Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 10.2.2015 klo 9.05 12.00 Paikka Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjohtaja Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola Terveydenhuoltoneuvos Eila Häihälä Tampereen kaupunkilähetys ry:n kehitysjohtaja Päivi Karjalainen Mummon kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto Hämeenkyrön terveyskeskuksen ylilääkäri Pekka Nokso-Koivisto Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön yliopistonlehtori, dosentti Anne Konu Pirkanmaan shp hallintopäällikkö, varatuomari Vuokko Ylinen Taimi ry:n puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen Johtava hoitaja (eläk.) Maisa Vehkalahti Toimialuejohtaja, ylilääkäri Heikki Oksa sihteeri Tiedottaja Sirpa Rauhaniemi kutsuttuna Yleislääkäri Kalle Mäki, Koskiklinikka asia 4 Elinluovutuskoordinaattori Eija Peltonen, Tays asia 5 Asiat: 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.05. 2. Hoitoeettisen neuvottelukunnan edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen 27.11.2014 pöytäkirja. 3. Aamulehden toimet terveydenhuollon priorisointikeskustelun käynnistämisessä Pirkanmaalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen toivomuksesta hoitoeettinen neuvottelukunta on käsitellyt kokouksissaan 4.9.2014 ja 27.11.2014 hoitojen priorisointia ja siihen liittyvän kansalaiskeskustelun käynnistämistä. Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen kertoi Aamulehden toimista priorisointikeskustelussa. Aamulehdessä on ollut useita kirjoituksia priorisointiin liittyen. Artikkelisarja tulee jatkumaan. Lisäksi Aamulehden auditoriossa on terveydenhuollon priorisointiin liittyvä avoin keskustelutilaisuus 24.3.2015. Hoitoeettinen neuvottelukunta totesi keskustelussaan, että Aamulehdessä ollut kirjoitussarja on ollut monipuolinen ja on valottanut priorisointikysymystä monesta eri näkökulmasta. Hoitoeettinen neuvottelukunta seuraa kokouksissaan priorisointikeskustelun etenemistä.
Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 2 (5) 4. Lääkärin eettiset ohjeet uudistettu Suomen Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan tehtävänä on seurata lääkärin ja terveydenhuollon etiikan periaatekysymyksiä ja valmistella niitä koskevia kannanottoja. Neuvottelukunnan tehtävänä on myös tehdä ehdotuksia lääkärin etiikan kehittämiseksi ja lääkärien sitouttamiseksi siihen. Lisäksi neuvottelukunta edistää lääkärin etiikan koulutusta osana lääkärien perus-, jatkoja täydennyskoulutusta. Lääkäriliiton eettinen neuvottelukunta on nyt uudistanut lääkärin eettiset ohjeet ajantasaisiksi. Uudistusprosessi on kestänyt 1½ vuotta. Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi uudistetut eettiset ohjeet joulukuussa 2014. Edelliset ohjeet olivat vuodelta 1988. Yleislääkäri, LL, TK Kalle Mäki on kuulunut pitkään Suomen Lääkäriliiton eettiseen neuvottelukuntaan. Hän kertoi eettisten ohjeiden uudistustyöstä ja ohjeisiin tulleista muutoksista. Uudistustyön pohjaksi Suomen Lääkäriliitto kartoitti ohjeiden muutostarpeita varsin laajasti. Muun muassa Lääkäriliiton keskustelupalstalla on asia ollut esillä ja on pyydetty kommentteja sekä muutosehdotuksia. Potilaan Lääkärilehdessä kansalaisten on ollut myös mahdollista ottaa kantaa lääkärin eettisiin ohjeisiin. Kaiken kaikkiaan erityisen suurta tarvetta ohjeiden muutokselle ei ole tullut esille. Ihmiselämän suojaamisen tilalla on käytetty termiä elämän kunnioittaminen. Myös terveyden edistäminen on uusissa ohjeissa nostettu entistä enemmän esille. Aiemmissa ohjeissa ollut maininta, että lääkärin tulee palvella kanssaihmisiään lähimmäisenrakkauden mukaisesti on muuttunut muotoon lääkärin tulee käyttäytymisellään ja toiminnallaan ylläpitää lääkärintehtävän vaatimaa ammattikuntaan kohdistuvaa arvostusta ja luottamusta. Aiemmin oli lueteltu mahdollisia syrjintäperusteita (rotu, uskonto, poliittinen mielipide tai yhteiskunnallinen asema). Ne on nyt uudessa versiossa jätetty pois ja ohjeiden kolmas kohta on saanut muodon lääkärin tulee kohdella potilaita tasa-arvoisina, oikeudenmukaisesti ja syrjimättä. Neljännessä kohdassa puhutaan potilaan itsemääräämisoikeudesta ja siitä, että lääkärin tulee tukea potilasta osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Itsemääräämisoikeuden toteutumista on mahdollisuuksien mukaan tuettava silloinkin, kun lääkäri joutuu toimimaan potilaan tahdosta riippumatta. Viidennen kohdan mukaan lääkärin tulee pitää yllä ja kartuttaa tietojaan ja taitojaan. Hänen tulee käyttää ja suositella vain tutkimuksia ja hoitoja, jotka ovat lääketieteellisen tiedon ja kokemuksen perusteella vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia. Lääkärin tulee pidättäytyä ns. uskomushoitojen käytöstä. Tietojen salassapidosta on oma kohtansa ohjeissa. Lääkärillä on aktiivinen velvollisuus siihen, että potilastietojen luottamuksellisuus säilyy. Ohjeissa mainitaan lisäksi, että julkisessa esiintymisessään lääkärin tulee noudattaa tarkkaa harkintaa ja välttää itsensä tarpeetonta korostamista sekä suhtautua potilaaseen kunnioittavasti. Lääkärinä hänen tulee perustaa kannanottonsa lääketieteelliseen tietoon ja kokemukseen. Ohjeisiin on otettu mukaan kolle-
Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 3 (5) 5. Elinluovutustoiminta Taysissa giaalisuus, koska potilaiden hoitaminen tapahtuu entistä enemmän yhteistyössä. Mäki kertoi lisäksi Suomen Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan muusta toiminnasta. Neuvottelukunta järjestää koulutusta mm. lääkäripäivillä. Neuvottelukunta valmistelee myös Lääkäriliiton kannanottoja esimerkiksi lakien valmistelutilanteissa. Asia, joka hiljattain on ollut neuvottelukunnassa esillä, on lääkärin omantunnon vapaus. Hoitoeettisen neuvottelukunnan käymässä keskustelussa todettiin, että yhteiskunnan näkökulma voi toisinaan erota lääkäriammattikunnan näkökulmasta. Rajalliset yhteiskunnalliset resurssit eivät Lääkärin eettisissä ohjeissa juurikaan tule esille. Painopiste ohjeissa on lääkärin ja potilaan välisessä suhteessa. Eettisissä ohjeissa ei suoraan myöskään puhuta lääkärin ja lääketeollisuuden välisestä suhteesta. Asiaa on kuitenkin käsitelty perusteellisesti Lääkärin etiikka -kirjassa. Munuaisen siirto on tärkeä kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoitomuoto. Maksan, sydämen tai keuhkojen siirrot ovat useimmiten hengen pelastavia toimenpiteitä. Siirrettävät elimet saadaan aivokuolleelta henkilöltä. Taysin elinluovutuskoordinaattori, asiantuntijahoitaja Eija Peltonen kertoi elinluovutustoiminnasta yleensä ja erityisesti tilanteesta Taysissa. Suomessa on tehty munuaisensiirtoja vuodesta 1964 alkaen. Munuaisensiirtoja on kaikkiaan tehty 6 600. Maksansiirtoja on tehty noin tuhat, sydämensiirtoja vajaa 600, keuhkonsiirtoja runsaat 200, sydän-keuhkosiirtoja 38, ohutsuolisiirtoja 5 ja haimansiirtoja 36. Elinsiirtoja on tehty yhteensä noin 8 500. Suomessa munuaissiirrot tehdään lähes pelkästään aivokuolleelta henkilöltä. Jo muissa pohjoismaissa tehdään runsaasti siirtoja myös elävältä luovuttajalta. On tärkeää löytää elinluovuttajiksi soveltuvat. Sairaaloihin onkin perustettu elinluovutuskoordinaattorin tehtäviä. Taysissa toimii lisäksi elinluovutustyöryhmä. Lain mukaan elinluovutuksen mahdollisuus on tutkittava jokaisen aivokuolleen kohdalla. Maassamme elinluovuttajien määrä ei vastaa tarvetta. Suomessa olisi löydettävä vuosittain noin 30 aivokuollutta luovuttajaa miljoonaa asukasta kohden. Vuonna 2013 luovuttajia löytyi 17,5 / miljoonaa asukasta. Laissa ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä vuodelta 2010 mainitaan, että kuolleen ihmisen elimiä, kudoksia ja soluja saadaan irrottaa, jos ei ole tiedossa tai jos ei ole syytä olettaa, että vainaja eläessään olisi vastustanut toimenpidettä. Jos vainaja on eläessään kieltänyt elimiensä, kudoksiensa tai solujensa irrottamisen, toimenpidettä ei saa tehdä. Aivokuoleman tavallisimmat syyt ovat liikenneonnettomuus, lukinkalvonalainen aivoverenvuoto ja ampumavamma. Aivokuolleen elinluovuttajan hoito tapahtuu teho-osastolla.
Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 4 (5) Suomalaisen elinsiirtopotilaan ennuste on erittäin hyvä. Lähes 100 prosenttia potilaista on elossa ensimmäisen vuoden kuluttua siirrosta. Siirrännäisen ennuste yhden vuoden kohdalla on 95 prosenttia ja viiden vuoden kohdalla 87 prosenttia. Uusintasiirrot ovat vähentyneet 20 vuodessa 20 prosentista viiteen prosenttiin. Myös akuutit hyljinnät ovat vähentyneet 30 prosentista 10 prosenttiin. Hoitoeettinen neuvottelukunta totesi elinluovutustoiminnan tärkeäksi toiminnaksi erikoissairaanhoidossa. Neuvottelukunta oli tyytyväinen toiminnan aktiivisuuteen Taysissa. Toimintaan liittyy henkisesti raskaita vaiheita, kuten aivokuolleen henkilön hoitaminen teho-osastolla ja yhteydenpito omaisiin ja omaisten tukeminen. 6. Hoitoeettisen neuvottelukunnan järjestämä seminaari hoitojen priorisoinnista Hoitojen priorisointia käsittelevä seminaari järjestetään suunnitelman mukaisesti 10.3.2015 FinnMedi 5 auditoriossa. Hoitoeettinen seminaari: Priorisointi terveydenhuollossa Aika: Tiistai 10.3.2015 klo 12-16 Paikka: FinnMedi 5, Auditorio Tilaisuuden avaus. Priorisoinnin etiikasta, Piispa Juha Pihkala Kuntapäättäjän näkökulma terveydenhuollon kustannuskehitykseen ja priorisointitarpeeseen, PSHP:n hallituksen varapuheenjohtaja Elina Sirén Pirkanmaan sairaanhoitopiirin näkökulma, johtajaylilääkäri Kari-Matti Hiltunen, PSHP Käytännön priorisointikeskustelu Taysin lasten ja naisten toimialueella, ylilääkäri, toimialuejohtaja Eija Tomás, Tays Priorisointia vai turhasta luopumista? LT, apulaisylilääkäri Raine Sihvonen, Hatanpään sairaala Harvinaisten sairauksien kalliit hoidot, lastentautien erikoislääkäri, dosentti Marja- Terttu Saha, Tays Aamulehti ja hoitojen priorisointi, vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen Loppukeskustelu ja yhteenveto 7. Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta myönnettävä palkinto Pirkanmaan terveydenhuollon etiikan edistämisrahastosta palkitaan henkilöitä tai hankkeita, joiden voidaan katsoa edistäneen erityisesti eettisten näkökulmien esilletuomista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja Pirkanmaan väestön terveydenhuollossa. Rahastosta myönnettävästä palkinnosta päättää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus Pirkanmaan hoitoeettisen neuvottelukunnan esityksen perusteella. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Palkinto on myönnetty vuosittain. Palkinnosta on tarkoitus tiedottaa aikaisempien vuosien käytännön mukaan potilas- ja kansanterveysjärjestöille, terveydenhuollon laitoksille ja muille ter-
Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 5 (5) veydenhuoltoa lähellä oleville tahoille. Lisäksi palkinnosta ilmoitetaan Aamulehdessä. Ehdotuksia palkinnon saajaksi pyydetään 31.3.2015 mennessä. Päätettiin ilmoittaa palkinnosta aikaisemman käytännön mukaisesti. 8. Seuraava kokous 9. Kokouksen päättäminen Seuraava hoitoeettisen neuvottelukunnan kokous on tiistaina 5.5.2015 klo 9 12. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.00. Merk. Juha Pihkala puheenjohtaja merk. Heikki Oksa sihteeri