Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja Sammalia runsaammin kosteammissa elinympäristöissä kuten soilla ja vesistöissä Elinympäristöjatkumo ja pienilmasto tärkeitä seikkoja Molemmissa ryhmissä perinneympäristöjen lajistoa Uhanalaisten lajien kasvupaikat perinnemaisemassa: Kalkkikalliot ja -kedot sekä paljas kalkkimaa (runsaasti!!!) Hakamaiden, puistojen ja lehtojen jalopuut, haavat, muut lehtipuut (noin 35 punaisen kirjan jäkälää ja 9 sammalta) Lahopuu ja kuiva puuaines (n. 15 jäkälää) Rantaniityt, ojat ja pientareet sekä pellot (n. 30 sammalta) Laidunnetut metsät ja suot (muutama laji)
Ilman ihmisen apua uhanalaiset lajit ovat vaarassa hävitä Suomesta Samat lajit ja elinympäristöt ovat usein uhanalaisia eri puolilla Eurooppaa Perinnemaisemaa ja perinteistä maankäyttöä suosivia punaisen kirjan lajeja sammalissa ja jäkälissä runsas n. 50 70 kummassakin ryhmässä Joukossa useita hävinneitä lajeja. Esimerkiksi Suomesta hävinneistä sammalista 33% on kasvanut ihmisen luomissa elinympäristöissä (uhanalaisista vain 2%). nelikolkkasammal Pyramidula tetragona (RE) pallosuppusammal Physcomitrium sphaericum (RE) rutahankasammal Riccia huebeneriana (EN) nuppusammal Physcomitrella patens (EN)
Erimerkkejä uhanalaisista perinneympäristöjen sammalista: Nelikolkkasammal Pyramidula tetragona on paljaalla kalkkipitoisella maalla kasvava pieni lehtisammal. Se on luokiteltu Suomesta hävinneeksi (RE). Laji on kasvanut Lohjalla ja Ahvenanmaalla yli 100 vuotta sitten. Nelikolkkasammal on luokiteltu vaarantuneeksi koko Euroopassa
Rantaniityt tärkeä elinympäristö tietyille sammalille Punaisella listalla 8 Itämeren rantaniittyjen sammalta lusikkahiirensammal Bryum marratii (EN) Korppoon Kråkskär, hanhien ja lammasten laiduntama rantaniitty
Erimerkkejä uhanalaisista perinneympäristöjen sammalista: Kuulasammal Archidium alternifolium kasvaa Lounais-Suomessa Itämeren rantaniityillä, se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Monet kasvupaikoista ovat ruovikoituneet umpeen.
Perinteinen rakennuskanta on osa perinnemaisemaa!
Jäkälät kuivalla puualustalla Korvaavia elinympäristöjä maalaamattomalla puualustalla hirsi- ja lautarakennuksissa, aidoilla, pärekatoilla yms. Hävinneitä, uhanalaisia, silmälläpidettäviä n 15 kpl Useita kymmeniä lajeja, joiden väheneminen jatkuu edelleen tupakuoppajäkälä Acarospora admissa aidaskultajäkälä Caloplaca furfuracea aidaspampukka Sphinctrina anglica liekokehräjäkälä Lecanora apochroeoides aidaskehräjäkälä Protoparmelia oleagina etelännokijäkälä Cyphelium notarisii seinätassijäkälä Cliostomum corrugatum ruskoneulajäkälä Chaenotheca phaeocephala sysinuppijäkälä Calicium abietinum voijäkälä Candelaria concolor
Erimerkkejä uhanalaisista perinneympäristöjen jäkälistä: Laikkapampukka Sphinctrina porrectula kasvaa tietyillä jäkälillä lehtipuiden rungoilla, hävinnyt (RE) http://www.nhm.uio.no/lav/web/index.html The Lichen Herbarium Natural History Museum, University of Oslo Seinätassijäkälä Cliostomum corrugatum kasvaa kuivalla puuaineksella ja rungoilla (NT 2000) http://www.stridvall.se/lichens/gallery/view_album.php?set_albumname=cliostomu m
Erimerkkejä uhanalaisista perinneympäristöjen jäkälistä: Voijäkälä Candelaria concolor on kuivalla puuaineksella ja lehtipuiden rungoilla kasvava taantuva laji Vaarantunut (VU) ruskoneulajäkälä Chaenotheca phaeocephala kasvaa suurten tammien valoisilla rungoilla ja vanhojen rakennusten hirsillä Kuvat: http://www.nhm.uio.no/lav/web/index.html The Lichen Herbarium University of Oslo
Kalkkikallioilla ja niihin liittyvissä kalkkivaikutteisissa elinympäristöissä on runsaasti uhanalaisia sammalia ja jäkäliä Kuten vaarantunut (VU) kalkkijalosammal Pseudocalliergon lycopodioides kausikosteikoissa
Kalkkikalliot ja kedot lajistollisia hot-spotteja, haasteellisia hoidettavia Kuten kalkkijalosammal, erittäin uhanalainen kalkkiruusukesammal Rhodobryum ontariense on jokseenkin herkkä kulutukselle
Erittäin uhanalainen tulijäkälä Fulgensia bracteata kasvaa Korppoon Jurmon simpukkakalkkikedolla
Erimerkkejä uhanalaisista perinneympäristöjen jäkälistä: Lajikuva: http://www.stridvall.se/lichens/ga llery/sclerophora/d80a5821 Vaarantunut (VU) koivunhuhmarjäkälä Sclerophora peronella kasvaa vanhojen lehtipuiden lahopuulla tai kaarnan raoissa suojaisissa metsissä
Hoidon jatkuvuus ja sopiva laidunpaine laidunpaineen vaihtelu Ei liian avoimia lehtoympäristöjä huom. vanha puusto! Puuston rakennepiirteiden (jalopuut, lehtipuut, lahopuu) pitkän aikavälin kehittäminen ja suunnittelu osaksi käytäntöä perinnemaisemien hoidossa Perinteiset aidat ja puiset rakennukset
Näitä heti lisää! KIITOS
Terveisiä METSOsta: Metsähallitus hoitaa ja ennallistaa elinympäristöjä nykyisillä ja uusilla suojelualueilla siellä, missä toimenpiteet selvästi lisäävät edellytyksiä turvata luonnon monimuotoisuutta Lajistoinventointeja luonnonhoidon ja ennallistamisen kohdentamiseksi Lehtojen ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoito 2008-2009 Valtion suojelualueet Yksityiset suojelualueet 598 ha 160 ha Puustoisia perinnebiotooppeja jatkuvassa hoidossa 2008-2009 Valtion suojelualueet Yksityiset suojelualueet 1124 ha 50 ha Metsähallituksen arvion perusteella tarve ennallistaa (valtio+ysa): puustoisten perinnebiotooppien hoitoa 1 000 + 670 ha muita luonnonhoitoa vaativia kohteita 2 500 + 2400 ha