YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (41) Helsinki 04.09.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-458-111 No YS 1057 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Fortum Power and Heat Oy:n Lohjan lämpölaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 Fortum LAITOS JA SEN SIJAINTI Lohjan lämpölaitos Kiviniemenkatu 5 08100 Lohja Toimialatunnus: 35301, 35302 Y-tunnus: 0109160-2 Ympäristövahinkovakuutus: Vakuutusyhtiö Pohjola 48-01002-3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti sekä 2 momentin kohta 4 sekä 55 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b) ja 5 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 3 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 1.9.2008. MAKSU 3 130 A11-111-AT2285 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (41) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat Alueen kaavoitustilanne Lohjan kaupungin tekninen lautakunta on tehnyt jäähdytysvesien ja ulospuhallusvesien johtamisesta kaupungin sadevesiverkostoon päätöksen 156/27.4.1988. Sopimus jätevesien johtamisesta kaupungin viemäriverkkoon on tehty 1.11.1988. Vesisopimus puhtaan ja mekaanisen veden ottamisesta Mondi Lohja Oy:ltä (ent. Loparex Oy, ent. Lohja Paperi Oy). 1994. Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 961/27.8.2004, Dnro UUS-2004-Y-41-111. Lohjan lämpölaitoksen kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus. Asemakaavassa lämpölaitoksen tontti on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Lämpölaitoksen länsi- ja luoteispuolella on asuinrakennusten korttelialue (A). Laitoksen eteläpuolinen alue on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Laitoksen itä- ja koillispuolelle Hiidensalmeen on kaavoitettu (KV 18.3.2009 53) erillispientalojen korttelialue (AO). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Lohjan lämpölaitos sijaitsee Lohjan kaupungin Pitkäniemen teollisuusalueella kiinteistöllä 444:463:1:121. Lämpölaitos rajoittuu itäpuolelta Pitkäniemen teollisuusraiteeseen ja eteläpuolelta Kiviniemenkatuun. Laitoksen eteläpuolella sijaitsee Pitkäniemen teollisuusalue, jossa toimivat Mondi Lohja Oy (entinen Loparex Oy), UPM-Kymmene Wood Oy Lohja, Metsäliitto Osuuskunta Puutuoteteollisuus sekä Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamo. Lämpölaitos rajoittuu länsi- ja pohjoispuolelta viheralueisiin. Tontille on sijoitettu lämpölaitos ja siihen liitetty tilapäinen kaukolämpökattila, raskaan polttoöljyn säiliö suoja-altaineen sekä huolto- ja varastorakennuksia. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Pääosa, n. 80 %, Lohjanjärven ravinteiden kokonaiskuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta, ilmasta tulevasta laskeumasta ja luontaisesta huuhtoutumisesta maaperästä. Noin 15 % järven ravinnekuormituksesta on peräisin pistemäisestä jätevesikuormituksesta, joka on paikallisesti edelleen oleellinen vedenlaatuun vaikuttava tekijä. Lohjanjärvi on
3 (41) Ilmanlaatu luokiteltu vuoden 2000 2003 aineiston perusteella tehdyssä vedenlaadun yleisen käyttökelpoisuuden luokituksessa pääosin luokkaan hyvä, vaikka matalien lahtialueiden rehevöityminen sekä haja-asutuksen ja maatalouden päästöt ovat edelleen ongelma. Myös vuonna 2008 ensi kertaa laaditussa vesienhoitosuunnitelmaehdotukseen sisältyvässä ekologisessa luokituksessa Lohjanjärven ekologinen tila on pääasiassa hyvä. Luvan hakijan mukaan Lohjan ilmanlaatuun vaikuttavat pääasiassa tieliikenne, teollisuuden ja energiantuotannon päästöt sekä kaukokulkeuma. Tieliikenteen päästöistä merkittävimmät ovat typenoksidipäästöt sekä hiukkaspäästöt. Teollisuudessa ja energiantuotannossa aiheutuu myös rikkidioksidipäästöjä ja jonkin verran haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä. Ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu Lohjalla on enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää. Ainoastaan lähinnä keväisin on päiviä, jolloin ilmanlaatu on välttävä tai huono liikenteen ilmaan nostettaman katupölyn vuoksi. Lohjan keskustan korkeat typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet johtuvat lähinnä liikenteestä. Ulkoilman suurimmat ohjearvoihin vertailukelpoiset typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Lohjalla vuosina 2003-2006 (Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan julkaisut, 2004-2007): Suurimmat ohjearvoihin verrattavat tunti- ja vuorokausipitoisuudet [µg/m 3 ], (% ohjearvosta) 2003 2004 2005 2006 Ohjearvo NO 2, tuntiarvo 68 (45 %) 81 (54 %) 112 (75%) 86 (57 %) 150 NO 2, vrk-arvo 40 (57 %) 47 (67 %) 58 (83 %) 48 (61 %) 70 PM 10, vrk-arvo 59 (84 %) 81 (116%) 86 (123%) 61 (87 %) 70 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksessa 2004-2005 (Polojärvi ym. 2005) Lohjan kaupungin alueella sormipaisukarve luokiteltiin pahasti vaurioituneeksi yhdellä havaintoalalla Gunnarlassa (havaintoala 301). Yhdellätoista havaintoalalla sormipaisukarpeen vauriot arvioitiin selväksi. Selvien vaurioiden alat s aitsivat pääasiassa taajamassa sekä yhdellä yksittäisellä havaintoalalla kaupungin luoteisosassa. IAP-indeksin ja jäkälälajien lukumäärän perusteella kaksi taajamahavaintoalaa oli jäkälälajistoltaan selvästi köyhtyneitä. Huomattava määrä havaintoaloja luokiteltiin lajistoltaan köyhtyneeksi. IAP-indeksin mukaisia lajistomuutoksia esiintyi melko tasaisesti koko kunnan alueella. IAP-indeksi ja jäkälien lajilukumäärä olivat Lohjan kaupungin alueella alhaisempia kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Maaperän tila Laitosalueen maaperän tilaa ei ole selvitetty toiminnanharjoittajan toimesta eikä lämpölaitoksen toiminnasta ole havaittu aiheutuneen polttoainevahinkoja maaperään.
4 (41) Laitoksella on tapahtunut lipeävahinko 1.8.2001. Paikalla on käynyt palokunta ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö. Toiminnanharjoittaja on luovuttanut Uudenmaan ympäristökeskukselle lipeävahinkoa koskevan raportin. Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että onnettomuustilanteen raportointi ja raportissa esitetyt toimenpiteet vastaavien tilanteiden estämiseksi ovat olleet riittäviä. Pohjaveden tila Lohjan lämpölaitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesipiste (pohjaveden varaottamo) sijaitsee koillisessa noin 100 metrin päässä ja Lohjanharjun pohjavesiesiintymät (I-lk pohjavesialue Lohjanharju 142851A) lähimmillään noin 1 000 metrin päässä idässä. Lohjanharju on yksi merkittävimmistä pohjavesiesiintymistä koko Suomessa. Lohjan pohjavesi on edelleenkin hyvälaatuista, mutta pohjavesialueilla on paljon riskitekijöitä. Viime vuosina alueella on sattunut useita paikallisia öljy- ja kemikaalivahinkoja. Lohjanharjun pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2004. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät koulut ja päiväkodit ovat kaakossa 500 800 metrin päässä. Lämpölaitoksen ja Lohjanjärven väliin on kaavoitettu ja rakennettu uusi asuinalue, jonka etäisyys lämpölaitokseen on noin 100 250 m. Moisionrannan luonnonsuojelualue on lämpölaitoksesta noin 1 200 m itään ja Porlan lehtokorpi noin 1 400 m etelään. Lähimmät Natura-alueet, Lohjanharju ja Ojamonkangas, sijaitsevat etelässä noin 2 kilometrin ja luoteessa noin 2,6 kilometrin etäisyyksillä. Lohjanharju ja Ojamonkangas kuuluvat lisäksi harjujensuojeluohjelmaan. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Lämpölaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen lisäksi Pitkäniemen alueella sijaitsevat UPM-Kymmene Wood Oy:n Lohjan viilutehdas, Metsäliitto Osuuskunta Puutuoteteollisuuden kertopuutehdas, Mondi Lohja Oy:n paperitehdas ja Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo. Laitoksen itäpuolella on rautatie, jota pitkin toimitetaan tavaraa Pitkäniemen teollisuusalueen muille teollisuusyrityksille. Rautateitse ei tule kuljetuksia lämpölaitokselle. Lohjan ilmanlaadun tarkkailu, mittaustulokset vuodelta 2007 (Ilmatieteenlaitos 30.6.2008) -raportin mukaan Lohjan alueen ympäristölupavelvollisten laitosten keskimääräiset päästöt ilmaan vuonna 2007 olivat: rikkidioksidi 291 t, typen oksidit 705 t, hiukkaset 99 t ja fossiilinen hiilidioksidi 632 900 t. Lohjan lämpölaitoksen vuosittaiset osuudet näistä päästöistä olivat keskimäärin: rikkidioksidi 91 %, typen oksidit 30 %, hiukkaset 15 % ja fossiilinen hiilidioksidi 12 %. Lohjan liikenneperäiset päästöt olivat vuonna 2007: hiukkasia 21 t, typenoksideja 372 t, hiilimonoksidia 1 480 t, hiilivetyjä 183 t ja hiilidioksidia 92 263 t. Liikenteen rikkidioksidipäästöt olivat vain noin 0,5 t.
5 (41) LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tuotanto Vuonna 1986 toimintansa aloittanut Fortum Power and Heat Oy:n Lohjan lämpölaitos tuottaa prosessihöyryä alueella toimiville yrityksille sekä kaukolämpöä kaupungin kaukolämpöverkkoon. Lämpölaitos toimii ympärivuotisesti ja tuottaa runsaat kaksi kolmasosaa Lohjan Energiahuolto Oy:n jakamasta kaukolämmöstä. Valvomossa on ympärivuorokautinen päivystys. Viime vuosina keskimääräinen tuotanto on ollut noin 305 GWh/a. Vuonna 2008 laitoksen tuotanto oli noin 284 GWh. Kattila K1 on peruskuormaa tuottava leijupetikattila. Polttoaineiden palaminen tapahtuu noin 850 ºC:n lämpötilassa hiekkapetissä, johon polttoaine ja tuhka sekoittuvat. Petihiekkaa leijutetaan puhaltamalla ilmaa arinan läpi. Pohjatuhkaa ja petimateriaalia poistetaan tulipesän pohjalta jaksottaisesti. Kattilan jälkeen karkein aines, lähinnä hiekka, erotetaan savukaasuista sykloneilla ja palautetaan kattilaan. Leijupetikattilan polttoaineita ovat kivihiili, puhdas puu, liimaa sisältävä puu sekä silikonipitoinen ja pinnoitettu paperi. Käynnistyksessä peti lämmitetään polttamalla raskasta polttoöljyä erillisillä polttimilla. Kattila on otettu käyttöön vuonna 1986. Tulevaisuudessa tarkoituksena on käyttää polttoaineena puuta ja paperia mahdollisimman paljon ja kivihiiltä mahdollisimman vähän. Kattila K2 on raskasta polttoöljyä käyttävä huippu- ja varavoimakattila. Rakenteeltaan kattila on luonnonkiertokattila ja sen öljypoltin on paineöljyhajotteinen. Kattila on otettu käyttöön vuonna 1986. Öljykattilan polttimen säädön peruskorjaus on tehty vuoden 2004 jälkeen. Palamisen parantamiseksi ja maksimitehon saavuttamiseksi on korjattu poltinkohtainen öljynpaineen pysyvyys ja polttimet viritetty. Korjauksen myötä nokeentuminen on vähentynyt oleellisesti ja kattilan hyötysuhde parantunut. Kattila K3 on poistettu käytöstä vuonna 2007. Kattilalla tuotettu höyry tuotetaan kattiloilla K1 ja K2 sekä tarvittaessa sähkökattilalla. Lisäksi toimintakokonaisuuteen kuuluvat lämpöteholtaan 30 MW:n sähkökattila (hyötysuhde 97 %) ja höyryakku. Ne sijaitsevat Mondi Lohja Oy:n tiloissa. Kattila K1 Leijupetikattila (kupliva peti) K2 Öljykattila (luonnonkierto) Polttoaineteho, [MW] Käyttötehoalue, [MW] Hyötysuhde, [%] Arvioitu käyttöaika, [h/a] Lämmöntuotanto, [GWh/a] 44 16 36 78 82 8 000 240 27,5 5 24 86 4 900 58,5
6 (41) Polttoaineet Sähkökattila 30 97 1 087 Lämpölaitos käyttää talous- ja prosessiveden raakavetenä Mondi Lohja Oy:n Lohjanjärvestä flokkaamalla puhdistamaa vettä. Lisäksi otetaan vettä kaupungin vesijohtoverkosta. Prosessiveden puhdistuksessa käytetään hiekkasuodatusta ja täyssuolanpoistoa. Talousvettä käytetään lämpölaitoksella noin 1 000 m 3, prosessivettä noin 49 000 m 3 ja jäähdytysvettä noin 120 000 m 3 vuodessa. Puupolttoaineita laitokselle toimittavat laitoksen lämpöasiakkaat Metsäliitto Osuuskunta Puutuoteteollisuus ja UPM-Kymmene Wood Oy. Liimapitoinen puu tulee Metsäliiton Puutuoteteollisuuden laitokselta. Lämpölaitoksella poltettava puutavara sisältää jalostamattoman puun käsittelystä ylijäävän osuuden kuten kuoret ja pöllinpäät, hakkeen, seulan hienojakeen ja siivouspuun. Näiden jakeiden kosteuspitoisuus on 30-65 % ja tuhkapitoisuus 0,5-3,0 %. Osa puusta on jalostetun puun käsittelystä syntyvää jaetta, joka on liimaa sisältävää puumursketta sekä viilu- ja katkaisujätettä. Liimaa sisältävän puun osuus koko laitoksen polttoainetehosta on noin 16 % ja koko puumäärästä noin 22 %. Metsäliitto Osuuskunnan Lohjan kertopuutehtaan vuonna 2004 saaman ympäristöluvan (No YS 1779/19.12.2008, UUS- 2004-Y-923-111) mukaan liimapuu (viilujäte ja murskattu kertopuu) sisältää pieniä määriä liimaa (n. 5 %), jossa vapaan fenolin osuus on alle 0,4 % ja vapaan formaldehydin osuus enintään 0,08 %. Jalostettujen puujakeiden kosteuspitoisuus on 5-35 % ja tuhkapitoisuus noin 0,5 %. Puupolttoaineiden tehollinen lämpöarvo vaihtelee välillä 7-18 MJ/kg ja rikkipitoisuus on noin 0,02 %. Koska alueen teollisuuslaitosten tuottaman puupolttoaineen ja jätepaperin määrä on vähentynyt, on niiden osuutta korvattu hankkimalla alueen ulkopuolelta biopolttoainetta, joka on puhdasta puuta ja kantoja. Jätepaperia lämpölaitokselle on toimittanut laitoksen lämpöasiakas Mondi Lohja Oy (entinen Loparex Oy). Paperijakeet muodostuvat rullista, reunanauhoista ja muusta hylkypaperista. Paperi on silikonipitoista ja pinnoitettua (muovipäällyste). Paperin tehollinen lämpöarvo on 12 20 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,02 % ja tuhkapitoisuus 6,7 %. Paperijätettä on saanut ottaa poltettavaksi ainoastaan Mondi Lohja Oy:ltä 29.12.2005 alkaen. Luvan hakija on hakemuksessa esittänyt poltettavan paperijätteen määräksi tulevaisuudessa yli 8 000 t/a. Mondi Lohja Oy:n toimittaman jätepaperin määrä on kuitenkin todellisuudessa vähentynyt kolmannekseen (noin 1 500 t/a). Leijukattilassa polttoaineena käytettävä puu ja paperi eivät laadultaan kelpaa muuhun hyötykäyttöön kuin energiantuotantoon.
7 (41) Laitoksella käytettävien biopolttoaineiden toimittajat ja määrät: Polttoaine Toimittaja Määrä Vaatii [t/a] murskauksen Koivunkuori UPM Wood Oy 2 500 Männynkuori UPM Wood Oy 100 Siivouspuut, viilujäte UPM Wood Oy 500 kyllä Koivuhake UPM Wood Oy 5 000 Polttohake Metsäliitto 7 000 Murskattu kertopuu (5 % liimaa) Metsäliitto 12 000 Seulan hienojae Metsäliitto 8 000 Viilujäte (5 % liimaa) Metsäliitto 1 000 kyllä Sahanpuru Metsäliitto 300 Purilaat Metsäliitto 2 000 kyllä Kuusen kuori Metsäliitto 16 000 Briketti (5 % liimaa) Metsäliitto 5 000 Paperirullat Mondi Lohja Oy 3 500 kyllä Paperikontit Mondi Lohja Oy 3 500 kyllä Salassa pidettävät paperit Mondi Lohja Oy 1 000 kyllä Muu puhdas puupolttoaine Karjaan KTK max. 3 000 m 3 osittain Kierrätyspolttoaineen käyttö on lopetettu 28.11.2005. Kivihiili toimitetaan laitokselle pääasiassa Inkoosta. Yleisesti kivihiilen tehollinen lämpöarvo on noin 25 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,3 0,8 % ja tuhkapitoisuus 9 14 %. Kivihiilen käyttöä pyritään korvaamaan puuperäisillä polttoaineilla aina kuin mahdollista. Raskaan polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on noin 41 MJ/kg, rikkipitoisuus alle 1 % ja tuhkapitoisuus 0,05 %. Öljyn laatutiedot perustuvat toimittajan antamaan laatutietoon. Lohjan lämpölaitoksen polttoaineiden käyttö vuosina 2007 2008 sekä ennustettu polttoaineiden käyttö tulevina vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Eri polttoaineiden maksimikulutukset eivät toteudu yhtä aikaa vaan polttoaineiden keskinäiset osuudet ja kattiloiden keskinäinen käyttö vaihtelevat siten, että tuotantoennustetta vastaava polttoaineiden kokonaiskulutus lähivuosina on noin 390 GWh. v. 2004 ympäristöluvassa esitetty suurin sallittu määrä 2007 toteutunut 2008 toteutunut Ennuste v. 2008 Puhdas puu, t/a 30 000 Yhteensä 22 795 40 900 Liimapuu, t/a 15 000 30 966 5 727 18 000 Paperi, t/a 8 000 4 455 8 000 Kierrätyspolttoaineet, 1 500 0 0 0 t/a Kivihiili, t/a 26 500 24 743 18 709 26 500 Raskas polttoöljy, t/a 6 600-7 900 5 989 5 602 6 600 7 900 Yhteensä, GWh/a 380-400 339 300 380-400 Varastointi Puupolttoaineet kuljetetaan kuorma-autoilla avolavalla tai konteilla tuotavan tavaran laadusta riippuen ja kivihiili täysperävaunuyhdistelmäajoneuvoilla. Paperijäte tuodaan konteilla. Kiinteitä polttoaineita kuljettavat autot ajavat vaa'an kautta ennen kuorman purkamista.
8 (41) Biopolttoaine puretaan vastaanottopöydälle tai purkaustaskuun. Kivihiili puretaan suoraan purkaustaskuun. Kaikki kiinteät polttoaineet varastoidaan laitoksella pääsääntöisesti sisätiloissa. Joitakin jakeita voidaan tilapäisesti varastoida lyhytkestoisesti ulkona. Kiinteät polttoaineet murskataan sopivaan palakokoon ennen leijupetikattilaan syöttöä. Pitkäniemen teollisuusalueen ulkopuolelta toimitettava biopolttoaine kuljetetaan alueelle rekoilla. Kuormat puretaan laitoksen piha-alueella. Piha-aluetta on laajennettu ja se on asfaltoitu ja suojattu betoniaidalla sekä maisemoitu asuntoalueen suojaamiseksi. Biopolttoaine on laadultaan ja koostumukseltaan heterogeenista ja siksi eri jakeita joudutaan sekoittamaan toisiinsa. Sekoittaminen tapahtuu laitoksen piha-alueella pyörökuormaajalla. Biopolttoainetta varastoidaan piha-alueella enintään kahdessa noin 1 500 m 3 varastokasassa. Biopolttoaineen sekoitus tapahtuu klo 5-23 välisenä aikana, ainoastaan häiriötilanteissa voidaan joutua hetkellisesti sekoittamaan myös muina aikoina. Raskas polttoöljy tuodaan säiliöautolla ja puretaan suoraan säiliöön. Purkupaikka sijaitsee öljysäiliön vieressä. Säiliön tilavuus on 990 m 3 ja se sijaitsee betoniseinäisessä ja pikipohjaisessa suoja-altaassa, jonka tilavuus on 260 m 3. Mahdollinen suoja-altaan tai purkauspaikan vuotoöljy jää hälyttimellä varustettuun öljynerotuskaivoon ja päällystetylle pihaalueelle. Öljysäiliössä on mekaaninen ja sähköinen pinnankorkeusmittari. Sähköisen mittauksen antama pinnankorkeus nähdään valvomossa. Öljysäiliössä ei ole ylitäytönestimiä, mutta pinnankorkeutta pystytään seuraamaan täytön aikana. Tiedot merkittävimmistä laitoksella käytettävistä kemikaaleista on esitetty seuraavassa taulukossa. 0-taso vastaa maanpinnan tasoa. Luokitus Kemikaali Varastomäärä Käyttö vuodessa Varastointitapa Myrkyllinen Raskas polttoöljy 300 950 t 4 000 7 000 t 990 m 3 öljysäiliö pihalla (T) Syövyttävä Lipeä NaOH, 50 % 1,6 2,4 m 3 15 20 m 3 800 l kontti, 0-taso (C) Suolahappo HCl, 33 % 1,6 2,4 m 3 20 30 m 3 800 l kontti, 0-taso Haitallinen (Xn) Kevyt polttoöljy 100 400 l 200 l 200 l tynnyri sekä koneiden 100 l säiliöt, 0-taso Ärsyttävä KK-882F (emäs) 300 l 2 500 l 210 l astia, 0-taso (Xi) Helposti syttyvä Propaani 66 99 kg 33 kg 33 kg pullo, 0-taso (F) Erittäin helposti Asetyleeni 40 80 l 160 l 40 l pullo, 0-taso syttyvä (F+) Hapettava (O) Happi 40 80 l 80 l 40 l pullo, 0-taso Suolahappo (noin 33 %) tuodaan laitokselle 800 litran kuljetuskonteissa. Laitoksella on enintään kaksi täyttä konttia kerrallaan. Lipeäliuos (noin 50 %) tuodaan laitokselle säiliöautolla, josta laitoksella olevat omat 800 litran kontit täytetään. Laitoksella on enintään kolme täyttä konttia kerrallaan. Kattilavesikemikaali KK-822F (emäs) toimitetaan laitokselle kuorma-autorahtina 210 litran kemikaalitynnyreissä. Tynnyreitä toimitetaan enintään kaksi kappaletta kerrallaan. Muut laitoksella säilytettävät kemikaalit toimitetaan astioissa ja säkeissä. Vedenkäsittelykemikaalit tuodaan säiliöautolla tai konteilla.
9 (41) Liikenne Lohjan lämpölaitoksen toimintaan liittyvät raskaan liikenteen käynnit ovat lähinnä polttoaine- ja tuhkakuljetuksia. Keskimäärin käyntejä on päivittäin noin 25 kappaletta ja vuodessa enimmillään noin 8 400 kappaletta. Kuljetukset tapahtuvat opastettua reittiä pitkin ja pääsääntöisesti klo 5.00 20.00. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa Kiviniemenkatua pitkin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Lohjan lämpölaitoksen toimintaa vastaavaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi on esitetty Suomen Ympäristökeskuksen julkaisussa Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa (Suomen ympäristö 649). Julkaisuun perustuen Fortum Power and Heat Oy:n mukaan Lohjan lämpölaitoksen käyttö- ja kunnossapito, tuotantotekniikka, kiinteiden polttoaineiden hyödyntämiseen hyvin soveltuva leijupetipoltto, savukaasujen puhdistus ja vahinkotilanteisiin varautuminen edustavat tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa laitoksen ikään ja kokoluokkaan nähden. Hankinnoissa on käytetty hankintahetkellä yleisesti käytössä ollutta uusinta tekniikkaa. Vahinkoihin ja onnettomuuksiin on varauduttu teknisin ratkaisuin, toimintaohjein sekä turvallisuusjohtamis- ja ympäristönhallintajärjestelmin. Lämpölaitoksen viemärijärjestelmä on toteutettu rakentamisajankohdan viranomaisohjeita noudattaen. Mahdollisesti öljyyntyvät vedet käsitellään öljynerottimissa. Öljynerottimet on varustettu öljyntunnistimilla, joista tulee hälytys lämpölaitoksen valvomoon. Leijutekniikka soveltuu erinomaisesti laadultaan erilaisten ja epähomogeenisten polttoaineiden seospolttoon. Leijupolttotekniikka sallii suuria polttoaineen laadun vaihteluita kattilan hyötysuhteen pysyessä korkeana ja päästöjen pieninä. Petihiekka tehostaa lämmön- ja aineensiirtoa ja sekoittumista tulipesässä. Typenoksidipäästöt ovat tyypillisesti alempia kuin pölypoltossa. Leijupetikattila soveltuu hyvin rikittömien puupolttoaineiden polttoon. Kivihiilen korvaaminen puulla vähentää rikkipäästöjä ja fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Puu sisältää myös muihin kiinteisiin polttoaineisiin verrattuna vähän tuhkaa ja raskasmetalleja. Polttotekniikan lisäksi leijukattilan savukaasupäästöjä vähennetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavalla sähkösuodattimella. Sähkösuodattimella vähennetään hiukkasten lisäksi tehokkaasti raskasmetallipäästöjä. Savukaasupuhdistuksessa ei muodostu jätevettä. Öljykattilan rikkidioksidipäästöjä vähennetään käyttämällä vähärikkistä polttoöljyä. Kattiloiden huolellisella käytön tarkkailulla ja kunnossapidolla voidaan vaikuttaa kattilan päästöihin merkittävästi. Laitosta ja sen puhdistinlaitteita käytetään parhaan käytännön mukaisesti. Laitosta ohjataan automaatiojärjestelmällä, jonka avulla prosessia käytetään, ohjataan ja tarkkaillaan lämpökeskuksen valvomosta ympäri vuorokauden. Palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taataan tehokas palaminen, jolla minimoi-
10 (41) daan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen päästöt. Palamisen hyvyyden edistämiseksi kattiloiden puhdistuksesta huolehditaan. Lohjan lämpölaitoksen ilmoitetut rikkidioksidin ja typen oksidien ominaispäästöt täyttävät julkaisun mukaiset BAT-kriteerit. Julkaisun mukaan kiinteiden polttoaineiden hiukkaspäästöjen BAT-taso on 50 140 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen. Lohjan lämpölaitoksen hiukkaspäästöt vuoden 2007 mittauksen mukaan olivat leijupetikattilalla 60 mg/m 3 (n) ja öljykattilalla 14 mg/m 3 (n). Tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään aktiivisesti ja tuhka ohjataan hyötykäyttöön aina kun se on mahdollista. Leijukattilan pohjatuhka ja sähkösuodattimelta erotettu lentotuhka on hyödynnetty kaatopaikoilla maarakentamisessa ja Tytyrin kaivoksen kaivostäytöissä. Pölyn leviäminen laitosalueella tapahtuvassa polttoaineiden käsittelyssä ehkäistään purkamalla polttoainekuormat vastaanottohallissa. Polttoaineita ei pääsääntöisesti varastoida ulkona. Polttoaineen kosteuspitoisuuden säätelyllä voidaan myös ehkäistä pölyämistä sekä polttoaineen itsesyttymisriskiä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Fortum Power and Heat Oy:n ympäristöjärjestelmälle on myönnetty standardin ISO 14001 mukainen sertifikaatti lokakuussa 1999. Energiatehokkuus Fortum Power and Heat Oy liittyi vuonna 1997 lämpölaitosalan energiansäästösopimukseen ja Lohjan lämpölaitos liitettiin sopimukseen vuonna 2002. Energiateollisuus ry:n ja TEM:n energiatehokkuussopimukseen Fortum Power and Heat Oy on sitoutunut 4.12.2007. Sopimuksessa on sitouduttu ottamaan käyttöön energiatehokkuusjärjestelmä kahden vuoden kuluessa sopimuksen tekemisestä. Energiatehokkuusjärjestelmä sisällytetään osaksi yhtiön sertifioitua toimintajärjestelmää. Lohjan lämpölaitoksen kokonaishyötysuhde on omakäyttöteho huomioiden noin 81-87 %. Suomen ympäristökeskuksen BAT-julkaisun mukaan tyypillinen hyötysuhde teollisuudelle tai yhdyskunnalle lämpöä tuottavalle laitokselle on noin 85 93 %. Leijupetikattilan hyötysuhde on noin 81 %. Raskasta polttoöljyä käyttävien prosessihöyry- ja varakattiloiden hyötysuhteet ovat 86 % ja 87 %. Suomen ympäristökeskuksen julkaisun mukaan tyypilliset kattilahyötysuhteet kyseisessä kokoluokassa ovat leijupetikattila 89 91 % ja raskasöljykattila 92 94 %. Energiantuotannossa energian taloudellinen ja tehokas käyttö on keskeinen toiminnan talouteen vaikuttava tekijä. Fortum Power and Heat Oy:n mukaan lämpölaitoksen hyötysuhde on hyvä ja sen parantamismahdollisuudet on systemaattisesti kartoitettu. Kunnossapito seuraa ja ylläpitää laitteiden kuntoa, jolloin vältetään ylösajoja, joissa energiaa kuluu muuhun kuin varsinaiseen tuotantoon. Kattilan likaantuminen alentaa hyötysuhdetta, joten kattilan nuohouksesta huolehditaan.
11 (41) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Laitoksella muodostuvan prosessijäteveden määrä on keskimäärin 1 785 m 3 /a ja jäähdytysjäteveden määrä noin 94 254 m 3 /a. Vuonna 2008 laitoksella muodostui prosessijätevettä yhteensä 3 720 m 3, jotka johdettiin Lohjan kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriin sekä puhtaita jäähdytysvesiä 74 618 m 3, jotka johdettiin sadevesiviemärin kautta Lohjanjärveen. Öljysäiliön suoja-altaan ja öljynpurkauspaikan hulevedet johdetaan öljynilmaisimella varustetun öljynerotuksen kautta viereiseen radanvarsiojaan. Suoja-allas on varustettu käsikäyttöisellä vesitysventtiilillä, joka pidetään suljettuna. Myös öljynerottimen venttiili pidetään normaalisti kiinni ja erottimen tyhjennys tapahtuu valvotusti. Ilman öljynerotusta radanvarsiojaan johdetaan muut piha-alueen hulevedet. Kaupungin jätevesiviemäriin johdetaan jätevesien kokoojakaivon kautta sosiaalitilojen jätevedet, kattilahallien ja öljyn esilämmityshuoneen lattiavedet, neutraloidut prosessivedet sekä öljyyntyvät lauhteet. Muut kuin sosiaalijätevedet johdetaan myös öljynilmaisimella varustetun öljynerottimen kautta. Öljynerottimen venttiili on normaalisti auki. Jätevesien kokoojakaivon venttiili on normaalisti kiinni. Lisäksi kaupungin viemäriin johdetaan öljynilmaisimella varustetun perusvesikaivon kautta puu- ja paperipitoisten polttoaineiden montun vedet sekä lietteenerotuksen kautta hiilen-, paperi- ja kuoren purkaushallin lattiavedet. Savukaasut johdetaan 70 m korkeaan savupiippuun, jonka sisällä on omat sisäpiippunsa leijupeti- ja öljykattilalle. Leijupetikattilan jälkeiseen savukaasukanavaan kulkeutunut karkea aines (lähinnä petihiekka) erotetaan savukaasuista sykloneilla (3 kpl) ja palautetaan kattilaan. Syklonien jälkeen varsinainen lentotuhka erotetaan savukaasuista sähkösuodattimella, jonka erotusaste on noin 99 %. Öljykattilan savukaasuja ei puhdisteta. Kattiloiden ilmoitetut ominaispäästöt yksikössä mg/mj on esitetty seuraavassa taulukossa. Keskimääräinen pitoisuus on keskiarvo vuosien 2004-2007 pitoisuuksista. Rikkidioksidin ominaispäästökertoimet on määritetty ainetaseesta. Typen oksidien ja hiukkasten ominaispäästökertoimet on saatu päästömittauksista. Lisäksi ominaishiukkaspäästöt on muutettu yksikköön mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna happipitoisuuksiin 6 % (kattila K1) ja 3 % (kattilat K2). Kattila SO 2 NO X hiukkaset K1 - Keskimääräinen - mittaus 7.-9.11.2007 194 mg/mj 250 mg/mj 175 mg/mj 173 mg/mj K2 - keskimääräinen - mittaus 19.12.2008 464 mg/mj 200 mg/mj 162 mg/mj 14,5 mg/mj 21 mg/mj (60 mg/m 3 n) 4,0 mg/mj (14 mg/m 3 n)
12 (41) Lämpölaitoksen kokonaispäästöt ilmaan vuosilta 2004 2008 on esitetty seuraavassa taulukossa: 2004 2005 2006 2007 2008 SO 2, t 205 142 154 150 254 NO 2, t 159 193 151 161 185 Hiukkaset, t 19,5 11,9 11,5 12,3 19,0 CO 2FOSS, t 58 734 77 154 52 584 58 591 57 276 Ilmoitetut raskasmetallipäästöt ilmaan vuonna 2008 olivat elohopea 0,97 kg, kadmium 0,67 kg, lyijy 5,5 kg, arseeni 4,4 kg, kromi 16,5 kg, kupari 4,2 kg, mangaani 4,6 kg, nikkeli 91 kg ja vanadiini 36 kg. Voimalaitoksen dioksiini- ja furaanipäästöt on mitattu 30.1.2008. Savukaasujen dioksiinipitoisuus on mittaustulosten perusteella ollut <0,001 ng/m 3 (n). Dioksiini- ja furaanipäästö on ollut yhteensä 0,068 ng/m 3 n redusoituna 6 % happipitoisuuteen ja toksisuusekvivalentteina (I-TEQ) ilmoitettuna 0,001 ng/m 3 (n). Valtioneuvoston päätöksessä jätteen polttamisesta (15.5.2003/362) asetettu raja-arvo PCDD/PCDFyhdisteille on 0,10 ng/m 3 (n) (I-TEQ) redusoituna 11 % happipitoisuuteen. Toksisuusekvivalenttipitoisuus on alle raja-arvon. Kesällä 2008 Kiviniemen asuinalueella havaittiin hiukkaslaskeuma, jonka katsottiin aiheutuvan savupiipun sisäpintaan jääneestä tuhkasta, joka irtosi laitosta käynnistettäessä. Hiukkaslaskeuman vuoksi Uudenmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta (UUS-2005-Y-500-115, No YS 1061/29.7.2008). Fortum Power and Heat oy on toimittanut päätöksen mukaisen suunnitelman savupiipun ja savukaasukanavien pitämisestä puhtaana, ettei laitoksen toiminnasta aiheudu tapahtuneen kaltaista häiriöpäästöä. Ensimmäinen savupiippujen puhdistus on suoritettu 19. - 21.6.2009 räjäyttämällä, jonka tuloksena piipuista irtosi noin 30 litraa mekaanista epäpuhtautta. Melu ja tärinä Lohjan lämpölaitoksen ympäristömelu muodostuu jatkuvasta käyntimelusta ja lyhytkestoisesta melusta varoventtiilien toimiessa häiriötilanteessa. Lisäksi melua aiheuttavat työkoneet ja alueelle suuntautuva liikenne. Alueella on myös muuta teollisuutta, joka lisää alueen melukuormitusta. Vuosina 2006-2008 on mitattu Pitkäniemen teollisuusalueelta kantautuvaa melua Kiviniemenrannan teollisuusalueella. Asutus voimalaitoksen läheisyydessä on lisääntynyt ja se sijaitsee lähempänä laitosta kuin aikaisemmin, kun Kiviniemenrannan alue on rakennettu. Laitoksen ja lähimmän häiriintyvän kohteen välimatkan lyhenemisestä on aiheutunut yöajan ympäristöluvassa asetetun melutason ylitys. Vuoden 2007 mittauksissa havaittiin, että Kiviniemenrannassa ylittyy joissakin mittauspisteissä 50 db:n melutaso. Tehdyssä mittauksessa mitattiin alueen kokonaismelua, eikä pelkästään Lohjan lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuvaa melua. Mittausten jälkeen laitoksella on tehty muutostöitä ympäristöön aiheutuvan melun alentamiseksi. Toimenpiteiden onnistumista arvioitiin vuoden 2007 lopulla suoritetuilla melumittauksilla. Mittauksissa tehtiin edelleen havaintoja raja-arvon ylityksistä.
13 (41) Korjaavana toimenpiteenä laitoksen suurimmat melulähteet savukaasu-, kiertokaasu- ja leijupuhaltimet koteloitiin kokonaan ääntä eristävällä materiaalilla. Kesäkuussa vuonna 2008 mitattiin Lohjan lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ennen seisokkia. Melutasot olivat mittaustulosten mukaan päivällä alle raja-arvon 55 db ja yöllä hieman yli raja-arvon 50 db. Mittausten jälkeen meluntorjuntatoimena toteutettiin äänenvaimentimen asentaminen savukaasupuhdistimen jälkeen savukaasukanavaan. Äänenvaimennin vaimentaa savupiipun päästä tulevaa kapeakaistaista äänen tasoa noin 6-8 db. Näin ollen arvioidaan, että Lohjan lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuva yöajan melutaso lähimmässä häiriintyvässä kohteessa on enintään 50 db (L Aeq ). Äänenvaimentimen asentamisen jälkeinen laitoksen aiheuttama melutaso on mitattu 18.9.2008. Mittauspiste sijaitsi osoitteessa Kiviniemenkatu 12. Mitattu keskimääräinen melutaso oli 45 db (L Aeq ) ja maksimitaso 47 db (L AFMax ). Mittaustulosten perusteella voidaan osoittaa, että lämpölaitoksen aiheuttamasta melusta on poistunut kapeakaistainen 282 Hz:n komponentti. Meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutus melutason alentumiseen on noin 8 db. Laitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tuhkat Lohjan lämpölaitoksen tuhka muodostuu leijupetikattilassa. Savukaasujen mukaan tempautuva petihiekka ja suurikokoinen tuhka-aines erotetaan sykloneilla. Savukaasujen mukana kulkeutuva hienojakoinen lentotuhka erotetaan savukaasuista sähkösuodattimella. Tuhkan määrään vaikuttavat polttoaineen laatu, lämpölaitoksen käyttöaste ja kattilan polttoaineteho. Erityisesti vaikuttavat poltettavan kivihiilen määrä ja tuhkapitoisuus. Lentotuhka erotetaan sähkösuodattimilla, joista tuhkan siirto tuhkasiiloon tapahtuu pneumaattisesti. Siilosta lentotuhka puretaan säiliöautoon. Laitoksella on myös tuhkan märkäpurkumahdollisuus. Pohjatuhka ja petihiekka poistetaan tulipesän pohjalta. Pohjatuhka ja petihiekka poistetaan petimateriaalin jäähdytysruuvilla kuljettimeen, joka siirtää ne edelleen avolavalle. Pääosa materiaalista on petihiekkaa ja kivihiilen mukana tullutta kiviainesta. Pohjatuhka on paljon karkeampaa kuin lentotuhka ja muistuttaa soraista hiekkaa. Lohjan lämpölaitoksen savupiiput on puhdistettu kesäkuussa 2009 räjäyttämällä piippujen sisäpintoihin tarttuneesta tuhkasta. Piippujen puhdistuksen aikana mekaanista epäpuhtautta kerättiin talteen noin 30 litraa.
14 (41) Tuhkien hyötykäyttö Fortum Power and Heat Oy on panostanut tutkimus- ja kehitystoiminnassaan sivutuotteiden hyödyntämiseen. Tuhka pyritään ensisijaisesti toimittamaan hyötykäyttöön. Lohjan lämpölaitoksen tuottamaa lentotuhkaa on hyödynnetty pääasiassa kaivostäytöissä ja kaatopaikkojen peiteaineena. Lentotuhkan hyötykäyttöaste on ollut viime vuosina 98 100 %. Pohjamateriaalia on hyödynnetty muun muassa täytemaana kaatopaikoilla. Pohjamateriaalin hyötykäyttöaste on ollut viime vuosina 37 88 %. Tuhkan laatua tarkkaillaan säännöllisesti kaatopaikkakelpoisuus- ja liukoisuustutkimuksin. Tutkimusten mukaan Lohjan voimalaitoksen tuhka soveltuu kaivostäyttöön. Lentotuhka koostuu pääasiassa piidioksidista (SiO 2 ), alumiinitrioksidista (Al 2 O 3 ) ja rautatrioksidista (FeO 3 ). Lisäksi tuhka sisältää kalsium-, magnesium-, natrium- ja kaliumyhdisteitä sekä rikkiä (sulfaatti, sulfiitti) ja klorideja. Tuhka sisältää pieniä määriä erilaisia metalleja sekä pieniä määriä polttoaineista peräisin olevia raskasmetalleja kuten arseenia, kadmiumia, lyijyä ja kromia. Fortum Power and Heat Oy:n mukaan lentotuhka ei ole erityisen haitallista, sillä sen sisältämät aineet ovat pääosin veteen niukkaliukoisia. Runsaimmin lentotuhkasta liukenee sulfaattia ja kloridia. Lentotuhkan vesiliuos on emäksinen, jolloin raskasmetallit ovat tuhkassa niukkaliukoisia. Metalleista eniten liukenee molybdeenia. Lohjan lämpölaitoksen leijupetikattilan lentotuhka sisältää runsaasti palamatta jäänyttä hiiltä, joka rajoittaa sen käyttöä sellaisenaan rakennusaineteollisuudessa. Vuonna 2003 suoritetun kaatopaikkakelpoisuustutkimuksen perusteella lentotuhka voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Leijupetikattilan pohjamateriaali ei Fortum Power and Heat Oy:n mukaan ole liukoista ja se soveltuu geoteknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin käytettäväksi maarakentamiseen. Vuonna 2008 leijupetikattilassa muodostui 3 252 t kuivaa lentotuhkaa, joka toimitettiin Nordkalk Oyj:n Tytyrin kaivokseen. Lisäksi syntyi 250,9 t petihiekkaa sekä tuhkalietteitä 54,4 t, jotka toimitettiin Lohjan kaatopaikalle. Tuhkan kaatopaikkaläjityksen syynä oli, että leijupetikattilan huollossa ja korjauksissa tuhkaa poistettiin kattilasta sellaisella menetelmällä, ettei tuhka kastuneena ollut sijoitettavissa kaivokseen. Kaivosonkaloihin sijoitettavan tuhkan sekaan ruiskutetaan vettä sekä betonia, jolloin se kovettuu kaivosonkaloihin. Muut jätteet Energian tuotannossa syntyy jonkin verran tavanomaista jätettä. Hyödynnettävät jakeet toimitetaan mahdollisuuksien mukaan kierrätykseen, mikäli jakeella on olemassa toimiva kierrätysjärjestelmä. Jätteet, joita ei voida hyödyntää, toimitetaan Lohjan kaatopaikalle. Lämpölaitoksella syntyy teollisuustoiminnalle tyypillisiä ongelmajätteitä kunnossapidon yhteydessä. Ongelmajätteet kerätään niille varattuihin astioihin, jotka sopivat ongelmajätteiden keräilyyn ja väliaikaiseen säily-
15 (41) tykseen. Erilaiset ongelmajätteet pidetään erillään toisistaan. Sopimusurakoitsija kerää ongelmajäteastiat ja toimittaa jätteet käsittelyyn. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta laaditaan kuormaus- ja siirtokirja, josta ilmenevät tiedot ongelmajätteestä, luovuttajasta, kuljettajasta, kuljetustavasta ja vastaanottajasta. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskimääräiset jätetiedot Lohjan lämpölaitoksella vuonna 2008 syntyneistä jätteistä ja ongelmajätteistä sekä niiden käsittelystä. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Toimituspaikka Metalliromu 6,6 t Kuusakoski Oy 17 04 05 Sekajäte 96 t Lohjan kaatopaikka 20 03 01 Kiinteä öljypitoinen jäte* 0,09 t ISS Teollisuuspalvelut Oy 13 08 99 Paristot* 0,01 t 20 01 33 Loisteputket* 0,023 t 20 01 21 Lyijyakut* 0,02 t 16 06 01 Petihiekkaa 250,9 t Lohjan kaatopaikka 10 01 24 Sähkö- ja elektroniikkaromu 0,07 t ISS Teollisuuspalvelut Oy 20 01 36 Savukaasukanavan pesujäte, tuhkaliete 54,4 t ISS Teollisuuspalvelut Oy 10 01 23 Aerosolit 0,013 t ISS Teollisuuspalvelut Oy 20 01 99 Lentotuhka 3 557,4 t Nordkalk Oyj, Tytyrin kaivos 10 01 17 Kattilan pesujäte, öljytuhka* 13 08 99 3,28 t ISS Teollisuuspalvelut Oy Laitoksen toiminnassa on muodostunut satunnaisesti myös seuraavia jätejakeita: Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Toimituspaikka Paperijäte Lohjan kaatopaikka 20 01 01 Siivousjäte pihalta 40 60 t Lohjan kaatopaikka (hiekkaa, tuhkaa, hiiltä, paperia, puupölyä) 20 01 99 Siivousjäte, keskusimuri 10 30 t Lohjan kaatopaikka 20 01 99 Maalijäte* 0 170 kg ISS Teollisuuspalvelut Oy 08 01 11 Polttoöljyjäte* 410 680 kg 13 07 01 Öljyä sisältävä kaivoliete* 200 18 000 kg 13 08 99 Sekalainen ongelmajäte* 4 200 5 000 kg 16 05 09 Liuottimet* 0 650 kg 20 01 13 Happojäte* 0 10 kg 20 01 14 Lipeävesi* 20 01 15 0 7 300 kg
16 (41) TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan Fortum Power and Heat Oy:n mukaan Lohjan lämpölaitoksen päästöjen ei ole havaittu merkittävästi vaikuttaneen mitattuihin ilman epäpuhtauspitoisuuksiin. Tuotannon lisääntymisen seurauksena lämpölaitoksen kokonaispäästöt lisääntyvät hieman, mutta epäpuhtauksien vuosipitoisuuksien tai kokonaislaskeuman kannalta luokkaa 5 % olevalla päästölisäyksellä ei Fortum Power and Heat Oy:n mukaan ole käytännössä merkitystä. Tunti- ja vuorokausitasolla päästöt eivät nykyiseen verrattuna muutu lukuun ottamatta harvoin esiintyvää tilannetta, jossa kaikki kolme kattilaa olisivat yhtä aikaa käytössä. Lohjan lämpölaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on viimeksi mallinnettu vuonna 2003 jätteenkäsittely- ja energiahyötykäyttöhankkeen YVA-menettelyn yhteydessä. Nollavaihtoehdon mallinnuksessa on käytössä vain Lohjan lämpölaitoksen leijupetikattila. Lämpölaitoksen huipunkäyttöajaksi on arvioitu 6 800 tuntia. Mallissa on oletettu, että kattila ei ole käytössä kesäkuussa. Lisäksi oletetaan, että touko-, heinä- ja elokuussa käyttöaste on 50 %. Muina aikoina kattilan käyttöaste on 100 %. Laskentamallin mukaan suurimmat epäpuhtauspitoisuudet esiintyvät noin 0,5 2,5 km:n päässä lämpölaitokselta, minkä jälkeen pitoisuudet pienenevät nopeasti etäisyyden kasvaessa. Laskennan mukaan leijupetikattilan aiheuttamat epäpuhtauksien vertailukelpoiset maksimipitoisuudet ovat enimmilläänkin alle 10 % vastaavasta ohjearvosta. Vaikutus maaperään, pinta- ja pohjavesiin Päästöjä maaperään estetään muun muassa suoja-altaiden, päällystetyn piha-alueen, öljynerotuskaivojen, öljyvuotohälyttimien ja venttiilien avulla. Laitokselta ei johdeta mitään jätteitä tai kemikaaleja maaperään tai pinta- ja pohjavesiin. Laitoksen normaalitoiminnalla ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin. Melun, tärinän ja liikenteen vaikutukset Laitoksen toiminta ei aiheuta merkittävää melua laitoksen ulkopuolelle. Laitoksen toiminnan suurimmat melulähteet ovat liikenne ja ilmastointikoneet. Laitoksessa on suoritettu meluntorjuntatoimenpiteitä. Laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu tärinää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu sisältää kattilan käytön ja palamisen hallintaa, polttoaineiden laadun ja kulutuksen seurannan, öljynerotuskaivojen ja öljysäiliöiden tarkkailun sekä veden käytön ja kemikaalien kulutuksen. Mittauksia tarkkaillaan päivittäin ja mitattavilla suureilla on pysyvät hälytysra-
17 (41) Päästö- ja kuormitustarkkailu jat. Palamisen hyvyyttä tarkkaillaan mittaamalla jatkuvatoimisesti leijukattilan K1 tulipesän ja leijupedin lämpötilaa, savukaasujen happi- ja hiilimonoksidipitoisuutta, tummuutta sekä petilämpötilaa. Öljykattilan savukaasujen tummuutta mitataan jatkuvatoimisesti. Käyttötarkkailuun kuuluu myös polttoaineen laadun ja kulutukset tarkkailu. Polttoaineiden kulutuksesta pidetään kirjaa. Puuperäiset polttoainekuormat ja paperikuormat punnitaan, kosteuden määrittää toimittaja kuukausikokoomanäytteestä, lisäksi lämpöarvoa seurataan toimittajalta saatavien tietojen perusteella. Kivihiilikuormat punnitaan. Kivihiilen kosteus, lämpöarvo ja rikkipitoisuus määritetään kokoomanäytteestä kerran kuukaudessa tai joka toinen kuukausi. Raskaan polttoöljyn kulutusta tarkkaillaan polttoainetoimittajan punnitseman määrän perusteella. Öljyn rikkipitoisuutta ja lämpöarvoa seurataan toimittajalta saatujen tietojen perusteella. Laitoksen käyttöhenkilökunta tarkkailee sähkösuodattimen jännite- ja virta-arvoja. Häiriöistä tulee hälytys suoraan valvomon logiikan näytölle. Sähkösuodattimen mekaaninen kunto tarkistetaan silmämääräisesti kerran vuodessa. Sähkösuodattimen viasta johtuva hiukkaspäästö voidaan arvioida häiriön keston perusteella. Öljynerotuskaivot on varustettu öljynilmaisimella, jonka hälytys on ohjattu valvomoon. Valvomossa on ympärivuorokautinen päivystys. Öljynilmaisimien hälytysjärjestelmä testataan kerran kuukaudessa. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan ilmaisimen testaukset, erotuskaivojen tyhjennykset ja häiriötilanteet. Öljysäiliössä on mekaaninen ja sähköinen pinnankorkeusmittari ja pinnankorkeutta tarkkaillaan valvomosta. Myös laitoksen veden ja kemikaalien kulutusta tarkkaillaan. Kemikaalien kulutuksen tarkkailu tapahtuu kemikaalikohtaisesti varastokirjanpidon ja varastomuutoksen perusteella. Päästötarkkailu sisältää ilmapäästöjen, jätevesien ja jätteiden määrän tarkkailua. Laitoksen molemmista kattiloista määritetään aiheutunut rikkidioksidipäästö ainetaseesta. Typenoksidi- ja hiukkaspäästöt ja - pitoisuudet mitataan joka kolmas vuosi. Savukaasujen raskasmetallipitoisuus lasketaan polttoainekulutuksen ja Suomen ympäristökeskuksen antamien päästökertoimien perusteella. Laitoksen aiheuttama hiilidioksidipäästö lasketaan polttoaineen kulutuksen ja viranomaisen antamien päästö- ja hapettumiskertoimien avulla. Päästöt mitataan normaalia käyttötehoa vastaavalla teholla. Mittausten aikana huolehditaan, että palamisolosuhteet, polttoaineen laatu ja määrä vastaavat normaalia käyttötilannetta. Leiju- ja öljykattilalle asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun päästömittauskerran aikana kolmen lyhytaikaisen peräkkäisen päästömittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa. Kattiloiden käynnistys- ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa. Prosessi- ja sosiaalijätevesien määrää mitataan. Lämpölaitoksella muodostuvien jätteiden ja ongelmajätteiden laadusta, määrästä, käsittely- ja hyödyntämistavasta sekä ongelmajätekuljetusten toimituspäivämääristä
18 (41) pidetään kirjaa jätelain vaatimusten mukaisesti. Kaivostäyttöön käytettävästä tuhkasta tehdään liukoisuustestejä Tytyrin kaivoksen ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti. Kaatopaikalle menevästä tuhkasta on tehty kaatopaikkakelpoisuustutkimukset. Kaatopaikkakelpoisuus- ja liukoisuusanalyysit uusitaan aina tarvittaessa. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Laadunvarmennus Raportointi Lohjan lämpölaitos (Fortum Power and Heat Oy) osallistuu alueen muun teollisuuden ja Lohjan kaupungin kanssa Lohjan ilmanlaadun yhteistarkkailuun sekä Lohjan seudun bioindikaattoriseurantaan. Jatkuvatoimiset mittalaitteet kalibroidaan ja huolletaan säännöllisesti kerran vuodessa. Lisäksi kattiloille tehdään kertaluonteisia päästömittauksia säännöllisin väliajoin. Kertaluonteiset päästömittaukset tilataan alan yritykseltä. Hiukkaspitoisuus mitataan standardin SFS 3866 mukaisesti ja typenoksidipitoisuus standardimenetelmällä (CEN, ISO, SFS) tai vastaavantasoisella yleisesti käytössä olevalla menetelmällä. Jätevesien tarkkailun laadunvarmistamiseksi veden neutralointialtaan ph-anturit kalibroidaan kerran kuukaudessa. Laitoksella pidetään käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan raportointia varten tarvittavat tiedot. Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Lohjan lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristöriskejä ovat öljyn tai kemikaalin pääsy vesistöön ja maaperään, hallitsematon hiukkaspäästö sekä tulipalo. Vakavin tilanne kemikaaleista aiheutuisi suolahapon tai lipeän pääsystä huonetilaan. Riskejä kartoitetaan säännöllisesti osana lämpölaitoksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Riskien suuruus on Fortum Power and Heat Oy:n mukaan pieni. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Vahinkotilanteisiin on varauduttu öljynerottimien, suoja-altaiden, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien, tarkkailun sekä toimintaohjeiden ja suunnitelmien avulla. Lämpölaitoksella on kemikaalilain ja öljyvahinkojen torjuntalainsäädännön mukaiset vastuuhenkilöt. Myös palo-, pelastus- ja suojelutoiminnalle on nimetty vastuuhenkilö. Riskikohteiden päivystys, tarkastus ja onnettomuustilanteissa hälyttäminen tapahtuu oh-
19 (41) jeiden mukaisesti siten, että vahinkotapahtumat on mahdollista havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin jo ennen kuin ympäristölle aiheutuu seurauksia. Tarvittava koulutus ja työhön opastus annetaan aina uuden henkilön tullessa palvelukseen. Lisäksi koulutusta annetaan aina uuden laitteen tai järjestelmän tullessa käyttöön sekä muulloinkin tarvittaessa. Kemikaalivuotojen ensisijaisena torjuntatoimena on suorittaa laitteisiin, putkistoihin, säiliöihin yms. liittyvät tarkastus-, ennakkohuolto- ja kunnossapitotoimenpiteet niin, että laitteistojen kunto kaikissa tilanteissa vastaa asetettuja vaatimuksia. Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan voimassaolevia säädöksiä ja määräyksiä sekä annettuja käyttöohjeita. Raskaan polttoöljysäiliön ja öljyputkistojen kuntoa tarkkaillaan päivittäin mahdollisen vuodon havaitsemiseksi. Öljysäiliö tyhjennetään ja sen kunto tarkastetaan 10 vuoden välein. Laitteita huolletaan säännöllisellä ennakkohuollolla. Öljyjärjestelmästä tulee valvomoon automaattiset hälytykset öljysäiliön pinnan ylä- ja alarajasta sekä lämpötilan ylä- ja alarajasta. Lämpötilahälytyksiä tulee myös öljypumppaamolta ja öljyn esilämmittimiltä. Lämpölaitoksen kaikki mahdollisesti öljyyntyvät vedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta. Öljynerotuskaivoissa on öljynilmaisimet, jotka hälyttävät valvomoon. Öljynilmaisimien kunto tarkastetaan kerran kuukaudessa. Säiliöauto-onnettomuuksien ehkäisemiseksi nopeusrajoitus alueella on 20 km/h. Alhaisten nopeuksien vuoksi säiliöauton vakavaan vaurioitumiseen johtava onnettomuus on epätodennäköinen. Laitosalue, jolla säiliöautot liikkuvat, on kokonaisuudessaan asfaltoitu. Lämpölaitokselle on laadittu palontorjunta- ja pelastussuunnitelma ja toiminta tulipaloissa on ohjeistettu. Tulipalojen ehkäisemiseksi vaaditaan tulitöihin lupa ja työt on tehtävä lämpölaitoksen ohjeiden mukaisesti. Myös rakenteellinen palosuojaus on järjestetty. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Vahinko- ja vaaratilanteen havaitsija tekee ilmoituksen välittömästi valvomoon, jolloin vuorohenkilökunta voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Kaikki häiriöt raportoidaan ja niiden määrää seurataan. Sähkösuodattimen toimintaa ja kuntoa tarkkaillaan virta- ja jännitearvojen avulla. Mikäli sähkösuodatin vikaantuu pahoin, lisääntyvät lämpölaitoksen hiukkaspäästöt. Sähkösuodattimen vikaantuessa kenttien pois kytkeytymisestä tule valvomoon hälytys. Pois kytkeytyminen ei aiheuta välitöntä alasajoa laitoksella. Toiminta sähkösuodattimen häiriötilanteissa on ohjeistettu. Toisen sähkösuodattimen kentän vikaannuttua lasketaan kattilan kuormatasoa ja ryhdytään poikkeaman vaatimiin toimenpiteisiin. Mahdollisen öljyvahingon sattuessa pidetään öljynerottimesta lähtevässä viemärissä oleva käsikäyttöinen sulkuventtiili kiinni, rajoitetaan vahinkoa mahdollisimman paljon ja ryhdytään puhdistustoimenpiteisiin. Tulipalojen sammuttamiseksi lämpölaitos on varustettu automaattisilla paloilmoitus- ja sammutusjärjestelmillä. Sammutuslaitteistojen ilmoituk-
20 (41) set on johdettu lämpölaitoksen valvomoon. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 20.1.2009 päästömittaus- ja ympäristömeluraporttien osalta. Lisäksi hakemusta on täydennetty 2.6.2009 pidetyn tarkastuksen yhteydessä sekä 29.6.2009 päivätyllä selvityksellä biopolttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut ympäristölupahakemuksesta kuuluttamalla Lohjan kaupungin ilmoitustaululla 2.2.2009 27.3.2009 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 2.2.2009 27.3.2009. Kuulutuksesta on ilmoitettu Länsi Uusimaa ja Västra Nyland -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 2.6.2009. Tarkastusmuistio No YS 794/26.6.2009 on liitetty asiakirjoihin. Ympäristölupahakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Lohjan kaupungin ympäristölautakunnalta ja Lohjan kaupunginhallitukselta. Lohjan kaupungin ympäristölautakunta esittää 2.4.2009 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Lupaehtoja tarkistamalla tulee varmistaa, ettei laitos aiheuta paikallista ilman pilaantumista eikä likaantumishaittoja. Laitoksen ylös- ja alasajoista ei saa aiheutua haitallisia päästöjä. Laitoksen ylös- ja alasajoissa on pyrittävä huomioimaan sääolosuhteet ja ylös- ja alasajoista on myös ilmoitettava Lohjan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupamääräyksiin on myös lisättävä piipun ajoittaista puhdistamista koskeva ehto. Laitokselta tulee edellyttää luotettavaa ja jatkuvaa palamisolosuhteiden valvontaa sekä riittäviä mittauksia päästöjen luotettavuuden arviointia varten. Lämpölaitoksen tulee edelleen osallistua Lohjan ilmanlaadun yhteistarkkailuun ja bioindikaattoriseurantaan. Lisäksi lämpölaitokselta tulee edellyttää ilman laadun mittaamista myös laitoksen lähialueelta esimerkiksi leijumamittauksin. Lämpölaitokselta tulee myös vaatia selvitystä terveydelle vaarallisten pienhiukkasten päästöistä ja arviota niiden vaikutuksista. Melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee todentaa asiantuntevan tahon toimesta säännöllisin väliajoin. Lämpölaitos on velvoitettava tarkkailemaan lähialueiden melutasoa yhdessä muiden Pitkäniemen teol-