Venäläismatkailun kehitys Taustatietoa venäläisten ulkomaanmatkailun kehityksestä Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi
SISÄLLYSLUETTELO Venäläismatkailun kehitys... 1 Yhteenveto... 1 1 suosituinta kohdemaata vuonna 212... 4 Suosituimmista kohdemaista eniten suosiotaan kasvattaneet maat... 6 Venäläisten matkat Schengen-naapurimaihin... 7 Kiinnostavin matkakohde Euroopassa... 8 Taloustaantuman vaikutukset venäläismatkailuun... 9 Venäläisten matkat Suomeen... 1 Venäläisten suosituimmat matkakohteet Suomessa... 11 Venäläisten Suomen-matkojen tarkoitus... 12 Suomeen matkustavien venäläismatkailijoiden profiili... 13 Matkustajien ikäjakauma... 13 Matkustajien ammattijakauma... 14 Matkojen määrät asuinpaikan mukaan... 15 Matkustajien tulojakauma... 16 Suomessa käyntien määrä... 17 Matkan kesto Suomessa... 18
1 VENÄLÄISMATKAILUN KEHITYS Tässä liiteraportissa tarkastellaan venäläisten ulkomaanmatkailun taustoja ja kehitysnäkymiä. Tiedot perustuvat Venäjän tilastoviranomaisten, matkailuviranomaisten sekä TAK Oy:n perustumiin venäläismatkailijoiden haastatteluihin. YHTEENVETO Venäläisten tekemien ulkomaanmatkojen määrä on kasvanut 2-18 % vuosivauhtia 2-luvulla. Vuonna 212 venäläisten ulkomaanmatkojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 9,4 %. ja myös vuoden 213 ensimmäisen neljänneksen aikana venäläisten ulkomaanmatkojen ja Suomen-matkojen määrä on jatkanut kasvuaan. Mikäli Venäjän talouden kehitys jatkuu nykyisellään, voidaan olettaa, että ulkomaanmatkojen määrät jatkavat noin 5 15 % kasvua myös tulevien vuosien aikana. Talouden vaikutus matkailuun Taantumavuonna 29 venäläisten tekemien ulkomaanmatkojen kokonaismäärä väheni noin 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Myös Suomeen suuntautuneiden rajanylitysten määrä pieneni, mutta se johtui kuitenkin pääosin raskaan liikenteen hiipumisesta ja tästä johtuneesta rekkakuskien rajanylitysten määrän pienenemisestä. Venäläismatkailijoiden Suomen matkojen määrät pysyttelivät vuonna 29 sen sijaan samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna. Taantumavuonna 29 kahdestakymmenestä suosituimmasta matkakohdemaasta eniten venäläismatkailijoita menettivät Kiina, Espanja ja Italia. Sen sijaan Egypti, Viro ja Israel onnistuivat Venäjän talouden taantumastakin huolimatta kasvattamaan venäläismatkailijoiden määrää. Vuosien 1998 ja 29 taantumat osoittavat sen, että Venäjän taloudellisella tilanteella on vaikutusta ulkomaanmatkojen määrään. Mikäli talouden taantuminen on lyhytkestoinen (kuten vuonna 29), voidaan päätellä, että Suomi ei ainakaan merkittävästi menetä venäläismatkailijoita. Taantuman jatkuessa pitempään tilanne voi kuitenkin muuttua. Viisumihelpotusten vaikutus matkailuun Venäläisten kymmenen suosituimman kohdemaan joukossa on neljä sellaista valtiota (Turkki, Egypti, Thaimaa, Puola), joilla on viisumihelpotuksia Venäjän kanssa. Turkkiin, Egyptiin ja Thaimaahan venäläisturisteilta ei vaadita viisumia, tai viisumi myönnetään rajanylityksen yhteydessä. Puolan ja Venäjän välillä on toiminut viisumivapaan rajanylityksen mahdollistava LBT-sopimus vuodesta 212 lähtien.
2 Matkailu Suomeen Kaikkien matkojen (turismi, virkamatkat, työmatkat, ym.) lukumäärissä mitattuna Suomi on viime vuosina ollut venäläisten ehdoton suosikkimatkakohde. Venäläisten Suomeen tekemien matkojen määrä on kasvanut tasaisesti aina 199-luvun alusta saakka. Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta venäläisten tekemien Suomen-matkojen määrä kasvoi vuonna 212 runsaat 13 % edellisvuodesta. Venäläiset tekivät näiden raja-asemien kautta vuonna 212 noin neljä miljoonaa matkaa Suomeen. Lentäen Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapui vuonna 212 lähes 8 ja laivalla Pietarista Helsingin satamaan lähes 14 venäläistä matkustajaa. Venäläismatkailijoiden selkeä ykköskohde Suomessa on Lappeenranta, jossa vuonna 212 ilmoitti käyneensä 41 % Suomessa vierailleista venäläismatkailijoista. Suosittuja kohteita ovat viime vuosina olleet myös Helsinki ja Imatra. Yli kolme neljäsosaa (77 %) vuonna 212 Suomessa käyneistä venäläismatkailijoista oli Suomessa ostosmatkalla ja noin kolmannes (32 %) lomamatkalla. Bisnesmatkojen osuus on laskenut yhdeksään prosenttiin kaikista matkoista. Suurimman ikäryhmän Suomessa vierailevista venäläisistä muodostavat 25 44 -vuotiaat. Suurin osa matkustajista oli vuonna 212 työntekijöitä tai toimihenkilöitä (59%). Yrittäjiä oli matkustajista 14 % ja johtavassa asemassa toimivien osuus oli niin ikään 14 %. Suomeen matkustavien venäläisten tulotaso on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana. Vuonna 212 hyvätuloisten, yli 28 euroa kuukaudessa ansaitsevien perheiden osuus on kasvanut lähes kolmannekseen (29 %) Suomeen tehdyistä matkoista. Alle 1 euroa kuukaudessa ansaitsevien osuus kaikista matkailijoista on laskenut kahdessa vuodessa 23 %:sta kahdeksaan prosenttiin ja 4 5 euroa kuukaudessa ansaitsevien perheiden osuus on kasvanut kuudesta prosentista 19 %:iin. Ylivoimaisesti suurin osuus (8 %) venäläismatkailijoista saapuu Suomeen Pietarista ja sen lähialueilta. Viipurista ja lähialueilta saapui Suomeen 15 % kaikista matkailijoista ja Moskovasta 4 %. Suomeen usein matkustavien venäläismatkailijoiden osuus matkojen kokonaismäärästä on 2-luvulla vähentynyt ja harvemmin Suomessa käyvien osuus lisääntynyt. Vuonna 212 runsas 4 % venäläisten Suomen-matkoista vuonna 212 (yli 1,5 miljoonaa matkaa) on usein matkustavien ramppaajien tekemiä. Yli 6 % vuonna 212 Suomessa käyneistä venäläisistä viipyi maassa enintään päivän.
Miljoonaa matkaa Muutos% ed. vuoteen 3 Venäläisten tekemien ulkomaanmatkojen määrä on kasvanut 2-18 % vuosivauhtia 2-luvulla. Vuodesta 21 lähtien matkojen määrän kasvu on kuitenkin hidastunut. Mikäli talouden kehitys jatkuu nykyisellään, voidaan olettaa, että ulkomaanmatkojen määrät jatkavat noin 5 15 % kasvua seuraavien vuosien aikana. Vuonna 212 venäläisten ulkomaanmatkojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 9,4 %. Vuoden 213 ensimmäisen neljänneksen aikana venäläisten ulkomaanmatkojen määrän kasvu oli yli 14 %. 6 Ulkomaanmatkojen määrä 2 5 15 4 1 3 5 2 1-5 2 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212-1 Matkat (milj.) Muutos ed. vuoteen Lähde: Venäjän rajavartiolaitos, Rosstat, Rosturizm
Matkaa vuodessa 4 1 SUOSITUINTA KOHDEMAATA VUONNA 212 Kaikkien matkojen (turismi, virkamatkat, työmatkat, ym.) lukumäärissä mitattuna Suomi on viime vuosina ollut venäläisten ehdoton suosikkimatkakohde. Vielä vuonna 28 venäläiset tekivät matkoja Kiinaan lähes yhtä paljon kuin matkoja Suomeen, mutta tuolloin Kiinan matkojen määrä selittyi mm. käytettyjen autojen sekä jälleenmyyntiin tarkoitettujen matkustajatuonnilla tuotujen hyödykkeiden maahantuonnilla. Kiinan matkojen vähentymistä selittävät ainakin osittain tiukentuneet tullisäädökset sekä ruplan ja juanin epäedullinen vaihtokurssi. Tilastossa ei ole huomioitu IVY-maita, joihin venäläiset voivat matkustaa viisumivapaasti. IVY-maiden osalta suosituimmat kohdemaat olivat vuonna 212 Ukraina (9,4 milj. matkaa), Kazakstan (3,4 milj.) ja Georgiaan kuuluva Abhasia (3,4 milj.). Rosstat ei myöskään tilastoi Valko-Venäjälle tehtyjä matkoja. 6 TOP-1 kohdemaata 5 4 3 2 1 Suomi Turkki Kiina Egypti Viro Saksa Thaimaa Puola Espanja Liettua 28 29 21 211 212 Lähde: Venäjän rajavartiolaitos, Rosstat, Rosturizm
% % 5 Venäläisten tekemien ulkomaanmatkojen määrä kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan on kasvanut viime vuosina. Poikkeuksen tekee taantumavuosi 29, jolloin matkojen määrät kaikkiin muihin maihin (paitsi Egyptiin ja Viroon) laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Suomen matkojen lukumäärä pysytteli samalla tasolla kuin vuonna 28. Vuosien 28 ja 212 välisenä aikana matkojen määrä on prosentuaalisesti kasvanut eniten Thaimaahan, Puolaan ja Espanjaan. Suomen matkojen määrä kasvoi kyseisenä ajanjaksona noin 6 %. 14 12 1 Muutos ed. vuoteen 3 25 Muutos 28-212 8 6 4 2 15 2-2 -4-6 1 5-5 Lähde: Venäjän rajavartiolaitos, Rosstat, Rosturizm 29 21 211 212
Matkaa vuodessa 6 SUOSITUIMMISTA KOHDEMAISTA ENITEN SUOSIOTAAN KASVATTANEET MAAT Thaimaan ja Puolan suosion kasvua 28-212 saattaa joiltain osin selittää molempien maiden venäläisille myöntämä osittainen viisumivapaus: marraskuusta 27 lähtien venäläisturistit ovat saaneet matkustaa Thaimaahan enintään 3 vuorokauden ajaksi ilman viisumia ja Kaliningradin ja Puolan välisessä rajaliikenteessä käynnistyi alueellinen viisumivapauskokeilu (LBT) vuoden 212 heinäkuusta lähtien. Thaimaan viisumivapauden vaikutus on tosin näkynyt selkeämmin vasta taantuman jälkeen. Puolan osalta matkojen määrien muutoksia 2-luvun puolivälissä saattavat selittää ostosmatkailun väheneminen sekä Puolan ja Venäjän väliset poliittiset suhteet, jotka olivat jännittyneet erityisesti presidentti Lech Kaczyńskin aikana. 12 Thaimaan ja Puolan matkojen määrät LBT 1 Lech Kaczyński presidentiksi Bronisław Komorowski 8 6 4 Viisumivapaus Thaimaahan 2 2 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Thaimaa Puola Lähde: Venäjän rajavartiolaitos, Rosstat, Rosturizm
Matkojen määrä 7 VENÄLÄISTEN MATKAT SCHENGEN-NAAPURIMAIHIN Venäjän naapurimaista Norja ja Suomi ovat kuuluneet Schengen-sopimuksen piiriin vuodesta 21 lähtien. Latvia, Liettua, Viro ja Puola liittyivät Schengensopimuksen piiriin vuonna 27. Tarkasteltaessa venäläisten matkojen määrän kehitystä kyseisiin valtioihin, voidaan nähdä, että Schengen-sopimukseen liittyminen ei ole erityisesti vaikuttanut venäläisten matkailuun kyseisiin maihin. Schengen-sopimukseen kuuluvista rajanaapureista Suomi on venäläismatkailijoiden ylivoimainen suosikki. Vuonna 212 seuraavaksi suosituimmat matkakohteet olivat Viro, Puola ja Liettua. 6 Venäläisten matkat Schengen-rajanaapureihin 5 4 3 2 Schengen 1 2 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Suomi Viro Puola Liettua Latvia Norja Lähde: Venäjän rajavartiolaitos, Rosstat, Rosturizm
Matkaa 212 8 KIINNOSTAVIN MATKAKOHDE EUROOPASSA TAK Rajatutkimuksessa 212 venäläismatkustajia pyydettiin spontaanisti nimeämään kiinnostavin matkakohde Euroopassa. Kärkeen nousivat Italia, Ranska ja Espanja, joista viimeisin oli vuonna 212 tehtyjen matkojen osalta venäläisten neljänneksi suosituin eurooppalainen matkakohde, mikäli Suomea ei lasketa mukaan. Suomea koskevat maininnat on poistettu tarkastelusta, sillä kysymysteknisistä syistä lukuja ei sen osalta voida pitää vertailukelpoisina. Kiinnostavimmat Euroopan-kohteet (pl. Suomi) Suosituimmat Euroopan-kohteet (pl. Suomi) Italia Ranska Espanja Tsekki Saksa Hollanti Ruotsi Kreikka Viro Iso-Britannia Portugali Itävalta Belgia Kypros Unkari Norja Tanska Sveitsi Latvia Monaco 4% 4% 4% 3% 3% 2% 2% 2% 2% 1% 1% 1% 1%,5 %,5 % Lähde: TAK Rajatutkimus 212, Rosstat 8% 7% 13% 15% 17% % 5% 1% 15% 2% 25% 2 1 8 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Matkat 212
% 9 TALOUSTAANTUMAN VAIKUTUKSET VENÄLÄISMATKAILUUN Vuonna 29 venäläisten tekemien ulkomaanmatkojen kokonaismäärä väheni noin 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 28 kahdestakymmenestä suosituimmasta matkakohdemaasta eniten venäläismatkailijoita menettivät Kiina, Espanja ja Italia. Sen sijaan Egypti, Viro ja Israel onnistuivat Venäjän talouden taantumastakin huolimatta kasvattamaan venäläismatkailijoiden määrää. Egyptin suosiota selittänee maan vuonna 29 toteuttama suotuisa matkailupalvelujen hinnoittelupolitiikka. Vuosien 1998 ja 29 taantumat osoittavat sen, että Venäjän taloudellisella tilanteella on vaikutusta ulkomaanmatkojen määrään. 2 Matkojen määrän muutos 28-29 1-1 -2-3 -4-5 Lähde: Venäjän rajavartiolaitos, Rosstat, Rosturizm
miljoonaa henkeä 1 VENÄLÄISTEN MATKAT SUOMEEN Venäläisten Suomeen tekemien matkojen määrä on kasvanut tasaisesti 199-luvun alusta saakka. Poikkeuksen tekevät ainoastaan taantumavuodet 1998 1999 ja 28 29, jolloin matkat Suomeen eivät juuri kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 29 venäläisten ulkomaanmatkojen kokonaismäärä laski samana vuonna noin 6 %. Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta venäläisten tekemien Suomen-matkojen määrä kasvoi vuonna 212 runsaat 13 % edellisvuodesta. Venäläiset tekivät näiden raja-asemien kautta vuonna 212 noin neljä miljoonaa matkaa Suomeen. Lentäen Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapui vuonna 212 lähes 8 ja laivalla Pietarista Helsingin satamaan lähes 14 venäläistä matkustajaa. 6 5 4 3 2 1 matkat Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta muut kuin rekkakuskit (K-S raja-asemat) rekkakuskit (K-S raja-asemat) matkat kaikkien raja-asemien kautta,2,2,3,5,6,8,9,9 1,1 1,2 1,5 1,5 1,6 1,7 1,9,5,2 2,2 2, 2, 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213e 2,1 2,3 2,8 3,2 3,,3 2,4 3,4,3 3,2 4,4,3 3,6 4,8,3 4,2 5,2 Lähde: TAK Rajatutkimus 212
11 VENÄLÄISTEN SUOSITUIMMAT MATKAKOHTEET SUOMESSA Venäläismatkailijoiden selkeä ykköskohde Suomessa on Lappeenranta, jossa vuonna 212 ilmoitti käyneensä 41 % Suomessa vierailleista venäläismatkailijoista. Suosittuja kohteita ovat viime vuosina olleet myös Helsinki ja Imatra. Vertailtaessa tuloksia aiempiin vuosiin, on syytä huomioida, että vuoden 212 tutkimuksessa ovat mukana myös laiva- ja lentomatkustajat. Suosituimmat matkakohteet % vastanneista % 5% 1% 15% 2% 25% 3% 35% 4% 45% 5% Lappeenranta Imatra Helsinki Kotka-Hamina Kouvola Mikkeli Savonlinna Lahti Turku Tampere Porvoo 2% 1% 1% 2% 1% 1% 1% 11% 23% 29% 41% 26 28 21 212 Lähde: TAK Rajatutkimus 212
% Suomeen tehdyistä matkoista 12 VENÄLÄISTEN SUOMEN-MATKOJEN TARKOITUS Venäläisten Suomen-matkojen tarkoituksessa on tapahtunut selkeä muutos 2-luvulla. Kun vielä 2-luvun alussa työ- ja bisnesmatkat muodostivat merkittävimmän osan matkoista, on niiden osuus viime vuosina laskenut, ja ostos- sekä lomamatkojen osuus kasvanut. Yli kolme neljäsosaa (77 %) vuonna 212 Suomessa käyneistä venäläismatkailijoista oli Suomessa ostosmatkalla ja noin kolmannes (32 %) lomamatkalla. Bisnesmatkojen osuus on laskenut yhdeksään prosenttiin kaikista matkoista. Matkalla voi olla useita syitä, jonka vuoksi prosenttiosuuksien summa ylittää 1 %. 1% 9% Matkan tarkoitus 22 24 26 28 21 212 8% 77% 7% 6% 5% 4% 3% 32% 2% 1% % 9% 9% 3% työ-/bisnesmatka ostosmatka lomamatka läpikulkumatka tuttavien luona muu matka 3% Lähde: TAK Rajatutkimus 212
% vastanneista 13 SUOMEEN MATKUSTAVIEN VENÄLÄISMATKAILIJOIDEN PROFIILI MATKUSTAJIEN IKÄJAKAUMA Venäläismatkailijoiden ikäjakauma on pysytellyt 2-luvulla varsin muuttumattomana, joskin 2-luvun toisella puoliskolla 25 44 -vuotiaiden osuus on hieman kasvanut ja 45 64 -vuotiaiden osuus laskenut. Vaikka alle 25-vuotiaat tekivät vain kuusi prosenttia kaikista venäläisten Suomen-matkoista, Suomessa vuoden aikana käyneistä eri henkilöistä 15 % oli alle 25-vuotiaita. Tämä tarkoittaa sitä, että alle 25-vuotiaat matkustivat Suomeen harvemmin kuin muut ikäryhmät keskimäärin. Viereisessä kuviossa on vertailun vuoksi esitetty myös Pietarin väestön ikäjakauma. 1% 1% 1% 3%,5 % 1% 1% 1 % 9% 8% 25% 31% 34% 21% 28% 26% 9 % 8 % 15 % 7% 7 % 6% yli 64 vuotta 6 % 29 % 5% 45-64 vuotta 5 % 4% 3% 64% 62% 6% 75% 66% 68% 25-44 vuotta 15-24 vuotta 4 % 3 % 31 % 2% 2 % 1% 1% % 6% 4% 3% 5% 6% 22 24 26 28 21 212 Lähde: TAK Rajatutkimus 212, Rosstat 21 1 % % 14 % Pietari
% vastanneista 14 MATKUSTAJIEN AMMATTIJAKAUMA Työntekijöiden ja toimihenkilöiden osuus kääntyi laskuun vuonna 28. Erityisesti työntekijöiden osuus Suomeen saapuneiden venäläismatkailijoiden joukossa putosi taantuman vaikutuksesta. Kun vuonna 28 vielä 3 % Suomeen saapuneista venäläismatkailijoista oli ammattiasemaltaan työntekijöitä, vuonna 21 työntekijöiden osuus oli laskenut 6 %:iin. Vuonna 211 työntekijöiden osuus nousi 9 %:iin kaikista matkustajista ja osuus pysyi samana vuonna 212. Sen sijaan toimihenkilöiden osuus matkustajista kasvoi 5 %:iin edellisvuoden 42 %:sta. Eläkeläisten osuus matkustajista on säilynyt noin kolmessa ja opiskelijoiden noin neljässä prosentissa. 1% 9% 8% 7% 6% 5% 4% Ammattijakauma 8% 19% 18% 15% 15% 15% 12% 1% 16% 21% 24% 29% 12% 13% 14% 14% 16% 14% muu johtavassa asemassa yrittäjä 3% 2% 1% 42% 41% 54% 62% 59% 59% työntekijä tai toimihenkilö % 22 24 26 28 21 212 Lähde: TAK Rajatutkimus 212
matkaa 15 MATKOJEN MÄÄRÄT ASUINPAIKAN MUKAAN Matkojen määrät ovat käytännössä lisääntyneet Pietarista ja rajan lähialueilta. Sen sijaan kauempaa Venäjältä matkojen määrä ei enää ole kasvanut. 4 Asuinpaikat 38 52 3 5 3 57 776 152 27 muu 2 5 64 93 Viipuri ja lähialueet 2 1 5 1 5 7 225 15 537 377 764 481 747 79 912 67 47 682 882 588 526 7 97 55 337 123 789 747 26 54 621 457 697 12 741 1 368 661 37 92 155 92 1 831 457 3 44 138 Moskovan alue Pietarin alue Lähde: TAK Rajatutkimus 212 22 24 26 28 21 212
% vastanneista 16 MATKUSTAJIEN TULOJAKAUMA Vuonna 212 hyvätuloisten, yli 12 ruplaa (noin 2834 ) kuukaudessa ansaitsevien perheiden osuus on kasvanut lähes kolmannekseen (29 %) Suomeen tehdyistä matkoista. Pietarin väestöstä noin 2,5 % arvioidaan kuuluvan näihin hyvätuloisiin. Muutos selittyy osittain myös venäläisten yleisellä tulotason kasvulla. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % Perheen yhteenlasketut tulot kuukaudessa 4% 2% 2% 4% 4% 9% 6% 6% 19% 22% 28% 35% 42% 45% yli 2 rup 16 1-2 rup 12 1-16 rup 8 1-12 rup 3 % 2 % 29% 4 1-8 rup 1 % % 23% 16% 8% 21 211 212 alle 4 1 rup Lähde: TAK Rajatutkimus 212
% vastanneista 17 SUOMESSA KÄYNTIEN MÄÄRÄ 2-luvulla usein Suomessa käyneiden venäläismatkustajin osuus matkojen kokonaismäärästä on vähentynyt ja harvemmin Suomessa käyvien osuus suurentunut. Runsas 4 % venäläisten Suomen-matkoista vuonna 212 (yli 1,5 miljoonaa matkaa) on usein matkustavien ramppaajien tekemiä. Osittain muutos selittyy hyödykkeitä matkustajatuonnilla jälleenmyyntiin Suomesta Venäjälle vievien matkustajien (ven. Челноки) vähentymisenä. Käynnit Suomessa 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 449 2 567 986 4 76 455 632 182 156 592 59 119 139 224 55 67 127 1 335 615 vähint. kerran viikossa 1-4 krt / kk 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 359 63 354 214 1 142 982 1 39 874 2 7 14 484 714 262 74 226 2 139 24 94 457 151 7 84 72 122 325 175 38 22 24 26 28 21 212 harvemmin ei ole käynyt aiemmin Lähde: TAK Rajatutkimus 212
% vastanneista 18 MATKAN KESTO SUOMESSA Yli 6 % vuonna 212 Suomessa käyneistä venäläisistä viipyi maassa enintään päivän. Lyhyiden matkojen osuus onkin kasvanut siitä lähtien, kun Venäjän uusi tullisäädös tuli voimaan vuonna 21. Uuden säädöksen mukaan matkustaja saa tuoda Venäjälle tullivapaasti alle 5 kg:n ja 15 euron arvosta tavaraa vaikka päivittäin. 1% 9% 8% 7% 6% 214 39 184 39 153 769 95 7 131 743 31 32 86 53 82 29 155 19 186 429 175 989 Matkan kesto 142 191 186 389 137 338 226 548 289 71 235 935 292 56 429 42 99 923 242 284 423 679 51 115 yli 5 päivää 4-5 päivää 3 päivää 5% 4% 3% 2% 223 995 434 671 746 957 1 44 1 25 941 1 215 67 2 529 171 2 päivää enint. 1 päivä 1% % 22 24 26 28 21 212 Lähde: TAK Rajatutkimus 212