PERTTI Perustietovarantojen tietomallien yhteensovittaminen PERTIVA



Samankaltaiset tiedostot
PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta /2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia Tampereen kaupunki

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Mistä laissa on tarkoitus säätää?

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Vesivarojen Perustietovaranto VesiPeto

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö

Kansallinen tulorekisteri - mitä ollaan tekemässä? Arto Leinonen Hankepäällikkö RTE-seminaari

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilanne ja lainsäädäntö

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran?

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela

Lausuntopyyntöön Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt -loppuraportista

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

Lapuan kaupunki Maanmittauslaitos Dnro MML / /2015 KUNTA PAIKKATIETOAINEISTOJEN HANKINTAA JA KÄYTTÖOIKEUTTA KOSKEVA SOPIMUS

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri

Uutta tulossa XBRL, tulorekisteri, KaPa. Jukka Kyhäräinen Tietovirtayksikkö

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Yhteentoimivuus. Mikael Vakkari Neuvotteleva virkamies VM / JulkICT. Kohti yhteentoimivaa metatietoa

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

Tekijän nimi

Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet

Tiedon hallinnan ajankohtaispäivä 11.4 Ylitarkastaja, Tomi Kytölä

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Paikkatietoalusta. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson hankepäällikkö

PERUSTIETOVARANTOJAOSTO TOIMINTAKERTOMUS Eero Mantere

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén

Paikkatietopalveluja koskevat Inspire-vaatimukset

INSPIRE-seurantatietojen keruu v. 2013

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Tiedonhallintalakiehdotus tiedonhallinnan kuvaukset

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT

Uusi kansallinen palvelu tehostamaan SoTetutkimusta. Jaana Sinipuro, Projektijohtaja

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut hankkeet. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä

Yhteistyössä Kansalliseen Maastotietokantaan Risto Ilves

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt

Suomi.fi-palveluväylä

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Luvat ja valvonta ekosysteemi

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen - JulkICTLab jatkohakemus

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013

Tietovarannot-toimiala

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt

Paikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio

Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) -työryhmän loppuraportti

Varda varhaiskasvatuksen tietovaranto

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? Sinikka Ripatti

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::

Yleisten kartastotöiden strategia Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Suomi.fi-maksujen käyttöönotto valtionhallinnossa. VALTION TALOUSHALLINTOPÄIVÄ Finlandia-talo

Sosiaalialan tiedonhallinta

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät ; Jyväskylä

Maastotietokannan ylläpito

Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri

Huoneistotietojärjestelmä

UMTK- SUUNNITTELUPROJEKTIN ESITTELY (UMTK = MML:N UUSI MAASTOTIETOJEN TUOTANTOJÄRJESTELMÄ)

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

Väestötietojärjestelmässä (VTJ)

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

MTJ paikallisen ja valtakunnallisen yhteentoimivuus ja avoimuus

Yhteentoimivuusvälineistö

JUHTAn syysseminaari Työpajat

Transkriptio:

PERTTI Perustietovarantojen tietomallien yhteensovittaminen PERTIVA

RAPORTTI 2 (25) DOKUMENTINHALLINTA Laatinut Tarkastanut Wiiala Nina, Joonas Kankaanrinne JUHTAn Pertiva jaosto Hyväksynyt JUHTAn Pertiva jaosto VERSION HALLINTA versio nro mitä tehty pvm/henkilö 0.1 Dokumenttiluonnos luotu 4.6.2015 NW 0.2 Muodostettu alustavat haastattelukysymykset 10.7.2015 NW/JK 0.3 Muodostettu alustavat otsikot 22.9.2015 Kankaanrinteen kanssa sovitulla tavalla. 5.10.2015 NW 0.4 Luonnos selvityksen ensimmäiseksi sisällöksi 19.11.2015 NW/JK 0.9 Luonnos selvityksen ensimmäiseksi sisällöksi täydennettynä tietomallin kuvauksella ja korjattuna Pertiva kokouksen 19.11.2015 jälkeen saaduilla kommenteilla. 8.1.2016 NW/JK 0.91 JUHTAn Perustietovarantojaostolle käsiteltäväksi jaettu stilisoitu versio. 11.1.2016 NW/JK 0.95 JUHTAn Perustietovarantojaostolta saaduilla kommenteilla päivitetty versio 1.0 Valmis: JUHTAn Perustietovarantojaostossa 26.1.2015 käsitelty versio päivitettynä kokouksessa esiin nostetuilla huomioilla 26.1.2016 NW/JK 29.1.2015 NW/JK

RAPORTTI 3 (25) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2 Yhteiskunnan perustietoyksiköt... 4 3 Toimeksianto... 5 3.1 Toimeksiannon tavoitteet... 5 3.2 Selvityksen kohteeksi valitut rekisterit... 5 3.3 Rajaukset... 6 3.4 Dokumentaatio... 6 3.5 Toimeksiannon tavoitteiden toteutuminen... 7 4 Selvityksen läpivienti... 7 4.1 Lähdemateriaalit... 7 4.1.1 Havaintoja lähdemateriaalista... 7 4.2 Haastattelut... 7 5 Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystaso... 8 6 Perustietovarantojen nykytila... 10 6.1 Rekisterikokonaisuuden ylätason tietomalli... 10 6.2 Rekisterien avainyksiköt ja ydinkäsitteet... 11 6.3 Rekisterien väliset avainyhteydet... 12 6.4 Käsitteiden väliset eroavuudet... 12 6.5 Tietopalveluvelvoitteet... 13 6.5.1 Kaupparekisteri... 13 6.5.2 Kiinteistötietojärjestelmä... 14 6.5.3 Väestötietojärjestelmä... 14 6.5.4 Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä... 14 6.5.5 Maastotietojärjestelmä... 14 6.5.6 Ajoneuvoliikennerekisteri... 15 7 Yhteentoimivuuden parantamismahdollisuudet... 15 8 Tietojen rekisteröintiprosessien yhdistämismahdollisuudet... 16 9 Sanastotyö... 16 10 Tanskan ja Suomen mallit... 18 10.1 Tanskan keskitetty Data Distributor -malli... 18 10.2 Suomen hajautettu Palveluväylä malli... 19 10.3 Tanskan ja Suomen mallien vertailu... 19 10.4 Muutoshallinta keskitetyssä ja hajautetussa mallissa... 21 10.5 Keskitetyn mallin vahvuudet ja heikkoudet... 22 10.6 Hajautetun mallin vahvuudet ja heikkoudet... 23 10.7 Johtopäätökset Tanskan ja Suomen mallien vertailusta... 23 11 Selvityksen tuloksena syntyneet kannanotot ja toimenpide-ehdotukset... 24

RAPORTTI 4 (25) PERTTI PERUSTIETOVARANTOJEN TIETOMALLIEN YHTEENSOVITTAMINEN 1 Johdanto JUHTAn Perustietovarantojaosto käynnisti 4.6.2015 selvityksen valittujen perustietovarantojen tietojen yhteentoimivuuden nykytilasta mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Selvityksellä luodaan samalla edellytyksiä arvioida, olisiko ns. Tanskan malli, jossa perustietovarantojen tiedot ja niiden tietopalvelu keskitetään yhteen järjestelmään, soveltuva malli myös Suomeen kansallisten perustietovarantojen yhteentoimivuuden parantamiseksi. Suomessa on Tanskan mallin sijaan linjattu, että tietovarantojen yhteentoimivuutta edistetään VM:n asettamassa Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmassa käyttöönotettavan hajautetun palveluväyläkonseptin avulla. 2 Yhteiskunnan perustietoyksiköt Suomessa on käytössä ns. perusrekisterijärjestelmä, jossa yhteiskunnan kannalta keskeisiä perustietoja ylläpidetään ja käytetään valtakunnallisesti kattavista rekistereistä. Perusrekisterien rekisterinpitovastuu voi kuitenkin olla järjestetty alueellisesti. JUHTAn määrittelyn mukaisesti yhteiskunnan perusyksiköitä ovat: 1) ihminen eli luonnollinen henkilö 2) yritys, yhteisö tai säätiö 3) rakennus 4) kiinteistö Henkilö- ja rakennustietoja ylläpidetään Väestörekisterikeskuksen (VRK) ja maistraattien ylläpitämässä väestötietojärjestelmässä. Yritys, yhteisö ja säätiötietoja ylläpidetään Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ja Verohallinnon ylläpitämässä Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä sekä PRH:n ylläpitämässä kaupparekisterissä. Kiinteistöjä ja muita maa- ja vesialueiden yksiköitäkoskevia tietoja ylläpidetään Maanmittauslaitoksen (MML) ylläpitämässä kiinteistötietojärjestelmässä. Tässä selvityksessä keskitytään em. Juhtan määrittelemiin perusyksiköihin ja niiden yhteentoimivuuden nykytilaan. Selvityksen kohteeksi valittiin myös Trafin ylläpitämä liikennetietojärjestelmä sekä Verohallinnolla suunnitteluvaiheessa oleva Tulorekisteri, joihin rekisteröitävillä tiedoilla on avainyhteyksiä muihin selvityksen piiriin kuuluviin rekistereihin. Lisäksi selvitykseen on otettu maastotietojärjestelmään kuuluvasta, MML:n ylläpitämästä maastotietokannasta rakennuksia fyysisesti kuvaava kohde, jolla ei ole avainyhteyttä väestötietojärjestelmään rekisteröityihin rakennuksiin. Maastotietojen kohteet, prosessit ja tietomallit uudistetaan vuonna 2015 alkaneessa Kansallinen maastotietokanta -hankkeessa. Tästä syystä maastotietojen nykyistä tilannetta ei tarkastella tässä selvityksessä.

RAPORTTI 5 (25) 3 Toimeksianto 3.1 Toimeksiannon tavoitteet Selvityksen tavoitteena on ollut kuvata: Rekisterikokonaisuuden ylätason tietomalli (2-3 tasoa) Rekisterien avainyksiköt ja ydinkäsitteet Rekisterien väliset avainyhteydet Käsitteiden väliset eroavuudet Haastatteluissa esiin nostetut yhteentoimivuuden parantamismahdollisudet Haastatteluissa esiin nostetut tietojen rekisteröintiprosessien yhdistämismahdollisuudet Rekisterinpitäjien tietopalveluvelvoitteet ja tuottamismallit Selvitystyössä tunnistetaan kehittämiskohteita, joiden avulla: Tietoja tuottavan toimijan hallinnollista taakkaa voidaan vähentää Rekisteröintiprosessien tuottavuutta voitaisiin parantaa ja lyhentää läpimenoaikoja Tiedot ovat käytettävissä mahdollisimman pian tiedon syntymisen jälkeen Tietoja hyödyntävien toimijoiden edellytykset tietojen käyttöön paranevat Selvityksen tavoitteena on luoda pitkälle aikavälille edellytyksiä lisätä Kansallisten rekistereiden tietojen yhteentoimivuutta Rekistereiden tietopalveluiden vaikuttavuutta Rekisteröintiprosessien tehokkuutta 3.2 Selvityksen kohteeksi valitut rekisterit Selvitystyön lähdeaineistoiksi valikoitui alla esitetyssä taulukossa mainitut Tietohallintolain esittämät perustietovarannot, joiden lisäksi mukaan otettiin Trafin ajoneuvoliikennerekisteri sekä Verohallinnon tulorekisteri. Tietovaranto Tietosisältö Tietovastuullinen Väestötietojärjestelmä VTJ Henkilötiedot Rakennus- ja huoneistotiedot VRK Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ Kaupparekisteri Yritys- ja yhteisötiedot Yritystiedot sekä tiedot asunto-osakeyhtiöistä ja asumisoikeusyhdistyksistä PRH ja Verohallinto PRH Kiinteistötietojärjestelmä KTJ Kiinteistöjä ja muita maa- ja vesialueiden yksiköitä koskevat tiedot MML

RAPORTTI 6 (25) Maastotietojärjestelmä MTJ Ajoneuvoliikennerekisteri Maastotiedot, nimistö, ilma- ja ortokuvat, ilmapistepilvet, korkeusmallit, kiintopisteet Tiedot ajoneuvoista ja niiden verotuksesta ja kiinnityksestä, kuljettajista, maakuljetusten turvallisuusneuvonantajista, tieliikenteen valvontalaitteissa käytettävistä korteista, lupaa edellyttävää kuljetustoimintaa varten järjestettävistä kokeista ja myönnettävistä todistuksista MML Trafi Tulorekisteri Tulotiedot Verohallinto 3.3 Rajaukset 3.4 Dokumentaatio Toimeksiantoon liittyi seuraavat rajaukset: Selvitystyö tehdään Pertiva-organisaatioista kootun ydinryhmän työnä oman työn ohella, eikä sille ole erillistä budjettia. Selvityksen yhteydessä ei tehdä lisää rekisterikohtaista dokumentaatiota, vaan on hyödynnetään jo aiemmin tehtyä työtä. Selvitystyössä ei mallinneta jokaisen perustietovarannon tietomallia, vaan tietomallidokumentit kerätään lähdeaineistojen yhteydessä. Aineistoista muodostetaan karkean tason vapaamuotoinen tietomallikuva, josta voidaan porautua tarkemman tason tietokenttätasoiseen tietomalliin. Selvityksessä ei oteta ottaa kantaa toimialakohtaisiin erityiskysymyksiin. Selvityksessä ei ole tarkoitus tarkastella painotetusti tietopalvelujen tuottamismalleja. Selvityksessä keskitytään tulevaisuuden mahdollisuuksiin ottamatta kantaa nykylainsäädännön asettamiin esteisiin ja löytämään haastattelujen avulla käytännön parannuksia, jos asioita voidaan tehdä helpommin ja tehokkaammin. Selvitystyössä syntyvä dokumentaatio lähdeaineistoineen on koottu julkisen hallinnon ICT-toiminnon (JulkICT) materiaalin julkaisusivustolle JHS-jaoston Perustietovaranto-jaoston alaisuuteen kohtaan Perusrekisterien tietomallien yhteensovittaminen : https://wiki.julkict.fi/julkict/juhta/juhta-n-jaostot/perustietovaranto-jaosto/perusrekisterien-tietomallien-yhteensovittaminen Sivustolta löytyvät: - Työsuunnitelma, ryhmän toimeksianto ja lähdemateriaalien keruuohje - Rekisterikohtaiset lähdemateriaalit - Selvityksessä hyödynnetty muu aineisto - Haastattelujen kysymykset ja vastaukset - Selvityksen tulokset Tiedot on kerätty perustietovarantojen tietovastuullisilta haastattelujen ja lähdemateriaalien kautta.

RAPORTTI 7 (25) 3.5 Toimeksiannon tavoitteiden toteutuminen Toimeksiannon tavoitteet toteutuivat vain osittain, koska selvityksen läpivientiin ei ollut mahdollista panostaa alun perin suunnitellulla tavoin. Rekisterikokonaisuuden tietomalli, avainyksiköt ja ydinkäsitteet sekä niiden väliset avainyhteydet ja eroavuudet käsitellään tässä raportissa alkuperäistä tavoitetta kevyemmällä tavalla. Tästä huolimatta tietomallien tarkastelusta on ollut hyötyä selvityksessä esitettävien kehitys- ja jatkotoimenpide-ehdotusten laatimisessa. 4 Selvityksen läpivienti 4.1 Lähdemateriaalit Selvitystä varten pyydettiin rekisterikohtaisesti seuraavat lähdeaineistot: - Rekisterin ylätason tietomalli / käsitemalli ylätasolla tai muu tietojoukkojen kuvaus. - Rekisterikohtaiset sanastot / käsitteet / käsitteiden kuvaukset em. tietojoukoista, tärkeimpinä ydinkäsitteet ja ns. avainyksiköt - Tietojen ylläpidon prosessikuvaukset - Yhteenveto rekisterikohtaisista lakisääteisistä tietopalveluvelvoitteista ml. muut käyttötarkoitukset, joihin tietoja voidaan luovuttaa. Lähteinä hyödynnettiin mm. tietojenluovutusta koskevaa ajantasaista lainsäädäntöä - Rekisteriseloste Edellä kuvattuja lähdeaineistoja on koottu yhteen ja analysoitu toimeksiannon tavoitteiden näkökulmasta. Lähdeaineistoina hyödynnettiin lisäksi mm. Perustietovarantojen viitearkkitehtuurissa kuvattua perustietovarantojen nykytilaa sekä muita aiempia perustietovarantoja koskevia selvityksiä. Tavoitteena on ollut myös, että Perustietovarantojen viitearkkitehtuurin liite1, Perustietovarantojen nykytilan kuvaus 30.12.2013 tulisi päivitettyä selvitystyön kohteena olevien rekisterien osalta selvitystyön yhteydessä. 4.1.1 Havaintoja lähdemateriaalista 4.2 Haastattelut Rekisterien pitäjät ovat kuvanneet omat rekisterinsä eri tavoin, mikä on tuonut oman haasteensa kokonaiskuvan luomiseksi. Selvitystä varten käyttöön saadun dokumentaation sisältö, saatavuus, julkisuus ja kattavuus vaihteli järjestelmäkohtaisesti. Kaikista rekistereistä ei ole ollut saatavilla julkisia ylätason kuvauksia, mikä toi haasteita rekisterikokonaisuuden hahmottamiseksi. Suunnitteluvaiheessa olevasta tulorekisteristä ei vielä toistaiseksi ole juurikaan materiaalia, jota selvityksessä olisi voitu hyödyntää. Lähdemateriaaleista saatua tietoa on täydennetty rekisterikohtaisissa haastatteluissa. Lopputuotokseen on kerätty haastattelujen pohjalta aitoja uusia havaintoja, pyrkien siihen, ettei johtopäätöksistä muodostu vain aikaisempien selvitysten kertausta. Haastattelujen yhteydessä jokaista perustietovarantojen tietovastuullista pyydettiin tarkistamaan ja tarvittaessa päivittämään perustietojen viitearkkitehtuuri omalta osaltaan. Perustietojen viitearkkitehtuurista puuttuu Trafin ajoneuvoliikennerekisterin osuus, jonka Trafi pyrkii lisäämään viitearkkitehtuurin dokumentaatioon kuvausten valmistuttua.

RAPORTTI 8 (25) 5 Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystaso Haastatelluilta kysyttiin, millä tasolla ko. organisaation kokonaisarkkitehtuurin nykytila on julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomallilla arvioituna. Lisäksi arkkitehtuurikyvykkyyttä kysyttiin seuravasti: 1. Millä tavoin organisaatiossanne noudatetaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurimenetelmää (JHKA)? 2. Miten organisaationne kokonaisarkkitehtuurin kuvaus on järjestetty ja organisoitu? (Arkkitehdit, liiketoiminnan kehitysprojektien yhteydessä tms.) 3. Kuinka kattavia kokonaisarkkitehtuurikuvaukset ovat? Onko kuvaukset tehty kaikille tasoille (käsitteellinen, looginen, fyysinen) 4. Onko käytössänne kokonaisarkkitehtuurin kuvausväline? 5. Onko kuvaukset saatavilla perustietovarantoja koskevilta osuuksilta? Tarkoitus oli saada yleiskuva siitä, miten kokonaisarkkitehtuurin kypsyystaso näkyy käyttöön saadun materiaalin laadussa ja kattavuudessa. Kuva: Tämän selvityksen kannalta hyödylliset KA-kuvausten kohteet

RAPORTTI 9 (25) Kuva: Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasojen portaat Haastateltujen organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurin kypsyystaso vaihteli kypsyystasoilla 2 (osittainen) ja 3 (määritelty). Suoria johtopäätöksiä siitä, että kypsyystaso näkyisi selvitystyötä varten käyttöön saadun dokumentaation laadussa ja kattavuudessa ei pystytty tekemään. Todennäköisesti vasta johdettu kypsyystasolla 4 (johdettu) pystytään varmistamaan, että vastaavia selvityksiä varten tarvittava dokumentaatio olisi yhdenmukaisesti saatavilla kun kokonaisarkkitehtuurityöhön liittyvät suositukset ja ohjeet on saatu integroitua olemassa oleviin johtamis- ja suunnitteluprosesseihin.

RAPORTTI 10 (25) 6 Perustietovarantojen nykytila 6.1 Rekisterikokonaisuuden ylätason tietomalli Alla olevassa kuvassa Rekisterikokonaisuuden ylätason tietomalli ja avainyhteydet näkyy, miten eri rekisterinpitäjien perustietovarantojen sisältämät tiedot ovat yhteydessä toisiinsa viiteavainten kautta. Tiedot voidaan saada käyttöön joko loogisten (manuaalisten) tai fyysisten yhteyksien eli erilaisten rajapintojen kautta. Kuva: Rekisterikokonaisuuden ylätason tietomalli

RAPORTTI 11 (25) 6.2 Rekisterien avainyksiköt ja ydinkäsitteet Alla olevassa kuvassa on esitetty selvityksen kohteena olleiden rekisterien tietojoukkoja, avainyksiköitä ja ydinkäsitteitä jaoteltuina 1) toimijoihin 2) paikkoihin, paikkatietoihin ja sijainteihin sekä 3) toimintaan, tapahtumiin ja toimintavälineisiin liittyviin tietoihin: Kuva: Rekisterien avainyksiköt ja ydinkäsitteet Rekisterikokonaisuuden toimijoina ovat VTJ:ään ja YTJ:ään rekisteröidyt luonnolliset henkilöt sekä yritykset ja yhteisöt. Toimijat linkittyvät avainyhteyksien kautta VTJ:n rakennus- ja huoneistotietoihin, KTJ:n kiinteistötietoihin sekä toiminta- ja tapahtumatietoja sisältäviin verohallinnon rekistereihin, kaupparekisteriin ja ajoneuvoliikennerekisteriin. MML:n ylläpitämän maastotietojärjestelmän rakennukset on sen sijaan yhdistettävissä em. tietoihin vain sijaintia kuvaavien tietojen avulla ilman suoraa tunnusyhteyttä.

RAPORTTI 12 (25) 6.3 Rekisterien väliset avainyhteydet Alla olevassa kuvassa on esitetty esimerkkejä selvityksen kohteena olleiden rekisterien välisiä avainyhteyksistä. Rekisterien väliset avainyhteydet mahdollistavat tietojen yhdistämisen julkishallinnon ja yksityisen sektorin palveluprosesseja varten. Kuva: Esimerkkejä käsitteiden välisistä avainyhteyksistä 6.4 Käsitteiden väliset eroavuudet Haastatteluissa tuli esille, että eri rekistereissä käytetään osin samoja käsitteitä, mutta niiden kuvaukset voivat erota johtuen rekisterinpitäjien näkökulmasta. Käsitteellisiä eroavuuksia voi olla myös saman viranomaisen ylläpitämien eri rekisterien välillä. Rekisterien ydinkäsitteet ovat pääosin johdettu suoraan rekisterikohtaisesta erityislainsäädännöstä, jonka valmistelussa ei toistaiseksi tehdä käsitteellisen yhteentoimivuuden tarkastusta muiden rekisterien erityislainsäädäntöä ja käsitemalleja vasten. Käsitteiden eroavuutta eri rekistereissä on osin ratkaistu ns. paikallisella mäppäyksellä. Jotta julkishallinnon käsitteiden välisessä yhteentoimivuudessa päästäisiin kestävään ratkaisuun, pitäisi käsitteiden semanttista yhteentoimivuutta varmistaa keskitetysti ohjatulla, kaikkia viranomaisia velvoittavalla menetelmällä.

RAPORTTI 13 (25) JUHTAn Tietoarkkitehtuuriryhmän alaisuudessa toimiva Käsitemalliryhmä (KMR) on tehnyt aloitteen JulkICT:n yhteentoimivuusmenetelmän soveltamiseksi lainsäädännön valmistelussa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhteentoimivuuden menetelmää sovellettaisiin jo lainvalmistelun alkaessa ja, että yhteentoimivuusmenetelmä olisi kiinteä osa rekisterinpitäjien jatkuvaa kehittämistä. 6.5 Tietopalveluvelvoitteet Selvityksen kohteena olleiden rekisterien tietopalveluista säädetään rekisterikohtaisessa erityislainsäädännössä sekä yleislainsäädännössä kuten henkilötietolaissa ja laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Julkishallinnon viranomaisten velvollisuudesta tukeutua toiminnassaan erikseen nimettyjen perustietovarantojen tietoihin säädetään laissa julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (ns. tietohallintolaki). Lisäksi EU:n INSPIRE direktiivi määrittelee Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin. Direktiivi yhtenäistää julkisen hallinnon paikkatietoaineistojen ja -palvelujen saatavuutta sekä velvoittaa viranomaiset kuvailemaan direktiivin piiriin kuuluvat paikkatietoaineistot ja saattamaan ne tietoverkon kautta yhteiskäyttöön. Direktiivi astui voimaan 15.5.2007. Niiltä osin kuin tietojen luovutukset edellyttävät tietolupaa, vastaavat rekisterinpitäjät lupien myöntämisestä ratkaisuvaltansa puitteissa. Tietopalveluiden maksullisuudesta säädetään Valtion maksuperustelaissa. 6.5.1 Kaupparekisteri Henkilötietolaki 22.4.1999/523 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta: 10.6.2011/634 INSPIRE direktiivi 2007/2/EY, Kansallinen aineistoluettelo Valtion maksuperustelaki: 21.2.1992/150 Kaupparekisteri kuuluu tietohallintolaissa julkishallinnon viranomaisille velvoitettuihin tietolähteisiin. Jokaisella on oikeus saada kaupparekisterin merkinnöistä tietoja, otteita ja todistuksia. Kaupparekisteristä voidaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 :n 3 momentin estämättä luovuttaa tietoja sähköisessä muodossa. Kaupparekisteriin rekisteröidyt yrityksen perustiedot (esim. yrityksen nimi, Y-tunnus, kotipaikka, yhteystiedot) ovat saatavilla maksutta sähköisten tietopalvelujen kautta (www.virre.fi ja www.ytj.fi). Lisäksi vakiomuotoiset tietoluovutukset viranomaisille ovat maksuttomia. Tiedot kaupparekisteriin merkityn henkilötunnuksen tunnusosasta ja ulkomailla asuvan luonnollisen henkilön kotiosoitteesta luovutetaan kaupparekisteristä vain, jos luovuttaminen täyttää viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 :n 3 momentissa säädetyt edellytykset. Maksullisena palveluna on saatavilla rekisteritietoja monin eri tavoin, kuten verkkopalveluna, rajapintapalveluna, poimintona ja asiakirjatilauksina. Kaupparekisterilaki 2.2.1979/129

RAPORTTI 14 (25) 6.5.2 Kiinteistötietojärjestelmä Kiinteistötietojärjestelmä kuuluu tietohallintolaissa julkishallinnon viranomaisille velvoitettuihin tietolähteisiin. KTJ:n tiedoista kiinteistöjaotuksen tiedot kuuluvat INSPIRE-direktiivin paikkatietopalveluja koskevien toimeenpanosäädösten piiriin. Jokaisella on mahdollisuus saada Maanmittauslaitoksessa maksutta luettavakseen kiinteistötietojärjestelmässä olevat tiedot. Maksua vastaan tietoja luovutetaan otteina, todistuksina ja muina tulosteina sekä teknisen käyttöyhteyden avulla. Tietoja voidaan luovuttaa laissa nimetyille viranomaisille teknisen käyttöyhteyden kautta sekä luvanvaraisesti laissa eriteltyihin käyttötarkoituksiin. Julkishallinnon sisäiset vakiomuotoiset tietoluovutukset viranomaistoimintaa varten teknisen käyttöyhteyden kautta ovat maksuttomia. Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta 31.5.2002/453 6.5.3 Väestötietojärjestelmä Väestötietojärjestelmä kuuluu tietohallintolaissa julkishallinnon viranomaisille velvoitettuihin tietolähteisiin. VTJ:n rakennusten sijainti- ja osoitetiedot kuuluvat INSPIRE-direktiivin paikkatietopalveluja koskevien toimeenpanosäädösten piiriin. VTJ:n tietojenluovutus on luvanvaraista. Väestötietojärjestelmän tietoja voidaan luovuttaa vain, jos hakijalla on oikeus käsitellä luovutettavia tietoja henkilötietolain tai muun lain perusteella. Luovutettavan tiedon tulee olla tarpeellinen siihen käyttötarkoitukseen, johon se luovutetaan. VTJ:n vakiomuotoiset tietopalvelut ovat julkishallinnolle maksuttomia. Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista 21.8.2009/661 6.5.4 Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä 6.5.5 Maastotietojärjestelmä Yritys-ja yhteisötietojärjestelmä kuuluu tietohallintolaissa julkishallinnon viranomaisille velvoittamiin tietolähteisiin. Yritys-ja yhteisötietojärjestelmän sisältöä ja tietopalvelua sääntelee yritys- ja yhteisötietolaki. Lain 4 :ssä on lueteltu järjestelmään tallettavat tiedot ja 5 :ssä julkiseen yritys- ja yhteisötunnusrekisteriin merkittävät tiedot (YTJ-tietopalvelun tiedot). Jokaisella on oikeus saada yritys- ja yhteisötunnusrekisterin merkinnöistä tietoja, otteita ja todistuksia. Yritys- ja yhteisötunnusrekisteristä voidaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 :n 3 momentin estämättä luovuttaa tietoja sähköisessä muodossa. Tietojen hankkiminen yritys- ja yhteisötunnusrekisteristä yleisten tietoverkkojen kautta on maksutonta. Muutoin perittävien maksujen osalta noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) erikseen säädetään. Yritys- ja yhteisötietolaki 16.3.2001/244 Maastotietojärjestelmä kuuluu tietohallintolaissa julkishallinnon viranomaisille velvoittamiin tietolähteisiin. Lisäksi maastotietojärjestelmän tietoja kuuluu INSPIRE-direktiivin paikkatietopalveluja koskevien toimeenpanosäädösten piiriin. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta: 10.6.2011/634

RAPORTTI 15 (25) 6.5.6 Ajoneuvoliikennerekisteri Jokaisella on oikeus yksittäisluovutuksena saada tieto tai kopio ajoneuvoliikennerekisteriin talletetuista julkisista tiedoista seuraavasti: 1) ajoneuvon rekisteritunnuksen tai valmistenumeron perusteella tiedot ajoneuvosta ja sen verotuksesta, kiinnityksestä sekä ajoneuvon omistajan, haltijan, liikennevakuutuksen ottajan nimestä sekä osoite- ja yhteystiedosta. 2) henkilötunnuksen perusteella ajo-oikeuden laajuudesta, voimassaolosta ja alkamisesta eri luokissa, kuljettajan ammattipätevyyden voimassaolosta ja laajuudesta, ADR-ajoluvasta, taksinkuljettajan ajoluvasta ja niiden saamisen ajankohdasta. Rekisteriin talletettuja henkilötietoja ja muita tietoja voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti ajoneuvoliikennerekisterilain 15 kuvatuille toimijoille. Salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta säädetään erikseen lain 17 :ssä. Tietoja voidaan perustellusta syystä luovuttaa yksittäisluovutuksena viranomaisille ja viranomaistehtävien suorittamista varten myös Euroopan talousalueen ulkopuolelle. Tietojen luovuttamisesta muihin tietopalvelutarkoituksiin kuten mielipide- ja markkinatutkimukseen, suoramarkkinointiin tai asiakasrekisterien päivittämiseen säädetään lain 19 :ssä. Jollei ajoneuvoliikennerekisterilaissa toisin säädetä, rekisteriin kuuluvien tietojen salassapitoon ja niiden luovuttamiseen sovelletaan julkisuuslakia ja muuhun henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia. Tietojen luovutus ajoneuvoliikennerekisteristä on maksullista. Trafin tavoitteena on, että kaikki tiedot olisivat maksuttomasti hyödynnettävissä. Laki ajoneuvoliikennerekisteristä: 13.6.2003/541 7 Yhteentoimivuuden parantamismahdollisuudet Perustietovarantojen yhteentoimivuus on jo nykyisellään varsin hyvässä kunnossa, vaikka parannettavaa onkin esim. rajapintapalveluiden, tietotuotteiden, sanastojen ja käsitteiden yhdenmukaistamisessa. Tiedot ovat laajasti hyödynnettävissä julkisen ja yksityisen sektorin palveluissa ja prosesseissa. Esimerkiksi verohallinto on saanut nostettua automaatioasteen jo 80%:iin ja vain poikkeukset käsitellään manuaalisesti, mikä perustuu pitkälti tietojen hyödyntämiseen eri lähderekistereistä. Rekisteritietojen hyödyntämistä ja yhteentoimivuutta voidaan yleisesti tehostaa: - Avaamalla julkista tietoa avoimen datan periaatteilla - Kehittämällä luvanvaraisten tietopalveluiden lupakäytänteitä - Linjaamalla tietojen käyttö maksuttomaksi - Toteuttamalla vakiomuotoisia, standardeja rajapintapalveluja - Standardoimalla tietojenluovutuksen sanoma- ja tiedostomuotoja (=tietotuotteet). Esim. Pera v2.0 määritystyön käynnistäminen. - Panostamalla yhteisiin sanastoihin ja käsitteistöihin - Jalostamalla tietoa helppokäyttöisempään muotoon - Mahdollistamalla tietojen yhdisteleminen lainsäädäntöä kehittämällä - Vastuuttamalla tietojen yhteentoimivuuden ohjaus yhdelle toimijalle - Tallentamalla yksittäinen tieto vain yhteen paikkaan ja osoittamalla tiedon ylläpitovastuu yhdelle toimijalle - Kehittämällä kansallista tunnusjärjestelmää - Kehittämällä ratkaisuja MyDatan hallintaan

RAPORTTI 16 (25) Käytännön esimerkkejä selvityksen kohteena olleiden tietovarantojen yhteentoimivuuden parantamismahdollisuuksista: - Yritysten tietoja voisi käyttää laajemmin suoraan YTJ:stä. Ongelmana nähdään, että monet yritykset tai kunnat ottavat yritystiedot tilastokeskuksesta, vaikka ne pitäisi ottaa YTJ:stä. Tilastokeskus myy YTJ-tietoja tietopalveluina ja tiedot päivittyvät 4 kertaa vuodessa. - Henkilöiden nimien sekä yritysten tietojen muutokset olisi tarve saada päivittymään reaaliaikaisesti lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin - Varainsiirtoveron ja varainsiirtoverolausuntojen tarkistus/saanti suoraan verohallinnolta - Selvitysten, lausuntojen ja muiden tietojen keruu suoraan viranomaisilta sen sijaan, että niitä pyydetään tietojen täydennyskehotuksilla asiakkailta. - Tiedot vahvistetuista perukirjojen osakasluetteloista suoraan maistraateilta - Viranomaisten ja tuomioistuinten toimittamien ilmoitusten automatisointi. Esim. rakennusten suojelupäätösten merkitseminen suoraan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Toistaiseksi ilmoituksia toimitetaan sähköpostilla, jonka jälkeen ne merkitään manuaalisesti kirjaamisviranomaisen toimesta lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin 8 Tietojen rekisteröintiprosessien yhdistämismahdollisuudet 9 Sanastotyö Tietojen rekisteröintiprosessien ohessa syntyy sivutuotteena tietoja, jotka voitaisiin välittää samalla keskitettyihin rekistereihin. Käytännön esimerkkejä selvityksen kohteena olleiden tietovarantojen rekisteröintiprosessien yhdistämismahdollisuuksista: Haastatteluissa tuotiin käytännön esimerkkinä esiin, että Trafille ilmoitetun yritysasiakkaan osoite kannattaisi päivittää asioinnin yhteydessä yritys- ja yhteisötietojärjestelmään. Kiinteistökirjaamisessa ja asunto-osakkeiden tulevassa kirjaamisessa on mahdollisesti teknisiä ja toiminnallisia yhtäläisyyksiä ja synergiahyötyjä. Sanastotyö on tunnistettu keskeiseksi osaksi yhteentoimivuuden kehittämistä. Kaikki haastatellut organisaatiot ovat osallistuneet julkishallinnon yhteiseen JHS sanastotyöhön yhdessä monien muiden toimijoiden kuten THL:n, Sanastokeskus TSK:n, valtioneuvoston kanslian terminologien, Kansallisarkiston jne. kanssa. Osallistumisaktiivisuus sanastotyöhön on kuitenkin ollut vaihtelevaa. MML ja Verohallinto ovat olleet työssä varsin aktiivisia. Myös VRK, PRH ja Trafi ovat osallistuneet sanastotyöhön, mutta osallistuminen on jäänyt resurssisyistä vähäisemmäksi. MML:ssa sanastotyö on linkittynyt myös INSPIRE direktiivin implementoinnin ohjeistukseen. Koska Verohallinnon tietojärjestelmät tukeutuvat lukuisien eri tietolähteiden tietoihin, on sanastotyö tärkeässä roolissa yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Julkishallinnon yhteinen sanastotyö ja käsitemallinnus on ollut usein irrallaan tietojärjestelmätyöstä eikä siihen ole pystytty panostamaan resurssisyistä. Tietojärjestelmäkehityksessä ei myöskään voida usein odottaa pitkään kestäviä sanastotyön kommentointikierroksia. Jos sanastotyö aloitettaisiin kehityshankkeissa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja sitä tehtäisiin iteraatiokierroksin hankkeiden eri vaiheissa, ei sanastotyön tuloksia tarvitsisi odottaa pitkään. Sanastotyön tulokset syntyisivät samaan aikaan kuin muutkin kehityksen tulokset ja olisivat hyödynnettävissä kehityksessä oikea-aikaisesti. Sanastotyötä voidaan organisoida hyvin monella eri tavalla niin, että erilaiset aikataulutarpeet voidaan ottaa huomioon. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että sanastotyö otetaan mukaan yhdeksi olennaiseksi osaksi it-hankkeiden määrittelytyötä.

RAPORTTI 17 (25) Ydinsanastotyön ja käsitemallinnuksen tuottavuutta parannetaan kehittämällä ns. semanttisen yhteentoimivuuden viitekehystä, joka on yhdistelmä menetelmää (yhteentoimivuusmenetelmä) ja välineistöä (yhteentoimivuusvälineistö) semanttisen yhteentoimivuuden toteuttamiseksi julkisen hallinnon organisaatioiden välisessä tiedonvälityksessä. Menetelmä sisällytetään osaksi uudistettavaa JHS179-suositusta. Välineistöä rakennetaan parhaillaan CSC:n, Aalto-yliopiston ja Verohallinnon yhteisessä projektissa JulkICT Labissa. Lisätietoja yhteentoimivuusmallista: https://confluence.csc.fi/display/korkeakoulujentietomalli/yhteentoimivuusmalli Kuva: Yhteentoimivuusmallin linkittyminen sanastoon ja soveltamisprofiileihin.

RAPORTTI 18 (25) 10 Tanskan ja Suomen mallit Tässä luvussa pyritään arvioimaan haastattelujen sekä selvitystä varten käyttöön saadun aineiston ja pohjalta, miten Suomessa käytössä oleva perusrekisterijärjestelmä sekä yhteentoimivuuden kehittämistavoitteet eroavat Tanskassa käyttöönotettavasta keskitetystä Data Distributor -ratkaisusta. 10.1 Tanskan keskitetty Data Distributor -malli Kuva: Tanskan Data distributor -konsepti, jossa perustietovarantojen tiedot kootaan yhteen keskitettyyn tietopalvelujärjestelmään Tanskan mallissa kansallisten ja alueellisten perusrekisterien tiedot kootaan yhteen ns. Data Distributor -järjestelmään, joka kokoaa yhteen hajautetusti eri rekisterinpitäjien ylläpitämät tiedot yksityishenkilöistä, yrityksistä, kiinteistöistä, rakennuksista ja osoitteista. Järjestelmä sisältää myös paikkatietoja. Data Distributor toimii keskitettynä tietopalvelujärjestelmänä, jota kaikki tietoja tarvitsevat käyttävät. Kaikki perustiedot ovat pääsääntöisesti vapaasti kaikkien viranomaisten, yksityisten yritysten ja yksityishenkilöiden käytettävissä. Tavoitteena on, että ratkaisulla parannetaan tietojen laatua ja saatavuutta. Järjestelmän suunnittelu ja kehittäminen aloitettiin 2012 ja otetaan vaiheittain käyttöön vuosien 2015-2017 aikana. Järjestelmän toimittaa tanskalainen IT-yhtiö KMD. Tanskan malli tukee keskitetysti varastoitujen tietojen yhteiskäyttöä. Haastatteluissa nousi esiin kysymys, mitä tarpeita tällaisella osajoukolla dataa (vain tietyt perustietovarannot) palveltaisiin. Myöskään ei ole vielä varmuutta siitä, missä määrin Tanskan malli lopulta ratkaisee yhteentoimivuuden haasteita ja saadaanko keskitetyllä mallilla aidosti aikaan esim. kustannustehokkuutta ja resurssisäästöjä. Tanskan mallissa rekisterinpito ja tietopalvelut on eriytetty eri toimijoille. Haastatteluissa tuli esiin, että rekisteröinti- ja tietopalvelutoimintojen eriyttämisellä toisistaan irrallisiin organisaatioihin olisi merkittäviä vaikutuksia nykyisten tietojen ylläpidosta ja tietopalvelusta vastaavien rekisterinpitäjien toimintaan. Tämä tarkoittaisi mm. että rekisterinpitäjän henkilöresurssien tarve vähenisi toimintojen vähetessä niin pieniksi, ettei organisaatiota olisi enää kannattavaa pitää yllä erillisenä toimijana. Koska haastattelujen perusteella ei tullut esiin, että ko. perustietovarantojen rekisteröintiprosesseja

RAPORTTI 19 (25) yhdistämällä saavutettaisiin juurikaan lisää tehokkuutta, ei rekisterinpidon keskittämisellä saavutettaisi kuin lähinnä hallinnollista tehokkuutta. Toisaalta rekisteröinti- ja tietopalvelutoimintojen säilyttämisellä saman toimijan ohjauksessa tuo varmuutta siihen, että tietopalveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä tarvittava rekisterikohtainen erityisosaaminen on aina saatavissa oman organisaation sisältä. Osaamisen kehittäminen, johtaminen ja allokointi on huomattavasti vaikeampaa, jos toiminnot on hajautettu eri organisaatioihin. 10.2 Suomen hajautettu Palveluväylä malli Kuva: Suomessa 18.11.2015 käyttöön otettu kansalliseen palveluväylään perustuva yhteentoimivuuden ratkaisu Suomessa perustietovarantojen yhteentoimivuutta edistetään palveluväylä -konseptilla, joka tarjoaa vakioidun tavan tietojen siirtoon organisaatioiden tietojärjestelmien välillä mahdollistaen turvallisten palvelukokonaisuuksien rakentamisen kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille. Tanskan keskitetyn Data Distributor mallin sijaan palveluväylä perustuu hajautettuun, mutta keskitetysti hallittuun malliin, jossa tietojärjestelmien tietoja ja palveluita välitetään point to point yhteyksin palveluväylään liitettyjen liityntäpalvelimien välityksellä. Kansallisen palveluväylän tavoitteena on, että ns. perusrekisterien sekä muiden keskitettyjen ja paikallisten perustietovarantojen tietoja voidaan hyödyntää yhtenäisen mallin mukaisesti riippumatta siitä, missä tiedot sijaitsevat. 10.3 Tanskan ja Suomen mallien vertailu Tanskan ja Suomen malleilla on sama tavoite: Perustietovarantojen tiedot tuodaan yhdenmukaisella tavalla kaikkien niitä tarvitsevien käyttöön. Tanskan mallissa tiedot on keskitetty yhteen järjestelmään, joka huolehtii sisäisesti tietojen yhteentoimivuudesta ja tarjoaa niitä julkisen ja yksityisen sektorin asiointipalveluiden sekä yhteisten ICT-palveluiden kuten sähköisen tunnistamisen ja asiointiportaalien käyttöön. Suomen malli on pääperiaatteeltaan täysin vastaava, mutta rekisteritiedot tarjotaan hajautetusti yhdenmukaisen jakelukanavan, Palveluväylän kautta.

RAPORTTI 20 (25) Kuva: Suomen hajautettu Palveluväylä malli Tanskan kuvaustavalla esitettynä Suomessa käyttöönotettavan palveluväyläratkaisun vahvuutena on, että sen avulla päästään kattavampaan tietovarantojen yhteiskäyttöön kuin, mitä saavutettaisiin kokoamalla vain tiettyjen perustietovarantojen tiedot yhteen järjestelmään. Palveluväylä ei rajoitu pelkästään perusrekisterien tai muiden perustietovarantojen tietojen välittämiseen vaan se mahdollistaa myös paikallisten tietolähteiden liittämisen yhdenmukaisesti saataville. Palveluväylän käyttöönoton myötä ajantasaiset tiedot on mahdollista saada yhteisen ratkaisun piiriin myös suoraan paikallisista rekisteröintiprosesseista sen sijaan, että tiedot on ensin kopioitava keskitettyihin rekistereihin. Tietojen kopioinnista paikallisista järjestelmistä keskitettyihin perustietovarantoihin ei voida suomessakaan toistaiseksi luopua, koska esim. kunnilla ei ole vielä laajasti käytössä yhdenmukaisia rajapintapalveluja eri toimialojen prosesseissa syntyvien tietojen välitykseen. Ajan myötä tilanne kuitenkin tulee varmasti muuttumaan. Tietojen kopiointi keskitettyihin rekistereihin on jatkossa tarpeellista myös valtakunnallisesti kattavien tehokkaiden massapoimintojen mahdollistamiseksi. Palveluväylä mahdollistaa sen, että valinnat tietojen keskittämisestä tai hajauttamisesta voidaan tehdä tapauskohtaisesti rekisteröinti- ja tietopalveluprosessien vaatimusten mukaan. Tanskan mallin vahvuutena on, että eri lähderekisterien välisiä avainyhteyksiä hallitaan tietopalveluita varten yhden tietovarannon sisällä, mikä tuo tehokkuutta erityisesti lähderekisterien rajat ylittäviin massamuotoisten tietojen hakuihin. Haastatteluissa tuli kuitenkin esiin, että rekisterirajat ylittävien massapoimintojen tarve on ollut Suomessa toistaiseksi vähäistä ja, että tarpeeseen on voitu vastata tietopalveluiden yhteistyökumppanien avulla, jotka tarjoavat rekisterirajat ylittäviä massapoimintoja tietopalveluasiakkaiden tarpeisiin omista rekisterikopioistaan. Karkeasti yleistäen voisi todeta, että suomessa rekisterinpitäjillä käytössä oleva tietopalveluiden yhteistyökumppanimalli toimii Tanskan Data Distributor mallin tavoin, vaikkakaan toiminta ei ole keskitetysti julkishallinnon hankkimaa vaan perustuu yksittäisen rekisterinpitäjän ja yhteistyökumppanin välisiin sopimuksiin.

RAPORTTI 21 (25) Jos Suomessa otettaisiin käyttöön Tanskan mallin mukainen keskitetty tietopalvelujärjestelmä, pitäisi kaikkien lähderekisterien tietopalvelutuotteet ja niiden takana oleva käsittelysäännöt rakentaa uudelleen ko. järjestelmään mikä vaatisi valtavasti henkilöresursseja jokaisen lähderekisterin osalta. Suomessa rekisterinpitäjät ovat vuosikymmenten aikana panostaneet paljon rahaa ja resursseja nykyisiin laajasti käytössä oleviin tietopalvelutuotteisiin. Palveluväylään perustuvassa ratkaisussa näitä komponentteja ei tarvitse purkaa vaan ne voidaan reitittää edelleen keskitetysti palveluväylän kautta saataville. Haastatteluissa pohdittiin, riittäisikö edes 10 vuotta työtä, jotta malliin päästäisiin. 10.4 Muutoshallinta keskitetyssä ja hajautetussa mallissa Keskitettyyn malliin siirtyminen vaikuttaisi myös lähderekisterien ylläpitojärjestelmien kehittämiseen. Valtakunnallisiin perustietojärjestelmien tietosisältö- ja järjestelmämuutokset ovat pääsääntöisesti isoja kehittämishankkeita, joissa muutosten vaikutukset ulottuvat laajasti myös ko. järjestelmän muuhun toiminnallisuuteen sekä ko. tietojen ylläpitoprosessiin osallistuvien sidosryhmien järjestelmiin. Lisäksi muutoksilla on usein laajat vaikutukset ko. perustietovarannon tietopalveluita hyödyntäviin asiakasjärjestelmiin. Tietopalveluiden eriyttäminen rekisterinpitäjältä eri organisaation ylläpitämään keskitettyyn tietovarantoon lisäisi merkittävästi perustietovarantojen järjestelmä- ja tietosisältömuutoksissa hallittavien järjestelmämuutosten määrää. Muutokset on tehtävä tietoja ilmoittaviin sidosryhmien lähdejärjestelmiin, rekisterinpitäjän ylläpitojärjestelmään sekä keskitetystä tietopalvelusta vastaavan organisaation jakelujärjestelmään ennen kuin muutokset voidaan ottaa käyttöön asiakasjärjestelmissä. Tämä lisää merkittävästi muutostöiden läpimenoaikaa sekä tietojärjestelmämuutosten ja hankehallinnan kustannuksia verrattuna siihen, että järjestelmämuutokset ovat ylläpito- ja jakelujärjestelmän osalta yhden toimijan hallinnassa. Kuva: Muutoshallinta keskitetyssä ratkaisussa (esimerkkinä VTJ muutos) Rekisterinpitäjän vastatessa myös tietopalvelusta, on organisaatiorajat ylittävien järjestelmämuutosten hallinta helpompaa. Muutokset voidaan tehdä rekisterinpitäjän toimesta sekä lähde- että jakelujärjestelmään yhteistyössä tietojen ylläpitoprosessiin osallistuvien sidosryhmien kanssa, jonka jälkeen muutokset on otettavissa käyttöön tietoa hyödyntävissä asiakasjärjestelmissä.

RAPORTTI 22 (25) Kuva: Muutoshallinta hajautetussa ratkaisussa (esimerkkinä VTJ muutos) Tietojen ylläpito- ja jakelujärjestelmien järjestelmäkehityksen pitäminen saman organisaation sisällä tuo myös varmuutta siihen, että järjestelmämuutosten läpivientiin on käytettävissä enemmän henkilöresursseja kuin mitä olisi pienemmällä, vain tietojen ylläpitoon keskittyneellä organisaatiolla. Lisäksi kehityshankkeiden rahoitusta voidaan varmistaa tietopalveluista saatavilla tuloilla. 10.5 Keskitetyn mallin vahvuudet ja heikkoudet Vahvuudet: Kustannustehokas, koska päällekkäisiä ratkaisuja voidaan karsia. Keskittäminen säästää erillisten tietopalvelujärjestelmien ylläpitoon tarvittavia henkilöresursseja Tietopalvelujärjestelmän käytettävyydestä ja suorituskyvystä sekä poikkeustilanteiden kapasiteettitarpeista voidaan huolehtia panostamalla keskitetysti yhteen alustaan Keskitetyllä ratkaisulla voidaan koota paikallisesti eri muodossa ylläpidettäviä saman sisältöisiä tietoja yhteen ja tarjota niitä yhdenmukaisesti Keskitetty ratkaisu mahdollistaa tehokkaat massakyselyt eri lähteistä kopioituihin tietoihin. Substanssiosaamisen lisäksi tarvittavaa erityisosaamista (projektipäälliköt, tekniset asiantuntijat yms.) on hyödynnettävissä laajempaan kokonaisuuteen Laadun parantamistoimenpiteinä tehtäviä tietojen vertailuajoja voidaan automatisoida, koska kaikki tarvittava tieto on aina käytettävissä samasta rekisterikokonaisuudesta Heikkoudet: Vain keskitetysti varastoidut tiedot on saatavissa yhtenäisen mallin mukaisesti. Muut tiedot on haettava muilla tavoin Konseptin laajentaminen kattamaan uusia rekistereitä vaatii valtavasti työpanosta. Tiedot eivät ole reaaliaikaisesti ajan tasalla. Tiedot päivittyvät aina ennalta sovitulla syklillä. Tietojen kopioinnissa lähdejärjestelmistä voi olla häiriöitä, jotka vaikuttavat tiedon ajantasaisuuteen Eri tietolähteistä kopioitavat tiedot eivät välttämättä ole ajallisesti synkronissa tiedonsiirron ja harmonisoinnin viiveistä johtuen. Keskitetyn järjestelmän häiriö voi aiheuttaa katkon kaikkien tietolähteiden tietopalveluun Keskitetty tietopalvelu vaatii todella laajaa osaamista usealta substanssialueelta

RAPORTTI 23 (25) Substanssiosaamisen siirto rekisterinpitäjiltä on työlästä ja edellyttäisi henkilösiirtoja ja kattavaa ja laadukasta dokumentaatiota Mahdolliset henkilösiirrot aiheuttaisivat osaamisvajeen rekisterinpitäjälle. Keskitetyn järjestelmän elinkaarta, tietosisältömuutoksia ja versionvaihtoja on vaikeata hallita, koska teknisiä komponentteja on paljon. Keskitetyn ratkaisun muutokset aiheuttavat muutoksia kaikkiin tietojärjestelmiin, joihin välitetään tietoja keskitettyyn tietopalvelujärjestelmään siirrettävistä tietolähteistä. Keskitetyllä ratkaisulla tarjottavien tietopalveluiden muutokset koskisivat myös niitä keskitetyn ratkaisun tietolähteitä, joissa olevien tietojen ylläpitoprosesseissa hyödynnetään keskitetystä tietopalvelusta saatavia tietoja. Osaamisen siirto mahdollisissa toimittajavaihdoissa vaatii paljon perehtymisaikaa Keskitettykään malli ei ratkaise Suomessakin todettuja yhteisiin tunnusjärjestelmiin, metatietoihin, käsitteisiin ja sanastoihin liittyviä yhteentoimivuuden haasteita. Niiden ratkaisemiseen tarvitaan yhtä suuri työmäärä kummassakin mallissa. Jos keskitetty ratkaisu hankittaisiin yksityisen sektorin tuottamana palveluna, se saattaisi hyvin todennäköisesti johtaa ko. toimijan monopoliasemaan. 10.6 Hajautetun mallin vahvuudet ja heikkoudet Vahvuudet: Yhden tietopalvelujärjestelmän häiriö ei katkaise muiden tietolähteiden tietopalvelua. Uusien tietolähteiden tekninen liitettävyys rajapintapalveluihin on helppoa. Mikä tahansa julkisen tai yksityisen sektorin tietolähde on liitettävissä kokonaisuuteen samalla ratkaisulla. Vaatii vain yhden substanssialueen ydinosaamista Toisistaan irrallisten järjestelmän elinkaarta on helpompi hallita, koska muutosten vaikutukset ovat suppeammat Ei vaadi välittömiä muutoksia nykyisiin järjestelmiin. Järjestelmiä voidaan liittää vaiheittain ja hallitusti palveluväylään, jota ennen tiedot ovat käytettävissä jo olemassa olevista rajapintapalveluista. Heikkoudet: Suuremmat kokonaiskustannukset osin päällekkäisistä ratkaisuista Jokainen rekisterinpitäjä joutuu huolehtimaan järjestelmiensä käytettävyydestä ja suorituskyvystä sekä poikkeustilanteiden kapasiteetista erikseen. Hajautetuista järjestelmistä (esim. kuntakohtaiset järjestelmät) tarjottavat samaa tietosisältöä tarjoavat rajapintapalvelut on standardoitava, ennen kuin niitä voidaan käyttää yhdenmukaisella tavalla. Hajautettuihin järjestelmiin kohdentuvat massakyselyt on suoritettava järjestelmäkohtaisesti, mikä heikentää kyselyiden tehokkuutta. Varautuminen ja reagointi resurssi- ja osaamistarpeiden muutoksiin on rajallisilla henkilöresursseilla hankalaa Laadun parantamistoimenpiteinä tehtävien vertailuajojen tietoaineistot on hankittava erikseen muista rekistereistä 10.7 Johtopäätökset Tanskan ja Suomen mallien vertailusta Keskitetystä mallista tunnistettiin hiukan enemmän vahvuuksia kuin hajautetusta mallista. Toisaalta heikkouksia tunnistettiin kuitenkin selkeästi enemmän. Keskitetyssä ratkaisussa tunnistettuihin heikkouksiin sisältyy huomattavia riskejä. Keskitetyn järjestelmän häiriöt voivat lamauttaa koko yhteiskunnan tietohuollon. Lisäksi keskittäminen asettaa isoja haasteita lähderekisterien ylläpitojärjestelmien sekä keskitetyn tietopalvelujärjestelmän elinkaaren ja muutosten hallinnalle. Lähderekisterien tietosisältö- ja järjestelmämuutosten läpiviennissä pitäisi aina huomioida muutosten toteutukset myös keskitettyyn tietopalvelujärjestelmään ja sen asiakasjärjestelmiin. Esim. aikataulukriit-

RAPORTTI 24 (25) tisten lainsäädäntömuutosten läpivienti voimaantulosäädösten edellyttämässä aikataulussa onnistuu varmemmin, jos muutokset voidaan hallita yhden tietojen ylläpito- ja tietopalvelujärjestelmistä vastaavan organisaation toimesta. 11 Selvityksen tuloksena syntyneet kannanotot ja toimenpide-ehdotukset Selvityksessä tehdyt havainnot tukevat näkemystä, että Suomen hajautettu malli valtakunnallisine perustietovarantoineen ja rekisterikohtaisine tietopalveluineen on toimiva ja, että päätös palveluväylän käyttöönotosta on ollut hyvä. Kuitenkin vasta ajan myötä selviää, saadaanko yhteentoimivuuden haasteet ratkaistua palveluväylän avulla. Mahdollisuudet siihen ovat kuitenkin hyvät. Kokonaisarkkitehtuurin hallintaa tukevat toimenpide-ehdotukset: 1.) JulkICT:n tulisi varmistaa, että vastaaviin selvityksiin tarvittava julkinen lähdemateriaali kuten ylätason tieto- käsitemallikuvaukset ovat jatkossa saatavilla yhdenmukaisena vähintään tietohallintolaissa mainituista rekistereistä. Käytännössä JulkICT tulisi varmistaa työn toteutukseen tarvittavien, mahdollisten määräaikaisten lisäresurssien hankinnat ko. rekisterinpitäjälle ja samalla velvoittaa rekisterinpitäjät ko. dokumentaation jatkuvaan ylläpitoon. 2.) Tietohallintolaissa mainittujen rekisterien pitäjät tulee sitouttaa käyttämään JulkICT Labissa kehitteillä olevia yhteentoimivuusvälineitä, joiden avulla perustietovarantojen sanastoja ja käsitteitä saadaan yhdenmukaistettua. Välineistöä on tarve sitouttaa käyttämään myös lainsäädäntötyössä. Sitouttamiseen pitäisi pyrkiä kehittämällä ja hyödyntämällä tulosohjaukseen sekä JulkICT:n ohjeistuksiin, suosituksiin ja koordinointiin perustuvia ohjauskeinoja. Lisäksi työn koordinointiin ja hallinnointiin tarvitaan sanasto- ja käsitetyön periaatteet ja menetelmät osaava asiantuntijataho, jolle keskitetty kokonaisvastuu voitaisiin osoittaa. Menetelmät ja niitä tukevat välineistöt on tarve todeta aidosti toimiviksi ennen kuin niiden käyttöönottoon harkitaan asetettavaksi säädöspohjaisia velvoitteita. 3.) Muiden rekisterien osalta JulkICT:n tulisi varmistaa tietohallintolain mukaisen kuvausvelvoitteiden täyttyminen osoittamalla työn seuranta, valvonta ja raportointivastuut ao. ministeriöille. Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmää ja hallintamallia pitää kuitenkin kehittää tätä ennen konkreettiseksi ja selkeästi hallittavaksi kokonaisuudeksi, jossa on selkeästi mainittu vaadittavat yhteentoimivuuden kuvaukset sekä niiden prioriteetti ja minimitaso. Perustietovarantojen tietopalveluiden käytön laajentamista tukevat toimenpide-ehdotukset: 4.) Uusien tietolähteiden liittäminen palveluväylään (KaPA -ohjelma). Keskeisten rekisterien avainyhteyksin tarjottavien rajapintapalveluiden liitettäminen väylään. 5.) Yhteisten metatietopalveluiden ml. koodistopalvelut, kehittäminen ja laajentaminen sekä eri tietojen master-lähteiden kuvaaminen palveluväylän liityntäkatalogin yhteyteen. 6.) Yhden luukun tarjoaminen palveluväylän kautta tarjottavien tietopalveluien tietolupaprosessien käynnistämiseen ja välittämiseen rekisterinpitäjille. Toteutus KaPA ohjelmassa osana palveluväylän liityntäkatalogin kehittämistä. 7.) Palveluväylään liitettyjen tietopalveluiden lupaprosessien yhtenäistäminen. Työn käynnistäminen luomalla edellytyksiä palveluväylän kautta tietopalveluita tarjoavien rekisterinpitäjien yhteistyölle. 8.) Tietopalveluiden yhteistyökumppanimallin kehittäminen rekisterinpitäjien välisellä yhteistyöllä. Esim. tietopalveluiden yhteistyökumppanien kyvykkyyden lisääminen useita lähderekisterejä poikkileikkaavien yhdistelmäpalveluiden tuottamiseen (ns.tanskan malli) ja ko. palveluiden tarjoaminen palveluväylän kautta.

RAPORTTI 25 (25) Edellä esitetyt toimenpide-ehdotukset 1-3 voidaan jalkauttaa osana JulkICT:n kokonaisarkkitehtuuriohjausta ja ehdotukset 4-6 voidaan toimeenpanna osana Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmaa. Ehdotusten 7 ja 8 toimeenpano edellyttää rekisterinpitäjien tiivistä yhteistyötä, jolle toivotaan löytyvän jatkossakin yhteistyöfoorumi nykyisen JUHTAn Perustietovarantojaoston päättäessä toimintansa vuoden 2016 alussa. JAKELU: JUHTAn perustietovarantojaosto ja VM:n JulkICT toiminto