Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä oikeutta ole luovutettu toiselle tai jollei jäljempänä tässä laissa muuta säädetä. laki, asetukset, ELY-keskuksellelailla annettu oikeus, viranomaispäätökset, kalastusalue lain nojalla Otetava huomioon erilaisia linjauksia
Kansallinen luonnonvarastrategia Sitran vetämä ja laajan asiantuntijajoukon kokoama kansallinen luonnonvarastrategia kannustaa uudenlaiseen luonnonvara-ajatteluun, jossa luonnonvaroja ja niiden käyttöä tarkastellaan eri sektoreita laajemmasta näkökulmasta. Laadittu yhteistyössä politiikan, hallinnon, elinkeinoelämän, tutkimuksen, järjestöjen sekä median kanssa. Sitran ( julkisoikeudellinen rahasto) roolina strategiatyössä oli työprosessin suunnittelu, koordinointi ja raportointi. julkaistíin 2009.
Luonnonvarastrategiasta Piirretty tosi isolla pensselillä ( lähinnä hallintoa varten): Suomella on luonnonvaroiltaan suhteellisen rikkaana ja osaamiseltaan korkeatasoisena maana erityisiä vahvuuksia ja intressejä edistää luonnonvarojen kestävää ja innovatiivista hyödyntämistä. Tarvitaan yhteistä näkemystä pitkän aikavälin tavoitteista ja keinoista, joilla Suomi menestyy myös tulevaisuudessa. Luonnonvarat tyydyttävät ihmisten hyvinvoinnin ja talouden kannalta välttämättömiä tarpeita. Väestön ja kulutuksen kasvu johtaa siihen, että luonnonvarojen käyttö lisääntyy ja kielteiset ympäristövaikutukset kasvavat. Maailmanlaajuinen kilpailu raaka-aineista kiristyy. Tuottavasta maasta ja vedestä muodostuu niukkuustekijöitä. http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/kansallinen%20luonnonvarastra tegia.pdf
EU:n vesipuitedirektiivi tuli voimaan jo v 2000 joulukuussa ensimmäiset velvoitteet koskivat hallinnoinnin järjestelyjä ja lainsäädännön muuttamista vastaamaan direktiiviä v 2003 loppuun mennessä (ym:n johtamana). Laki vesienhoidon järjestämisestä keskeinen väline EU:n vesipuitedirektiivin kansallisessa toimeenpanossa
Vesienhoitosuunnitelmat ja alueelliset toimenpideohjelmat Manner-Suomen kattavat ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat vuonna 2009. Valtioneuvosto teki 17.2.2011 periaatepäätöksen vesienhoidon valtakunnallisesta toteutusohjelmasta vuosille 2010-2015. Tehty Vesienhoitosuunnitelmien ja alueellisen toimenpideohjelman toteutus Hämeessä 2010-2015 Toteutusohjelma tarkentaa eri toimialojen toimenpiteitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Ohjelmassa määritellään myös toimenpiteiden vastuutahot ja aikataulut. Vesienhoitosuunnitelmia ja niitä täydentäviä toimenpideohjelmia ryhdytään päivittämään ELY-keskuksissa. Päivittäminen tehdään yhteistyössä kansalaisten ja sidosryhmien kanssa. Vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi 2016 2021 valmistuvat vuonna 2015. Kansalaiset voivat 15.6.-17.12.2012 antaa palautetta vesienhoitosuunnitelmien keskeisistä kysymyksistä. Ymparisto.fi
MMM/ kro:nstartegiat Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia Kalastusmatkailun kehittämisen toimenpideohjelma Kalatiestrategia Järvilohistrategia Saimaan järvilohen hoito-ohjelma Saimaannieriän toimenpideohjelma Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu-ja käyttösuunnitelma elinkeinokalatalouden strategiasuunnitelma ja toimintaohjelma
Kansallinen rapustrategia 2022 Mmm käynnisti keväällä 2011 hankkeen kansallisen rapustrategian uudistamiseksi. Työtä johtaa Hämeen elykeskus+ kalatalousalan keskeiset tahot. RKTL tuottaa strategiaa varten erillisen taustadokumentin. työryhmän ehdotus strategiaksi visioineen, tavoitteineen, ydinkysymyksineen ja toimenpiteineen valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Lausuntokierroksen jälkeen mmm päättää strategiasta ja sen toimeenpanosta. työryhmä seuraa strategian toteutumista vuoden 2015 loppuun asti.
Sisällöstä Aiemmat strategiat ovat keskittyneet suojelemaan jokirapukantoja, ohjaamaan ja rajaamaan täpläravun kotiuttamista, ja torjumaan rapuruton leviämistä. Uudessa strategiassa pohditaan lisäksi keinoja kasvavan täplärapusaaliin hyödyntämiseksi ja kaupallisen raputalouden (ammattiravustus, viljely, jalostus, kauppa, matkailu) kehittämiseksi. Myös vapaa-ajanravustusta ja vastuullista ravustuskulttuuria halutaan kehittää. Olennaista on, että uuteen strategiaan halutaan hallinnon lisäksi vahvasti sitouttaa myös alan muut toimijat. http://www.elykeskus.fi/fi/elykeskukset/hameenely/ajankohtaista/uutiskirjeet/uutiskirjeidensi saltoja/sivut/kansallinenrapustrategia2022alkaahahmottua.aspx Rapustrategian raamit Jorma Kirjavainen 30.10.2012
mmm:n vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia 2001 lopussa valmistunut mmm:n vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia on vapaa-ajan kalatalouden hallintoa, alan tutkimustoimintaa sekä järjestötoimintaa ohjaava asiakirja, joka osaltaan täydentää maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategiaa päivitetty ja ajanmukaistettu 2007 2010 kehittämistavoitteiksi Päivittäminen alkaa
Tavoitteet: Vapaa-ajankalastus hyödyntää monipuolisesti ja kestävästi ensisijaisesti luontaisesti lisääntyviä kalakantoja. Kalakantojen hoitotoiminta on suunnitelmallista, perustuu tarpeeseen ja hoitotuloksia seurataan systemaattisesti. Vesistöjen tila pysyy ennallaan tai paranee ja vapaa-ajankalastus edesauttaa tätä kehitystä omalta osaltaan. Vapaa-ajankalastus säilyy merkittävänä suomalaisena luontoharrastuksena myös kaupungistuneessa yhteiskunnassa. Vapaa-ajan kalatalous luo mahdollisuuksia kilpailukykyiselle elinkeinotoiminnalle. Vapaa-ajankalastussektorin ja koko kalastussektorin organisaatioiden yhteistyö on toimivaa ja toimintaedellytykset on turvattu.
1.Kalakantojen säilyttäminen ja vahvistaminen HANKE: Huolehditaan kalakantojen monimuotoisuuden säilymisestä ja heikentyneiden kantojen vahvistamisesta. Tehostetaan kalastuksen säätelyä ja ohjausta heikentyneiden kantojen suojelemiseksi. Erityisen hoidon tarpeessa oleville kalakannoille laaditaan hoitosuunnitelmat ja varmistetaan viljelyohjelmien ajantasaisuus. Edistetään kalakantojen luontaisen lisääntymisen hyväksikäyttöä kalakantojen hoitotoiminnassa. Kehitetään kalanviljely- ja istutustoimintaa sekä istukkaiden laatua istutusten tuloksellisuuden parantamiseksi ja kalakantojen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Kalastuksen järjestelyn avulla myös estetään valikoivan kalastuksen haitalliset vaikutukset kalakantoihin ja niiden monimuotoisuuteen.
Vaikka eivät suoraan velvoita Esimkäyttö-ja hoitosuunnitelmien laatimisen yhteydessä huomioitavia linjauksia Hyvä viitata tekstissä että käyttö-ja hoitosuunnitelma on linjassa strategian kanssa Oikeuden ratkaisuissa saavat painoarvoa riita-asioissa Projektien suunnittelussa auttavat saamaan rahaa
2. Kalojen elinympäristön tilasta huolehtiminen HANKE: Jatketaan virtavesien ja järvien kunnostustoimintaa. Virtavesien kalataloudellisia kunnostuksia jatketaan. Rehevöityneiden järvien ravinnekuormitusta vähennetään mm. valuma-aluekunnostuksin. Kalaston koostumusta parannetaan hoitokalastuksin niissä järvikohteissa, joihin menetelmä parhaiten soveltuu. Kalataloushallinnon kunnostustoiminnan ohjeet uusitaan.
3. Monipuolisten kalastusmahdollisuuksien turvaaminen ja harrastajapohjan säilyttäminen Hanke: Turvataan kalastusmahdollisuuksien säilyminen ja jatketaan nuorisotyötä. Kalastusmahdollisuuksien säilyttämiseksi edistetään monipuolisten kalastuspaikkojen kehittämistä ja parannetaan vesillepääsymahdollisuuksia. Vapaa-ajankalastuksen kehittämisestä huolehtivat järjestöt laajentavat yhteistyötä koulujen kanssa, erityisesti koulujen iltapäiväkerhojen kanssa. Tiivistetään verkostoitumista muiden nuorison luontoharrastusliikkeiden kanssa yhteisten projektien muodossa. Vapaa-ajankalastusjärjestöt suunnittelevat yhdessä kalastukseen liittyvää eri luontoharrastusliikkeiden vetäjille suunnattua koulutusta kalastusasioissa ja valmistelevat uutta koulutusmateriaalia.
Toimenpiteet 4-8 Kalastusmatkailun edistäminen Sektorin resursseista huolehtiminen Tietohallinnon kehittäminen Kalastuksen valvonnan kehittäminen Kalastuslain kokonaisuudistus