RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSIKERTOMUS 2015 Keskusrikospoliisi Tiedusteluosasto Rahanpesun selvittelykeskus
SISÄLLYS Esipuhe 1 Förord 3 Preface 4 Ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista 6 Terrorismin rahoittaminen 11 Yhteistyö 13 Taulukoita 16
Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015 I 3
ESIPUHE ja erityisesti nk. CEO (Chief executive officer, suomeksi toimitusjohtaja) -petokset, joissa jokin taho esiintyy päätösvaltaisena yhtiön johtajana ja antaa käskyjä varojen siirtämisestä ulkomaille. Ilmiö on myös kansainvälisesti havaittu. Rahanpesun selvittelykeskus osallistui yhdessä muiden KRP:n yksiköiden kanssa vuoden aikana merkittävästi muuttuneen turvapaikanhakijoiden tilanteen mahdollisten rikosepäilyjen ja terrorismin rahoitusta koskevien vihjeiden käsittelyyn. Selvittelykeskuksen voimavarana ovat hyvät yhteydet valuutansiirtoja harjoittavien yhtiöiden kanssa. TERRORISMIN RAHOITTAMISEN TORJUNTA Terrorismin rahoittamisen torjunta saatiin vuoden aikana pysyvälle pohjalle, kun aikaisemmin hankkeena toteutettu terrorismivarojen hallinnollisten jäädytysten henkilöstön palkkaus muuttui pysyväksi toiminnoksi. RAHANPESUN SELVITTELYKESKUKSEN VUOSI Vuosi 2015 oli selvittelykeskukselle työn täyteinen: perinteisten ilmoitusten määrä kasvoi 63 % ollen 37 703. Samalla myös ilmoitettujen liiketapahtumien määrä lähes kaksinkertaistui vuoteen 2014 verrattuna. Ilmoitusten käsittelyn ja epäilyttävimpien ilmoitusten selvittelyn turvaamiseksi selvittelykeskus otti vuoden aikana käyttöön uuden toimintaa tehostavan prosessin, jossa lupaavimmat ilmoitukset valitaan syvempään selvittelyyn. Tämä tuotti hyvää tulosta, sillä kaikkiaan 666 tapausta otettiin tarkempaan selvittelyyn ja 497 tapauksessa tietoja luovutettiin muille viranomaisille. Selvittelykeskuksen toiminnassa esille tulleita rikosilmiöitä olivat edelleen sijoituspetokset Kaikkiaan terrorismin rahoittamista koskevien omien selvittelyjen määrä kasvoi ja samalla kehitettiin mahdollisimman reaaliaikaista tapaa tiedottaa ilmoitusvelvollisia ja yleisöä hallinnollisista jäädytyksistä. Kuten julkisuudessa olleista tiedoista on havaittavissa, Suomessa on meneillään useita esitutkintoja, joilla on liityntä konfliktialueisiin ja sieltä tulleisiin henkilöihin. LAINSÄÄDÄNTÖMUUTOKSIA JA MUUTA KEHITYSTÄ 1.6.2015 tuli voimaan rahanpesulain muutos joka sallii tietojen luovuttamisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ohella niiden esirikoksen estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen. Lainmuutoksen jälkeen selvittelykeskus on voinut aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa antaa tietoja myös muille kuin lainvalvontaviranomaisille. Muutos on tärkeä askel, kun pyritään kaikkien viranomaisten hallussa olevien tietojen avulla vaikeuttaa järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden toimintaa. Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015 I 1
EU:n neljäs rahanpesudirektiivi hyväksyttiin lopullisesti toukokuussa ja se on implementoitava kesäkuuhun 2017 mennessä. Suomen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen lainsäädännön uudistamista valmisteleva työryhmä työskenteli koko vuoden 2015 ajan siten, että työryhmän mietintö (VM:n julkaisuja 41/2015) luovutettiin valtiovarainministerille ja lähetettiin lausuntokierrokselle lokakuussa 2015. Tavoitteena on hallituksen esityksen luovuttaminen eduskunnalle kevään 2016 aikana. Pekka Vasara Rahanpesun selvittelykeskuksen päällikkö Ensimmäinen kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio valmistui syyskuussa 2015. Riskiarviossa yhdistettiin niin rahanpesulain mukaisten ilmoitusvelvollisten, valvojien ja rikostorjuntaviranomaisten näkemyksiä haavoittuvimmista alueista. Kansallisen riskiarvion jälkeen kunkin viranomaisen ja ilmoitusvelvollisen tulisi tuottaa omat riskiarvionsa. Selvityksen mukaan keskeisimmät riskit muodostuvat asiakasvarojen tileistä, ulkomaalaisten tekemistä kiinteistökaupoista ja käteisvarojen kuljettamisesta. Samanaikaisesti komissio on aloittanut työn EU:n ylikansallisen riskiarvion laatimiseksi: ne laaditaan erikseen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen alueille. LOPUKSI Kansallisessa riskiarviossa selvittelykeskuksen toiminnan kehittämistarpeita havaittiin erityisesti palautteen antamisessa ilmoitusvelvollisille ja analyysin kehittämisessä. Selvittelykeskus vastaa näihin tarpeisiin tehostetusti vuoden 2016 aikana: uskon että näiden molempien avulla saamme ilmoitusmateriaalista entistä laadukkaampaa ja tehokkaampaa aineistoa. 2 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015
FÖRORD CENTRALEN FÖR UTREDNING AV PENNING- TVÄTT ÅR 2015 För Utredningscentralen var fjolåret ett arbetsfyllt år; i jämförelse med föregående år ökade antalet traditionella anmälningar med 63 % och var 37 703 st, samtidigt nästan fördubblades antalet anmälda affärstransaktioner. För att kunna säkra handläggningen av anmälningarna och utredningen av de mest tvivelaktiga anmälningarna tog Utredningscentralen under året i bruk en ny process för att kunna effektivera verksamheten så att de anmälningarna med de högsta kriterierna blir noggrannare utredda. Resultatet var gott och sammanlagt 666 fall blev noggrannare utredda medan uppgifter för 497 fall överlämnades till andra myndigheter. Under året gav Utredningscentralen 16 förordnanden om att avstå från en affärstransaktion, det sammanräknade värdet var 1 290 783 euro. Tack vare dem kunde myndigheterna omhänderta vinning från brott till ett värde av 947 848 euro. BEKÄMPNING AV FINANSIERING AV TERRORISM kopplingar till konfliktområden och personer från dessa områden. Centralkriminalpolisen fattade förra året sex nya beslut om administrativ frysning av tillgångar. Fem av besluten gällde samfund där en fysisk person som var objekt för frysningsbesluten ansågs utöva den faktiska makten. Ett beslut gällde en fysiskt person som är misstänkt för brott i terroristiskt syfte. UTVECKLING AV VERKSAMHETEN Vid den nationella riskbedömningen konstaterades att utvecklingsbehoven för Centralen för utredning av penningtvätt särskilt var responsen till de rapporteringsskyldiga och utveckling av analysverksamheten. Utredningscentralen bemöter dessa behov år 2016: jag tror att vardera hjälper oss att ur anmälningarna få material som har allt bättre kvalitet och som kan utnyttas allt effektivare. Pekka Vasara Chef för Centralen för utredning av penningtvätt Bekämpningen av finansiering av terrorism blev under året en permanent funktion i och med att den personal som sköter de administrativa frysningarna av terrorismtillgångar, som tidigare var projektanställda, under året blev fast anställda. Våra egna utredningar visavi finansiering av terrorism ökade i antal, samtidigt som vi utvecklade ett sätt att med möjligast korta fördröjning informera både de rapporteringsskyldiga och allmänheten om administrativa frysningar. Såsom framgått av de uppgifter som förekommit i offentligheten pågår just nu i Finland flera förundersökningar med Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015 I 3
PREFACE FINANCIAL INTELLIGENCE UNIT'S YEAR The year 2015 was a busy one for the Finnish Financial Intelligence Unit: the number of traditional reports increased by 63%, i.e. to 37,703. At the same time, the number of reported transactions almost doubled compared to 2014. In order to ensure the handling of reports and the clearing of the most suspicious reports, in 2015, the FIU implemented a new, more efficient process which enables closer investigation of the reports with a higher priority. This yielded good results, as we were able to investigate more closely a total of 666 cases and in 497 cases information was disclosed to other authorities. In 2015, the FIU issued 16 orders on suspending a transaction, with a total value of EUR 1,290,783. These orders enabled the authorities to recover EUR 947,848 of criminal proceeds. COMBATING TERRORIST FINANCING In 2015, the National Bureau of Investigation made six new decisions on the administrative freezing of assets. Five of these decisions concerned entities in which it was considered that a natural person already subject to a freezing decision was using actual power. One of the decisions concerned a natural person suspected of a terrorist offence. DEVELOPING OUR OPERATION A national risk assessment established some needs for development in the operation of our FIU, especially as regards providing feedback to parties subject to the reporting obligation and developing our analysis activities. The FIU will respond to these needs effectively during the year 2016: I believe that with the help of these both we will be able to produce even higher-quality material from the reports we receive. Pekka Vasara Head of Financial Intelligence Unit During the year, we were able to secure a firm footing for combating terrorist financing, as the employment of the personnel in administrative freezing of terrorist assets, which was previously based on a project, became a permanent function. All in all, the number of investigations relating to terrorist financing carried out by the FIU itself increased and, at the same time, we worked on developing a way to inform parties subject to the reporting obligation and the public of administrative freezes that would be as real-time as possible. As can be noted from what has been in the news, in Finland, there are several on-going pre-trial investigations that are connected with conflict areas and persons who have come from these areas. 4 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015
. Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015 I 5
ILMOITUKSET EPÄILYTTÄVISTÄ LIIKETOIMISTA ILMOITUSTYYPIT Vuoden 2015 epäilyttävää liiketointa koskevista ilmoituksista 37 703 liittyi rahanpesuepäilyyn ja näiden lisäksi kahdeksassatoista tapauksessa ilmoittaja katsoi tapauksen liittyvän terrorismin rahoitukseen. Terrorismin rahoittamista käsitellään tarkemmin luvussa "Terrorismin rahoittaminen". Taulukko 1. Epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten ja tapahtumien määrä 2014 2015 Ilmoitusten määrä 23 062 37 703 Tapahtumien määrä 558 699 880 390 Selvittelykeskus tallensi vuonna 2015 yhteensä 37 703 ilmoitusta, joihin sisältyi 880 390 tapahtumaa. Vastaanotettujen ilmoitusten määrä nousi edellisvuodesta 63 %. Ilmoituksiin sisältyvien tapahtumien määrä on myös huomattavassa kasvussa. Tapahtumien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna 57,5 %. Tämä johtuu siitä, että nykyisin käytössä olevan ilmoitussovelluksen kautta ilmoitusvelvolliset voivat liittää rahanpesuilmoitukseensa aiempaa helpommin myös liiketoimen epäilyttävyyttä tukevia tapahtumatietoja. ILMOITTAJATAHOT Rahanpesun selvittelykeskus kirjasi vuoden 2015 aikana ilmoituksia ilmoittajittain seuraavalla sivulla löytyvän Taulukon 2 mukaisesti. EPÄILYTTÄVIEN LIIKETOIMET Epäilyttävät liiketoimet on luokiteltu niiden luonteen mukaisesti eri ryhmiin. Luokittelu perustuu ilmoitusvelvollisten ilmoittamiin syihin siitä, minkä asiakkaan tekemän liiketoimen vuoksi ilmoitus tehtiin. Nykyinen ilmoitusjärjestelmä tarjoaa vaihtoehtoja, joista ilmoitusvelvollisen valittavana on yksi tai useampia epäilyttäviä liiketoimia ilmoituksensa tekemisen perusteeksi. Tästä syystä epäilyttävien liiketoimien lukumäärä on suurempi kuin tehtyjen ilmoitusten määrä. 6 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015
Taulukko 2. Ilmoittajatahot rahanpesuilmoituksissa Ilmoittajatahot 2014 2015 Pankki 1125 1592 Sijoituspalveluyhtiö 8 3 Muu luotto- tai rahoituslaitos 32 27 Vakuutusyhtiö 156 33 Kiinteistönvälittäjä 10 8 Rahapelitoiminta 9100 9343 Yleistä maksujen välitystä tarjoava (sisältää valuutanvaihdon) 12427 26464 Kirjanpitotoimisto 11 5 Tilintarkastusyhteisö 4 6 Lakimiehet 4 5 Arvotavarakauppias 89 103 Panttilainaamo 3 2 Omaisuudenhoito- ja yrityspalvelujen tuottaja 2 Kotimainen poliisiviranomainen 2 7 Kotimainen muu viranomainen 82 70 Muu tietolähde 7 35 Yhteensä 23 062 37 703 Rahapelitoiminta 25 % Pankki 4 % Arvotavarakauppias 0 % Yleistä maksujen välitystä tarjoava (sisältää valuutanvaihdon) 71 % KUVIO 1. Neljä suurinta ilmoittajatahoa, keskinäinen jako Kirjanpitotoimisto 2 % Tilintarkastusyhteisö 3 % Kotimainen poliisiviranomainen 3 % Lakimiehet 2 % Sijoituspalveluyhtiö 1 % Panttilainaamo 1 % Kotimainen muu viranomainen 35 % Kiinteistönvälittäjä 4 % Muu luotto- tai rahoituslaitos 13 % Vakuutusyhtiö 16 % KUVIO 2. Muut ilmoittajatahot, keskinäinen jako Muu tietolähde 17 % Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015 I 7
Taulukko 3. Epäilyttävät liiketoimet Rahanpesuilmoitusten indikaattorit Liiketoimeen sisältyvien varojen Ilmoitusten määrä 32613 määrä Muu epäilyttävä liiketoimi 4810 Tilisiirto 2395 Käteistalletus 600 Varojen kierrätys 534 Käteisnosto 418 Valuutansiirto 258 Irtaimen kauppa 105 Käteisen kuljetus 69 Valuutanvaihto 38 Vakuutus 12 Yhteensä 41852 VAROJEN MÄÄRÄ JA KANSAINVÄLISET SIIR- ROT Liiketoimi, jonka johdosta ilmoitus tehdään, on yleensä alle 10.000 euron suuruinen. Arvoltaan huomattavan suuria epäilyttäviä liiketoimia esiintyy harvoin. Rahanpesulle on hyvin tyypillistä, että varoja siirrellään maasta toiseen niiden jäljittämisen vaikeuttamiseksi. Vuoden 2015 ilmoituksiin sisältyi 45 940 varojen siirtoa Suomesta ulkomaille mikä oli 186 % edellisvuotta enemmän. Ulkomailta Suomeen taas tehtiin ja 42 259 siirtoa eli 246 % edellisvuotta enemmän. TIETOJEN LUOVUTUKSET Kuten aikaisempinakin vuosina epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten taustalta löytyi yleensä jokin talousrikos. Uutena luovutustyyppinä Rahanpesun selvittelykeskus luovutti tietoja toiselle viranomaiselle rikosten estämiseksi taikka paljastamiseksi yhteensä 263 kertaa. Vuoden 2015 aikana Rahanpesun selvittelykeskus paljasti 27 sellaista asiakokonaisuutta, joista käynnistettiin uusi esitutkinta. Sen lisäksi selvittelykeskus luovutti tietoja 207:än jo avoinna olleeseen esitutkintaan (Taulukko 4). Kaikkiin edellä mainittuihin kokonaisuuksiin luovutettiin yksi tai useampia epäilyttäviä liiketoimia koskevia ilmoituksia sekä kymmeniä tai jopa satoja ilmoituksissa mainittuja tapahtumia. MÄÄRÄYKSET PIDÄTTYÄ SUORITTAMASTA LIIKETOINTA Rahanpesun selvittelykeskuksella on rahanpesulain mukaan oikeus epäilyttävää liiketointa tutkiessaan antaa ilmoitusvelvolliselle Taulukko 4. Rahanpesulain mukaiset tietojen luovutukset Tiedonluovutuksen kategoriat Juttu Ilmoitus Avoin esitutkinta 207 804 Uusi rikosilmoitus 27 64 Estäminen/Paljastaminen 263 1961 Yhteensä 497 2 829 CEO-PETOKSET Vuonna 2015 Rahanpesun selvittelykeskuksessa huomioitiin ns. CEO-petosten selvä kasvu. CEOpetokset kohdistuvat yrityksiin ja tekijöiden pääasiallisena tarkoituksena erehdyttää yrityksen vastuuasemassa oleva henkilö valtuuttamaan tilisiirto rikollisten hallinnoimalle tilille. Tekijät tyypillisesti pyrkivät kiireeseen, salassapitovelvollisuuteen ja auktoriteettiasemaan vedoten saamaan yrityksen maksutapahtuman toteuttamiseen oikeutettu henkilö luulemaan, että siirto on osa yrityksen liiketoimintaa. Tyypillisesti tekoa edeltää pitkälle mennyt tiedustelutyö, jossa uhrina olevasta yrityksestä selvitetään henkilö- ja organisaation hierarkiatietoja sekä meneillään olevia liiketoimia. Tietoja yhdistelemällä tekijät pystyvät kohdistamaan painostusta oikeille henkilöille esiintyen esimerkiksi yrityksen johtoon kuuluvana henkilönä. Suomessa on aloitettu rikostyypistä kymmeniä esitutkintoja, joista osaan Rahanpesun selvittelykeskuksesta on tehty tiedonluovutuksia. Rikoshyöty kyseisissä rikoksissa Suomessa on miljoonia euroja ja kansainvälisesti arvioiden jopa 1,5 miljardia euroa. 8 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015
määräys pidättyä suorittamasta liiketointa, enintään viiden arkipäivän ajaksi, mikäli määräys on tarpeen rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen estämiseksi ja selvittämiseksi. Kyseinen toimenpide ei edellytä rikoksen syytä epäillä kynnyksen ylittymistä, vaan se on tarkoitettu edeltäväksi toimenpiteeksi turvaamistoimenpiteille. Jäädytysmääräyksen avulla selvittelykeskuksen on mahdollista päästä nopeasti kiinni rikoshyötyyn ja estää sen siirtäminen viranomaisten ulottumattomiin. Taulukko 5. Liiketointen pidättymismääräykset 2014 2015 Määräykset pidättyä suorittamasta liiketointa 2014 2015 kpl EUR kpl EUR Pidättymismääräykset 12 11 487 337 16 1 290 783 Pidättymismääräysten avulla viranomaisten haltuun saatu omaisuus Toimintavuoden 2015 aikana selvittelykeskus antoi yhteensä 16 liiketoimen pidättymismääräystä, joiden yhteenlaskettu arvo oli 1 290 783 euroa. Niiden avulla saatiin rikoshyötyä viranomaisten haltuun yhteensä 947 848 euron arvosta (Taulukko 5). RAHANPESUILMOITUKSIIN SISÄLTYVIEN LUONNOLLISTEN JA OIKEUSHENKILÖIDEN KANSALLISUUDET Epäilyttävä liiketoimia koskevissa ilmoituksissa esiintyi yhteensä 113 eri kansalaisuutta. 10 10 487 634 15 947 848 PIKAVIPPIRINKI 2015 Tekotapa A Rahanpesun selvittelykeskuksessa kiinnitettiin vuoden 2015 aikana huomiota pikavippeihin liittyviin rahanpesuilmoituksiin, jotka koskevat kahta erillistä tekotapakokonaisuutta. Ensimmäisessä kokonaisuudessa kyse on ollut siitä, että Ruotsissa tähän saakka asuneet luonnolliset henkilöt (Suomen ja Ruotsin kansalaisia) ovat muuttaneet vuoden 2015 aikana väestötietojärjestelmän mukaan Suomeen. Kyseiset henkilöt ovat avanneet välittömästi tilin johonkin suomalaiseen pankkiin ilmoittaen tilinavauksen tarpeeksi tulevat palkkatulot. Tämän jälkeen henkilöt ovat heti tilinavauksen jälkeen ryhtyneet nostamaan tilille pikavippejä ja lainoja monista eri yhtiöistä. Kun pikavippi on saapunut tilille, on se lähes välittömästi siirretty toiselle tilille tai nostettu ulos käteisenä. Käteisnostot ovat tapahtuneet lähes kaikissa tapauksissa Ruotsissa. Tileille ei ole käytännössä tullut muita suorituksia tai maksuja pikavippien lisäksi. Pikavippejä nostaneet henkilöt ovat siirtäneet osan varoista yleensä tilille, joka kuuluu sellaiselle luonnolliselle henkilölle, jolla on jo ennestään vahva rikostausta ja lukuisia maksuhäiriömerkintöjä Suomessa. Tilisiirrot ovat olleet joko suoria tai Bittisiirto Oy -nimisen yhtiön kautta tehtyjä pikasiirtoja. Rikostaustan omaavat henkilöt ovat olleet myös joissakin tapauksissa mukana avaamassa tilejä. Yhdessä tapauksessa helmikuun ja kesäkuun 2015 välisenä aikana kahdeksan eri luonnollista henkilöä nosti pikavippejä yhteensä yli 80 000 euron edestä, ja siirsi varat edelleen toiselle henkilölle tai nosti varat käteisenä. Tekotapa B Toisessa kokonaisuudessa luonnolliset henkilöt ovat avanneet jo olemassa olevilla pankkitunnuksilla lisätilejä omiin nimiinsä. Tilejä on avattu lyhyen ajan kuluessa jopa kymmeniä yhtä henkilöä kohden. Tapauksissa tekijät ovat esiintyneet eri henkilöinä, joiden nimissä ovat nostaneet pikavippejä. Pikavipit on haettu käyttämällä tarkoitusta varten avattuja tilejä ja edelleen välittömästi nostettu käteisellä taikka siirretty toisille tileille. Keskeistä tässä tekotavassa on ollut mahdollisuus esiintyä pikavipin nostamistilanteessa yhtenä henkilönä käyttäen toisen henkilön omistamaa ja hallinnoimaa Rahanpesun tiliä. selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015 I 9
Taulukko 6. Ulkomaiden kansalaiset varojen siirroissa Henkilöistä, joiden kansalaisuus oli tiedossa, suomalaisia oli 67,6 %, venäläisiä 3,9 % ja virolaisia 2,6 %. Ilmoituksissa esiintyi 48 eri maahan rekisteröityjä oikeushenkilöitä. Oikeushenkilöistä, joiden rekisteröintimaa oli tiedossa, oli Suomeen rekisteröity 84,2 %. Seuraavaksi eniten oli Viroon, Maltalle ja Venäjälle rekisteröityjä yrityksiä. Ulkomaiden kansalaisuudet TOP 10 Henkilöiden määrä 2015 Venäjä 370 Viro 248 Romania 239 Nigeria 189 Turkki 186 Ruotsi 115 Irak 104 Filippiinit 85 Kiina 82 Iran 77 TÖRKEÄ RAHANPESU Rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti elokuussa 2014 rahanpesulain mukaiselta ilmoitusvelvolliselta rahanpesuilmoituksen. Ilmoitusvelvollinen oli kiinnittänyt huomiota siihen, että yksityishenkilön henkilökohtaiselle tilille oli tullut epäilyttäviä rahasiirtoja rahanvälityspalvelun toimipisteeltä. Asiaa selviteltäessä kävi ilmi, että henkilöllä itsellään oli rahanvälityspalvelun toimipisteenä toimiva yritys ja hän oli toimipisteen asiamies. Toimipiste oli avattu huhtikuussa 2014. Henkilö oli yrityksensä nimissä toiminut aikaisemmin myös kahden muun eri rahanvälityspalvelun asiamiehenä. Selvittelyn seurauksena asiasta aloitettiin marraskuussa 2014 esitutkinta rikosnimikkeenä törkeä rahanpesu. Rahanpesun selvittelyssä ja esitutkinnassa saatiin selville, että henkilö oli kahden eri rahanvälityspalvelun asiamiehenä toimiessaan ottanut vastaan ainakin 190 eri henkilön ulkomailta lähettämiä rahasiirtoja yhteensä n. 345 000 euroa. Henkilö oli kirjannut rahavarojen vastaanottajiksi Suomessa ulkomaalaisia henkilöitä, joita ei tosiasiassa ollut olemassa. Tämän jälkeen hän oli siirtänyt varoja edelleen omille pankkitileilleen, muihin rahanvälitysjärjestelmiin, nostanut niitä käteisellä sekä siirtänyt muille henkilöille ja ulkomaille. Näillä tavoilla henkilö pyrki häivyttämään ja peittämään rahavarojen alkuperän ja sijainnin. TUOMIO Käräjäoikeus katsoi henkilön syyllistyneen törkeään rahanpesuun. Henkilö oli menetellyt syytteen mukaisesti kirjaamalla varojen vastaanottajiksi olemattomia henkilöitä, vaikka hän oli itse vastaanottanut rahavarat. Käräjäoikeus totesi varojen rikoksella saatuun alkuperään, eli alkurikokseen, viitaten, että petosten uhrit eivät välttämättä ole tehneet mm. häveliäisyyssyistä varsinaisia rikosilmoituksia. Lisäksi kyse on ulkomailla tehdyistä petosrikoksista, joista selvitystä ei ehkä ole edes saatavissa. Näin ollen lähtökohtana voidaan pitää sitä, että kaikki fiktiivisille henkilöille merkityt rahavarojen vastaanottamiset ovat nyt kyseessä olevaa rahanpesua. Rahamäärä ja rikos kokonaisuutena huomioiden kyse oli törkeästä rahanpesusta. Henkilö tuomittiin menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä n. 12 000 euroa. Henkilö määrättiin lisäksi liiketoimintakieltoon, joka päättyy vuoden 2019 alussa. Käräjäoikeus antoi asiassa päätöksen kesäkuussa 2015 ja tuomitsi henkilön törkeästä rahanpesusta ehdolliseen vankeuteen vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi. Sekä syyttäjä että vastaaja valittivat asiassa hovioikeuteen. Asia on esillä hovioikeudessa toukokuussa 2016. 10 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015
TERRORISMIN RAHOITTAMINEN YLEISTÄ Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisten on ilmoitettava rahanpesun selvittelykeskukselle myös sellaisista epäilyttävistä liiketoimista, joissa saattaa olla kyse terrorismin rahoittamisesta. Terrorismin rahoittamista ja muita terrorismirikoksia koskevat rangaistussäännökset ovat rikoslain (39/1889) 34 a luvussa. Vuodesta 2015 alkaen kaikkien kyseisessä luvussa mainittujen rikosten rahoittaminen on ollut rangaistavaa. Rahanpesuun verrattuna terrorismin rahoittaminen saattaa tulla kyseeseen myös tapauksissa, joissa varat on hankittu laillisesti. Tässä mielessä ilmoitusvelvollisten on kiinnitettävä erityistä huomiota myös siihen, mihin varat lopulta todellisuudessa päätyvät. Terrorismin rahoittamisen näkökulmasta vuosi 2015 toi monia muutoksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen selvittelyyn ja torjuntaan. Suomeen kohdistunut elokuussa 2015 alkanut ennennäkemätön turvapaikanhakija-aalto on lisännyt poliisin tehtäviä valtakunnallisesti eri sektoreilla. Ilmiö yhdessä turvapaikanhakijoihin ja laittomaan maahantuloon liittyvien ilmoitusten ja vihjeiden kanssa on johtanut vuonna 2015 yhteensä kahdeksaantoista laittoman maahantulon järjestämisen tai terrorismin rahoittamisen estämiseksi tai paljastamiseksi tehtyyn tiedonluovutukseen. Vuonna 2015 Rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti kahdeksantoista ilmoittajatahojen mahdolliseksi terrorismin rahoittamiseksi luokittelemia ilmoituksia. KÄTEISRAHA JA YHTEISTYÖ ILMOITTAJATA- HOJEN KANSSA Käteisrahan käyttö varsinkin kehittyvissä talouksissa on edelleen laajaa mm. toimimattomien pankkijärjestelmien vuoksi. Turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä aiheuttaa todennäköisesti sen, että rahalähetykset Suomesta lisääntyvät edelleen vuonna 2016. Näistä syistä rahanvälityspalveluita tarjoavat tahot ovat rahanpesun selvittelykeskukselle tärkeä yhteistyötaho terrorismin rahoittamisen näkökulmasta. Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015 I 11
Suomessa toimivien suurten rahanvälitysyritysten lisäksi rahanvälitystä tarjoavat hawalat. Hawala-järjestelmä on osittain perinteisen pankkijärjestelmän ulkopuolella toimiva rahanvälitysverkosto, joka on käytössä pääasiassa Lähi-Idässä, Pohjois-Afrikassa sekä Afrikan sarvessa. Hawala-järjestelmään kuuluu tiheä toimipaikkaverkosto, jonka avulla käteisrahaa voidaan lähettää konfliktialueille, jonne rahan lähettäminen muilla järjestelmillä olisi vaikeaa. Vuonna 2015 rahanpesun selvittelykeskus on tehnyt läheistä yhteistyötä Suomessa olevien hawaloiden kanssa. Vuonna 2015 Keskusrikospoliisi teki kuusi uutta päätöstä varojen hallinnollisesta jäädyttämisestä. Viisi päätöksistä koski yhteisöjä, joissa jo jäädytyspäätöksen kohteena olevan luonnollisen henkilön katsottiin käyttävän todellista valtaa. Yksi päätöksistä koski luonnollista henkilöä, jota epäillään terroristisessa tarkoituksessa tehdystä rikoksesta. Vuoden 2015 lopussa jäädyttämislain perusteella tehtyjä päätöksiä oli voimassa yhteensä 48. Vuonna 2015 rahanpesun selvittelykeskus on saanut mahdolliseen rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen liittyviä rahanpesuilmoituksia käteisrahan kuljettamisesta Suomeen konfliktialueilta, lähinnä Irakista ja Syyriasta tai näiden naapurivaltioista. Suomeen tuodun käteisrahan alkuperä on ollut epäselvä ja tuotujen summien suuruus on herättänyt epäilyjä. Terrorismin rahoittamisen näkökulmasta yhteistyötä mm. käteisrahan tuontia ulkomailta valvovan Tullin kanssa on tiivistetty. VAROJEN HALLINNOLLINEN JÄÄDYTTÄMI- NEN Suomessa otettiin käyttöön 1.6.2013 uusi hallinnollinen jäädyttämisjärjestelmä. Varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi annettu laki (325/2013) mahdollistaa terroristiyhteyksiä omaavien luonnollisten henkilöiden sekä oikeushenkilöiden asettamisen kansalliselle terroristipakotelistalle. Varojen jäädyttämisen tarkoituksena on estää päätöksen kohdetta kanavoimasta varojaan terroristiseen toimintaan, minkä johdosta esimerkiksi pankeilla on velvollisuus asettaa päätöksen kohteen tileille tilisulku. Rahanpesun selvittelykeskus vastaa käytännössä lain perusteella tehtävien jäädyttämispäätösten valmistelusta ja niiden edellytysten selvittämisestä. 12 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015
YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ PAIKALLISPOLIISIN KANSSA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Vuoden aikana saatiin hyviä tuloksia yhteistyössä muiden selvittelykeskusten kanssa tehdyistä varojen jäädyttämisistä ja palauttamisista Suomeen. Kansainvälisen toiminnan osalta vuosi oli muutoinkin vilkas. Suomi järjesti koulutusta mm. Saksan ja Viron selvittelykeskusten henkilöstölle. Maailmanlaajuinen rahanpesun selvittelykeskusten välinen Egmont - ryhmä kokoontui kahdesti ja kesäkuun yleiskokouksessa tehtiin päätös Egmont-ryhmän työn organisoimisesta uudelleen, siten että jäsenmaiden muodostamat työryhmät pystyvät keskittymään entistä paremmin omille toimialueilleen. EU:n jäsenvaltioiden rahanpesukeskusten välinen viestintä- ja tiedonvaihtoalusta FIU.NET siirrettiin onnistuneesti vuoden lopussa Europolin alaisuuteen. Näin saatiin päätökseen kolme vuotta kestänyt prosessi, jonka tavoitteena on osaltaan voimistaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa eri viranomaisten kesken. Rahanpesun selvittelykeskus toteutti vuonna 2015 selvityksen kirjaamistaan uusista rikosilmoituksista vuosilta 2012 2015. Osana selvitystä tehtiin Webropol-kysely kyseisten rikosilmoitusten pohjalta aloitettujen esitutkintojen vastaaville tutkinnanjohtajille, tarkoituksena selvittää yhteistyön toimivuutta selvittelykeskuksen ja tutkivien yksiköiden välillä. Selvityksessä kerättiin aineisto tarkasteluaikana kirjatuista 139 uudesta rikosilmoituksesta. Aineistosta selvitettiin muun muassa ilmoitusten rikosnimikkeet, tehdyt pidättymismääräykset liiketoimista, takavarikoinnit esitutkinnassa ja tekijöiden taustaprofiilit. Lisäksi tutkittiin rahanpesun selvittelyn kansainvälisen yhteistyön määrää ja työllistävyyttä. Tulosten perusteella ilmoitusvelvollisilta on saatu hyödyllistä tietoa, jota on pystytty käyttämään selvittelykeskuksessa hyödyksi uusien rikosten paljastamisessa. Ilmoitusvelvollisten tekemien rahanpesuilmoitusten reaaliaikaisuus on ollut erityisen tärkeää niin selvittelykeskuksen tekemien varojen ns. jäädyt- Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015 I 13
tämisten että esitutkinnan tehokkuuden kannalta. Tyypillisissä tapauksissa ilmoitusvelvollisten antama tieto on ollut merkittävässä roolissa esitutkintakynnyksen ylittymisessä. Yhteistyöhön selvittelykeskuksen ja esitutkintaa suorittavien yksiköiden välillä ollaan pääosin hyvin tyytyväisiä. Selvityksestä kävi ilmi, että selvittelykeskuksesta alkunsa saaneet esitutkinnat ovat tyypillisesti erilaisia talousrikos-, rahanpesu- ja petosrikostutkintoja. Kyseisissä esitutkinnoissa on selvä kansainvälinen ulottuvuus ja ne edustavat rikosten törkeää muotoa. Esitutkintojen yhteydessä viranomaiset ovat takavarikoineet varoja yhteensä yli 25 miljoonaa euroa. KOKEMUKSIA ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTO- VIRASTON ENSIMMÄISESTÄ VALVONTAKAM- PANJASTA Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI) valvottavana on rahanpesulain nojalla joukko hyvin erilaisia ilmoitusvelvollisia, joiden määrästä voidaan esittää vain arvioita. Yksi tällainen joukko on liike- tai ammattitoimintana tavaroita myyvät tai välittävät siltä osin kuin ne ottavat vastaan maksuna käteistä yhtenä suorituksena tai toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina yhteensä vähintään 15.000 euroa. Kaupparekisteriin merkittyjen toimialatietojen perusteella tällaisia ilmoitusvelvollisia voi olla yli 50.000. Kesän 2015 aikana aluehallintovirasto toteutti ensimmäisen kattavan tavarakauppiaisiin kohdistuneen valvontakampanjan rahanpesulain noudattamisesta ja tuntemisesta. Kampanjassa lähetettiin sähköpostitse verkkokysely yli 700 yritykselle. Kampanjan kohteeksi valittiin toimialoja, joilla ESAVIn riskiarvion mukaan 15.000 euron kauppasumma voisi ylittyä. Tällaisia olivat mm. taideliikkeet, autokauppa sekä vene- ja moottoripyöräliikkeet. Kyselyyn vastasi noin kolmasosa sen vastaanottaneista. Kampanjan tarkoituksena oli kerätä tietoa ilmoitusvelvollisista ja selvittää, millaisia summia käteistä rahaa toimialoilla liikkuu. Lisäksi haluttiin selvittää, miten rahanpesulain velvoitteet ovat alalla tiedossa ja miten niitä noudatetaan. Vastausten perusteella 15.000 euron raja rikkoutuu tavarakauppiaiden toiminnassa harvoin eivätkä rahanpesulain velvoitteet näin ollen tule sovellettavaksi. Esimerkiksi antiikki-, koru- ja kellokauppiailla tavanomaiset käteissummat jäivät pieniksi, ja suurimmatkin käteissuoritukset jäivät alle 1.000 euron. Käteistä 10.000 euroa tai enemmän kertoi vastaanottaneensa 23 tavarakauppiasta. Suuria käteissummia vastaanottaneet noudattivat rahanpesulakia vaihtelevasti. Valtaosalla ei ollut toimintaohjeita lain noudattamiseksi eikä aiheesta ollut annettu työntekijöille koulutusta. Tätä voidaan pitää huolestuttavana, sillä ilman ohjeita ja koulutusta edellytykset havaita epäilyttäviä liiketoimia ja toisiinsa kytkeytyviä suorituksia ovat heikommat. Positiivista oli se, että monet vastanneista pitivät suuria käteismaksuja ja monimutkaisia maksujärjestelyjä epäilyttävinä. Vastausten perusteella epäilyttävissä tilanteissa liiketoimesta kieltäydytään, mutta rahanpesuilmoituksia tehdään hyvin harvoin. Kampanjassa kysely lähetettiin myös aluehallintoviraston yrityspalvelurekisteriin ja valuutanvaihtorekisteriin merkityille. Yrityspalvelurekisteriin kuului kampanjan aikaan 64 yritystä. Kysely lähti 49 yritykselle, joista 34 vastasi. Valuutanvaihtorekisteriin merkityistä 14 yrityksestä vain yksi jätti vastaamatta. Vastausten perusteella valuutanvaihto- ja yrityspalvelurekistereissä olevilla vaikuttaa olevan tavarakauppiaita parempi rahanpesulain velvoitteiden tuntemus. Kuitenkin vain kolmasosalla yrityspalvelurekisteriin kuuluvista vastaajista oli toimintaohjeet rahanpesulain noudattamiseksi omassa toiminnassaan. Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki vuoden 2015 aikana mainituissa rekistereissä olevien yritysten velvoitteidenhoitoa harmaan talouden torjunnan näkökulmasta. Selvityksen mukaan valuutanvaihto- ja yrityspalvelurekistereissä olevien yritysten velvoit- 14 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015
teidenhoidon tason perusteella voitaisiin todeta, että rekistereissä on yrityksiä, joiden velvoitteidenhoito ei vaikuta olevan sellaisella tasolla, jota kuuluminen kyseisiin rekistereihin edellyttäisi. Valvontakampanjan tulosten valossa voidaan tehdä samankaltaisia johtopäätöksiä ja vuoden 2016 aikana aluehallintovirasto valvoo tehostetusti mainituissa rekistereissä olevien yritysten rahanpesulain noudattamista. Kaiken kaikkiaan valvontakampanjan avulla saatiin paljon tietoa ilmoitusvelvollisista eri toimialoilta, ja saatua informaatiota tullaan hyödyntämään vuoden 2016 valvonnassa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Elinkeinovalvonta Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015 I 15
TAULUKOITA Taulukko 7. Rahanpesuilmoituksiin liittyvät varojen siirrot Suomesta ulkomaille Varojen siirrot Suomesta maanosittain FI Eurooppa 36 267 34 340 126 FI Aasia 3 581 5 655 982 FI Afrikka 3 834 4 573 605 FI TUNTEMATON 59 3 345 744 FI Amerikka 2 132 1 781 927 FI Oseania 67 38 538 Yhteensä 45 940 49 735 922 Taulukko 8. Rahanpesuilmoituksiin liittyvät varojen siirrot ulkomailta Suomeen Varojen siirrot Suomeen maanosittain Eurooppa FI 41 030 100 055 635 Aasia FI 695 5 407 089 Amerikka FI 266 3 968 334 TUNTEMATON FI 48 1 551 239 Afrikka FI 183 481 311 Oseania FI 37 119 226 Yhteensä 42 259 111 582 834 Taulukko 9. Ulkomaiden kansalaiset rahanpesuilmoituksissa, TOP 20 Ulkomaiden kansalaisuudet Henkilöiden määrä 2015 TOP 20 Venäjä 370 Viro 248 Romania 239 Nigeria 189 Turkki 186 Ruotsi 115 Irak 104 Filippiinit 85 Kiina 82 Iran 77 Vietnam 69 Bangladesh 64 KOSOVO 56 Somalia 53 Ghana 53 Kamerun 51 Italia 46 Pakistan 45 Kongo (Kongo- 45 Kinshasa) Thaimaa 43 16 I Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015
Lähteet Sivun 3 kuva: TaxRebate.org.uk Rahanpesun selvittelykeskuksen vuosikertomus 2015 I 1