Auto 120 v AUTOALAN KESKUSLIITTO 75 v Kavalkaadi suomalaiseen autoiluun 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 1
Höyryllä traktoritkin ensin kulkivat, niin myös autot - junat ja laivat jopa varsin pitkään! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 2
Kunnes keksittiin polttomoottori ja automobiilien aika alkoi - Suomessa tosin vasta n. 20 vuotta myöhemmin! Benz -auto vuodelta 1886 on tallella Daimler- Benzin museossa Stuttgartissa. 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 3
Pian huomattiin, ettei kauppoja ilman mainoksia! Akseli Gallen-Kallelan Nikolajeffille laatima automainos vuodelta 1907 ei taitaisi enää läpäistä tasa-arvosensuuria, mutta on aivan Henry Toulouse-Lautrec in kuvien veroinen automainosten klassikko! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 4
Myöskään ilman hoitoa ei autoilu pitkään suju. Tänään juhlivan Autoalan Keskusliiton taustalla on autokorjaamotoiminta olennainen osa autojen markkinointia. Ensimmäinen suomeksi käännetty autokirja Automobiili ja sen hoito on jo vuodelta 1906, siis juuri yli satavuotias! Kirjassa on mm. legendaarinen ohje: Jos jarrut antavat ääntä, voitele niitä rasvalla, mutta vain hieman.! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 5
Auton 120-vuotisella taipaleella maailmassa on ollut useita aikakausia, mm. Autoteollisuuden, Autoilun eli autojen käytön ja Automarkkinoiden aikakaudet Tässä suomalaisenkin autoilun kannalta vain tärkeimmät mainittuina! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 6
Autoteollisuuden aikakaudet Jossain täällä syntyi AKL! Världsmästarna -kirja 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 7
Autoilun ja autojen käytön kannalta aikakaudet ovat olleet : 1880-1915 Peruskeksintöjen aikakausi 1920-luku Autoteollisuuden kasvukausi 1930-luku Automobilismin nousukausi Tässä vaiheessa havaittiin meillä mm. autokaupan ja autotekniikan alojen järjestäytymisen tarve!! 1940-luku II m-sodan ja jälkimaininkien aika 1950-luku Mobilismin ja teollisuuden aika 1960-luku Autoilun hienoin vuosikymmen 1970-luku Pilvien kertymisen aika 1980-luku Sopeutumisen aika 1990-luku Elektronisten innovaatioiden aika 2000-luku Epävarmuuden aika??? 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 8
Automarkkinoiden aikakaudet (Suomessa): 1900-15 Alkuautojen aika 1920-39 Amerikkalaisautojen aika - SISUkin mukaan 1931 1945-55 Itäautojen aika - Mosset, Pobedat, Volgat, Skodat 1960 -> Autokaupan vapautumisen aika länsiautot vs. itäautot - merkkikirjavuus kasvoi. Henkilöautotuotantokin alkoi (Saab-Valmet v. 1968) 1970 -> Nousevan auringon aika - Datsun, Toyota ym. 1980 -> Kaikki kukat saavat kukkia - Autoja mistä vaan, kelle vaan, mutta raskaasti verotettuina 1990 -> CO2-hysterian aika - saasteenesto ja kulutusarvot kuntoon 2000 -> Käytettyjen autojen tuonnin aika kilpailu kiristyy, turvallisuustekniikka nousee arvoonsa, hybridiautoja... epävarmuutta tulevaisuudesta... ja CO2- hysteria senkun pahenee! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 9
Pian Suomen itsenäistymisen jälkeen alkoi maamme autokanta nopeasti kasvaa, kunnes 1930-luvun lama iski. V.1939 oli h-autoja 29 002 k-autoja 19 609 l-autoja 3 160 yhteensä autokantamme oli 51 771 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 10
Autokannan kasvu edellytti mm. katsastustoiminnan kehittämistä I Automobiiliasetus annettiin jo 14.10.1922, yli 85 v. sitten. Tuolta ajalta ovat myös ens. rekisteritilastot, 3754 autoa. Tätä ennen oli ollut jo kaupunkikohtaista katsastusta mm. Helsingissä vuodesta 1907- jolloin autoja tosin oli vain 40! Katsastustoimen sivutyöluonteisuus päättyi 1938 Henkilöautot piti katsastaa kesäkuun loppuun mennessä Ensimmäinen henkilöautojen katsastusaikojen porrastus jouduttiin tekemään 1952 ja uusien henkilöautojen ensimmäisen käyttövuoden katsastus jätettiin pois jo 1962, h-autojen määrän noustua yli 250 000:n 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 11
Autokannan kasvu edellytti myös tieverkoston kehittämistä. Talviliikennekin haluttiin varmistaa, mutta esim. 1929 oli aurattuja yleisiä teitä vain tämän verran! Vaan eipä autojakaan ollut rekisterissämme yhteensä kuin n. 35 000! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 12
Pitkälti 1930-luvulle oli linja-autoilijoilla velvoite itse hoitaa reittiensä auraus 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 13
Automobilismin nousu 1930-luvulla edellytti autoalan perusjärjestäytymistä Merkittäviä tapahtumia olivat mm. Suomen Autokorjaamoiden ja liikkeiden liiton sekä Suomen Autoteknikkojen liiton perustamiset 1933 ja 1934 - edellämainitut perustivat yhteisen lehden jo v.1933, - aluksi lehden nimi oli Autotekniikka - 1936 pidettiin yhteinen Autotarvike- ja autonäyttely juuri valmistuneessa Messuhallissa - Autoliikkeet ja korjaamot sijaitsivat vielä aivan kaupunkien keskustoissa 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 14
Aloittaesaan viidennen vuosikertansa v. 1937 sai yhteinen lehti uuden nimen, jolla vielä tänäänkin toimitaan! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 15
Renkaat ovat aina olleet ajoturvallisuuden kulmakivi Dunlopin puutarhaletkusta tämän päivän renkaisiin on pitkä matka mm. - puuvilla/ristikudoksista teräslankaisiin vyörenkaisiin - monet eri kumilaadut, mm. talveen ja kesään Nopean ajon vesiliirto hallitaan, sohjoliirrossa on vielä kehitysvaraa Mutta: nasta- vai kitkarenkaat - siinäpä pulma tänään! Nyt 2000-luvulla: kulumisen ja matalan paineen varoittimet ovat tulleet ja joihinkin autoihin saa jopa puhkeamattomat renkaat 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 16
1930-luvun alussa autokauppa koki kovan laman 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 17
Jossa heijastui yleinen taloudellinen tilanne maassamme! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 18
1930-luvun lopulla alkoi etuveto tunkeutua henkilöautoihin! Miten sama pyörä voi vetää ja ohjata??!!! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 19
Vasta sitten kun etuvedon pulmat, lähinnä vetonivelten tekniikka, oli ratkaistu, valtasivat etuvetoiset autot markkinat ja takamoottoriset hävisivät lähes kokonaan. Tämä tosin tapahtui vasta 30-40 vuotta myöhemmin! 1= etuveto 2= takaveto 3= takamoottori 4= neliveto 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 20
USA:n autoteollisuus oli 1930-luvun kiistaton markkinajohtaja 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 21
Merkittävimmät automallit 1939 Ford Standard Tudor Sedan 91 A oli markkinajohtaja! Chevrolet 1939 oli hyvä kakkonen! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 22
1930-luvulla USA johti öljyssäkin, Lähi-Idän merkitys alkoi kasvaa, kun Saudi-Arabian ja Kuwaitin öljyt löydettiin v. 1938. Mikä onkaan tilanne tänään?!? Lähi-Idän mahti vasta sarasti! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 23
Menoveden jakelussa riitti Töölöntorillakin pitkään vain yksi pumppu! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 24
Pian kuitenkin jakelupisteistä tuli huoltoasemia Prof. O.-I. Meurmanin suunnittelema huoltoasema-design oli lähes ajaton. Kuva on Viipurista n. vuodelta 1938. Milloin vastaava poistui Helsingin Leppäsuolta? 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 25
Yhteiskuntien kehitys alkoi vaikuttaa autoilua palvelevien yritysten sijaintiin 1930-luvulla autoliikkeet olivat keskustoissa - niin myös autokorjaamot 1950-luvulla ensin korjaamot ajettiin kauemmaksi ja autoliikkeet jäivät keskustoihin kunnes vähitellen nousivat asiakassuhteet eli jälkimarkkinointi kunniaan ja Keksittiin Autotalo uudelleen: myyntiä, huoltoa, korjausta saman katon alla, kaikki toiminnot alkoivat sijoittua kaupunkien ulkolaidoille... Mutta... näinhän oli S. Nikolajeff asian ajatellut jo v. 1913 perustaessaan Automobiilipalatsin! (Joka kuitenkin jo v. 1918 siirtyi Hankkijalle) 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 26
Pitkään autoliikkeet ja korjaamot saivat olla aivan kaupunkien ydinkeskustoissa - Helsingissäkin! 1938 Korpivaaran autokorjaamo sijaitsi Kaivokatu 10:ssä. Suomen Koneliike/Helkama aloitti Vilhonkatu 9:ssä 1935; kuva kuitenkin n. vuodelta 1965 Ford-traktoritkin olivat paalupaikalla Keskuskadulla varsin pitkään! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 27
Autoilun suosion kasvaessa 1930-luvun lopulla puhalsivat uudet tuulet autokauppaankin! (Esimerkkinä Helsingin tilanne ) * Messuhalli kohosi Turuntien (sittemmin Mannerheimintie) varteen ja siitä tuli monien autonäyttelyiden pitopaikka * Volvo rakensi Sturenkadun autotalon (1938-40) * VEHO perustettiin juuri Talvisodan kynnyksellä ja * Tennispalatsista tuli monen autokaupan tyyssija, kun se v. 1937 vuokrattiin 10 vuodeksi Auto-Palatsi Oylle. V. 1957 rakennus pakkohuutokaupattiin ja se siirtyi kaupungin omistukseen. Tänään talo tunnetaan elokuvateattereistaan. 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 28
1940-luvulla puu/hiili-kaasuttimet olivat sota-ajan liikenteen elintärkeä oljenkorsi. Autoilua ei noina aikoina juurikaan harrastettu! AKL:n joukot osallistuivat talkoisiin merkittävästi. Mm. AKL:n edesmennyt puheenjohtaja Niilo Tammilehto! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 29
Kun tänään taas kohistaan mm. biopolttoaineista, on hyvä muistaa: Vaihtoehtopolttoaineita on ollut käytössä jo ennenkin Ei 1920- eikä vielä 1930-luvullakaan ollut niinkään selvää millä aineella Euroopassa autoiltaisiin Jopa Saksassa kehiteltiin puukaasuttimia 1930-luvulla 1940-50 luvuilla ajettiin Suomessa bentyylillä eli bensiinillä, jossa oli n. 25 % puuspriitä Sotavuosina oli puu/hiilikaasutin todella tärkeä autoliikenteen kannalta, mutta ei voi olla sitä enää. Ei siitä mitään tule, jos joka auton pitää kuljettaa mukanaan tarvittavaa polttoainetta valmistava tehdas! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 30
Sodan jälkeen alettiin varautua autoilun kasvuun Ford rakensi autotuonnilleen oman sataman v.1946, jota varmaan aikanaan monet kadehtivatkin (?) 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 31
1950-luku oli autoilun nopean nousun aikaa Erikoisilmiöinä merimiesautot, checkerit ja käytettyjen autojen kaupan viriäminen! 1952 Helsingin Olympialaiset; Korpivaara Pitäjänmäkeen ja ensimmäinen uuden ajan autonäyttely Messuhallissa Suomen autokanta ylitti 100 000:n yksikön rajan! 1953 S.P.J. Keinänen Lönnrotinkadulta Ruskeasuolle 1955 Tammilehto Pitäjänmäelle 1956 SISU-tehtaalle uudisrakennus Fleminginkadulle Suomen henkilöautokanta ylitti 100 000 auton rajan! 1957 Stockmann Pitäjänmäelle 1958 Korpivaaran Autotalo valmistui Fredrikinkadun varteen; Autorex siirtyi Pitäjänmäelle Suomen autokanta ylitti 200 000 yksikön rajan! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 32
Autoilu alkoi vaatia ohjausta Helsingin ensimmäinen liikenneopastin otettiin käyttöön syyskuussa 1950 ja ensimmäinen liikennevalo syttyi Sokoksen kulmalla 1951! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 33
1950-luku toi muutoksia myös alan järjestökenttään v. 1950 Suomen Autokorjaamojen ja liikkeiden Liiton nimeksi tuli tuli Autoalan Keskusliitto ry AKL v. 1957 AKL:n muodostivat - Autokauppiaat ry 185 autokauppaa - Autokorjaamojen Liitto 253 autokorjaamoa - Autotarvikekauppiaat ry 139 autotarvikeliikettä - Autorengaskauppiaat ry 73 rengasliikettä - Autoalan Erikoisliikkeiden Liitto 38 erikoisliikettä 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 34
1950-ja 1960 lukujen perustrendi : Autokorjaamot - ja osittain myös autokaupat siirtyivät hiljalleen keskustasta kauemmaksi. Näin alkoivat kehittyä mm. Pitäjänmäen (Autorex, VW, Tammilehto,Veho, Stockmann, Korpivaara ) ja Konalan (Saab, Sisu, Autokeskus) sekä Herttoniemen autokeskukset (mm. VW), Lauttasaarta unohtamatta (Konela, Auto-Helkama, Maan-Auto jne!) Mm. Stockmann-auton hehtaarikorjaamo Pitäjänmäellä aloitti 1957. Harjakaisissa herrojen hattumuoti ansaitsee erityismaininnan! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 35
1950-luvun tyypilliset autoliikkeet säilyivät Helsingin keskustassa vielä lähes pari vuosikymmentä! Sisu-kulma toimi 1954-72 Samoin Dodge kulma 1970-luvulle Akateemisen Kirjakaupan tiloissa myytiin autoja vielä v. 1969! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 36
1960-luvulla puhalsivat taas uudet tuulet Yhä useampi autoliike joutui siirtymään keskustasta kauemmaksi näin esim. Helsingissä mm. 1964 Volvo Hernesaareen 1965 Maan-Auto Lauttasaareen... Suomen koko autokanta ylitti 500 000 yksikön rajan! * 1966 Suomen henkilöautokanta ylitti 500 000 auton rajan! 1969 pidettiin viimeinen Suuri Autonäyttely Messuhallissa, jossa mukana olivat melkein kaikki maahantuojat ja merkit, GM ja Ford olivat poissa jostain 1920-luvun syistä (kirjoittaa Fiude s. 808!) 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 37
Miten sitten 1970, 1980 ja 1990-luvuilla? Autokaupan kannalta 70-luku kriisien aikaa, 80-luvulla menee kovaa ja 90-luvulla kaikki uusiksi! (Fiude s.848) Ja niinpä pääkaupunkiseudun autoilun voimakkaasti laajetessa mm. : 1971 Volvo lähti Silvolaan, nyk. Kaivokselaan; Voimavaunu Oy siirtyi Sisulle 1972 Irak kansallisti öljynsä = I öljykriisi sarasti 1973 Suomen autokanta ylitti miljoonan ja Toyota-kanta 100 000 1976 VEHO otti Honda-edustuksen haltuunsa ja Suomen koko autokanta ylitti miljoonan yksikön rajan! 1978 Martti Jalonen aloitti Lönnrotinkatu 14:ssä autokaupan ja samana vuonna Volvo avasi uuden autotalon Malmille 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 38
1980-luvulla autokannan ja autoilun aina vaan kasvaessa 1980 avattiin Kehä-Veho 1981 Citroën-myynti siirtyi Auto-Bon Oy:lle 1984 Korpivaara myytiin Amerille ja Toyotalle avattiin Itäkeskus 1984 avasi myös Jalonen autotalon Riihitontuntiellä 1987 Länsi-Autolle valmistui autotalo Varistoon 1988 Suomen autokanta ylitti 2 miljoonan yksikön rajan! Autokauppa ja korjaamot valuivat kaikkialla yhä kauemmaksi keskustoista, ilmeisen paljolti ympäristösuunnittelun ehdoilla! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 39
1990-luku onkin sitten jo lähihistoriaa, johon Pääkaupunkiseudulla kuuluu mm. 1990 Salomaalle autotalo Tikkurilaan 1991 FIAT siirtyi pois Veholta 1992 Toyotalle valmistui Kaivokselan autotalo 1994 Toyota Finland vei Amerilta autokaupan 1995 BMW siirtyi pois Veholta 1997 Auto-Bon puolestaan siirtyi Veholle ja 1998 Vehon hyötyajoneuvot Lommilaan ja Suomen henkilöautokanta ylitti 2 miljoonan auton rajan! tässä vain eräitä tapahtumia mainittuina! Vastaavaa kehitystä tapahtui jokseenkin kaikissa maamme merkittävissä taajamissa! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 40
Ja niinpä valtiovallan kaikista ponnisteluista huolimatta autokantamme kasvoi melko tasaisesti, jopa 1960, -70 ja 80 luvuilla! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 41
Myös autojen teknillisessä kehityksessä tapahtui viime vuosisadan jälkipuoliskolla paljon: 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 42
Tämä kehitys oli toki alkanut jo kauan sitten! Kuten esim. autojen öljynvaihtovälien muutos kertoo: Aika Moottori (km) Esimerkkiauto kesä talvi 1920 1 200 800 T- Ford 1927 1 600 800 1936 3 000 Packard 1937 2 500 1 200 Dodge 1969 4-5000 1500-2000? NYT 20 000 km tai kerran vuodessa! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 43
Samaa osoittaa myös moottoritekniikan kehitys,... Suoran nelosen aika jatkuu yhä henkilöautoissa Valutekniikan kehitys toi V6-, V8- ja isommatkin konetyypit 1930-luvulta alkaen Venttiilit nousivat sivulta kansiin jo kauan sitten nokka-akseli(t) samoin Neliventtiilikannet tulivat lentomoottoreihin jo 1930- luvulla, muualle merkittävästi vasta 1980-90-luvuilla Pakokaasu/saastetekniikka kehittyi elektroniikan avulla nykyiselle korkealle tasolleen monien eri portaiden kautta Raskaisiin autoihin ja työkoneisiin ei ole dieselin voittanutta tekniikkaa näkyvissä! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 44
... joka senkun jatkuu Moottorirakenteiden kehityksessä on kyllä Otton ja Dieselin jälkeen ollut monia vaiheita, olipa Wankel kin... Tunnettu ja turvallinen kampikoneisto on kuitenkin pitänyt pintansa Sähköautot ja kaasuturbiinit ovat edelleenkin just round the corner - sensijaan hybridi- eli yhdistelmäautoja meillä jo on Vetyauto polttokennoineen tulee, mutta kovin hitaasti 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 45
On 75:ssä vuodessa meilläkin sentään edistytty! Autokantamme on lisääntynyt ja tiekilometrien määrä valtavasti noussut. Nykyinen henkilöautokantamme on n. 2,5 miljoonaa eli n. 32 autoa/km! Yleinen tieverkosto on n. 78 000 km + yli 350 000 km yksityis- ja metsäautoteitä! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 46
1970-luvun alun onnettomuustilasto aiheutti herätyksen liikenneturvallisuutemme kehittämiseen 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 47
Autoilun kehitystä kuvastaa mm. Helsingin Olympialaisten aikaan, v. 1952 oli koko Suomessa 52 916 henkilöautoa. Tuolloin rantautui myös Coca-Cola! 1965 454 291 henkilöautoa 99 autoa/ 1000 asukasta 1985 1 546 094 henkilöautoa 315 autoa/ 1000 asukasta 2005 2 430 345 h-autoa 462 autoa/ 1000 asukasta! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 48
Mutta kovin pitkään vielä katsastukset hoidettiin taivasalla! Vasta 1974 valmistui I katsastusasema (Raumalle) Pakokaasumittaukset tulivat pakollisiksi 1993 Tänään suomalainen autoilija käy katsastuksessa ihan mielellään? 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 49
Ympäristöasiat ovat nyt kovin pinnalla Näin näytti olevan jo 1972, jolloin AKL lähestyi 40 vuoden ikää: Esimerkkinä Fiatin mainos Newsweek- lehdessä v. 1972 : The car designed the Society = auto on muovannut yhteiskuntaa There is a chance it may destroy it = on tarjolla vaara, että se sen myös tuhoaa! Ei kai meillä sentään näin voi käydä? 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 50
75 vuodessa tapahtunut paljon - kaikki ei ehkä kuitenkaan positiiviseen suuntaan! I Aluksi riitti, että auto tarjosi luotettavaa kulkua paikasta toiseen kohtuullisella nopeudella, melko turvallisesti ja mukavasti, ilman sitoutumista aikatauluihin tai julkisen liikenteen reitteihin. Tänään tarjovat autot ominaisuuksia, joista 1950- ja 60- luvuilla vain uneksuttiin: on suorituskykyä, stabiliteettia, ajohallintaa ja ajoominaisuuksia vailla vertaa, polttoaineenkulutuskin on alle puolet tuon ajan tasosta, on passiivista ja aktiivista turvallisuutta jne.... mutta 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 51
75 vuodessa tapahtunut paljon - kaikki ei ehkä kuitenkaan positiiviseen suuntaan! II Ovat toki tieverkosto ja ajokulttuuri kehittyneet, mutta silti vielä liian paljon onnettomuuksia sattuu maanteillämme Eikä nuo ympäristöasiatkaan ole vielä aivan kunnossa. I etuvetoinen VW Golf painoi vajaat 900 kg. Miksi nykyisten keskiluokan autojen täytyy painaa lähes 1300 kg toimiakseen samoissa tehtävissä? Syitä varmaan löytyy niin sysistä kuin sepistäkin - myös autoilijoista eli auton ostajista. Jos todella aidosti olemme huolissamme ympäristöasioista, voisi kai tässäkin alkaa tapahtua positiivistä kehitystä? 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 52
2000-luvulla autoilun ja autojen kehitys jatkuu Hybridiautot ovat tulleet jäädäkseen Biopolttoaineita tulee tarjolle - mutta mitä? Diesel valtaa alaa bensiinimoottorilta Vedystäkö lopullinen ratkaisu kaikkeen? Vai sähköautosta? Mutta muistakaamme - kaikki tänään uudeksi sanottu ei ole todella uutta! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 53
Niin kuin moni muukaan nykyinen uutuus, ei hybridi- tai sähköautokaan ole aivan uusi keksintö! Yllä Detroit Electric ja vieressä Woods hybridiauto vuodelta 1911! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 54
Eikä edes kasviöljyjen moottorikäyttökään ole aivan uutta! V. 1900 Rudolf Diesel kehitti ensimmäisen maapähkinäöljyllä käyvän moottorin Pariisin maailmannäyttelyyn V. 1912 hän totesi Kasviöljyjen käyttö jäänee vielä vähäiseksi, mutta ne voivat aikaa myöten tulla yhtä tärkeiksi kuin maaöljy ja hiili. Melkoinen visionääri!! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 55
Millä energialla ajetaan v. 2020 ratkaisee myös millaisin autoin ajetaan. 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 56
Ajetaan millä ajetaan... Tavarakuljetukset ja maansiirtotehtävät hoidetaan vielä pitkään dieselkäyttöisillä autoilla ja työkoneilla, samoin henkilöliikenteessä liikkuu vain osaksi muita kuin bensiini- tai dieselautoja, joita autoteollisuus tulevaisuudessakin kehittää ja valmistaa melkoisia määriä, ja mm. tänään 75-vuotista taivaltaan juhlivan Autoalan Keskusliiton väki markkinoi, huoltaa ja korjaa! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 57
Autoalalla kyllä riittää edelleenkin töitä, mutta saammeko sinne riittävästi uusia, osaavia tekijöitä varmistamaan suomalainen autoilu? AKL:lle jäsenyrityksineen riittää työsarkaa mm. yllämainitun huolen hälventämisessä. AKL:n viime vuosina aloittama APO-toiminta on hyvä alku luomassa pohjaa uusien voimien rekrytoinnille alati kehittyvälle autoalalle. 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 58
Jos tänään olemme huolissamme siitä, mitä jätämme tuleville polville, olisi meidän syytä muistaa myös millaisena jätämme heille tieverkoston. Kulkulaitokset ovat kulttuurin mittapuita: kansat, jotka ovat suurimmassa määrin kyenneet niitä käyttämään hyväkseen, ovat olleet historian eturivin kansoja, ne kansat taas, joiden kulkulaitokset toisiin verrattuna ovat olleet puutteelliset, ovat taloudellisesti ja sivistyksellisesti jääneet kansain jälkijoukkoihin. Lähde: Väinö Voionmaa 1933, Suomen Kulttuurihistoria, s. 434 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 59
Kiitokset lähteille HALY/ Kalevi Karusuo: Fiude, Sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa, 2004 SATL/ Aarno Linnapuomi & Seppo Peltola: Tapahtumia Autotekniikan Taipaleelta, 1983 AKL/ Moisala: Auto Suomessa Mobil Oil, Shell sekä monet muut + omakohtaiset muistikuvat! 13 March 2008 A. Saarialho: AKL 75 vuotta 60