Helsinki 04.09.2009. No YS 1057

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (41) Helsinki 04.09.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-458-111 No YS 1057 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Fortum Power and Heat Oy:n Lohjan lämpölaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistamista. LUVAN HAKIJA Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 Fortum LAITOS JA SEN SIJAINTI Lohjan lämpölaitos Kiviniemenkatu 5 08100 Lohja Toimialatunnus: 35301, 35302 Y-tunnus: 0109160-2 Ympäristövahinkovakuutus: Vakuutusyhtiö Pohjola 48-01002-3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti sekä 2 momentin kohta 4 sekä 55 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b) ja 5 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 3 ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 1.9.2008. MAKSU 3 130 A11-111-AT2285 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus

2 (41) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat Alueen kaavoitustilanne Lohjan kaupungin tekninen lautakunta on tehnyt jäähdytysvesien ja ulospuhallusvesien johtamisesta kaupungin sadevesiverkostoon päätöksen 156/27.4.1988. Sopimus jätevesien johtamisesta kaupungin viemäriverkkoon on tehty 1.11.1988. Vesisopimus puhtaan ja mekaanisen veden ottamisesta Mondi Lohja Oy:ltä (ent. Loparex Oy, ent. Lohja Paperi Oy). 1994. Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 961/27.8.2004, Dnro UUS-2004-Y-41-111. Lohjan lämpölaitoksen kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus. Asemakaavassa lämpölaitoksen tontti on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Lämpölaitoksen länsi- ja luoteispuolella on asuinrakennusten korttelialue (A). Laitoksen eteläpuolinen alue on kaavoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Laitoksen itä- ja koillispuolelle Hiidensalmeen on kaavoitettu (KV 18.3.2009 53) erillispientalojen korttelialue (AO). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Lohjan lämpölaitos sijaitsee Lohjan kaupungin Pitkäniemen teollisuusalueella kiinteistöllä 444:463:1:121. Lämpölaitos rajoittuu itäpuolelta Pitkäniemen teollisuusraiteeseen ja eteläpuolelta Kiviniemenkatuun. Laitoksen eteläpuolella sijaitsee Pitkäniemen teollisuusalue, jossa toimivat Mondi Lohja Oy (entinen Loparex Oy), UPM-Kymmene Wood Oy Lohja, Metsäliitto Osuuskunta Puutuoteteollisuus sekä Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamo. Lämpölaitos rajoittuu länsi- ja pohjoispuolelta viheralueisiin. Tontille on sijoitettu lämpölaitos ja siihen liitetty tilapäinen kaukolämpökattila, raskaan polttoöljyn säiliö suoja-altaineen sekä huolto- ja varastorakennuksia. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Pääosa, n. 80 %, Lohjanjärven ravinteiden kokonaiskuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta, ilmasta tulevasta laskeumasta ja luontaisesta huuhtoutumisesta maaperästä. Noin 15 % järven ravinnekuormituksesta on peräisin pistemäisestä jätevesikuormituksesta, joka on paikallisesti edelleen oleellinen vedenlaatuun vaikuttava tekijä. Lohjanjärvi on

3 (41) Ilmanlaatu luokiteltu vuoden 2000 2003 aineiston perusteella tehdyssä vedenlaadun yleisen käyttökelpoisuuden luokituksessa pääosin luokkaan hyvä, vaikka matalien lahtialueiden rehevöityminen sekä haja-asutuksen ja maatalouden päästöt ovat edelleen ongelma. Myös vuonna 2008 ensi kertaa laaditussa vesienhoitosuunnitelmaehdotukseen sisältyvässä ekologisessa luokituksessa Lohjanjärven ekologinen tila on pääasiassa hyvä. Luvan hakijan mukaan Lohjan ilmanlaatuun vaikuttavat pääasiassa tieliikenne, teollisuuden ja energiantuotannon päästöt sekä kaukokulkeuma. Tieliikenteen päästöistä merkittävimmät ovat typenoksidipäästöt sekä hiukkaspäästöt. Teollisuudessa ja energiantuotannossa aiheutuu myös rikkidioksidipäästöjä ja jonkin verran haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä. Ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu Lohjalla on enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää. Ainoastaan lähinnä keväisin on päiviä, jolloin ilmanlaatu on välttävä tai huono liikenteen ilmaan nostettaman katupölyn vuoksi. Lohjan keskustan korkeat typenoksidi- ja hiukkaspitoisuudet johtuvat lähinnä liikenteestä. Ulkoilman suurimmat ohjearvoihin vertailukelpoiset typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Lohjalla vuosina 2003-2006 (Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan julkaisut, 2004-2007): Suurimmat ohjearvoihin verrattavat tunti- ja vuorokausipitoisuudet [µg/m 3 ], (% ohjearvosta) 2003 2004 2005 2006 Ohjearvo NO 2, tuntiarvo 68 (45 %) 81 (54 %) 112 (75%) 86 (57 %) 150 NO 2, vrk-arvo 40 (57 %) 47 (67 %) 58 (83 %) 48 (61 %) 70 PM 10, vrk-arvo 59 (84 %) 81 (116%) 86 (123%) 61 (87 %) 70 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksessa 2004-2005 (Polojärvi ym. 2005) Lohjan kaupungin alueella sormipaisukarve luokiteltiin pahasti vaurioituneeksi yhdellä havaintoalalla Gunnarlassa (havaintoala 301). Yhdellätoista havaintoalalla sormipaisukarpeen vauriot arvioitiin selväksi. Selvien vaurioiden alat s aitsivat pääasiassa taajamassa sekä yhdellä yksittäisellä havaintoalalla kaupungin luoteisosassa. IAP-indeksin ja jäkälälajien lukumäärän perusteella kaksi taajamahavaintoalaa oli jäkälälajistoltaan selvästi köyhtyneitä. Huomattava määrä havaintoaloja luokiteltiin lajistoltaan köyhtyneeksi. IAP-indeksin mukaisia lajistomuutoksia esiintyi melko tasaisesti koko kunnan alueella. IAP-indeksi ja jäkälien lajilukumäärä olivat Lohjan kaupungin alueella alhaisempia kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Maaperän tila Laitosalueen maaperän tilaa ei ole selvitetty toiminnanharjoittajan toimesta eikä lämpölaitoksen toiminnasta ole havaittu aiheutuneen polttoainevahinkoja maaperään.

4 (41) Laitoksella on tapahtunut lipeävahinko 1.8.2001. Paikalla on käynyt palokunta ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö. Toiminnanharjoittaja on luovuttanut Uudenmaan ympäristökeskukselle lipeävahinkoa koskevan raportin. Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että onnettomuustilanteen raportointi ja raportissa esitetyt toimenpiteet vastaavien tilanteiden estämiseksi ovat olleet riittäviä. Pohjaveden tila Lohjan lämpölaitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesipiste (pohjaveden varaottamo) sijaitsee koillisessa noin 100 metrin päässä ja Lohjanharjun pohjavesiesiintymät (I-lk pohjavesialue Lohjanharju 142851A) lähimmillään noin 1 000 metrin päässä idässä. Lohjanharju on yksi merkittävimmistä pohjavesiesiintymistä koko Suomessa. Lohjan pohjavesi on edelleenkin hyvälaatuista, mutta pohjavesialueilla on paljon riskitekijöitä. Viime vuosina alueella on sattunut useita paikallisia öljy- ja kemikaalivahinkoja. Lohjanharjun pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2004. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät koulut ja päiväkodit ovat kaakossa 500 800 metrin päässä. Lämpölaitoksen ja Lohjanjärven väliin on kaavoitettu ja rakennettu uusi asuinalue, jonka etäisyys lämpölaitokseen on noin 100 250 m. Moisionrannan luonnonsuojelualue on lämpölaitoksesta noin 1 200 m itään ja Porlan lehtokorpi noin 1 400 m etelään. Lähimmät Natura-alueet, Lohjanharju ja Ojamonkangas, sijaitsevat etelässä noin 2 kilometrin ja luoteessa noin 2,6 kilometrin etäisyyksillä. Lohjanharju ja Ojamonkangas kuuluvat lisäksi harjujensuojeluohjelmaan. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Lämpölaitoksen ja siihen liittyvien toimintojen lisäksi Pitkäniemen alueella sijaitsevat UPM-Kymmene Wood Oy:n Lohjan viilutehdas, Metsäliitto Osuuskunta Puutuoteteollisuuden kertopuutehdas, Mondi Lohja Oy:n paperitehdas ja Pitkäniemen jätevedenpuhdistamo. Laitoksen itäpuolella on rautatie, jota pitkin toimitetaan tavaraa Pitkäniemen teollisuusalueen muille teollisuusyrityksille. Rautateitse ei tule kuljetuksia lämpölaitokselle. Lohjan ilmanlaadun tarkkailu, mittaustulokset vuodelta 2007 (Ilmatieteenlaitos 30.6.2008) -raportin mukaan Lohjan alueen ympäristölupavelvollisten laitosten keskimääräiset päästöt ilmaan vuonna 2007 olivat: rikkidioksidi 291 t, typen oksidit 705 t, hiukkaset 99 t ja fossiilinen hiilidioksidi 632 900 t. Lohjan lämpölaitoksen vuosittaiset osuudet näistä päästöistä olivat keskimäärin: rikkidioksidi 91 %, typen oksidit 30 %, hiukkaset 15 % ja fossiilinen hiilidioksidi 12 %. Lohjan liikenneperäiset päästöt olivat vuonna 2007: hiukkasia 21 t, typenoksideja 372 t, hiilimonoksidia 1 480 t, hiilivetyjä 183 t ja hiilidioksidia 92 263 t. Liikenteen rikkidioksidipäästöt olivat vain noin 0,5 t.

5 (41) LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tuotanto Vuonna 1986 toimintansa aloittanut Fortum Power and Heat Oy:n Lohjan lämpölaitos tuottaa prosessihöyryä alueella toimiville yrityksille sekä kaukolämpöä kaupungin kaukolämpöverkkoon. Lämpölaitos toimii ympärivuotisesti ja tuottaa runsaat kaksi kolmasosaa Lohjan Energiahuolto Oy:n jakamasta kaukolämmöstä. Valvomossa on ympärivuorokautinen päivystys. Viime vuosina keskimääräinen tuotanto on ollut noin 305 GWh/a. Vuonna 2008 laitoksen tuotanto oli noin 284 GWh. Kattila K1 on peruskuormaa tuottava leijupetikattila. Polttoaineiden palaminen tapahtuu noin 850 ºC:n lämpötilassa hiekkapetissä, johon polttoaine ja tuhka sekoittuvat. Petihiekkaa leijutetaan puhaltamalla ilmaa arinan läpi. Pohjatuhkaa ja petimateriaalia poistetaan tulipesän pohjalta jaksottaisesti. Kattilan jälkeen karkein aines, lähinnä hiekka, erotetaan savukaasuista sykloneilla ja palautetaan kattilaan. Leijupetikattilan polttoaineita ovat kivihiili, puhdas puu, liimaa sisältävä puu sekä silikonipitoinen ja pinnoitettu paperi. Käynnistyksessä peti lämmitetään polttamalla raskasta polttoöljyä erillisillä polttimilla. Kattila on otettu käyttöön vuonna 1986. Tulevaisuudessa tarkoituksena on käyttää polttoaineena puuta ja paperia mahdollisimman paljon ja kivihiiltä mahdollisimman vähän. Kattila K2 on raskasta polttoöljyä käyttävä huippu- ja varavoimakattila. Rakenteeltaan kattila on luonnonkiertokattila ja sen öljypoltin on paineöljyhajotteinen. Kattila on otettu käyttöön vuonna 1986. Öljykattilan polttimen säädön peruskorjaus on tehty vuoden 2004 jälkeen. Palamisen parantamiseksi ja maksimitehon saavuttamiseksi on korjattu poltinkohtainen öljynpaineen pysyvyys ja polttimet viritetty. Korjauksen myötä nokeentuminen on vähentynyt oleellisesti ja kattilan hyötysuhde parantunut. Kattila K3 on poistettu käytöstä vuonna 2007. Kattilalla tuotettu höyry tuotetaan kattiloilla K1 ja K2 sekä tarvittaessa sähkökattilalla. Lisäksi toimintakokonaisuuteen kuuluvat lämpöteholtaan 30 MW:n sähkökattila (hyötysuhde 97 %) ja höyryakku. Ne sijaitsevat Mondi Lohja Oy:n tiloissa. Kattila K1 Leijupetikattila (kupliva peti) K2 Öljykattila (luonnonkierto) Polttoaineteho, [MW] Käyttötehoalue, [MW] Hyötysuhde, [%] Arvioitu käyttöaika, [h/a] Lämmöntuotanto, [GWh/a] 44 16 36 78 82 8 000 240 27,5 5 24 86 4 900 58,5

6 (41) Polttoaineet Sähkökattila 30 97 1 087 Lämpölaitos käyttää talous- ja prosessiveden raakavetenä Mondi Lohja Oy:n Lohjanjärvestä flokkaamalla puhdistamaa vettä. Lisäksi otetaan vettä kaupungin vesijohtoverkosta. Prosessiveden puhdistuksessa käytetään hiekkasuodatusta ja täyssuolanpoistoa. Talousvettä käytetään lämpölaitoksella noin 1 000 m 3, prosessivettä noin 49 000 m 3 ja jäähdytysvettä noin 120 000 m 3 vuodessa. Puupolttoaineita laitokselle toimittavat laitoksen lämpöasiakkaat Metsäliitto Osuuskunta Puutuoteteollisuus ja UPM-Kymmene Wood Oy. Liimapitoinen puu tulee Metsäliiton Puutuoteteollisuuden laitokselta. Lämpölaitoksella poltettava puutavara sisältää jalostamattoman puun käsittelystä ylijäävän osuuden kuten kuoret ja pöllinpäät, hakkeen, seulan hienojakeen ja siivouspuun. Näiden jakeiden kosteuspitoisuus on 30-65 % ja tuhkapitoisuus 0,5-3,0 %. Osa puusta on jalostetun puun käsittelystä syntyvää jaetta, joka on liimaa sisältävää puumursketta sekä viilu- ja katkaisujätettä. Liimaa sisältävän puun osuus koko laitoksen polttoainetehosta on noin 16 % ja koko puumäärästä noin 22 %. Metsäliitto Osuuskunnan Lohjan kertopuutehtaan vuonna 2004 saaman ympäristöluvan (No YS 1779/19.12.2008, UUS- 2004-Y-923-111) mukaan liimapuu (viilujäte ja murskattu kertopuu) sisältää pieniä määriä liimaa (n. 5 %), jossa vapaan fenolin osuus on alle 0,4 % ja vapaan formaldehydin osuus enintään 0,08 %. Jalostettujen puujakeiden kosteuspitoisuus on 5-35 % ja tuhkapitoisuus noin 0,5 %. Puupolttoaineiden tehollinen lämpöarvo vaihtelee välillä 7-18 MJ/kg ja rikkipitoisuus on noin 0,02 %. Koska alueen teollisuuslaitosten tuottaman puupolttoaineen ja jätepaperin määrä on vähentynyt, on niiden osuutta korvattu hankkimalla alueen ulkopuolelta biopolttoainetta, joka on puhdasta puuta ja kantoja. Jätepaperia lämpölaitokselle on toimittanut laitoksen lämpöasiakas Mondi Lohja Oy (entinen Loparex Oy). Paperijakeet muodostuvat rullista, reunanauhoista ja muusta hylkypaperista. Paperi on silikonipitoista ja pinnoitettua (muovipäällyste). Paperin tehollinen lämpöarvo on 12 20 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,02 % ja tuhkapitoisuus 6,7 %. Paperijätettä on saanut ottaa poltettavaksi ainoastaan Mondi Lohja Oy:ltä 29.12.2005 alkaen. Luvan hakija on hakemuksessa esittänyt poltettavan paperijätteen määräksi tulevaisuudessa yli 8 000 t/a. Mondi Lohja Oy:n toimittaman jätepaperin määrä on kuitenkin todellisuudessa vähentynyt kolmannekseen (noin 1 500 t/a). Leijukattilassa polttoaineena käytettävä puu ja paperi eivät laadultaan kelpaa muuhun hyötykäyttöön kuin energiantuotantoon.

7 (41) Laitoksella käytettävien biopolttoaineiden toimittajat ja määrät: Polttoaine Toimittaja Määrä Vaatii [t/a] murskauksen Koivunkuori UPM Wood Oy 2 500 Männynkuori UPM Wood Oy 100 Siivouspuut, viilujäte UPM Wood Oy 500 kyllä Koivuhake UPM Wood Oy 5 000 Polttohake Metsäliitto 7 000 Murskattu kertopuu (5 % liimaa) Metsäliitto 12 000 Seulan hienojae Metsäliitto 8 000 Viilujäte (5 % liimaa) Metsäliitto 1 000 kyllä Sahanpuru Metsäliitto 300 Purilaat Metsäliitto 2 000 kyllä Kuusen kuori Metsäliitto 16 000 Briketti (5 % liimaa) Metsäliitto 5 000 Paperirullat Mondi Lohja Oy 3 500 kyllä Paperikontit Mondi Lohja Oy 3 500 kyllä Salassa pidettävät paperit Mondi Lohja Oy 1 000 kyllä Muu puhdas puupolttoaine Karjaan KTK max. 3 000 m 3 osittain Kierrätyspolttoaineen käyttö on lopetettu 28.11.2005. Kivihiili toimitetaan laitokselle pääasiassa Inkoosta. Yleisesti kivihiilen tehollinen lämpöarvo on noin 25 MJ/kg, rikkipitoisuus 0,3 0,8 % ja tuhkapitoisuus 9 14 %. Kivihiilen käyttöä pyritään korvaamaan puuperäisillä polttoaineilla aina kuin mahdollista. Raskaan polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on noin 41 MJ/kg, rikkipitoisuus alle 1 % ja tuhkapitoisuus 0,05 %. Öljyn laatutiedot perustuvat toimittajan antamaan laatutietoon. Lohjan lämpölaitoksen polttoaineiden käyttö vuosina 2007 2008 sekä ennustettu polttoaineiden käyttö tulevina vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Eri polttoaineiden maksimikulutukset eivät toteudu yhtä aikaa vaan polttoaineiden keskinäiset osuudet ja kattiloiden keskinäinen käyttö vaihtelevat siten, että tuotantoennustetta vastaava polttoaineiden kokonaiskulutus lähivuosina on noin 390 GWh. v. 2004 ympäristöluvassa esitetty suurin sallittu määrä 2007 toteutunut 2008 toteutunut Ennuste v. 2008 Puhdas puu, t/a 30 000 Yhteensä 22 795 40 900 Liimapuu, t/a 15 000 30 966 5 727 18 000 Paperi, t/a 8 000 4 455 8 000 Kierrätyspolttoaineet, 1 500 0 0 0 t/a Kivihiili, t/a 26 500 24 743 18 709 26 500 Raskas polttoöljy, t/a 6 600-7 900 5 989 5 602 6 600 7 900 Yhteensä, GWh/a 380-400 339 300 380-400 Varastointi Puupolttoaineet kuljetetaan kuorma-autoilla avolavalla tai konteilla tuotavan tavaran laadusta riippuen ja kivihiili täysperävaunuyhdistelmäajoneuvoilla. Paperijäte tuodaan konteilla. Kiinteitä polttoaineita kuljettavat autot ajavat vaa'an kautta ennen kuorman purkamista.

8 (41) Biopolttoaine puretaan vastaanottopöydälle tai purkaustaskuun. Kivihiili puretaan suoraan purkaustaskuun. Kaikki kiinteät polttoaineet varastoidaan laitoksella pääsääntöisesti sisätiloissa. Joitakin jakeita voidaan tilapäisesti varastoida lyhytkestoisesti ulkona. Kiinteät polttoaineet murskataan sopivaan palakokoon ennen leijupetikattilaan syöttöä. Pitkäniemen teollisuusalueen ulkopuolelta toimitettava biopolttoaine kuljetetaan alueelle rekoilla. Kuormat puretaan laitoksen piha-alueella. Piha-aluetta on laajennettu ja se on asfaltoitu ja suojattu betoniaidalla sekä maisemoitu asuntoalueen suojaamiseksi. Biopolttoaine on laadultaan ja koostumukseltaan heterogeenista ja siksi eri jakeita joudutaan sekoittamaan toisiinsa. Sekoittaminen tapahtuu laitoksen piha-alueella pyörökuormaajalla. Biopolttoainetta varastoidaan piha-alueella enintään kahdessa noin 1 500 m 3 varastokasassa. Biopolttoaineen sekoitus tapahtuu klo 5-23 välisenä aikana, ainoastaan häiriötilanteissa voidaan joutua hetkellisesti sekoittamaan myös muina aikoina. Raskas polttoöljy tuodaan säiliöautolla ja puretaan suoraan säiliöön. Purkupaikka sijaitsee öljysäiliön vieressä. Säiliön tilavuus on 990 m 3 ja se sijaitsee betoniseinäisessä ja pikipohjaisessa suoja-altaassa, jonka tilavuus on 260 m 3. Mahdollinen suoja-altaan tai purkauspaikan vuotoöljy jää hälyttimellä varustettuun öljynerotuskaivoon ja päällystetylle pihaalueelle. Öljysäiliössä on mekaaninen ja sähköinen pinnankorkeusmittari. Sähköisen mittauksen antama pinnankorkeus nähdään valvomossa. Öljysäiliössä ei ole ylitäytönestimiä, mutta pinnankorkeutta pystytään seuraamaan täytön aikana. Tiedot merkittävimmistä laitoksella käytettävistä kemikaaleista on esitetty seuraavassa taulukossa. 0-taso vastaa maanpinnan tasoa. Luokitus Kemikaali Varastomäärä Käyttö vuodessa Varastointitapa Myrkyllinen Raskas polttoöljy 300 950 t 4 000 7 000 t 990 m 3 öljysäiliö pihalla (T) Syövyttävä Lipeä NaOH, 50 % 1,6 2,4 m 3 15 20 m 3 800 l kontti, 0-taso (C) Suolahappo HCl, 33 % 1,6 2,4 m 3 20 30 m 3 800 l kontti, 0-taso Haitallinen (Xn) Kevyt polttoöljy 100 400 l 200 l 200 l tynnyri sekä koneiden 100 l säiliöt, 0-taso Ärsyttävä KK-882F (emäs) 300 l 2 500 l 210 l astia, 0-taso (Xi) Helposti syttyvä Propaani 66 99 kg 33 kg 33 kg pullo, 0-taso (F) Erittäin helposti Asetyleeni 40 80 l 160 l 40 l pullo, 0-taso syttyvä (F+) Hapettava (O) Happi 40 80 l 80 l 40 l pullo, 0-taso Suolahappo (noin 33 %) tuodaan laitokselle 800 litran kuljetuskonteissa. Laitoksella on enintään kaksi täyttä konttia kerrallaan. Lipeäliuos (noin 50 %) tuodaan laitokselle säiliöautolla, josta laitoksella olevat omat 800 litran kontit täytetään. Laitoksella on enintään kolme täyttä konttia kerrallaan. Kattilavesikemikaali KK-822F (emäs) toimitetaan laitokselle kuorma-autorahtina 210 litran kemikaalitynnyreissä. Tynnyreitä toimitetaan enintään kaksi kappaletta kerrallaan. Muut laitoksella säilytettävät kemikaalit toimitetaan astioissa ja säkeissä. Vedenkäsittelykemikaalit tuodaan säiliöautolla tai konteilla.

9 (41) Liikenne Lohjan lämpölaitoksen toimintaan liittyvät raskaan liikenteen käynnit ovat lähinnä polttoaine- ja tuhkakuljetuksia. Keskimäärin käyntejä on päivittäin noin 25 kappaletta ja vuodessa enimmillään noin 8 400 kappaletta. Kuljetukset tapahtuvat opastettua reittiä pitkin ja pääsääntöisesti klo 5.00 20.00. Liikennöinti tapahtuu pääasiassa Kiviniemenkatua pitkin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Lohjan lämpölaitoksen toimintaa vastaavaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi on esitetty Suomen Ympäristökeskuksen julkaisussa Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa (Suomen ympäristö 649). Julkaisuun perustuen Fortum Power and Heat Oy:n mukaan Lohjan lämpölaitoksen käyttö- ja kunnossapito, tuotantotekniikka, kiinteiden polttoaineiden hyödyntämiseen hyvin soveltuva leijupetipoltto, savukaasujen puhdistus ja vahinkotilanteisiin varautuminen edustavat tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa laitoksen ikään ja kokoluokkaan nähden. Hankinnoissa on käytetty hankintahetkellä yleisesti käytössä ollutta uusinta tekniikkaa. Vahinkoihin ja onnettomuuksiin on varauduttu teknisin ratkaisuin, toimintaohjein sekä turvallisuusjohtamis- ja ympäristönhallintajärjestelmin. Lämpölaitoksen viemärijärjestelmä on toteutettu rakentamisajankohdan viranomaisohjeita noudattaen. Mahdollisesti öljyyntyvät vedet käsitellään öljynerottimissa. Öljynerottimet on varustettu öljyntunnistimilla, joista tulee hälytys lämpölaitoksen valvomoon. Leijutekniikka soveltuu erinomaisesti laadultaan erilaisten ja epähomogeenisten polttoaineiden seospolttoon. Leijupolttotekniikka sallii suuria polttoaineen laadun vaihteluita kattilan hyötysuhteen pysyessä korkeana ja päästöjen pieninä. Petihiekka tehostaa lämmön- ja aineensiirtoa ja sekoittumista tulipesässä. Typenoksidipäästöt ovat tyypillisesti alempia kuin pölypoltossa. Leijupetikattila soveltuu hyvin rikittömien puupolttoaineiden polttoon. Kivihiilen korvaaminen puulla vähentää rikkipäästöjä ja fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Puu sisältää myös muihin kiinteisiin polttoaineisiin verrattuna vähän tuhkaa ja raskasmetalleja. Polttotekniikan lisäksi leijukattilan savukaasupäästöjä vähennetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavalla sähkösuodattimella. Sähkösuodattimella vähennetään hiukkasten lisäksi tehokkaasti raskasmetallipäästöjä. Savukaasupuhdistuksessa ei muodostu jätevettä. Öljykattilan rikkidioksidipäästöjä vähennetään käyttämällä vähärikkistä polttoöljyä. Kattiloiden huolellisella käytön tarkkailulla ja kunnossapidolla voidaan vaikuttaa kattilan päästöihin merkittävästi. Laitosta ja sen puhdistinlaitteita käytetään parhaan käytännön mukaisesti. Laitosta ohjataan automaatiojärjestelmällä, jonka avulla prosessia käytetään, ohjataan ja tarkkaillaan lämpökeskuksen valvomosta ympäri vuorokauden. Palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taataan tehokas palaminen, jolla minimoi-

10 (41) daan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen päästöt. Palamisen hyvyyden edistämiseksi kattiloiden puhdistuksesta huolehditaan. Lohjan lämpölaitoksen ilmoitetut rikkidioksidin ja typen oksidien ominaispäästöt täyttävät julkaisun mukaiset BAT-kriteerit. Julkaisun mukaan kiinteiden polttoaineiden hiukkaspäästöjen BAT-taso on 50 140 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen. Lohjan lämpölaitoksen hiukkaspäästöt vuoden 2007 mittauksen mukaan olivat leijupetikattilalla 60 mg/m 3 (n) ja öljykattilalla 14 mg/m 3 (n). Tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään aktiivisesti ja tuhka ohjataan hyötykäyttöön aina kun se on mahdollista. Leijukattilan pohjatuhka ja sähkösuodattimelta erotettu lentotuhka on hyödynnetty kaatopaikoilla maarakentamisessa ja Tytyrin kaivoksen kaivostäytöissä. Pölyn leviäminen laitosalueella tapahtuvassa polttoaineiden käsittelyssä ehkäistään purkamalla polttoainekuormat vastaanottohallissa. Polttoaineita ei pääsääntöisesti varastoida ulkona. Polttoaineen kosteuspitoisuuden säätelyllä voidaan myös ehkäistä pölyämistä sekä polttoaineen itsesyttymisriskiä. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Fortum Power and Heat Oy:n ympäristöjärjestelmälle on myönnetty standardin ISO 14001 mukainen sertifikaatti lokakuussa 1999. Energiatehokkuus Fortum Power and Heat Oy liittyi vuonna 1997 lämpölaitosalan energiansäästösopimukseen ja Lohjan lämpölaitos liitettiin sopimukseen vuonna 2002. Energiateollisuus ry:n ja TEM:n energiatehokkuussopimukseen Fortum Power and Heat Oy on sitoutunut 4.12.2007. Sopimuksessa on sitouduttu ottamaan käyttöön energiatehokkuusjärjestelmä kahden vuoden kuluessa sopimuksen tekemisestä. Energiatehokkuusjärjestelmä sisällytetään osaksi yhtiön sertifioitua toimintajärjestelmää. Lohjan lämpölaitoksen kokonaishyötysuhde on omakäyttöteho huomioiden noin 81-87 %. Suomen ympäristökeskuksen BAT-julkaisun mukaan tyypillinen hyötysuhde teollisuudelle tai yhdyskunnalle lämpöä tuottavalle laitokselle on noin 85 93 %. Leijupetikattilan hyötysuhde on noin 81 %. Raskasta polttoöljyä käyttävien prosessihöyry- ja varakattiloiden hyötysuhteet ovat 86 % ja 87 %. Suomen ympäristökeskuksen julkaisun mukaan tyypilliset kattilahyötysuhteet kyseisessä kokoluokassa ovat leijupetikattila 89 91 % ja raskasöljykattila 92 94 %. Energiantuotannossa energian taloudellinen ja tehokas käyttö on keskeinen toiminnan talouteen vaikuttava tekijä. Fortum Power and Heat Oy:n mukaan lämpölaitoksen hyötysuhde on hyvä ja sen parantamismahdollisuudet on systemaattisesti kartoitettu. Kunnossapito seuraa ja ylläpitää laitteiden kuntoa, jolloin vältetään ylösajoja, joissa energiaa kuluu muuhun kuin varsinaiseen tuotantoon. Kattilan likaantuminen alentaa hyötysuhdetta, joten kattilan nuohouksesta huolehditaan.

11 (41) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Laitoksella muodostuvan prosessijäteveden määrä on keskimäärin 1 785 m 3 /a ja jäähdytysjäteveden määrä noin 94 254 m 3 /a. Vuonna 2008 laitoksella muodostui prosessijätevettä yhteensä 3 720 m 3, jotka johdettiin Lohjan kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriin sekä puhtaita jäähdytysvesiä 74 618 m 3, jotka johdettiin sadevesiviemärin kautta Lohjanjärveen. Öljysäiliön suoja-altaan ja öljynpurkauspaikan hulevedet johdetaan öljynilmaisimella varustetun öljynerotuksen kautta viereiseen radanvarsiojaan. Suoja-allas on varustettu käsikäyttöisellä vesitysventtiilillä, joka pidetään suljettuna. Myös öljynerottimen venttiili pidetään normaalisti kiinni ja erottimen tyhjennys tapahtuu valvotusti. Ilman öljynerotusta radanvarsiojaan johdetaan muut piha-alueen hulevedet. Kaupungin jätevesiviemäriin johdetaan jätevesien kokoojakaivon kautta sosiaalitilojen jätevedet, kattilahallien ja öljyn esilämmityshuoneen lattiavedet, neutraloidut prosessivedet sekä öljyyntyvät lauhteet. Muut kuin sosiaalijätevedet johdetaan myös öljynilmaisimella varustetun öljynerottimen kautta. Öljynerottimen venttiili on normaalisti auki. Jätevesien kokoojakaivon venttiili on normaalisti kiinni. Lisäksi kaupungin viemäriin johdetaan öljynilmaisimella varustetun perusvesikaivon kautta puu- ja paperipitoisten polttoaineiden montun vedet sekä lietteenerotuksen kautta hiilen-, paperi- ja kuoren purkaushallin lattiavedet. Savukaasut johdetaan 70 m korkeaan savupiippuun, jonka sisällä on omat sisäpiippunsa leijupeti- ja öljykattilalle. Leijupetikattilan jälkeiseen savukaasukanavaan kulkeutunut karkea aines (lähinnä petihiekka) erotetaan savukaasuista sykloneilla (3 kpl) ja palautetaan kattilaan. Syklonien jälkeen varsinainen lentotuhka erotetaan savukaasuista sähkösuodattimella, jonka erotusaste on noin 99 %. Öljykattilan savukaasuja ei puhdisteta. Kattiloiden ilmoitetut ominaispäästöt yksikössä mg/mj on esitetty seuraavassa taulukossa. Keskimääräinen pitoisuus on keskiarvo vuosien 2004-2007 pitoisuuksista. Rikkidioksidin ominaispäästökertoimet on määritetty ainetaseesta. Typen oksidien ja hiukkasten ominaispäästökertoimet on saatu päästömittauksista. Lisäksi ominaishiukkaspäästöt on muutettu yksikköön mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna happipitoisuuksiin 6 % (kattila K1) ja 3 % (kattilat K2). Kattila SO 2 NO X hiukkaset K1 - Keskimääräinen - mittaus 7.-9.11.2007 194 mg/mj 250 mg/mj 175 mg/mj 173 mg/mj K2 - keskimääräinen - mittaus 19.12.2008 464 mg/mj 200 mg/mj 162 mg/mj 14,5 mg/mj 21 mg/mj (60 mg/m 3 n) 4,0 mg/mj (14 mg/m 3 n)

12 (41) Lämpölaitoksen kokonaispäästöt ilmaan vuosilta 2004 2008 on esitetty seuraavassa taulukossa: 2004 2005 2006 2007 2008 SO 2, t 205 142 154 150 254 NO 2, t 159 193 151 161 185 Hiukkaset, t 19,5 11,9 11,5 12,3 19,0 CO 2FOSS, t 58 734 77 154 52 584 58 591 57 276 Ilmoitetut raskasmetallipäästöt ilmaan vuonna 2008 olivat elohopea 0,97 kg, kadmium 0,67 kg, lyijy 5,5 kg, arseeni 4,4 kg, kromi 16,5 kg, kupari 4,2 kg, mangaani 4,6 kg, nikkeli 91 kg ja vanadiini 36 kg. Voimalaitoksen dioksiini- ja furaanipäästöt on mitattu 30.1.2008. Savukaasujen dioksiinipitoisuus on mittaustulosten perusteella ollut <0,001 ng/m 3 (n). Dioksiini- ja furaanipäästö on ollut yhteensä 0,068 ng/m 3 n redusoituna 6 % happipitoisuuteen ja toksisuusekvivalentteina (I-TEQ) ilmoitettuna 0,001 ng/m 3 (n). Valtioneuvoston päätöksessä jätteen polttamisesta (15.5.2003/362) asetettu raja-arvo PCDD/PCDFyhdisteille on 0,10 ng/m 3 (n) (I-TEQ) redusoituna 11 % happipitoisuuteen. Toksisuusekvivalenttipitoisuus on alle raja-arvon. Kesällä 2008 Kiviniemen asuinalueella havaittiin hiukkaslaskeuma, jonka katsottiin aiheutuvan savupiipun sisäpintaan jääneestä tuhkasta, joka irtosi laitosta käynnistettäessä. Hiukkaslaskeuman vuoksi Uudenmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisesta poikkeuksellista tilannetta koskevasta ilmoituksesta (UUS-2005-Y-500-115, No YS 1061/29.7.2008). Fortum Power and Heat oy on toimittanut päätöksen mukaisen suunnitelman savupiipun ja savukaasukanavien pitämisestä puhtaana, ettei laitoksen toiminnasta aiheudu tapahtuneen kaltaista häiriöpäästöä. Ensimmäinen savupiippujen puhdistus on suoritettu 19. - 21.6.2009 räjäyttämällä, jonka tuloksena piipuista irtosi noin 30 litraa mekaanista epäpuhtautta. Melu ja tärinä Lohjan lämpölaitoksen ympäristömelu muodostuu jatkuvasta käyntimelusta ja lyhytkestoisesta melusta varoventtiilien toimiessa häiriötilanteessa. Lisäksi melua aiheuttavat työkoneet ja alueelle suuntautuva liikenne. Alueella on myös muuta teollisuutta, joka lisää alueen melukuormitusta. Vuosina 2006-2008 on mitattu Pitkäniemen teollisuusalueelta kantautuvaa melua Kiviniemenrannan teollisuusalueella. Asutus voimalaitoksen läheisyydessä on lisääntynyt ja se sijaitsee lähempänä laitosta kuin aikaisemmin, kun Kiviniemenrannan alue on rakennettu. Laitoksen ja lähimmän häiriintyvän kohteen välimatkan lyhenemisestä on aiheutunut yöajan ympäristöluvassa asetetun melutason ylitys. Vuoden 2007 mittauksissa havaittiin, että Kiviniemenrannassa ylittyy joissakin mittauspisteissä 50 db:n melutaso. Tehdyssä mittauksessa mitattiin alueen kokonaismelua, eikä pelkästään Lohjan lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuvaa melua. Mittausten jälkeen laitoksella on tehty muutostöitä ympäristöön aiheutuvan melun alentamiseksi. Toimenpiteiden onnistumista arvioitiin vuoden 2007 lopulla suoritetuilla melumittauksilla. Mittauksissa tehtiin edelleen havaintoja raja-arvon ylityksistä.

13 (41) Korjaavana toimenpiteenä laitoksen suurimmat melulähteet savukaasu-, kiertokaasu- ja leijupuhaltimet koteloitiin kokonaan ääntä eristävällä materiaalilla. Kesäkuussa vuonna 2008 mitattiin Lohjan lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ennen seisokkia. Melutasot olivat mittaustulosten mukaan päivällä alle raja-arvon 55 db ja yöllä hieman yli raja-arvon 50 db. Mittausten jälkeen meluntorjuntatoimena toteutettiin äänenvaimentimen asentaminen savukaasupuhdistimen jälkeen savukaasukanavaan. Äänenvaimennin vaimentaa savupiipun päästä tulevaa kapeakaistaista äänen tasoa noin 6-8 db. Näin ollen arvioidaan, että Lohjan lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuva yöajan melutaso lähimmässä häiriintyvässä kohteessa on enintään 50 db (L Aeq ). Äänenvaimentimen asentamisen jälkeinen laitoksen aiheuttama melutaso on mitattu 18.9.2008. Mittauspiste sijaitsi osoitteessa Kiviniemenkatu 12. Mitattu keskimääräinen melutaso oli 45 db (L Aeq ) ja maksimitaso 47 db (L AFMax ). Mittaustulosten perusteella voidaan osoittaa, että lämpölaitoksen aiheuttamasta melusta on poistunut kapeakaistainen 282 Hz:n komponentti. Meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutus melutason alentumiseen on noin 8 db. Laitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Tuhkat Lohjan lämpölaitoksen tuhka muodostuu leijupetikattilassa. Savukaasujen mukaan tempautuva petihiekka ja suurikokoinen tuhka-aines erotetaan sykloneilla. Savukaasujen mukana kulkeutuva hienojakoinen lentotuhka erotetaan savukaasuista sähkösuodattimella. Tuhkan määrään vaikuttavat polttoaineen laatu, lämpölaitoksen käyttöaste ja kattilan polttoaineteho. Erityisesti vaikuttavat poltettavan kivihiilen määrä ja tuhkapitoisuus. Lentotuhka erotetaan sähkösuodattimilla, joista tuhkan siirto tuhkasiiloon tapahtuu pneumaattisesti. Siilosta lentotuhka puretaan säiliöautoon. Laitoksella on myös tuhkan märkäpurkumahdollisuus. Pohjatuhka ja petihiekka poistetaan tulipesän pohjalta. Pohjatuhka ja petihiekka poistetaan petimateriaalin jäähdytysruuvilla kuljettimeen, joka siirtää ne edelleen avolavalle. Pääosa materiaalista on petihiekkaa ja kivihiilen mukana tullutta kiviainesta. Pohjatuhka on paljon karkeampaa kuin lentotuhka ja muistuttaa soraista hiekkaa. Lohjan lämpölaitoksen savupiiput on puhdistettu kesäkuussa 2009 räjäyttämällä piippujen sisäpintoihin tarttuneesta tuhkasta. Piippujen puhdistuksen aikana mekaanista epäpuhtautta kerättiin talteen noin 30 litraa.

14 (41) Tuhkien hyötykäyttö Fortum Power and Heat Oy on panostanut tutkimus- ja kehitystoiminnassaan sivutuotteiden hyödyntämiseen. Tuhka pyritään ensisijaisesti toimittamaan hyötykäyttöön. Lohjan lämpölaitoksen tuottamaa lentotuhkaa on hyödynnetty pääasiassa kaivostäytöissä ja kaatopaikkojen peiteaineena. Lentotuhkan hyötykäyttöaste on ollut viime vuosina 98 100 %. Pohjamateriaalia on hyödynnetty muun muassa täytemaana kaatopaikoilla. Pohjamateriaalin hyötykäyttöaste on ollut viime vuosina 37 88 %. Tuhkan laatua tarkkaillaan säännöllisesti kaatopaikkakelpoisuus- ja liukoisuustutkimuksin. Tutkimusten mukaan Lohjan voimalaitoksen tuhka soveltuu kaivostäyttöön. Lentotuhka koostuu pääasiassa piidioksidista (SiO 2 ), alumiinitrioksidista (Al 2 O 3 ) ja rautatrioksidista (FeO 3 ). Lisäksi tuhka sisältää kalsium-, magnesium-, natrium- ja kaliumyhdisteitä sekä rikkiä (sulfaatti, sulfiitti) ja klorideja. Tuhka sisältää pieniä määriä erilaisia metalleja sekä pieniä määriä polttoaineista peräisin olevia raskasmetalleja kuten arseenia, kadmiumia, lyijyä ja kromia. Fortum Power and Heat Oy:n mukaan lentotuhka ei ole erityisen haitallista, sillä sen sisältämät aineet ovat pääosin veteen niukkaliukoisia. Runsaimmin lentotuhkasta liukenee sulfaattia ja kloridia. Lentotuhkan vesiliuos on emäksinen, jolloin raskasmetallit ovat tuhkassa niukkaliukoisia. Metalleista eniten liukenee molybdeenia. Lohjan lämpölaitoksen leijupetikattilan lentotuhka sisältää runsaasti palamatta jäänyttä hiiltä, joka rajoittaa sen käyttöä sellaisenaan rakennusaineteollisuudessa. Vuonna 2003 suoritetun kaatopaikkakelpoisuustutkimuksen perusteella lentotuhka voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Leijupetikattilan pohjamateriaali ei Fortum Power and Heat Oy:n mukaan ole liukoista ja se soveltuu geoteknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin käytettäväksi maarakentamiseen. Vuonna 2008 leijupetikattilassa muodostui 3 252 t kuivaa lentotuhkaa, joka toimitettiin Nordkalk Oyj:n Tytyrin kaivokseen. Lisäksi syntyi 250,9 t petihiekkaa sekä tuhkalietteitä 54,4 t, jotka toimitettiin Lohjan kaatopaikalle. Tuhkan kaatopaikkaläjityksen syynä oli, että leijupetikattilan huollossa ja korjauksissa tuhkaa poistettiin kattilasta sellaisella menetelmällä, ettei tuhka kastuneena ollut sijoitettavissa kaivokseen. Kaivosonkaloihin sijoitettavan tuhkan sekaan ruiskutetaan vettä sekä betonia, jolloin se kovettuu kaivosonkaloihin. Muut jätteet Energian tuotannossa syntyy jonkin verran tavanomaista jätettä. Hyödynnettävät jakeet toimitetaan mahdollisuuksien mukaan kierrätykseen, mikäli jakeella on olemassa toimiva kierrätysjärjestelmä. Jätteet, joita ei voida hyödyntää, toimitetaan Lohjan kaatopaikalle. Lämpölaitoksella syntyy teollisuustoiminnalle tyypillisiä ongelmajätteitä kunnossapidon yhteydessä. Ongelmajätteet kerätään niille varattuihin astioihin, jotka sopivat ongelmajätteiden keräilyyn ja väliaikaiseen säily-

15 (41) tykseen. Erilaiset ongelmajätteet pidetään erillään toisistaan. Sopimusurakoitsija kerää ongelmajäteastiat ja toimittaa jätteet käsittelyyn. Ongelmajätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta laaditaan kuormaus- ja siirtokirja, josta ilmenevät tiedot ongelmajätteestä, luovuttajasta, kuljettajasta, kuljetustavasta ja vastaanottajasta. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskimääräiset jätetiedot Lohjan lämpölaitoksella vuonna 2008 syntyneistä jätteistä ja ongelmajätteistä sekä niiden käsittelystä. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Toimituspaikka Metalliromu 6,6 t Kuusakoski Oy 17 04 05 Sekajäte 96 t Lohjan kaatopaikka 20 03 01 Kiinteä öljypitoinen jäte* 0,09 t ISS Teollisuuspalvelut Oy 13 08 99 Paristot* 0,01 t 20 01 33 Loisteputket* 0,023 t 20 01 21 Lyijyakut* 0,02 t 16 06 01 Petihiekkaa 250,9 t Lohjan kaatopaikka 10 01 24 Sähkö- ja elektroniikkaromu 0,07 t ISS Teollisuuspalvelut Oy 20 01 36 Savukaasukanavan pesujäte, tuhkaliete 54,4 t ISS Teollisuuspalvelut Oy 10 01 23 Aerosolit 0,013 t ISS Teollisuuspalvelut Oy 20 01 99 Lentotuhka 3 557,4 t Nordkalk Oyj, Tytyrin kaivos 10 01 17 Kattilan pesujäte, öljytuhka* 13 08 99 3,28 t ISS Teollisuuspalvelut Oy Laitoksen toiminnassa on muodostunut satunnaisesti myös seuraavia jätejakeita: Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Toimituspaikka Paperijäte Lohjan kaatopaikka 20 01 01 Siivousjäte pihalta 40 60 t Lohjan kaatopaikka (hiekkaa, tuhkaa, hiiltä, paperia, puupölyä) 20 01 99 Siivousjäte, keskusimuri 10 30 t Lohjan kaatopaikka 20 01 99 Maalijäte* 0 170 kg ISS Teollisuuspalvelut Oy 08 01 11 Polttoöljyjäte* 410 680 kg 13 07 01 Öljyä sisältävä kaivoliete* 200 18 000 kg 13 08 99 Sekalainen ongelmajäte* 4 200 5 000 kg 16 05 09 Liuottimet* 0 650 kg 20 01 13 Happojäte* 0 10 kg 20 01 14 Lipeävesi* 20 01 15 0 7 300 kg

16 (41) TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan Fortum Power and Heat Oy:n mukaan Lohjan lämpölaitoksen päästöjen ei ole havaittu merkittävästi vaikuttaneen mitattuihin ilman epäpuhtauspitoisuuksiin. Tuotannon lisääntymisen seurauksena lämpölaitoksen kokonaispäästöt lisääntyvät hieman, mutta epäpuhtauksien vuosipitoisuuksien tai kokonaislaskeuman kannalta luokkaa 5 % olevalla päästölisäyksellä ei Fortum Power and Heat Oy:n mukaan ole käytännössä merkitystä. Tunti- ja vuorokausitasolla päästöt eivät nykyiseen verrattuna muutu lukuun ottamatta harvoin esiintyvää tilannetta, jossa kaikki kolme kattilaa olisivat yhtä aikaa käytössä. Lohjan lämpölaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on viimeksi mallinnettu vuonna 2003 jätteenkäsittely- ja energiahyötykäyttöhankkeen YVA-menettelyn yhteydessä. Nollavaihtoehdon mallinnuksessa on käytössä vain Lohjan lämpölaitoksen leijupetikattila. Lämpölaitoksen huipunkäyttöajaksi on arvioitu 6 800 tuntia. Mallissa on oletettu, että kattila ei ole käytössä kesäkuussa. Lisäksi oletetaan, että touko-, heinä- ja elokuussa käyttöaste on 50 %. Muina aikoina kattilan käyttöaste on 100 %. Laskentamallin mukaan suurimmat epäpuhtauspitoisuudet esiintyvät noin 0,5 2,5 km:n päässä lämpölaitokselta, minkä jälkeen pitoisuudet pienenevät nopeasti etäisyyden kasvaessa. Laskennan mukaan leijupetikattilan aiheuttamat epäpuhtauksien vertailukelpoiset maksimipitoisuudet ovat enimmilläänkin alle 10 % vastaavasta ohjearvosta. Vaikutus maaperään, pinta- ja pohjavesiin Päästöjä maaperään estetään muun muassa suoja-altaiden, päällystetyn piha-alueen, öljynerotuskaivojen, öljyvuotohälyttimien ja venttiilien avulla. Laitokselta ei johdeta mitään jätteitä tai kemikaaleja maaperään tai pinta- ja pohjavesiin. Laitoksen normaalitoiminnalla ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin. Melun, tärinän ja liikenteen vaikutukset Laitoksen toiminta ei aiheuta merkittävää melua laitoksen ulkopuolelle. Laitoksen toiminnan suurimmat melulähteet ovat liikenne ja ilmastointikoneet. Laitoksessa on suoritettu meluntorjuntatoimenpiteitä. Laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu tärinää. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu sisältää kattilan käytön ja palamisen hallintaa, polttoaineiden laadun ja kulutuksen seurannan, öljynerotuskaivojen ja öljysäiliöiden tarkkailun sekä veden käytön ja kemikaalien kulutuksen. Mittauksia tarkkaillaan päivittäin ja mitattavilla suureilla on pysyvät hälytysra-

17 (41) Päästö- ja kuormitustarkkailu jat. Palamisen hyvyyttä tarkkaillaan mittaamalla jatkuvatoimisesti leijukattilan K1 tulipesän ja leijupedin lämpötilaa, savukaasujen happi- ja hiilimonoksidipitoisuutta, tummuutta sekä petilämpötilaa. Öljykattilan savukaasujen tummuutta mitataan jatkuvatoimisesti. Käyttötarkkailuun kuuluu myös polttoaineen laadun ja kulutukset tarkkailu. Polttoaineiden kulutuksesta pidetään kirjaa. Puuperäiset polttoainekuormat ja paperikuormat punnitaan, kosteuden määrittää toimittaja kuukausikokoomanäytteestä, lisäksi lämpöarvoa seurataan toimittajalta saatavien tietojen perusteella. Kivihiilikuormat punnitaan. Kivihiilen kosteus, lämpöarvo ja rikkipitoisuus määritetään kokoomanäytteestä kerran kuukaudessa tai joka toinen kuukausi. Raskaan polttoöljyn kulutusta tarkkaillaan polttoainetoimittajan punnitseman määrän perusteella. Öljyn rikkipitoisuutta ja lämpöarvoa seurataan toimittajalta saatujen tietojen perusteella. Laitoksen käyttöhenkilökunta tarkkailee sähkösuodattimen jännite- ja virta-arvoja. Häiriöistä tulee hälytys suoraan valvomon logiikan näytölle. Sähkösuodattimen mekaaninen kunto tarkistetaan silmämääräisesti kerran vuodessa. Sähkösuodattimen viasta johtuva hiukkaspäästö voidaan arvioida häiriön keston perusteella. Öljynerotuskaivot on varustettu öljynilmaisimella, jonka hälytys on ohjattu valvomoon. Valvomossa on ympärivuorokautinen päivystys. Öljynilmaisimien hälytysjärjestelmä testataan kerran kuukaudessa. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan ilmaisimen testaukset, erotuskaivojen tyhjennykset ja häiriötilanteet. Öljysäiliössä on mekaaninen ja sähköinen pinnankorkeusmittari ja pinnankorkeutta tarkkaillaan valvomosta. Myös laitoksen veden ja kemikaalien kulutusta tarkkaillaan. Kemikaalien kulutuksen tarkkailu tapahtuu kemikaalikohtaisesti varastokirjanpidon ja varastomuutoksen perusteella. Päästötarkkailu sisältää ilmapäästöjen, jätevesien ja jätteiden määrän tarkkailua. Laitoksen molemmista kattiloista määritetään aiheutunut rikkidioksidipäästö ainetaseesta. Typenoksidi- ja hiukkaspäästöt ja - pitoisuudet mitataan joka kolmas vuosi. Savukaasujen raskasmetallipitoisuus lasketaan polttoainekulutuksen ja Suomen ympäristökeskuksen antamien päästökertoimien perusteella. Laitoksen aiheuttama hiilidioksidipäästö lasketaan polttoaineen kulutuksen ja viranomaisen antamien päästö- ja hapettumiskertoimien avulla. Päästöt mitataan normaalia käyttötehoa vastaavalla teholla. Mittausten aikana huolehditaan, että palamisolosuhteet, polttoaineen laatu ja määrä vastaavat normaalia käyttötilannetta. Leiju- ja öljykattilalle asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun päästömittauskerran aikana kolmen lyhytaikaisen peräkkäisen päästömittauksen keskiarvo ei ylitä päästörajaa. Kattiloiden käynnistys- ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa. Prosessi- ja sosiaalijätevesien määrää mitataan. Lämpölaitoksella muodostuvien jätteiden ja ongelmajätteiden laadusta, määrästä, käsittely- ja hyödyntämistavasta sekä ongelmajätekuljetusten toimituspäivämääristä

18 (41) pidetään kirjaa jätelain vaatimusten mukaisesti. Kaivostäyttöön käytettävästä tuhkasta tehdään liukoisuustestejä Tytyrin kaivoksen ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti. Kaatopaikalle menevästä tuhkasta on tehty kaatopaikkakelpoisuustutkimukset. Kaatopaikkakelpoisuus- ja liukoisuusanalyysit uusitaan aina tarvittaessa. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Laadunvarmennus Raportointi Lohjan lämpölaitos (Fortum Power and Heat Oy) osallistuu alueen muun teollisuuden ja Lohjan kaupungin kanssa Lohjan ilmanlaadun yhteistarkkailuun sekä Lohjan seudun bioindikaattoriseurantaan. Jatkuvatoimiset mittalaitteet kalibroidaan ja huolletaan säännöllisesti kerran vuodessa. Lisäksi kattiloille tehdään kertaluonteisia päästömittauksia säännöllisin väliajoin. Kertaluonteiset päästömittaukset tilataan alan yritykseltä. Hiukkaspitoisuus mitataan standardin SFS 3866 mukaisesti ja typenoksidipitoisuus standardimenetelmällä (CEN, ISO, SFS) tai vastaavantasoisella yleisesti käytössä olevalla menetelmällä. Jätevesien tarkkailun laadunvarmistamiseksi veden neutralointialtaan ph-anturit kalibroidaan kerran kuukaudessa. Laitoksella pidetään käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan raportointia varten tarvittavat tiedot. Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Lohjan lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristöriskejä ovat öljyn tai kemikaalin pääsy vesistöön ja maaperään, hallitsematon hiukkaspäästö sekä tulipalo. Vakavin tilanne kemikaaleista aiheutuisi suolahapon tai lipeän pääsystä huonetilaan. Riskejä kartoitetaan säännöllisesti osana lämpölaitoksen ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Riskien suuruus on Fortum Power and Heat Oy:n mukaan pieni. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Vahinkotilanteisiin on varauduttu öljynerottimien, suoja-altaiden, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien, tarkkailun sekä toimintaohjeiden ja suunnitelmien avulla. Lämpölaitoksella on kemikaalilain ja öljyvahinkojen torjuntalainsäädännön mukaiset vastuuhenkilöt. Myös palo-, pelastus- ja suojelutoiminnalle on nimetty vastuuhenkilö. Riskikohteiden päivystys, tarkastus ja onnettomuustilanteissa hälyttäminen tapahtuu oh-

19 (41) jeiden mukaisesti siten, että vahinkotapahtumat on mahdollista havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin jo ennen kuin ympäristölle aiheutuu seurauksia. Tarvittava koulutus ja työhön opastus annetaan aina uuden henkilön tullessa palvelukseen. Lisäksi koulutusta annetaan aina uuden laitteen tai järjestelmän tullessa käyttöön sekä muulloinkin tarvittaessa. Kemikaalivuotojen ensisijaisena torjuntatoimena on suorittaa laitteisiin, putkistoihin, säiliöihin yms. liittyvät tarkastus-, ennakkohuolto- ja kunnossapitotoimenpiteet niin, että laitteistojen kunto kaikissa tilanteissa vastaa asetettuja vaatimuksia. Kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan voimassaolevia säädöksiä ja määräyksiä sekä annettuja käyttöohjeita. Raskaan polttoöljysäiliön ja öljyputkistojen kuntoa tarkkaillaan päivittäin mahdollisen vuodon havaitsemiseksi. Öljysäiliö tyhjennetään ja sen kunto tarkastetaan 10 vuoden välein. Laitteita huolletaan säännöllisellä ennakkohuollolla. Öljyjärjestelmästä tulee valvomoon automaattiset hälytykset öljysäiliön pinnan ylä- ja alarajasta sekä lämpötilan ylä- ja alarajasta. Lämpötilahälytyksiä tulee myös öljypumppaamolta ja öljyn esilämmittimiltä. Lämpölaitoksen kaikki mahdollisesti öljyyntyvät vedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta. Öljynerotuskaivoissa on öljynilmaisimet, jotka hälyttävät valvomoon. Öljynilmaisimien kunto tarkastetaan kerran kuukaudessa. Säiliöauto-onnettomuuksien ehkäisemiseksi nopeusrajoitus alueella on 20 km/h. Alhaisten nopeuksien vuoksi säiliöauton vakavaan vaurioitumiseen johtava onnettomuus on epätodennäköinen. Laitosalue, jolla säiliöautot liikkuvat, on kokonaisuudessaan asfaltoitu. Lämpölaitokselle on laadittu palontorjunta- ja pelastussuunnitelma ja toiminta tulipaloissa on ohjeistettu. Tulipalojen ehkäisemiseksi vaaditaan tulitöihin lupa ja työt on tehtävä lämpölaitoksen ohjeiden mukaisesti. Myös rakenteellinen palosuojaus on järjestetty. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Vahinko- ja vaaratilanteen havaitsija tekee ilmoituksen välittömästi valvomoon, jolloin vuorohenkilökunta voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Kaikki häiriöt raportoidaan ja niiden määrää seurataan. Sähkösuodattimen toimintaa ja kuntoa tarkkaillaan virta- ja jännitearvojen avulla. Mikäli sähkösuodatin vikaantuu pahoin, lisääntyvät lämpölaitoksen hiukkaspäästöt. Sähkösuodattimen vikaantuessa kenttien pois kytkeytymisestä tule valvomoon hälytys. Pois kytkeytyminen ei aiheuta välitöntä alasajoa laitoksella. Toiminta sähkösuodattimen häiriötilanteissa on ohjeistettu. Toisen sähkösuodattimen kentän vikaannuttua lasketaan kattilan kuormatasoa ja ryhdytään poikkeaman vaatimiin toimenpiteisiin. Mahdollisen öljyvahingon sattuessa pidetään öljynerottimesta lähtevässä viemärissä oleva käsikäyttöinen sulkuventtiili kiinni, rajoitetaan vahinkoa mahdollisimman paljon ja ryhdytään puhdistustoimenpiteisiin. Tulipalojen sammuttamiseksi lämpölaitos on varustettu automaattisilla paloilmoitus- ja sammutusjärjestelmillä. Sammutuslaitteistojen ilmoituk-

20 (41) set on johdettu lämpölaitoksen valvomoon. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 20.1.2009 päästömittaus- ja ympäristömeluraporttien osalta. Lisäksi hakemusta on täydennetty 2.6.2009 pidetyn tarkastuksen yhteydessä sekä 29.6.2009 päivätyllä selvityksellä biopolttoaineiden varastoinnista ja käsittelystä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut ympäristölupahakemuksesta kuuluttamalla Lohjan kaupungin ilmoitustaululla 2.2.2009 27.3.2009 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 2.2.2009 27.3.2009. Kuulutuksesta on ilmoitettu Länsi Uusimaa ja Västra Nyland -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 2.6.2009. Tarkastusmuistio No YS 794/26.6.2009 on liitetty asiakirjoihin. Ympäristölupahakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Lohjan kaupungin ympäristölautakunnalta ja Lohjan kaupunginhallitukselta. Lohjan kaupungin ympäristölautakunta esittää 2.4.2009 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Lupaehtoja tarkistamalla tulee varmistaa, ettei laitos aiheuta paikallista ilman pilaantumista eikä likaantumishaittoja. Laitoksen ylös- ja alasajoista ei saa aiheutua haitallisia päästöjä. Laitoksen ylös- ja alasajoissa on pyrittävä huomioimaan sääolosuhteet ja ylös- ja alasajoista on myös ilmoitettava Lohjan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupamääräyksiin on myös lisättävä piipun ajoittaista puhdistamista koskeva ehto. Laitokselta tulee edellyttää luotettavaa ja jatkuvaa palamisolosuhteiden valvontaa sekä riittäviä mittauksia päästöjen luotettavuuden arviointia varten. Lämpölaitoksen tulee edelleen osallistua Lohjan ilmanlaadun yhteistarkkailuun ja bioindikaattoriseurantaan. Lisäksi lämpölaitokselta tulee edellyttää ilman laadun mittaamista myös laitoksen lähialueelta esimerkiksi leijumamittauksin. Lämpölaitokselta tulee myös vaatia selvitystä terveydelle vaarallisten pienhiukkasten päästöistä ja arviota niiden vaikutuksista. Melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tulee todentaa asiantuntevan tahon toimesta säännöllisin väliajoin. Lämpölaitos on velvoitettava tarkkailemaan lähialueiden melutasoa yhdessä muiden Pitkäniemen teol-

21 (41) Muistutukset ja mielipiteet lisuusalueen ympäristölupavelvollisten kanssa. Tavoitteena tulee olla, ettei alueen toimijoiden yhdessä aiheuttama melutaso ylitä valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) esitettyjä ohjearvoja läheisillä asuinalueilla. Öljysäiliö tulee tarkastuttaa valtuutetulla tarkastajalla vähintään 10 vuoden välein ja viemäreiden tiiveys ja kunto tulee tarkastaa vähintään 5 vuoden välein. Lisäksi laitokselta tulee vaatia riittäviä järjestelyjä mahdollisten tulipalojen varalta siten, ettei haitallisia sammutusvesiä pääse maaperään tai pohjaveteen eikä Lohjanjärveen. Lohjan kaupungin ympäristölautakuntaa on pyydetty liittämään lausuntoonsa terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunta esittää 16.4.2009 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Ympäristöterveyslautakunta esittää lausuntonaan, että sillä ei ympäristöterveyden näkökulmasta ole huomauttamista lupaehtojen muutokseen. Lautakunta tuo lisäksi esille, että ympäristölupamenettelyä tulisi kehittää siten, että laitosten aiheuttamien päästöjen arvioinnissa ympäristönsuojelullisten näkökohtien lisäksi otettaisiin aikaisempaa paremmin huomioon myös päästöjen ympäristöterveydelliset vaikutukset. As Oy Lohjan Majava, As Oy Lohjan Talitiainen, As Oy Varpunen, As Oy Lohjan Joutsen ovat jättäneet yhteisen muistutuksen ympäristölupahakemukseen. Asunto-osakeyhtiöt esittävät 20.3.2009 päivätyssä muistutuksessaan seuraavaa: Fortum tuo hakemuksessaan esille (mm. kohdat 4, 11b ja e), että lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuvien päästöjen vaikutus ilmanlaatuun ja luonnonympäristöön sekä rakennettuun ympäristöön on vähäinen. Nämä väitteet eivät muistuttajien mukaan pidä paikkaansa. Kiviniemenrannan asuntoalueella lämpölaitoksen savupäästöt ovat jatkuva ongelma. Fortumin lämpölaitos on Lohjan keskustan alueella ainoa suuri laitos, jonka toiminnasta syntyy savupöllähdyksiä. Sopivalla tuulella haju ja noki laskeutuvat alueelle. Fortum on useaan otteeseen maksanut korvauksia aiheuttamistaan vahingoista. Kiviniemenranta on uusi asuinalue, mutta jo nyt on alueella havaittavissa voimakasta likaantumista. Talojen seinät ovat tummuneet. Parvekkeet, terassit ja pihakalusteet nokeentuvat yhä edelleen, laitokseen tehdyistä perusparannuksista huolimatta. Melun vähentämiseksi tehdyt muutostyöt ovat oikean suuntaiset. Laitoksen aiheuttama melu on selvästi vähentynyt kevään 2008 jälkeen. Fortumin lämpöasiakkaat toimittavat puu- ja paperipolttoainetta laitokselle avolavakuorma-autoilla. Kevyt lasti lentelee usein pitkin Kiviniemenkadun pientareita. Toistuvista yhteydenotoista huolimatta asiantilaan ei ole saat parannusta.

22 (41) Hakijan kuuleminen ja vastine Lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuvat päästöongelmat ovat olleet tiedossa keväästä 2006 lähtien. Muistuttajat ovat tuoneet esiin näitä ongelmia useissa eri yhteyksissä. Ne ovat myös ympäristökeskuksen tiedoissa. Muistuttajat esittävät toiveen, että Uudenmaan ympäristökeskus vakavasti harkitsee, mitkä ovat laitoksen edellytykset toimia. Lupa tulisi myöntää vasta, kun ratkaisu tässä koko Lohjalle tärkeässä asiassa on löytynyt. Taloyhtiöiden osakkaat ovat ostaneet korkeatasoisia asuntoja tehdasalueen naapurista olettaen, että laitokset pysyvät heille annetuissa rajaarvoissa. Mutta nyt ei niin tapahdu. Taloyhtiöt toivovat, että esitetyt epäkohdat otetaan huomioon päätöksen teossa vakavasti. Luvan hakijalle on 3.6.2009 päivätyllä kirjeellä No YS 670 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Fortum Power and Heat Oy esittää 29.6.2009 päivätyssä vastineessaan muun muassa seuraavaa: Yhtiö on solminut sopimuksen energian toimittamisesta asiakkailleen, eivätkä sopimukset yleisesti anna mahdollisuutta päättää laitoksen käynnistämisestä ja siten myös energian toimittamisesta sääolosuhteiden mukaan. Leijukattilan savukaasuja ei voida puhdistaa sähkösuodattimella öljyajon aikana, jollainen tilanne on kattilaa käynnistettäessä ja jolloin päästöt saattavat olla suuremmat kuin normaalin käyttötilanteen aikana. Laitoksella on kuitenkin kesän 2008 käynnistyksen ja sen aiheuttaman poikkeavan päästön perusteella päätetty, että äkillinen ja poikkeava säätilanne pyritään ottamaan jatkossa huomioon laitosta käynnistettäessä. Käynnistystilanteissa pyritään myös käyttämään mahdollisimman vähän öljyä ja lyhentämään koko ylösajotilannetta, jolloin laitoksen käyttöaika ilman sähkösuodatinta lyhenee. Laitoksen käyttötarkkailuun kuuluu kattiloiden käynnistysten ja käyntiaikojen seuranta ja niiden kirjanpito. Käynnistykset ja alasajot ovat osa laitoksen normaalia toimintaa, eikä niitä tulisi katsoa sellaisiksi poikkeus- tai häiriötilanteiksi, joista tulisi aina ilmoittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhtiö voi raportoida esim. käynnistysten lukumäärät kuukausittain vuosiraportin yhteydessä ja käytännössä ilmoittaa myös puhelimitse tai sähköpostitse laitoksen käynnistyksistä ympäristöviranomaisille. Luvan hakija katsoo, ettei lupavelvoite ko. asiasta ole tarpeen. Piipun puhdistuksen osalta yhtiö on esittänyt ympäristölupahakemuksessa, että savupiiput (sisäpiiput) puhdistetaan syksyllä 2008, jonka jälkeen seuraava puhdistus tehdään kahden vuoden päästä uudelleen. Puhdistuksessa irtoavien hiukkasten määrän perusteella päätetään puhdistuksen tarve ja puhdistustiheys jatkossa. Luvan hakija esittää vastineessaan, että piipun määrävälien tehtävää puhdistusta koskevaa lupamääräystä on vielä ennenaikaista antaa, koska tietoa piipun puhdistuksen merkityksestä ja tarpeesta ei vielä riittävästi ole. Puhdistus on kertaalleen tehty nyt kesäkuussa 2009. Tämän kertakokemuksen mukaan piippujen puhdistus on aiheellinen. Kokemuksen perusteella luvan hakija esittää, että seuraava puhdistus suoritetaan noin 5 vuoden kuluttua ja sen jälkeen päätetään mahdollisesta määrävälein tehtävästä puhdistuksesta.

23 (41) Palamisolosuhteiden hallinta on edellytys kattiloiden hyvän käytettävyyden ja hyötysuhteen saavuttamiseksi, ja on siten myös toiminnanharjoittajan jatkuvan intressin mukaista. Optimaalisissa palamisolosuhteissa myös päästöt ovat pienet. Leijukerroskattilan savukaasuista mitataan jatkuvasti jäännöshappea (kattilan jälkeen sekä sähkösuodattimen jälkeen), hiilimonoksidia, lämpötilaa ja tummuutta. Tummuusmittauksilla seurataan hiukkaspäästöä sekä sähkösuodattimen toimintaa. Öljykattilan savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti tummuutta. Sähkökattila ei aiheuta savukaasupäästöjä. Mittalaitteet kalibroidaan ja huolletaan säännöllisesti. Lisäksi ulkopuolinen päästömittaaja mittaa kattiloiden päästöt säännöllisin väliajoin. Hakijan näkemyksen mukaan nykyiset toimintatavat vastaavat lausunnossa esitettyjä vaatimuksia. Yhtiö osallistuu Lohjan ilmanlaadun yhteistarkkailuun ja bioindikaattoritutkimuksiin voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaisesti ja katsoo, että yhtiön oman ilmanlaadun mittausaseman perustaminen ei ole kohtuullista yhteistarkkailun lisäksi. Näin etenkin nykyisessä tilanteessa kun ilmanlaatu on Lohjalla hyvä ja kun juuri kuluvan kevään aikana on laadittu uusi sopimus ja ohjelma yhteistarkkailun toteuttamisesta vuosille 2009-2013. Hiukkaspäästöjä ja hiukkasten aiheuttamia terveysvaikutuksia tutkitaan edelleen vilkkaasti, mm. Kansanterveyslaitoksen toimesta Suomessa. Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan mm. erityisesti puun pienpoltosta on todettu aiheutuvan runsaasti pienhiukkaspäästöjä. Lohjan ilmanlaadun mittauspisteessä mitataan jatkuvasti ulkoilman hengitettävien hiukkasten (halkaisijaltaan alle 10 mikrometriä) ja pienhiukkasten (halkaisijaltaan alle 2.5 mikrometriä) pitoisuutta. Mittaustulosten mukaan Lohjan ulkoilman hiukkaspitoisuudet, jotka ovat peräisin kaikista alueen päästölähteistä (myös Lohjan lämpölaitoksen päästöistä) sekä kaukokulkeumasta, ovat olleet pieniä. Siten yhtiö katsoo, että tarkkailusuunnitelmaehdotuksen mukaiset laitoksen hiukkasmittaukset ovat riittäviä eikä perusteita terveydelle vaarallisten pienhiukkasten päästöjen selvittämiseksi ja niiden terveysvaikutusten arvioimiseksi yksittäiselle laitokselle erikseen ole. Yhtiö on mittauttanut lähiympäristön melutasoa viime vuosina useaan kertaan Lohjan lämpölaitoksella melun vähentämiseksi toteutettujen toimenpiteiden tehoamisen varmistamiseksi. Melumittaustulosten mukaan lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei lupamääräysten mukaisesti ylitä häiriintyvässä kohteessa päiväaikaan 55 db (L Aeq ) eikä yöaikaan 50 db (L Aeq ). Laitoksen toiminnasta aiheutuvissa melupäästöissä ei ole odotettavissa muutoksia. Yhtiö voi osallistua ympäristömelun yhteistarkkailuun Pitkäniemen teollisuusalueen lähiympäristössä. Lohjan lämpölaitoksella öljyn varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan kemikaalilainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi tarkastukset tehdään Turvatekniikan keskuksen ohjeiden mukaisesti. Tämän vuoksi hakija katsoo, että öljysäiliön tarkastuttamisvelvoitetta ei ole tarpeen antaa ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa, jossa em. lainsäädäntöä ei sovelleta. Lämpölaitoksen käyttötarkkailu sisältää öljysäiliön kunnon tarkastamisen 10 vuoden välein.

24 (41) Lohjan lämpölaitoksella tarkastetaan säännöllisten tarkastuskierrosten yhteydessä silmämääräisesti näkyvillä olevien viemärien (esimerkiksi laitosrakennuksen lattiakanaalit) tiiveys. Yhtiö katsoo, että laitoksen käyttötarkkailuun sisältyvän tarkastuksen tiheys, joka on lautakunnan vaatimusta tiheämpi, on riittävä. Lämpölaitokselta ei pääse haitallisia sammutusvesiä maaperään tai pohjaveteen eikä Lohjanjärveen. Lämpölaitoksella varastoitavien ja käsiteltävien kemikaalien ominaisuudet eivät ole erityisen vaarallisia ja niiden varastointimäärä on pieni. Tulipalossa laitosrakennuksessa varastoitavia kaasupulloja ja kemikaalisäiliöitä jäähdytetään vedellä ja jäähdytyksessä käytetty vesi johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Jäähdytyksessä käytetty vesi ei likaannu. Myös piha-alueella öljysäiliön mahdollisessa tulipalossa sammutusmenetelmänä käytetään öljysäiliön seinämän jäähdytystä vedellä. Jäähdytyksessä käytettyä vettä voidaan kerätä öljysäiliön suoja-altaaseen. Suoja-altaasta vedet johdetaan sulkuventtiilein erotettavaan öljynerotuskaivoon, josta on öljyhälytys valvomoon (jatkuva miehitys). Tällöin jäähdytyksessä käytetty vesi ei pääse maaperään, pohjaveteen tai vesistöön. Sammutusvesiä voidaan kerätä piha-alueelta myös imuautolla. Piha-alue muodostaa säiliön ympärillä n. 300 m 2 keruutilan. Tällä alueella olevan keruukaivon vedet johdetaan saman sulkuventtiilein erotettavaan öljynerotuskaivoon. Lisäksi koko piha-alueen vedet johdetaan sadevesiviemäriin, josta ne johdetaan radanvarsiojaan. Ennen tätä on sulkuventtiili, mistä piha-alueen sadevesiviemäri on mahdollista sulkea. Yhtiö katsoo, että sammutusvesiä koskevat järjestelyt laitoksella ovat nykyisellään riittävät. Yhtiöllä ei ole huomauttamista Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyslautakunnan lausunnosta. Naapureiden esittämiin muistutuksiin toiminnanharjoittaja toteaa, että palamisessa muodostuu aina savukaasuja, kun laitos on käynnissä. Savukaasupöllähdyksiä ei normaalin käyttötilanteen aikana muodostu, koska laitoksen savukaasut puhdistetaan sähkösuodattimella. Laitoksella on tehty merkittäviä muutoksia vuosihuollossa 2008, biopolttoaineen tasalaatuisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja sähkösuodatin on toiminut moitteettomasti ja sen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Savukaasujen puhdistuksen ja päästökorkeuden perusteella on epätodennäköistä, että nokeentumishaitat aiheutuisivat Lohja lämpölaitoksen päästöistä. Pitkäniemen alueelta lämpölaitokselle tapahtuvien polttoainekuljetusten on todettu aiheuttavan roskaantumista, erityisesti Kiviniemenkadulla. Kuljetuksista on neuvoteltu lämpöasiakkaiden ja kuljetusurakoitsijan kanssa, joka vastaa kuljetuksista ja siten myös niiden aiheuttamista haitoista. Fortum on esittänyt, että kuljetuksissa noudatettaisiin alhaista ajonopeutta ja että kuormat peitettäisiin kuljetuksen ajaksi. Ympäristön melutason alentamiseksi on Lohjan lämpölaitoksella toteutettu useita toimenpiteitä melun vähentämiseksi. Toimenpiteet ovat olleet tehokkaita ja nyt lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei lupamääräysten mukaisesti ylitä lähimmässä häiriintyvässä kohteessa päiväaikaan 55 db (L Aeq ) eikä yöaikaan 50 db (L Aeq ). Lohjan lämpölaitos

25 (41) noudattaa kaikkia muitakin sille asetettuja päästöraja-arvoja ja lupaehtoja, joskin teollisessa toiminnassa muodostuu aina joitain ympäristövaikutuksia, joiden hallitsemiseksi kuitenkin pyritään jatkuvasti tekemään parannustoimenpiteitä. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Fortum Power and Heat Oy:n Lohjan 72 MW:n lämpölaitokselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Asianomaisten lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on huomioitu lupamääräyksiä tarkistettaessa lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 1. Laitoksen toiminnassa syntyvät prosessijätevedet (kuten kattiloiden ulospuhallus- ja tyhjennysvedet sekä öljyyntyvät lauhteet), sisätilojen lattiavedet ja sosiaalitiloissa muodostuvat jätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. Laitoksella muodostuvat puhtaat jäähdytysvedet voidaan johtaa sadevesiviemärin kautta vesistöön. Öljysäiliön suoja-altaan ja öljynpurkauspaikan hulevedet ja muut laitoksen piha-alueiden hulevedet voidaan johtaa viereiseen radanvarsiojaan. Jätevesien johtamisessa vesihuoltolaitoksen viemäriin on noudatettava vesihuoltolaitoksen kanssa tehtyä sopimusta. Vesihuoltolaitoksen viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. 2. Öljyvaaralliset jätevedet, kuten öljysäiliöiden suoja-altaiden ja öljyn purkausalueen hulevedet sekä sisätilojen vuoto- ja huuhteluvedet, on kerättävä ja johdettava valvotusti öljynerottimeen ennen johtamista viemäriin tai radanvarsiojaan. Öljynerottimet, suojavallit ja muut öljyntorjuntaan liittyvät rakennelmat on mitoitettava siten, ettei häiriö- tai poikkeustilanteessakaan öljyä pääse viemäriin tai maaperään. Öljynerottimet on varustettava hälyttävällä öljynilmaisimella ja hälytysjärjestelmän toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Öljyn purkausalueen yhteydessä olevat sadevesikaivot on varustettava sulkuventtiileillä ja venttiilit on pidettävä suljettuina öljynpurun aikana.

26 (41) 3. Laitoksella mahdollisissa tulipalotilanteissa muodostuvat sammutusvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa tai haittaa viemärin rakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Päästöt ilmaan (YSL 43, 45, JL 3, 6, 9, 15, JA 8, VNA 689/2006, VNp 888/1987) 4. Lämpökeskuksen kattiloiden savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 70 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 5. Lohjan lämpölaitoksen leijupetikattilan K1 kiinteinä polttoaineina saa käyttää puupolttoaineita ja kivihiiltä sekä seuraavia jätepolttoaineita: liimaa sisältävää puuta enintään noin 18 000 t/a sekä paperijätettä enintään noin 8 000 t/a. Polttoaineena käytettävä puu ei saa puunsuoja-ainekäsittelyn tai pinnoituksen seurauksena sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Paperijätettä saa ottaa vastaan ainoastaan Mondi Lohja Oy:n paperitehtaalta. Mikäli poltettavaksi tuodaan muuta jätettä, jonka polttoa ei ole edellä sallittu, on jäte viipymättä palautettava sen haltijalle tai toimitettava paikkaan, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa kyseisen jätteen käsittelyyn. 6. Leijupetikattilan K1 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa kiinteitä polttoaineita käytettäessä olla enintään 80 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen. Öljykattilan K2 savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 100 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja-arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja-arvoa. Kattiloiden käynnistys- ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja-arvon noudattamisen tarkasteluissa. 7. Liimapitoista puuta ja jätepaperia poltettaessa on leijupetikattilan K1 savukaasujen lämpötila nostettava kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa vähintään kahdeksi sekunniksi 850 ºC:een. Ilmaylimäärän ja sekoituksen on oltava kaikissa olosuhteissa riittävä. 8. Lämpölaitoksen piippujen puhdistuksesta on huolehdittava mahdollisten häiriöpäästöjen ehkäisemiseksi. Seuraava piippujen puhdistus tulee suorittaa tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran nykyisen lupakauden aikana.

27 (41) 9. Laitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Laitoksessa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. 10. Laitoksessa polttoaineena käytettävä kivihiili saa sisältää rikkiä enintään 310 milligrammaa yhden megajoulen suuruista energiamäärää kohti. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 11. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää 1.1.2010 asti yksinään tai tämän jälkeen yhdessä Pitkäniemen teollisuusalueen muiden ympäristölupavelvollisten toimintojen melun kanssa asuinkäytössä olevien kiinteistöjen pihapiirissä tai muissa lähimmissä melulle eniten altistuvissa kohteissa päivällä klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöaikaan klo 22.00 7.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43, NaapL 17 ) 12. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja-altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. 13. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 3 a, 4, 6, 15, JA 5, 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 14. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäväksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat

28 (41) jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 15. Ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä, reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla ympäristönsuojelun kannalta yhtä tehokkaalla tavalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja viemäreihin on estettävä. 16. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 46, YSA 30 ) 17. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava myös pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava lisäksi vesihuoltolaitokselle. 18. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häi-

29 (41) riötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. 20. Laitoksella on oltava ajan tasalla oleva ympäristöriskiselvitys, suunnitelma toimista ympäristöonnettomuuksien estämiseksi toteutusaikatauluineen sekä kirjalliset toimintaohjeet onnettomuus-, häiriö- ja muiden poikkeustilanteiden varalle ympäristöonnettomuuksien ja haittojen rajoittamiseksi. Ympäristöriskiselvitys on tarvittaessa laadittava ulkopuolisen asiantuntijan ohjauksessa. Ympäristöriskiselvityksessä on erityisesti otettava huomioon pohjavedet ja mahdollisten sammutusvesien johtaminen. Ympäristöriskiselvitys ja selitys sen perusteella tehtävistä jatkotoimenpiteistä on toimitettava viimeistään vuoden 2010 vuosiraportin yhteydessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan ympäristönsuojeluviranomaiselle, minkä jälkeen selvitys on pidettävä ajan tasalla ja se on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, 90 ) 21. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, JL 6, JA 8, NaapL 17, VNp 993/1992) 22. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava osana Lohjan muun teollisuuden ja Lohjan kaupungin yhteistä ilmanlaadun tarkkailua mukaan lukien bioindikaattoriseuranta. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. 23. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on mitattava 30.4.2010 mennessä. Melumittaukset tulee mahdollisuuksien mukaan suorittaa Pitkäniemen teollisuusalueen muiden ympäristölupavelvollisten toimijoiden yhteistarkkailuna. Mittaus on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. Suunnitelma melutarkkailusta on toimitettava hyväksyttäväksi laitoksen valvontaviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta ennen mittausten suorittamista. Mittausraportti on toimitettava laitoksen valvontaviranomaiselle sekä Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Mikäli mittauksissa havaitaan melun raja-arvojen ylittyvän, on raportissa esitettävä asiantuntijan arvio siitä mikä on laitoksen vaikutus alueen yhteismeluun. Tässä tapauksessa

30 (41) yksityiskohtainen suunnitelma tarpeellisista meluntorjuntatoimista toteuttamisaikatauluineen on toimitettava hyväksyttäväksi laitoksen valvontaviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa melumittausraportin valmistumisesta. Uudenmaan ympäristökeskus voi antaa tehtyjen melumittausten perusteella lisämääräyksiä tarvittavista melun vähentämistoimenpiteistä ja melutason uusintamittauksista. 24. Palamisen tehokkuutta leijupetikattilassa K1 on seurattava jatkuvatoimisilla, rekisteröivillä ja hälyttävillä lämpötilan, jäännöshappipitoisuuden ja hiilimonoksidipitoisuuden sekä tummuuden mittauksilla. Laitoksen toiminnan valvontaan tarkoitetut jatkuvatoimiset mittarit on kalibroitava vähintään kerran vuodessa riippumattoman asiantuntijan toimesta. Muilta osin laitoksen toimintaa ja palamisen hyvyyttä on seurattava käyttö- ja päästötarkkailussa sivuilla 16-18 esitetyllä tavalla kuitenkin siten, että määräaikaisten hiukkasmittausten suorittamisesta määrätään lupamääräyksessä 25. 25. Leijupetikattilan K1 savukaasujen hiukkaspitoisuus ja -päästö sekä typenoksidipitoisuus on mitattava seuraavan kerran vuonna 2010 ja tämän jälkeen joka kolmas vuosi. Öljykattilan K2 savukaasujen hiukkaspitoisuus ja -päästö sekä typenoksidipitoisuus on mitattava vuonna 2010 ja tämän jälkeen joka kolmas vuosi. Mittaukset on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n (kiinteät polttoaineet) ja 3 %:n (nestemäiset polttoaineet) happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 26. Leijupetikattilan K1 savukaasujen lämpötilan pysymistä 850 ºC:ssa kahden sekunnin ajan kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa on todennettava lämpötilamittauksin seuraavan kerran vuonna 2010 ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein.

31 (41) 27. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 28. Fortum Power and Heat Oy:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat kattilakohtaiset tiedot: - käyntiajat kuukausittain (h/kk) - kaukolämmön tuotanto (GWh/kk) - käytetyt polttoaineet ja niiden kulutustiedot (t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineittain luokiteltuna (GJ/a) - polttoaineiden rikkipitoisuus ja muut laatutiedot - tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista - mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkasja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n (kiinteät polttoaineet) ja 3 %:n (nestemäiset polttoaineet) happipitoisuuteen ja mg/mj - mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (Pb, Cr, Cu, Mn, Ni, As, Hg, Cd, V) päästöt (kg/a) - yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta - päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta - ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty - tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät - tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista - raportti ilmanlaadun tarkkailun mittaustuloksista ja arvio laitoksen päästöjen vaikutuksesta ilmanlaatuun - tiedot öljysäiliöiden, viemäreiden ja öljynerotuskaivojen tarkastuksista, korjauksista ja huolloista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palveluntuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja

32 (41) toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö- ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Fortum Power and Heat Oy:n Lohjan lämpölaitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski ja alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut Toiminnan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi päästöjä, jätteitä ja melua koskevien määräysten antaminen on tarpeellista. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Lohjan lämpölaitoksen prosessijätevedet, sisätilojen lattiavedet ja sosiaalitiloissa muodostuvat jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon.

33 (41) Öljyvaaralliset jätevedet johdetaan öljynerotuksen kautta. Öljyvuotohälyttimien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Mitattujen savukaasupäästöjen voidaan katsoa täyttävän tämänhetkiset BAT-kriteerit. Toiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen sadevesiviemäriin tai viereiseen radanvarsiojaan saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Määräykset ovat tarpeen polttoaineista ja kemikaaleista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Määräykset 1. ja 2.) Lohjan lämpölaitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjaveden varaottamo sijaitsee kuitenkin laitoksesta noin 100 metriä koilliseen Tytyrin kaivoalueella. Vedenottamolta otetaan vettä koko ajan pieniä määriä, mutta varsinaisena vedenottamona pistettä tullaan käyttämään kahden Lohjanharjun pohjavesialueen päävedenottamon häiriö- ja onnettomuustilanteissa. Koska varavedenottamo sijaitsee Lohjan lämpölaitoksen välittömässä läheisyydessä, on laitosalueella edellytetty toimittavaksi kuten pohjavesialueella. Laitoksen polttoaineiden, polttonesteiden ja kemikaalien käytöstä ja varastoinnista aiheutuvien riskien hallinta on huomioitu lupamääräyksissä 1 ja 2. Mahdollisista tulipaloista muodostuvien sammutusvesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Sammutusvesien johtaminen sadevesiviemärin kautta ojaan ja edelleen Lohjanjärveen tai sammutusvesien johtaminen maaperään saattaa aiheuttaa pinta- ja pohjaveden sekä maaperän pilaantumista. Määräys on tarpeen sammutusvesistä aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Määräykset 3. ja 20.) Lohjan lämpölaitoksen savukaasupäästöjen leviämistä on mallinnettu vuonna 2003 YVA-menettelyn yhteydessä. Nollavaihtoehdon mallinnuksessa on käytössä vain Lohjan lämpölaitoksen leijupetikattila. Savupiipun korkeus laskelmissa on ollut 70 m. Laskennan mukaan leijupetikattilan aiheuttamat epäpuhtauksien vertailukelpoiset maksimipitoisuudet ovat enimmilläänkin alle 10 % vastaavasta ohjearvosta. (Määräys 4.)

34 (41) Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Valtioneuvoston asetuksen jätteen polttamisesta (362/2003) 1 :n mukaan asetusta ei sovelleta puujätteeseen, lukuun ottamatta puujätettä, joka voi puunsuoja-ainekäsittelyn tai pinnoituksen seurauksena sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Julkaisun Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia (Alakangas Eija, 2003, VTT Tiedotteita 2045) perusteella puhtaan puun klooripitoisuus vaihtelee noin välillä 0,01 0,03 painoprosenttia. Lupahakemuksen liitteenä olevien katkaisu- ja viilujätteen analyysitulosten perusteella käytettävä puujätteen klooripitoisuus on 0,01 0,03 %. Käytetystä liimasta mitattujen halogeenien, kloorin ja bromin, yhteispitoisuus on liimassa alle 20 mg/kg, eli 0,002 %. Liimapuu sisältää liimaa noin 10 %. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei tutkitun näytteen mukaisen liimapitoisen puun poltto kuulu valtioneuvoston asetuksen (362/2003) soveltamisalaan. Valtioneuvoston asetuksen jätteen polttamisesta (362/2003) 1 :n mukaan asetusta ei sovelleta ensiömassan tuotannon tai massasta valmistettavan paperin tuotannon yhteydessä syntyvään kuituainetta sisältävään kasviperäiseen jätteeseen, jos jäte poltetaan tuotantopaikalla rinnakkaispolttolaitoksessa ja syntyvä lämpö hyödynnetään. Paperijakeita lämpölaitokselle toimittaa Mondi Lohja Oy. Jakeet muodostuvat rullista, reunanauhoista ja muusta hylkypaperista. Paperi on silikonipitoista. Lohjan lämpölaitos tuottaa prosessihöyryä Mondi Lohja Oy:lle, jonka tiloissa sijaitsevat myös toimintakokonaisuuteen kuuluvat sähkökattila ja höyryakku. Näin ollen Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei kyseisen syntyvän paperijätteen poltto Lohjan lämpölaitoksella kuulu valtioneuvoston asetuksen (362/2003) soveltamisalaan. (Määräys 5.) Suomen ympäristökeskus on julkaissut vuonna 2003 selvityksen parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa. Selvityksen mukaan hiukkaspäästöjen BAT-taso olemassa ja nyt kyseessä oleville kattiloiden savukaasuille on puuta ja turvetta poltettaessa 50 125 mg/m 3 (n), hiiltä poltettaessa 55 140 mg/m 3 (n) ja raskasta polttoöljyä poltettaessa 50 140 mg/m 3 (n). Lohjan lämpölaitoksen kokonaispäästöjen kasvu johtuu energiankulutuksen kasvusta alueella. Lohjan lämpölaitoksen kokoluokassa olevien voimalaitosten savukaasupäästöille ei ole olemassa Euroopan unionin asettamia päästöraja-arvoja. Ottaen huomioon lämpökeskuksen sijainti ja lähiympäristössä tapahtuneet muutokset rakennuskannassa ja kaavoituksessa sekä alueen nykyinen kuormittuneisuus, on hiukkaspäästöjä syytä rajoittaa. Erityisesti raskaan polttoöljyn poltossa syntyvien pienhiukkasten on todettu olevan ihmisten terveydelle haitallisia. Pienhiukkasten nikkeli- ja vanadiinipitoisuudet ovat myös raskaan polttoöljyn lentotuhkassa hyvinkin suuria. Nyt asetetuissa päästörajoissa on käytetty hyväksi Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa esitettyjä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia päästötasoja. Leijupetikattilan K1 savukaasujen hiukkaspitoisuudelle annettu päästöraja-arvo on tiukennettu tasolle 80 mg/m 3 (n). Mitta-

35 (41) ustulosten perusteella tämä raja-arvo on laitoksella saavutettavissa. Typen oksideille ei ole katsottu tarpeelliseksi asettaa päästöraja-arvoa. Laitoksen typenoksidipäästöjä seurataan säännöllisesti savukaasumittausten avulla. (Määräys 6.) Jäteasetuksen 8 :n mukaan on huolehdittava siitä, että polttolaitos tai siihen rinnastettava jätettä polttoaineenaan käyttävä laitos on sellainen ja sitä käytetään siten, että jätteen palaminen ja haitallisten aineiden hajoaminen siinä on mahdollisimman täydellistä. (Määräys 7.) Kiviniemen asuinalueella havaittiin kesällä 2008 hiukkaslaskeuma, jonka aiheuttajaksi katsottiin lämpölaitoksen savupiipun sisäpintaan jäänyt tuhka, joka irtosi laitosta käynnistettäessä. Vastaavankaltaisten hiukkaslaskeumien estämiseksi laitoksen piiput on syytä puhdistaa tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kerran nykyisen lupakauden aikana. (Määräys 8.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyjen rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi. (Määräys 9.) Valtioneuvoston päätöksen 888/1987 mukaan kotimaista käyttöä varten maahantuotavassa kivihiilessä saa olla rikkiä enintään 390 milligrammaa yhden megajoulen suuruista energiamäärää kohti. Tämä vastaa suurin piirtein rikkipitoisuutta 1,0 %. Uudenmaan lääninhallitus on päätöksessään No YMT 1027/16.8.1991 määrännyt, että Pitkäniemen lämpölaitoksella käytettävässä kivihiilessä saa olla rikkiä enintään 310 milligrammaa yhden megajoulen suuruista energiamäärää kohti. Tämä vastaa suurin piirtein rikkipitoisuutta 0,8 %. Suomen ympäristökeskuksen julkaisun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa mukaan BAT-taso kivihiilelle on <400 mg rikkiä yhden megajoulen suuruista energiamäärää kohti. Vuonna 2003 Lohjan lämpölaitoksella käytetyn kivihiilen rikkipitoisuuden painotettu keskiarvo on ollut 0,34 % ja Fortum Power and Heat Oy on ilmoittanut, että laitoksella käytetään edelleenkin mahdollisimman vähärikkistä hiiltä. Hakemuksessa on käytettävän hiilen rikkipitoisuuden ilmoitettu olevan alle 0,8 %. (Määräys 10.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvia päiväja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Ympäristökeskus voi antaa määräyksiä melun mittaamisesta muun muassa siinä tapauksessa, että laitoksen toiminnassa tapahtuu melua lisääviä muutoksia. (Määräys 11.)

36 (41) Poltettavan paperin ja muun vastaavan helposti tuulen mukana kulkeutuvan materiaalin leviäminen laitosalueen ulkopuolelle on estettävä. Laitosalueelle levinneet polttoaineet on siivottava pois säännöllisesti. Polttoöljyn tai kemikaalien joutuminen maaperään ja sitä kautta mahdollisesti edelleen pohja- tai pintaveteen saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa sekä haittaa ympäristölle esimerkiksi maaperän pilaantumisena. Määräys on tarpeen polttoaineista ja kemikaaleista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Määräys 12.) Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojausten kuntotasoa, jotta voidaan ajoissa havaita alkavat ongelmat. Mikäli laitteiden ja rakenteiden toimintakunnossa havaitaan puutteita, on asiaan edellytetty puututtavan välittömästi. Myös kemikaalien säilytys- ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti (Määräys 13.) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (861/1997) on asetettu 6 :ssä määräykset jätteestä annettavista tiedoista. Päätöksen 6 :n 4 momentin mukaan jätteen tuottajan on toimitettava asiakirjat jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta vähintään kerran vuodessa kaatopaikan haltijalle. Jätelain 15 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain alueellisen ympäristökeskuksen jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan

37 (41) lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 659/1996) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Määräykset 14. 16.) Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 17. 20.) Vahinkotilanteisiin on varauduttava ja niiden hoitaminen on suunniteltava ennakolta. Lämpölaitokselle on laadittava ympäristöriskiselvitys ja sitä on pidettävä ajan tasalla, jotta poikkeuksellisissa tilanteissa osataan toimia asianmukaisesti parhaalla mahdollisella tavalla ja estää lisävahinkojen aiheutuminen. Ympäristöselvityksessä on esitettävä mm. erilaiset toimintatavat erilaisissa poikkeustilanteissa, kuten tulipalon sattuessa jne. Tulipalotilanteissa laitosalueelta voi viemäriin, pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään päätyä sammutusvesiä, jotka voivat sisältää ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Sammutusvesien nopean ja tehokkaan talteenoton varmistamiseksi on talteenottoa syytä suunnitella etukäteen. (Määräys 20.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 21.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lain 108 edellyttää, että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lohjan lämpölaitos on erittäin merkittävä yksittäinen päästölähde Lohjan alueella. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että lämpölaitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarpeen seurata ja seuranta voidaan suorittaa osana alueen ilmanlaadun yhteistarkkailua. (Määräys 22.) Lohjan Pitkäniemen teollisuusalueella sijaitsee neljä teollisuuslaitosta noin 400 metrin päässä toisistaan. Teollisuusalueen eri toiminnot aiheuttavat melua ympäristöön. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta saa aiheutua yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa haittaa terveydelle tai naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaista kohtuutonta rasitusta. Näin ollen alueen melutilanne edellytetään selvittämään mahdollisuuksien mukaan yhdessä Pitkäniemen muiden ympäristölupavelvollisten toimintojen kanssa, jotta tulosten perusteella

38 (41) voidaan laatia suunnitelmia meluhaitan vähentämiseksi, mikäli ohjearvot ylittyvät. Alueen merkittävimpien melupäästölähteiden äänitehotasomittausten perusteella mahdolliset melun vähentämistoimenpiteet voidaan kohdentaa Pitkäniemen teollisuusalueella sijaitsevien laitosten aiheuttaman yhteismelun osalta teknisesti ja taloudellisesti parhaisiin kohteisiin. Suunnitelmaa melutarkkailusta on edellytetty ennen mittausten suorittamista, jotta voidaan varmistaa mm. tulosten vertailukelpoisuus aikaisempiin tuloksiin. (Määräys 23.) Leijupetikattila K1 on alun perin suunniteltu kivihiilen polttoa varten. Kivihiilen korvaaminen puuperäisillä polttoaineilla on johtanut kohonneisiin CO-pitoisuuksiin joka merkitsee, että palaminen kattilassa ei ole ollut täydellistä. Epätäydellisessä palamisessa syntyy hiilimonoksidin lisäksi esimerkiksi erilaisia aromaattisia hiilivetyjä. Tämän vuoksi Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kattilan K1 palamisolosuhteita on tarkkailtava jatkuvatoimisesti. (Määräys 24.) Otettaessa huomioon Lohjan lämpölaitoksen polttoaineteho, laitoksen sijainti asutuksen ja muiden häiriintyvien kohteiden läheisyydessä erilaisten päästöjen kuormittamalla alueella, Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että lämpölaitoksen hiukkas- ja typen oksidipäästöjä on tarpeen tarkkailla ja on määrännyt mittausväliksi leijupetikattilalle ja öljykattilalle kolme vuotta. Luvan hakija on esittänyt ympäristölupahakemuksessaan leijupetikattilan typenoksidien mittausväliksi kolme vuotta. Lämpölaitoksen tarkkailu lupamääräyksissä ja laitoksen tarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla on riittävä laitoksen ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Mittausten on oltava hyvin dokumentoituja. Uudenmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa lisämääräyksiä päästöjen tai ympäristön tarkkailusta. (Määräys 24., 25. ja 27.) Leijupetikattiloissa petin yläpuolisen kaasutilan lämpötila on yleisesti ottaen korkeampi kuin petin lämpötila. Fortum Power and Heat Oy:n mukaan Lohjan lämpölaitoksen tapauksessa kaasutilan lämpötila on normaalisti 800 1 000 ºC ja viipymäaika 2 sekuntia on saavutettu laskennallisesti. Kuumaan hiekkakerrokseen sekoittuva kostea polttoaine jauhautuu, kuivuu ja lämpenee syttymislämpötilaan nopeasti. Leijutusilman mukaan tempautuvat pienet jauhautuneet hiukkaset palavat loppuun petin yläpuolisessa tilassa. Jäteasetuksen 8 :n mukaan on huolehdittava siitä, että polttolaitos tai siihen rinnastettava jätettä polttoaineenaan käyttävä laitos on sellainen ja sitä käytetään siten, että jätteen palaminen ja haitallisten aineiden hajoaminen siinä on mahdollisimman täydellistä. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että vaadittu jätepolttoaineen viipymäaika 850 ºC:n lämpötilassa on todennettava säännöllisin väliajoin riittävien palamisolosuhteiden varmistamiseksi. Palamisolosuhteissa voi tapahtua muutoksia mm. kattilan ikääntymisestä johtuen. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että lämpötilamittaukset on suoritettava vastaavalla tavalla kuin aikaisemmilla mittauskerroilla tulosten vertailtavuuden varmistamiseksi. Mittausten kertaluonteisuudesta johtuen, mittaustulokset voivat poiketa toisistaan. Mittaustulosten perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä palamisolosuhteiden mittauksista. (Määräys 26.)

39 (41) Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi, toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. (Määräykset 22. - 28.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Asetusten noudattaminen Luvan saajan on toimitettava 30.6.2013 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin: - yhteenveto käytön, päästöjen ja vaikutusten tarkkailujen tuloksista ympäristölupakaudelta - yhteenveto merkittävimmistä päästöihin vaikuttavista häiriötilanteista ja mahdollisista päästörajojen ylityksistä ympäristölupakaudelta - selvitys BAT:n kehittymisestä ja sen huomioon ottamisesta laitoksen toiminnassa - soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut tiedot ja selvitykset. (YSL 55 ) Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupa, No YS 961, Dnro UUS-2004-Y-41-111, 27.8.2004. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 38, 43, 45, 46, 54, 55, 56, 90, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16, 18, 19, 30, 43 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 9, 15, 51, 52

40 (41) Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6, 8 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Valtioneuvoston päätös kivihiilen rikkipitoisuudesta (888/1987) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 130. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta 6 260. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 Fortum Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Lohjan kaupunginhallitus Lohjan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Turvatekniikan keskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä lähetetään liitteessä 1 mainituille tahoille Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lohjan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 )

41 (41) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Päivi Karttunen Asiaa Uudenmaan ympäristökeskuksessa hoitaa ylitarkastaja Päivi Karttunen puh. 0400 291 646. Liitteet 1. Päätöksestä tiedon saavat 2. Valitusosoitus