, ks. tekstiosasto. 0

160 menot ) kalenteri vuosina 9. 7 fants dipravis (ei La campagne) en 9, 9 et l til l 0 ::>:: < 0 t;'! ;; ::>:: < t"" <'.. n>! 0: :: 0 :: < ;;, e. 0: a.s. < 0 :: < ;;, e. :: '0' n> Ö :: '0' n> Ö i'ii' ;a.,. ii'... fr.?... ;r.!" 9. :0, Depenses, marr:s. <' I ' Dipenses par jour d'entretien. penni. 79 ' \ f olevan palkkausjärjestelmän mukaan maksetaan' viran pitäjien palkkaus ainoastaan rahassa 'ja saadut luontoisedut on jotavastoin vuonna 9 koko palkkaus otettiin menoihin ja korvaus luontoiseduista merkittiin tuloihin.

161 Taulu. 8* Vastaanotto ja havainto sekä. ammatti Depenses des asiles de gar,ons et Menoerät. vastaan, olto ja Amma Ui,. Yhteensä. vastaan, olto ja Amn:tattl, Yhteensä. havain to oppilas ]", t l havainto oppllas ]", lmperues. f koti. koti.. 0 a. koti. koti. 0 a. I. Menoja, Smk. Depenses, Palkkoja, palkkioita ja etuja (Traitements).; Keittiöhenkilökunta (Personnet de ta cuisine) ' 97 Elatus (Nourriture) Vaatetus ja kalusto (Vitement, arlicles d'inventaire) Käsityö ja jatkoopetus (Erueignement des travaux manuels, cours complimentaires) Kirjoja, uutteruusrahoja y. m. (Livres, primes d'encouragl! ment etc.) Korjåuksia (Reparatioru) Lämmitys ja valaistus (Chaaffage et eclairage) Vuokra (Loyer) Sekalaista (Frais divers) Yhteensä (Totat) Vähennys hlontoiseduista ) (Retenue sur Ies traitements) Yhteensä (Tolat) ) Vuosina 9 ja 9 maksetut kalliinajanlisäykset mukaanluettuina. Ks. muist. siv.. ) Ks. alav. siv.. Taulu. Lastenkotien menot ) kalenterivuosina 9. Depenses des hospices municipaux d'enlants en 9 et Oulun, I(ullan 'Yhteensä. Oulun, I(ullan,. Yhteensä Menoerät. kylä. torppa. Total. kylä. torppa. To/al. Deperues. Menoja, Smk. Depenses, marcs. Menoja elatuspaivää kohti, penniä. Depenses par jour d'enfretien, penni. Palkkoja, palkkioita ja' etuja (Traitements) Keittiöhenkilök. (Perso de ta cuisine) Ela tus (Noarriture) Vaatetus ja kalusto (Vitement, QTticles d'invenlaire) Vaatteiden pesu (Blanchissage) Lääkkeet ja sidetarvikkeet (Medicaments et bandages) Kirjoja, uutteruusrahoja y. m. (Livres, primes d'encoaragement) Korjauksia (Reparatioru) Lämmitys ja valaistus (Chauffage et eclairage) Sekalaista (Frais diverses) Yhteensä (Totai) Vähennys luontoiseduista ) (Refenue sar Ies traifements) Yhteensä (Totat) / ). Vuonna 9 maksetut k!liiinajanisäykset mukaanluettuina. Kso muisto sivo. ) Kso alav. sivo.

162 9'" oppilaskotien menot ) kalenterivuosina 9. d'apprentis en 9, 9 ei Vastaan otto ja \ AmattI I Yhteensä. vastaani otto ja AmmattiI Yhteensä. vastaani otto ja Amatti I Yhteensä. vastaani otto ja AmattiI Yhteensä. havainto oppll!ls ', t havainto oppilas ', t havainto 0ppllas. ', t havainto oppilas ', t. koti. koho 0 a. koti.. koti. 0 a. koti. koti. 0 a. koti. koti. 0 a. marcs. Menoja elatuspäivää kohti, penniä. Depenses par jour d'entretien, penni , ' II Taulu. Koulukodin ja Toivolan turvakodin menot l ) kalenterivuosina 9. Depenses des asiles Koulukoii ei Toivola en '9 ei Menoerät. Koulu I Toivolan I "" Yhteensä. Toivolan I I Yhteensä. ptipenses. koti. turvakoti. Total.. koti. turvakoti. Total. Menoja, S",k. Depenses. marcs. Palkkoja, palkkioita ja etuja (Traifl!ments).. } { ': KeittiöhenkiJökunta (PersonneL de La cuisine) Elatus (Nourriture)... :... : Vaatetus ja kalusto (Vifement, articles d'inven. taire)... ' lq Vaatteiden pesu (Blanchissage) Käsityö ja jatkoopetus ( Enseignement des travaux manuels et cours compltmentaires)....'... ' 9 9 Lääkkeet ja sidetarvikkeet (Midicaments el bandages) Kirjoja ja uutteruusrahoja (Livres, pn'mes d'en couragement)... :... _ Korjauksia (Reparations) Lämmitys ja valaistus (Chauf!age et ic/airage) Vuokra (Loyer) Sekalaista (Frais diverses) ,, Yhteensä (Totai) Vähennys iuontoisedl\ista ) (Refenue sur les "'jso' traitement;) Yhteensä (TotaIJI ) Vuonna 9 maksetut kalliinajanlisäykset mukaanluettuina. Ks. muisto siv.. ) Ks. aiav. siv..

163 Taulu. Eri opetusaineiden viikko tuntien luku suomalaisissa 'kansakouluissa luku vuosina 9. Programme des ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires 9; heures parsemaine. Alakoulun Vläkoulun Jatkokoulun 'Apukoulun Ecole f,rimaire in Ecole primai superieu. Cours comple j. rieur#!. Ecole P0U" enfants arribis. mentaires tie o p etu sai n e. II luokka IV luokka V luokka VI luokka Yhteensft' VII luokka tunteja Manens d'enseignement. ;:::= III:e classf IV:e class ;l V.'e classe VI:e classi Total... ;:::= g ;!:>.!:>. f}!'i._ f} R. R. c f}!'i._ a"'" ii;l '" '" '< '" ", 0.s. ':<. S; :j.s, ':<. S; o '! '" '" '< ",,,," f;l:o:". Ö:!": '=: '::!. o. a e l 9: a _.._. r: [D, a. l"!d =.. ; a' = '., '" '.!D f VII:e classe ;::: ::::< : ::::< ;l "' ; "',, "' "' f\'o "t:j f} "'", f}q R. c ",,,," '" = ;::= l\!" F.'!:!.o S'... t' : KristinopIJia (Enseignement ligieux) ' 0 Äidinkieltä (Langue maternelle) '. } Äidinkielen kirjallisia harjoituksia }O 9. (Exercices ecrits) Havaintoopel. (Lefons de choses) ' : 0. Laskentoa (Arithmetique}..., } Mittausoppia (Oeometrie)...., Maantietoa (Qeographie} Historiaa (Histoire) Luonnontietoa (Sciences naturel Ies)..., Kaunokirjoitusta (Calligrophie) Piirustusta (Dessin) Käsitöitä (Travail manuel) I 0 Veistoa, mewli ja pahvi töitä (Arts manuels) Laulua (Chant} Voimistelua (Qymnastique) Luonnontietoa ja terveysoppia (Sciences naturelles et hygzene), Lastenhoitoa ja. terveysoppia (Hygiene)..., Ruotsinkieltä (Langue suedoise) Kirjanpitoa (Tenue de livrrs).. Kotitalousoppia (Economie menogeret..,... 9 ' Kotiseutuoppia (Oeographie et e!nographie locale)... """' fi8 I I I I I Yhteensä (Total)I 8 I 0 II 0 II II c.o o

164 Taulu 7. Suomalaisten' kansakoulujen hallussa olevat huoneistot sekä oppilaiden ja huoneiden luku niissä helmikuun 'päivänä 9, 9 ja 9. Salles d'icole ei Le nombre des iieves des icoles primaires' linnoises au livrier 9, 9 ei 9. >'0 K oul uh uon ei s t.ot. c.,g= < " Ecole, rue et n:o _:: äo :: äo Huoneita opetusta varten. Salles d' etudes. 0 "" OC 0 ",:.;' g:g 'g OC "'00 (;j';:;... r <...:: 0 "'''' es= r'9 fi:; "., S' C U>.. :>; ;= S'::s" :>; ; ;. S A:' g "''' "'i ;:! """!"", ",""!"",!"", S";= : : Q.C: S; :!. < S ö fi lis E!.; c : 0"".,0 s:' :.. <.= 0.0 s:::i I "'tj r+ o = >'0 0 :..'" g: 0!!L_ r" a d... =. 'O :... "'0 tr );':;,,;:;: '"...0 tt,,;:;:...0 :;' 8ri "'" C') ; c? t : g,, ",0,,0 CI):... it "'0 ",0 c;.,:'''' ::::'0,< ",'" B' "'= " _. = "'= Il _. t:; ::s_ s:: rti,l:\i;,.. ;::."''" "'= c.,= Il j;i;''s. "''''' 8 f! : ",: I ",,,,, ",: :::: ;:s 0 Q td r.n;:s!!!. r.n c;., C ;:s J:gI = 0 B ",: I "'0", ",0", 0... :::: "C... Q.:=:!=... c ": Q ;;. CI)';S.,..,< "c!'" ltill. lt... :s. e.c'< "" S= Q.s. "'S' :: 0?t ;;,. c.,o ;,... ",, ij" Il C.. ", ;t ;tij o a:g" E. :g [. :g g P:=. Il c "'.., afg! ijä "'ij".!'" "' ij'"!j: ijg' Pl: ".,.0 a.,.0 '" "'0....,0 f} =.,.: ;:s 0 Q. n;"cij &;"0 _. :: 0 ä t'd "'0....,0 l} Ol".['. [. ; Ol"!!. 9 if'.. Q.C.... e ",.!'....!t 9 ",' Kaup. omat koulutaiot. Blitiments scolaires municipaux. Neljäs linja Vallila... ' Tehtaankatu , Eläintarhankatu Punavuorenkatu Lapinlahdenkatu... 9 : 9..9 : Töölönkatu Kristiinankatu ) ' 98.7 : 00. Dagmarinkatu..... :;. Yhteensä (Toial)! , i Vuok r'ah I0neistot. Etablissements louis. Kaarlenkatu Hämeenkatu '. Vladimirinkatu Oikokatu Mariankatu Viipurinkatu ; Suomenlinna 7.0 :; Käpylä... /.0 /.0.0 Iso Robertinkatu... ri " 0..0 Huopalahti I I I I, Yhteensä (Totat) / 78/J 079.9/' /j t 9. Kaikkiaan (Somme totale) 90/ 8 / / 08/ ) Kunnalliset työväenasunnot. ' ' c..:l...

165 Taulu 8. Oppilaat ja luokat suomalai ELeves et classes des ecoles primaires finnoises 9. Q Kouluhuoneistot ja lu okat. Eco/es, rue et n:o; c/asses. Yläkoulu. \ Eco/e primaire superieure. Jatkokoulu. Cours compmmenlaires.. Neljäs linja.... Vallila.... Tehtaankatu Eläintarhankatu Punavuorenkatu 80 :.... Kaarlenkatu.... Lapinlahdenkatu.'.... Töölönkatu.... Hämeenkatu Vladimirinkatu... ;.. Oikokatu Mariankatu..... Kristiinankatu... '... Viipurinkatu Suomenlinna Käpylä '. Iso Robertinkatu Dagmarinkatu.., Huopalahti... :.. '..;.,',;,.'.;...;,...;,...;.,.;..'.;..._._._.._.+_.;.9 i_+_+_+ i_ +9_+_+_+...;;..;.9 Yhteensä (Tolal) Koko oppilas ' K 0 koi u.o k k a Neljäs linja.... Vallila Tehtaankat.i",?.... Eläintarhankatu Punavuorenkatu '.'. :. 7 8 ' j

166 * sissa kansakouluissa luku vuosina 9. pendant les annees scolaires Jatkokoulu. Yläkoulu. Ecole primaire Cours,,, superieure. compu mentaires. tlj,< 8e. ":: ":: tlj, '" "::. ;) a= ;> '" _. R, R, U). t\'s 'C "''''". :>.. R, R, "O o ; S,:: :r. ::;.!;l i:... \:l..:o;...,:: aa. itg "'" :"0 e, "'';;.. ",,< :>.. '" g ::. co... co o ",, e :0; )l... '"... S:. '" 0'.,.,: \:l.... ",i: "'"... i:,' "'. ;tf' 8E. <.. \:l..i: lii i: ", s"0 "' co... 0 f}g. E. ::;. :> ff;'. tt F ;;' '".. '" ":"""!" '" ;:, I 9. Jatkokoulu. Yläkoulu. Ecole primaire Cours, superiure. comp/i!. mentaires. "::.:>:: < "'> '" '" /;;;<:.. g. g. "'C R, R, S:... co l:l'c!;l... R,,< l:lo :>...,"'" ; "'" 8. ",,<!;l:r "',< S"'"... : :> 0 "'... :+ ;:, co o :0;!Jl :::.. '" 0: 0:,.,: ;tf' a= f} i: i}... 0 liig f}g '; ",'!" '" ::.!"!'>!'> ;;:.... co : m ä ä r ii. Eleves ' _ _ ( m ä ä r ä. Classes Opetus/aitokset. II. '9. *

167 * Taulu 8. Jalkoa (Suite). 9. Yläkoulu. Ecole primaire superieure. Jalkokoulu. Cours complemenfaires. I(ouluhuoneistot ja luokat. Ecoles, rue et n:o; classes. I(aarlenkatu 7 Lapinlahdenkatu Töölönkatu.... Hämeenkatu 8 Yladimirinkatu Oikokatu Mariankalu.... I(ristiinankatu.... Viipurin katu Suomenlinna I(äpylä... :... Iso Robertinkatu Dagmarinkatu Huopalahti... 8 Yhteensä (Total) Siitä: Dont: Luokka ( /:e classe)....,... II ( li:e )... :...,... ( lil:e )...'... IV ( lv:e )... V ( V:e )... VI ( V/:e )... VII (VlI:e ) ) I(äpylän koulussa alakoulun I ja II luokka olivat yhdistetyt yhdeksi osastoksi, Suomenlinnfln koulussa ) Suomenlinnan koulussa olivat alakoulun I ja II luokka yhdistetyt, samoin yläkoulun ja IV luokka sekä

168 * Yläkoulu. Jatko Jatkokoulu. VIäkoulu. koulu. Ecole primaire Cours. Ecole primaire Cours.. supirieure. complt! <:> c. supirieure. complt! men/aires, men/aires. <.."..".." <:>!!.. c ;:;.." c :l> :: _. <:> '"!. g.! <: :=',..;:;: "'> o "t:j "''''' ","" "".. r. tt.!l "" r. ;: :\."" :lo!l "" 'g "'" q '< :lo q :lo "" _. sg :: 0 9. o "'"" S 0 :lq!)l... S'" o "';;: l'en "".. '0.. C ",,0 '" E ",,<... ".. E. ""... = "" S: ::: ", g '"... en ::::!!. : "" c F :l"= t;:e... :F "" Dl. : <.. 0' "" :l"c ""g..., f} o en f}'[ f}& f} f} e f}[ sg ' c :=c f}[ f}[ "" "" c..... ;.. [ ;. ; "" l![. :: ;::... c '". c c' c'!"...!" I 7. 7 ' , ' 7 7 ' ; I ) 80 7 ) 9 7 ) ) ) 7 9 ) 8 ) alakoulun ja II luokka muodostivat yhden osasion, samoin yläkoulun ja IV luokka sekä V ja VI luokka. V ja VI luokka.

169 Taulu 9. Oppilaiden vaihtuminen suomaiai Eleves des ecoles primaires linnoises Syy s l u k u k a u s i. Semestre t"" t!l. :l...,.:: Siitä '.. :t... 0 Dont..... ':>.':>. "'" 0 '" a.. e!! ::!ll gr 0,,' a Q. <b. C"C K o u l u t. Q... <= ;, g '" ",,"... "" 0 = ::! ;;"g, Eeoles. ""';, 0."!:>..:.C!ll :: "'" "''''" c." ;,S.;' '"":ft.,." :l c """... = "... :: c'" 8. CI) p:!: "l::l' en' ;: Ö:.. ;G :.... ;, 'Fi ;::!'>. '!l..' ;:. c... :l ::: ::t I.. ;,!" '.!" 9., Alakoulu (Ecole primalre inferieure}... { I II Yläkoulu (E,cole primaire superieure) Yhteensä (Total) { IV V VI 8 7 Yhteensä (Totaf) jatkokoulu (Cours eompli!!nentaires)... VII ( Valmistava koulu (Jleole pn!paratoire) Apukoulu (Eco/e pour enfants arrierr!s)... IV Iltakoulu (Eeo/e du solr) KaikkI koulut (Somme totale) 7 0 II Alakoulu (Eeole primaire inferieure)... { Yläkoulu (Eeole primaire $uperieure) I II Yhteensä (Total) I IV { V VI Yhteensä (Totaf) jatkokoulu (Cours eompli!!llelltaires)... VII Valmistava koulu (Eeole pn!paratoire) Apukoulu (i:cole pour enfants arrien!s)... IV Iltakoulu (Eeole du soir) KaikkI koulut (Somme totale) Alakoulu (Eeole primaire injirieure) { Yläkoulu (Eeo/e primaire superieure) I II Yhteensä (Total) { III IV V VI Yhteensä (Total) jatkokoulu (Cours eomplementaires)... VII Apukoulu (Eeole pour enfants arrien!s)... IV Kaikki koulut (Somme totale}, 7 "

170 7* sissa kansakouluissa luku vuosina 9. pendant Les annees scolaires 9. d'automne. K e v ä t u k u k a u s i. Semestre de printemps J 89 :; & i , U ' i ' ' l' 7 l , , , , : ' 8 8 9, ' 9 0' ' 8 : ' ' 7 ' ' 8 9 O 9 II ' ;0 i 9, , , : , , ' I 9 H0 0 0 II 8 7 ;\ S 0 0!

171 8 Taulu 0. Lukuvuosina 9 eronneet sekä samojen lukuvuo Eleves sortis des ecoles primaires jinnoises pendant les annees scolaires 9 ainsi Sukupuolen mukaan. t'" Par sexe. Lukuvuoden kuluessa eronneet oppllaa!. EroamIsen syyn mukaan.." 0 Sg:...,.. :::c '\::>: <:.. 0..,,0 K o u l u t.!".g... E: I ::r _c Ecoles. :!.: "E. " 0 i!.!. " ::l 't'j iö i " c" ö "'c tl... 0 ;:, c::l " '".,., ::;:' öq' C Q S; a " 0!' '" '"' ;:, '".. p " ::l "'''' " C " ::l " ::l '" =:t '"!De!'. i! '" S' ;;:." ::r. IX 8 '" 0 9. Alakoulu (Ecole primaire injerieure) { F ' " I II 0 Yhteensä (Total) 9 8 { III 7 \ IV 8 9 Yläkoulu (Ecole primaire superieure).... V 0 VI Yhteensä (Totai) jatkokoulu (Cours complementaires)... VII 9 Valmistava koulu (Ecole preparatoire).... Apukoulu (Ecole pour enjants arrieres).... IV 7 Iltakoulu (Ecole du soir) Kaikki koulut (Somme tota/e) 89 I Alakoulu (Ecole primaire injerieure) {... l II Yhteensä (Total) 78 8 { III 8 8 Iv' 0 Yläkoulu (Ecole primaire superieure)... V 9 VI 7 7 Yhteensä (Total) 08 8 I 90 9 jatkokoulu (Cours compmmentaires).....'. VII Valmistava koulu (Ecole preparatoire)... Apukoulu (Ecole pour enjants arrieres).... IV Iltakoulu (Ecole du soir) Kalkki koulut (Somme totale) Alakoulu (Ecole primaire inlerieure) { II Yhteensä (Total) III 9 IV Yläkoulu (Ecole primaire superieure) { V VI Yhteensä (Total) 9 0 jatkokoulu (Cours complt!mentaires).... VII 9 Apukoulu (Ecole pour enjants arrieres)... IV ;Ka!k. oylut (Somme (otale) I 8 I 0 I 78 II 0 I I 7

172 sien lopussa jäljellä olevat oppilaat suomalaisissa kansakouluissa. qu' iieves testant a l'ecole Ii La Iin des semestres de printemps 9, 9. et 9. Elil7.les sdrtis. Lukuvuoden lopusa jllljel\ä olevat oppllaat. Elilves Ii La Iin du semestre de printemps. Par ra/sm de ia sdrtlr, Sukupuolen mukaan. Par st!xe. Työntuloksen mukaan. D' apres Le resultat des etudes II II Q I II I 98 I 9 I 0 I 0

173 Taulu. 0 Oppilaat suomalaisissa kansakouluissa helmikuun Eteves des ecoles primaires linnoises au Oppilaat, jotka 'G' 0 vuotta. 7 vuotta. 8 vuotta. 9 vuotta. "'" ans 7 ans 8 ans 9 ans K o u I u t.!" accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. Ecoles. Q o l 00 l _. ;;: ;;: ;:;:::: C) _. o. S; """"," C) _. C)!'> jo' :. 0;. ii' 0'!'> 0>.!"!". p;i :. : 9. Alakoulu (Ecole primaire injerieure)..... :... { 7' Yläkoulu (Ecole primaue supcrieure) J Yhteensä (Totat) ' III 0 IV. l V VI Yhteensä (Totat) 7 0, jatkokoulu (Cours complementaues) VII Va'lmistava koulu (Ecole preparatoire)... Apukoulu (Ecole pour enjanis arrieres)..... IV 0 Iltakoulu (Ecole du sou) Kalkkf ko,ulut (Somme totale) Alakoulu (Ecole primaire injl!rieure) f '\. II Yhteensä (Totat) III l 7 7 IV Yljlkoulu (fr"k primm"""",,,;.u")... 8 V VI Yhteensä (Totai) ]atkokoulu (Cours complementaires)... VlI Valmistava koulu (Ecole preparatoire)...,... Apukoulu (Ecole pour enjanis arneres)..... IV Iltakoulu (Ecole du soir) '" Kaikki koulut (Somme totale) Alakoulu (Ecole primaire inll! rieure).....{ I Yhteensä (Tolat) III IV Yliko",. (fr.ie p'imu'","",ri)... 7 V VI. Yhteensä (Total) 9 ' jatkokoulu (Cours complementaires)... VII Apukoulu (Ecole pour enjanis arril!res)..... IV ;Kalkki koulut (Somme lota/e) I 8 II ,

174 _. _. päivänä 9, 9 ja 9, ryhmitettyinä iän mukaan. levrier 9, 9 et 9; par dge. olivat täyttänet E/eves ayant : 0 vuotta. vuotta. vuotta. vuotta. vuotta. vuotta. vuotta. JO ans ans ans alls ans alls ans accomp/is. accomp/is. accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. C." C." i ::! C." l C." :"rl d' l c." l a." l c; 9. I:l 0 I:l 0 I:l 0 I:l 0 S 9..: 8 "S. ':S. "" :0: li' c,,... '" _. a '"" :0: _. ;0: ;0: li' c, "" :0: '"... 8 ;0: "" '" _. '" _...: '" _. : '" _. ;s ;:" e'.. ;:"..!'l li=. f" ;s.. ;:" f" : ;s... : f'"!'> f"!'>!'> f'"!'> ;!'> : vuotta. 8 vuotta. 7 ans 8 ans. accomp/is accomplis. C." l." l I:l 0 0 ;0:,... ;0:,... '". 0:..?: f". : "", _ I i : : I ppetuslaitokset. /. 9.

175 Taulu. Suomalaisten kansakoulujen oppilaat helmikuun.. päiväna ja koti paikan sekä vanhempien ELeves des ecoles primaires finnoises au fevrier ltj, 9 et 9,> reparution pat sexe, '" Oppilaat. = Sukupuolen muk. Äidinkielen niukaan. ;:;l Par sexe. Selon la iangue maferne//e. S' ",,"'0 g, K o u I u t. Ecoles. '"... l" ei 0",.C/J ::0 S'c: II> 'g> ;::: c: Di a : "" 0 ::. 0 o Ol i '" _..,...., i : &t ::. II>. :. :". :0. p>'.. I!" '" :'" 9. Alakoulu (Ecole primaire izferieure)..... { YIi',"I. (&"t, primair<,,..ri<=)... '... '.'... { :: I II ' Yhteensä (Total) IV V VI Yh teensä (Tota/) Jatkokoulu (Cours comp/t!mentaires)... VII 7 79 Valmistava koulu (Ecole pl'iparatoire)... Apukoulu (Ecole pour enjants arriel'is).... IV Iltakoulu (Ecole du soir).... KaIkki koulut (Somme totale) Alakoulu (Ecole primaire inferieure)..... { Yläkoulu ('cotl prlmair<,,..,",,.,,) { I II Yhteensä (Total) JIl IV V VI 0 Yhteensä (TotaOI Jatkokoulu (Cours compli!lnentaires)... VII 8 Valmistava koulu (Ecole pl'iparatoire) Apukoulu (Ecole pour enfants arrrel'is).... IV Iltakoulu (Ecole du soir) Kaikki koulut (Somme totale) Alakoulu (Ecole primaire inferieure)..... { Yläkoulu (Erot, Primir' ;"'ri')... { I / 87 8 Yh.teensä (Total) II IV V VI Yhteensä (Totai) Jatkokoulu (Cours comp/t!mentaires) VII 0 Apukoulu (Ecole pollr enfants arni!l'is)..... IV 9 0 ) 9 Kaikki koulut (Somme totale) :

176 9, 9 ja 9, ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymä paikan säädyn tai ammatin mukaan. selon la langue matemelle, le.lieu de naissance, Le lieu de domicile et La prolession des parents. Eleves. Syntymäpaikan mukaan. Selon le liea de naissance. I(otipaikan mukaan. Selon le liea de domicile. Vanhempien säädyn ta! am matin mukaan. Selon la projession des palents _ I ' , i 0 i I I I I I 9 0 II 88 I 8 I 7 7 I I II I 87 I 9

177 * Taulu. Suomalaisten kansakoulujen oppilaat syyslukukausien, Eleves des ecoles primaires finnoises au commencement des semestres... t'"' 0... '" I II III IV V VI VII VIII ( o u I u t.?' Ecoles, 9. I n s : k a u p u n g i'n 0 sa, Alakoulu (Ecole primaire inferieure) f I l II 'Yläkoulu (Ecole primaire sllperit!llre)... Yhteensä (Total) {'" IV V VI Yhteensä (Total) jatkokoulu (Cours compltmentaires)... VII Valmistava koulu (Ecole pn!paratoire)... Apukoulu (Ecole pollr enfants arrien!s)... IV Iltakoulu (Ecolt! diz soir)... 9 Kaikki koulut (Somme totale) ' Alakoulu (Ecole primairt! injerieure).... { II, Yhteensä (Tolat) flil Yläkoulu (Ecole primai superieure)... IV , ' v Yhteensä (Tolal) jatkokoulu (Cours complimentaires).:..,... VII Valmistava koulu (Ecolt! preparatoire)... Apukoulu (Ecote pour enfants arden!s).... IV Iltakoulu (Ecole du soir)...., Kaikki koulut (Somme totale) Alakoulu (Ecole primaire injerieure)..... { I II Yhteensä (Total) flli IV Yläkoulu (Ecole pnmaire sllperiellre) v Yhteensä (Total) ]atkokoulu (Cours comptel;entaires)... _. VII tpukouiu (Ecole pollr enfants arnen!s)... IV Kaikki koulut (Somme totille) I ?., ) I(äpylän puutarhaesikaupunki siihen luettuna.

178 9, 9 Ja 9 alussa, ryhmitettyina kaupunginosittahi. d' automne 9, 9 et 9; repartition par arrondissement. "'::!:tl ;s: "':: ;s:!t. 0 '" g '"' (fl s n S..o... :x!f;l IX X XI XII XIII XIV xv :: ;:, <...,..., () <:...,.. 0 CI),...D) 0 ;::: c" j:i) C o:l '",.,..D)a 0'.s :::j > ::!.;. I " 0. " s ; (;'.; '"... ::s ;:'",... ;:::: s.::;:::: f} s : arrondissement. ':::0.". " ';;:...!!l. "'. "'? :< "' "'? ;s: ::r <... '"... :t.'t:i ;: ::,.,. ;;J.. ::s en :.,.,. I ::s '" S' 0 : ' Q { ' , , ' ' , ,

179 Taulu. Suomalaisten kansakoulujen oppilaat, jotka' olivat Jloissa Absences dans les ecoles primaires linnoises pendant les annees scolaires Op.pilaat, jotka olivat poissa koulusta Eteves ayant eie absents pendant. K 0 u l u t. Ecoles. 9. '" {I Alakoulu (ccole primaire inferieure)... II 7 +TT_+_+_ Yhteensä (Total) III Yläkoulu (Ecole primaire superieure) I { VI Yhteensä (Total) jatkokoulu (Cours complt!mentaires).... Valmistava koulu (Ecole pnlparatoire).... Apukoulu (Ecole pour enfants arribis).... Iltakoulu (Ecole du soir).... '... :.. Kaikki koulut (Somme totale) 9. VII I:V i '" {I 7 7 Alakoulu (ccole prim,aire in{t!rieure)... II _+ 7 Yhteensä (Totai) III IV Yläkoulu (Ecole primaire superieure) VV { I 7 0.TT_+_+_ Yhteensä (Total) jatkokoulu (Cours complementaires).... VII 99 0!l Valmistava koulu (Ecole pnlparatoire)... '.'.... I Apukoulu (Ecole pour enjants arribis).... IV 8 Ilta koulu (Ecole du soir)..... Kaikki koulut (Somme totale) Alakoulu (Ecole primaire injl!rieure)...,. {I!! ; : ; Yläkoulu (Ecole primaire superieure) I +T +_+_+_I Yhteensä (Total) { III VI Yhteensä (Total) Jatkokoulu (Cours comp/ementalres)... VII 9 7 Apukoulu (Ecole pour enfants arrlenls) IV 7 8 Kaikki koulut (Somme totale}

180 koulusta, poissaolopäivät sekä poissaolon syy luku vuosina 9. * 9; repartition d' apres La duree et La ra ison des absences. Poissaolopäiviä % kaikista Päiviä, jolloin poissaolon aiheutti lukupäivistä. Raison des absences. Les absences en % de tous les jours scolaires. Poissaolopliiviä t;' ::: ::J: yhteensä. "l:l 0 en "" :: c: Ö: en ::: ::J:, t,g R = Total. :: c:. '::I ::;. "', '" "l:l =...s.g '<::r ":i;:,,,,f:i" p:, r '" '<,< s:: "'c: ;::.!"l :: :. '" 'f'!'b ":',< p)r ':< "'.,.. g &j' : ;:,'< '"...!" ;:,, ;:, "", :: I... g '" "'''' ;:, '" ;:, "', ",,':S.... 0'0 "l] 0'0 l 0'0 0'0 to:s: "" 0' l l l f'b o d" tt l=!'< ::l ::., _..,.., 0 _. "" 0 rs. "" 0., _. "S..., _. "" 0 ;n t.jc:ro "" ;.,...,.. Co' S; '" '"'"'''''... _..,...,..... "" :I."g 9 '" '"'"''''' '" _. '" _. '" _. ""..Ei. : ; Pl:.: '" _..!:! ""'09 " :: '< ;:, f" 'f" :::. '" :::. '"!';e:. ':<!'>.. :?>. :?>. :!'> [O.oos] 0. [O.os] [0.0] [0.0] s [0.00] [0.00] [0.0] ' [0.0] 0. [0.0] [0.0] [0.0] lti [0.0] [0.0] ; [0.0] 0. [0.0] ', [0.0] 0. [0.0], ;' [0.0] 0. [0.0] [0.0] [0.0] [0.0] [0.0] ti 00? [0.0] [0.0] [0.0] , [0.0] [0.0] [0.0] 0. [0.0] [0.0] 0. [0.0] [0.0] [0.0] [0.0] 0.8 [0.0] [0.0] 0.8 [0.0] [0.0] [0.00]. [0.0] [0.0] 0. 0.,

181 Taulu. Suomalaisten kansakoulujen Etat de sante des eleves des ecoles primaires 9. Ruumiinrakenne ja raltsemustila sekä sairauden laatu. ConslitutiolZ et etat de nu/rwon; maladies. Alakoulu, luokka sekä. valmistava koulu. Ecole primaire inferieare et l' ecole prlparatoire, I:e classe. Yläkoulu, III luokka. Yläkoulu, VI luokka. Ecole primaire supl Ecole primai,e superieare, II/:e classe. riea,e, VI:e classe. ;RuumIInrakenne. Constitution. Vahva (Forle) Kohtalainen (Mediocre) Heikko (Faible) Tutkittuja oppilaita yhteensä (Tous les eleves inspecfes) RavltsemusHla. Etat de nutriiion. Hyvä (Eleves tris bien nourris).... Kohtalaista parempi (Eleves assez bien nourris).... Kohtalainen (Mediocre).... Huono (Eleves mal nourris).... Tutkittuja oppilaita yhteensä (Tous les eleves inspecles) Oppilailla todetut taudit. Maladies, constates chez des eleves. Keuhkotauti (Tuberculose pulmonaire)... Muu tuberkulosi (Autres /ormes de tuberculose).... Epäilyttäviä muutoksia keuhkoissa ( A//cctions pub,!onaires). ".,.,...,.,...,... Tilapäisiä katarreja (Catarrhe bronclzique aigue).... Sairaaloisia muutoksia sydämessä (Affections du, cllmr).. Turvonneita rauhasia (Olandes enjlees)... Huomattavampaa vähäverisyyttä (Anemie).,... Risataudin jälkiä (Rachitisme)...,,... Kieroselkä (Scoliose)... Ihotauteja (Maladies de la peau)... Struma (Ooilre exaphtalmique)... SidekaIvontulehdUs (Conjonctivite)..., Sidekalvon ja silmäluomien tulehdus (Colljonctivitej in/lammation des paupieres)... flykteni (Conjonctivite phlyctenuleuse).... 0; r; ; Trakomi (Trachoma) Taittamishäiriöitä (Anomalies de rr!/raction) Korvavuotoa (Oforrhoea)...,... Huonokuuloisuus (Sutdite) Muist.: Tässä taulussa esitetään ainoastaan r, IIJ ja VI luokalla toimitettujen säännöllisten lääkärin tarkastusten

182 9 oppilaiden terveydentila vuosina 9. finnoises pendant les annees scolaires 9. I Alakoulu, I luokka. Yläkoulu, III luokka. Yllikoulu, VI luokka. Alakoulu, I luokka. Ecole primaire infi' Ecole primaire suplf Ecole primaire suplf Ecole primaire in[lfrieure, I:e classe. rieure. II/:I! classl!. rieure. VI:I! i:lasse. rleur/!. I:e classe. I. ; hls" hls" ;:s ".toro " "' "''''. å.,.. "':::: "' 'tl ä... ;;.;. "...,.... 'tl otti 'j '>'" '"...,,,, ",. Q. Yläkoulu, III luokka. l,läkoulu, vr luokka. Ecole primaire suplf cole primalre suplfrieure, II/:I! classe. rieure, VI:e classe., 'tl ;: "' ::: E::::: R d' ::::e. ;", ;", ;;;: e: t.:ir;' 0_. R. c.,. 0_. "", ttc.,.=.oel ag ;;'''' "' ;;,!". ",,,, ".. : f;i; :::.!"' ",,,, _. S '" = ac d',,!!:.?; f} f} '::s "' "'''' " _. ;", OI c. ;: c..:.e 0'" O: _. = tl c.,';'.g r... " ". :!,,,. " h t'b'r'b.g Dl: c.,;ji\" "'..g l»... :.,.. " ::s ",,; <!"." " g ",,, "''' 'tl,. " S.g. :!,,, o,,<.. < "," 0.. <. 0 ',,<.. " "o.. < "''' "':;; "':;;...g. ",,< " '" " "...,... ;; "':;;!" " fd,... "':;;!"... p:, I J :s: ; 0 'ti' ".,. / , ,' ' ' 0. 00, ,9 7 : ii , O ' ' I I tulokset; ainoastaan uusien oppilaiden silmät ja korvat tutkitaan, ' !l , i Opetllslaitoksl!t. /. 9. 7*

183 0 Taulu. Eri opetusaineiden viikkotuntien luku Programme des ecoles primaires sumoises pendant Opetusaine. Matieres d'enseignement. Alakoulu. Ecole primaire inferieure. III luokka. lll:e classe Yläkoulu. Ecole primaire supe IV luokka lv:e classe V V:e l(ristinoppia (Enseignement religieux) Äidinkieltä (Langae maternelle)... } Äidinkielen kirjallisia harjoituksia (Exerdces ecriis) l(otiseutuoppia (Geographie locale)... Laskentoa (Arithmetique) Mittausoppia (Geometrie).... Maantietoa (Geographie).... Historiaa (ffistoire).... Luonnontietoa (Sciences naturelles) l(aunokirjoitusta (Calligraphie).... Piirustusta (Dessin).... l(äsitöitä ja veistoa (Travail manuel).... Laulua (Chant).... 'Voimistelua (Gymnastique).... Terveysoppia, sairas ja pikkulastenhoit. (ffygiime) Laskentoa ja kotitalouskirjanpitoa (Arithmefique et tenue de liv res).... Ammattilaskentoa (MatMmatique de metier).... l(ansalaistietoa (Connaissances dviqlles).... l(auppaoppia (Connaissances commerdales).... l(irjanpitoa (Tenrle de livres).... Suomea (Langue finnoise).... Teknologiaa (Technologit;).... Ammattipiirustusta (Dessin professionnel).... Piirustusta ja kaavapiirustusta (Dessin de patrons) 0 Veistoa (Arls manuels).... l(otitalousoppia (Economie menagere)... P ) _ {. '. ) _ ) 7 ) _ ) ) _ Yhteensä (Totat) I I I I 0 II I 0 II ) Huhtik. p:stä toukokuun p:än luovutetaan viikkotunti luonnontiedon opetukseen. ) Huhkistyksenä muilla oppitunneilla.

184 * ruotsalaisissa kansakouluissa luku vuosina 9. [' annee scolaire 9; heures par semaine. jatkokoulu. rieure.. Cours complementaires., luokka VI luokka VII luokka VlII luokka classe V/:e classe VI/:e classe VI//:e classe päiväluokka päiväluokka!} Classe du jollr lita Classe du jour IIta < f} luokka luokka ]. "' pojille.!} pojille ': g '" "'..cl::: :9. "''< Classe o"g Classe!\'"= ff '. du soir "'. '" du soir!'!'.,=: ;,. =.. ", dl! gar "' ",,, :::::= degar ;:" fons. ;:,'!li fons., 7 8 } { } },. 0 i II I ' I I I II I I Apukoulu. Ecole pour enjants arril!rls. : ;:;::= ;:::= :::;< "' : il R "' ",,,," "'" :> "'" ",,,," "'" "'"?' '" "'"!'!' '. { I I I I I 8 I 8 I tik. p:stä toukok. p:än viikkotunti. ) Voimistelu ja leikki ovat laulun kanssa. yhteydessä sekä vir

185 Taulu 7. Ruotsalaisten kansakoulujen hallussa olevat huoneistot sekä oppilaiden ja huoneiden luku niissä helmikuun p:nä 9, 9 ja 9. Salles d' ecole et Le nombre des eleves des leoles primaires suedoises au jevrier 9, 9 et 9. K oul uh uoneistot. Eco/e, rue et n:o. Kaup. omat koulutaiot. Bfltiments scolaires municipaux. Nikolainkatu Ratakatu Annanka.tu Porthaninkatu 8 Topeliuskatu Toukola.... Yhteensä (TotaI) 0 S[ _0 _... _ ;: = < : c: :: =!!.:;c: (ti : P; g ; Q;:l:!!. F= ;:.; ir Dr c.., S!;J;' tde. =::: C E" J::' g g 0? 7 9. ;:0::,,0 0 :g "' : :t : :: "9... :I:r.[:ta.;:. ":'ig: tlo'c Q.rtI J::::::r' Q;.; ::::o::;n> g g Ero i}[ Co, g ;:.g.. c., ;_. eto = t":i ==. 'O t;;';:w:'s. c., =: ä8=c.,0!l e: g' g g "tl'.g af g.. Q ro ::T C... c c 0. 9? II : :: <: Huoneita opetusta varten. Sal/es d'etudes. i» l r' <: =: l:":: :ro:.."' ;: g;:. < E. g g! ag ; :::: g;r:;" 00 = CO c c;'= Q S" C rti ::: C 0 g!! :.. 'C' g rs...:.. s: g : c., ""';Jc ;J' td ==. $:;tj DJ o:iiiii;.a Q<o c.,rtll'd t":i::;::. *. :;! :: E. S" ; e.=g " i. 0 =,.,. c., ' Q 0 ;J UJ' g;: c.., g::::,. :i g'.g:! I S:g '. c., [, c..,' 0 s: ;: ('D 'C"') ('ti _. ;:: 0 t:" " ('ti.. "0 0 itl "''' " S g!'i' i= [fti g i: S. E:c g E C.[.;. 'g. g [E g 'f!'i' "'!". =. "".0 9 j 7 7 J 7 I 7 ;; 0 '>."" '"... <:!.. e:'!'" o <: :g c = tg ;::t\ 0:;.:' '" :;'" '" Et :tg. I!'> :=;=:... "" : '" Cl t".. Vuokrah uoneistot. Etablissements loues. Eläintarha Böle, Kyllikkikatu Pakaa.... Huopalahti..... Yhteensä (Tota/JI Kaikkiaan (Somme totalej i. ; 8::: ::.8.0 ::::" 7.9 9, 9 8;:: :: :: I I : I I 8:

186 ', " II Taulu 88. Ruotsalaisten kansakoulujen oppilaat ja luokat luku vuosina 9. Eleves et classes des ecoles primaires suldoises pendant les annees scolaires Jatko Jatkotll. koulu. koulu. Yläkoulu. Yläkoulu. Yläkoulu. t"]. Et:ole El. Ecole Cours Ecole Cours El primaire Q < >' primaire comple >' primaire comple >' >' superieure. superieure. men "g superieure. menc= rg c c,,;>:: c,,;>:: "" "" "". Kouluhuoneisto ja luokka..?: "... < n:ä taires. Co> taires. Co> co> t; ::.> < "" 'Ö": < ;;;. li;o; I., I;;: l!;;: ::!: 0;: Eco/e; rue et n:o,. classes.. l!'" "'c I=: (") l! >0> "'c l!!!. ",,0 c'" S" (") Q ("). c'" " 'g Q R Q (") _;0; '" rg "';.: i:i" R (j i:i" Q Sg.,,'" :"' c >:... ;0; >: >0 "'c g '" a'>j;; 'tl S' >j 0'8 "'t:i Q S s<!"'" il;o; "E. 0 S "'C oi s< t;"':l,...'" co!' "E.. F ii'p "'c SE.!'" r;; ;:."S. S=' c SS ;:..,. _0 tb _c Q.[. ". Cc > s: r? Q,. t.)... 0: C'\_. Q.[ C"l,ö : ::. Q. t:.)oo Q. ti) 0: > 'F C\ ' g [. =l. "'' f}' C\c c C Q.c... ::. C\ C\ g ;s g. O'Q 0 C\ 0 O'q 0 C\ 0 ;; E:: Q gr s; t:<.:;".!' [';: it a :+ f;' :"" "8 :+ ::::: ;: r'" "8 :+ :+ c.,.,.. ;::s c '" " ". ' " Nikolainkatu 8!'> K 0 k 0 o'p pii a s m ä ä r ä. E/eves ,... ". ; Ratakatu Annankatu Pprthaninkatu Topeliuskatu Toukola Eläintarha Böle, KylIikkikatu 0... ' 9 9 _ 9, Huopalahti... I! Yhteensä (Total) * 99 Koko Iqokkamäärä. C/asses.., Nikolainkatu n Ratakatu Annankatu Porthaninkatu 8,...,.,. '0'.' Topeliuskatu.,.,.,,. 0.0, Toukola...' ' Eläintarha 7... Böle. Kyllikkikatu 0... f Huopalahti... ' Siitä: Dont: Yhteensll. (Total) ) 8 9 ) 98 ) ) 0 ') 8 8 ') 00 t'> 0 ')0 7 ') 97 ') 00 Luokka (/:e classe) II & (II:e» ) ( /I/:e & ) IV (lv:e ) ' , 7 7 V» (V:e D ) VI 0 (V/:e ) VII & (V/I:e 0 )... VIII.. (V/I/:e D )... ' ) Lukuvuonna 9 olivat Bölen ja Huopalahden koulujen sekä valmistavan koulun I ja II luokat yhdistetyt yhteen osastoon. Apukoulun II ja III luokat' olivat yhdistetyt yhteen sekä IV ja V luokat yhteen osastoon. ) Lukuvuosina 9 olivat Bölen koulun I ja II luokat yhdistetyt yhteen osastoon. Apukoulussa olivat lukuvuonna 9 II ja luokat yhdistetyt yhteen sekä IV ja V luokat yhteen osastoon; lukuvuonna 9 olivat I ja II luokat yhdistetyt yhteen sekä ja IV luokat yhteen osastoon. '" ''> *

187 '" Taulu 9. Oppilaiden vaihtuminen ruotsa ELeves des ecoles primaires suedoises pendant Syyslukukausi. K 0 ui u t. Ecoles. 9. Alakoulu (Ecole Primire injerieure)... { : g ++ Yhteensä (Total) Yläkoulu (Ecole primaire superieurej... { : :'..H i VI Yhteensä (Total) jatkokoulu (Cours complementaires)... VII 9 80 Valmistava koulu (Ecole preparatoire) Apukoulu (Ecole pour enfants arrieres) IV Kaikki koulut (Somme totale) Alakoulu (Ecple p;imaire inferieure)... { :!! 7_ + + Yhteensä (Total) "( 8 70 Yläkoulu (Ecole primaire superieure)... ll ; ; : g 7 9 +VI+.8T_+_0+_ Yhteensä (Tota!) jatkokoulu (Cours complt!mentaires)... { :A i Yhtee.n.sa.. (. T.. o. t.u.l).\ IV I 9 8 Apukoulu (Ecole pollr enfants arrit!res) 0 8 Kalkki koulut (Somme total) L. Alakoulu (Ecole primaire injeriellre)... { : gi! g Yläkoulu (Ecole primaire superieure)... { : jatkokoulu Apukoulu ++ Yhteensä (Total) o { VII (Cours complt!mentaires)... VIII VI Yhteensä (Tota/) Yhteensä (Total)! I (Ecole pour enfants arrieres)...!v :: :: :: Kaikki koulut (Somme totale) I

188 * laisissa kansakouluissa luku vuosina 9. les annees scolaires 9. Semestre d'automne. K e v ä t u k u k a u i. Semestre de printemps. Siitä: Dont ' '

189 '" Taulu 0. Ruotsalaisista kansakouluista luku vuosina 9 eronneet ELeves sortis des ecoles primaires suedoises pendant les annees scolaires 9 Lukuvuoden kuluessa eronnetta oppllalta. Sukupuolen muk. Eroamisen syyn mukaan. t"' " ;)l Par sexe. 0 " S... Q :J: 'J ",0 0 ",0 Koulut. o ;:s '" '.,=. '0 Ecoles. I 0!','O o. "" " C").. ;; ;: ",""., o,,'.,,,". "'"., " ' aq c. o ",c..,. "'" "' "'II> ;>> '"!' Pl.!'".. '",," :'" } _'E.!' "". Oli ;; ; :r. II> c. tl..,,.!"pl;!'" I 9. I 7 Alakoulu (Ecole primaire injerieure).,... { II 7 Yhteensä (Totai) 8 9 { 0 IV Yläkoulu (Ecole primaire superieure)... V 7 VI Yhteensä (Totai) 9 jatkokoulu (Cours complimentaires)... VII Valmistava koulu (Ecole preparatoire)... (II Apukoulu (Ecole pour enjants arrieres)... IV KaIkki koulut (Somme totale) Alakoulu (Ecole primaire injerieure) I { II Yhteensä (Tota!) { 7 IV Yläkoulu (Ecole primaire sllperieure)... V 0 VI ', Yhteensä (Tota/) 0 jatkokoulu (Cours complimenlaires) { VII,... VIII Yhteensä (Tota/) I ; / Apukoulu (Ecole pour enfants arrieres).... IV I : / I / / Kaikki koulut (Somme tolale) II 8 Yhteensä (Totai) 7 8 Alakoulu (Ecole primaire injerieure) { 8 9 II Yläkoulu (Ecole primaire superieure)... { 8 0 IV 9 7 V 9 VI Yhteensä (Tota/) 8 ' jatkokoulu (Cours complimenlaires) { VII VIII Yhteensä (Total) / I ' 9/ : / Apukoulu (Ecole pour enjants arriires) IV : / Kaikki koulut (Somme totale) ) Näistä oppilaista siirrettiin poikaa ja tyttö äpukouluun. / = "

190 oppilaat sekä samojen lukuvuosien lopussa jäljellä olevat oppilaat. ainsi qu' ileves restant d l'ecole d La Iin des semestre de printemps 9, 9 et 9. ELeves sortis. Lukuvuoden lopussa jäljellä olevia oppilaita. Eleves d ta Iin du semestr/! de printemps. Par raison de ta sorlie. Sukupuolen muk. Par sex/!. Työntuloksen mukaan. D'apres te resu/tat des etudes = 8 II II ) 7 ) ' 0 = ) II = Opetus laitokset. /. 9.

191 8* Taulu. Ruotsalaisten kansakoulujen oppilaat helmikuun päivänä ja kotipaikan sekä vanhempien ELeves des ecoles primaires suedoises au fevrier 9, 9 et 9; repartition par sexe, K oulut. Q Ecoles..?' Oppilaat. ;;"l Sukupuolen muk. ÄidinRielen mukaan. "... 0 Par sexe. Selon La langue nzalernelle. '"... 0 l}:g c;;=:: ::: 0;; c "'0.:o g' ",s. ;;: g " Clo..., :; 0,,» '" o. 0<;;" 8 ",.,." _. j....:..:. :0:. ""!!. ::'" ",:""'" 9. Alakoulu (Ecole primaire injerieure).... { I II 79 Yhteensä (Total) III Yläkoulu (Ecole primaire supirieure)... f IV V VI 7 Yhteensä (TDlal) jatkokoulu (COllrs complementaif7!s)... VII Valmistava koulu (Ecole pn!paratoire) Apukoulu (Ecole pour enjants arrit!n!s).... IV Kaikki koulut (Somme totale) i 9. Alakoulu (Ecole pninaire injerieure).... { I I 9 97 II 77 7 Yhteensä (Total) 89 8 t 9 I III IV Yläkoulu (Ecole primaire supirieure)... '... V 0 8 VI 7 Yhteensä (To/al) jatkokoulu (Cours complementaires)... { Yhteensä (To/al) I VII Vili Kaikki koulut (Somme totale) 9 I :: II. I I Apukoulu (Ecole pour enjnis arrihis)..... IV Alakoulu (Ecole primaire injerieure)... { I 97 0 II 9 0 Yhteensä (Total) I III 8 8 IV 8 9 Yläkoulu (Ecole primaire supirieure).... V V.I Yhteensä (Total) ' jatkokoulu (Cours complementaff7!s)... { VII VIII 9 7 Yhteensä (Tofal) I I ;/, : II Apukoulu (Ecole pour enjanis arrit!n!s)... IV I I Kaikki koulut (Somme totale) I I 99 I 98 I II 790 I 8 I

192 9* 9, 9 ja 9, ryhmiteityinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan säädyn tai ammatin mukaan. selon la langue maternelle, le Ueu de naissance, le Ueu de domicile et la prolession des parents. Eleves. jvanhempien säädyn tai ammatin mukaan. Selon la Syntymäpaikan mukaan.. Kotipalkan mukaan. I Selon te lleu de naissance. Selon Le Lieu de domicile. projession des parents. ;.,. ':> =,;$ :::::';. ()::t ;.,. ()::t """ ::s: ""_::S: ;.,. (;) t:;;;c ",0", c o="' ::z: "'::. ::s: "' ::s: :s. tb C S ::t "':;;; s. (\;: C ::t :' (">,. S :;r : 0"" "'fls. t;'" ::z::l' ",8'e:: äs. g.g. "''' ::z:,, S'r.;;" ",o"e:: 8 as :I. S'! "':,.." S'g g U'J S'ij;" '" ". S'S g VJ " t;;"c'ti ".S;= ' " [ <:: " c. S":!c >:0>".rt : e..:... 'g "'=:}::::= ":,..0 ;:;'.,"0,,:: ":,..0,,:.,.. "",,;:;: _,,:.,.. g i: : "'" fl!'> "'" a: "Col; tbcjcd :::! :;; ;:;:0:'0'. ;::s c., r+ S: "'c "'.!" :.'"...!",,, :. ":::c '; ' {J , ij " '/ I = = I ; II ' 9 0 & , ' ; II : = II I =.. 9

193 0 Taulu. Ruotsalaisten kansakoulujen oppilaat helmikuun ELeves des ecoles primaires suedoises au Oppilaat, jotka t"" c: 0 vuotta. 7 vuotta. 8 vuotta. 9 vuotta. ans 7 ans 8 ans "'" 9 ans Koulut. accomplis. accojllplis. accomplis. accomplis. Ecoles. I Q '> Cl'"Cl Cl'"Cl a' a' > Q 0 Q 0..cl ;.:!::: '" _....!' : '". '" _. a'o. '" _. ;:,.. o. 'fsi.. ;:,..,!'>.!'> : 9. I II Alakoulu (Ecole primaire injerieure)... { I I Yhteensä (Tolal) , 9 {. Väkoulu (Ecole primaire superieure)... IV V. VI Yhteensä (Total) 9 jatkokoulu (Cours complementaires)... VII Valmistava koulu (Ecole priparatoire).... Apukoulu (Ecole pour enfants arrieris). IV KaikkI koulut (Somme tolale) Alakoulu (Ecole primairi inferieure).... { I = II 7 7 I 79 8 Yhteensä (Tola!) , III Yläkoulu (Ecole primaire superieure) f IV... V VI Yhteensä (Total) jatkokoulu (Cours complementaires)..... { VII Vili Yhteensä (Total) I = I = = : Apukoulu (Ecole pour enjants arriin!s).. IV Kaikki kdulut (Somme totale) Alakoulu (Ecole primaire inferieure).... { I 8 78 II Yhteensä (Tola!) { Yläkoulu (Ecole primaire superieure). ' Yhteensä (Total) 8 jatkokoulu (Codrs compll!mentaires).... { VII, vm Yhteensä (Total) = = I = : Apukoulu (Ecole pour enfants arriin!s). IV Kaikki koulut (Somme totale) I 8 7 9

194 päivänä 9, 9 ja 9, ryhmitettyinä iän mukaan. I levrier 9, 9 et 9; par dge. * olivat täyttäneet 0 vuotta. 0 ans accomplis. Eleves ayant,,.,..,i vuotta. II ans accomplis. vuotta. ans accomplis. vuotta. ans accomplis. vuotta. ans accomplis. vuotta. ans accomplis. vuotta ja enemmän. ans accomplis.., _. C'l"'O '" 0 "":0:., _. ;:,.,!'> II ' I 7 99 II, I I : I II = I II : I II: I : II : I : II : I : I ; 89 II II 0lJ:":'8"t:8==ToII:+:rr 8 =0"*+

195 Taulu. Ruotsalaisten kansakoulujen oppilaat syyslukukau ELeves des ecoles primaires suidoises au commencemenf des semesfres I<oulut. Ecoles. r' c 0... I II III IV V VI VII VIII I Q kaupunginosa.!" 9. Alakoulu (Ecole pnmaire injerieure).... { I 9 7 II Yhteensä (Total) f IV Yläkoulu (Ecole primaire superieure)... 9 V l VI Yhteensä (Totol) 7 {J jatkokoulu (eours comp/ementaliy!s) , VII 0 8 Valmistava koulu (Ecole pn!paratoire).... Apukoulu (Ecole pour enfants arrien!s)... IV ' Kaikki koulut (Somme totale) ' Alakoulu (Ecole primaire injerieure).... J II 7 Yhteensä (rotal) Ylä koulu (Ecole primaire superieure) f IIb IV i l V 7 9 VI Yhteensä '(Totol) VII jatkokoulu (eours comp/ementaires).... { VIH Yhteensä (Total) I ; : ; : Apukoulu (Ecole pour enjants arrien!s)... IV : : Kaikki koulut (Somme totale) I Alakoulu (Ed,le primaire injerieure) f I t II 7 Yläkoulu (Ecole primaire superieure) jatkokoulu (eours comp/ementaires} { Yhteensä (Total) 8 7 ' 0 7 J 8 III 7 7 IV l V ' 0 ' VI Yhteensä (Total) 80 0' Yhteensä (Total) VII 7 VIII ' 7 Apukoulu (Ecole pour enjants arrien!s)... IV I : l' ': ': KaIkki koulut (Somme totale) I l 0 ) I<äpylän puutarhaesikaupunki siihen luettuna. 9 9

196 sien 9, 9 ja 9 alussa, ryhmitettyinä' kaupunginosittain. d'aufomne 9, 9 et 9; repartition par arrondissement. ::s: ;;o "'... c. fi s Q'. IX X XI XII XIII XIV XV :c...j ;:t(t)c. <:.., '" 0 s.c.,s. t.:r;; C/l t:il e r:r.j:::... ;:::.. :::D)a 0' i:l"'" "'""';;;. e; "'" 0 I::CtD F" l' i:l ::.,.. S =.;.S;;,, ;:J;::H'tICJ S f}''''''.' arrondissement....'" c g : : <: e ;::: s... '" :t.o :: ;:,:!:U "' : ;;J.. I. "'" e., ;;;l S'!' ", I ? S S S. = :j ; : : : I : I I : I I I Sl : I : I : = : : : : : I : : :

197 _. * Taulu. Ruotsalaisten kansakoulujen oppilaat, jotka olivat poissa Absences dans les ecoles primaires suedoises pendant les annees,.. r" c 0 Op'pllaat. jotka olivat poissa koulusta. ELeves ayant ett! absents pendant.,.. Enemmänkuin!". Koulut. 0 päivää. 0 päiväil. 0 päivää. 0 pftlvää. I /0 jours. 0 jours. 0 jours. Plus que 0 Ecoles. C") jours. i> 9. Alakoulu (Ecole primaife injerieui'e).... { Yläkoulu (Ecole primaire supiriellre)!' 0",.,,l 0", ::!lq..,0 '" d' "0 "0...:.,.. 0'" '" o. 0_. '" o o '" o. 0..!O. 'fd.: "!'". f" ".. "..... I !l 7 Yhteensä (Total) f IV l V 0 VI 7. 0 Yhteensä (Tofal) li 0 8 ]atkokoulu (eours compmmentaires)... VII _. Valmistava koulu (Ecole pn!paratoire).... Apukoulu (Ecole pour enjants arrien!s)... IV Kaikki koulut (Somme totale) , I 9 8 Alakoulu (Ecole primaire injerieure) I 8 7 I Yhteensä (Tofal) { IV 0 8 Vläkoulu (Ecole primaire sllperieure)... V 9 9 VI { Yhteensä (Tofal) Jatkokoulu (eours complementaires).... { VII VIII 7 Yhteensä (Total) \ I \ 0 8:\ Apukoulu (Ecole pour enjants arrien!s)... IV.. :\ I J I Kaikki koulut (Somme totale) Alakoulu (Ecole primaire injt!rieure)...'. { I 7 7 II 7. Yhteensä (Total) 88.9 III IV 9 7 Yläkoulu (Ecole primaire superieure)... { V VI Yhteensä. (Total) li { VII 7 9 ]atkokoulu (eours compmmenfaires)... VIII = Yhteensä (Tofal) I 8 9: :/ : I I J Apukoulu (Ecole pour enjants arrien!s)... IV 0 Kaikki koulut (Somme tofale) I

198 koulusta, poissaolopäivät sekä poissaolon syy lukuvuqsina 9. scolaires 9; repartition d' apres la duree et la raison des. absences. Poissaolopäiviä Olo kalkista Päiviä, jolloin poissaolon aiheutti lukupäivistä. Raisan des absences.. Les absences en % de taas ies jours scolaires. Poissaolopäiviä yhteensä..:tl Luonnoneste. Muu hyväksytty HyvAksymäHln Total. :s: Sairaus. ',EmpAchement syy. syy. < Maladie. physique. Autre raison Raison non.,::r... acceptt!e. accepte. "=:00 90 "''< "'!!. H. S".. I""';S:!,g..... C'"C) >l Coe....: oe '"C) ",s. ",S; I:oJr\CO '0 "'0 ">!"'",. ;n "'0.,0 f\::;" "'...,,, S!. R= S E:; ",< ;;: ::::... _. ::::;:::;:...g,..,. o "0> 0".. "''''.. _. 0,. '<' 0, "''''...'< g... :"!t'':< ':'= d'.. ;;... 'F f" ;... 0, _. 0" c (;joi 0_.... I [O... J 0. [O. J '(0.00) [0... ) [O.0J 0.8 [O.0J (0.0) 0.8 [O.. oj [O.0J [O.ooJ 0. 7[ ' [O... J [O."J [O. J, ' [O.0J (0... ] [0.'J [O... J 0.8 [0. ] (O... j.0 [O.0J [O... J [O... J. (0... ) (0.0] 97 7 I I J (O.. JI [0.0] [0...) [0.00) 0.8 (O"'J (0. ) (0.0) 0.8 (O",J =' 8 I : Opetuslaitokset. II. 9.

199 Taulu. Ruotslaisten kansakoulujen oppilaiden terveydentila luku vuosina 9. Etat de santi des eleves des ecoles primaires suidolses pendant les.aijnees scolaires 9. luokat sekä """"'"" valmistava, J ). Y"'OO'"_ Yläkoulu, Alakoulu, V<",oo"_ r. V<'"'"_ Alakoulu, f V<fu""_ Yläkoulu,. Ruumiinrakenne ja ravitsemus koulu. II luokka. VI luokka. I luokka.. III luokka. VI luokka.. I luokka.. III luokka.. VI luokka. tila sekä sairauden laatu, Ecole plimair Ecole primaile Ecole primairt Ecole primaile Ecole piimaire cole primaire Ecole prjmaire Ecole primair. Ecole primaire infeneure ei superieure. /II: supbieure. VI:e infbieure,l:e upirieure.lli: uperieure, VI:e infirieure, I:e upirieure./ii: superieule, V/:e Constitution et eiat de nutrition; r ecole prepara classe. classe. classe. classe. classe. classe. classe. classe. toire, I:e classe. maladies. o p pii a a t. Eleves. Luku. I Nombri!. 0/ II Luku. I 0. Nombre. 0/ II Luku. I 0. Nombre. 0/ I Luku. I 0/ II Luku. I 0/ II Luku. I 0/ I Luku. I 0/ II Luku. I 0/ Luku. I 0/ 0. Nombre. 0. Nombre. 0. Nombre. 0. Nomble. 0. Nombre. Nombre. 0.. RuumIInrakenne. c Constitution. Vahva (Forte) j 8.7 Kohtalainen (MUioere) Heikko (Faible) Tutkittuja oppilaita yhteensä (Toas Ies eleves inspedes) a> a> Ravltsemustlla. Etat de nutrition. Hyvä (E/eves trfs bien nourn's) Kohtalainen (Medioere) Huono (Eleves mal nourris) Tutkittuja oppilaita yhteensä (Toas Ies eleves inspectis) Oppl!allIa todetut taudit. Maladies,constateeschezdeseleves. Turvonneita kaula rauhasia (Olandes de la gorge enjlies) I , Vähäverisyyttä (Animie) , Kieroselkä (Seoliose) ) Lukuvuonna 9 ei ole tietoja Ratakadun kansakoulusta koska lääkärintointa siellä hoiti M;lDnerheimin lastensuojeluliiton palkkaama lääkäri, joka on toimittanut tarkastukset osittain toisen kuin koululääkärin seuraaman suunnitelman mukaan. Ks. tekstios.. Huom.! Tässä taulussa esitetään ainoastaan, III ja VI luokalla toimitettujen säännöllisten lääkärin tarkastusten tulokset; ks. myös tekstios. I I

200 7 Taulu. Kaupungin hallussa olevien kansakoulutarkoituksiin käytettävien lahjoitusrahastojen pääomat vuosien 9, 9 ja 9 päätyttyä. Les londs tegues ei La ville au binefice des ecoles primaires (Le dicembre 9, 9 et 9) Markkaa ja penniä. Marcs et penni. Cronstedtin, Gutoffskyn ja Nybergin rahasto Wilhelm Elgin köyhäinkoulurahasto Helsingin tanssiseuran rahasto Aurore Demidoffin myötäjäisrahasto, pääoma t t suorittamaton myötäjäismäärä J. H. Lindroosin rahasto J. E. Ollonqvistin rahasto..., Helsingin säästöpankin rahasto Helsingin anniskeluosakeyhtiön rahasto Sllfviuspuolisojen lahjoitusrahasto Pienempien kauppaporvarien yhdistyksen rahasto H. K. M. Alexanteri II:n stipendirahasto ' 0000 Carl Rosengrenin rahasto...; Lina Borgströmin lahjoitusrahasto kansakoululasten ravitsemiseksi Karl Magnus Kullmanin rahasto Töölön sokeritehdasyhtiön rahasto Karl Knut Galetskin rahasto köyhien ruots. kansak.lasten ravitsemis K. H. Renlundin stipendirahasto Venäl. hyväntekeväisyysseuran rahasto Viaporin suoma\. kansak. varten Hedvig falckenin lahjoitusrahasto , Elise Heintzien lahjoitusrahasto Anna Sinebrychoffin lahjoitusrahasto Johan Gustaf Wilckmanin rahasto Sörnäsin kansakoulua varten., ono Muurarimestari Alex. Ärtin rahasto koulupuutarhain hyväksi D. D yhd. Taidetta kouluihin' hyväksi Kesälomarahasto Hjalmar ja Mimmi Kroijeruksen lahjoitusrahasto..... ; MathiIda Lindroosin rahasto , J. Karppisen testamenttirahasto varattomien kansak.oppilaiden hyväksi Nikolai August jå Maria MathiIda Turdenin rahasto Everstiluutnantti Vasilij Ignatjewitsch Tarnowskyn rahasto Gustaf Zittingin lahjoitusrahasto Boguscheffskypuolisojen testamenttilahjoitus Sofia Streng'in rahasto Yhteensä (Totaf) K 0 r 0 i s ta suo r i te t t iin: Rentes distribuees. Kaupunginkassaan KansakouluilIe Yhdistykselle»Taidetta kouluihin Kansak. taloudenhoit. vaatetus avun hankkimiseksi varattomille oppi\ Sörnäsin kansakoulun johtokunnalle Helsingin kansakoulujen opettaja ja opettajataryhdistykselle Varattomain kansakoululasten ravitsemiseksi :7 Kesäsiirtolain kustantamiseksi kansakoulunoppilaille Apurahoina...' t Säätn.k.italletuksiksi apurahoina kansakoulunoppilaille Myota)alsma Myötäjäissummien korkoja Palvelijatar W. WiIlbergille..._._._._.._._._._._...._._ ;7...;7+_..;. 8_;...8 Yhteensä (Total)

201 8* Taulu 7. Kansak.oulujen menot ) Dipenses des leoles primaires Menoerät. Dipenses., Suomalaiset kansakoulut. Ecoles jinnoises. Ruotsalaiset kansakoulut. Ecoles suedoises. Yhteensä. Total. Smk. Marcs et penni. Palkkoja ja palkkioita (Traitemenfs) ) Alemman käsityöläiskoulun kansakoululuokka (Ecole primaire Ii I'I!co/e primaire d'apprentis) Ikäkorotuksia, saatu palveluksesta muualla (Augmentations de traitement, Ies annees de service etant passees en d'autres communes) o Kalustoa ja opetusvälineitä (Articles d'inventaires et ma Mriel d'ense;gnement) Tarvikkeita käsitöihin ja koulukeiuiöön sekä muita koulutarvikkeita (Matiriaux d'ecole pour les ileves) Vuokria (LoJler) Lämpö ja valaistus (Chaujfage et eclairagej Puhtaanapito, siivous ja vedenkulutus (NetIoJlage et consommation de I'eau) : o Koulujen omien talojen ja vuokra huoneistojen korjaus ja ylläpito (Reparation des bfjtimenfs scolaires et des sal/es d'eco/e) Vaatetusapua varattomille oppilaille (Veiement) Varaltomien oppilaiden ruokinta (Nourriture) Raitiotielippuja varattomille oppilaille (Bil/tfs de tram poul Ies ilcves pauvres) o , Rautatielippuja varattomille oppilaille (Biltets de chemin de jer pdur les ilcves pauvres) Koulusta päässeiden oppilaiden paikan välitys (Placement grotuit des i!eves) Tarverahoja (Fallxjrais) Apurahoja opettajistolie (Bourses) Ohjauskursseja opettajistolie (Cours d'instruction pour le corps enseignant) Puna vuoren kadun uuden koulutalon tarvekalut (Articles d'inventaire d'une ecole nouvelle) Opettajakirjaston hoito (Oarde de la bibliotheque des instituteurs) Määräraha voimistelu ja urheiluharjoitusten edistämiseksi (Sport des ileves) o ' Erilaisia odottamattomia kustannuksia (Depenses diverses) Määräraha koulupuutarhoja var!o (Subvo auxjardinsd'ecoie) 8 Avustusta pikkukoulun opettajaseminaarille (Subl'eJZtion Ii I'I!cole norma/e enjantine) Korvaus muille kunnille Helsingin kaupungista kotoisin olevain kansakouluoppilaiden koulunkäynnistä (Indemnitis payees aux communes etrangeres)... T+ Yhteensä (Total} ) Vuosina 9 ja 9 maksetut kalliinajanlisäykset mukaanluettuina; kansakoulujen kesäsiirtoloiden vuonna 9, Smk 99: 0 vuonna 9 ja Smk 990: vuonna 9, jotka ovat.suomen ja ruotsin

202 kalenteri vuosina 9, 9 ja 9. en 9, 9 et 9. 9* Suomalaiset kansakoulut. Ecoks jinnoises. Ruotsalaiset kansakoulut. Ecoles suedoises. Yhteensä. Tolal. Suomalaiset kansakoulut. Ecoles jinnoises. Ruotsalaiset kansakoulut. Ecoles suuoises. Yhteensä. Total. Smk. Marcs et penni. Snik. Marr:s et penni ) ) ' ' , menot lukuunottamatta. ) Tähän sisältyvät kahden voimistelunneuvojan palkat, yhteensä Smk 7: 79 kielisten kansakoulujen yhteiset menot.

203 70" Taulu 8. Ammattikoulujen oppilaat luku vuosina 9, ryhmitetsekä vanhempien säädyn ELeves des ecoles professionnelles pendan( Les annees scolaires Le lieu de domicile, La Langue maternelle, les.. _0 "" ( I u t j a lukuvu i.... o U o s "' t>t. ;)! ;:>:: ;)! Oppilaat 8';:>:: _0 0 8' c" }S ;)!S Vuoslosaslo... "'0 ",0 jen mukaan. "', : '" :g "'0 f}'e...."0 Par classes. ;;: 0. c.,fi 't:i,,!!. 0 "'.. <:!= "' :! ","...,,... O '"... a= :[ ag: ",Co "::"" S" _ Ui' = :t..... ;;;, (!C' "S' 0 EcolfS et annee scolaire. ;;;:"... ".. 0 Ei' f? ValmIstava poikain ammattikoulu. Ecole pnipara/oire projessionnelle de garyons... "".: "S' "'''',,'" "'; ",,,,, " " ;;'0"... "" c., ;" ",< ;::... p> "'. ;:J;:J:'!" "''' 'Q::'... " "" "" 9. Suomalainen osasto (Secuon jinnoise) g Ruotsalainen osasto (Sedion suidoise) Yhteensä (To/al) Suomalainen osasto (Section jinnoise) Ruotsalainen osasto (Scdion suedoise) " st I I o 0 0"",":0 "," :!"'.. Co I ",Co ",,, "::"" "',, '" "",..,. :x:... '"... co c ""... ;::: :::: '.:! ö...!" (,; '" &;... ö r;" ","0 " is' S '":... ","0 "". '"..." 0" B is' Ö' Q!" "'::: '"., 0 0"'.,!" '"!"!'" ",,"!"!" Yhteensä (Tolal) Suomalinen osasto (Sedion jinnoise) Ruotsalainen osasto (Sedion suedoise) Yhteensä (Tolal) Tyttöjen ammattikoulu. Ecole projessionnelle de jeunes jijles. 9. Suomalainen osasto (Sedion jinnoise)... _ Ruotsalainen osasto (Sedion suedoise)... Yhteensä (To/al) Suomalainen osasto (Sedion jinnoise) Ruotsalainen osasto (Sedion uedoise) Yhteensä (Totaf) : " Suomalainen osasto (Section jinnoise) Ruotsalainen osasto (Sedion slledoise) Yhteensä (Total) Molemmat ammattikoulut., Les deux ecoles projessionnelles ) Tähän sisältyy muutamia oppilaita, jotka myöskin olivat läpikäyneet kansakoulun jatkoillokan. ) Vuonna

204 7 tyinä vuosiosastojen, syntymäpaikan, kotipaikan, äidinkielen, esjtietojen tai C ammatin mukaan. 9; repartition par classes, d'apres le lieu de naissance, etudes preliminaires et la profession des parents. helmikuun p:nä. Syntymilpaikan mukaan. Selon le lieu de naissance. E:teves au jevrier.!<otlpalkan mukaan. Selon le lieu de domicile. Äidinkielen Esitietojen. mukaan. mukaan. Va'!hemplen säädyn Selon la [an D'apres les tai ammatin muk gue maler efudes pltli Selon la projession nelle. minaires. des parenls. Oppilaiden iki. Age des e/eves. c:: ;;;; o..,.. '" ' , 8 0 ' l, z ) ' ) oli suomalainen oppilas ja vuonna 9 ruotsalaista,oppilasta suorittanut ammattikoulun oppijakson.

205 Taulu 9. Eri opetusaineiden viikko tuntien luku ammattikouluissa lukuvuonna 9. Programme des icoles professionnelles pendant l'annie scolaire 9; heures par semaine. o p etu sai n e. Matieres d'enseignement. luokka. I:e classe. II luokka. I/:e classe. Valmistava poikain ammattikoulu. Ecole preparatoire projessionnelle de galfons. Äidinkieltä (Lanrrue mate nelle) { Ruotsa!. osasto (Section suedoise) r Suoma!. osasto (Section jinnoise).... Kansalaistietoa (Connaissances civiques).... Ammattilaskentoa (Mathematiques de { Laskentoa (Arithmetique).... mitier}... Mittausoppia (Olometrie).... Ammattioppia (Instrllction projession {,TeknOlOgiaa (Techn%gie).... nelle} Luonnonoppia (Sciences naturelles).... Ammattitaloutta (Economie projession { Le.ntcij (Collrs)... :.... nelle) KIrjanpItoa (Tenue de llvres).... Piirustusta (Dessin).... Ammattipiirustusta(Dessinprojessionnel) Projektiooppia (Theorie des projections) { Luonnoksenteko (Esquisses).... Työpajatyötä (Travalfx d'atelier)... Yhteensä (Total) { Suoma). osastolla,(seelion sut!doise).. Ruotsal. osastolla (Section jinnoise) " 9 8 ' 8 Tyttöjen ammattikoulu. Ecole projessionnelle de jeunes ji/les Liinavaateompeluosasto (Division de lingerie). Liinavaateompelua (Lingerie) Kaavapiirustusta (Dessin de' patrons)..._._._._._._..._._._._._._._._.. Yhteensä (Tolal) _.+ ; Pukuompeluosasto (Division de conjection de vefement). Pukuompelua (Conjection de vetement) Kaavapiirustusta (Dessin de patrons)..... Yhteensä (ToM) 0.0 (,0 T Talousosasto (Division pour les menageres). Ruuanlaittoa (Ari clllinaire)..." Talousoppia (Economie domestique)... r..' + Yhteensä (TolaO Tietopuoliset aineet (Lefons communes). Äidinkieltä (Langue maiernelle).... Kirjallisuutta (Litterature) Laskentoa (Arithmetique)... '.'.... Kirjanpitoa (Tenue de livres)...,.... Historiaa (Histoire) Käsivaraispiirustusta (Dessin} Terveysoppia (Hygiene)... :.... Ammattilainsäädäntöä ja vakuutusoppia (ligislation, ouvriere...;e:..:.t_as=s:..:.u:..:.ra:..:.n:..:.c<.:..:'t!).._._._._ l Yhteensä (TotaO!! 8 Kaikkiaan (Somme totao!!...; + '

206 7* Taulu 0. Tyttöjen ammattikoulun oppilaat luku vuosina 9, ryhmitettyinä ammattiosaston mukaan. Eleves de l'icole prolessionnelle de jeunes lilles pendant les annies scolaires 9; ripartition par division. A m' m a t t i 0 sas t o. Division. rtur 9. I J9. I 9. Koko oppilasmäärä Eleves ""B' =>."B' < "'O '" '" 0 <? a < ;:, ;:,. S... ;:,Q..!tS '" '" 0 ;:, ;:,:>' :}"' '" '" 0 E"'". 0 "" '" '" 0. 0 "' S''''. a. &;. a. en... :: &;. a. en &;. a. en... :: en...,... : fjl ;:0 fjl fjl!'l.c '"!} ""c l}g en!' ::;..!' "",., '" ::l. ;:, ;:'9 ;:, 9 ;:, 9 ;:, 9 '" "' '" liinavaateompeluosasto (Division de lin gerie)... Pukuompeluosasto (Division de eolljection) I Talousosasto (Division pour Ies nll!nageres) Yhteensä (Tota!)I I 8 70 I I 8 I 89 Z I 0 I 8.. Taulu. Eri opetusaineiden viikkotuntien luku alemmissa käsityöläis' kouluissa lukuvuonna 9.. Programme des icoles primaires d' apprentis pendant l' annie scolaire 9; heures par semaine. o p etu sai n e.!i luokka.!n IUOkka. o p etu sai n e. I luokka.!n luokka. M atieres d' enseignement. I:e c/asse. /I:e classe. Matitres d'enseign'ement. l:e classe: (I:e clizsse. I Äidinkieltä (Langue maternelle) Käsivaraispiirustusta (Dessin).. Laskentoa (Arithmetique)... Kaunokirjoitusta (Cal/igraphie) Kirjanpitoa (Tenlle de /ivres)., AmmaUioppia (Instruction oro Kansalaistietoa ( Connaissanees jessionne/le)... civiques) Ammattipiir. (Dessinprojessionn.) Yhteensä (Tota!)I Taulu. Alempien käsityöläiskoulujen oppilaat luku vuosina 9, ryhmitettyinä ammattinsa mukaan. Eleves des icoles primaires d' apprentis pendant les ann ies scolaires 9i...:"'; par pro/ssion. A m m a t t i ala. Projession Koulu ' Eeole I 9. Kivi, savi, lasi y. m. s. teollisuus (Indastries de la pierre, de l' argile, dll verre ele.) Metalliteollisuus (Metallurgie).... Rakennusteollisuus (Constructions).... Puu teollisuus (Indastrie du bois).... Nahka ja karvateollisuus (Jndustries des euirs et des poils)..... Kehr., kutom. ja vaateteojl. (Jndastrietextile) Kemiallinen teollisuus (Produits ehimiques) Paperiteollisuus (Industrie du papi(!r) '... Polygrafisten ja taideteollisuus (Jndustries graphique et ari appliqut).... '.... Ravinto ja nautintoteollisuus (Prod. aliment. et des deniies tie jouiss.)..... Puhtaanapitoammatti (Coiffeurs, repasseu ses ete) Muu amlatti'ai'; AItr;.:; p_ :.o;.;;if._;s io_...;j;.. _:_:_:... :: 9_' +_7_8+._0_ ;._7_!! 8_9+ 0i 7...". 0_ I Yhteensä (Tota!)I 9 I 9 II I I 0 II I 8 I II 0 Opetuslailokset, II. 9. 0*

207 7' Taulu. Alempien käsityöläiskoulujen oppilaat luku vuosina 9, ryhmitettyinä sukupuolen ja esitietojen sekä koulunkäyntiajan pituuden mukaan. Eleves des ecoles primaires d' apprentis pendani Les annees scolaires 9; repartition par sexe, d' apres les eiudes preliminaires ei La reguliarite des eiudes d l' ecole. I o p pii a a t. Eleves. KoulunkäyntI OppIlaiden ikä Sukupuolen Esitietojen mukaan. aian pii. muk. lukuv. alussa. mukaan_ D' apres ls t/ldes preli Ayant ele ti Par sexc_ Age des eleves. mlna,res. ['eeole. <. I = :s:.. (") '(") o r ':! :s: t"l ;o: å "" Z :::.t.i 0 t.0 Q "''''',... f'to"c= _Q.,n :;';:: ",,,,,,, ;; = <."" ij'o C _c..,c _.:::"" B;;:' _ I I ti}. =. S'c"" =! 'S '0>0> E. ;tä' B.g (;'.g :;. S'tii'.[ t: S.; " :s: ::g:.".,..!". B?;, :: :::. å',... ".. ;J. c S e., ". a' '" '" fij"?;:. K o u l u t. :Kö(;'. å ","0 ::; : E.coles. "= :. >;o:'.,ji : n, s. ::.g I \' II> ij II>., 9. AI e'ksa n terin k.. Rue Alexandre. Suomalainen osasto (Sedion jinnoise) Ruotsalainen osasto (Sedion su/!doise) 0 Yhteensä (Tot(t[) Kalliossa. A Berghäll. Suomalainen osasto (Seclion jinnoise) U! Ruotsalainen osasto (Section suedoise) 0 Yhteensä (Totat) Kaikkiaan (Somme totale) 8 7! Aleksanterink.. Rue Alexandre. Suomalainen osasto (Sedion jinnoise) Ruotsalainen osasto (Section su/!doise) Yhteensä (Total) Kalliossa. A Berghli/l. d Suomalainen osasto (Sedion ji/moise) Ruotsalainen osasto (S«fion suedoise) 7 7 Yhteensä (Total) Kaikkiaan (Somme totale) 9 : 9;.. Aleksanterink.. Rue Alexandre. Suomalainen osasto (Sedion jinnoise) Ruotsalainen osasto (Section suldoise) 0 Yhteensä (Toto!) Kalliossa. A Berghäll. Suomalainen osasto (Section jinnoise) Ruotsalainen osasto (Section sm!doise) 9 7 Yhteensä (Total) '.8 Kaikkiaan (Somme totale) 79 II 8 ;: 0 :I 0 I '

208 Taulu. 7* Eri opetusaineiden viikkotuntien luku yhdenpäivänkoulussa latojia ja painajia varten lukuvuonna 9. Programme de l'ecole d' un jour de typographie pendant l' annee scolaire 9..,; Izeures par semaine. Opetusaine. M atiees d' enseigntllzent. luokka. I:e classe. II luokka. I/:e classe. luokka. I/I:e classe. latomista ja painamista (Composition et impression)... : Teoreettista typografiaa ja ammattihistoriaa (Theorie de ta fypographie 'et histoire du metier)... Ammattipiirustusta (ljessin)... Koriste ja käsivaraispiirustusta (Compositon d' ornamenfs et tht!orie des caracteres)... Äidinkieltä ja kansalaistietoa (Langlle maternelle et conlzaissances civiques)... laskentoa ( Arithmetique) Tekstausta (Calligraphie)... Koneoppia ja piirustusta (Mecanique et dessin de machines).. Yhteensä (Total) I 8 8 Taulu. Oppilaita yhdenpäivänkoulussa latojia ja painajia varten luku vuosina 9. ELeves de l'ecole d'un jour de typographie pendant les annees scolaires 9. Qppi)aita syyslukukaudella. Oppilaita kevätlukukaudella. Oppilaiden ikä ELeves pmdant Le semestre ELeves pendanf Le semestrc lukuv. alussa. d'automne.. de prinfemps. Age des tfleves. l u k u V u 0 s i j a 0 sas t o. Luokka. Siitä Luokka. Siitä :t.> Annee scolaire et secfion. Classe. Don! CLasse. Don! :: :: :> = '!!!.." :i _. :i...,., I.. I ::Iz I ::Iz. ;:r II. a", II. "' "' "" ""... '?. l' r ;.. 9. I Suomalainen osasto (Secfion jinnoise) Ruotsalainen osasto (Secfion suedoise) Yhteensä (Total) Suomalainen osasto (Secfion finnoise) Ruotsalainen osasto (Section sut!doise) Yhteensä (Total) Suomalainen osasto (Secfion jinnoise) Ruotsalainen osasto (Secfion suidoise) Yhteensä (TofalJl '.

209 Taulu. Työväenopistoon opistolaisiksi ilmoittaut.uneet luku vuosina 9, ryhmitettyinä suku puolen, iän, syntymäpaikan ja esitietojen mukaan. Eleves de l'institut ouvrier pendant les annees scolaires 9; repartition par sexe, par tige, selon Le lieu natal et les itudes priliminaires. Lukuvuosi ja osa t o. "", :s: "" T L'annle scolaire et sedion.. t!l Opistolaisia kevätlukukaudella. Eleves pmdalll le semesfre de prilltemps. "'0... '" Syntymä paikan." Sukupuolen Iän mukaan. mukaan. Esitietojen mukaan. ;:: mukaan. Par dge. Seloll le lieu D' apres les etudes ::..0 "c; Par sexe. nata/. prlimjnaires. " _. 0< "' :.. ;:;;.,..; 0<..; ;>:: ;>::..;... "" _ c c o _. :: :s: n" ng <: c ",,< Z " >.!.. I I 0" ",,< ;;.... ;:: "'0'" "." ::.,., '" ",;;' (;". l! ::l' 00 " '" '" c '" :I: :;::t:i!" "c.!" "'= ::.." a. "':>;",,:>;" <;'" <; g,,"c "'. a 0 ::..s; (\ S g I I I,, 0 "',<,,:>;" ",0> I I I I I? "'''' S'tii? _0 C");::: "": '.. I :;. c:""" c ::;.'";" ::"c :>.".. ",c!...!le,,:.. 0 I :.. i' 0",.'" "'" Q..:;;',, "" " a:.: S 0 l! l!... I I "'. ;0 _. c.g "'..,....::.. " '".la. ",'< 0" :i l! 0,0: 0 l!.!le " 'l:: ::t " :!.. " '"... " " " '". :: f!"!" o!' ".?!oi "!"!'> "!"... :::: " " " " " '" " ':"'? '" " '" '" " " Suomenkielinen osasto (Section jinnoise). 9. d Yhteensä (Total) J Luentokurssit Koiton talolla... ;... } C rfi' { \ (l t Työväentalolla,, on erences '''' "9'l "" Siitä opintopiirit (Dont cours spiciaux) t Luentokurssit Koiton talolla...} C rje ( t Työväentalolla on rences \ t t Yhteensä (Totat) Siitä opintopiirit (Dont cours speciaux) ! Luentokurssit Koiton talolla...} J HJ7 & Työväentalolla Conjerences l t t Käpylässä J q; 9. Yhteensä (Total)\ \07\7\ II 7j 8\ Siitä opintopiirit (Dont cours speciaux) !) 9\ 9 jl7 70

210 Ruotsinkielinen osasto (Section sue, ioise). 9. Luentokurssit Uusmaal. osak. talolla Töölössä Sörnäsissä (Sv. garden);.... Vanhassakaupungissa.... J Conferenm ) Yhteensä (Tota/) Opintopiirit (Cours speciaux) Luentokurssit Uusmaal. osak. talolla Töölössä.... Vanhassakaupungissa.... : J Conferences { 'lhteensä (Tota/) Opintopiirit (Collrs speciallx) L\lentokurssit Uusmaal. osak. talolla Vanhassakaupungissa.... Käpylässä.... : J Confemzces { Yhteensä (Tota!) Opintopiirit (COllrs spt!ciaux) Molemmat osastot (Les dellx sec, tions) :h ' I _ II I I I I M u i s t.: Työväenopiston suomenkielisen osaston kaikki oppilaat ilmoittautuvat luentokursseihin, jonka tähden opintopiirienkin oppilaat sisältyvät näiden kurssien summaan. Ruotsinkielisellä osastolla. ilmoittautuminen tapahtuu erikseen; sen oppilaiden yhteissumma saadaan siis laskemalla yhteen luentokurssien ja opintopiirien oppilaat. Kumpaisellakin osastolla on opintopiirien oppilaat laskettu erikseen joka kurssilla. jonka jälkeen eri summat on yhdistetty; oppilaat on sentähden laskettu useaan kertaan. siinä määrin kuin he ovat ottaneet osaa useampaan kurssiin.

211 Taulu 7. Työväenopiston suomenkielisen osaston opintopiirien opistolaiset luku vuosina 9. ELeves des cours speciaux de l'institut ouvrier, section finnoise, pendant les annees scolaires Syyslukukaudella. Kevätlukukaud. Syyslukukaudella. Kevätlukukaud. Syyslukukaudella. Kevätlukukaud. Semestre Semestre de Semestre Semestre de Semestre Semestre de Opintopiiri. d'automne. printemps. d'automne. printemps. d'aufomne. prinfemps..: Cours spiciaux. :: Z < :: Z < :: Z < :: Z < :: Z < Z!:l't:l!:l't:l =? " '?!:l't:l!:l't:l '9 '?!:l't:l ''!' S' l" l'" l" l" l" :0' l"?!'!'!t:'" Ainekirjoitus (Composition lcrite) Oikeinkirjoitus ja alkeellinen ainekirjoitus (Exercices icrits) Äidinkielen kielioppi (Orammaire de la langue jinnoise) Käsialanharjoitus (Calligraphie) Kaunoluku (Lecture Ii haute voix) Laskento (Arithmtftique) J Agebra (Algebre) MiUausoppi (Oeomtftrie) Kirjanpito (Tenue de livres)... : Piirustus ja tekstl!us (Dessin) Laulu (Chant}... } f 7 9 Musiikkioppi ja laulu (Lerons de musique) l 9 Englanninkieli (Anglais)... '9 :: Ruotsinkieli (Suidois) Venäjänkieli (Langue russe) Saksankieli (Allemand) Esperanto (Esperanto) Terveysoppi (Hygiene) Pikakirjoitus (Stinographie) Sähkötekniikka (Enseignement iledrotechnique).. filosofia (Philosophie) Kemia (Chimie) Lainopin alkeet (jurisprudence) Keskustelupiiri (Discussion) i Yhteensä {Tatall :

212 Taulu 8. Työväenopiston eri opintopiirien opistolaisryhmät luku vuosina 9. Nombre des cours speciaux de l'institut ouvrier pendant les annees scolaires Opintopiiri. Syysluku Kevätluku Syysluku Kevätluku Syysluku Kevätluku Cours speciaux. kaudella. kaudella. kaudella. kaudella. kaudella. kaudella. Semesfre Semesfred/ Semestre Sellestred Semestre Semestrede d'automne. prinfemps. d'automne. printellps. d'automne. printemps. Suomenkielinen osasto. Secfion finnoise. Ainekirjoitus (Composition ecrite).... Oikeinkirjoitus ja alkeellinen ainekirjoi tus (Exerckes ecrifs)..., Äidinkielen kielioppi (Orammaire de la langue jinlloise)... Käsialanharjoitus (Calligraphie)... Kaunoluku (Lecfure Ii haute voix)... Laskento (Arithmefique) Algebra (Algebre)...,... Mittausoppi (Oio'metrie)... Kirjanpito (Tenue de livres)... Piirustus ja tekstaus (Dessin).... Lalu (Cllant)..... Musiikkioppi ja laulu (Le'(ons de musique) } { Englanninkieli (Anglais) Ruotsinkieli (Suedois) Venäjän kieli (Langue russe)... Saksankieli (Allemand)... Esperanto (Esperanto)... Terveysoppi (ffygiene)... ) ) ) Pika kirjoitus (Stblographie)... Kemia (Chimie)... l)! ) Sähkötekniikka (Enseignement elecfrotechnique) ) ) filosofia (Philosophie)... ) ) Lainopin alkeet Uurisprudence).....) ) Ruotsinkielinen osasto. Yhteensä (Tota/) 7 I, 7 Section suedoise. Kaunoluku (Lecfure Ii haute voi x)... Ruotsinkieli (Suedois)... Saksankieli (Allemand)... Englanninkieli (Allglais) Suomenkieli (Finnois)... 8 Laskento ja kirjanpito ( Aritlzmt!tique et nue de livres) t Kansalaistieto (Connaissances civiques).... Pikakirjoitus ( Stinographie).... Yhteensä (Totai)I Molemmat osastot (Lts dellx secfiolls) [ 8 8 ) Opetusta annettiin luentosarjoina tai seminaariopetuksen muodossa erikoisesti ilmoittautuneille. oppilaille. I I I

213 80* Taulu 9. Työväenopiston opistolaiset ryhmitet Eleves de l'institut ouvrier pendant les 9. Suomenkielinen osasto. Section /innoise. Ruotsinkielinen osasto. Section suedoise. Molemmat osastot. Les deux,seciions. Suomenkle Seciion Ammatti. Pro/esslon. Koko oppilasmäärä. Total des tteves. Opinto kurssit. Cours speciaux. Koko oppi lasmäärft. Total des tleves. Koko oppi. lasmäärä, Total des tfleves. Opinto. kurssit. Cours sptfcia/lx. OpIntokurssit. Cours sptfciau;c. Koko oppi lasmäärä, Total des eleves, A.. Miehiä. Henkilöt, joiden toimiala oli: engagtes,dans. Personnes Maanviljelys sivuelinkeinoineen (Agnculture et derives)...,......,..,,,.,... 9 Metalli ja koneteoilisuus (Metallurgie et ateliers de construction de maehines),.,. Kivi, savi, lasi y. m. s. teollisuus (Industries de la pierre, de l'argile, du verre ele,) Nahka ja karvateoilisuus (Industries des cuirs et des poits),,...,..,..,.,... Vaatetusteollisuus (Industrie de l'habitlement) Paperiteollisuus (Industrie du papier).... Puu teollisuus (Industrie du bois) Rakennusteollisuus (Construetions)..,.... Kemiallinen teollisuus (Produits ehimiques) ' Valaistus, lämmitys ja sähköteollisuus (Eclairage, ehalllfage et electrkittj).,... RavintoaineteoIlisuus (Industrie des denrees alimentaires)... ",.,...,,.... Orafillinen ja taideteollisuus (Industrie graphique et arl appliqlle)...,.,.... Muu teollisuus (Autres indllstries).... Teollisuus luokittelematon (Indllstries non classifiies)... "..., , ' Henkilöt, joiden virkalda oli: engagr!es dans. Personnes Posti, sähkölennätin ja puhelinlaitos (Postes, ttjlt!graphes et telt!phones)....,.,., Rautatiet ja raitiotiet (Chemins de/er, framways)...,......, Ajuriliikkeen harjoittajia (Coehers de /iaen).. Henki!., jotka harjoitt. merenkulkua (Navigat.) Henkilöitä, jotka harjoitt. kuormaus, purkausy. m. s. työtä (Personnes oeeupees de ehargement, deehargement ete.)...,,.... Asiamiehiä ja.asioitsijoita (Agents et commissionnains)..,...,...,..., '.. Henkilöitä, jotka toimivat ravintolaliikklitessä (Restaurateurs, personnel de restaurants.,ifc.) Henkilöitä, joilla oli muu liiketoimi (Commer anf$, eommis ete.)...,...,.,..,...,.. Henk., jotka harjoitt. muuta julkista toimintaa {Personnes attaeht!es aux services publks}.. Henkilöitä, jotka toimh:at terveydenhoitoalaila {Personnes aftacht!es au service sanitaire}., Vapaiden ammattien harjoitt. {Pro/ess, liberales}

214 8 tyinä ammatin mukaan luku vuosina 9. annees scolaires 9 par prolessioll. 9. linen osasto. Ruotsinkielinen osasto. Molemmat osastot. Suomenkielinen osasto. jinnoise. Section suedoise. Les tieu); sections. Section jinnoise. 9. R.uotsinkiellnen osasto. Section suedoise. Molemmat osastot. Les deux sections. Opinto Koko oppi Opinto Koko oppi Opinto Koko oppi OpintokurssIt. lasmäärä. kurssit. lasmäarä. kurssit. lasmäärä. kurssit. COU!S spe Total des COU!S spe Tolal des COU!S spe Totai des COU!S spe ClaIlX. t!uves. claux. t!leves. Claux. eleves. Claux. (Jl (Jl (Jl '(Jl c,, c,, c,, :>: (Jl (Jl :>: (Jl (Jl (Jl (Jl " '< "' '< "' '< "' '< 'b "' '< c,, "' '< " '< "'< D CIl":i "'<.. ;.. < "' '< c,, Q'"c,,;.. : D".. c,, "' '< c,, S ",,,, S S ",,,, S ;;. =. c,, c,, "t "v,.,"'< Q"CI)., :i: S'f\:!: Q Q;' s.;i;' Q" S. "',.c ",,,, :0", rnc i\;' c _"c S ","' """ g: S'f\ :::.! rn.,."'c "'''",."'c,.c ","' a "'.; ll"'c :;;;" Ö';) o _'" c Ö";',."'c ll"' :;= :J:;:f gr n.;' llc :::= ::: :; f\;' : "''''''" "',,".p. ll llc l"'c :0"" ::;g; n.. 'o"''" "''''c!"!} "''''0>?t'CI. "''''''!'t'ci 'o,,'" t'ci. aj. fi) :. f\.... f\ f\. t'ci.., 'o""' t'ci. "''''c 'o"'" "'''''' l!! [!! f\. C\.. t'ci. C\ Hommes. c"i': Koko oppi Opinto Koko oppl Opintolasmäärä. kurssit. lasmäärä. kurssit. Total des COU!S spe Total des COU!S speeleves. claux. t!leves. claux., (Jl :>: :: I !) a ' ' :: :: 9. :H : 7, : 8 :: t 8!l I 0 8 I Op.t",t.","d. U : 8 ::

215 8* Taulu 9. jatkoa. Suite. 9. Suomenkielinen osasto. Sectian lin/loise. Ruotsinkielinen osasto. Sl!ctian sllt!daisp.. Molemmat osasto!. Les deux sectians. Suomenkle Sectian A m m a t ti. Profession. Koko oppi lasmäärä. Ta/al des t!jeves. Opintokurssit. Caurs spt! ciaux. Koko oppilasmäärä. TaUlI des tfjeves. Opinto kurssit. Cours spt! ciaux. Koko oppilasmäärä. Total des t!lt}ves. Opinto kurssit. COllrs spt! ciaux. Koko oppilasmäärä. Total des tfleves. Henkilöitä, jotka toimivat muissa, edellä luettelemattomissa ammateissa, kuten: Autns professions non mentionlu!es cidesslls: Vahtimestareina (Huissiers) ' 9 Työnjohtajina (Contremaitres).. '.'.... Konttoristeina (Commis de bureall) [) juoksupoikina ljeunes canzmissionnaires).. 8 Muussa toimessa (Autres) Työläisiä ja päiväpalkkalaisia ilman edeilämain. ammattia (Ouvriers,jollrnalies n'apparlenontd allcllnes des professions mentionnees cidssus) Koroillaeläjiä (Rentiers).... Ylioppilaita ja koululaisia (Etudiants et ecoliers) Henkilöitä, vailla ilmoitettua ammattia (Projes _._._._._._.._._._._._._.._ _8_88 Yh!eensä (Totat) Siitä: Dont: Työläisiä (Ouvriers) H 78 8H Pienliikkeenharjoitt., konttori ja Iiikeapul. sekä palveluskuntaa (Petitcolllmerfants, commis et elllployes sabalternes) n!fl7 'l 0 " 0B H Virkamiehiä ja suurliikkeenharjoittajia (Fone. tionnaires et IzCgociants)... 9 Muita (Autres) Ammatti ilmoittamaton (Projessian ineonnlle) Henkilöitä, joiden toimiala oli: Personnes engagees dans: Maanviljelys sivuelinkeinoineen (Agriculture et derives).... Metalli ja kone teollisuus (Metallargie et ateliers de constradion de Illachines)... Kivi, savi, lasi y. m. s. teollisuus (Industries de La pierre, de l'argi/e, du vern ete.) Nahka ja karvateollisuus (Indllstries des euirs et des poils)..... Kutomateollisuus (Indllstrie textile).... Vaatetusteollisuus (Industrie de /'habillement) Paperiteollisuus (Industrie du papier)..... Rakennusteollisuus (Constrl/diolls)..... Kemiallinen teollisuus (Prodllits ehilliques) R.avintoaineteollisuus (Jndllstrie des delllees alimentai res).... Orafillinen ja taideteollisuus ({ndl/stde graplzique et arl applique).... MIW teollisuus (Alltres illdustries).... Teollisuus, luokittelematon ({ndus/ries non classifil! es) H) n H B. Naisia

216 8* linen osasto. Ruotsinkielinen osasto. Molemmat osastot. Suomenkielinen osasto. Ruotsinkielinen osasto. Molemmat osastot. /innoise. Seclion suedoise. Les deux seetio'!s. Secfion /innoise. Section su/!doise. Les deux seetions. OpInto Koko oppl Opinto Koko oppi Opinto Koko oppi Opinto Koko oppl. Opinto Koko oppl Opintokurssit. lasmäära. kurssit. lasmäärä.. kurssit. lasmällra. kurssit. iasmäarä. kurssit. lasmaärä. kurssit. COUTS spe Tolat des COU!S spe Tolat des Cours spi Taiat des Cours spe Tolat des Cours spe Totat des COU!S speeiaux. eteves. Claux. eteves. ciaux. eleves. ciaux. eteves. ciaux. eleves. ClO.IlX.,:.:: '" " ",i': I "' '" '" ",i': '" tr.,:.:: " '" " "' '" '" "' '" ",i': '" "' "" ",i':,,< >.:",,<"''''<.,"'< '" Q".,"<..,"'< Q"c"., ""'< Q" 'c"., ",,< "';i==., Q"c"., Q (\. ::!.,, ;;. S S S' "" ". :;:. Q S'", a ="' ="' ;'(\ = ;::,, ;;'(\= =" S'C'(I = c.,c ;. _"c c.,. _"'c "'c _",C f..o)c ;. "'" S',, "" c"," " c c"r" i:f iii"'c "",c ""' ;!:; iii"'= iii'c ",= iii iii"'c iiic(.. iii"'c iii"'c.;... gr ;; ",,,,,,,, ;''''' 'b ;;':::::» ""i:i "ti:f ",,,,,,, :r ",,,,,,, "" '< "" '< "" '< :;."' VoJ "" '< "" '< >.: ",::ä " "'n> "" '< Q!i:." C c :!. c o å;. SS;' e:o;;' ;:a!:;" :;: "ac\ "" :r ro. ro C ",,,,,,,. "c..!'(\ ro.. ro C\..!' ro. C\.. '" c C\. ro...c\ fi.!\ ro.?!, ' : 7 & (i H (i 7 :: (i !J 8!J 7] H 8 :i l\l 8 Femmes. I H 7 7!) l lj () ', 8 0 0!J lh :: '

217 8* Taulu 9. Jatkoa. Suite. 9. Suomenkielinen osaslo. Sulion /innoise. Ruotsinkielinen osaslo. Seclion suedoise. Molemmat osasto!. Les deux secfions. Suomenkle Seetion A mm a tt i. Profession. Koko oppilasmäärä. Tolal des eleves. Opinto _kurssi!. Cours speciaux. Koko oppilasmäärä. Total des e/ves. OpintokurssIt. Cours speciaux. Koko oppilasmäärä. Total des tfleves. 'Opintokurssi!. Cours speciaux. Koko oppilasmäärä. Total des eleves. Henkilöitä, joiden virkaala oli: PersoIllles engagr!es dans: Posti., sähkölennätin ja puhelin laitos (Posles, felegraphes, telephones) Rautatiet ja raitiotiet (Chemins defer, tram ways) Henkilöitä, jotka tofmivat ravintolaliikkeessä I (Restauralrias, personnel de restallrallts ele.) 7 Henkilöitä, joilla oli muu liiketoimi (Com meryalzts, commis elc.)...:.... Henkilöitä, jotka harjoittivat julkista toimintaa (Personnes atlacll/!es allx services pablics).. Henkilöitä, jotka toimivat terveydenhoitoalaila (Personnes attaclu!es 'au service sanitaire) Vapaiden ammattien harj. (Professions liberales) 9 (j 8 Henkilöitä, jotka toimivat muissa edellä luet telematlomissa ammateissa kuten: Alltres professions non mentionnes ci dessus: Konttoristeina (Commis du buall) Vahtimestareina (Hllissiers) : J uoksutyltöinä ljel/nes commissiolllzaires} Muussa toimessa (Autres) Työläisiä ja päiväpalkkalaisia ilman edellämai niltua ammattia: Ouvrieres, journalii!res n'appartenant Ii af/cune. des professions meno tionnt!es ci dessl/s: Palvelijattaria (Bonnes).... luo 7!JO 8 9 7!J 0 Pesijätläriä (Blanclzisseuses) : 0 Silittäjättäriä (Repasseuses) U Siivoojattaria (Femmes de menage) Muita työläisiä ilman edellämaln. ammattia (Aatres) Ylioppilaita ja koululaisia (Etudianles et eco liens) Vaimoja (Femmes sal/s donll/ies pnfcisees) Henkilöitä vailla ammattia (Sans profession). 9!) 9 9 Ammatti ilmoittamaton (P..:.ro.::>fies:.:.s:..:i.::.on::...::in.::{):.:.0:::.n:::.n=ue::::)+.::..::.+..::.::.::9+_9:.::. =+..::..:0:.::._=+=..:+_::.=+_.:,:9::.::.=+..::.:7..:+,::. ::.8=+..::.:.:,:.;..::.::.=!...:.::9 Yhteensä (Total) Siitä: Dont: Työläisiä (Ouvriers) Pienliikkeenharjoittajia, konltori ja liike apulaisia sekä palveluskuntaa (Petit com merynnfs, commis et employes subalternes) Virkamiehiä ja slturliikkeenharjoittajia (Fonc tionnaires ei negociants)... Muita (Autres) Ammatti ilmoittamaton (Profession illconnlle) Kaikkiaan (Somme tola/e) * 90 7

218 8* HJ. 9,.. linen osaslo. Ruotsinkielinen osaslo. Molemmat osastot. Suomenkielinen osasto. Ruotsinkielinen osasto. Molemmat osastot. lilllloise: SuliolI sluidoise. Les deux seclions. Sectioll li/moise. Seclion slufdoise. Les deux seclions. Opinto Koko oppi Opinto Koko oppi Opinto Koko oppi Opinto Koko oppi Opinto Koko oppi Opintokurssit. lasmäärä. kurssit. I.smäärä. kurssit. lasmäärä. kurssit. I.smäärä. kurssit. lasmäärä. kurssit. COlt!S spe Totai des COIt!S spe Tolal des Coltrs spe To/al des COlt!S spe To/al des Coltrs spli Total des Cours spe Claux. ileves. ClaIlX. eleves. ciaux. Ii/eves. Clall.,'C. e/eves. ciaux. lileves. ciaux. Ul ",i; Ul ;0:: Ul ",i; Ul ;0:: Ul ;0:: Ul ;0:: Ul Ul ;0:: Ul ",i; ",i; Ul ;0:: Ul :>. '< 'tl",< " '< " '< ". '< "'ti> " '< " '< > '< ": ". '< ". '< ". '< 'tl "' :t v, ",'< 'tl",< 'tl",< 'tl,,<,,< f;i ; V) r:::tv,.'; t:).v, "::J. f:::i.v) t,l: E! ' S = ""';::rtol:. S S!:. c ;;. :: S ::. S'fb =: S = t: ;::fb,,"' ;iic :: _r:: ::",, ; S =... c. _",c r o " ",c l'oto'",: 0,,'" ;. fi:" ::; " "''" "',.. 0,,:0;. e ":0; ",::. ""'c ",c "'c. "0 t: "',..,,""'c,,,,c ",c...,.. 0c "'c "",c 'tl",.. ",,i:f 'tl"'" ;::: 'tl"',.. G;' ; ;::::;:..,",.. :,,..,",.. ::l ;:Q) "..,'",.. ::s::t=» "'".'" ",,,... fb= Q) f\ fb. '" ".'" c ",,,... ::::a.. b rtl. "'''''' ",,,. fb. ""c Q"o:... fb.... fb... fb..,',..',...,.,...', I I !J lr 70 ' i 0!J 0 0!l 8!J JO 9 < 7 I n (l 8 8 9!J Ul 07 9 :l 0 R !) ::l ,9 9 9 P c !Jl Z Z Z t

219 Taulu 0. Työväenopiston opistolaiset luku vuosina 9, ryhmitettyinä työpäivän pituuden mukaan heidän ammatissaan. ELeves de L' institut ollvrier pendant les annees scolaires 9; repartition d' apres les Ileures de travail dalls {eur profession Työpäivän pituus. ffeures de travail des ileves dam leur projession.. Syys Kevätd' autom/le de printemps L u k II k a u s i. Semesfre. Syys Kevät Syys Kevätd'autom/le de printelllps d'aufomne de printemps MP.I Np. Mase. Fem. MP I Np. Mase. Felli. MP'I Np. Mase. Felli. MP.I Np. Mase. Fem. MP.I Np. Mase. Flm. MP.I Np. Muse. Fem.. Suomenkielinen osasto. Seetion jinnoise. Lyhyempi kuin 8 tuntia (Moim de 8 h.)... 8:0 tuntia (lleures) Pitempi kuin 0 tuntia (Plus de 0 h.)... Epämääräinen (IndlterminiesJ... Ilmoittamaton.r InconlZues)... Yhteensä (Total) Ruotsinkielinen osasto. SectiolZ suedoise. Lyhyempi kuin 8 tuntia (Moins de 8 h.) tuntia (heures) %[ 09/989, H ) ) Pitempi kuil) 0 tuntia (Plus de 0 h.)...,... Epämääräinen ( Indlterminles)... Ilmoittamaton (Ineonnues)... Yhteensä (Total) II i 0 0 ) Käpylän haaraosastoon ilmoittautuneet oppilaat.