Yhteiskunnan suuret muutokset ja aikuissosiaalityön haasteet



Samankaltaiset tiedostot
Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari OLLI KANGAS

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

muutos *) %-yks. % 2017*)

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

*) %-yks. % 2018*)

LAPSIPERHEITTEN VALINNANMAHDOLLISUUDET. Seinäjoki

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

muutos *) %-yks. % 2016

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Erasmus liikkuvuus Suomesta

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Rakentamisen suhdannekatsaus

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Henkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä. Jon Hellevig Awara Eduhouse Training

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Elämää PISA:n varjossa

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö Suomessa. Jussi Tervola Tutkija, Kelan tutkimusosasto EMN kansallinen seminaari,

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

KVS2008. Pertti Kuronen

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Toimiiko Pohjoismaiden malli tulevaisuudessakin? Seppo Honkapohja, Suomen Pankki

Ajankohtaista Fingridistä

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

Broilereiden hyvinvointi ja

Uudistuksia työttömyysturvassa - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen

SAS ja R yhteiskäyttö

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Pankkisektori Suomessa

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa

Miten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa?

IP/09/1064. Bryssel 1. heinäkuuta 2009

Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa. INFRA ry Juha Laurila

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

Tulonsiirrot sosiaalisena investointina. Vakuutustieteen juhlaseminaari Tampere

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Suomen talouden näkymät

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

Kunnan perusolemus ja tehtävät. Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuntakoulutus toimittajille Arto Haveri

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Metsien hiilinielujen

Mielenterveyspalveluiden ongelmat ja haasteet

Kestävyysvajekeskustelua uudella otteella. Olli Savela, yliaktuaari Helsinki ATTAC

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Jorma Mikkonen

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

IAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

LÄHTÖORIENTAATIO

Lapsen oikeudet ulottuvat myös nettiin. Mari Laiho Nettiturvallisuustyön päällikkö

Sahatavaran markkinakatsaus Vientikuljetus- ja laivauspäivät, Kotka Kai Merivuori

EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Maksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

verkkovierailu Karri Huhtanen Arch Red Oy

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Erasmus+ KA1 Liikkuvuus- apurahat korkeakouluille

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Transkriptio:

Yhteiskunnan suuret muutokset ja aikuissosiaalityön haasteet Olli Kangas, Tutkimusjohtaja / Kela VTT, Dosentti, oa. professori Syd Dansk Universitet, Odense

Esityksen sisältöcc Aikuissosiaalityöstä Globalisaatio (->rakennemuutos), työelämän tertiarisaatio ja feminisaatio, fiskaalitalous vs. reaalitalous Talous, lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä Väestömuutokset Ikääntyminen Maahanmuutto Työelämän muutokset Toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelaan Poliittisten voimasuhteitten muutokset Mielipideilmaston muutokset Kuninkaallinen lopetus

AIKUISSOSIAALITYÖN cc ALAT JA TYÖMUODOT (THL) SOSIAALITYÖN ALAT arkielämän hallinta asuminen ja asunnottomuus köyhyys ja toimeentuloongelmat päihde- ja mielenterveysongelmat syrjäytyminen ja osallisuus työttömyyden yksilölliset seuraukset yksinäisyys TYÖMUODOT kuntouttava sosiaalityö toimeentulotukityö palveluohjaus työllistymisen tukeminen valtaistaminen yhteisösosiaalityö rakenteellinen sosiaalityö

Väestömuutokset * yksinhuoltajatalouksien yleistyminen -> (lapsi)köyhyys * maahanmuuttajamäärien kasvu: * suuri totu riippuvuus (seuraava slaidi) * suuri köyhyysriski (n. 30% vs. n. 20% in EU) * ikääntyminen -> sosiaalimenot

14 12 10 8 6 Toimeentulotuen vakioitu* yleisyys suhteessa kantaväestöön cc (6 %) (Tervola & Verho 2013) 10v- Maassaoloaika 1-4v 4-10v 4 2 0 OECD Ent. Neuvostoliitto Pakolaismaat Muut 5 *vakioitu ikä, sukupuoli, siviilisääty

Vanhushuoltosuhde (65+/15-64) 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 Latvia Romania Poland Slovakia Bulgaria Germany Hungary Slovenia Portugal Greece Italy Lithuania Spain Malta Estonia Czech Republic Switzerland EU (27 countries) Austria Cyprus Netherlands Finland France Sweden Luxembourg Belgium

Talous: lyhyet ja pitkät haasteet

25 Viennin volyymi, kotimainen kysyntä ja BKT:n kasvu: vuosittainen muutos, % 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20 Export volumes Domestic demand GDP Growth -25

8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Valtion budjetin tasapaino (vasen akseli) ja julkinen velka (oikea akseli), % BKT:sta 80 70 60 50 40 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 30 20 Government financial balances Public debt 10 0

10 8 Kestävyysvaje vuoteen 2050 (% BKT:sta) 8,6 9 6 4 4,2 4,2 4,3 4,6 4,7 5,1 5,6 6,2 6,5 6,9 2 1,4 1,9 2,3 2,4 2,5 2,8 0-0,1 0-2 -4-2,7-2,1

Tutkimusosasto Veroaste (% BKT:sta ) 55 1) Korotetaan veroja Growth to limits 50 Poliittinen valinta 45 40 2) Käyttäjämaksut 3) Etujen leikkaukset 4) Julkispalvelujen tehostaminen: 35 Baumol in tauti 30 25 DEN NOR OECD FIN SWE Wagnerin laki 5) Työvoimaosuuksien kasvattaminen 20 1965 1975 1985 1995 2000 2005 2010

Elinvaiheisiin liittyvä Tutkimusosastokestävyysvaje (Kangas, Palme & Kainu 2014) 1,25 AUSTRIA FINLAND SWEDEN 0,75 0,25 0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66 69 72 75 78 81 84 87 90+ -0,25-0,75

Työelämän muutokset

Työelämän muutokset cc http://spark.rstudio.com/ouzor/sotkanet Tuotantorakenteen muutokset Työelämän feminisoituminen Miehisestä palkansaajamallista naisiseen palkansaajan malliin Työelämän tertiarisoituminen Työsuhteitten hapertuminen? Työ ja ei työ? Palkkarakenteen polarisoituminen? On hyväpalkkaisia töitä ja huonpalkkaisia Väestöryhmien eriytyminen toisistaan Keskiluokkien kaventuminen? Eriarvoistuminen/köyhyys absoluuttinen vai suhteellinen ongelma?

Toimeentulotuen perusosa Kelaan? * Miksi Kela? * Miksi ei Kela?

cc Kokeilut: 1990 ; 1993 ja 1995-1996 toimeentulotuen ja sosiaalityön suhde, asiakkaiden kokemukset palvelun laadusta, kustannukset SATA -komiteassa asia jäi pöydälle Skaalaedut tietojärjestelmistä Päällekkäiset asiakkaat (seuraava slaidi) Poliittinen (ja taloudellinen kysymys) Kok & SDP (RKP) /SAK & EK vastaan Kangas, O. & Niemelä, M. & Varjonen, S. (2011): Toimeentulotuen Kela-siirron kehykset politiikan asialistoilla ja kansalaismielipide. Julkaisussa M. Niemelä ja J. Saari (toim.) (2011): Politiikan polut ja hyvinvointivaltion muutos 16

cc

Nuorten aikuisten cc ongelma Suomessa n. 5% 15-19 vuotiaista ja n.10% 20-24 v ei koulussa tai töissä N 50 000 nuorta, joista työttömiä 18 000 35 000 ei rekisteröitynyt mihinkään N. 25% totun saajista alle 25 v ja n 50% alle 35 v Tanskalaisen tutkimuksen mukaan yli 50% niistä 12 000 nuoresta, jotka 1994 saivat toimeentulotukea, eivät ole nytkään töissä Suomessa vuoden syrjässä olleista nuorista vain 40% suorittaa tutkinnon; 3 v. enää 20% Nuoret kouluun tai töihin: nuorisotakuun tulokset laihoja Lisähaaste: maahanmuuttajataustaisten nuorten auttaminen Vastikkeellisuus: Tanska & Hollanti

Poliittisten voimasuhteitten muutokset Suomessa -> yhteiskunnallisen ja mielipideilmaston muutokset?

70 Puoluekannatus (%) cc eduskuntavaaleissa 1945-2011. (Kangas & Saloniemi 2013) 60 50 40 30 20 Vasemm SDP Vihr SMP/PS Kesk RKP KD Kok 10 0

YKSILÖLLINEN VASTUU cc JA YKSITYISTÄMINEN 50% suomalaisista Suomessa holhotaan liikaa 56% sosiaaliturvan vuoksi ihmiset eivät ota vastuuta itsestään Palvelujen yksityistyminen 1990 n. 90% sosialipalveluhenkilökunnasta oli julkisella; 2010 n. 70% Voimakkaimmin kasvanut voittoa tavoitteleva toiminta: 1990 lähes 0% nyt 15%; Kolmas sektori kutistunut N. 1 milj. yksit. sairaanhoitovakuutus ja 0,8 milj yksit. eläkevakuutus Ristiriitaista poliittista viestiä Soteuudistus -> yksikanavaisuus Julkisen kuihtuminen -> yksityiset yms. muut ratkaisut korostuvat Mikä kuuluu julkiselle, mikä voitaisiin hoitaa muuten:

Näkökulmia sosiaalityöhön Rajavaara M. (1997) Professionals and Quality Initiatives in Health and Social Services Näkökulma Lähtökohdat Keinot, menetelmät Poliittis-hallinnollinen Rajavaara M. (1997) Professsionals Edustuksellinen and Qualitity demokratia Initiatives in Health Lainsäädäntö and Social Services) Kollektivistinen agenda Julkisten palvelujen poliittinen Kansalliset laatusuositukset valvonta Palvelustandardit Kansalaisten oikeudet Laatuindikaattorit Tasa-arvo Potilasasiamiehet Laillisuus Toiminnan tarkastus Julkinen byrokratia Kansalaislähtöinen Kollektivistis-individualistinen Liike-elämälähtöinen individualistinen Kansalaisyhteiskunta Osallistuva demokratia Markkinamekanismit Tuottavuus Tehokkuus Kuluttajan valinta Yhteiskunnalliset liikkeet Kansalaisjärjestöt Vaihtoehtoiset palvelumallit Laatujärjestelmät Auditointi Benchmarking Palvelusitoumukset Ammatillinen Kollektivistinen Sosialisaatio ammattiin Professionaalinen autonomia Ammatillinen koulutus Kelpoisuusehdot Ammattietiikka Vertais- ja itsearviointi

Näkökulmia sosiaalityöhön Rajavaara M. (1997) Professionals and Quality Initiatives in Health and Social Services Näkökulma Lähtökohdat Keinot, menetelmät Poliittis-hallinnollinen Rajavaara M. (1997) Professsionals Edustuksellinen and Qualitity demokratia Initiatives in Health Lainsäädäntö and Social Services) Kollektivistinen agenda Julkisten palvelujen poliittinen Kansalliset laatusuositukset valvonta Palvelustandardit Kansalaisten oikeudet Laatuindikaattorit Tasa-arvo Potilasasiamiehet Laillisuus Toiminnan tarkastus Julkinen byrokratia Kansalaislähtöinen Kollektivistis-individualistinen Liike-elämälähtöinen individualistinen Kansalaisyhteiskunta Osallistuva demokratia Markkinamekanismit Tuottavuus Tehokkuus Kuluttajan valinta Yhteiskunnalliset liikkeet Kansalaisjärjestöt Vaihtoehtoiset palvelumallit Laatujärjestelmät Auditointi Benchmarking Palvelusitoumukset Ammatillinen Kollektivistinen Sosialisaatio ammattiin Professionaalinen autonomia Ammatillinen koulutus Kelpoisuusehdot Ammattietiikka Vertais- ja itsearviointi

Tutkimusosasto Holhous vs. individualismi Individualismi edellyttää tiettyjä kyvykkyyksiä Joissain tapauksissa pakkoempowerment Byrokraatti tietää joskus paremmin -> Pakkotilanteet sosiaalihuollossa Ulkoisvaikutusten eliminointi Vangin dilemma -> kokonaisuuden etu vs. yksilön valinta Esim. alkoholistiäidit & heidän lapsensa Tiedon epäsymmetrisyys Esim. lääkäri potilas Lyhyen aikavälin insentiivit vs. pitkän

Tutkimusosasto Asiakkuus ja liikeelämälähtöisyys Asiakkuus edellyttää omatoimisuutta Sopimussuhde asiakkaan ja palveluntuottajan välillä Kuluttajasuojalainsäädännön soveltuminen Hyvää: Asiakas saa kuluttajasuojan keinot käyttöön: Kollektiivinen sopimusehtojen ja markkinoinnin valvonta mahdollinen Kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelu Huonoa: aktiivisen kuluttajan vaatimukset eivät sovi kaikille: Kuluttajansuoja perustuu oletukselle aktiivisesta kuluttajasta, joka kykenee reklamoimaan, neuvottelemaan ja tarvittaessa nostamaan kanteen: vaatii kyvykkyyksiä Heikot ja hauraat asiakkaat eivät ole tällaisia kuluttajia Onko kunnillakaan kykyä kilpailuttaa ja valvoa laatua???? Ks. esim. http://www.elaws.gov.on.ca/html/source/regs/english/2010/elaws_src_regs_r10079_e.htm

Tutkimusosasto Sosiaalityön haasteet NÄHDÄÄNKÖ POLITTIISET PAINOPISTEEN MUUTOKSEN MYÖTÄ ONGELMAT ENTISTÄ YKSILÖLÄHTÖISEMPINÄ Tunnustetaanko rakenteitten merkitys? Rakenteellisen sosiaalityön haasteet? Sosiaalityön psykologisoituminen? Empowerment rooli vahvistuu arkielämän hallinnan taitojen korostuminen köyhyyden ja toimeentulo-ongelmien ratkaisussa Syrjäytyminen ja osallisuus asuminen ja asunnottomuus

Tutkimusosasto Rakenneuudistus ja leikkauspaineet -> ennaltaehkäisevistä toimista tingitään -> seuraukset siirtyvät tulevaisuuteen päihde- ja mielenterveysongelmat säilyvät Miehisen palkansaajamallin rapautuminen? Muut kuin julkisten toimijoitten rooli lisääntyy työttömyyden yksilölliset seuraukset Yksinäisyys Toimeentulotuki siirtyy Kelaan ja yhdistetään muihin perusturvaetuuksiin Vastikkeellinen (osallistava) lähestymistapa lisääntyy

KUNINGAS JULISTAA cc HYVINVOINTIVALTION LOPPUNEEKSI Dutch King Willem-Alexander declares the end of the welfare state Youngest monarch in Europe says people must take responsibility for their own future and create their own social and financial safety nets The Independent, 17 syyskuuta 2013