Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla 3. Metsähakkeen ja turpeen heikko kilpailukyky rasittaa kysyntää Liite: Pöyryn selvitys: Polttoaineiden kilpailukyvyn muutokset Suomessa 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 60,00 Kotimaisten kiinteiden polttoaineiden käytön kehitys, TWh Metsähake Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö väheni vuonna 2013. Turpeen käyttö laski merkittävästi ja metsähakkeen käyttö kasvoi hieman. 50,00 Metsähakkeen käytön kasvu lähes puolittui 40,00 30,00 Teollisuuden puutähteet (kuoret, purut yms.) Turve jääden n. 0,8 TWh eli 0,4 Mm3. Ennakkotietojen mukaan metsähakkeen käyttö ei tule kuluvanakaan vuonna kasvamaan. 20,00 Vuoden 2013 turvetuotantokausi oli 10,00 Yhteensä kohtuullinen. Turpeen käyttö kuitenkin laski edellisvuodesta jääden erittäin vähäiseksi: 0,00 2010 2011 2012 2013 Lähde: Metla noin 15 TWh:iin. Keskimääräinen käyttö on ollut viime aikoina 23 TWh. 1
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kehitys on huolestuttavaa, koska samaan aikaan uutta kapasiteettia puulle ja turpeelle valmistui 1,7 milj. m3 verran (METLA) Kotimaisten polttoaineiden käyttö laski sekä määrällisesti että suhteellisesti laskettuna Suomi tavoittelee EU:n edellyttämää 38 % uusiutuvan energian osuutta loppukulutuksesta vuodelle 2020. Tavoiteltu uusiutuvan energian lisäys tulee valtaosin metsähakkeelta. Metsähakkeen käytön kasvu perustuu harvennusmetsistä saatava pienpuun sekä päätehakkuiden kantopuun käytön lisäämiseen. Hakkuutähteiden eli oksien ja latvusten määrä on sen sijaan ollut pitkään stabiili. Harvennusmetsien pienpuu on kasvattanut osuuttaan ja on tällä hetkellä merkittävin metsähakkeen raaka-aine. Harvennusmetsien pienpuun käyttö ja korjuu ei viime vuonna kuitenkaan kasvanut enää lainkaan. Viime vuonna nähdyllä metsähakkeen käytön kasvuvauhdilla (0,4 milj. m3) vuoden 2020 metsähakkeen käyttötavoitetta ei tulla saavuttamaan. 1000 m3 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Metsähakkeen käytön kehitys ja ennuste viime vuoden kasvumäärän perusteella kasvu 2013 kasvuvauhdilla Maatilat Kantopuu Latvusmassa Järeä, ei teoll.puu Harvennuspuu 6 5 4 3 2 1 0 Metsähakkeen käytön kehitys voimalaitoksissa, milj. m3 Hakkeen käytön kehitys voimalaitoks issa, milj. m3 Metsähakkeen käyttökohteista kasvua odotetaan etenkin lauhde- ja CHPvoimalaitoskäytössä. Viime vuonna voimalaitoskäytössä metsähakkeen käytön kasvu taantui. Metsähakkeen käyttö kasvoi ainoastaan erillisessä lämmöntuotannossa. Lauhdesähkön tuotannossa metsähakkeen käyttö on arviomme mukaan laskussa. Lähde: Metla 2
2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla Tulevaa lämmityskautta ajatellen viime vuoden heikon kysynnän johdosta metsähaketta arvioidaan olevan hyvin varastossa. Pienpuun hakkuumäärien ei kuitenkaan arvioida kasvavan kuluvanakaan vuonna. Hakkuutähteiden osalta sahateollisuuden hyvän markkinatilanteen uskotaan mahdollistaa vähintään nykyisen määrän. Tulevaa talvea ajatellen turpeen saatavuus on hyvä. Arvio tuotantokauden 2014 energiaturpeen energiasisällöstä on 18 19 TWh.. Hyvän turvetuotantokauden varmisti pitkä heinäkuun pouta ja hellejakso, mikä mahdollisti turpeen noston myös tuotannosta poistuvilta kentiltä. Lisäksi heikon viime lämmityskauden kysynnän johdosta turpeen varastotilanne ennen uuden turvetuotantokauden alkua oli paras seitsemään vuoteen: lähes 9 TWh. Kaikkiaan turvetta on tuotantokauden jälkeen varastossa n. 26 TWh. Kaiken kaikkiaan energiapuun ja turpeen osalta saatavuus tulevaa lämmityskautta ajatellen on varsin hyvä, mutta alueelliset erot voivat olla suuriakin. Pitemmällä aikajänteellä vanhojen tuotannosta poistuvien alojen korvaaminen uusilla, on muodostumassa pullonkaulaksi kotimaisten polttoaineiden saatavuudelle. Parin viime vuoden kohtuullisten tuotanto-olosuhteiden, turvetuottajien antamien ympäristölupausten ja yhä tiukentuvan ympäristöluvituksen vuoksi vanhoja turvetuotantoaloja poistuu vuoden 2014 jälkeen ennätyksellisen paljon, arviolta yli 4000 hehtaaria. Samaan aikaan uusia alueita tuotantopinta-aloja lainvoimaistuu korkeintaan noin 1000 ha. Kuluvana vuonna tehollista turvetuotantopinta-alaa oli käytössä vajaa 60 000 ha, ensi vuonna tuotannossa arvioidaan olevan enää noin 57 000 ha, josta energiaturvetuotannossa noin 52 000 ha. 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Turvetuotannon luvitustilanne 2009 2010 2011 2012 2013 2014* Jätetyt lupahakemukset, uusi ala (ha) Tuotannosta poistuneet alueet Lainvoiman saaneet alueet, uusi ala (ha) 3
Kaikkiaan lupajonossa on tällä hetkellä tuotantopinta-alaa n. 12 000 ha verran. Nykyinen kehitys saattaa johtaa tuotantoalojen vähenemiseen nykyisestä noin 60 000 hehtaarista alle 45 000 hehtaariin vuoteen 2020 mennessä. Tämä on huomattavasti nopeampi vähenemistahti kuin hallituksen tavoittelema turpeen energiakäytön kolmanneksen vähentäminen vuoteen 2025 mennessä. Suomen energia- ja ilmastostrategian mukainen yhteensä 17-21 TWh:n vuotuinen turpeen saanti edellyttää, että ympäristölupia myönnetään nykyistä enemmän uusia tuotantoalueita varten. Suo- ja turvemaiden käyttö tällä hetkellä sekä turvemaiden strategiassa (2011) sovittu jatkokäyttö 3. Heikko kilpailukyky rasittaa kysyntää Sähkön lauhdetuotannossa kivihiili on tällä hetkellä selkeästi edullisin polttoaine. Vielä vuonna 2012 lauhdesähkön tuotannossa edullisin polttoaine oli metsähake. Turpeen veron noston seurauksena tuki metsähakkeelle laski, ja samalla laskenut hiilen hinta on tehnyt metsähakkeesta kilpailukyvyttömän lauhdesähkön tuotannossa kivihiileen verrattuna. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kivihiili ja turve ovat kustannuksiltaan erittäin lähellä toisiaan. Viime vuosina laskenut hiilen hinta on tuonut hiilen varteenotettavaksi polttoaineeksi myös taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna huoltovarmuustekijöiden lisäksi. Sähköntuotannon osalta polttoaineita ei veroteta. Metsähakkeella tuetetulla sähkölle maksetun syöttötariffin vaikutuksesta metsähake on ollut kilpailukykyinen polttoaine yhteistuotannossa, mutta ero kivihiileen on tällä hetkellä hyvin pieni. 4
Erillisessä lämmöntuotannossa kotimaiset polttoaineet ovat edelleen kilpailukykyisiä kivihiileen verrattuna. Ero on kuitenkin lämmöntuotannossakin kaventunut. Erillinen lämmöntuotanto vastaa noin neljäsosaa kaukolämmöntuotannon määrästä. Osa erillistuotannosta on huippuajan lämmöntuotantoa. Tarkemmat arviot polttoaineiden kilpailukyvyn muutoksista löytyy katsauksen liitteenä olevasta Pöyryn 18.8.2014 tekemästä selvityksestä. Lähteet: GTK, http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/turve/turvemaat.html, haettu 20.8.2014 Metla, Metsätilastotiedote 31/2014 Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus 2013 5
Liite: Pöyryn selvitys polttoaineiden kilpailukyvyn muutoksista 6
7
8
9