Kunnes väkivalta meidät erottaa? Opaslehtinen parisuhdeväkivallan uhrille Tämän opaslehtisen tarkoituksena on saada sinut pohtimaan parisuhdettasi. Väkivalta ei kuulu parisuhteeseen. Jos sinulle tulee tämän opaslehtisen luettuasi tunne, että koet parisuhteessasi väkivaltaa, ota rohkeasti asia puheeksi ja hae apua tilanteeseesi. Väkivallaton parisuhde on jokaisen oikeus. Ota ensimmäinen askel väkivallattomaan elämään ja hae rohkeasti apua. Mikä on parisuhteemme tulevaisuus?
Parisuhdeväkivalta Parisuhdeväkivallassa väkivalta kohdistuu seurustelukumppaniin, avotai aviopuolisoon tai entiseen kumppaniin. Parisuhdeväkivallan uhri voi olla kuka tahansa parisuhteessa elävä ihminen riippumatta hänen iästään, seksuaalisesta suuntautumisestaan, elämäntyylistään, koulutuksestaan, sosiaaliluokastaan, taloudellisesta, uskonnollisesta tai kulttuurisesta taustastaan. Parisuhdeväkivalta on virallisen syytteen alainen rikos, ja se on aina rangaistava teko. Mikään syy ei koskaan oikeuta väkivaltaiseen käytökseen. Parisuhdeväkivaltaan sisältyy monia ulottuvuuksia, eikä se ole vain perinteisesti miellettyä fyysistä väkivaltaa. Väkivalta ei lopu itsestään, vaan siihen kannattaa hakea aktiivisesti apua. Parisuhdeväkivallan muodot Fyysinen väkivalta Fyysisellä väkivallalla tarkoitetaan ihmisen konkreettista satuttamista. Fyysisen väkivallan muotoja ovat esimerkiksi töniminen, lyöminen, läimäyttäminen, potkiminen, kuristaminen, teräaseella vahingoittaminen, esineillä heittäminen, liikkumisen estäminen, erilaiset pakkokeinot ja vapaudenriisto. Fyysinen väkivalta aiheuttaa uhrille myös henkistä kärsimystä. Pahoinpitely, josta ei jää näkyviä jälkiä, sekä fyysisellä väkivallalla uhkailu ovat myös väkivaltaa. Yleensä parisuhdeväkivalta alkaa henkisellä väkivallalla ja muuttuu ajan myötä fyysiseksi väkivallaksi. 2
Henkinen väkivalta Henkinen väkivalta on väkivallan muodoista yleisin, ja se voi olla joko sanatonta tai sanallista. Sanaton väkivalta ilmenee väkivallan tekijän kontrolloivana käyttäytymisenä uhria kohtaan. Yksi sanattoman väkivallan muoto on mykkäkoulu, joka tarkoittaa parin keskusteluyhteyden katkeamista. Sanallinen väkivalta on toisen ihmisen väheksymistä ja sanallista hyökkäystä häntä kohtaan, ja sen muotoja ovat esimerkiksi huutaminen, kiroilu, pilkkaaminen, nimittely, syyttely, pelottelu ja uhkailu. Lisäksi on olemassa sosiaalisia ja uskonnollisia väkivallan muotoja. Kaikki väkivallan muodot sisältävät henkistä väkivaltaa. Seksuaalinen väkivalta Seksuaalista väkivaltaa on mikä tahansa seksuaalinen teko tai sen yritys, epätoivottu seksuaalinen huomautus, ehdotus tai toimi, joka kohdistuu henkilön seksuaalisuuteen, ja johon liittyy pakottamista. Nukkuvan tai sammuneen ihmisen lähentely on seksuaalista väkivaltaa. Seksuaalinen pakottaminen tai hyväksikäyttäminen ei ole parisuhteeseen kuuluvaa seksuaalista kanssakäymistä. Parisuhteessa pakottaminen seksiin on rangaistava rikos. Seksuaaliseen tekoon painostus tai houkuttelu ei ole hyväksyttävää. Taloudellinen väkivalta Taloudellinen väkivalta on sitä, että väkivallan tekijä hallitsee perheen rahavaroja, valvoo tarkasti kumppaninsa rahankäyttöä, tuhoaa yhteistä omaisuutta, jättää elatusavun maksamatta tai kiristää kumppania taloudellisissa asioissa. 3
Vaaran merkit parisuhteessa Usein parisuhteessa voi havaita väkivaltaa ennakoivia vaaran merkkejä ennen suoran väkivallan alkamista. Muista, että jo kumppanisi uhkaukset ovat henkistä väkivaltaa. Pohdi parisuhdettasi. Jos tunnistat parisuhteessasi seuraavia vaaran merkkejä, ota rohkeasti asia puheeksi ja hae apua. Opaslehtisen lopusta löydät auttajatahojen yhteystietoja. Kumppanisi on liioitellun mustasukkainen ja omistushaluinen sinua kohtaan. Kumppanillasi on epärealistisia tunneperäisiä odotuksia sinua kohtaan. Kumppanisi mielestä vain sinä olet ainoa ihminen, joka pystyy tekemään hänet onnelliseksi. Kumppanisi on kontrolloiva sinua kohtaan, ja hän haluaa tarkkaan tietää menoistasi ja yrittää säädellä menojasi. Kumppanisi odottaa, että toimit hänen ohjeidensa ja määräyksiensä mukaisesti. Et uskalla esittää omia mielipiteitäsi kumppanisi ollessa läsnä. Kumppanisi syyttää sinua lähes aina kaikista ongelmista. Kumppanisi käyttäytyy sinua kohtaan täysin eri tavalla ulkopuolisten seurassa kuin ollessanne kahden kesken. Hän esimerkiksi kritisoi, nöyryyttää, halventaa tai mitätöi sinua. Kumppanillasi on tiukat mielipiteet sukupuolirooleista. Kumppanisi käyttäytyy julmasti lemmikkieläimiänne kohtaan. Kumppanisi on rikkonut tavaroita kodissanne. Kumppanisi pakottaa sinut harrastamaan seksiä, etkä uskalla kieltäytyä siitä. Et uskalla tehdä enää asioita, joita haluaisit tehdä. 4
Kumppanisi painostuksesta rajoitat sukulaistesi tai ystäviesi tapaamista tai olet jo lopettanut heidän tapaamisensa. Asetat usein kumppanisi tarpeet omien tarpeidesi edelle. Kumppanisi kyseenalaistaa jatkuvasti mielenterveytesi ja harkintakykysi. Kumppanisi voi myös uhkailla lastensuojelutoimilla, kuten huostaanotolla. Tunnet itsesi hermostuneeksi kumppanisi seurassa ja koet, että sinun täytyy olla koko ajan varuillasi. Pelkäät kumppaniasi hänen suuttuessaan. Kumppanisi saa sinut tuntemaan itsesi arvottomaksi ja huonoksi. Kumppanisi on uhannut käyttää väkivaltaa tai on käyttäytynyt väkivaltaisesti sinua kohtaan. Kumppanisi on pelotellut itsensä vahingoittamisella tai tappamisella jätetyksi tullessaan. Kumppanisi on uhannut vahingoittaa sinua tai tappaa sinut. 5
Turvasuunnitelma Oman ja lastesi turvallisuuden vuoksi pohdi ja suunnittele etukäteen seuraavia asioita. Tee turvasuunnitelma kirjallisesti ja säilytä sitä paikassa, josta kumppanisi ei sitä löydä. Jos havaitset kumppanissasi väkivaltaa ennakoivia merkkejä, yritä rauhoittaa tilannetta ja poistu lasten kanssa kotoa. Miten pääset pakenemaan kotoa tarvittaessa? Mikä on nopein ja turvallisin reitti ulos? Sinulla on hyvä olla valmiiksi pakattuna turvalaukku, jossa on tärkeitä tavaroita (esimerkiksi vaihtovaatteita, rahaa, tärkeät lääkkeet ja paperit). Pidä turvalaukku piilossa kumppaniltasi tai säilytä sitä henkilön luona, johon luotat. Millä syyllä pääset poistumaan kotoa, jos tilanne muuttuu uhkaavaksi? Voitko esimerkiksi lähteä kauppaan, viemään roskia tai ulkoiluttamaan koiraa? Kenen luo voit mennä, jos sinun on pakko poistua kotoasi? Kenelle voit soittaa tarvittaessa? Tallenna numerot puhelimeesi salanimillä tai tee numeroista lista, jota pidät aina mukanasi. Mikä on turvallisin huone kodissasi? Huoneessa ei saa olla vaarallisia esineitä ja huoneesta täytyy olla pakotie ulos. Esimerkiksi keittiö ja kylpyhuone eivät ole turvallisia huoneita. Tee tästä huoneesta turvapaikka, jonne voit mennä tilanteen muuttuessa uhkaavaksi. Sovi valmiiksi jokin koodi (esimerkiksi sana tai merkki) lastesi, sukulaistesi tai ystäviesi kanssa. Koodin kuultuaan he tietävät kutsua apua. 6
Kerro luottamallesi henkilölle väkivallasta ja sovi hänen kanssaan avun kutsumisesta. Voitko pyytää esimerkiksi naapuriasi soittamaan apua, jos kodistasi kuuluu huolestuttavia ääniä? Turvasuunnitelmaa on hyvä käydä etukäteen läpi henkilön kanssa, johon luotat. Puhu lastesi kanssa väkivallasta ja niistä keinoista, joilla hätätilanteessa turvaat itsesi ja lapsesi. Kerro, että voitte joutua poistumaan kotoa nopeastikin. Jos joudut poistumaan yksin kotoa, kerro lapsillesi, että tulet hakemaan heidät mahdollisimman pian. Puhu lastesi kanssa, mitä he tekevät ja mihin he menevät, jos he joutuvat poissa ollessasi uhkaavaan tilanteeseen. Tee luettelo hätänumeroista. Opeta myös lapsesi soittamaan tarvittaessa hätänumeroihin. Pysy selvänä. Päihtyneenä et kykene huolehtimaan yhtä hyvin omasta ja lastesi turvallisuudesta. Missä voit turvallisesti säilyttää kirjallista turvasuunnitelmaa ja käsilaukkua? Kotona tai ystävän luona? Miten varmistat turvallisuutesi kotona, jos asut erillään kumppanistasi (lukot, avaimet, hälytysjärjestelmät)? Kirjaa ylös kumppanisi uhkaukset ja väkivallanteot. Kuvaile niitä, ota ylös päivämäärät ja kellonajat. Tallenna tekstija sähköpostiviestit ja puhelut, säästä lääkärintodistukset. Ne ovat tärkeää todistusaineistoa rikosilmoitusta tehdessä. Ota ne mukaan, jos pakenet kotoasi. Selvitä paikkakuntasi palvelut väkivaltaa kokeneille henkilöille. Tallenna esimerkiksi puhelimeesi turvakodin yhteystiedot salanimellä. Ota rohkeasti yhteyttä tilanteen vaatiessa. MUISTA YLEINEN HÄTÄNUMERO 112. 7
Ohjeita väkivaltatilanteeseen Väkivaltatilanteessa toteuta laatimaasi turvasuunnitelmaa. Jos mahdollista, soita yleiseen hätänumeroon 112. Heti kun mahdollista, tee rikosilmoitus poliisille. Hyökkäyksen kohteeksi joutuessasi suojele päätäsi ja vatsaasi kumartuen ja käsilläsi päätä suojaten. Huuda äänekkäästi. Jouduttuasi seksuaalisen väkivallan kohteeksi älä peseydy tai vaihda vaatteitasi, vaan mene suoraan lääkäriin. On tärkeää, että lääkäri näkee kaikki väkivallan merkit. Kerro myös henkisen väkivallan merkeistä. Jos koet kotisi turvattomaksi etkä voi majoittua tuttaviesi luokse vaarantamatta omaa tai heidän turvallisuuttaan, voit aina hakeutua paikalliseen turvakotiin. Turvakodissa sinulla on aikaa miettiä asioita. Turvakodista saat apua myös käytännön asioiden järjestämiseen, kuten asunnon hankkimiseen, raha-asioiden järjestämiseen ja lainopillisiin kysymyksiin. Jos et koe tarvitsevasi tilapäistä majoitusta, voit silti aina soittaa turvakotiin. Turvakoti tarjoaa neuvontaa puhelimitse. Voit olla myös yhteydessä Rikosuhripäivystykseen, josta saat apua ja tukea väkivallasta selviytymiseen sekä tietoa lähestymiskiellosta. www.riku.fi 8
MARAK - moniammatillinen riskinarviointi - menetelmä MARAK on moniammatillinen riskinarvioinnin menetelmä, joka on koettu toimivaksi keinoksi väkivallan kierteen katkaisemisessa. Menetelmän avulla autetaan sinua, jos koet vakavaa parisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa parisuhteessasi. Työskentely käynnistyy ensimmäisen ammattilaiselle tehdyn yhteydenottosi jälkeen helposti ja nopeasti. Moniammatillinen työryhmä tekee sinulle turvasuunnitelman turvallisuutesi lisäämiseksi. Ilmoituksesi jälkeen ammattilainen keskustelee kanssasi luottamuksellisesti tilanteestasi. Samalla täytätte riskinarvioinninlomakkeen, jonka perusteella ammattilainen arvioi riskiäsi joutua kokemaan vakavaa väkivaltaa ja tarvittaessa ohjaa asiasi suostumuksellasi MARAK -työryhmälle. Työryhmä tekee sinulle turvasuunnitelman ja saat MA- RAK-työskentelyn ajaksi avuksesi koulutetun tukihenkilön. Hän auttaa sinua erilaisissa käytännön asioissa, on tukena elämänmuutoksessasi sekä toimii yhdyshenkilönä sinun ja MARAK-työryhmän välillä. Ota rohkeasti ensimmäinen yhteydenotto ammattilaiseen ja saat tarvitsemaasi apua. Joensuun seudun yhteyshenkilö: Kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Styr, puh. 050 407 1662. Keski- ja Ylä-Karjalan yhteyshenkilö: Kehittäjätyöntekijä Mika Kivelä, puh. 050 408 0145 9
Tärkeitä yhteystietoja ja puhelinnumeroita Et ole yksin, hae rohkeasti apua! Joensuun seudulla voit ottaa yhteyttä esimerkiksi seuraaviin tahoihin: Turvakoti p. 050 524 6262. Väisälänkatu 4, 80170 Joensuu. Väkivallan ehkäisytyö (Väistö- hanke) p. 050 407 1662 tai 050 408 0145. Väisälänkatu 4, 80170 Joensuu. vakivaltatyo@jns.fi Poliisi p. 112, 029 5415320. Torikatu 9, 80100 Joensuu Joensuun seudun sosiaalipäivystys p. 112. Ma pe klo 16 24, la su klo 12 24 Kriisikeskus p. 013 316 244. Siltakatu 14 B 14, 80100 Joensuu. puhelinpäivystys ma pe klo 12 14 Perheasiain neuvottelukeskus p. 013 263 5450, 050 430 8472. Penttilänkatu 1 F, 80220 Joensuu. Ajanvaraus ma ke klo 9 11, pe klo 9 11 10
Akuutti psykiatrinen päivystys p. 050 511 8352. Siltakatu 18, 2 krs., 80100 Joensuu. Ma pe klo 9 12 ja 14 18, la su klo 10 15, juhlapyhinä klo 10 15 Joensuun seudun päihdepalvelukeskus p. 050 311 9534, 050 311 9536. Noljakantie 17 b, 80130 Joensuu. Päivystyspuhelin arkisin klo 9 12, p. 050 401 1575 Kasvatus- ja perheneuvola p. 050 368 0068. Väisälänkatu 4, 80170 Joensuu. Ajanvaraus ti ja pe klo 10 12 Lastensuojelun sosiaalityö p. 050 367 9857, 050 912 6217, 050 409 2417. Väisälänkatu 4, 80170 Joensuu Nuorisoasema p. 050 505 3043. Siltakatu 20 B 32, 80100 Joensuu. Päivystys ti to klo 9 15 Aikuissosiaalityö p. 013 267 5860. Siltakatu 18, 3. krs, 80100 Joensuu. Puhelinneuvonta ma pe klo 9 11 Rikosuhripäivystys p. 013 221 990, 040 725 6001. Siltakatu 14 B 26, 4. krs, 80100 Joensuu 11
Pohjois-Karjalan sovittelutoimisto p. 040 841 4415, 050 439 1678. Siltakatu 14 B 15, 80100 Joensuu Oikeusaputoimisto p. 029 566 0920. Torikatu 19, 3. krs, 80100 Joensuu. Avoinna ma pe klo 8 16.15 Lisätietoja edellä mainittujen tahojen tarjoamista palveluista saat puhelimitse tai tahojen internet-sivuilta. Tekijät Terveydenhoitajaopiskelijat Laura Kettunen ja Anne Turunen Kuvat Laura Kettunen 12
LÄHTEET: Allen, M. & Perttu, S. 2010. Sosiaali- ja terveysalan opettajat väkivaltaa vastaan Opettajan käsikirja. Helsingin yliopisto. Koulutus ja kehittämiskeskus Palmenia. http://www.palmenia.helsinki.fi/hevi/hevi_kasikirja_su omeksi.pdf. 22.10.2012. Brandt, P., Brusila, P., Cacciatore, R., Raijas, R., Söderholm, A.-L.& Vala, U. 2010. Seksuaalista väkivaltaa kokeneen tutkimus- ja hoito terveydenhuollon toimipisteissä. Raiskatun akuuttiapu. Väestöliitto. http://vaestoliitto-fibin.directo.fi/@bin/b92f0465e4f98675fe2a67b5bd35f05 c/1355141202/application/pdf/597687/rap181012.pdf. 10.12.2012. Hermanson, E. 2008. Parisuhde- ja perheväkivalta. Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_ar tikkeli=lok00029. 26.10.2012. Huhtalo, P., Kuhanen, J. & Pyykkö, E. 2003. Kotona turvassa. Katkaise väkivallan kierre. Helsinki: SMS-Tuotanto Oy. Krug, E., Dahlberg, L., Mercy, J., Zwi, A. & Lozano, R. (toim.) 2005. Väkivalta ja terveys maailmassa WHO:n raportti. Helsinki: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry & Terveyden edistämisen keskus ry. Lehtonen, A. & Perttu, S. 1999. Naisiin kohdistuva väkivalta. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. Naisten linja. 2012. Mistä väkivalta johtuu?. Naisten Linja Suomessa ry. https://www.naistenlinja.fi/fi/julkinen/tietoa+vakivallast a/mista+vakivalta+johtuu/. 26.10.2012. Naisten linja. 2012. Väkivallan muodot. Naisten Linja Suomessa ry. https://www.naistenlinja.fi/fi/julkinen/tietoa+vakivallast a/pari-+ja+lahisuhdevakivalta/vakivallan+muodot/. 26.10.20112. 13
Naisten linja. 2012. Vaaran merkit. Naisten linja Suomessa ry. https://www.naistenlinja.fi/fi/julkinen/tietoa+vakivallast a/vaaran+merkit/ 26.10.2012. Nettitukinainen raiskauskriisikeskus. 2013. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus. https://www.nettitukinainen.fi/materiaalipankki/nuorille/ seksuaalinen-itsemaeaeraeaemisoikeus. 3.1.2013. Nettiturvakoti. 2012. Rikoslain 21. luku, pahoinpitelyt. Ensi- ja turvakotien liitto ry. https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=188. 22.10.2012. Nettiturvakoti. 2012. Turvasuunnitelma väkivaltaa pelkäävälle. Ensija turvakotien liitto ry. https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=150. 26.10.2012. Ojuri, A. 2006. Parisuhdeväkivalta ja turvakotien naistyö. Teoksessa Perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Auttamisen käytäntöjä. Helsinki: Ensi- ja turva-kotien liitto ry, 16 39. Perttu, S. 2004. Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja sen seulonta äitiys- ja lastenneuvolassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid= 28707&name=DLFE-3609.pdf. 26.10.12. Perttu, S., Mononen-Mikkilä, P., Rauhala, R. & Särkkälä, P. 1999. Päänavaus selviytymiseen. Väkivaltaa kokeneiden naisten käsikirja. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino oy. Rikosuhripäivystys. 2012. Autetaan ajoissa. Ensi- ja turvakotien liitto ry. http://autetaanajoissafi.virtualserver24.nebula.fi/riku/ind ex.php?page=kotisivu. 11.12.2012. Säävälä, H., Pohjoisvirta, R., Keinänen, E. & Salonen, S. 2006. Johdanto. Teoksessa Säävälä, H., Pohjoisvirta, R., Keinänen, E. & Salonen, S. Mies varikolle. Apua lähisuhdeväkivaltaan. Oulu: Oulun ensi- ja turvakoti ry, 13 16. 14
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2013. MARAK moniammatillinen riskiarviointi. http://www.thl.fi/fi_fi/web/kasvunkumppanitfi/tyon/menetelmat/marak. 15.1.2013. Väestöliitto. 2012. Puhumattomuus on tuhoavaa. http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/ parisuhteen_kriisit/puhumattomuus/. 26.10.2012. Väestöliitto. 2012. Seksuaalinen väkivalta. http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/ parisuhdevakivalta/seksuaalinen-vakivalta/. 26.10.2012. Väestöliitto. 2012. Väkivallan uhrit. http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/ parisuhdevakivalta/vakivallan-uhrit/. 22.10.2012. 15