PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen ILMOITUKSEN TEKIJÄ. Pankaboard Oy Ruukintie Pankakoski

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 37/09/2 Dnro ISY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Pankaboard Oy Ruukintie Pankakoski ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee REF I ja REF II luokan kierrätyspolttoaineen, kreosiittikyllästetystä puusta murskatun hakkeen ja puuperäisen rakennuspurkujätteen polttamisen kokeilua yhtiön leijukerroskattilassa, Lieksa ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Pankaboard Oy on tehnyt asiakohdassa mainitun koetoimintailmoituksen Itä-Suomen ympäristölupavirastoon. Ilmoitus koskee ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitettua koeluonteista toimintaa. Ympäristölupavirasto käsittelee ilmoituksen ympäristönsuojelulain 61 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1) kohtaan perustuvan toimivallan perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Pankakosken kartonkitehtaan ympäristölupa ja veden johtaminen Lieksanjoesta, päätös nro 62/05/02, Itä-Suomen ympäristölupavirasto

2 2 Itä-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 84/08/2 ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta ilmoituksesta, joka koskee puuperäisen rakennuspurkujätteen, REF I ja REF II luokan kierrätyspolttoaineen ja kreosoottikyllästetystä puusta murskatun hakkeen polttamisen kokeilua yhtiön KPA-kattilassa. ENSIMMÄISEN KOETOIMINTAVAIHEEN TULOKSET Pankaboard Oy kokeili välisenä aikana jäteperäisten polttoaineiden hyödyntämismahdollisuutta ja rinnakkaispolttoa tehtaan leijukerroskattilassa. Koepolton aikana kattilassa poltettiin normaalisti käytettävien puuperäisten polttoaineiden (kuori, hake, puru, jätevesiliete) lisäksi kierrätyspolttoaineita, joita olivat kaupan ja teollisuuden pakkausjäte, kreosoottikyllästetty puu ja rakennuspurkujäte. Kaupan ja teollisuuden pakkausjätteestä valmistetusta kierrätyspolttoaineesta suurin osa (n. 80 %) oli Pankaboard Oy:n kartonkitehtaalla syntyvää pakkausjätettä ja loput muualta toimitettua pakkausjätteestä valmistettua REF I/II luokkien kierrätyspolttoainetta. Pankaboard Oy:n pakkausjätteestä noin 95 % oli kartonkihylystä erotettua kuitupitoista muovijätettä ja noin 5 % kartonkihylkyä. Muualta toimitettu REF I/II koostui paperi-, kartonki- ja muovijätteestä. Se ei sisältänyt kotitalouksista peräisin olevaa jätettä eikä klooriyhdisteitä sisältävää muovia. Koepolton aikana poltettu kreosoottikyllästetty puu oli käytöstä poistetuista ratapölkyistä tehtyä puuhaketta. Hakkeessa olleet epäpuhtaudet (naulat, kivet yms.) aiheuttivat merkittäviä ongelmia hiekkapedin leijunnassa. Puuhakkeen poltto keskeytettiin. Ratapölkkyjen käyttö polttoaineena edellyttää polttoaineen parempaa esikäsittelyä. Kreosoottikyllästetty puu ei ollut mukana savukaasupäästömittausten aikana käytetyissä polttoaineissa. Rakennuspurkujätettä poltettiin vähäinen määrä päästömittausten aikana. Poltettu purkujäte oli kokonaisuudessaan vanerista pakkausmateriaalia. Maalattua puuta ei poltettu.

3 3 Pankaboard Oy:llä syntyvien kierrätyspolttoaineiden ominaisuudet ovat seuraavat: Ominaisuus Muovikuitujäte Kartonkihylky Tehollinen lämpöarvo kuiva-aineessa (MJ/kg) 42,5 18,7 Tuhkapitoisuus (% 550 C) <0,1 3,5 Kokonaiskosteus saapumistilassa (%) 41,6 6,2 C (m-% ka) 85,0 49,3 Cl (m-%) 0,010 0,016 S (m-%) <0,015 0,032 Al (mg/kg) Hg (mg/kg) <0,05 0,17 Cd (mg/kg) <0,6 <0,6 Vanerista ja kreosoottikyllästetystä puuhakkeesta ei ole analyysitietoja. Kreosoottikyllästetyn puun lämpöarvo on toimittajien antamien tietojen mukaan 12,8 MJ/kg ja kosteus 50 %. Polttokokeet suoritettiin siten, että jätteenpolttoasetuksen mukaisten polttoaineiden yhteenlaskettu massaosuus oli kokonaispolttoainemäärästä p-% saapumistilassa. Kokonaispolttoainemäärä saapumistilassa on noin 210 tonnia vuorokaudessa, eli kierrätyspolttoaineiden määrä oli noin t/vrk. Koepolton aikana poltetut kierrätyspolttoaineiden määrät saapumistilassa olivat: Pankaboard Oy:n muovikuitujäte 320 t Pankaboard Oy kartonkihylky 20 t Jätehuoltoyhtiöiden toimittama REF I/II 75 t Kreosoottikyllästetty puuhake 390 t Rakennuspurkujäte (vaneri) 55 t Kierrätyspolttoaineiden poltto onnistui hyvin, eikä niiden poltto kreosoottikyllästettyä puuta lukuun ottamatta aiheuttanut ongelmia polttoaineiden käsittelyssä tai kattilan toiminnassa. Koepolton perusteella kierrätyspolttoaineiden polton aikana saavutetaan 850 C:een lämpötila tulipesässä. Kreosoottikyllästetty puu soveltuu hyvin polttoaineeksi, mikäli epäpuhtaudet saadaan poistettua ennen polttoa. Päästömittauksissa saatujen tulosten perusteella kierrätyspolttoaineen poltolla ei ole vaikutusta savukaasujen hiukkas- eikä NO x -pitoisuuksiin. Myöskään rikkidioksidin, suolahapon, vetyfluoridin, dioksiinien ja furaanien sekä metallien pitoisuuksissa ei ollut havaittu merkittävää kasvua jätteenpolton aikana. Ainoana ongelmana ovat korkeat häkä- ja TOC-pitoisuudet. Tulos osoittaa palamisen hallinnassa olleen ongelmia ja polttoaineen palamisen olleen epätäydellistä. Polttoaineen palamiseen voidaan vaikuttaa mm. polttoaineen paremmalla esikäsittelyllä (murskaus).

4 4 Koepolttojakso kokonaisuutena oli lyhyt eri kierrätyspolttoaineiden soveltuvuuden selvittämiseksi. Uusi, edellistä pidempiaikainen koetoimintajakso on tarpeen. Koska kierrätyspolttoaineet poltetaan rinnakkaispolttona normaalisti käytettävien biopolttoaineiden kanssa, vaikuttavat myös samanaikaisesti käytettävät biopolttoaineet ja niiden laatu kierrätyspolttoaineiden polttokokeista saataviin tuloksiin. Koska käytettävät biopolttoaineet ja niiden laatu vaihtelee huomattavasti niiden saatavuudesta ja vuodenajoista riippuen, on vuoden pituinen koetoimintajakso tarpeellinen kattavien tulosten saamiseksi. ILMOITETTU TOIMINTA Toiminnan sijainti ja ympäristöolosuhteet Tehdas sijaitsee Lieksanjoen varressa noin seitsemän kilometrin päässä Lieksan kaupungin keskustasta. Tehdasalueen ympäristössä on pientalo- ja metsätalousaluetta. Etäisyys tehdasalueelta lähimpään asuinrakennukseen on noin 100 metriä. Raskas ajoneuvoliikenne tehdasalueelle on ohjattu maantieltä 522 Teollisuustien kautta. Tehdasalue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Tehtaan ympäristön ilmanlaatu on hyvä, eikä lähistöllä ole muita päästöjä ilmaan aiheuttavia pistekuormittajia. Koetoiminnan kuvaus Ilmoituksen tekijä jatkaa jäteperäisten polttoaineiden hyödyntämismahdollisuuksien kokeilua tehtaan kiinteän polttoaineen kattilassa Koepolton aikana kattilassa on tarkoitus polttaa normaalisti käytettävien puuperäisten polttoaineiden kanssa rinnakkaispolttona kaupan ja teollisuuden pakkausjätteestä valmistettua REF I/II luokkien kierrätyspolttoainetta, kreosoottikyllästettyä puuta ja puuperäistä purkujätettä. Koepolton aikana tarkoituksena on löytää optimaaliset seossuhteet kierrätyspolttoaineille ja selvittää kuinka polttoaineiden käsittelyä voidaan parantaa siten, että CO- ja TOC-pitoisuudet pysyvät hallinnassa. Tämän vuoksi polttoaineiden määrät vaihtelevat huomattavasti koetoiminnan aikana. Kierrätyspolttoaineiden määrä tulee kuitenkin

5 5 olemaan maksimissaan 40 p-% kokonaispolttoainemäärästä saapumistilassa, eli 95 tonnia/vrk. Kreosoottikyllästetyn puuhakkeen määrä on maksimissaan 50 p-% eli noin 120 t/vrk ja puuperäisen purkujätteen (vaneri, lastulevy) määrä maksimissaan 15 p-%, eli noin 36 t/vrk. Polttokokeet tehdään 33 MW:n leijukerroskattilassa, jonka polttoaineina normaalisti käytetään puuperäisiä polttoaineita, kuten kuorta (60 %) ja haketta (36 %) sekä jätevesilietettä (4 %). Savukaasut puhdistetaan 2-kammioisella sähkösuodattimella ja johdetaan 48 metriä korkeaan savupiippuun. Savukaasujen happi- ja häkäpitoisuutta mitataan jatkuvasti. Jätepolttoaineet Poltettava kierrätyspolttoaine on Pankaboard Oy:n kartonkitehtaalla syntyvää pakkausjätettä ja jätehuoltoyhtiöiden toimittamaa muualla valmistettua REF I/II luokkien kierrätyspolttoainetta. Pankaboard Oy:n pakkausjätteestä suurin osa on kartonkihylystä erotettua kuitupitoista muovijätettä ja osa puhdistamatonta kartonkihylkyä, jossa myös muovi on mukana. Muualta toimitettava REF I/II koostuu kaupan ja teollisuuden erilliskerätystä paperi-, kartonki- ja muovijätteestä. Se ei sisällä kotitalouksista peräisin olevaa jätettä, eikä klooriyhdisteitä sisältäviä muoveja. Rakennuspurkupuu on pääasiallisesti puhdasta puuta, joka sisältää vaneria ja lastulevyä. Maalatun puun osuus on vähäinen. Kreosoottikyllästetty puu on käytettyä ratapölliä, joka ei sisällä CCA-yhdisteitä (kupari, kloori ja arseeni). Jätepolttoaineista määritetään kosteus ja tarvittaessa lämpöarvo. Jätepolttoaineiden laatua tarkkaillaan arvioimalla pinnoitetun ja maalatun purkujätteen osuutta sekä muovilaatuja.

6 6 Polttoaineiden kuljetus ja käsittely Tehtaalle tulevat polttojakeet kuljetetaan rekoilla, jotka on varustettu riittävillä peitteillä pölyn leviämisen estämiseksi. Toimitettavat polttoaine-erät punnitaan autovaa`alla. Tehtaalla kuormat pyritään ottamaan suoraan vastaanottoaseman sisälle. Joissakin poikkeustapauksissa polttoainetta joudutaan varastoimaan vastaanottoaseman vieressä olevalle asfaltoidulla kentällä, josta se siirretään myöhemmin pyöräkuormaajalla kuljettimelle. Kreosoottikyllästetyn hakkeen varastointimäärä ei ylitä 300 m 3. Vastaanotettu polttoaine puretaan vastaanottoaseman kuljettimille (4 kpl), josta se annostellaan seulomoon menevälle kolakuljettimelle. Prosessinhoitaja määrittelee eri jakeiden osuuden. Näin hallitaan oikeat seossuhteet. Eri polttoaineet sekoittuvat seulalla, jolloin kattilaan syötettävä polttoaine on tasalaatuista. Polttokokeiden aikana tehtävät mittaukset Koetoiminnan aikana tarkkaillaan tulipesän lämpötilaa sekä savukaasujen happi- ja häkäpitoisuutta. Tarkkailutulosten avulla pyritään löytämään optimaaliset kierrätyspolttoaineiden seossuhteet ja ajotavat palamisen hallitsemiseksi. Käyttötarkkailun tuloksista pidetään kirjanpitoa. Päästömittaukset on tarkoitus toteuttaa koetoimintajakson loppupuolella, tammihelmikuussa 2010, jotta mittaukset voidaan tehdä koetoiminnan perusteella parhaimmiksi osoittautuneilla seossuhteilla ja polttotavoilla. Tällöin päästömittaukset tuottavat parhaiten tietoa mahdollista ympäristöluvan hakemista varten. Päästöt mitataan kattilan sen hetkisellä käyttöteholla. Päästömittausten aikana savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti O 2 -, CO-, CO 2 -, NO x -, O 2 - ja TOC-pitoisuudet sekä lämpötila ja jaksottaisesti hiukkaspitoisuus. Päästöjen määrittämiseksi mitataan savukaasujen tilavuusvirrat. Mikäli päästömittausten aikana käytettävät kierrätyspolttoaineet ja niiden osuudet ovat vastaavia kuin edellisen koetoimintajakson aikana tehdyissä mittauksissa, HCl-, HF-, PCDD/F- ja raskasmetallipitoisuuksien mittaaminen ei ole tarpeellista. Kloorin, fluorin ja raskasmetallien pi-

7 7 toisuudet polttoaineissa ovat erittäin alhaiset, eikä edellisissä päästömittauksissa kyseisten aineiden ja yhdisteiden pitoisuuksien ole todettu kasvavan kierrätyspolttoaineiden polton aikana. Mittauksissa ja tulosten laskennassa käytetään standardoituja menetelmiä tai muita vastaavia yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä. Koetoiminnan päätyttyä koepoltosta tehdään loppuraportti, joka sisältää tiedot käytetyistä kierrätyspolttoaineista, tarkkailu- ja päästömittaustuloksista, päästöjen vertailusta jätteenpolttoasetuksen (362/2003) päästörajoihin sekä koepolton eroista tavanomaiseen polttoon. Vertailussa tavanomaiseen polttoon käytetään syyskuussa 2008 tehtyjä mittauksia. Koejakson aikana syntynyt tuhka varastoidaan omaan kasaan. Tuhkasta tehdään liukoisuustesti ja määritetään raskasmetallipitoisuudet. Tulosten perusteella päätetään myöhemmin tuhkan sijoittamisesta. Edellisen koetoimintajakson aikana syntyneen tuhkan kaatopaikkakelpoisuus analysoidaan valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaisesti. Tuhkan analyysitulokset ovat vertailukelpoisia uuden koetoimintajakson tuhkaan, joten uusille liukoisuustutkimuksille ei ole tarvetta. Uuden koetoiminnan aikana syntyvä tuhka varastoidaan erilliseen kasaan ja tutkimustulosten perusteella päätetään minne tuhka tullaan sijoittamaan. Päästöt ja ympäristövaikutukset Edellisen koetoimintajakson aikana tehtyjen savukaasupäästömittausten perusteella kierrätyspolttoaineen poltolla ei todennäköisesti ole havaittavissa vaikutusta ilman laatuun normaalitoimintaan verrattuna. Päästömittausten perusteella kyseisten kierrätyspolttoaineiden poltolla ei ole vaikutusta savukaasujen hiukkas- ja NO x -pitoisuuksiin eikä metallien, suolahapon, vetyfluoridin, dioksiinien ja furaanien pitoisuuksiin. Savukaasujen CO- ja TOC-pitoisuudet jonkin verran kasvoivat kierrätyspolttoaineiden polton aikana, etenkin poltettaessa kierrätyspolttoaineita suuremmalla (25 %) osuudella. CO- ja TOC-pitoisuuksien kasvu osoittaa, että palamisen hallinnassa on ollut ongelmia ja polttoaineen palaminen on ollut epätäydellistä. Myös savukaasun SO 2 -

8 pitoisuudet kasvoivat hieman kierrätyspolttoaineen polton aikana, mutta olivat suurimmallakin kierrätyspolttoaineen osuudella edelleen hyvin alhaiset. 8 Koetoiminnalla ei ole vaikutusta maaperään. Vesistöön vaikuttavat tekijät ovat epätodennäköisiä. Mikäli poikkeustilanteissa polttojakeita joudutaan varastoimaan asfalttikentällä pitempiä aikoja, sään ollessa sateinen, asfalttikentältä on sadevesiviemäri, josta vesi virtaa Pyörre-nimiseen vesistöön. Tilanne, jossa joudutaan varastoimaan muualla kuin vastaanottoaseman katetussa hallissa, on hyvin epätodennäköinen. Ilmaan kohdistuvia vaikutuksia koetoiminnan aikana verrattuna tavanomaisiin käyttöolosuhteisiin ei todennäköisesti ole havaittavissa. Edellisen koetoimintajakson aikana syntyneen tuhkan analyysitulosten perusteella lento- ja pohjatuhkan raskasmetallipitoisuudet kasvavat jonkin verran kierrätyspolttoaineiden polton aikana. Aikataulu ja yhteyshenkilö Koeluonteinen toiminta aloitetaan ja se kestää saakka. Yhteyshenkilönä on Juha-Pekka Keränen, puh ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta ja Lieksan kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselta. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus pitää polttokokeiden jatkamista hyödyllisinä ja pyytää lupavirastoa kiinnittämään ilmoituksesta antamassaan ratkaisussa huomiota seuraaviin seikkoihin: - edellisen kokeen perusteella päästöjen rajoittamisen kannalta keskeisiä parametrejä ovat savukaasun CO ja TOC. Myös palamisvyöhykkeen lämpötila tulee ottaa erityistarkkailuun (joko suora tai epäsuora mittaus). - Poltettavaksi suunnitelluista jakeista osa on sellaista, mikä ei mahdollisesti kuulu jätteenpolttoasetuksen piiriin, joten mahdollisten polttoainerajoitusten vuoksi kan-

9 9 nattaa polttokokeita suunnata myös tavanomaisten polttoaineiden, kreosoottikyllästeen ja puhtaiden puuperäisten jätteiden sekä vaneri- ja lastulevyjätteiden seospolttoon. - Polttokokeiden yhteydessä tulee kerätä tietoa myös tavanomaisen polton COpitoisuudesta. - Koejakson aikana tulee kerätä tietoa eri polttoaineseosten vaikutuksesta palamisolosuhteisiin (O 2, CO, lämpötilat). - Polttokokeiden aikana tulee pyrkiä siihen, että savukaasun CO-pitoisuustaso on alle 300 mg/m 3 (n) (kuiva kaasu, 6 %:n happipitoisuudessa). - Jätepolttoaineiden haju- ja pölyvaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota. - Erillisistä päästömittauksista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle mittaussuunnitelma, josta käy selville edeltävän käytöntarkkailun tulokset ja johtopäätökset, käytöntarkkailun perusteella suunnitellut polttoaineseokset ja mitattavat päästöt sekä tulevien mittausten aikainen käytöntarkkailu ja raportointi. - Loppuraportissa, joka tulee toimittaa mahdollisimman pian mittausten jälkeen valvontaviranomaisille, tulee olla mukana koetoiminnan aikaisen käytöntarkkailun tulokset (polttoaineiden koostumus, laatu ja varastointi, eri polttoseosten vaikutukset polttoaineiden syöttöjärjestelmään, palamisolosuhteisiin ja kattilan toimintakuntoon) ja päästömittausraportti sekä johtopäätökset koetoiminnan tulosten perusteella. Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että polttokokeilua koskevien määräysten tulisi olla toiminta-aikaa lukuun ottamatta samansisältöiset kuin annetussa päätöksessä. Selitys Yhtiö toteaa, että Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen lausunnossa esittämät vaatimukset koepolttotoiminnan tarkkailulle ja häkäpitoisuuden tavoitearvo ovat kohtuulliset, eikä sillä ole niihin erityistä kommentoitavaa. MERKINTÄ Ympäristölupapäätös nro 62/05/2 ja sen perusteena olleet asiakirjat ovat olleet ympäristölupaviraston käytettävissä.

10 10 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto hyväksyy Pankaboard Oy:n tekemän ilmoituksen laajuisen puuperäinen purkujätteen, kaupan ja teollisuuden REF I ja II kierrätyspolttoaineen sekä kreosoottikyllästetystä puusta murskatun hakkeen lyhytaikaiseen polttokokeilun yhtiön kiinteän polttoaineen kattilassa ja antaa seuraavat koetoimintaa koskevat määräykset. 1. Jätepolttoaineiden polttokokeilut voidaan tehdä viiden, enintään 5 vuorokauden mittaisen, koejakson aikana mennessä. Jätepolttoaineiden, mukaan lukien kreosoottikyllästetystä ratapölkyistä valmistetun hakkeen, osuus polttokokeissa saa olla enintään 50 % poltettavan polttoaineen kokonaismäärästä (painoyksikkönä). Polttoaineet eivät saa sisältää PVC-muoveja eikä CCA-yhdisteitä. Jätepolttoaineiden syöttäminen palotilaan on lopettava, jos palotilan lämpötila alittaa 850 C tai hiilimonoksiditaso ylittää 300 mg/m 3 (n) (6 % happipitoisuudessa). 2. Polttokoejaksoista sekä polttokokeiden aikaisista häiriötilanteista on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Polttokokeiden ja syntyneen tuhkan ominaisuuksien tarkkailu toteutetaan ilmoituksessa esitetyn mittaus- ja analyysisuunnitelman. Erillisiä päästömittauksia koskeva suunnitelma on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kuukausi ennen mittausten suorittamista. Mittaukset, niihin liittyvä näytteenotto ja analysointi on tehtävä standardimenetelmien mukaisesti. 4. Koepolton aikana on tarkkailtava käytettyjen polttoaineiden määrää ja laatua (kosteus), kattilan poltto-olosuhteita (lämpötila) ja puhdistinlaitteiden toimintaa sekä savukaasun ominaisuuksia (happipitoisuus, häkäpitoisuus ja lämpötila).

11 11 Vähintään yhden koejakson aikana on tehtävä päästömittaukset jätteen polttamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (VNA 362/2003) mukaisesti. Jäteperäisten polttoaineiden laatu ja ominaisuudet tulee selvittää vastaavassa laajuudessa kuin, mitä ilmoitukseen sisätyvissä tiedoissa on esitetty. 5. Laitoksella on oltava vastaava hoitaja, jolla on tehtävään riittävä koulutus ja työkokemus. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot sekä niissä tapahtuvat muutokset on ilmoitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Koepolton jätepolttoaineiden käsittely ja kuljetus sekä mahdollinen välivarastointi tulee toteuttaa niin, ettei toiminnasta aiheudu haittaa ihmisille ja ympäristölle. 7. Koepolton päätyttyä siitä on tehtävä loppuraportti, joka sisältää tiedot tarkkailu- ja päästömittaustuloksista, koepolton eroista tavanomaiseen polttoon sekä jätteenpolttoasetuksen (362/2003) päästörajoihin. Raportti on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Lieksan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa koetoiminnan päättymisestä. Perustelut Koetoiminta on tarpeen jäteperäisten polttoaineiden rinnakkaispolton edellytysten selvittämiseksi. Koepolttojaksojen määrää ja kestoa sekä koetoiminnan kokonaisajan pituutta on rajattu, jotta toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 30 :ssa asetetun poikkeuksen toiminnan ympäristöluvanvaraisuudesta. Tuon lainkohdan mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla polttoainetta tällaisen toiminnan vaikutusten, käyttökelpoisuuden tai muun näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Puuperäisten jätepolttoaineiden rinnakkaispolttoon on vakiintunutta tekniikkaa, joten menettelyn teknisten ratkaisujen ja vaikutusten arviointi on mahdollista asetettujen määräysten puitteissa. Toiminnasta ei ilmoituksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti toteutettuna ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä päästöjä eikä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vastaavaa hoitajaa koskeva määräys on annettu jäteasetuksen 10 :n ja jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (362/2004) 4 :n nojalla.

12 12 Määräykset on annettu toiminnan tarkkailua ja valvontaa varten, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä jätehuoltoa koskevien velvollisuuksien täyttämiseksi. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Lieksan kaupungin ympäristösuojeluviranomaisen lausunnoissa esitetyt vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, 252/2005) 30, 61, 63 ja 64 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 20, 26 ja 27 Jäteasetus (1390/1993) 10 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (362/2003) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1338/2006) KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

13 13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Ahti Itkonen Kari Janhunen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Ahti Itkonen ja Kari Janhunen (asian esittelijä). KJ/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh

14 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.