LOPPURAPORTTI 24.2.2011

Hanke: Kuopion peruskoulu- ja lukioverkosto LOPPURAPORTTI 24.2.2011 Haahtela kehitys Oy Tinasepäntie 45, 00620 Helsinki, puhelin 09-777 1820, telefax 09-777 18250, sähköposti haahtela@haahtela.fi

Sivu 2/50 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 1 JOHDANTO... 6 2 PERUSKOULUVERKON TAVOITTEET JA MITOITUSARVOT... 7 2.1 Tavoitteet peruskouluverkon suunnittelulle... 7 2.2 Peruskouluikäisten väestöennuste... 8 2.3 Muut lähtötiedot... 9 3 PERUSKOULUVERKON SUUNNITTELUN LÄHTÖTILANNE... 11 3.1 Nykytilanne ja arvio oppilasmäärien muutoksesta alueittain vuoteen 2020... 11 3.1.1 Eteläinen alue... 11 3.1.2 Eteläinen maaseutu... 12 3.1.3 Keskusta-alue... 13 3.1.4 Koillinen alue... 14 3.1.5 Läntinen maaseutualue... 15 3.1.6 Neulamäen, Särkiniemen ja Jynkän alue... 16 3.1.7 Riistavesi... 16 3.1.8 Vehmersalmi... 17 3.1.9 Karttula... 18 3.1.10 Yksityiskoulut... 18 3.1.11 Erityiskoulut... 19 3.2 Koulujen nykyiset investointisuunnitelmat... 19 4 ESITYS UUDEKSI PERUSKOULUVERKOSTOKSI... 21 4.1 Koulupolut... 21 4.2 Oppilaspaikat eri verkostovaihtoehdoissa... 22 4.3 Tilojen määrä... 24 4.4 Esitys tilojen kehittämistarpeista ja investointikustannuksista alueittain... 24 4.4.1 Eteläinen alue... 25 4.4.2 Eteläinen maaseutu... 26 4.4.3 Keskusta-alue... 27 4.4.4 Koillinen alue... 28 4.4.5 Läntinen maaseutualue... 29 4.4.6 Neulamäen, Särkiniemen ja Jynkän alue... 30 4.4.7 Riistaveden ja Vehmersalmen alue... 31 4.4.8 Karttula... 32 4.4.9 Yksityiskoulut... 33 4.4.10 Erityiskoulut... 33 4.5 Erityisopetuksen järjestäminen... 34

Sivu 3/50 4.5.1 Lähipalvelu... 34 4.5.2 Aluepalvelu... 34 4.5.3 Kuntatason palvelu... 35 4.6 Verkostovaihtoehtojen kustannukset... 35 4.6.1 Investointitarpeet... 35 4.6.2 Ylläpitokustannukset... 36 LUKIOVERKON TAVOITTEET JA MITOITUSARVOT... 37 4.7 Lukioikäisten määrä vuonna 2020... 37 4.8 Lukiopaikkojen määrä... 38 4.9 Muut tavoitteet lukioverkoston suunnittelulle... 38 5 LUKIOVERKON SUUNNITTELUN LÄHTÖTILANNE... 39 5.1 Lukio-opetus osana 2.asteen koulutusta... 39 5.2 Nykyiset lukiot ja opiskelijamäärät... 39 5.3 Lukioiden vetovoimaisuus... 40 5.4 Koulujen nykytilanne ja nykyiset investointisuunnitelmat... 40 6 ESITYS UUDEKSI LUKIOVERKOKSI... 42 6.1 Toimipisteet, investointi- ja ylläpitokustannukset... 42 7 PERUSKOULU- JA LUKIOVERKOSTON KEHITTÄMINEN VUOTEEN 2020... 45 7.1 Investointitarve eri vaihtoehdoissa... 45 7.2 Arvio ylläpitokustannuksista eri vaihtoehdoissa... 46 7.3 Vaihtoehtojen vaikutukset... 47 7.3.1 Perusopetus... 47 7.3.2 Lukio-opetus... 47 8 KAUPUNGIN KASVU... 47 9 YHTEENVETO... 49 Liitteet Liite 1: Verkostoesitysten vaikutusten arviointi perusopetus Liite 2: Verkostoesitysten vaikutusten arviointi henkilöstön edustaja Liite 3: Verkostoesitysten vaikutusten arviointi lukiotoimin Liite 4: Koulupolkutaulukot Liite 5: Kartta, Kuopion keskeisen alueen koulut Liite 6: Kartta, Kuopion maaseutualueen koulut Liite 7: Kartta, Kuopion lukiot vuonna 2011

Sivu 4/50 ESIPUHE Kaupunki on laatinut Kuopio strategian vuoteen 2020. Kuopion strategia linjaa yhdeksän erilaista näkökulmaa tai kriittistä menestystekijää Kuopion onnistumiselle. Näistä viides ja kuudes näkökulma liittyvät maankäyttöön sekä asukkaisiin ja palveluihin. Nämä maankäytön ja palvelujen näkökulmat ovat lähtökohtaisesti ohjanneet myös tehtyä päivähoidon-, perus- ja lukio-opetuksen verkostoselvitystyötä. Maankäytön näkökulman mukaan Kuopiossa on tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne, jossa maankäytön tavoitteita ovat: keskusta-alueen elinvoiman ja rakentamistehokkuuden lisääminen, lähiöiden ja kylien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen, joukkoliikenteen toimivuus ja edullisuus sekä kuntarajoista riippumaton maankäytön suunnittelu. Asukkaat ja palvelut näkökulma liittyy asiakaslähtöisyyteen, ja sen mukaan palveluissa toimintaajatuksena on asukkaiden tarpeita vastaavat ja ennaltaehkäisevät palvelut. Tiloihin käytetyt varat kilpailevat muuhun toimintaan käytettyjen varojen kanssa (palkat, opetusmateriaali ). Tiloja tulee arvioida yhtenä resurssina muiden toimintaa palvelevien resurssien rinnalla. Päivähoito- ja kouluverkostojen tulisi tukea laadukkaan palvelun tuottamista kohtuullisilla panostuksilla. Palveluverkoston suunnittelu on tasapainoilua monien muuttujien joukossa. Yksilön näkökulmasta palvelujen tulisi sijoittua maantieteellisesti tasaisesti, jotta kaikilla on sama matka palvelun ääreen. Yhteisön kannalta palvelujen tulisi sijoittua väestön painopisteeseen palvelun monipuolisuuden ja edullisuuden turvaamiseksi. Alueiden tasapuolisen kehittämisen kannalta peruskoulut ja päiväkodit ovat avainasemassa; lapsiperheiden asuinpaikan valintaan vaikuttavat erityisesti lähellä olevat alakoulu ja päivähoito. Yläkouluikäiset liikkuvat oman lähikoulun ohella nykyisin Kuopion ja Karttulan keskustoissa oleviin yläkouluihin. Samoin lukioikäiset ovat valmiita liikkumaan pidempiä matkoja oppilaitoksiin. Kuopion kaupungin asukasluku on vuoden 2011 alusta 96 900 asukasta. Verkostotarkastelut vuoteen 2020 on tehty Kuopin kaupungin perusennusteen väestöennusteella, jossa vuonna 2030 Kuopion kaupungin asukasmäärä on noin 101 500 asukasta. Esitettyjä palveluverkostoja on verrattu voimakkaamman kasvun vaihtoehtoon, jossa Kuopion kaupungin asukasmäärä vuonna 2020 on noin 150 000 asukasta. Pitkällä ajanjaksolla kaikki toimintaympäristön muutokset eivät luonnollisesti ole vielä tiedossa ja sen vuoksi verkostoa on tarkasteltava yhä uudelleen säännölli-

Sivu 5/50 sin väliajoin. Nyt laadittujen peruskoulu-, lukio- ja päivähoitoverkostoselvitysten tietojen läpinäkyvyys helpottaa mahdollisesti tulevaisuudessa muuttuvan tiedon päivittämistä ja vaikutuksen arvioimista palveluverkoston kehittämistarpeen näkökulmasta. Yksittäisten hankkeiden investointiratkaisut tarkentuvat aina hankekohtaisessa suunnittelussa ja etenevät toteutukseen normaalin Kuopion kaupungin investointipäätös- ja talousarviokäsittelyn kautta. Tilakustannusten määrä ja niiden suhteellinen osuus opetus- ja päivähoitopalvelujen käyttötaloudesta tulee kasvamaan nykytasosta sekä esitetyssä peruskoulu- että päiväkotiverkostossa. Lukioverkosto on mahdollista suunnitella siten, että tilojen kehittämistoimenpiteiden jälkeen tilakustannukset pysyvät nykytasolla. Tässä raportissa esitetään peruskoulu- ja lukioverkoston kehittämiseksi vaihtoehdot A (A1 ja A2), B ja C. Tulevan 15 vuoden aikana tarvittavat investoinnit ovat valitusta vaihtoehdosta riippuen 90,2 97,0 M. Tästä tarpeesta suuri osa (52,6-56,6 M ) ajoittuu ensimmäiselle 5 vuodelle. Laskelmissa ei ole huomioitu elinkaarihankkeiden kustannuksia. Investointitarve päivähoitoverkoston kehittämiseksi tulevan 15 vuoden aikana on 29,6-33,5 M, yksityisen palvelun ratkaisuista riippuen. Tästä tarpeesta noin 12,2 M ajoittuu ensimmäiselle 5 vuodelle. Päivähoitoverkostoselvityksen aineisto on esitetty erillisessä raportissa. Verkostoselvitykset luovutetaan Kuopion kaupungin johdolle ja niiden toivotaan helpottavan päätöksentekoa sekä prosessia palveluverkostojen strategisten linjausten muodostamisessa, kehittämistarpeiden hahmottamisessa ja kustannusten hallinnassa. Kuopiossa 24.2.2011 Kuopion Kaupungin päivähoito- ja kouluverkostotyöryhmän puolesta Anssi Laine puheenjohtaja Haahtela-kehitys Oy konsulttityöryhmän puolesta Ari Pennanen dosentti

Sivu 6/50 1 JOHDANTO Peruskoulu-, lukio- ja päivähoitoverkostoselvitykset on tehty Kuopion päivähoito- ja kouluverkostotyöryhmän toimeksiannosta. Työ on käynnistynyt syyskuussa 2010 ja valmistunut helmikuussa 2011. Tähän raporttiin on koottu peruskoulu- ja lukioverkostoselvityksen aineisto. Yhtä aikaa tämän selvityksen kanssa on tehty päivähoidonverkostoselvitys, josta on laadittu erillinen raportti. Kuopion ja Karttulan kuntaliitos toteutui vuoden vaihteessa 2011. Tässä selvityksessä on huomioitu kuntien yhdistetyt tiedot ja niistä käytetään pelkästään nimitystä kunta tai Kuopio. Tavoitteena on aikaansaada tutkittu ja läpinäkyvä esitys Kuopion perus-, erityisja lukio-opetuksen määrästä, tilantarpeesta, toimintojen sijoittumisesta sekä kiinteistöinvestointi- ja ylläpitokustannuksista. Tarkasteluajanjakso on pitkä, 15 vuotta, joten kaikki esitetyt ratkaisut eivät luonnollisestikaan tapahdu heti. Perspektiiviä kuitenkin tarvitaan, jotta tulevat kouluinvestoinnit voidaan toteuttaa tulevaisuutta mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Esitys sisältää neljä tutkittua vaihtoehtoa kouluverkostoista vuoteen 2020 (vaihtoehdot A1, A2, B ja C). Vaihtoehtojen erot syntyvät pääosin linjauksesta käytetäänkö Minna Canthin koulua tulevaisuudessa lukiona, yläkouluna vain nykyiseen tapaan sekä lukiona että yläkouluna. Selvitysprosessia on ohjannut päivähoito- ja kouluverkostotyöryhmä: Anssi Laine pj. Pekka Vähäkangas Palvelualueen johtaja Kari Raninen Perusopetusjohtaja Leena Auvinen Lukiotoimenpäällikkö Pekka Lindell Varhaiskasvatusjohtaja Kari Sutinen Pääluottamusmies, opettajat ja rehtorit Katri Hiltunen Suunnittelija, talous- ja strategiapalvelu Eero Koivisto Hankesuunnittelupäällikkö Hannu Lahti Asiakkuuspäällikkö, Tilakeskus Antti Kervinen Perusopetuksen ja lukion rehtori, Karttula Erkko Helin Tilahallintapäällikkö Selvityksen ovat laatineet projektipäälliköt Minna Moisio ja Raili Kuosmanen sekä arkkitehti, tkl Ilkka Niukkanen. Työtä on johtanut dosentti Ari Pennanen Haahtela-kehitys Oy:stä.

Sivu 7/50 2 PERUSKOULUVERKON TAVOITTEET JA MITOITUSARVOT 2.1 Tavoitteet peruskouluverkon suunnittelulle Perusopetus on maksutonta yleissivistävää koulutusta koko ikäluokalle. Peruskoulun oppimäärän suoritettuaan oppilas on suorittanut oppivelvollisuutensa. Työryhmässä linjattiin seuraavat periaatteet peruskouluverkon suunnittelulle. Toiminnalliset ja pedagogiset tavoitteet Väestöennusteiden mukainen oppilaspaikkojen mitoitus Lähipalvelu/ -kouluperiaate Terveet ja turvalliset oppimisympäristöt Erityisopetuksen alueellinen järjestäminen Maahanmuuttajaopetus ja perusopetuksen lisäopetus Yhtenäinen koulupolku: päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteys Yhtenäisen perusopetuksen pedagogiset periaatteet Taloudelliset tavoitteet Kouluverkoston tiivistäminen talouden tasapainottamiseksi Säästöä seinistä, ei toiminnasta Koulujen pedagoginen ja taloudellinen toimivuus Tilojen ja resurssien tehokas käyttö Investointien ennakoiva suunnittelu ja aikataulutus Muut tavoitteet Seudullinen yhteistyö Kestävän kehityksen periaate Koulut monipuolisina toimintakeskuksina Valitut periaatteet voivat olla osin ristiriitaiset esim. lähikouluperiaate voi olla ristiriidassa koulujen pedagogisen ja taloudellisen toimivuuden kanssa. Pienet yläkoulut, 150 oppilasta tai vähemmän, ovat suhteessa kalliita, koska opetuksen järjestäminen vaatii pääosin samat resurssit kuin suurempikin koulu (aineopetus). Ja pienet kyläkoulut puolestaan eivät ole tiloiltaan pedagogiikka tukevat esim. liikuntatilat tai teknisen työn tilat puuttuvat jne. Kouluverkosto rakentuu nykyisen verkoston lähtökohdista. Suunnittelussa pyritään löytämään esitykset ja uusinvestointitarpeet, joiden toteuttaminen on tarkoituksenmukaista ja kehittää kouluverkostoa tavoitteiden mukaisesti. Tähän konsulttityöhön ei ole sisältynyt seudullisen yhteistyön tarkastelu.

Sivu 8/50 2.2 Peruskouluikäisten väestöennuste Peruskouluverkostoselvityksen lähtötietona on käytetty Kuopion kaupungin perusennusteen pohjalta laadittua ennustetta 7-15 -vuotiaiden määrästä Kuopion alueella. Tarkastelussa huomioitiin vuodet 2015 ja 2020. Perusopetusikäisiä vuonna 2010 on yhteensä noin 9 100. Kuopion perusennuste vastaa perusopetusikäisten osalta 2-3% tarkkuudella Tilastokeskuksen ennustetta. Alakouluikäisten (7-12 vuotiaiden) määrän ennustetaan vuonna 2015 olevan 160 lasta nykyistä pienempi ja lähtevän sen jälkeen kasvuun. Vuonna 2020 alakouluikäisten määrä on noin 50 lasta nykyistä suurempi. Alla on kaavio alakouluikäisten määrän ennusteesta. Kaaviossa vihreät pylväät ovat Tilastokeskuksen ennusteita ja siniset Kuopion kaupungin perusennusteita. Alakoululaisten määrä, 7-12-vuotiaat vuosina 1990, 2000 ja 2010 sekä ennuste vuosille 2020 ja 2030 (1.1.) 8000 7000 6000 Kuopion oma ennuste + Karttula Tilastokeskus (Kuopio + Karttula) 6531 6531 6575 6575 5864 5920 6070 60406150 5864 5920 5000 4000 3000 2000 1000 0 1990 2000 2010 2020 2030 Kuva: Alakoululaisten määrä vuosina 1990, 2000 ja 2010 sekä ennuste vuosille 2020 ja 2030. Yläkouluikäisten määrä laskee vuoteen 2015 saakka noin kahdella sadalla oppilaalla ja pysyy ennusteen mukaan samalla tasolla vuoteen 2020 asti. Alla on kaavio yläkouluikäisten määrän ennusteesta. Kaaviossa vihreät pylväät ovat Tilastokeskuksen ennusteita ja siniset Kuopion kaupungin perusennusteita.

Sivu 9/50 Yläkoululaisten määrä, 13-15-vuotiaat vuosina 1990, 2000 ja 2010 sekä ennuste vuosille 2020 ja 2030 (1.1.) 4000 3500 3000 Kuopion oma ennuste + Karttula Tilastokeskuksen ennuste (Kuopio + Karttula) 3259 3259 3224 3224 3124 3124 3090 3090 3000 2940 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1990 2000 2010 2020 2030 Kuva: Yläkoululaisten määrä vuosina 1990, 2000 ja 2010 sekä ennuste vuosille 2020 ja 2030. Peruskouluverkoston tarkasteluvuodeksi oppilaspaikkatarpeen mitoituksessa on sovittu vuosi 2020. Oppilasmäärän ennustetaan olevan silloin lähes nykytasolla (-2%). Yhteensä perusopetusikäisiä vuonna 2020 on noin 8 900. Vuosina 2014-2015 peruskouluikäisten määrä yhteensä käy tarkastelujakson alimmalla tasolla, noin 8 700 oppilasta. 2.3 Muut lähtötiedot Perusopetusikäisten väestöennusteen lisäksi kaupungin talous- ja strategiapalvelusta on saatu perusopetusikäisten ennusteet alueittain vuosille 2015 ja 2020. Ennusteet perustuvat Kuopion perusennusteen pohjalta laadittuihin virallisiin alueittaisiin ennusteisiin aina vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen ennustetietojen puutteen takia on valmisteltu karkeat arviot asuntoalueittaisille ennusteille vuoteen 2020. Alueittainen ennuste sisältää asuntotuotannon ohjelmoinnin ja etenemisen ennusteet vuoteen 2015 saakka sekä arvioinnin asuntotuotannon toteutumisesta ajanjaksolla 2016-2020. Kaikkia ajanjaksolla kaavoitettavia alueita ei ole huomioitu koska niiden suunnitteluprosessi on kesken tai suunnittelua ei ole vielä aloitettua. Kuopion väestöennuste tullaan tarkastamaan vuoden 2011 aikana. Kuopion vetovoimaisuuden palvelualue valmistelee kaupungin kasvuohjelmaa, joka tarken-

Sivu 10/50 taa kaupungin kasvutavoitetta väestön, työpaikkojen ja asuntojen osalta. Raportin loppuun on laadittu arvio Kuopion strategian mukaisen voimakkaan kasvun vaikutuksista palveluverkostoihin. Kuopion kouluvirastosta on saatu tiedot koulujen nykyisistä oppilasmääristä, oppilaaksiottoalueista ja koulupoluista. Peruskouluja on Kuopion alueella 37 kappaletta. Kunnan järjestämän perusopetuksen käytössä on tiloja yhteensä n. 128 600 m2. Näiden lisäksi opetusta järjestävät kaksi yksityiskoulua Kuopion steiner-koulu Virkkula ja Kuopion kristillinen koulu sekä kaksi erityiskoulua, Paloahon koulu ja Alavan sairaalakoulu. Tiedot koulujen nykyisistä tiloista on saatu kiinteistötietojärjestelmästä rakennuskohtaisina tilaluetteloina pinta-aloineen. Rakennusten nykyinen kunto ja peruskorjaustarve on saatu Kuopion kaupungin Tilakeskuksesta, Tilakeskuksen tekemistä tai teettämistä selvityksistä tai haastattelemalla kunnossapitovastuussa olevia henkilöitä.

Sivu 11/50 3 PERUSKOULUVERKON SUUNNITTELUN LÄHTÖTILANNE 3.1 Nykytilanne ja arvio oppilasmäärien muutoksesta alueittain vuoteen 2020 Seuraavassa on esitetty nykyiset koulut, oppilasmäärät kouluittain ja alueittain sekä ennuste alueen oppilasmäärän kehittymisestä. Luvut 1-9 koulun nimen jälkeen tarkoittavat koulun luokka-asteita. Yleisesti alakoulussa on luokka-asteet 1-6, yläkoulussa luokka-asteet 7-9 ja yhtenäiskoulussa luokka-asteet 1-9. Jos koulussa on esiopetus, voidaan se ilmaista luokkaasteena 0. Variaatiot luokka-asteiden jaossa eri kouluihin ovat mahdollisia. Rinnakkaisluokkien määrä ilmoitetaan koulun sarjaisuutena. Jos koulu on 3- sarjainen, koulussa on kolme rinnakkaisluokkaa kullakin luokka-asteella. Lyhenne por tarkoittaa perusopetusryhmää. Esim. 3-sarjaisessa alakoulussa on 3 rinnakkaisluokkaa *6 luokka-astetta = 18 perusopetusryhmää. 3.1.1 Eteläinen alue Eteläisen alueella on tällä hetkellä 4 alakoulua ja syksyllä 2011 valmistuu uusi Martti Ahtisaaren koulu viidenneksi alakouluksi Lehtoniemeen. Eteläisen alueen lapsia palvelee Kallaveden yläkoulu. Koulut: Aurinkorinteen 3 -sarjainen 1-6 koulu on valmistunut 2002, oppilaita 537, (koulussa on oppilaita ylipaikoilla, tilanne muuttuu Martti Ahtisaaren koulun valmistumisen jälkeen) Pyörön 3 -sarjainen 1-6 koulu on rakennettu vuonna 1990, oppilaita 352. Pirtin 3 -sarjainen1-6 koulu on rakennettu 1998. Koulun tiloja on myös pihassa olevissa viipaleissa. Yksi viipale on siirretty vuonna 2000 vanha viipale. Toinen viipale on uusi, vuonna 2009 hankittu. Pihassa on lisäksi vuonna 2009 hankittu päiväkodin käytössä oleva viipale. Oppilaita 442. Pitkälahden 2 sarjainen 1-6 koulu (rv. 1933, 1953, 1988 peruskorjaus ja laajennus, viipale 1991), oppilaita 237. Martti Ahtisaaren koulu valmistuu 2011, alakoulu, jossa 20 por ja 3 eha1 ryhmää. Oppilaita tulee olemaan koulussa noin 520. Kallaveden 7-9 koulu on rakennettu 1994. Oppilaita 619.

Sivu 12/50 Arvio alueen oppilasmäärän kehittymisestä: VUOSI 2010 2015 2020 Alakouluikäiset yht. 1 705 1 976 2 090 Muutos 16 % 23 % Yläkouluikäiset yht 847 880 1 020 Muutos 4 % 20 % Eteläisellä alueella perusopetusikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 560 lasta Eteläinen alue on Kuopion voimakkaimmin väestöltään kasvava alue. Tällä hetkellä rakentaminen painottuu Saaristokaupunkiin: Lehtoniemen, Kärängän ja Rautaniemen alueille ja vuonna 2012 alkaa myös rakentaminen Ala- Pirttiniemessä. Lasten määrän kasvu painottuu Rautaniemeen ja Lehtoniemeen, kun taas lasten määrä vähenee Litmasella (Pyörö) ja Pitkälahden koulun ympäristössä. Jynkän alakoulu ja Jynkänlahden yläkoulu sijaitsevat tässä tarkastelussa Neulamäen, Särkiniemen ja Jynkän alueella, mutta eteläisen alueen läheisyyden johdosta palvelevat tarvittaessa myös eteläisen alueen kouluina. 3.1.2 Eteläinen maaseutu Alueella on kolme yksisarjaista alakoulua ja yläasteikäiset käyvät koulua keskustassa koulukyydein. Koko alueen ala-asteikäisistä reilu kolmannes on koulukuljetusten piirissä. Koulut: Hiltulanlahden 1 sarjainen 1-6 koulu, rakennettu 1926, tiloja myös 2003 rakennetussa viipaleessa. Liikunnan opetus seurantalo Vanulan tiloissa. Oppilaita 127. Kurkimäen 1- sarjainen 1-6 koulu, rakennettu 1915, 1958 ja 2002. Oppilaita 150. Vehmasmäen 1-sarjainen 1-6 koulu, rakennettu 1884 ja 1987. Oppilaita 122. VUOSI 2010 2015 2020 Alakouluikäiset yht. 387 420 590 Muutos 9 % 52 % Yläkouluikäiset yht 172 200 270 Muutos 16 % 57 %

Sivu 13/50 Eteläisellä maaseutualueella perusopetusikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 300 lasta. Vuoteen 2020 mennessä lasten määrä ei ole kuitenkaan saavuttanut vielä huippuaan, vaan jatkuu yhä ensi vuosikymmenellä. Lisäksi kaksi Kuopion tulevaisuuden omakotitalotuotannon laajenemisaluetta (Vanuvuori I ja Vanuvuori II) sijoittuvat Hiltulanlahden jatkeeksi itäpuolelle. Hiltulanlahti kuuluu Kuopion keskeiseen kaupunkialueeseen ja muut tarkastellut eteläisen maaseudun alueet ovat Kuopion maaseutualueita. Hiltulanlahti on Kuopion tuleva omakotitalotuotannon kasvusuunta, jossa pientalorakentaminen alkaa nykyisten suunnitelmien mukaan vuonna 2015. Korkeimmillaan alueen asukasmäärä nousee noin 3000 asukkaaseen ja alueen rakentaminen kestää arviolta 5-7 vuotta. 3.1.3 Keskusta-alue Keskustan alue koostuu tässä tarkastelussa keskustasta ja sitä ympäröivien alueiden sekä Puijonlaakson ja Niuva-Länsipuijo-Rypysuon alueista (osin myös Julkula). Tälle alueelle sijoittuu yhteensä 4 alakoulua ja 3 yläkoulua. Keskustan yläkoulujen määrä vähenee yhdellä ensi syksynä. Koulut: Haapaniemen 2 sarjainen 1-6 koulu. Rakennettu 1954 ja peruskorjattu 2008. Oppilaita 363. Länsi-Puijon 1-2 sarjainen 1-6 koulu. Rakennettu 2007. Oppilaita 212. Rajalan 3 sarjainen 1-6 koulu. Rakennettu 1971. Elinkaarihanke, peruskorjaus käynnissä. Oppilaita 382. Snellmannin 1-2 sarjainen 1-6 koulu. Rakennettu 1904 ja peruskorjattu 2010. Oppilaita 193. Hatsalan klassillinen koulu on 7-sarjainen 7-9 koulu. Tilat on rakennettu 1965 ja 1975. Peruskorjattu 2000. Oppilaita 506. Kuopion Yhteiskoulun yläkoulu. Oppilaita 232. Yhteiskoulu yläkouluna on päätetty lakkauttaa. Tiloihin on tehty hankesuunnitelma musiikkilukiolle. Minna Canthin yläkoulu on rakennettu 1962 ja peruskorjattu 1998. Oppilaita 338. Tiloissa toimii myös lukio. Arvio alueen oppilasmäärän kehittymisestä: VUOSI 2010 2015 2020 Alakouluikäiset yht. 1 070 1 020 1 022 Muutos -5 % -4 % Yläkouluikäiset yht 644 632 576 Muutos -2 % -11 %

Sivu 14/50 Keskusta alueella perusopetusikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin -120 lasta. Keskustaan ja sen lähialueille on täydennysrakennettu viime vuosina uusia asuinkortteleita ja -rakennuksia. Myös tulevina vuosina vastaavan kehityksen odotetaan jatkuvan. Tämän vuoksi pienten lasten määrät säilyvät hyvin lähellä nykyistä ja yläkouluikäisten määrät vähenevät lievästi. 3.1.4 Koillinen alue Koillinen alue käsittää keskustan vieressä olevan Itkonniemi-Männistö- Linnanpelto alueen sekä muut koilliset asuntoalueet Puijon itäpuolella. Lisäksi Puijonsarven kouluun tulee oppilaita Sorsasalosta, Ranta-Toivalasta ja Julkulan pohjoisosista. Tälle alueelle sijoittuu yhteensä 2 alakoulua, Puijonsarven yhtenäiskoulu ja Kalevalan yläkoulu. Koulut: Kettulan 1- sarjainen 1-6 koulu on rakennettu 1968. Oppilaita 167. Pohjantien koulu on 3 sarjainen 1-4 koulu. Koulu toimii yhtenäiskoulumaisesti Kalevalan yläkoulun kanssa. Rakennettu 1979. Elinkaarihanke. Oppilaita 337. Puijonsarven yhtenäiskoulussa on 2-sarjaisena 1-6 luokat ja 3 sarjaisena 7-9 luokat. Elinkaarihanke, rakentaminen käynnissä, valmistuu 2011. Oppilaita 427. Kalevalan koulu 5-9 luokat. Oppilaita 472. Arvio alueen oppilasmäärän kehittymisestä: VUOSI 2010 2015 2020 Alakouluikäiset yht. 995 910 898 Muutos -9 % -10 % Yläkouluikäiset yht 591 518 434 Muutos -12 % -27 % Koko alueella perusopetusikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin -250 lasta. Lähivuosina valmistuu Pappilanmäen täydennysrakentamisalue Linnanpellon kupeeseen ja vuonna 2012 käynnistyy Pihlajalaakson rakentaminen Inkilänmäen vieressä. Lisäksi uutta täydentävää asuntorakentamista on tiedossa Kelloniemeen, mutta tämän rakentamisen aikataulu ei ole vielä selvillä. Pappilan-

Sivu 15/50 mäen ja Pihlajalaakson uudesta asuntorakentamisesta huolimatta tarkastelualueelle sijoittuu paljon vanhoja asuntoalueita, joilla lasten määrät ovat vähentyneet nopeasti ja vastaava kehitys jatkuu myös tulevina vuosina. 3.1.5 Läntinen maaseutualue Läntinen maaseutualue on maantieteellisesti laaja alue, jonka vahvimmat asumiskeskittymät ovat Kaislastenlahti ja Hirvilahti. Alueella on kolme kyläkoulua. Noin puolet koko alueen oppilaista on koulukyytien varassa. Koulut: Hirvilahden alakoulu 1-6 luokat, 3 por, 32 oppilasta. Rakennettu 1887 ja 1957. Hirvilahden koulun oppilasmäärä on ollut toimintarajan (36 oppilasta) alapuolella muutamia vuosia. Kaislastenlahden alakoulu 1-6 luokat, 3 por, 46 oppilasta. Rakennettu 1960. Rytkyn alakoulu 1-6 luokat, 3 por, 45 oppilasta. Rakennettu 1954, peruskorjattu 1997. Arvio alueen oppilasmäärän kehittymisestä: VUOSI 2010 2015 2020 Alakouluikäiset yht. 127 130 140 Muutos 2 % 10 % Yläkouluikäiset yht 65 80 70 Muutos 23 % 8 % Läntisellä maaseutualueella perusopetusikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 20 lapsella. Uusia omakotitaloja on rakennettu alueelle melko paljon ja ne sijoittuvat pääosin Kaislastenlahteen, Rytkylle, Kellomäelle ja Karttulantien varteen. Uutta asuntorakentamista on odotettavissa viime vuosien tapaan eniten Kaislastenlahteen, Rytkylle sekä Karttulantien varteen. Mittavammin mahdollisuuksia on Kaislastenlahdessa, jonne on vuonna 2007 valmistuneessa rakennuspaikkaselvityksessä osoitettu noin 100 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa. Vastaava rakennuspaikkaselvitys on tehty myös vuonna 2006 Hirvilahteen, jonne uusia omakotitaloja on kuitenkin rakennettu selvästi vähemmän viime vuosina.

Sivu 16/50 3.1.6 Neulamäen, Särkiniemen ja Jynkän alue Alueella on neljä koulua, joista kaksi alakoulua, yksi yhtenäiskoulu ja yksi yläkoulu. Koulut: Jynkän 3 sarjainen 1-6 koulu on rakennettu 1980. Oppilaita 371. Särkiniemen 1-2 sarjainen 1-6 koulu on rakennettu 1964. 10 por, Oppilaita 210. Neulamäen yhtenäiskoulu on rakennettu 1986. Oppilaita 357. Jynkänlahden 2 sarjainen yläkoulu. Rakennettu vuonna 1969 ja peruskorjattu 2005. Pihassa viipale, joka on rakennettu vuonna 1986. Oppilaita 424. Arvio alueen oppilasmäärän kehittymisestä: VUOSI 2010 2015 2020 Alakouluikäiset yht. 821 664 591 Muutos -19 % -28 % Yläkouluikäiset yht 479 380 330 Muutos -21 % -31 % Neulamäen, Särkiniemen ja Jynkän alueella perusopetusikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin -380 lasta. Väestönmäärä on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti Jynkässä ja Neulamäessä. Sen sijaan Särkiniemi-Särkilahdessa väestönmäärä on vasta hiljattain kääntynyt laskuun ja vähenemiskehitys on selvästi hitaampaa. Pienimuotoista täydennysrakentamista on tulossa lähivuosina Särkiniemeen. Lisäksi mittavaa asuntorakentamista tutkitaan Savilahti-Savisaaren alueelle parhaillaan käynnissä olevassa osayleiskaavatyössä. Savilahden alue tulee tukeutumaan Neulamäen palveluihin, eikä sitä ole huomioitu nykyisessä väestöennusteessa ja tässä tarkastelussa. 3.1.7 Riistavesi Riistaveden alue muodostuu kyläalueesta (Melalahti) sekä laajasta maaseutualueesta. Alueella toimii tällä hetkellä kaksi koulua (ylä- ja alakoulu), joiden lisäksi entisen Vehkalammin koulun oppilaat ovat olleet evakossa Jännevirran koululla syksystä 2010 alkaen. Koko alueen lapsista lähes kaksi kolmasosaa on koulukyyditysten varassa.

Sivu 17/50 Koulut: Melalahden koulu on 1-sarjainen 1-6 alakoulu. Koulu on rakennettu 1955 ja laajennettu 1991. Oppilaita 122. Riistaveden koulu on 1-2 sarjainen yläkoulu. Rakennettu 1967 ja peruskorjattu 1996. Oppilaita 98. (Koululla toimii alueen ainut valmistuskeittiö.) Vehkalammin koulu on 1-6 alakoulu. Rakennettu 1948 ja peruskorjattu 1983. Koulu on tällä hetkellä tyhjillään odottamassa peruskorjausta ja laajennusta. Oppilaita 64. Arvio alueen oppilasmäärän kehittymisestä: VUOSI 2010 2015 2020 Alakouluikäiset yht. 252 220 230 Muutos -13 % -9 % Yläkouluikäiset yht 114 100 100 Muutos -12 % -12 % Koko alueella perusopetusikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin -30 lasta. Viime vuosina alueen väestönmäärä on lisääntynyt jonkin verran. Eniten väestönkasvua on tapahtunut kyläkeskuksen tuntumassa. Riistaveden alueella asuntorakentaminen jatkuu viime vuosien tapaan melko vilkkaana, joka pitää väestönmäärän lähellä nykyistä tasoa. 3.1.8 Vehmersalmi Vehmersalmen kylää ja laajaa maaseutua palvelee yksi yhtenäiskoulu. Noin 60 prosenttia koulun oppilaista on koulukyyditysten piirissä. Koulut: Vehmersalmen yhtenäiskoulu, 1-sarjainen. Alakoulun tilat on rakennettu 1927 ja yläkoulun tilat 1965 ja 2007. Oppilaita 201. Arvio alueen oppilasmäärän kehittymisestä: VUOSI 2010 2015 2020 Alakouluikäiset yht. 98 90 80 Muutos -8 % -18 % Yläkouluikäiset yht 68 50 50 Muutos -26 % -26 %

Sivu 18/50 Vehmersalmen väestönmäärä on vähentynyt hitaasti vuosittain. Myös tulevina vuosina vastaavan kehityksen odotetaan jatkuvan. Vuoteen 2020 mennessä perusopetuksessa olevien lasten määrän arvioidaan vähenevän noin -40 lasta. 3.1.9 Karttula Karttulassa on neljä alakoulua ja yksi yläkoulu. Noin 46 % kaikista alakoululaisista ja 73 % yläkoululaisista on koulukuljetusten piirissä. Koulut: Karttulanlahden 1-6 koulu, rakennettu 1961 ja 1992 tehty kevyt pintaremontti. Oppilaita 109. Karttulan keskustassa. Kemppaanmäen 1-6 koulu, rakennettu 1955 ja peruskorjattu 1988. Oppilaita 64. Koulu sijaitsee Syvänniemellä, noin 12 km Karttulan keskustasta Kuopion suuntaan. Airakselan 1-6 koulu, 2 por, Oppilaita 25 oppilasta. Rakennettu 1929 ja peruskorjattu ja laajennettu 2009. Koulu sijaitsee vanhan Karttulan kaakkoiskulmassa, etäisyyttä 9-tielle on noin 10 km ja Vehmasmäen kouluun noin 20 km. Pihkainmäen 1-6 koulu, rakennettu 1935 ja peruskorjattu ja laajennettu 2004. Oppilaita 102. Koulu sijaitsee 21 km Karttulan keskustasta Kuopioon päin. Kissakuusen yläkoulu on rakennettu 1960 ja 1969 ja peruskorjattu 1999. Oppilaita 145. Koulu sijaitsee Karttulan keskustassa. Arvio alueen oppilasmäärän kehittymisestä: VUOSI 2010 2015 2020 Alakouluikäiset yht. 295 270 280 Muutos -8 % -5 % Yläkouluikäiset yht 168 160 150 Muutos -5 % -11 % Perusopetusikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän noin -30 lasta vuoteen 2020 mennessä. Kokonaisuutena Karttulan väestönmäärän ennustetaan säilyvän lähellä nykytasoa lähivuosina. Asukkaiden määrän ennustetaan kasvavan Pihkainmäessä ja Syvänniemellä, kun taas muilla alueilla väestönmäärän ennustetaan säilyvän lähellä nykytasoa tai pienesti laskevan. 3.1.10 Yksityiskoulut Kuopion steiner koulu Virkkula on 1-sarjainen yhtenäiskoulu. Koulu toimii vanhoissa Asemakoulun tiloissa. Rakennettu 1898 ja 1907. Oppilaita 180.

Sivu 19/50 Kuopion kristillinen koulu toimii Neulamäessä Pihkapolun palvelukeskuksen yhteydessä (ent. Pihkapolun koulu). Rakennettu 1989. Koulussa on 60 alakoulun oppilasta. 3.1.11 Erityiskoulut Paloahon toimintakeskuksessa käy harjaantumisopetuksessa (EHA2) 21 lasta neljässä ryhmässä. Rakennettu 1997. Alavan sairaalakoulu on seudullinen palvelu. Kuopion peruskoululaisista käy 14 lasta sairaalakoulua. Koulu toimii kahdessa paikassa, Julkulan sairaalassa ja Alavan sairaalassa. 3.2 Koulujen nykyiset investointisuunnitelmat Koulu- ja päiväkotirakennusten tekninen käyttöikä on noin 35-40 vuotta. Tällä iällä tarkoitetaan aikaa, jonka rakennus on pystynyt palvelemaan käyttäjää ja jonka jälkeen rakennuksen tekninen kunto ja toiminnallisuus on koettu niin puutteelliseksi, että tarvitaan laaja rakennusta teknisesti ja toiminnallisesti uudistava peruskorjaus. Rakennuksia kunnostetaan ja tekniikkaa uudistetaan myös ko. ajanjaksona. Noin 20 vuoden ikäisissä rakennuksissa mm. talotekniikkaosat vaativat korjaus- ja uudistamistoimenpiteitä. Isot toiminnallisia muutoksia ja uusia tilajärjestelyjä vaativat peruskorjaukset ovat kuitenkin taloudellisesti tarkasteltuna järkevä toteuttaa laajan teknisen peruskorjauksen yhteydessä, noin 35-40 vuoden välein. Rakennuksen voidaan siis sanoa tulevan teknisen ja taloudellisen käyttöikänsä päähän em. syklissä. Kuopion kaupungin perusopetuksen (37 koulua) käytössä on noin 45 rakennusta. Niistä 17 (noin 38%) on ikänsä puolesta teknisen peruskorjauksen tarpeessa. Neljässä rakennuksessa on elinkaarihanke käynnissä. Muut korjaustarpeessa olevat rakennukset ovat Kalevalan koulu, Kettulan koulu, Hiltulanlahden koulu, Steiner-koulu ja kahdeksan kyläkoulujen rakennusta. Syksyllä 2010 Kuopion kaupungin Tilakeskuksen arvion mukaan kouluverkoston investointitarpeet tulevan 15 vuoden aikana olivat yhteensä 69-92 M. (Tilakeskuksen Investointisuunnitelma 2011-2025, Risto Savolainen 19.4.2010, Hannu Lahti 16.7.2010)

Sivu 20/50 Keväällä 2011 akuutit korjaustarpeet tai akuutit toiminnalliset muutostarpeet ovat: Hiltulanlahden koulun kasvavan oppilasmäärän vaatima lisätilatarve Hirvilahden koulun keittiön korjaus Hirvilahden koulun keittiö on pieni, huonokuntoinen ja puutteellisesti varusteltu. Ei täytä ympäristöterveyden minimivaatimuksia. Lisäksi päivähoito/esiopetus käyttää erillään olevaa kotikeittiötä, jota ei ole hyväksytty ko. toimintaan. Ruokailu tapahtuu luokissa. Riistaveden koulun sisäilmaongelmat

Sivu 21/50 4 ESITYS UUDEKSI PERUSKOULUVERKOSTOKSI Kuopion kaupunki on jaettu maantieteellisesti kahdeksaan kouluverkoston palvelualueeseen. Alueet ovat: eteläinen alue, eteläinen maaseutu, keskusta-alue, koillinen alue, läntinen maaseutu, Neulamäen, Särkineimen ja Jynkän alue, pohjoinen alue (Riistavesi ja Vehmersalmi) sekä Karttula. Perusopetus on yleissivistävää koulutusta koko ikäluokalle ja oppilaspaikkalaskennassa tarpeen muodostaa alueen lasten määrä. Verkoston suunnittelussa lähtökohtana on nykyinen kouluverkosto, jota kehitetään alueen lasten määrän muutoksen ja peruskouluverkon suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Peruskouluverkostosta on tehty kolme esitystä A, B ja C. Peruskouluverkosto ja lukioverkosto ovat riippuvaisia toisistaan tilojen käytön suunnittelun näkökulmasta. Vaihtoehtojen erot syntyvät pääosin linjauksesta käytetäänkö Minna Canthin koulua tulevaisuudessa yläkouluna (vaihtoehto A), lukiona (vaihtoehto B), vain nykyiseen tapaan sekä lukiona että yläkouluna (vaihtoehto C). Vaihtoehtoon A on tehty kaksi rinnakkaisvaihtoehtoa, jotka koskevat yhden lukion vaihtoehtoista sijaintia, nämä avataan jäljempänä kohdassa 6.1. 4.1 Koulupolut Seuraavassa on esimerkki alueellisesta koulupolkutarkastelusta, jossa verrataan oppilaspaikkojen tarjontaa tarpeeseen. Samalla tavalla on tarkasteltu kaikki kahdeksan kouluverkoston palvelualuetta. Eteläisellä alueella arvioidaan vuonna 2020 olevan 2 090 alakouluikäistä ja 1020 yläkouluikäistä lasta (tarve). Alla Eteläisen alueen koulupolkutaulukko.

Sivu 22/50 KOULU Oppilaspaikat ja perusopetusryhmät Yleisopetus Por oppilaita yht. yht. Ryhm ä- koko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Erityisopetus por Esiopetus por Esiopetuspaikkoja Aurinkorinteen koulu, rv 2002 470 18+2 450 18 25,0 75 75 75 75 75 75 2 2 63 Pyörön koulu, rv 1990 435 15+6 375 15 25,0 75 75 75 75 75 6 2 42 -Pyörön koulun 6. luokat Kallaveden ko 75 Pirtin koulu, rv 1998, viipaleet 2000 470 18+2 450 18 25,0 75 75 75 75 75 75 2 3 63 Pitkälahden koulu, rv 1933,-53, -88, viip 0 12 Martti Ahtisaaren koulu, 2011 Elinkaarih 530 20+3 500 20 25,0 100 75 100 75 75 75 3 2 42 Alakoulupaikat yhteensä 1980 Alakoulupaikat erotus -110 Kallaveden koulu, rv 1994 790 30 825 33 25,0 75 250 250 250 4 Yläkoulupaikat yhteensä 790 Yläkoulupaikat erotus -230 17 210 Alueen kouluissa on yhteensä 1974 alakoulupaikkaa ja 790 yläkoulupaikkaa (tarjonta) Puuttuvat alakoulupaikat (-110) löytyvät Jynkän koulusta Puuttuvat yläkoulupaikat (-230) löytyvät Jynkänlahden ja Minna Canthin yläkouluista Kaikkien alueiden vaihtoehto A:n mukaiset koulupolkutaulukot ovat liitteenä 4. 4.2 Oppilaspaikat eri verkostovaihtoehdoissa Alla on esitetty oppilaspaikkojen jakautuminen alueittain verkostovaihtoehdon A mukaisesti (tarjonta koko kaupungissa 9 538 oppilaspaikkaa). Oppilaspaikkoja on verrattu vuoden 2020 väestöennusteen lapsimäärään (tarve koko kaupungissa 8 920 oppilaspaikkaa). Ero tarpeen ja tarjonnan välillä on riippuvainen mitoitusryhmäkoosta. Koulupolkutaulukoissa keskimääräinen ryhmäkoko on 25 oppilasta / perusopetusryhmä ja laskennallisesti syntyy 618 ylipaikkaa. Jos ryhmäkokona käytetään 23 oppilasta / perusopetusryhmä, niin oppilaspaikkoja muodostuu 8 823, joka on hieman alle vuodelle 2020 ennustetun tavoitteen. Mitoitusryhmäkoko vaihtelee siis 25-23 oppilasta. Oppilaspaikkamäärän mitoitusta voidaan pitää riittävänä kaikissa vaihtoehdoissa.

Sivu 23/50 OPPILASPAIKAT VUONNA 2020 YHTEENVETO Alueet Alakoulupaikat Yläkoulupaikat Tarve Tarjonta Erotus Tarve Tarjonta Erotus Eteläinen alue 2 090 1980-110 1020 790-230 Neulamäki-Jynkkä 591 820 230 330 450 120 Eteläinen maaseutu 590 600 10 270 0-270 Karttula 280 282 2 150 150 0 Läntinen maaseutu 140 140 0 70 0-70 Keskusta 1 022 1305 283 576 1185 609 Koillinen alue 898 900 2 434 450 16 Riistavesi 230 234 4 100 117 17 Vehmersalmi 80 84 4 50 51 1 Yhteensä 5 920 6 345 3000 3193 Erotus yhteensä 425 193 Ala- ja yläkoulupaikkojen erotus yhteensä 618 Alakoulupaikkojen ylitarjonta muodostuu keskustan alueen koulujen erityistarjonnasta (painotusopetus, yksityiset koulut ja erityiskoulut). Keskusta vastaanottaa oppilaita muilta alueilta. Yläkoulupaikkojen ylitarjonta keskustassa on vaihtoehto A:n strateginen valinta. Vaihtoehdossa A osa eteläisen alueen ja kaikki eteläisen maaseutualueen yläkoulun oppilaspaikat osoitetaan keskustasta (Minna Canthin koulu 525 oppilasta). Vaihtoehdossa B rakennetaan uusi 300 oppilaan yläkoulu eteläiselle maaseutu alueelle (Hiltulanlahden uusi yläkoulu) ja 150 oppilaan yläkoulu eteläiselle alueelle (Pitkälahden koulun peruskorjaaminen yläkouluksi). Vaihtoehdossa B oppilaspaikkoja syntyy 75 vähemmän kuin vaihtoehdossa A. Vaihtoehdossa B Minna Canthin koulu tulisi kokonaisuudessa lukio-opetuksen käyttöön. Vaihtoehdossa C Minna Canthin koulu toimii nykyiseen tapaan sekä lukiona, että yläkouluna (338 oppilasta). Eteläiselle maaseudulle rakennettaisiin uusi yläkoulu (300 oppilasta, Hiltulanlahden uusi yläkoulu). Vaihtoehdossa C syntyy 113 yläkoulupaikkaa enemmän kuin vaihtoehdossa A.

Sivu 24/50 4.3 Tilojen määrä Koulujen tilatarpeet on tutkittu Haahtela-kehitys Oy:n Wop- tilantarvemittauksin ja saatua tilatarvetta on verrattu nykyiseen tilojen tarjontaan. Tällä hetkellä perusopetuksen käytössä on tiloja yhteensä noin 128 800 m2. Tilojen kehittämistarpeet (laajennus / uudisrakennus / rakennuksen purkaminen / tilamuutokset) on kartoitettu koulurakennuksittain. Kehittämisesitysten pohjalta on laskettu tarvittavat tilat, yhteensä noin 124 500 125 100 m2, valitusta verkostovaihtoehdosta riippuen. 4.4 Esitys tilojen kehittämistarpeista ja investointikustannuksista alueittain Esitys uudeksi peruskouluverkostoksi on laadittu huomioiden verkoston suunnittelun toiminnalliset tavoitteet sekä lapsimäärät alueittain. Oppilasmäärät kouluissa on esitetty vuoden 2020 tilanteen mukaisesti. Seuraavassa esitetyt nykyiset investointisuunnitelmat on aikataulutettu Tilakeskuksen arvion mukaisesti ja investointien suuruus on laskettu tunnuslukuja käyttäen. Nykyisten tilojen päivitettyä investointisuunnitelmaa on verrattu selvitystyön aikana mitoitettuun esitykseen kouluverkostosta ja sen investointitarpeista. Esityksessä taulukoituna on kuvattu kouluverkoston vaihtoehto A:n mukainen toimipisteiden sijoittuminen ja investointitarve. Vaihtoehtojen B ja C muutos suhteessa vaihtoehto A:han on kuvattu tekstissä alueittain. Uudisrakennushankkeen kustannuksena on käytetty 2 000 /m2, peruskorjauksen kustannuksena on käytetty 1 600 /m2, talotekniikkakorjauksen kustannus on vaihdellut 500-320 /m2. Tunnusluvut ovat verottomia hintoja. Elinkaarihankkeiden kustannuksia ei ole investointilaskelmassa.

Sivu 25/50 4.4.1 Eteläinen alue Esitys kouluverkostosta: 1. Martti Ahtisaaren koulu valmistuu 2011. Oppilaita 530. 2. Aurinkorinteen koulu nykyinen, oppilasmäärä pienentyy koulun suunnitellun mitoituksen mukaiseksi, 537 => Oppilaita 470. 3. Pyörön koulu 3-sarjainen 1-5 koulu. Koulun 6.luokat siirtyvät Kallaveden kouluun. Oppilaita 435. Pyörön kouluun tulee kaksi esiopetusryhmää. 4. Pirtin koulu nykyinen. Oppilaita 470. 5. Pitkälahden koulu esitetään kouluverkostosta POISTUVAKSI, kun Hiltulanlahden uusi koulu on valmis. 6. Kallaveden koulu 6. luokat (3-sarjaa) Pyörön koulusta, 10-sarjaa 7-9 luokat. Oppilaita 825. Kallaveden ja Pyörön koulu muodostavat yhtenäiskoulun ja käyttävät tilaresursseja joustavasti. Osa alueen lapsista menee Jynkän alakouluun. Alueelta puuttuvat yläkoulupaikat ovat Jynkänlahden ja Minna Canthin kouluissa. Nykyisten investointitarpeiden vertailu esityksen verkostoon: Koulu Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta C 2015 2020 2025 2015 2020 2025 Erotus Aurinkorinteen koulu, rv 2002 1,8 1,8 0,0 M Pyörön koulu, rv 1990 1,21 1,1-0,1 M Pirtin koulu, rv 1998, viipaleet 2000, 2009 1,4 1,4 0,0 M Pitkälahden koulu, rv 1933,-53, -88, viipale -91 2,04-2,0 M Pitkälahden koulu, peruskorjaus yläkouluksi 0,0 0,0 M Martti Ahtisaaren koulu, 2011 ELINKAARIHANKE Kallaveden koulu, rv 1994 (6. luokat+ yläkoulu) 3,2 3,2 0,0 M Yhteensä 3,3 4,6 1,8 1,1 4,6 1,8-2,151 M Muutos esitykseen kouluverkostossa B: Pitkälahden koulu esitetään peruskorjattavaksi yläkouluksi, kun Hiltulanlahden uusi koulu on valmis. + 4,7 M

Sivu 26/50 4.4.2 Eteläinen maaseutu Esitys kouluverkostosta: 7. Hiltulanlahden UUSI koulu 2 sarjainen 1-6 koulu Oppilaita 300. Uusi sijainti. Koulun yhteyteen mahdollisesti päiväkoti. Hiltulanlahden nykyisen koulun tilat eivät riitä nyt kasvavalle oppilasmäärälle. Koulun pihaan esitetään hankittavaksi väliaikainen viipale uuden koulun valmistumiseen saakka tai 5. ja 6. luokkalaiset sijoitetaan Pitkälahden kouluun (vaatii järjestelyjä eteläisen alueen kouluissa) 8. Kurkimäen koulu nykyinen. Oppilaita 150 9. Vehmasmäen 1-6 koulu muuttuu 5 por => 6 por. Oppilaita 150. Alueen yläkoulupaikat ovat keskustassa, oppilaita 270. Nykyisten investointitarpeiden vertailu esityksen verkostoon: Koulu Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta C 2015 2020 2025 2015 2020 2025 Erotus Hiltulanlahden koulu, rv 1926, viipale 2003 1,2-1,2 M Hiltulanlahden koulu, UUSI alakoulu 1-6 luokat 7,1 7,1 M Hiltulanlahden uusi yläkoulu (yhtenäisk., 7 227m2) 0,0 M Kurkimäen koulu, rv A 1915, B -58, C 2002 0,6 0,6 0,0 M Vehmasmäen koulu, rv A 1884, B 1987 0,7 0,7 0,0 M - muuttuu 5 por => 6 por Yhteensä 1,2 0,7 0,6 7,1 0,7 0,6 5,96 M Muutos esitykseen kouluverkostossa B ja C: Hiltulanlahden uuden alakoulun yhteyteen rakennetaan 300 oppilaan yläkoulu (yhtenäiskoulu 600 oppilasta) + 7,3 M

Sivu 27/50 4.4.3 Keskusta-alue Esitys kouluverkostosta: 10. Haapaniemen koulu nykyinen. Oppilaita 330. 11. Hatsalan klassillinen koulu muuttuu 7-sarjaisesta 8-sarjaiseksi. Oppilaita 600. Mustinlammin koulun tiloista voidaan peruskorjauksen yhteydessä luopua. Hatsalan tilat edelleen väljät. 12. Länsi-Puijon koulu nykyinen. Oppilaita 150. Koulun tiloihin lisätään esiopetusryhmä. 13. Minna Canthin koulu kokonaan yläkoulukäyttöön. Oppilaita 525. Toimii eteläisen alueen yläkouluna. (Luonnollisesti myös Hatsalan koulu voi vastaanottaa eteläisen alueen oppilaita.) 14. Rajalan koulu (elinkaarihanke) 3-sarjainen 1-6 luokat. Oppilaita 450. 15. Snellmannin koulu nykyinen. Oppilaita 255 Nykyisten investointitarpeiden vertailu esityksen verkostoon: Koulu Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta C 2015 2020 2025 2015 2020 2025 Erotus Haapaniemen koulu, rv 1954, 2008 Länsi-Puijon koulu, rv 2007 Rajalan koulu, rv 1971 ELINKAARIHANKE Snellmanin koulu, rv 1904, 2010 Hatsalan klassillinen koulu, rv 1965, -75, 2000 4,3 3,8-0,5 M Kuopion Yhteiskoulu, rv 1898, 1960 (päätetty lakkauttaa 2011) Minna Canth, rv 1962, 1998 2,1 2,1 0,0 M Yhteensä 0,0 0,0 6,4 0,0 0,0 6,0-0,472 M Muutos esitykseen kouluverkostossa B ja C: Minna Canthin koulu kokonaan lukioksi (VE B) 2,1 M, Minna Canthin koulu sekä lukioksi, että yläkouluksi (VE C) 1,1 M

Sivu 28/50 4.4.4 Koillinen alue Esitys kouluverkostosta: 16. Kalevalan koulu 5-9 luokat. 3-sarjainen. Oppilaita 417. Toimii yhtenäiskoulumaisesti Pohjantien koulun kanssa. Erityisopetusta 4 ryhmää. Tilat peruskorjataan 17. Kettulan koulu muuttuu 1 -sarjaiseksi alakouluksi. Oppilaita 150. Nykyisessä koulussa jää tilaa tarjolle muuhun toimintaan ja sinne sijoitetaan päiväkoti. Tilat peruskorjataan. 18. Pohjantien koulu on 3 sarjainen 1-4 koulu. Elinkaarihanke. 360 oppilasta. Erityisopetusta 6 ryhmää. 19. Puijonsarven yhtenäiskoulu (elinkaarihanke) Oppilaita 525. Tilat valmistuvat kesällä 2011. Nykyisten investointitarpeiden vertailu esityksen verkostoon: Koulu Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta C 2015 2020 2025 2015 2020 2025 Erotus Kettulan koulu, rv 1968 4,7 3,4-1,3 M Pohjantien koulu luokat 1-4, rv 1979 ELINKAARIHANKE Puijonsarven yhtenäiskoulu, ELINKAARIHANKE Kalevalan koulu luokat 5-9, rv 1954, laaj 1984 10,6 10,6 0,0 M Yhteensä 10,6 4,7 0,0 10,6 3,4 0,0-1,323 M Koillisella alueella on mahdollista tarkastella uudelleen Kettulan koulun tarvetta, jos erityisopetusta ei keskitetä Pohjantien - Kalevalan yhtenäiskouluun. Kettulan koulun oppilaat on mahdollista sijoittaa erityisopetukselta vapautuviin tiloihin.

Sivu 29/50 4.4.5 Läntinen maaseutualue Esitys kouluverkostosta: 20. Hirvilahden alakoulu lakkautetaan kun Kaislastenlahden uusi koulu on valmis. Tällä hetkellä Hirvilahden koulun keittiössä on akuutteja korjaustarpeita, jotka tulee hoitaa. Korjauksen voi jättää toteuttamatta, jos järjestetään väistötilat Kaislastenlahden koulun pihapiiriin (koulussa alle 36 oppilasta) 21. Kaislastenlahden UUSI alakoulu, 1-sarjainen. Oppilaita 140. Samassa yhteydessä päiväkoti. Nykyisestä Kaislastenlahden koulurakennuksesta luovutaan kun alakoulu on valmis. Ajoitus vuoden 2015 jälkeen. 22. Rytkyn alakoulu lakkautetaan kun Kaislastenlahden uusi alakoulu on valmis. Alueen yläkoulupaikat ovat keskustassa, oppilaita 70. Nykyisten investointitarpeiden vertailu esityksen verkostoon: Koulu Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta C 2015 2020 2025 2015 2020 2025 Erotus Hirvilahden koulu, rv A 1887, B 1957 1,5-1,5 M Kaislastenlahden koulu, rv 1960 1,5-1,5 M Kaislastenlahden koulu 1-6, UUSI KOULU 4,5 4,5 M Rytkyn koulu, rv 1954, 1997, 2008-12 1,5 0-1,5 M Yhteensä 3,0 1,5 0,0 0,0 4,5 0,0-0,056 M

Sivu 30/50 4.4.6 Neulamäen, Särkiniemen ja Jynkän alue Esitys kouluverkostosta: 23. Jynkän koulu nykyinen. Oppilaita 490. Tilat peruskorjataan. Koulun yhteyteen esiopetus, jolle rakennetaan peruskorjauksen yhteydessä omat tilat, mikäli nykyinen määrä erityisopetusta (4 ryhmää) järjestetään koulussa. Kouluun tulee noin 140 lasta eteläiseltä alueelta. 24. Jynkänlahden yläkoulu. Oppilaita 300. Viipaleesta voidaan luopua, kun oppilasmäärä pienenee. 25. Neulamäen yhtenäiskoulu 1- sarjainen 1-4 luokat ja 2-sarjainen 5-9 luokat. Särkiniemen koulun oppilaat tuleva 5. luokalle Neulamäen kouluun. Oppilaita 350. Koulusta vapautuu tilaa muuhun käyttöön noin 2 100 m2 26. Särkiniemen korttelikoulu, 1-4 luokat. Oppilaita 100. Tilat uudisrakennuksena (tarve nykyistä pienempi) tai nykyisen koulun peruskorjauksena, jos tiloihin on osoittaa myös muuta käyttöä. Nykyisestä koulusta vapautuu tilaa muuhun käyttöön noin 1 000 m2. Nykyisten investointitarpeiden vertailu esityksen verkostoon: Koulu Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta C 2015 2020 2025 2015 2020 2025 Erotus Jynkän koulu, rv 1980 7,0 7,0 0,0 M Särkiniemen koulu, UUSI 1-4 luokat 2,6 2,6 M Särkiniemen koulu, 1-6 luokat, rv 1963, peruskorjaus 4,0-4,0 M Neulamäen yhtenäiskoulu, rv 1986 (2 100 m2 muuhun käyttöön 3,4 2,3-1,1 M Jynkänlahden koulu, rv 1969, viipale 1986, 2005 0,5-0,5 M Yhteensä 10,4 4,0 0,5 9,4 2,6 0,0-3 M

Sivu 31/50 4.4.7 Riistaveden ja Vehmersalmen alue Esitys kouluverkostosta: 27. Kurkiharjun koulu tiloista luovutaan (lakkautuspäätös tehty) 28. Riistaveden koulu on 2 sarjainen 7-9 luokat. Oppilaita 117. Koulurakennuksessa kansalaisopiston tilat. Koululla toimii alueen ainut valmistuskeittiö. Sisäilmaongelmien korjaustarve (kustannusarvio Tilakeskuksen) 29. Melalahden koulu on 1-sarjainen 1-6 alakoulu. Oppilaita 144. 30. Vehkalammin koulu on kyläkoulu 1-6 luokat. Oppilaita 90. Peruskorjaus ja laajennus käynnistymässä. (kustannusarvio Tilakeskuksen) 31. Vehmersalmen yhtenäiskoulu, 1-sarjainen 0-9 luokat. Oppilaita 135. Tiloissa väljyyttä. Nykyisten investointitarpeiden vertailu esityksen verkostoon: Koulu Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta C 2015 2020 2025 2015 2020 2025 Erotus Melalahden koulu, rv 1955, 1991 1,1 1,1 0,00 M Riistaveden koulu, rv 1967, peruskorj. 1996 2,00 2,00 0,00 M Vehkalammin koulu, rv 1950, hankesuunnitelma 2010 2,85 2,85 0,00 M Kurkiharjun koulu (lakkautettu 2010) Vehmersalmen yhtenäiskoulu rv AK 1927, YK 1965, 2007 Yhteensä 4,9 1,1 0,0 4,9 1,1 0,0 0,00 M

Sivu 32/50 4.4.8 Karttula Esitys kouluverkostosta: 32. Airakselan kyläkoulu 1-6 luokat nykyinen. Oppilaita 30. Samassa pihapiirissä on päivähoito. Koulun oppilasmäärä alle 36 oppilasta. Tiloista (viipale) pitkäaikainen vuokrasopimus. Yhteistyötä Suonenjoen kanssa. 33. Kissakuusen yläkoulu 150 oppilasta, muodostaa tulevaisuudessa yhtenäiskoulun Karttulanlahden koulun kanssa. Vuonna 2010 laadittua peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelmaa tulee päivittää. Yhtenäiskoulun oppilasmäärä jää pienemmäksi, kun Syvänniemeltä käydään koulussa Pihkainmäessä. Myös lukioratkaisu vaikuttaa tilatarpeeseen / hankesuunnitelmaan. Koulukeskuksen mitoituksen tarkistaminen ja mahdollinen pienentäminen edellyttää siis päättäjiltä selkeää kannanottoa Karttulan lukion säilymisestä tai poistamisesta osana Kuopion kaupungin lukioverkkoa. 34. Kemppaanmäen alakoulu lakkautetaan. 64 oppilasta siirtyy Pihkainmäen kouluun ja osin Kissakuusen koulukeskukseen 35. Karttulanlahden alakoulu lakkautetaan. 150 oppilasta siirtyy Kissakuusen koulukeskukseen. (Yhtenäiskoulussa 300 oppilasta) 36. Pihkainmäen koulu 1-6 koulu nykyinen. Oppilaita 132.

Sivu 33/50 Nykyisten investointitarpeiden vertailu esityksen verkostoon: Koulu Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta C 2015 2020 2025 2015 2020 2025 Erotus Karttulanlahden koulu rv 1961, 1992 (keskusta) Kemppaanmäen koulu, rv 1955, pk 1988 1,1-1,1 M Airaksela rv 1929, 2009 viipale 318m2 0,7 0,7 0,0 M Kissakuusen koulu, rv 1960, 1999 11,1 9,2-1,9 M Pihkainmäen koulu rv 1935, 2004 0,7 0,7 0,0 M Yhteensä 13,0 0,7 0,0 9,9 0,7 0,0-3,0 M 4.4.9 Yksityiskoulut Esitys kouluverkostosta: Kuopion steiner koulu Virkkula on 1-sarjainen yhtenäiskoulu. Oppilaita 120. Tilat peruskorjataan Kuopion kristillinen koulu toimii Neulamäessä Pihkapolun palvelukeskuksen yhteydessä. Tilat nykyiset. Oppilaita 60. Kiinteistöstä on myös mahdollista saada tilaa lisää. Nykyisten investointitarpeiden vertailu esityksen verkostoon: Koulu Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta C 2015 2020 2025 2015 2020 2025 Erotus Steinerkoulu (Asemakoulu B, C), rv 1898, 1907 2,9 2,9 0 M Kristillinen koulu, rv 1989 0,2 0,2 Yhteensä 3,0 0,0 0,0 3,0 0,0 0,0 0,0 M 4.4.10 Erityiskoulut Esitys kouluverkostosta: Paloahon toimintakeskuksessa käy harjaantumisopetuksessa (EHA2) 21 lasta neljässä ryhmässä. Tilat nykyiset. Alavan sairaalakoulu on seudullinen palvelu. Kuopion peruskoululaisista käy 14 lasta sairaalakoulua. Koulu toimii kahdessa paikassa, Julkulan sairaalassa ja Alavan sairaalassa. Maria Jotunin koulu on päätetty lakkauttaa. Toiminta tässä toimipisteessä päättyy 2013. Erityisopetus sijoitetaan koulujen yhteyteen. Nykyisten investointitarpeiden vertailu esityksen verkostoon: