TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA TORNION KAUPUNKI RIKOKSENTORJUNTANEUVOSTO 2007

SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...1 2 Rikoksentorjunnan organisaatio...4 3 Rikoksentorjuntaneuvoston jäsenet...5 4 Työryhmien ohjeelliset kokoonpanot...6 4.1 Onnettomuuksien ehkäisy...6 4.2 Keskustan turvallisuus...6 4.3 Asumisturvallisuus...6 4.4 Nuoret ja lapset...6 4.5 Uusintarikollisuus...7 5 Nykytila-analyysi...7 5.1 Väkiluvun ja väestörakenteen kehitys...7 5.2 Tornion suuralueet, väestö, pinta-ala ja väestöntiheys v. 2006...11 5.3 Taloudellisten tekijöiden kehitys...14 6 Elinkeinorakenne...18 6.1 Työttömyys...19 6.2 Väestöennusteet...22 7 Liikenne Tornion alueella...24 8 Paloturvallisuus...28 9 Rikollisuus...29 10 Viestintä...34 10.1 Tornion tärkeimmät tiedotusvälineet...34 11 Turvallisuussuunnittelun toiminta-alueittaiset ongelmakuvat ja toimenpideehdotukset...36 11.1 Asumisturvallisuuden ongelmakuva tavoiteasettelun lähtökohtana...36 11.2 Yhdyskuntasuunnittelu-keskustan turvallisuus...37 11.3 Toimenpide-ehdotukset...38 11.4 Nuorten ja lasten turvallisuus...39 11.5 Uusintarikollisuus...41 12 Onnettomuuksien ehkäisy...43 12.1 Ikääntymiseen liittyvien onnettomuuksien ehkäisy...44 12.2 Kaatumisten ja liukastumisten ehkäisyn kehittäminen...44 12.3 Fyysiseen toimintaympäristöön liittyvä turvallisuus...44 12.4 Rakenteiden suunnittelu ja rakentaminen...45 12.5 Rakenteiden käyttö ja kunnossapito...45 12.6 Liikenneturvallisuus...46 12.7 Päihteiden käyttö...47 12.8 Palo- ja pelastustoimen toiminta-alueeseen liittyvien onnettomuuksien ehkäisy...48 13 Muut kehittämisehdotukset...48

1 TORNION KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1 Johdanto Vuonna 2004 valmistuneessa hallituksen sisäisen turvallisuuden ohjelmassa sisäisen turvallisuuden tavoitetila vuonna 2015 on seuraava: Suomi on Euroopan turvallisin maa. Hyvinvoinnin takeena on toimiva julkinen sektori, jonka toiminta painottuu ennalta estävään työhön. Viranomaisyhteistyöllä sekä sidosryhmien että yksityisen sektorin kanssa kumppanuuksia solmimalla varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusodotuksia vastaavat sisäisen turvallisuuden palvelut. Turvallisuudesta on viimevuosina tullut määre, jota käytetään kokonaisvaltaisesti niin valtion sisäisistä kuin ulkoisista uhkatekijöistä puhuttaessa. Tutkimuksin mitataan muun muassa kansalaisten kokemaa turvallisuutta tai sen puutetta. On asioita ja tekijöitä, jotka vähentävät turvallisuuden tunnetta ja samoin on tekijöitä, jotka lisäävät turvallisuuden tunnetta. Näiden tekijöiden selvittämistä voidaan pitää turvallisuustutkimusten perustana. Sisäasiainministeriön näkökulmasta Lapin turvallisuusseminaarissa 4.12.2006 esitetty määritelmä turvallisuudesta sopii lähtökohdaksi etenkin sisäisen turvallisuuden näkökulmaan: Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. (SM julkaisu 19/2006) Sisäasiainministeriön johdolla laaditussa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa mainitaan väkivalta- ja henkirikokset sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmat merkittävinä turvallisuusongelmina etenkin Suomessa. Tulevaisuuden haasteista merkittävimpänä pidetään syrjäytymisen estämistä, syrjäytyminen lisää turvallisuusuhkia ja inhimillisiä kärsimyksiä. Kyseiset ongelmat ovat tärkeällä sijalla myös kehitettäessä Tornion turvallisuusympäristöä. 1 1 Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa nimettyjä muita keskeisiä tulevaisuuden haasteita: Tietoyhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntyminen, ulkomailta johdetun rikolliskulttuurin vaikutuksen lisääntyminen, rajaturvallisuuden ja tullivalvonnan ylläpitäminen, onnettomuuksien määrän lisääntyminen, ihmisten arkiturvallisuuden heikkeneminen ja terrorismi.

2 Rikoksentorjunnassa keskitytään sekä tilannerikollisuuden että sosiaalisen rikollisuuden ehkäisyyn. Nyky-yhteiskunta luo paljon houkutuksia tehdä omaisuusrikoksia sekä monia uusia tilanteita, jotka voivat johtaa väkivaltaan. Näiden seikkojen huomioon ottamista rikoksentorjunnassa kutsutaan tilannerikollisuuden torjumiseksi. Sosiaalisen rikollisuuden torjunta tarkoittaa keinoja, joilla ehkäistään joidenkin yksilöiden kehittymistä rikollisiksi, vaikuttamalla lapsuudessa ilmeneviin rikollisuuden riskitekijöihin tai tukemalla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Myös jo alkanut rikosura pyritään katkaisemaan. Valtakunnan raja aiheuttaa omat erityispiirteensä myös turvallisuusympäristöön, mutta käytännössä Ruotsin ja Suomen raja ei nykyisellään tuo turvallisuuskeskusteluun rajakuntalaisen kannalta erityisiä uhkia. Rajan tuomat uhkat liittyvät lähinnä kauttakulkuliikenteeseen, johon voi liittyä rikollisuutta. Raja tulee kuitenkin automaattisesti huomioitua torniolaisessa kunta- ja muussa asuinympäristöön liittyvässä suunnittelussa. Laaja turvallisuuden käsite on omaksuttu myös kunnallishallintoon ja sen käytäntöihin. Kuntaliitto suosittelee, että turvallisuusasiat otetaan normaaliksi osaksi kunnan johtamista. Tornion kaupunginhallitus on perustanut vuonna 2001 rikoksentorjuntaneuvoston. Neuvoston tavoitteena on kaupungin johdolla luoda yhteinen toimintapolitiikka rikollisuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi Torniossa. Tämä turvallisuussuunnitelma on yksi osoitus Torniossa tapahtuvasta käytännön turvallisuussuunnittelusta. Tornion turvallisuussuunnitelma 2007 on jatkoa vuoden 2001 rikoksentorjuntaneuvoston laatimalle turvallisuussuunnitelmalle. Nyt laaditun turvallisuussuunnitelman laadintaprosessi on toteutettu Sisäasiainministeriön esittämän turvallisuussuunnittelun prosessimallin mukaisesti (liite). Turvallisuussuunnitteluprosessin aluksi laadittiin toimintaympäristöanalyysit jossa kartoitettiin Tornion kaupungin turvallisuustilanteeseen vaikuttavia tekijöitä eri näkökulmista. Toimintaympäristöanalyysien laadinnassa hyödynnettiin olemassa olevia tilastoja, joita oli kerätty yhteen suunnittelutyön pohjaksi. Toimintaympäristöanalyysit toteutettiin eri aihealueisiin keskittyneissä työryhmissä, joissa myös laadittiin toimenpideehdotukset ongelmatekijöiden poistamiseksi ja tulevien riskien minimoimiseksi.

3 Toimintaympäristöanalyysit ja toimenpide-ehdotukset läpikäytiin lopuksi kaupungin ja eri toimijoiden yhteistyössä järjestämässä seminaarissa, johon oli kutsuttu paikalle myös Tornion kylien ja kaupunginosien edustajia. Seminaarissa käytyjen keskustelujen pohjalta työstettiin lopullinen versio turvallisuussuunnitelmasta, joka vielä lähetettiin kesäkuussa 2007 kommentointikierrokselle kylätoimikuntien puheenjohtajille. Vaikka turvallisuussuunnitelmassa etsitään torjuntakeinoja kaikenlaista rikollisuutta vastaan, erityistä huomiota kiinnitetään kuitenkin sellaisiin turvattomuutta aiheuttaviin rikoksiin, joita torniolaiset voivat joutua kohtaamaan arkiympäristössään. Turvallisuussuunnitelma käsitellään ja hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Näin siitä tulee kaupungin virallinen suunnitelma rikollisuutta ehkäisevään ja turvallisuutta lisäävään toimintaan.

4 2 Rikoksentorjunnan organisaatio Tornion rikoksentorjuntatyötä johtaa kaupunginhallitus apunaan rikoksentorjuntaneuvosto. Neuvoston alaisuudessa toimivat turvallisuussuunnitelman johtoryhmä ja suunnitelmassa tarpeelliseksi todetut työryhmät. Kaupunginhallituksen tehtävänä on koordinoida kaupungissa harjoitettavaa rikoksentorjuntatyötä ja valmistella kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi rikoksentorjuntaohjelma. Kaupunginhallituksen tehtävänä on myös rikoksentorjuntaneuvoston asettaminen. Tornion rikoksentorjuntaneuvoston tehtävänä on: 1. kartoittaa rikollisuuteen ja rikosten torjuntaan liittyviä ongelmia ja resursseja 2. analysoida ongelmia 3. laatia ja esittää kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi turvallisuussuunnitelma 4. perustaa ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat työryhmät ja tukea niiden työskentelyä 5. välittää tietoa ja vastata rikoksentorjunnan koordinoinnista 6. kehittää ja arvioida tehtyjä toimenpiteitä ORGANISAATIOKAAVIO: KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS RIKOKOSENTORJUNTANEUVOSTO TURVALLISUUS- SUUNNITTELUN JOHTORYHMÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY KESKUSTAN TURVALLISUUS ASUMIS- TURVALLISUUS NUORET JA LAPSET UUSINTA- RIKOLLISUUS

5 3 Rikoksentorjuntaneuvoston jäsenet Organisaatio Nimi Osoite Poliisin neuvottelukunta Tornion poliisi Tornion poliisi Tornion poliisi Lapin Pelastuslaitos Lapin Pelastuslaitos Kriminaalihuoltolaitos Kriminaalihuoltolaitos Vankeinhoitolaitos Tornion vuokra-asunnot Tornion vuokra-asunnot Oy Tornion vuokra-asunnot Oy Tornion seurakunta Tornion seurakunta Tornion yrittäjät Tornion yrittäjät Maanpuolustuskoulutus Tulli Tornion kaupunki: Keskushallintopalvelut Keskushallintopalvelut Keskushallintopalvelut Koulutoimi Koulutoimi Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut Sosiaalityö Sosiaalityö Kaupunkirakenne Kaupunkirakenne Tekninen keskus Tekninen keskus Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalvelut Puh.joht. Tuija Palosaari Teijo Ojutkangas Vj.Jari Seppälä Vj.Lasse Vaaraniemi Harri Paldanius Vj. Martti Aarni Mervi Joona Vj. Raimo Leiti Minttu Lassila Hannu Kanto Vj. Ulla Juntunen Vj. Osmo Simonen Pekka Tilja Raija Kontio Antti Kaarlela Vj.Terho Mäkimartti Janne Rahkonen Juhani Grönholm Pekka Puistosalo Vj. Marja-Leena Härkönen siht. Liisa Sorvisto Jyri Ulvinen Vj. Olavi Sorvisto Mika Herala Vj. Merja Halonen Mattanen Viljo Vj. Anneli Karjalainen Jarmo Lokio Vj. Jaakko Salmenkaita Markus Kannala Vj. Erkki Rauma Anna-Maija Lauri Vj. Helena Junes Tapio Miettunen Vj. Auli Pietikäinen tuija.palosaari@tornio.fi teijo.ojutkangas@poliisi.fi jari.seppala@poliisi.fi lasse.vaaraniemi@poliisi.fi harri.paldanius@lapinpelastuslaitos.fi martti.aarni@lapinpelastuslaitos.fi mervi.joona@om.fi raimo.leiti@om.fi minttu.lassila@om.fi hannu.kanto@tornio.fi ulla.juntunen@tornio.fi osmo.simonen@tornio.fi pekka.tilja@nic.fi raija.kontio@pp3.inet.fi antti.kaarlela@rabatti.inet.fi makiterh@dlc.fi janne.rahkonen@pp.inet.fi juhani.gronholm@tulli.fi pekka.puistosalo@tornio.fi marja-leena.harkonen@tornio.fi liisa.sorvisto@tornio.fi jyri.ulvinen@tornio.fi olavi.sorvisto@tornio.fi mika.herala@tornio.fi merja.halonen@tornio.fi viljo.mattanen@tornio.fi anneli.karjalainen@tornio.fi jarmo.lokio@tornio.fi jaakko.salmenkaita@tornio.fi markus.kannala@tornio.fi erkki.rauma@tornio.fi anna-maija.lauri@tornio.fi helena.junes@tornio.fi tapio.miettunen@tornio.fi auli.pietikainen@tornio.fi

6 4 Työryhmien ohjeelliset kokoonpanot 4.1 Onnettomuuksien ehkäisy 4.2 Keskustan turvallisuus 4.3 Asumisturvallisuus 4.4 Nuoret ja lapset Hyvinvointipalvelujen päällikkö, johtava lääkäri Mika Herala (pj) Lapin Pelastuslaitoksen edustaja; Heikki Laitinen Vanhuspalvelut; Toini Kärenlampi Neuvolatoiminta; Tuula Mikkola Vapaa-aikatoimen päällikkö Tapio Miettunen Poliisin edustaja; Jari Seppälä Tekninen keskus; Pasi Pohjanen Kaupungin teknisen keskuksen edustaja Jarmo Lokio (pj) Poliisin edustaja; Veijo Keveri Tornion yrittäjien edustaja; Antti Kaarlela Ravintola-alan edustaja; Reijo Angeria Sosiaalitoimen edustaja; Anneli Karjalainen Nuoriso- ja vapaa-aikatoimen edustaja; Tapio Miettunen Nuorisoneuvoston edustaja; puheenjohtaja Tornion seurakunnan edustaja Tekninen keskus; Markus Kannala (pj) Tornion Vuokra-asunnot Oy:n edustaja; Hannu Kanto Poliisin edustaja; Teppo Lämsä Asukasyhdistyksen edustaja; Suensaari, Hannu Happonen Vuokralaisyhdistysten edustaja; Sanni Pajari-Sariola Kaupungin teknisen keskuksen edustaja; Kannala / Lokio Lapin Pelastuslaitoksen edustaja; Martti Aarni Nuorisotyö; Auli Pietikäinen (pj) Koulutoimenjohtaja Jyri Ulvinen Koulukuraattori Mia Nygård Hyvinvointipalvelujen päällikkö Mika Herala Kulttuuritoimen päällikkö Anna-Maija Lauri Nuorisoneuvoston edustaja; puheenjohtaja Poliisin edustaja; Reino Keskitalo / Veikko Alaviuhkola Koulutuskuntayhtymä LAI:n edustaja, Arto Herala Yrittäjien ja liikelaitosten edustaja Neuvolatoiminnan johtaja Tuula Mikkola Varhaiskasvatus; Riitta Keloneva

7 4.5 Uusintarikollisuus Koulutoimenjohtaja Jyri Ulvinen (pj) Kriminaalihuoltolaitoksen edustaja Poliisin edustaja; Kyösti Ylivallo Tornion Vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kanto Meri-Lapin työvoimatoimiston johtaja Ann-Marie Turja Vankeinhoitolaitos / Ylitornion vankila; Minttu Lassila Työryhmien tehtävänä on puheenjohtajiensa johdolla osallistua turvallisuussuunnitelman laadintatyöhön kartoittamalla kunakin suunnitelman laadinta-ajankohtana Tornion kaupungin turvallisuustilanteen ongelmakohdat ja esittää keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi työryhmät nimeävät kansallisella tasolla esille otettavien turvallisuusnäkökulmien sekä laaditun turvallisuussuunnitelman pohjalta vuosittain omalta toiminta-alueeltaan toiminnan painopistealueet, joihin Tornion kaupungin turvallisuustyö kohdistuu ja esittävät painopistealueet rikoksentorjuntaneuvostolle hyväksyttäväksi Tornion turvallisuussuunnittelun vuosittaiseksi toimintaohjelmaksi. Työryhmät myös edesauttavat osaltaan painopistealueisiin liittyvän kehittämistyön käynnistämistä ja resursointia sekä huolehtivat kehittämistyön seurannasta. Työryhmät kokoontuvat puheenjohtajiensa kutsusta vähintään kaksi kertaa vuodessa. 5 Nykytila-analyysi 5.1 Väkiluvun ja väestörakenteen kehitys Tornion väkiluvun kehitys 1998-2006: Väestön kehitys 1998-2006 23000 22800 22600 22881 22719 22617 22456 22400 22200 22155 22198 22204 22297 22299 22000 21800 21600 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus

8 Tornion väkiluvun kehityksen viime vuosien trendi oli laskeva vuoteen 2002 asti, jonka jälkeen väkiluku kääntyi kasvuun. Viime vuosien väkiluvun kasvu on perustunut luonnolliseen väestönkasvuun, eli syntyneiden enemmyyteen kuolleisuuteen verrattuna. Syntyneiden enemmyys Torniossa 1990-2006: Syntyneiden enemmyys 1990-2006 200 180 178 160 156 153 152 140 129 131 125 120 100 80 60 71 80 100 87 56 60 99 61 111 78 40 20 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus Luonnollisen väestönkasvun trendi on kuitenkin ollut viime vuosina laskeva 1990-luvun alku- ja loppuvuosiin verrattuna.

9 Tornion muuttotase 1990-2006: Muuttotase 1990-2006 50 0-50 -100-8 -12 17-60 -6-66 -51-8 -63-150 -200-250 -300-350 -400-207 -177-186 -230-275 -294-317 -366 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus Tornion muuttotase on ollut lähes koko tarkasteluajanjakson negatiivinen. Vuonna 1994 tuli voimaan uusi kotikuntalaki, joka mahdollisti opiskelijoiden kirjautua opiskelupaikkakunnan asukkaiksi, ja tämä todennäköisesti vaikutti Tornion muuttolukuihin erityisesti vuosina 1994 ja 1995. Vuoden 1996 negatiivisen muuttotaseen pienuuteen syynä lienee ollut Outokummun terästehtaan laajennustöiden käynnistys ja sitä myötä Tornioon muuttaneiden komennusmiesten positiivinen vaikutus muuttotaseeseen. Vuoden 2002 kohdalla päättyivät Outokummun terästehtaan laajennustyöt yhden vaiheen osalta, jolloin rakennustyössä olleiden henkilöiden poismuutto näkyi selvänä negatiivisena piikkinä tilastoissa.

10 Väestön ikärakenne Torniossa ja koko Suomessa 2006: Ikäryhmien osuus väestöstä % 80,0 70,0 66,3 66,5 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 13,2 8,3 10,5 7,6 9,5 1,7 Tornio Koko maa 14,7 1,8 0-6 v 7-14 v 15-64 v 65-84 v 85- v Lähde: Tilastokeskus Tornion väestön ikärakenne ei merkittävällä tavalla poikkea koko maan vastaavasta tilanteesta. Tulevan kehityksen kannalta ajateltuna positiivista kuitenkin on, että nuorten ikäryhmien osuus on koko maan keskiarvoa suurempi, ja vastaavasti yli 65-vuotiaiden väestöosuuden kohdalla Tornion osuus on koko maan keskiarvoa pienempi.

11 5.2 Tornion suuralueet, väestö, pinta-ala ja väestöntiheys v. 2006 Kuntasuunnittelua varten Tornion kaupungin alue on jaettu kaupunki- ja maaseutualueisiin sekä tilastollisesti seuraaviin suur- ja pienalueisiin: Väestö Pinta-ala (maa + vesi) Asuk./km 2 Keskeinen kaupunkialue 16155 100 160,9 Kaakamon alue 1936 157 12,4 Vojakkalan alue 1556 111 14,1 Arpelan alue 1063 479 2,3 Karungin alue 1500 380 3,9 Tuntematon 89 Yhteensä 22299 1227 18,2 Keskeinen kaupunkialue Suensaari, Juhannussaari, Kiviranta, Särkinärä, Pudas, Palosaari, Luotomäki, Torppi, Miukki, Pirkkiö, Puuluoto-Röyttä, Kokkokangas, Vanha Pirkkiö, Raumo ja Ruohokari. Kaakamon alue Kaakamo, Kyläjoki ja Ruottala. Vojakkalan alue Alavojakkala, Ylivojakkala, Liakka, Yliliakka ja Kourilehto. Arpelan alue Arpela, Kantojärvi, Könölä ja Sattajärvi. Karungin alue Karunki, Aapajoki, Kukkola, Korpikylä, Aapajärvi ja Palovaara.

12 VÄESTÖ IKÄLUOKITTAIN JA OSA-ALUEITTAIN 31.12.2006 KOODI/OSA-ALUE IKÄLUOKAT YHTEENSÄ 0-14 15-64 65-101001 SUENSAARI 118 1205 682 2005 101002 JUHANNUSSAARI 216 1042 374 1632 102001 KIVIRANTA 452 2075 311 2838 102002 SÄRKINÄRÄ 71 156 11 238 103001 PUDAS 169 705 122 996 103002 PALOSAARI 272 1110 141 1523 103004 LUOTOMÄKI 171 744 119 1034 103005 TORPPI 35 134 13 182 103006 MIUKKI 40 246 64 350 104001 PIRKKIÖ 119 228 15 362 104002 PUULUOTO-RÖYTTÄ 64 252 26 342 104003 KOKKOKANGAS 807 2110 150 3067 104004 VANHA PIRKKIÖ 78 214 35 327 105001 RAUMO 177 461 109 747 105002 RUOHOKARI 115 330 67 512 201010 KAAKAMO 204 595 188 987 201011 LAIVANIEMI 171 484 103 758 201012 RUOTTALA 33 121 37 191 301013 ALAVOJAKKALA 101 367 57 525 301014 YLIVOJAKKALA 46 134 51 231 302015 LIAKKA 106 192 34 332 302016 YLILIAKKA 69 210 24 303 302017 KOURILEHTO 21 109 35 165 401010 ARPELA 85 366 105 556 401011 KANTOJÄRVI 35 95 32 162 402020 KÖNÖLÄ 30 95 27 152 402021 SATTAJÄRVI 44 107 42 193 501022 KARUNKI KK 141 361 156 658 501023 AAPAJOKI 62 182 57 301 501024 KUKKOLA 28 126 55 209 501025 KORPIKYLÄ 19 71 43 133 502026 AAPAJÄRVI 41 67 20 128 502027 PALOVAARA 12 33 26 71 851 TUNTEMATON 26 60 3 89 YHTEENSÄ 4178 14787 3334 22299

1 13 Tornio, väestömuutokset osa-alueittain v. 2001-2005, % -9,9-9,1-15,2-12,0-8,9-6,1-12,1-5,0-2,4-11,6-1,5-8,2-4,4-4,6-4,6-2,8-2,7-9,0-12,7-6,4-6,5 5,6 4,8 2,5 2,3 2,1 5,4 1,6 5,7 6,1 7,3 0,5 14,2 36,7 TUNTEMATON PALOVAARA AAPAJÄRVI KORPIKYLÄ KUKKOLA AAPAJOKI KARUNKI SATTAJÄRVI KÖNÖLÄ KANTOJÄRVI ARPELA KOURILEHTO YLILIAKKA LIAKKA YLIVOJAKKALA ALAVOJAKKALA RUOTTALA KYLÄJOKI KAAKAMO RUOHOKARI RAUMO VANHA PIRKKIÖ KOKKOKANGAS PUULUOTO-RÖYTTÄ PIRKKIÖ MIUKKI TORPPI LUOTOMÄKI PALOSAARI PUDAS SÄRKINÄRÄ KIVIRANTA JUHANNUSSAARI SUENSAARI -20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Lähde: Tilastokeskus Osa-alueittaisissa väestönmuutoksissa Tornion kohdalla korostuu selvästi Pirkkiön alueen voimakas väestönkasvu. Alueelle on viime vuosina rakennettu ja valmistunut paljon uutta omakotiasutusta. Tämä on tuonut alueelle lapsiperheitä, jonka myötä väkiluku on nopeasti kasvanut. Myös samalla suunnalla sijaitsevissa Miukissa ja Palosaaressa kuten myös uudella Torpin asuinalueella väkiluku on tarkastelujaksolla ollut kasvussa. Torpin osalta kasvu on tapahtunut vuoden 2005 aikana. Väkiluvun väheneminen on puolestaan ollut suhteellisesti voimakkainta haja-asutusalueen Korpikylässä, jossa se on vuoden 1998 153 hengestä vähentynyt 130 henkeen vuoteen

14 2005 mennessä. Haja-asutusalueen osalta myös Könölässä ja Ylivojakkalassa on väkiluku ollut torniolaisittain tarkasteltuna suhteellisen voimakkaassa laskussa. Keskeisen kaupunkialueen osalta Putaalla väkiluku on vähentynyt aikavälillä 1998-2005 150:lla hengellä. Särkinärän osalta suhteellinen väkiluvun väheneminen on ollut vielä voimakkaampaa, mutta absoluuttisesti tarkasteltuna väkiluku on vähentynyt ainoastaan 13:lla hengellä tarkastelujakson aikana. 5.3 Taloudellisten tekijöiden kehitys Tornion alueella työssäkäyvien määrän kehitys 1990-2005 9500 9000 9173 8760 8738 8749 8969 8965 8500 8000 8489 8341 8206 8143 8086 7939 7958 7709 7756 7788 7500 7000 6500 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tornion alueen työssäkäyvien määrän kehityksessä oli selkeä laskusuhdanne 1990-luvun puoliväliin asti. Tämä oli seurausta lamasta, joka aiheutti yritysten toiminnan lakkauttamisia ja laajamittaisempiakin irtisanomisia. 1990-luvun puolivälin jälkeen yritystoiminnassa tapahtui selkeää elpymistä, ja uusia yrityksiä perustettiin etenkin palvelualalle. Tämä heijastui työssäkäyvien määrän kehitykseen, jonka osalta trendi onkin tämän jälkeen aivan 1990-luvun loppua ja vuoden 2005 lievää taantumaa lukuun ottamatta ollut vuosittain positiivinen.

15 Työpaikkamäärän muutokset edellisestä vuodesta Torniossa 1991-2005 500 400 300 200 100 0-100 -200-300 -400-500 -600 355 230 255 249 202 220 148 11-4 -57-183 -170-413 -497-554 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tornion työpaikkamäärien muutoksissa näkyvät samat kehityspiirteet 1990-luvun alkupuolen osalta kuin työssäkäyvien määrän kehityksessäkin. 1990-luvun alun taantuman seurauksena työpaikkamäärä väheni Torniossa tuolloin selvästi. 1990-luvun puoliväliin tultaessa kasvu ja lasku vaihtelivat vuosittain. Kasvu-uralle Torniossa päästiin työpaikkamäärien muutosten osalta vasta vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 2005 kasvu tosin hiipui ja kääntyi lievästi negatiiviseksi. Työllisen työvoiman määrän kehitys Torniossa v. 1990-2005 12000 10000 8000 9799 9198 8622 7974 8228 8056 8317 8183 8516 8508 8714 8867 8868 8827 8888 8741 6000 4000 2000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

16 Työllisen työvoiman määrän kehityksessä on niinikään nähtävissä 1990-luvun alun laman vaikutukset. 1990-luvun loppupuolella Tornion työllisen työvoiman määrä kääntyi kasvuun uusien yritysten perustamisten ja rekrytointien myötä. Kasvu tasaantui 2000-luvulle tultaessa ja työllisen työvoiman määrä on viime vuodet pysynyt vuosittain lähes samana. Taloudellinen huoltosuhde v. 1990-2005 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 1,92 1,82 1,7 1,55 1,53 1,5 1,33 1,32 1,3 1,14 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tornio Koko maa Taloudellinen huoltosuhde= työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin Taloudellisen huoltosuhteen osalta Torniossa kuten koko maassakin kehitys ohjautui 1990-luvun alussa negatiiviseen suuntaan. Laman vaikutukset näkyivät tältä osin Torniossa jopa selvemmin kuin koko maan tasolla. 1990-luvun puolivälin jälkeen tilanne kääntyi myönteisempään suuntaan, mutta Torniossa kehitys tältä osin ei ole ollut yhtä nopeaa kuin koko maan tasolla.

17 Demografinen huoltosuhde v. 1990-2005 0,60 0,58 0,56 0,54 0,52 0,50 0,48 0,52 0,49 0,5 0,5 0,5 0,5 0,49 0,46 0,44 0,42 0,40 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Tornio Koko maa Demografinen huoltosuhde = lasten (0-14 v) ja eläkeikäisten (yli 65 v) määrän suhde työikäisiin (15-64 v). Demografisen huoltosuhteen osalta tilanteessa ei ole ollut merkittäviä vaihteluita viimeisen viidentoista vuoden osalta Torniossa eikä myöskään koko Suomessa. Demografinen huoltosuhde on koko tarkastelujakson ajan pysytellyt 0,5:n tietämillä sekä Torniossa että koko Suomessa. Jatkossa kun väestö vanhenee, vanhushuoltosuhde luonnollisesti tulee kasvamaan, ja tämä puolestaan edellyttää palvelukehityksen ja elinympäristön painottamista vanhusväestöä palvelevaan suuntaan.

18 Tornion yritystoimipaikkojen lukumäärän kehitys 1150 1100 1050 1038 1038 1055 1048 1061 1047 1050 1049 1075 1104 1000 1005 950 958 954 900 850 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Yritystoimipaikkojen määrällinen kehitys kääntyi Torniossa kasvu-uralle 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tällöin taantuman pohja oli ohitettu. Kasvu on siitä lähtien jatkunut varsin voimakkaana. Yritystoimipaikkojen määrällä on osaltaan ollut myönteinen vaikutus aiemmin tarkasteltuun työpaikkamäärien muutoksiin, työssäkäyvien määrän kehitykseen sekä työllisen työvoiman määrän kehitykseen. 6 Elinkeinorakenne Työntekijöiden jakaantuminen eri elinkeinoaloihin Torniossa ja koko maassa: 2003 2004 Tornio Koko maa Tornio Koko maa Lkm % kaikista toimialoista Lkm % kaikista toimialoista Lkm % kaikista toimialoista Lkm % kaikista toimialoista Kaikki toimialat yhteensä 8827 224578 0 8888 2262359 Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 290 3,3% 98416 4,4% 289 3,3% 95455 4,2% Kaivostoiminta ja louhinta 35 0,4% 4651 0,2% 39 0,4% 4506 0,2% Teollisuus 2670 30,2% 412085 18,3% 2689 30,3% 411347 18,2% Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 49 0,6% 15895 0,7% 48 0,5% 15459 0,7% Rakentaminen 648 7,3% 132320 5,9% 648 7,3% 136916 6,1% Kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminta 1034 11,7% 340967 15,2% 1046 11,8% 345700 15,3% Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 533 6,0% 169479 7,5% 516 5,8% 170759 7,5% Rahoitus-, vakuutus ym toiminta 734 8,3% 306285 13,6% 749 8,4% 312121 13,8% Yhteiskunnalliset palvelut 2526 28,6% 725519 32,3% 2567 28,9% 732271 32,4% Toimiala tuntematon 308 3,5% 40163 1,8% 297 3,3% 37825 1,7% Lähde: Tilastokeskus

19 Tornion elinkeinorakenteessa ei vuosien 2003-2004 välisenä aikana ole tapahtunut suuria muutoksia. Verrattuna koko maahan Tornion elinkeinorakenteessa painottuu vahvana teollisuuden osuus. Kauppa-, majoitus- ja ravitsemustoimintaa sekä rahoitus- ja vakuutustoimintaa on taas prosentuaalisesti vähemmän Torniossa kuin Suomessa yleensä. 6.1 Työttömyys Turvallisuuden kokemisen kannalta merkittävää on oman taloudellisen aseman ylläpitäminen. Työpaikan menettäminen uhkaa paitsi taloudellista selviytymistä myös sosiaalisten verkostojen ylläpitämistä. Työttömyys on siten merkittävä uhka yksilön kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Oma tai läheisen työttömyys koetaankin suurena henkilökohtaisena tulevaisuuden huolenaiheena Lapin turvallisuustutkimuksen (2006) mukaan. Työttömyydestä huolestumisen aste on jonkin verran laskenut vuodesta 2003. Tämä voi kertoa seuraavista asioista: työttömyyttä ei käsitellä enää vakavana yhteiskunnallisena ongelmana esimerkiksi medioissa, työttömyysuhkaan on totuttu eikä siitä jakseta yhtä paljon huolehtia tai työllistymisen koetaan yleisesti olevan helpompaa. Taloudellisten ongelmien pitäminen suurimpana tulevaisuuden uhkana on samansuuntaisesti laskenut. Sekä työttömyys että taloudelliset ongelmat ovat silti sairastumisen ohella suurimpia omakohtaisesti koettuja huolenaiheita tulevaisuudessa. Työttömyys ja syrjäytyminen koetaan myös suurina yleisinä yhteiskunnallisina huolenaiheina. (Lapin turvallisuustutkimus 2006.) Työttömyys 1995-2006 (keskim./kk) 3000 2500 2000 22,6 22,3 21,3 20,8 19,2 17,5 16,4 14,6 14,0 14,9 15,2 14,3 25,0 20,0 15,0 1500 1000 500 2409 2365 2256 2224 2033 1868 1731 1537 1474 1552 1565 1499 10,0 5,0 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Työttömät Työttömyysaste (%) 0,0 Työttömien määrässä tapahtui selkeää myönteistä kehitystä 1990-luvun puolivälin jälkeen, mikä oli seurausta aiemmin mainitusta etenkin palvelualalla tapahtuneesta uusien yritysten perustamisesta ja kyseisen toimialan ketjujen etabloitumisesta Tornioon. 2000-luvulla kehitys on vuoden 2003 jälkeen jälleen kääntynyt huolestuttavampaan suuntaan. Huolestuttava suunta näkyy etenkin pitkäaikaistyöttömyyden kasvussa. Torniossa työttömyyttä on tasaisesti sekä maaseudulla että kaupunkialueella, pienimmät työttömyysasteet löytyvät kui-

20 tenkin kaupunkialueelta. Suurin työttömyysaste löytyy niin ikään kaupunkialueelta, Putaalta. Alle 25-vuotiaat työttömät keskimäärin, %-osuus työttömistä 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 19,1 17,5 15,7 15,9 15,9 15,7 15 14,9 14,6 15 449 394 346 318 291 267 227 216 219 228 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 25 20 15 10 5 0 Alle 25-v. työttömät % työttömistä Lähde: Lapin TE-keskus työvoimaosasto Pitkäaikaistyöttömät keskimäärin, %-osuus työttömistä 700 35 600 500 400 22 22,5 25,5 28,8 27 26 24,4 18,6 19,7 30 25 21,3 20 300 15 200 10 100 0 513 502 558 574 494 439 368 269 294 322 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 5 0 Pitkäaikaistyöttömät %-osuus työttömistä Lähde: Lapin TE-keskus työvoimaosasto

21 Työttömiä % työvoimasta (työvoima= 15-74 v. työttömät ja työlliset) 31.12.2004. Palovaara Aapajärvi Korpikylä Kukkola Aapajoki Karunki kk Sattajärvi Könölä Kantojärvi Arpela Kourilehto Yliliakka Liakka Ylivojakkala Alavojakkala Ruottala Kyläjoki Kaakamo Ruohokari Raumo Vanha Pirkkiö Kokkokangas Puuluoto-Röyttä Pirkkiö Miukki Torppi Luotomäki Palosaari Pudas Särkinärä Kiviranta Juhannussaari Suensaari Tornio-Torneå 17,4 9,3 20,9 21,1 18,0 13,6 17,8 17,6 15,2 14,6 16,0 13,4 12,2 13,3 16,3 15,5 15,5 13,7 10,9 19,3 9,2 12,5 14,0 8,4 15,9 16,5 17,3 10,3 17,2 15,8 19,7 15,9 27,4 35,9 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0

22 6.2 Väestöennusteet Tornion väestöennuste 2005-2025 24000 23800 23600 23400 23200 23000 22800 22600 22400 22200 22000 22294 22902 22297 23750 23473 2005 2010 2015 2020 2025 23450 23381 Tilastokeskus Haaparanta-Tornio visio Tornion strategia-ennuste Omavaraislaskelma Tornion väestöennusteiden osalta Tilastokeskuksen muuttoliikkeen huomioon ottava uusi ennuste noudattelee Tornion strategia-suunnitetta toisin kuin Tilastokeskuksen aiempi ennuste. Tilastokeskuksen uudessa ennusteessa on jo huomioitu Tornion viimeaikainen positiivinen väestönkehitys. Myös Tornion omassa strategiaan perustuvassa suunnitteessa Tornion omat toimenpiteet tulevaisuutta ajatellen on huomioitu, jolloin muuttoliikkeen voidaan olettaa kääntyvän Tornion kannalta positiiviseksi. Esimerkiksi Tornion-Haaparannan yhteisen "Rajalla"-hankkeen tuloksena alueelle on syntymässä runsaasti uusia työpaikkoja, jotka toteutuessaan täysin voivat nostaa asukkaiden määrää yli 1000 hengellä.

23 Tornion väestön ikärakenteen kehitys Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 2005-2025 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2005 2010 2015 2020 2025 0-6 1836 1874 1934 1938 1902 7-16 3057 2834 2837 2915 2976 17-19 920 976 846 830 869 20-64 13264 13275 12705 12125 11775 65-74 1655 1842 2632 3218 3020 75-84 1223 1218 1273 1462 2143 85-342 489 577 624 696 Yhteensä 22297 22508 22804 23112 23381 Tornion väestön ikärakenteen kehityksessä, jota on tarkasteltu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisten kehitysnäkymien valossa, on havaittavissa työikäisen väestön merkittävä väheneminen vuoteen 2025 mennessä. Päiväkoti-ikäisten, 0-6-vuotiaiden määrällisessä kehityksessä tulee tapahtumaan kasvua koko kaupungin tasolla vuoteen 2020 mennessä, jonka jälkeen päiväkoti-ikäisten määrä nykynäkymien valossa tulee kääntymään laskuun. Osa-alueittaisia vaihteluita tulee luonnollisesti olemaan, mutta tätä kehitystä voidaan ohjata aktiivisella tonttipolitiikalla siihen suuntaan, että palvelujen kysyntä ja tarjonta saadaan mahdollisimman hyvin kohtaamaan toisensa. Kouluikäisten, 7-16 vuotiaiden määrässä on odotettavissa vähenemistä nykytilanteesta vuoteen 2015 mennessä, jonka jälkeen tämän ikäryhmän kehitystrendi lähtee kasvusuuntaan. Tämä voidaan ottaa huomioon tulevia palveluita ja koulutoimen henkilöstörakennetta suunniteltaessa. Työikäisen väestön määrä tulee aiemmin todetun mukaisesti vähenemään ja tämä vaatii kaupungilta kehityksen huomioivaa henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Eläkeikäisen väestön määrässä tulee vuoteen 2025 mennessä tapahtumaan selkeää kasvua. Vuoden 2005 tasosta määrä tulee kasvamaan lähes 3.000 hengellä, mikä tulee selkeästi lisäämään kysyntää tälle väestönosalle suunnattuihin asumis- ja muihin palveluihin. Kaikkein vanhimman, yli 85-vuotiaiden väestönosan osuus tästä määrällisestä kasvusta tulee ennusteen mukaan olemaan yli 350 henkeä.

24 7 Liikenne Tornion alueella Tornion ja Keminmaan välillä kulkeva moottoritie on ohjannut paikallisia liikennejärjestelyjä puitteisiin, jotka mahdollistavat entistä suuremmat liikennemäärät. Liikennemäärien on odotettu nousevan kaupallisen aktiviteetin lisääntymisen myötä Torniossa ja Haaparannalla. Moottoritie jatkuu Tornio-Haaparanta alueen läpi nelikaistaisena (E4-tie). Tästä tiestä haarautuvat Suomessa pohjoiseen Tornionlaaksoon suuntautuva valtatie 21 ja Tornionjoen länsipuolta kulkeva ruotsalainen valtatie 99. Haaparanta Tornio-Keminmaa -tieosuus on yksi Pohjois-Suomen tärkeimmistä ja vilkkaimmista tieosuuksista. Se yhdistää Kemin ja Tornion kaupungit, välittää liikennettä etelän ja pohjoisen välillä sekä toimii Suomen eteläisimpänä maayhteytenä Ruotsiin. Tornion alueella risteilee lukuisia pienempiä maaseututeitä. Nämä tiet ovat jatkuvassa käytössä maaseudun väen käydessä kaupungissa työssä ja asioilla. Samoin koululaiskuljetukset liikennöivät kylien ja koulukeskusten väliä. Raskasta liikennettä kulkee etenkin alueen teollisuuslaitoksiin. Lisääntyneiden liikennemäärien vuoksi Outokummulle kulkevalle ns. kromitielle on suunniteltu uutta linjausta. Rautatieliikenne Torniossa on tavarajunapainotteista. Rautateiden pääyhteydet kulkevat Torniosta Kemiin, Kolariin ja Haaparannalle. Tavarajunia liikkuu Röyttään ja Outokummun tehtaalle menevällä radalla. Tällä hetkellä tavarajunia kulkee arkipäivinä 8 kpl sekä lisäksi Haaparannalle kulkevat junat (8.1.2007). Matkustajajunaliikennettä on Kolariin ja Kemiin menevällä ratayhteydellä. Matkustajajuna ei pysähdy Torniossa nykyisin ollenkaan. Matkustajajuna kulkee kuitenkin Tornion kautta Kolariin kolmena päivänä viikossa, hiihtolomasesongin aikana päivittäin. Kyselytutkimusten mukaan liikenneturvallisuus on yksi olennaisimpia kansalaisia huolettavia turvallisuuskysymyksiä. Lapissa 2006 suoritetun kyselyn mukaan liikenneturvallisuus nousi useimmilla vastaajilla kaikkein huolestuttavimmaksi yhteiskunnalliseksi ilmiöksi. Liikennekäyttäytyminen / holtittomat autoilijat huolestuttavat melko tai erittäin paljon yli 70 prosenttia vastaajista. (Lapin turvallisuustutkimus 2006.) Tullin tilastoima ulkomaanliikenne maanteitse Torniossa vuosina 2005 ja 2006: 2005 Saapuneet Lähteneet henkilöautot 1 621 131 henkilöautot 1 994 969 linja-autot 4 803 linja-autot 5 947 kuorma-autot 50 842 kuorma-autot 76 008 matkustajat 4 066 406 matkustajat 5 148 718 Vuoden 2005 tilastosta puuttuvat huhti- ja toukokuun luvut. Tielaitoksen laskuri ollut rikki. 2006 Saapuneet Lähteneet henkilöautot 1 782 605 henkilöautot 1 675 911 linja-autot 2 257 linja-autot 2 181 kuorma-autot 62 213 kuorma-autot 69 735 matkustajat 4 987 097 matkustajat 4 720 130 Lähde: Pohjoinen tullipiiri

25 Turvallisuusnäkökulman ongelma-alueita liikenteessä: - Hirvionnettomuudet etenkin moottoritiellä. - Ylinopeudet etenkin moottoritiellä. - Vartioimattomat tasoristeykset. Vakavia onnettomuuksia on sattunut pohjoisen radalla. - Joidenkin haja-asutusalueen teiden kapeus. Kohtaamistilanteissa ollut vaaratilanteita. - Terästehtaalle liikennöivä raskas-/ muu liikenne kulkee asuintaajamien läpi, joissa suuret liikennemäärät ovat aiheuttaneet huolta (erityisesti Puuluoto). - Jääteiden kunto. Liikennerikosten kehitys Torniossa 1980-2006: Liikennerikosten kehitys Torniossa 1400 1200 1000 800 600 400 200 1268 1133 1074 447 488 391 429 400 356 278 706 667 691 600609 516 542 453 457 472 626 557 713 925 875 859 818 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 tiedot ennakkotietoja. Vuodesta 1999 liikennerikokset sisältävät aiemmin erillisenä ryhmänä esitetyt liikennejuopumusrikokset. Liikennerikkomukset tilastoitu erikseen.

26 Nopeusrajoitusten rikkomisen (3 kategoriaa) määrällinen kehitys Torniossa 1990-2006: 1. Nopeusrajoitusten rikkominen (liikennerikkomukset) Torniossa. 1400 1200 1000 1210 989 957 991 800 708 763 769 692 582 685 736 600 400 521 502 394 468 537 523 200 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 tiedot ennakkotietoja. 2. Nopeusrajoitusten rikkominen (liikenneturvallisuuden vaarantaminen) Torniossa 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 56 105 64 123 165 120 116 111 95 134 167 243 316 425 352 328 275 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 tiedot ennakkotietoja.

27 3. Nopeusrajoitusten rikkomukset (törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen) Torniossa 25 22 20 15 10 5 7 9 7 3 11 4 3 5 7 6 5 3 11 14 16 18 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 tiedot ennakkotietoja. Hirvieläinkolarien määrällinen kehitys 1990-2006: Hirvieläinkolarit Torniossa 35 30 25 20 15 10 5 0 6 3 3 27 5 2 4 6 9 7 14 10 14 21 21 30 32 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 tiedot ennakkotietoja.

28 8 Paloturvallisuus Pelastuslain 468 /2003 20 mukaan Pelastusviranomaisten tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja siitä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille. Pelastusviranomaisten tehtävänä olevan valistuksen ja neuvonnan tavoitteena on, että ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja toimia onnettomuustilanteissa sekä tietävät, miten varautua poikkeusoloihin. Lapin pelastuslaitokselta saatujen tietojen mukaan vuonna 2006 on ollut 449 hälytyslähtöä ja vuonna 2005 460 hälytyslähtöä (ei sisällä sairaankuljetuksia). Tehtäväluokkien hälytysmäärät ovat kasvaneet kokonaisuudessa Lapin pelastuslaitoksen alueella vuodesta 2002 noin 20%. Lapin pelastuslaitoksen Tornion yksikön hälytystehtävät tehtäväluokittain vuonna 2006 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Liikenneonnettom uus A utom.paloilm. tark is tus - tai varm istustehtävä M uu tulipalo M aastopalo Rakennuspalo Liikennevälinepalo Ihm is en pelastam inen M uu tarkistustehtävä A vunantotehtävä V ahingontorjunta Ö ljyvahinko M uu pelastustehtävä E lä im e n pelastam inen E nsivastetehtävä Luonnononnettom uus V irka-aputehtävä V aarallisten aineiden onnettom uus Räjähdys 0

29 9 Rikollisuus Kaikkien poliisin tietoon tulleiden rikosten yhteismäärä näyttää pysyneen Torniossa päälle 3000:n rikoksen lukuun ottamatta vuotta 2001. Kaikki rikokset, lkm 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 7821 5894 5649 5522 5324 5252 4427 3596 3504 3446 3852 3497 2827 3205 3166 3274 3270 2510 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kemi Rovaniemi Tornio Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 osalta tiedot ennakkotietoja. (Rovaniemen luvuissa vaikuttaa v.2006 tapahtunut kuntaliitos)

30 Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 439 409 372 379 364 357 240 225 211 191 171 160 166 135 123 122 130 141 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kemi Rovaniemi Tornio Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 osalta tiedot ennakkotietoja. (Rovaniemen luvuissa vaikuttaa v.2006 tapahtunut kuntaliitos) Omaisuusrikokset 3000 2500 2000 1500 1000 500 2642 1464 796 2463 1598 938 2299 2435 2376 1686 1675 1760 1013 1145 940 2455 1352 972 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kemi Rovaniemi Tornio Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2006 osalta tiedot ennakkotietoja. (Rovaniemen luvuissa vaikuttaa v.2006 tapahtunut kuntaliitos) Omaisuusrikosten määrä on Torniossa kasvanut vuonna 2005, mutta näyttää pudonneen vuonna 2006. Huolestuttavaa on henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten korkea taso.

31 Lapin turvallisuustutkimuksen 2006 mukaan yhä useampi torniolainen pitää asuinalueellaan tai sen lähistöllä rikollisuutta melko / erittäin vakavana ongelmana (36,4 % vastaajista). Tässä on lisäystä verrattuna vuoteen 2003 (24,6 % vastaajista). Torniossa on nyt Lapin eniten sellaisia vastaajia, jotka kokevat rikollisuuden vakavana ongelmana. Tornion lukema poikkeaakin yleisestä kehityksestä Lapissa: Tutkimuksen mukaan vuonna 2006 joka viides lappilainen pitää rikollisuutta melko / erittäin vakavana, kun vuonna 2003 näin ajatteli joka neljäs lappilainen. (Kemissä 32,6 ja Rovaniemellä 16,3 prosenttia vastaajista piti rikollisuutta vakavana ongelmana asuinalueellaan. Rovaniemen ja Kemin lukemissa on reilu lasku vuoden 2003 kyselyyn nähden.) Kyselytutkimus ei siten korreloi rikostilastojen kanssa ainakaan siltä osin, että vastaajat esimerkiksi Kemissä kokisivat rikollisuuden uhkaavampana kuin Torniossa, vaikka rikoksia on Kemissä tapahtunut suhteellisesti enemmän. Tornion osalta korreloivat ainakin jossain määrin omaisuusrikosten kasvu vuodesta 2003 vuoteen 2005 ja huolestuneiden osuuden kasvu kyselyssä. (Lapin turvallisuustutkimus 2006.) Rikosten selvitysprosentin kehitys 1980-2005: Lähde: Tilastokeskus Rikosten selvitysprosentti näyttää 2000-luvun alkupuolelta lähtien keskimäärin hieman laskeneen. Vuoden 2006 lukuja ei vielä saatavissa.

32 Syyllisiksi epäiltyjen ikäluokitus selvitetyissä rikoksissa Torniossa: Vuodet Syyllisiksi epäillyt % kaikista epäillyistä Yhteensä 2002 2948 2003 2842 2004 2682 2005 2594 2006 2218 Alle 15-vuotiaat yhteensä 2002 34 1,20 % 2003 68 2,40 % 2004 67 2,50 % 2005 82 3,20 % 2006 12 0,54% 15-17-vuotiaat yhteensä 2002 118 4,00 % 2003 124 4,40 % 2004 112 4,20 % 2005 182 7,00 % 2006 188 8,48% 18-20-vuotiaat yhteensä 2002 511 17,30 % 2003 428 15,10 % 2004 352 13,10 % 2005 306 11,80 % 2006 252 11,36% Yli 20-vuotiaat yhteensä 2002 2285 77,50 % 2003 2222 78,20 % 2004 2151 80,20 % 2005 2024 78,00 % 2006 1766 79,62% Tilastokeskus 1/15/2007. Vuoden 2006 tilastot poliisilta. Alle 18-vuotiaiden rikoksista epäiltyjen määrä näyttää olevan kasvussa vuoteen 2005. Poliisin viime vuoden tilasto näyttää kuitenkin tässä suhteessa jyrkkää laskua.

33 Erilaisten poliisitehtävien määrät ja niiden kehitys 2000-2006: Alue Poliisin tehtäviä Vuodet 2000-2005 Kappaletta 2000 4 Tornio 2001 5 Itsemurhat 2002 1 2003 5 2004 5 2005 3 2006 2 2000 2 2001 3 Hukkuneet henkilöt 2002 1 2003 1 2004-2005 - 2006 1 2000 31 2001 26 Muu kuolemansyytutkimus 2002 32 2003 29 2004 38 2005 35 2006 35 2000 6 2001 3 Kadonneet henkilöt 2002 7 2003 5 2004 8 2005 1 2006 6 2000 14 2001 10 Hirvieläinkolarit 2002 14 2003 21 2004 21 2005 30 2006 32 2000 22 2001 17 Palosyyn tutkinta 2002 13 2003 20 2004 15 2005 25 2006 21 Tilastokeskus 1/10/2007. Vuoden 2006 tilastot poliisilta.

34 10 Viestintä Rikoksentorjuntaohjelmasta tiedotetaan torniolaisia kaupungin kotisivuilla. Ohjelmasta järjestetään valtuuston sen hyväksyttyä lehdistölle tiedotustilaisuus. Kaupunkilaisten palaute, ehdotukset ja kritiikki ohjelmasta ja toimenpidesuunnitelmista välitetään rikoksentorjuntaneuvostolle ja sen työryhmille internetissä olevan Tornion vuorovaikutteisen palautejärjestelmän Satakielen välityksellä. Lisäksi ohjelman voi halutessaan saada kopiona käyttöönsä. 10.1 Tornion tärkeimmät tiedotusvälineet Tiedotusvälineet, toimipaikka / sivukonttori Torniossa: Lehdet Pohjolan Sanomat, Hallituskatu 6, 95400 Tornio, puh. 010665 6392, ilmestyy Kemissä Torniolainen, PL 66, 95401 Tornio, puh. 020 743 3215, ilmestyy Torniossa Meri-Lapin Helmi, Hallituskatu 6, 95400 Tornio, puh. 010665 6421, ilmestyy Kemi Tornio alueella Tornion Ilmoituslehti, Torpinkatu 5, 95420 Tornio, puh. 0207 433 950, ilmestyy Torniossa Radio ja TV Länsi-Lapin ammatti-instituutin yhteydessä toimivat: Radio Aktiivinen, Urheilukatu 6, 95400 Tornio, puh. 0400-911 359 Meän Väylä, TV-kanava, Urheilukatu 6, 95400 Tornio, puh. 016-451 322 Radio Pro, Urheilukatu 6, 95400 Tornio, puh. 016-451 342 Nuorisokanava Hertzilä, Länsiranta 9, 95400 Tornio, puh. 0400-768 604

35 Muita Torniolle merkittäviä tiedotusvälineitä: Lehdet Lapin Kansa, Veitikantie 2-8, 96100 Rovaniemi, puh. 016-320 011, ilmestyy Rovaniemellä Kaleva, Kemi-Tornio aluetoimitus, Meripuistokatu 16, 94100 Kemi, puh. 016-223 387, ilmestyy Oulussa Pohjolan Työ, Peurankatu 16 C 14, 94700 Kemi, puh. 016-221 534, ilmestyy Oulussa Kansan Tahto, Mäkelininkatu 29, PL 61, 90101 Oulu, puh. 08-537 1722, ilmestyy Oulussa Lounais-Lappi, Valtakatu 27, 94100 Kemi, puh. 016-254 430 Haparandabladet/Haaparannan lehti, Normalmsvägen 2, Box 144, 95323 Haparanda, Sverige, puh. 99046 922-142 00 (Suomesta), ilmestyy Haaparannalla Tornion ja Haaparannan yhteinen tiedotuslehti Kranni, ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa. Radio ja TV Yleisradio/Radio Perämeri, Torikatu 4, 94100 Kemi, puh. 016-335 7400 Radio Ankkuri, Sairaalakatu 2 C, 94100 Kemi, 016-257 600 Yle, Pohjois-Suomen TV-uutiset, 016-335 7428, 040 868 2697 MTV3, aluetoimitus, Rovaniemi,

36 11 Turvallisuussuunnittelun toiminta-alueittaiset ongelmakuvat ja toimenpide-ehdotukset 11.1 Asumisturvallisuuden ongelmakuva tavoiteasettelun lähtökohtana Asumisturvallisuutta huonontaa vuokra-asuntojen asukkaiden yksipuolinen valikoituminen, väestön eriytyminen asuinalueittain, tätä ilmiötä kutsutaan segregoitumiseksi. Asuinalueittaisen eriytymisen johdosta asumisturvallisuuden ongelmat keskittyvät ydinkeskustaan ja sen lähialueille. Torniossa tällaisia alueita ovat esim. Hannulanvainion sekä Kivirannan vuokrakerrostaloalueet. Asumisturvallisuutta haittaavana asiana on sellaisten yhteisöjen synty, jossa päihteitä käyttävät ja rikollinen alakulttuuri voivat rauhassa kasvaa vähäisen sosiaalisen kontrollin ansiosta. Asumisturvallisuuden pahimmat ongelmat ovat: - kiinteistöihin ja julkiseen omaisuuteen kohdistuva ilkivalta - nuorten tekemä ilkivalta - kotirauharikkomukset - päihteiden ja huumeiden käyttö yleensä - nuorten kesäaikainen päihteiden käyttö - murrot ja varkaudet - Ilkivalta julkisen omaisuuden osalta kohdistuu erityisesti leikkikenttiin. - Kellari- ja ullakkomurrot eivät ole kovin suuri ongelma. - Kaakamossa ongelmana mopopojat, joita tulee myös Keminmaasta ja Kemistäkin asti. - Ruotsalaiset rikolliset viime aikojen erityisongelma (useita murtoja); heidän mielestään Torniossa vähän valvontaa ja kameroita, joten täällä helppo tehdä murtoja. - Puuluodon kyläyhdistys ryhtynyt erityistoimiin ilkivallan ehkäisemiseksi; vanhemmat kokoontuneet, aktivoituneet ja ryhtyneet omatoimisesti valvomaan asuinalueensa turvallisuutta; hyvä esimerkki, jota voisi markkinoida muillekin kyläyhdistyksille. - Perustuslaki edellyttää asunto-osakeyhtiöitä, joissa on yli viisi (5) asuntoa, tekemään palo- ja pelastussuunnitelman. Turvallisuuden lisäämiseksi siinä voisi / tulisi ottaa huomioon myös rikoksentorjunta-asiat. - Turvallisuuden lisäämiseksi tulisi tiedotusvälineitä esim. lehdistö käyttää enemmän hyväksi; ongelmien esille nostaminen ja julkisuus edesauttaa ratkaisujen löytymistä. - Poliisi toivoo kaupunkilaisten, kyläyhdistysten yms. tukea ja yhteistyötä. - Oluen ja viinan välitys nuorille on lisääntynyt ja laavuista on tullut lähinnä nuorten juopottelupisteitä ja hävitysvimman kohteita. Nuorisotoimen Reppu-päivystyksen pitäisi entistä enemmän tarttua nuorten ongelmiin ja julkiseen juopotteluun. - Kaupunki- ja ympäristösuunnittelu erittäin tärkeää myös asumisturvallisuuden näkökulmasta.

37 Tornion rikoksentorjunnan pitkän tähtäimen tavoitteet asumisturvallisuuden osalta - Ilkivaltaan puuttuminen myös asukkaiden taholta (asukasyhdistykset tms.) - Yleiset ohjeet asunto-, kellari- ja ullakkomurtojen sekä vahingontekojen estämiseksi. - Toimenpideohjeet joilla estetään automurrot ja pyörävarkaudet. - Strategiat, joilla ehkäistään kotiväkivaltaa ja järjestyshäiriöitä. - Asukkaiden motivointi esim. tiedottamalla rikoksien ehkäisemiseksi. - Päihdeongelmaisten oman asumisyksikön perustaminen. - Yleinen asuinalueiden ympäristön kohentaminen ja siten asumisviihtyvyyden parantaminen. 11.2 Yhdyskuntasuunnittelu-keskustan turvallisuus Ongelma-alueita ja asioita keskustassa: - julkiset katu- ja liikennealueet katukalusteineen (valaisimet, penkit ym.) laatutasoltaan ja kunnoltaan välttävät, minkä johdosta kaupunkikuva on ankea ja turvaton. - katu- ja pysäköintialueiden sekä kiinteistöjen piha-alueiden rajat paikoitellen epäselvät aiheuttaen ongelmia kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen sujumiselle ja orientoitumiselle - ongelmana Ainonpuiston ja Siltapuiston pusikoituminen - Siltapuiston sembramännyt erityisen ongelmalliset: poliisikäynti aiheuttaa merkinnän Siltakartanon toiminnalle, vaikka sinne joutuneet eivät ole ravintolatoiminnasta johtuvia - mm. vankikarkuri paennut Ainonpuistoon - rannan alue: laitapuolen kulkijat pesiytyvät kesäksi rantavyöhykkeelle - Apteekinpuistossa nuorisoa, joilla jonkun verran häiriökäyttäytymistä - Nordbergin möljä: kuollut kuusirivistö kiertorallin keskipiste, joka pöllyää - liikennepainotteisuus: talviseen aikaan lumenpoisto katualueilta aiheuttaa pysäköintipaikkojen menetyksiä - pysäköintipaikkojen määrän vähentyminen huolettaa - stadion rauhaton paikka pitkään, joka 2. viikko tapahtumia, jolloin ongelmana pysäköinti ja sen eteen ei ole toteutettu valmiita suunnitelmia, - ammattikoulun kenttä: palloralli - Tornionjoen jääalueen käyttö - liikennekulttuuri piittaamatonta - Torniolaiset eivät välitä omasta ympäristöstään, koska ympäristö ja alueet ovat huonossa kunnossa ja hoitamattomia. - Pienteollisuustaloon tulossa kameravalvonta. - Tornion ympäristö on jäsentymätön. - Autoilijat tietävät, missä ajaa, jalankulkijat eivät, koska heitä ei ole riittävästi huomioitu liikenne- yms. -suunnittelussa. - Tornionjoen ylittävä pyöräilysilta, kapealla väylällä liikenne holtitonta varsinkin aamuisin ja iltapäivisin. Liikennettä mopolla, pyörällä ja jalan samanaikaisesti.

38 11.3 Toimenpide-ehdotukset - keskusta-alueen julkisten alueiden laatutason nosto: katu- ja liikennealueiden pintojen kunnostaminen sekä katukalusteiden vaiheittainen uusiminen - yleisöwc keskusta-alueelle - puuston ja pensaiston harvennus ja oksien leikkuu puiden alaosista Ainonpuiston ja Siltapuiston alueella - Norbergin Möljän kunnostaminen ja ajoneuvoliikenteen rajoittaminen laiturille - tehostetumpi lumenpoisto - parkkikiekkojärjestelmä keskustaan - keskustassa tyhjiä tontteja, joita voitaisiin hyödyntää pysäköintipaikkoina (esim. Aineen taidemuseon edusta), - pysäköintivalvonnan järjestäminen Puutarhakadun ja Torikadun rajaamaan eteläosaan Suensaaresta, - pysäköintipaikkojen mitoitus riittäväksi (esim. Kauppakadun p-paikat) - pysäköintisuunnitelmien toteutus stadionin alueella - pysäköintipaikkojen kunnollinen valaistus - Pohjolan talon takana olevaan kv-väylään hidaste ennen Lukiokadun ylitystä - keskusta-alueen ongelmapaikkojen tekninen valvonta ennaltaehkäisevässä mielessä - kävelykatualue ohjaa ajoneuvoliikennettä Jääkärinkadulle -> Rauhankadulta ajokielto pois ja tyhjä tontti p-alueeksi - keskustan alueelta lumien kippaus jäälle tai johonkin muuhun paikkaan lähelle - Hannulan ja uudella pyöräsillalla pelastusrenkaat! - kiinteistöjen jalkakäytäväalueiden hiekoitus, katuhierarkia epäselvä Suensaarella, Kaupunginlahdelle lasten purjehdus- ja melontatoimintaa - Tornionjoen jään TURVALLISELLE käytölle selvät pelisäännöt ja niistä tiedottaminen - puistot: leikki- ja ulkoilupaikkojen laatutason nosto - tulvavallin rakentaminen Rajalla-alueelle - matkaluistelu talvella: p-paikkoja Tornion puolelle - Nuorten pitää olla valvottavissa, ei metsässä; suunnitelmissa skeittiparkki ongelmaikäisille. - Pysäköintiongelma tulee ratkaista kiireellisesti; tekninen keskus hoitaa asiaa tämän ja ensi vuoden aikana. - Kaupunkirakenteella on suunnitelmia, mutta toteutus vielä puuttuu; kestää vielä 2-5 vuotta, ennen kuin suunnitelmat saadaan toteutetuksi. - Valvonta ja vartiointi yli rajojen tulisi olla joustavaa; vartiointiliikkeille pitäisi saada lupa myös rajan ylitykseen. - Kaupungin tulee edistää omalla toiminnallaan poliisilaitoksen pysymistä Torniossa.