Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena
1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille joustavan tavan ammattitaidon osoittamiseen, äivittämiseen ja ylläpitämiseen. Näyttötutkintoihin kuuluvat: Ammatilliset perustutkinnot, joissa osoitetaan ammattitaidon saavuttamiseen vaadittavat tiedot ja taidot. Perustutkintojen nimellinen laajuus on 120 opintoviikkoa. Ammattitutkinnot; joissa osoitetaan ammattialalla toimivilta edellytettävä ammattitaito. Tutkinnon perusteissa ammattitaitovaatimukset määritetään siten, että henkilö, jolla on ammatillinen peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentävät ja syventävät opinnot ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suorittamaan hyväksytysti kyseisen ammattitutkinnon. Ammattitutkintojen laajuus on keskimäärin 40 ov. Erikoisammattitutkinnot, joissa osoitetaan ammattialan vaativimpien työtehtävien hallinta. Erikoisammattitutkintojen tutkintojen perusteissa ammattitaitovaatimukset määritetään siten, että henkilö, jolla on ammatillinen peruskoulutus tai vastaavat tiedot ja lisäksi täydentävät sekä syventävät opinnot ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suorittamaan hyväksytysti kyseisen erikoisammattitutkinnon. Erikoisammattitutkintojen laajuus on keskimäärin 40 ov. Kaikki, joilla on riittävät tiedot ja taidot, voivat suorittaa näyttötutkintoja myös ilman valmistavaa koulutusta. Usein tietoja ja taitoja halutaan kuitenkin kartuttaa ensin osallistumalla valmistavaan koulutukseen. Henkilö, joka haluaa suorittaa tutkintoja suoraan, ottaa yhteyden kyseisiä tutkintoja järjestäviin oppilaitoksiin. Kaikilla näyttötutkinnoilla on opetushallituksen antamat kansalliset tutkinnon perusteet (http://www.oph.fi/saadokset_ja ohjeet/opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet). Tutkinnon perusteissa kuvataan tutkinnon tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona, henkilökohtaistaminen ja ammattitaidon arviointi. Tutkinnon perusteet ovat lähtökohtana oppilaitosten valmistavassa koulutuksessa.
2. TUTKINTOTOIMIKUNTA Opetushallitus asettaa tutkintotoimikunnan, johon kuuluu työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia. Tutkintotoimikunnat kehittävät ja valvovat näyttötutkintoihin liittyvää toimintaa, huolehtivat tutkintojen laadullisesta yhtenäisyydestä, vastaavat tutkinnon suorittajien lopullisesta arvioinnista ja antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät näyttötutkintojen järjestämistä koskevat sopimukset sellaisten oppilaitosten kanssa, joilla on näyttötutkintojärjestelmän mukaiset edellytykset tutkintotilaisuuksien järjestämiseen. 3. VALMISTAVA KOULUTUS Opiskelija, joka haluaa suorittaa näyttötutkinnon, osallistuu usein valmistavaan koulutukseen saadakseen vaadittavan ammattitaidon. Valmistavan koulutuksen sisältö suunnitellaan tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus voidaan toteuttaa lähiopiskeluna tai monimuoto-opintoina (iltaisin,viikonloppuisin, etäopintoina esimerkiksi Fronter-oppimisympäristön avulla). Valmistavaan koulutukseen osallistuvalle annetaan mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto koulutuksen osana. 3.1. Opinto-ohjaus Ohjausta annetaan ryhmässä ja yksilöllisesti, ja sen laajuus perustuu kunkin yksilöllisiin tarpeisiin. Vastuullinen kouluttaja tukee opiskelijaa koko valmistavan koulutuksen ajan. Tarvittaessa muutkin koulutuksessa toimivat kouluttajat voivat osallistua opinto-ohjaukseen. 4. NÄYTTÖTUTKINNOT Tutkintotilaisuus tulee järjestää tutkintotoimikunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Näyttötutkinnon suorittaminen tarkoittaa sitä, että tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen käytännön työssä. Tutkinnon voi suorittaa ilman valmistavaa koulutusta työpaikalla, mikäli tutkinnon suorittaja on hankkinut vaadittavat tiedot ja taidot esim. työtä tekemällä, harrastamalla, tai aikaisemmilla opinnoilla. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen. Näyttötutkinnon arviointi tapahtuu kolmikanta-arviointina niin, että arvioijina toimivat työnantajan edustaja, työntekijä- ja opettaja - arvioija. Tutkinnon suorittaja arvioi myös itse tutkintosuoritustaan.
Kolmikanta-arvioinnista tehdään arviointipöytäkirjat ja arviointien yhteenvedot, jotka ähetetään tutkintotoimikunnalle voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Tutkintotoimikunta tekee lopullisen arviointipäätöksen ja antaa tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunta tekee koulutuksen järjestäjän kanssa sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä. Axxellilla on tällä hetkellä noin 35 tutkinto-oikeutta. Tarvittaessa Axxell voi ostaa tutkinnon myös muilta tutkinnon järjestäjiltä. 5. HENKILÖKOHTAISTAMINEN (OPH 43/011/2006) Jokaisen näyttötutkintoa suorittamaan hakeutuvan kanssa tehdään henkilökohtainen suunnitelma tutkinnon suorittamiseksi. Henkilökohtaistaminen aloitetaan siitä, että kartoitetaan tutkinnon suorittajan aikaisempi osaaminen. Osaamista verrataan tutkinnon vaatimuksiin ja puuttuvan osaamisen hankkimiseksi laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka voi sisältää esimerkiksi valmistavaa koulutusta, työssä oppimista ja itsenäistä tiedon hankintaa. Samalla laaditaan henkilökohtainen suunnitelma tutkintotilaisuuksista, jossa kuvataan missä työtehtävissä tutkinnon perusteiden mukainen ammattitaito osoitetaan. Henkilökohtaistamisprosessi tulee dokumentoida voimassa olevien ohjeiden mukaan. Henkilökohtaistaminen alkaa hakeutumisvaiheesta ja jatkuu koko näyttötutkinnon suorittamisen ajan. Henkilökohtaistamisasiakirjaa tulee päivittää prosessin edetessä siten, että siihen kirjataan opiskelun ja tutkinnon suorittamisen eteneminen. Opiskelijan/ tutkinnon suorittajan ja koulutuksen järjestäjän sekä tutkinnon järjestäjän tulee allekirjoittaa nämä dokumentit ja niihin tehtävät muutokset ja päivitykset. HENKILÖKOHTAISTAMISEN SISÄLTÖ JA TOIMINTATAPA A. Hakeutumisvaihe Ammattitieto ja osaaminen kartoitetaan ohjauskeskustelujen, tiedon kartoitusten, itsearvioinnin, testien, työkokeiden, työtodistusten ja muiden dokumenttien avulla. Samalla selvitetään missä määrin osaamista tulee täydentää. B. Näyttötutkinnon suorittaminen Tutkinnon suorittaja suunnittelee tutkintotilaisuuden käytännön järjestelyt yhdessä ohjaajan ja mahdollisesti työpaikan edustajan kanssa. Yhteistuumin suunnitellaan tutkintotilaisuuden työtehtävät, aikataulu, arvioijat sekä päätetään muista tutkintotilaisuutta edeltävistä järjestelyistä. Nämä tiedot kirjoitetaan tutkintosuunnitelmaan.
C. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Tutkinnon suorittaja, ohjaaja ja mahdollisesti työpaikan edustaja sopivat siitä, millä tavalla tarvittava ammattitaito hankitaan, asettavat oppimistavoitteet, sopivat miten oppimisen tulee tapahtua sekä laativat koulutusta koskevan aikataulun. Tiedot kirjoitetaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. 5.1. Osaamisen tunnistaminen Koulutukseen hyväksyttäessä koulutusvastaava/tutkintovastaava/ohjaava opettaja kartoittavat aikaisemman osaamisen tutkinnon suorittajan/opiskelijan kanssa käynnistämällä henkilökohtaistamisprosessin. Aikaisempi osaaminen tunnistetaan opiskelijan/tutkinnon suorittajan ja ohjaavan opettajan välisessä keskustelussa. Osaamisen tunnistamisen välineenä käytetään tutkinnon perusteita, koulun opetussuunnitelmaa, sekä esim. www.osaan.fi. Tunnistetun osaamisen perusteella laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Tutkinnon suorittaja ja kouluttaja dokumentoivat ja allekirjoittavat henkilökohtaistamis-asiakirjan. Henkilökohtainen opiskeluohjelma kirjataan Primukseen ja päivitetään tarvittaessa. Osaamisen ja ammattitaidon kehittymisen seuraaminen on koko opiskeluajan käynnissä oleva prosessi, ja henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa päivitetään opiskelun edistyessä. 5.2. Osaamisen tunnustaminen Henkilökohtaistamisen perusteella selvitetään, onko osaamisen tunnustaminen tarpeen. Tutkinnon suorittaja / opiskelija osoittaa aikaisemman osaamisensa esittämällä luotettavat asiakirjat tai osoittaa osaamisen muulla tutkintotoimikunnan hyväksymällä tavalla. Aikaisemmat todistukset tai muu aineisto ovat arviointikeskustelun perusteena. Kolmikantainen arviointiryhmä esittää osaamisen tunnustamista koskevan ehdotuksen tutkintotoimikunnan hyväksyttäväksi. Hyväksytty tunnustaminen merkitään Primukseen samalla tavalla kuin tutkinnon osasuoritus päivämäärällä varustettuna.
6. ARVIOINTI 6.1. Valmistavan koulutuksen arviointi Valmistava koulutus arvioidaan opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin perustuvalla hyväksytyllä suorituksella. Perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelijaa arvioidaan asteikolla T1 H2 K3, tai merkinnällä S (suoritettu). Oppisopimuskoulutuksessa olevia opiskelijoita arvioidaan arvosana-asteikolla 1-3. Arviointi merkitään Primukseen (Axxellin opintorekisteriin), kun suoritus on hyväksytty. Primukseen merkityllä opiskelijalla on oikeus saada tieto arvioinnista milloin tahansa koulutuksen kestäessä. 6.2. Tutkintotilaisuuden arviointi Ammattitaidon arviointi on prosessi, jonka tärkeinä osina ovat arviointiaineiston kokoaminen ja arvioinnin dokumentointi. Työelämän ja tutkinnon järjestäjän edustajat tekevät tarkan ja monipuolisen kolmikantaperiaatteeseen perustuvan arvioinnin. Arvioijat perustelevat arviointiehdotustaan tutkintotoimikunnalle ja tutkinnon suorittajalle. Tutkinnon suorittaja tekee myös itsearvioinnin. Arvioijat laativat tutkintosuorituksesta kyseistä tutkinnon osaa koskevan arviointipöytäkirjan. Hyvään arviointiprosessiin kuuluu myös antaa sen jälkeen tutkinnon suorittajalle palautetta suorituksista. Arvioinnin tulos merkitään Primukseen kahden viikon kuluessa tutkintotilaisuudesta. Tutkintotoimikunta tekee lopullisen arviointipäätöksen. 6.2.1. Arvioija kuka voi toimia arvioijana Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito kyseiseltä alalta, ja yhden arvioijan tulee olla näyttötutkintomestari. Tutkintotoimikunnan kanssa tehdyssä sopimuksessa on sovittu, millainen pätevyys kyseisen tutkinnon arvioijilla tulee olla. 6.2.2. Arvioinnin oikaisu Lakisääteisen ajan kuluessa, 14 päivää arvioinnin vahvistamisesta, tutkinnon suorittaja voi hakea kirjallisesti tutkintotoimikunnalta arvioinnin oikaisua. Arvioijia kuultuaan tutkintotoimikunta voi päättää uudesta arvioinnista. Valittamalla ei ole mahdollista hakea muutosta tutkintotoimikunnan päätökseen, joka koskee arvioinnin oikaisua.
7. TODISTUS JA ARVOSANAT Valmistavaan koulutukseen osallistumista koskevan todistuksen antaa Axxell. Todistuksessa mainitaan hyväksytyt suoritukset. Oppisopimukseen liittyvästä valmistavasta koulutuksesta Axxell antaa oppisopimuskoulutukseen osallistumisesta arvosana-asteikolla 1 3 arvosanan, joka on teoriaopintojen ja työssä oppimisen keskiarvo. Tutkintotoimikunta antaa tutkintotodistuksen koko tutkinnosta ja todistuksen yhdestä tai useammasta osatutkintosuorituksesta. Todistuksen allekirjoittavat Axxellin rehtori ja tutkintotoimikunnan puheenjohtaja. Perustutkinnon ja oppisopimuskoulu-tuksen osalta tutkinto arvioidaan arvosana-asteikolla 1-3 ja ammatti- ja erikois-ammattitutkinnot maininnalla hyväksytty. 8. AMMATTITUTKINTOSTIPENDI Ammattitutkintostipendi voidaan myöntää kertamääräisenä tutkinnon suorittajalle, joka on suorittanut näyttötutkinnon (ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon) ja joka täyttää koulutusrahaston asettamat työssäoloehdot. Ammattitutkintostipendiä, jonka suuruus on 366 (2012), haetaan Koulutusrahastolta, joka myöntää ja maksaa sen ja joka on verovapaa etuus. Lisätietoja saa osoitteesta www.koulutusrahasto.fi. 9. OIKEUS JATKO-OPINTOIHIN Ammatilliset perustutkinnot sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Luonteva jatko-opintoväylä esim. ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla ovat ammattikorkeakoulut. Yliopistoihin hakeudutaan nykyisin pääosin lukioväylän kautta, mutta myös ammatillinen väylä on mahdollinen.