Ruokolanden kunnan toimintamalli sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan

Ruo -kolanden kunta Ruokolanden kunnan toimintamalli sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan Käsitelty kunnanhallituksessa 19.12.2014

1 Sisäilmatyöryhmä 11.12.2014 Sisällys SISÄLLYS 1. Ruokolanden kunnan toimintamalli sisäilmasto-ongelmien ehkäisyyn ja hallintaan 2 2. SISÄILMA 2 2.1. Oireet ja sairaudet 2 3. Sisäilmastoon vaikuttavien havaintojen ilmoitusmenettely 3 3.1. Toimintatavat sisäilmastohavainnoista ilmoitettaessa 3 4. Sisäilmastotyöryhmä ja sen toiminta 4 4.1. Sisäilmastotyöryhmän jäsenet 4 4.2. Kokouskäytäntö 5 5. Ongelmanratkaisuprosessi 5 5.1. Esiselvitykset ja alustava arvio 5 5.2. Laajempi selvitys 5.3. Ongelman määrittely ja riskien arviointi 5 5.4. Arviointi ja seuranta 6 6. Viestintäsuunnitelma 7 6.1. Sisäinen viestintä 7 6.2. Ulkoinen viestintä 7

2 1. RUOKOLAHDEN KUNNAN TOIMINTAMALLI SISÄILMASTO-ONGELMIEN EH- KÄISYYN JA HALLINTAAN Kunnan palvelutuotannon tilojen sisäilman laatu vaikuttaa käyttäjien terveyteen. Huono sisäilma saattaa aiheuttaa oireita ja sairauksia, hyvä sisäilma lisää viihtyvyyttä ja parhaimmillaan edistää työn tuottavuutta. Sisäilmasto-ongelmat ovat usein monitahoisia ja niiden tutkiminen on hankalaa suorien mittaus- ja arviointimenetelmien puuttuessa. Sisäilmahaittojen tutkiminen on ongelmallista myös siksi, että syy seuraussuhteiden osoittaminen on epävarma. Usein sisäilmahaittoja aiheuttavat kosteus- ja homevauriot, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja radioaktiivinen radonkaasu. Myös tunkkainen tai kuiva ilma, huoneilman pölyt tai väärä lämpötila voivat aiheuttavat oireilua. Sisäilmasto-ongelmien ehkäisyyn ja hallintaan tarkoitetun toimintamallin avulla luodaan selkeä sisäilmaongelmien hallintaprosessi Ruokolanden kuntaan. Toimintamalli sisältää ilmoitusmenettelyn, sisäilmatyöryhmän roolin ja tehtävät sekä viestintäsuunnitelman. 2. SISÄILMA 2.1. Oireet ja sairaudet Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, mitkä tekijät aiheuttavat oireita ja sairauksia kosteus- ja mikrobivaurioituneissa rakennuksissa oleskeleville. Lukuisat epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että rakennusten kosteus- ja homevaurioilla on ajallinen yhteys astman pahenemiseen, uusien astmojen syntyyn, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. Muista terveysvaikutuksista ei ole luotettavaa näyttöä (10M 2004, WHO 2009, Mendell ym. 2011) On kuitenkin osoitettu vakuuttavasti, että kosteusvauriorakennuksissa oleskelevilla esiintyy normaalia enemmän ylähengitystieoireita kuten yskää ja nenäoireita, hengityksen vinkunaa, hengenandistusta sekä hengitystieinfektioita. On myös vakuuttavasti osoitettu, että kosteusvauriorakennuksissa oleskeleville kehittyy herkemmin astma tai heidän astmaoireensa pahenevat. Jonkin verran tutkimusnäyttöä on myös allergisesta alveoliitista ja allergisesta nuhasta. Sen sijaan yhteyttä keuhkojen toimintakyvyn heikkenemiseen tai allergioiden kehittymiseen ei ole voitu havaita. Muista terveysvaikutuksista kuten silmä- ja iho-oireet, reuma ja muut nivelsairaudet tai neurologiset sairaudet ei ole tutkimusnäyttöä (WHO 2009). Homeoireet lieventyvät tyypillisesti muualla oltaessa. Ajallinen yhteys homealtistukseen on sel- vintä oireilun alkuvaiheessa, mutta esimerkiksi infektiosairauksien osalta ajallista yhteyttä ei ole

3 helppo havaita. Myös monien henkilöiden samanaikainen oireilu ja toistuva sairastelu voi viitata rakennuksen sisäilmaongelmiin. Rakennusten sisäilmasta mitatut epäpuhtaudet eivät ole aina suorassa suhteessa altistuneiden henkilöiden oireiden määrään tai laatuun. Sisäilman mikrobiologisten epäpuhtauksien pitoisuudet vaihtelevat erittäin paljon, mikä luo haasteita altistumisen toteamiselle. Myös ihmisten yksilöllisessä herkkyydessä on eroja. Esimerkiksi atoopikot, allergiset henkilöt ja hengitystiesairaat voivat saada oireita kosteusvauriorakennuksissa herkemmin kuin terveet. Kuitenkin myös ei -atoopikot voivat saada oireita. Tiettyyn rakennukseen liittyvien oireiden takana ei kuitenkaan aina ole kosteus- ja mikrobivaurioita, sillä monet muutkin sisäilmaan liittyvät tekijät kuten huono ilmanvaihto, veto ja kuiva ilma aiheuttavat samankaltaisia oireita. Muun muassa näistä syistä ja aiemmin mainitusta pitoisuuksien suuresta vaihtelusta johtuen sisäilman mikrobiperäisille epäpuhtauksille ei ole voitu antaa terveysperusteisia ohjearvoja. Oireilu ja taudinkuva saattaa olla hyvin moninainen, minkä johdosta terveysongelmien ja homevaurioiden yhteyttä tai yhteyden puutetta voi olla vaikea osoittaa. Työntekijän on mentävä työterveyshuoltoon, mikäli hänellä on terveydellisiä oireita, joiden epäilee johtuvan työpaikan olosuhteista. 1 3. SISÄILMASTOON VAIKUTTAVIEN HAVAINTOJEN ILMOITUSMENETTELY Sisäilmastoon vaikuttavien havaintojen ilmoitusmenettelyn tulee olla ennalta tuttu prosessi, jonka etenemismalli tulee löytyä sekä työpaikkojen perehdyttämisaineistosta että työsuojelukansioista. Tavoitteena on, että pienet sisäilmastoon vaikuttavat havainnot pystytään korjaamaan ilman sisäilmatyöryhmää esimiehen ja kiinteistöhuollon toimesta. Laajat ja vaikeat sisäilmastoasiat käsitellään sisäilmastotyöryhmässä. 3.1. Toimintatavat sisäilmastohavainnoista ilmoitettaessa Tekninen ongelma ilmoitetaan suoraan kiinteistönhoitajalle Helposti havaittavasta teknisestä ongelmasta (esim. ikkunan veto, patterin kylmyys) tulee ilmoittaa esimiehelle, joka ilmoittaa asiasta kiinteistönhoitajalle, jonka tulee myös antaa ilmoituksen tekijälle palautetta ongelman käsittelyn etenemisestä. Laaja-alainen toimenpiteitä vaativa tekninen sisäilmaan vaikuttava asia tulee käsitellä sisäilmastotyöryhmässä. Oireileva henkilö yhteistyössä työterveyshuollon kanssa

4 Oireilevan henkilön tulee kääntyä työterveyshuollon puoleen, jonka kautta on mandollista saada objektiivinen arvio henkilön oireilusta työpaikalla. Työterveyslääkäri ohjaa työntekijän tarvittaessa jatkotutkimuksiin sekä antaa suositukset tilojen puhtauden osalta. Työterveyshuollon edustaja toimii asiantuntijana sisäilmastotyöryhmässä työterveyshuoltoon kuuluvan henkilöstön osalta. Ruokolanden kunnassa sisäilmaston oirekyselyjä on teetetty asiantuntijalaitoksilla Örebro-kyselymenetelmällä. (LIITE 1) Oireileva oppilas koulussa Oireileva oppilas tai hänen vanhempansa ottavat yhteyttä opettajaan ja kouluterveydenhoitajaan mikäli epäilee lapsen oireiden liittyvän koulun sisäilmastoon. Kouluterveydenhuolto selvittää oireilua sisäilmaongelmista kärsivien lasten hoitopolun mukaisin toimenpitein (LIITE 3.) ja sisäilmastokyselyin (LIITE 2.) ja sen mukaisin oirekyselyin (LIITTEET 4. ja 5.), jolloin saadaan systemaattista tietoa haittatekijöistä ja niiden yleisyydestä. Terveydenhuollon asiantuntijajäsenet raportoivat terveystilanteen sisäilmastotyöryhmälle. Oireileva lapsi päiväkodissa Oireileva lapsi päivähoidossa vanhemmat ottavat yhteyttä omalääkäriin ja tarvittaessa terveydensuojeluviranomaiseen (Imatran seudun ympäristötoimi). 4. SISÄILMASTOTYÖRYHMÄ JA SEN TOIMINTA Sisäilmastotyöryhmä on eri alojen asiantuntijoista ja tilan käyttäjien edustajista koostuva moniammatillinen työryhmä, jonka tehtävänä kohteissa on suunnitella ja koordinoida sisäilmaongelmien ratkaisuprosessia sekä arvioida selvitysten tuloksia tarvittavine toimenpiteineen. Sisäilmastotyöryhmä ei tee hallinnollisia päätöksiä tilojen eikä henkilöiden suhteen. Sisäilmastotyöryhmän tehtävänä on myös sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy. Sisäilmastotyöryhmä suunnittelee ja huolehtii myös prosessin aikana tapahtuvan viestinnän osapuolille. 4.1. Sisäilmastotyöryhmän jäsenet Ruokolanden kunnan sisäilmastotyöryhmään kuuluu seuraavien tahojen edustajat: - tilan käyttäjän edustaja - teknisen toimen edustajat työsuojeluvaltuutettu työsuojelupäällikkö - työterveyshuollon edustajat terveydensuojeluviranomaisen edustaja - koulujen osalta kouluterveydenhuolto Lisäksi sisäilmastotyöryhmä voi tarvittaessa käyttää muiden asiantuntijatahojen palveluita ja tarvittaessa kutsua työryhmään asiantuntijoita kuultavaksi.

5 4.2. Kokouskäytäntö Kunnanhallitus on nimennyt Ruokolanden sisäilmastotyöryhmän ja nimennyt sille puheenjohtajan, joka kutsuu sisäilmastotyöryhmän tarvittaessa koolle. Työryhmän jäsenille ja kunnanjohtajalle lähetetään asialista ja tarvittava materiaali ennen kokousta. Kokouksista laaditaan muistio, joka arkistoidaan. Tiedottamista koskevista päätöksistä laaditaan tiedote. 5. ONGELMANRATKAISUPROSESSI Sisäilmastotyöryhmän ongelmanratkaisuprosessin on suunnitelmallinen menettely aina ongelman havaitsemisesta sen seurantaan ja arviointiin saakka. Sisäilmasto-ongelman ratkaisusta laaditaan toimintasuunnitelma, josta ilmenevät kulloiseenkin tapaukseen liittyvät vaiheet; esiselvitykset, tavoitteet, toimenpiteet ja loppuarviointi. 5.1. Esiselvitykset ja alustava arvio Asian tultua sisäilmastotyöryhmän käsittelyyn, työryhmä kartoittaa kukin osaltaan tiloihin ja sen käyttöön liittyvät taustatiedot työryhmän käyttöön. Tärkeää on selvittää oireiden ja haittojen laatu ja yleisyys työpaikalla. Oireilun objektiivinen arviointi saadaan mm. työterveyshuollon selvityksillä ja terveydenhuollon oppilaankyselykartoituksella. Tämä voi tapahtua haastatteluin tai Työterveyslaitoksen tai muun asiantuntijalaitoksen hyväksytyn sisäilmastokyselyn avulla. Kiinteistöhuolto selvittää rakennuksen käytön, kunnon, taustat ja käyttää niissä tarvittaessa rakennusterveysasiantuntijoita. 5.2. Laajempi selvitys Jos esiselvityksissä ilmenee, että ongelma on laaja, ja sille ei ole yksinkertaista paikallista ratkaisua silloin tehdään syvällisempi työpaikkaselvitys sekä rakennuksen kuntokartoitus, joka sisältää rakennus-, LVI- ja sähkötekniset rakenteet. Kuntokartoituksen perusteella selvitystä jatketaan tarvittaessa riskirakenteiden avaamisella ja näytetutkimuksin laaditun tutkimussuunnitelman mukaisesti. Kuntotutkimukseen käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita. Mittauksissa ja selvityksissä käytetään standardoituja ja viranomaisten hyväksymiä menetelmiä. Sisäilmastoselvityksiin kohdistuvista tutkimuksista tiedotetaan asianosaisia ja laaditaan tarvittaessa mediatiedotteet sekä järjestetään vuorovaikutteisia tiedotustilaisuuksia. 5.3. Ongelman määrittely ja riskien arviointi Sisäilmastotyöryhmä muodostaa kokonaiskuvan tilanteesta ja sen taustoista sekä kaikista ongelman syntyyn vaikuttavista tekijöistä ja muodostaa yhteisen näkemyksen ongelmasta ja sen aiheuttajista. Sisäilmastotyöryhmä tarkastelee osatekijöiden ja käytön yhteisvaikutusta kokonaisuutena ja tekee niiden perusteella toimenpidesuunnitelman.

6 5.3.1.Riskien arviointi Selvitetään sisäilmahaittatekijät ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen todennäköisyys ja vakavuus. Arvioinnissa huomioidaan haittatekijät, haittojen voimakkuus, levinneisyys ja -laajuus. Riskien arviointi sisältää työympäristöselvitykset kokonaisuudessaan sekä henkilöstön oireselvitykset. Riskien arvioinnissa tarkastellaan sekä työympäristöä että altistuvia henkilöitä ryhmätasolla. Henkilöstön oireilun riskien tason arvioi työterveyshuolto ryhmittäin. Sisäilmastoon vaikuttavien haittojen määrittelyn jälkeen arvioidaan riskitaso, jonka perusteella määritetään korjausten ja toimenpiteiden tavoitetaso ja raja-arvot tapauskohtaisesti. Tavoitteet laaditaan sisäilman laadulle, rakennuksen kunnolle ja ihmisten hyvinvoinnille 5.3.2. Esim. raja-arvoista ja tavoitteista Hyvinvointiin liittyvät tavoitteet: Oireilun vähentyminen yleisesti, ei kaikilla. Kaikkea oireilua ei voi olettaa aiheutuvan sisäilman laadusta. Rakennuksen kuntoon ja sisäilman laatuun liittyvät tavoitteet: Tavoitteena voisi olla, että huoneilman lämpötila pysyy alle 27 asteessa kesällä ja alle 23 asteessa talvella. Jos kiinteistössä on ilmanvaihdon jäähdytys, voidaan sisäilman lämpötilaa säätää kesäaikana tekniikan antamissa puitteissa. 5.4. Arviointi ja seuranta Sisäilmastotyöryhmä määrittää prosessin alussa toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksen seurannan ja menetelmät niiden arvioimiseksi. Täsmennetyt ja konkreettiset tavoitteet ovat seurannan ja arvioinnin kannalta keskeisin asia. 5.4.1 Saavutettujen tavoitteiden arviointi Väliseuranta: Pyritään pitämään suunta oikeana ohjaamalla ja korjaamalla toimintaa tarvittaessa. Loppuarvio: Arvion avulla saadaan saavutetut parannukset kaikkien tietoon. Samalla tuodaan esille toimintatapojen ja ratkaisujen ongelmakohdat, jotta näitä voidaan tulevaisuudessa parantaa. Loppuseuranta tehdään vasta noin puolen vuoden kuluttua tehtyjen toimenpiteiden lopettamisen jälkeen. Seurantakeinot: Seurantakeinoja ovat uudelleen tehtävä katselmointi, mittauskierros ja haastattelu tai oirekysely tilojen käyttäjien osalta. Työterveyshuolto seuraa henkilöstön työterveyttä työpaikkaselvitysten ja terveystarkastuksien avulla. Mittauksissa käytetään samoja menetelmiä kuin esiselvityksessä tulosten vertailtavuuden takia. Tiedotetaan: Seurantatulokset tiedotetaan asianosaisille.

7 6. VIESTINTÄSUUNNITELMA Sisäilmastotyöryhmän sisäinen viestintä tukee ulkoista viestintää ja tiedottaminen tapahtuu viestintäsuunnitelman mukaisesti. Sisäilmastotyöryhmän viestintäsuunnitelman avulla tiedottaminen on tasapuolista, säännöllistä ja suunnitelmallista. Periaatteena on, että aina tiedotetaan, kun tiloissatapahtuu jotakin sisäilmaston suhteen. Ennakkoon tiedotetaan tulevista selvityksistä ja tutkimuksista sekä niiden ajankohdista ja valmistuneista tutkimuksista ja suunnitelmista. Korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan käyttäjille, vaikka asia ei olisi edennyt sisäilmastotyöryhmän käsittelyyn. Esimiehen tulee huolehtia siitä, että ongelman ilmoittanut työntekijä ja työyhteisö saavat tietoa toimenpiteistä ja niiden aikatauluista. 6.1. Sisäinen viestintä Sisäilmastoryhmä laatii muistion kokouksista sekä viestii sille tuoduista asioista sähköpostilla ja puhelimella muulle ryhmälle. Käsiteltävistä asioista laaditaan tiedote, jonka ryhmä hyväksyy. Tavoitteena on ryhmän sisäinen yhtenäisyys, joka näkyy myös ulkoisessa viestinnässä. 6.1.1. Tiedotusvastuiden määrittely ryhmän sisällä Sisäilmastotyöryhmän yhteisistä tiedotteista vastaa työryhmän puheenjohtaja. Työryhmä voi myös keskenään jakaa tiedotusvastuuta tapauskohtaisesti niin, että erikoisosaamista vaativissa tiedotustilanteissa tai tiedotteissa käytetään työryhmään mandollisesti kuuluvaa alan asiantuntijaa tai tarvittaessa ulkopuolista asiantuntijaa. 6.1.2. Riskien viestinnän omat säännöt Riski on subjektiivinen arvio, joka on aina laajempi käsite riskien kokijalle kuin asiantuntijalle. Vaikeiden ja konflikteja helposti aiheuttavien asioiden käsittelyssä tulee noudattaa erityistä huomaavaisuutta ja pyrkiä yhteistoimintaan. 6.2. Ulkoinen viestintä Sisäilmastotyöryhmä käsittelee asiat ja muodostaa yhteisen näkemyksen joka viestitään ulospäin viestintäsuunnitelman mukaisesti. Viestinnässä käytetään hyvää yleiskieltä ja vältetään vaikeaselkoisia erityisammattitermejä. Viestinnän yleiset periaatteet MISTÄ Käyttäjille kerrotaan ongelmaan johtaneista syistä ja korjaussuunnitelmista sekä korjauksen seurannasta ja korjauksen tuloksista. Tehdyt korjaukset ja tulokset voidaan käydä läpi myös tilan käyttäjien kanssa. KENELLE Kaikille osapuolille; tilan käyttäjille, työyhteisölle, ilmoituksen tekijälle, esimiehille ja työnantajalle.

8 MITEN Tilan käyttäjille tiedottamiseen voidaan käyttää työpaikalla vakiintuneita palaverikäytäntöjä ja tiedottamista. Jos ongelma on laaja tai vakava, voidaan työpaikalle järjestää myös erillisiä keskustelutuokioita. Myös koko työyhteisön henkilöstölle voidaan pitää keskustelutilaisuuksia, joissa eri alan asiantuntijat ovat vastaamassa mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Keskustelutilaisuuksia voidaan järjestää myös silloin, kun sisäilmaongelmat huolestuttavat ja pelottavat työyhteisöä. MILLOIN Jokaisen sisäilmastotyöryhmän kokouksen jälkeen tiedotetaan ratkaistavana olevan asian etenemisestä. LIITTEET 1. Sisäilmaongelmien käsittely työpaikalla, kaavio 2. Sisäilmaongelmien ratkaisujen toimintamalli 3. Sisäilmastokysely työpaikoille (TTL kyselykaavake esimerkkinä) 4. Sisäilmaongelmista kärsivien lasten hoitopolku Eksoten käyttämä 5. Sisäilma oirekysely, alakoulu (Eksote) 6. Sisäilma oirekysely, yläkoulu (Eksote) 7. Korjausten arviointilomake 8. Ohje siivouksen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjauksen jälkeen

0000111.11101 Ruokolanden kunta Jos oireilet, käänny työterveyshuollon puoleen Jos sisäilmasta oireilevia on useampia tai yksilön oireet vakavia, on työterveyshuollon ryhdyttävä toimenpiteisiin Saata asia työsuojeluvaltuutetun tietoon Keskustele Neuvoja, ohjeita Huom! Tsv on vaitiolovelvollinen sairaustiedoista SISÄILMAONGELMIEN KÄSITTELY TYÖPAIKALLA 7. Ilmoita havaitsemistasi sisäilman epäpuhtauksista tai työtilan rakennevaurioista esimiehellesi Ilmoitus asiaperusteisesti (todelliset faktat asiasta), mielellään kirjallisesti Pyydä esimiestä selvittämään asiaa (esimies vastaa työtilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta) Esimiehesi ryhtyy selvittämään havaintosi perusteella, mistä on kyse. Jos oireilevia on useampia tai yksilön tilanne vakava, tulee työnantajan selvittää sisäilman laatua, rakenteiden ja rakennustekniikan kuntoa asiantuntijan toimesta. Lisäksi työnantaja kääntyy asiassa sisäilmatyöryhmän, työterveyshuollon, koulu-/opiskelu- ja ympäristöterveydenhuollon puoleen. Työnantaja aloittaa asiassa työsuojelun yhteistoimintakäsittelyt. Työterveyshuolto määrittelee henkilöstön terveysriskin oireiden, sairastumisten, työpaikkakäynnin ja sisäilmakyselyn (esim. Örebro-kysely) avulla. Kiinteistöhuolto ryhtyy toimenpiteisiin kiinteistön käytön, rakenteiden ja laitteistojen toimivuuden osalta Kunnan terveydensuojeluviranomainen määrittelee tilojen Käyttäjien terveysriskin tiloissa mittausten ja tarkastuskäynnin avulla. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto määrittelee oppijoiden terveysriskin oireiden, sairastumisten, terveystarkastusten ja tilatarkastusten avulla. Ilmoitus asiasta työsuojeluviranomaiselle, jos työnantajan toimissa puutteita Esim. viivyttelyä tai ei käytetä asiantuntijoita riittävästi mahrtollipen YHTEINEN ASIAN KÄSITTELY SISÄILMATYÖRYHMÄSSÄ JA TYÖPAIKALLA Käytettävissä tiedot sisäilman laadusta, rakenteiden ja rakennustekniikan kunnosta sekä sisäilma-asiantuntijoiden johtopäätökset tilojen haittatekijöistä Käytettävissä työterveyshuollon arvio terveysriskistä, myös tarvittaessa ympäristö- ja koulu/opiskeluterveydenhuollon arvio terveysriskistä Läsnä työnantajan edustajat, tilojen käyttäjät / käyttäjien edustus, työsuojeluvaltuutettu, työsuojelupäällikkö, yllä mainitut asiantuntijat -> ESITYS epäpuhtauksien poistamiseksi työnantajan päätettäväksi Korjaussuunnitelma työsuojelun yhteistoimintakäsittelyyn -> korjauksien toteutus

17 Tietokortli Sisäilmaongelmien ratkaisun toimintamalli Marjaana Lahtinen Sanna Lappalainen Kari Reijula Sisäilmaongelmat voivat olla hankalia ja monisyisiä. Niiden mittaaminen ja selvittäminen ei aina ole yksiselitteistä. Usein myös ratkaisukeinojen löytäminen vie niin rahaa kuin aikaakin. Oikeat tekniset ratkaisutkaan eivät aina takaa onnistumista. Epäonnistuneella prosessin hoidolla ja huonolla viestinnällä voidaan tuhota paljon. Epäselvä informaatio, huhut ja huono viestintä eri osapuolten kesken voivat ylläpitää ja vahvistaa ongelmaa senkin jälkeen kun ongelman varsinaiset fyysiseen ympäristöön Iiittyvät pulmat on ratkaistu. Silloin käytettävissä olleet tekniset ja taloudelliset resurssit menevät hukkaan ja pahimmillaan työyhteisö voi jumiutua ongelmakierteeseen pitkäksi aikaa. Työterveyslaitoksella on kehitetty ja testattu yhdessä työpaikkojen kanssa toimintamallia, joka parantaa vaikeiden sisäilmaongelmien hallintaa sekä ehkäisee ongelmien pitkittymistä ja hankaloitumista. Toimintamallissa korostuu tavoitteellinen, prosessinomainen ja pitkäjänteinen toiminta sekä eri toimijatahojen (kiinteistön omistaja, -huolto, työsuojelu, työterveyshuolto) kiinteä yhteistyö ja tilan käyttäjiä osallistava toimintatapa. Mallissa huomioidaan ongelman teknisen ratkaisun ohella myös ongelman ratkaisuprosessin inhimillinen ja sosiaalinen puoli - työyhteisönäkökulma. Toimintatavat sisäilmaongelmissa on hyvä sopia etukäteen Malli perustuu työpaikalle perustettavan moniammatillisen "sisäilmaryhmän" toiminnalle. Mallissa sivutaan myös ennaltaehkäisevää näkökulmaa, vaikka toimintamallin keskiössä ovat ongelmatilanteet ja niiden hallinnan kehittäminen. Ongelmien ratkaiseminen on helpompaa kun toimintatapa mandollisten tulevien ongelmatilanteiden varalle on työpaikalla mietitty jo etukäteen. Selkeät ja helposti tunnistettavat tekniset ongelmat - esimerkiksi esim. ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriö, ikkunasta vetää, patteri on kylmä - hoidetaan toimivan ilmoituskäytännön sekä kiinteistön ylläpidon ja huollon hyvien käytäntöjen mukaisesti. Sisäilmaryhmän käsittelyyn ongelmatilanne tuodaan esimerkiksi silloin kun haitta- ja oireilmoitusten perusteella tilanne vaikuttaa laajemmalta työympäristöön liittyvältä ongelmalta. Sisäilmaryhmän toimintaa vaatii myös tilanne, jossa ongelmat aiheuttavat runsaasti huolta tai jännitteitä työyhteisössä. Sisäilmaryhmä voi toimia paitsi ongelmatilanteiden käsittelyn foorumina sen lisäksi myös ennaltaehkäisevän toiminnan koordinoijana työpaikalla. ;, ^.5 zor alaute Sisäihnaongolman haitta. > havainnut ilmoitus henkilö 04. Ot Kiinteistöhuolto ja hallinta Esimies, huoltomies, muu nimetty henkilö Esimies, ts-valtuutettu, ts-päällikkö, muu nimetty henkilö Työterveyshuolto I Suunnittelu ja esiselvitykset Viestintä Alustava arvio tilanteesta ja suunnitelma lisäselvityksktä Seuranta Viestintä SISÄILMARYHMÄ - työsuojelupäällikkö - työsuojeluvaltuutettu - edustaja(t) työterveyshuollosta - edustaja(t) kiinteistöhallinnasta ja huollosta - esimies kohdetyöpaikasta - työntekijöiden edustaja kohdetyöpaikasta ulkopuolinen asiantuntija tarvittaessa Viestintä jqr....«toimenpiteet Tarvittavat lisäselvitykset I Viestintä Ongelman määrittely, riskin arviointi ja tavoitteiden tarkennus Hahintatoimenpiteiden suunnittelu ilityöterveyslaitos

Tietokortti 17 Sisäilmaongelmien ratkaisun toimintamalli Toiminta sisäilmaongelmatilanteissa Toimintamallin vaiheet voidaan tiivistää seuraaviin pääkohtiin: Sisäilmaryhmä suunnittelee ongelman käsittelyprosessin ja prosessin aikaisen viestinnän, tekee prosessia koskevat päätökset yhdessä neuvotellen ja kaikkien ammattiryhmien osaamista hyödyntäen sekä esiintyy ulospäin yhtenäisesti Taustatiedot kerätään, katselmoidaan ja dokumentoidaan Tehdään alustava tilannearvio ja suunnitelma tarvittavista lisäselvityksistä sekä aikataulu Tarkennetaan ongelman määrittelyä, tehdään riskinarviointi ja asetetaan konkreettiset, mitattavat tavoitteet Päätetään riskinhallinnasta; suunnitellaan, aikataulutetaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet Toteutetaan loppuseuranta Huolehditaan hyvästä tiedonkulusta ja riskiviestinnästä koko prosessin ajan Sisäilmaongelman hoitamiseksi tehtävän toimintasuunnitelman osaksi tuleekin laatia viestintäsuunnitelma. Viestintää tulisi tarkastella neljästä näkökulmasta Miten saada tarvittavaa tietoa tilan käyttäjiltä sisäilmaryhmälle? Mistä asioista, missä vaiheessa ja millä tavalla sisäilmaryhmän tieto tulisi välittää tilankäyttäjille? Miten vahvistaa ongelmatilannetta hoitavan sisäilmaryhmän sisäistä tiedonkulkua ja viestintää? Miten huomioida ulkoinen viestintä, tiedotusvälineet? Viestintää suunniteltaessa on hyvä pitää mielessä seuraavat periaatteet (Outbreak communication, WHO 2005): Rakenna ja ylläpidä luottamusta Tiedota ajoissa Vaali toiminnan läpinäkyvyyttä Kunnioita ihmisten huolestuneisuutta Suunnittele viestintä etukäteen Sisäilmaongelmien ratkaisu vaatii moniammatillista yhteistyötä Sisäilmaongelmien ratkaisussa on kysymys mittavasta moniammatillisen yhteistyön ponnistuksesta, johon vain harvalle työpaikalle on käytännössä kehittynyt rutiineja. Hyvin sujuva moniammatillinen yhteistyö vaatii onnistuakseen sekä yhteistyön rakenteiden organisointia että tietoista kehittämistyötä. On opittava toimimaan yhdessä. Moniammatillinen yhteistyö edellyttää eri intressien ja ammattiryhmäkohtaisten työskentelykäytäntöjen yhteen nivomista, eri toimijoiden roolien selkiyttämistä ja yhteisen tavoitteen löytämistä. Yhteisen viitekehyksen muodostaminen ja uudenlainen yhteistoiminta vaatii harjoittelua eikä ole aina helppoa kun tehtävänä on hankalien sisäilmaongelmien käsittely. Yhteinen koulutus, yhdessä toteutetut työpaikkakäynnit sekä tasavertainen, toisen ammattiosaamista ja tilan käyttäjien kokemuksia arvostava vuorovaikutus luovat hyvän pohjan onnistumiselle. Viestintä avainasemassa sisäilmaongelman ratkaisussa Hyvä viestintä tukee ongelmanratkaisua. Se ei ole pelkästään tiedon välittämistä vaan vastavuoroista näkemysten vaihtamista. Osallistavassa viestintäprosessissa kaikki osapuolet voivat saada äänensä kuuluviin ja myös tuntea tulevansa kuulluiksi. Terveyteen Iiittyvistä riskeistä puhuttaessa myös tunteet ovat pelissä mukana ja joskus voidaan ajautua ristiriitoihin. Tunteiden ja erimielisyyksien sivuuttaminen tuntuu usein helpoimmalta ratkaisulta, mutta niitä välttelemällä joudutaan yhä vaikeampiin tilanteisiin. Lisätietoa: Lahtinen M., Lappalainen S., Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos 2006. Lahtinen M, Ginström A, Harinen S, Lappalainen S, Tarkka 0, Unhola T. Selätä sisäilmastokiista - viesti viisaasti. Työterveyslaitos, Helsinki 2010. Lisätietoja toimintamallista ja siihen liittyvästä koulutuksesta antavat: Sanna Lappalainen, puh. 030 474 2961, sanna.lappalainen@ttl.fi Marjaana Lahtinen, puh. 030 474 2931, marjaana.lahtinen@ttl.fi Heidi Salonen, puh. 030 474 2937, heidi.salonen@ttl.fi Lisätietoa sisäympäristöstä: www.ttl.fi/sisaymparisto www.ttl.fil Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh.030 4741, s-posti: etunimi.sukunimi@ttl.fi, Internet: www.ttl.fi 6/2009

Sisäilmaongelmista kärsivien lasten hoitopolku Huoltaja tai opettaja havaitsee oppilaassa mandollisesti sisäilmaongelmasta johtuvaa oireilua. eksote Tieto kouluterveydenhoitajalle, joka antaa huoltajille kotiin täytettäväksi THL:n oirekyselylomakkeen. (Ks linkit alla) Lomakkeen palauduttua th:11e, arvioi hän sen yhdessä koululääkärin kanssa. Koululääkäri ohjaa oppilaan tarpeen mukaan jatkotutkimuksiin. Erikoissairaanhoito tutkii ja antaa palautteen huoltajille. Johtopäätöksistä annetaan palaute oppilaan huoltajille. Huoltajat vievät asian tiedoksi koululle opetusjärjestelyjen suunnittelun pohjaksi. THL:n oirekyselylomake tallennettu pdf muodossa Z:\Eksote\Perhe- ja sosiaalipalvelut\perhe lv t\lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut\opphashuollon palvelut\kouluterveys\toimintaohjeet PDF sisäilma_oirekysely_ alakoulu sisläilma_oirekysely _ylakoulu ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI OPP I LASHUOLLON PALVELUT

tio TERVEYDEN JA HYVINVOINN1N LA1TOS OIRA-190109 VASTAMAN TUNNUS OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: I 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): Kuinka kauan lapsenne on käynyt tätä koulua? vuotta kuukautta (merkitkää kuukaudet vain, jos vähemmän kuin vuosi) 1. Millainen on lapsenne terveydentila mielestänne? Erinomainen 1 Hyvä 2 Tyydyttävä 3 Huono 4 2. Onko lapsellanne ollut seuraavia hengitystietulehduksia viimeisen 12 kuukauden aikana, ja kuinka monta kertaa? A. syyslukukaudella B. kevätlukukaudella Ei Kyllä Ei Kyllä "Flunssaa" tai nuhakuumetta 1 2, kertaa 1 2, kertaa Nielurisatulehdusta (angiinaa) 1 2, kertaa 1 2, kertaa Välikorvatulehdusta 1 2, kertaa 1 2, kertaa Poskiontelotulehdusta (sinuiittia) 1 2, kertaa 1 2, kertaa Keuhkoputkentulehdusta tai keuhkokuumetta 1 2, kertaa 1 2, kertaa 3. Onko lapsenne ollut poissa koulusta edellä mainittujen hengitystietulehdusten vuoksi viimeisen 12 kuukauden aikana? A. syyslukukaudella? B. kevätlukukaudella? Ei 1 Ei 1 Kyllä 2 Kyllä 2 - kuinka monta päivää? päivää - kuinka monta päivää? päivää

ttio TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LA1TOS OIRA-190109 4. Oletteko käyttänyt lastanne lääkärin vastaanotolla edellä mainittujen hengitystietulehdusten vuoksi viimeisen 12 kuukauden aikana? A. syyslukukaudella? B. kevätlukukaudella? Ei 1 Ei 1 Kyllä 2 Kyllä 2 - kuinka monta kertaa? kertaa - kuinka monta kertaa? kertaa 5. Saiko lapsenne antibioottikuureja edellä mainittujen hengitystietulehdusten vuoksi viimeisen 12 kuukauden aikana? A. syyslukukaudella? B. kevätlukukaudella? Ei 1 Ei 1 Kyllä 2 Kyllä 2 - kuinka monta kuuria? kuuria - kuinka monta kuuria? kuuria 6. Onko lapsenne ollut sairaalahoidossa tai -tutkimuksissa edellä mainittujen hengitystietulehdusten vuoksi viimeisen 12 kuukauden aikana? A. syyslukukaudella? B. kevätlukukaudella? Ei 1 Ei 1 Kyllä 2 Kyllä 2 - kuinka monta kertaa? kertaa - kuinka monta kertaa? kertaa 7-8. Onko lapsellanne ollut jotakin seuraavista oireista viimeisen 1 kuukauden aikana? (Vastatkaa jokaiseen kohtaan, vaikka lapsellanne ei olisi ollut oireita) *Jos vastasitte kyllä, liittyvätkö oireet lapsen kouluympäristöön? Kyllä*, joka viikko (1) Kyllä*, joskus (2) Ei koskaan (3) Kyllä (1) Ei (2) En osaa sanoa Nenän tukkoisuutta tai nuhaa 0 El El El El El Kuiva tai kipeä kurkku D1 El 0 El 0 0 Yskää El Cl El 0 El El Hengenandistusta C1 Cl El El E El Hengityksen vinkunaa El Eil El El El 0 Silmäoireita E] Cl El El 0 0 Kuumetta yli 37.5 El El El El EJ El Virtsatievaivoja 0 El El El Cl El Lihaskipuja 13 El El Cl El El Nivelkipuja/-turvotusta El El El El El El Selkäkipuja El El 111 El El 0 Väsymystä El El El El El El Päänsärkyä El El 13 El El 0 Keskittymisvaikeuksia El El El El El 0 Univaikeuksia El El 13 El El El Oppimisvaikeuksia El El El EI El El Muuta, mitä? (3)

TERVEYDEN JA 1 HYVINVOINNIN LAITOS OIRA-190109 9. Onko lapsellanne ollut toistuvasti silmäoireita (kuten punoitusta, turvotusta tai kutinaa) viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei 1 Silmäoireita tuulen tai roskien ärsyttäessä 2 Silmäoireita vain altistuessa siitepölylle tai eläinpölylle 3 Silmäoireita rasituksessa 4 Silmäoireita koulussa 5 Silmäoireita ilman mitään selvää altistavaa syytä 6 10. Onko lapsellanne ollut silmän sidekalvon tulehduksia viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei koskaan 1 Kyllä, 1-2 kertaa 2 Kyllä, useammin 3 11. Onko lapsellanne ollut yöyskää viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei koskaan 1 Kyllä, 1-2 kertaa 2 Kyllä, useammin 3 12. Onko lapsellanne ollut pitkäaikainen, yli kuukauden kestänyt nuha ja/tai toistuvia nuhakausia viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei 1 Pitkäaikainen nuha vain vilustumisen yhteydessä 2 Nuhakausia vain altistuessa siitepölylle tai eläinpölylle 3 Nuhaa rasituksessa 4 Nuhaa koulussa 5 Nuhakausia ilman mitään selvää altistavaa syytä 6 13. Onko lapsellanne ollut pitkäaikainen, yli kuukauden kestänyt yskä ja/tai toistuvia yskäkausia viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei 1 Pitkäaikainen yskä vain vilustumisen yhteydessä 2 Yskäkausia vain altistuessa siitepölylle tai eläinpölylle 3 Yskää rasituksessa 4 Yskää koulussa 5 Yskäkausia ilman mitään selvää altistavaa syytä 6 14. Onko lapsellanne ollut kohtauksellista hengenandistusta viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei koskaan 1 Kyllä, 1-2 kertaa 2 Kyllä, useammin 3 15. Onko lapsellanne ollut kohtauksellista hengityksen vinkunaa viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei koskaan 1 Kyllä, 1-2 kertaa 2 Kyllä, useammin 3

) TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS OIRA-190109 16. Onko lapsellanne koskaan ollut hengenandistuskohtauksia, joihin liittyy hengityksen vinkunaa tai pihisevää ääntä? Ei koskaan 1 Kyllä, viimeisen 12 kuukauden aikana: - 1-2 kertaa 2 - useammin 3 Kyllä, aikaisemmin 4 17. Onko lääkäri koskaan todennut lapsellanne seuraavia sairauksia tai oireita? Ei Kyllä Astma 1 2, todettu vuonna Astmaa tutkittu, mutta ei ole todettu 1 2 Allerginen nuha 1 2 Maitorupi, taiveihottuma eli atooppinen ihottuma 1 2 Allerginen silmätulehdus 1 2 Diabetes 1 2 Nivelreuma 1 2 Jokin synnynnäinen sairaus tai vamma 1 2, mikä? Jokin muu pitkäaikaissairaus 1 2, mikä? 18. Onko lapsenne ollut astman takia lääkärin hoidossa viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei 1 Kyllä 2 19. Käyttääkö lapsenne päivittäin lääkkeitä hengitystiesairauden takia? Ei 1 Kyllä, kausittain 2 Kyllä, jatkuvasti 3 20. Onko Teillä kotieläimiä? (Onko ollut aikaisemmin lapsen elinaikana?) Ei 1, siirry kysymykseen 22 Kyllä, on nykyisin 2 Kyllä, on ollut aikaisemmin 3 21. Mitä eläimiä Teillä on / on ollut? Kissoja, koiria, marsuja, tms. 1 Lintuja 2 Akvaario 3 Terraarioeläimiä (liskoja, käärmeitä) 4 Muita 5 - mitä? 22. Kuinka usein lapsenne hengittää tupakansavua sisätiloissa? A. kotona Hyvin harvoin tai ei koskaan 1 B. muualla Hyvin harvoin tai ei koskaan 1 Kuukausittain 2 Kuukausittain 2 Viikoittain 3 Viikoittain 3 Päivittäin 4 Päivittäin 4 Lapsi tupakoi itse 5

TERVEYDEN JA Naw, HYVINVOINNIN LAITOS OIRA-190109 23. Onko jokin seuraavista tekijöistä häirinnyt lastanne koulussa viimeisen 1 kuukauden aikana? (Vastatkaa jokaiseen kohtaan) Kyllä, joka viikko (1) Kyllä, joskus (3 ) Liian korkea huonelämpötila El 0 0 Liian matala huonelämpötila CI El 117 (2) Ei koskaan Vaihteleva huonelämpötila C1 CI 13 Veto CI El C] Tunkkainen (huono) ilma 0 C1 CI Kuiva ilma CI CI Cl Kostea ilma CI 13 13 Homeen haju 13 CI CI Muu epämiellyttävä haju CI CI CI Melu CI CI CI Pöly tai likaisuus Cl CI CI 24. Missä tiloissa yllämainittuja ongelmia erityisesti mielestäsi esiintyy? Voitte valita useita vaihtoehtoja. Luokassa/luokissa 1 Käytävillä 2 Ruokalassa 3 Liikuntasalissa 4 Wc/pesutiloissa 5 Muualla 6 - missä? 25. Onko nykyisessä asunnossanne todettu kosteusvauriota, näkyvää homekasvua tai homeen hajua (tunkkaisuutta, kellarin hajua)? Ei 1 Kyllä, kosteusvaurio 2 Kyllä, näkyvää homekasvua 3 Kyllä, tunkkaisuutta tai homeen hajua 4 Lisätietoja (esim. missä huoneissa?, milloin?, onko korjattu?): 26. Millaisella alueella kotinne sijaitsee? Kaupungin keskustassa 1 Kaupungin reuna-alueella, lähiössä 2 Taajamassa maaseudulla (kirkonkylä tms.) 3 Haja-asutusalueella, maaseudulla 4

) TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS OIRA-190109 27. Asutteko Kerrostalossa 1 Rivitalossa 2 Omakotitalossa / paritalossa 3 Maatilalla 4 - mikä on tilan tuotantosuunta? 28. Kuinka monta tuntia lapsenne keskimäärin nukkuu öisin sunnuntai-illan ja perjantaiaamun välisenä aikana? tuntia/yö 29. Nukkuuko lapsenne päiväunia kouluviikon aikana? Ei yleensä 1 Satunnaisesti 2 Säännöllisesti 3, tuntia/päivä 30. Syökö lapsenne aamupalaa kouluviikon aikana? Päivittäin tai lähes päivittäin 1 Pari kertaa viikossa 2 Harvemmin 3 31. Kuinka usein lapsenne harrastaa urheilua tai liikuntaa vapaa-aikanaan vähintään puolen tunnin ajan? Vähintään 3 kertaa viikossa 1 1-2 kertaa viikossa 2 Harvemmin 3 TARKISTAKAA LOPUKSI, ETTÄ OLETTE VASTANNUT KAIKKIIN KYSYMYKSIIN. KIITOS YHTEISTYÖSTÄ!

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS OIRB-190109 VASTAMAN TUNNUS: OIREKYSELY Yläkoulut ja lukiot Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Etunimi: Sukunimi: Ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): Kuinka kauan olet käynyt tätä koulua? vuotta (merkitse kuukaudet vain, jos vähemmän kuin vuosi) kuukautta 1. Millainen terveydentilasi mielestäsi on? Erinomainen 1 Hyvä 2 Tyydyttävä 3 Huono 4 2. Onko sinulla ollut seuraavia hengitystietulehduksia viimeisen 12 kuukauden aikana, ja kuinka monta kertaa? A. syyslukukaudella B. kevätlukukaudella Ei Kyllä Ei Kyllä "Flunssaa" tai nuhakuumetta 1 2, kertaa 1 2, kertaa Nielurisatulehdusta (angiinaa) 1 2, kertaa 1 2, kertaa Välikorvatulehdusta 1 2, kertaa 1 2, kertaa Poskiontelotulehdusta (sinuiittia) 1 2, kertaa 1 2, kertaa Keuhkoputkentulehdusta tai keuhkokuumetta 1 2, kertaa 1 2, kertaa 3. Oletko ollut poissa koulusta edellä mainittujen hengitystietulehdusten vuoksi viimeisen 12 kuukauden aikana? A. syyslukukaudella? B. kevätlukukaudella? Ei 1 Ei 1 Kyllä 2 Kyllä 2 - kuinka monta päivää? päivää - kuinka monta päivää? päivää

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS OIR13-1901V:; 4. Oletko käynyt lääkärin vastaanotolla edellä mainittujen hengitystietulehdusten vuoksi viimeisen 12 kuukauden aikana? A. syyslukukaudella? B. kevätlukukaudella? Ei 1 Ei 1 Kyllä 2 Kyllä 2 - kuinka monta kertaa? kertaa - kuinka monta kertaa? kertaa 5. Saitko antibioottikuureja edellä mainittujen hengitystietulehdusten vuoksi viimeisen 12 kuukauden aikana? A. syyslukukaudella? B. kevätlukukaudella? Ei 1 Ei 1 Kyllä 2 Kyllä 2 - kuinka monta kuuria? kuuria - kuinka monta kuuria? kuuria 6. Oletko ollut sairaalahoidossa tai -tutkimuksissa edellä mainittujen hengitystietulehdusten vuoksi viimeisen 12 kuukauden aikana? A. syyslukukaudella? B. kevätlukukaudella? Ei 1 Ei 1 Kyllä 2 Kyllä 2 - kuinka monta kertaa? kertaa - kuinka monta kertaa? kertaa 7-8. Onko sinulla ollut jotakin seuraavista oireista viimeisen 1 kuukauden aikana? (Vastaa jokaiseen kohtaan, vaikka sinulla ei olisi ollut oireita) *Jos vastasit kyllä, liittyvätkö oireet kouluympäristöösi? Kyllä*, joka viikko (1) Kyllä*, joskus (2) Ei koskaan (3) Kyllä (1) Ei (2) En osaa sanoa Nenän tukkoisuutta tai nuhaa CI El El El 117 El Kuiva tai kipeä kurkku El El El El El El Yskää El El El El El Cl Hengenandistusta 111 CJ El El El El Hengityksen vinkunaa El El El El El Cl Silmäoireita El El El E] El El Kuumetta yli 37.5 0 El El El El El Virtsatievaivoja El El El El El El Lihaskipuja El El C] El El 0 Nivelkipuja/-turvotusta El El El 13 EI El Selkäkipuja 0 El El El El El Väsymystä 111 El El El 0 El Päänsärkyä El El El El 0 0 Keskittymisvaikeuksia 111 El El El 13 El Univaikeuksia El 13 El El El 0 Oppimisvaikeuksia El El El 13 El El Muuta, mitä? (3)

TERVEYDEN JA,41W HYVINVOINNIN LAITOS OIRB-190109 9. Onko sinulla ollut toistuvasti silmäoireita (kuten punoitusta, turvotusta tai kutinaa) viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei 1 Silmäoireita tuulen tai roskien ärsyttäessä 2 Silmäoireita vain altistuessa siitepölylle tai eläinpölylle 3 Silmäoireita rasituksessa 4 Silmäoireita koulussa 5 Silmäoireita ilman mitään selvää altistavaa syytä 6 10. Onko sinulla ollut silmän sidekalvon tulehduksia viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei koskaan 1 Kyllä, 1-2 kertaa 2 Kyllä, useammin 3 11. Onko sinulla ollut yöyskää viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei koskaan 1 Kyllä, 1-2 kertaa 2 Kyllä, useammin 3 12. Onko sinulla ollut pitkäaikainen, yli kuukauden kestänyt nuha ja/tai toistuvia nuhakausia viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei 1 Pitkäaikainen nuha vain vilustumisen yhteydessä 2 Nuhakausia vain altistuessa siitepölylle tai eläinpölylle 3 Nuhaa rasituksessa 4 Nuhaa koulussa 5 Nuhakausia ilman mitään selvää altistavaa syytä 6 13. Onko sinulla ollut pitkäaikainen, yli kuukauden kestänyt yskä ja/tai toistuvia yskäkausia viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei 1 Pitkäaikainen yskä vain vilustumisen yhteydessä 2 Yskäkausia vain altistuessa siitepölylle tai eläinpölylle 3 Yskää rasituksessa 4 Yskää koulussa 5 Yskäkausia ilman mitään selvää altistavaa syytä 6 14. Onko sinulla ollut kohtauksellista hengenandistusta viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei koskaan 1 Kyllä, 1-2 kertaa 2 Kyllä, useammin 3 15. Onko sinulla ollut kohtauksellista hengityksen vinkunaa viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei koskaan 1 Kyllä, 1-2 kertaa 2 Kyllä, useammin 3

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS OIRB-190109 16. Onko sinulla koskaan ollut hengenandistuskohtauksia, joihin liittyy hengityksen vinkunaa tai pihisevää ääntä? Ei koskaan 1 Kyllä, viimeisen 12 kuukauden aikana: - 1-2 kertaa 2 - useammin 3 Kyllä, aikaisemmin 4 17. Onko lääkäri koskaan todennut sinulla seuraavia sairauksia tai oireita? Ei Kyllä Astma 1 2, todettu vuonna Astmaa tutkittu, mutta ei ole todettu 1 2 Allerginen nuha 1 2 Maitorupi, taiveihottuma eli atooppinen ihottuma 1 2 Allerginen silmätulehdus 1 2 Diabetes 1 2 Nivelreuma 1 2 Jokin synnynnäinen sairaus tai vamma 1 2, mikä? Jokin muu pitkäaikaissairaus 1 2, mikä? 18. Oletko ollut astman takia lääkärin hoidossa viimeisen 12 kuukauden aikana? Ei 1 Kyllä 2 19. Käytätkö päivittäin lääkkeitä hengitystiesairauden takia? Ei 1 Kyllä, kausittain 2 Kyllä, jatkuvasti 3 20. Onko teillä kotieläimiä? Ei 1, siirry kysymykseen 22 Kyllä, on nykyisin 2 Kyllä, on ollut aikaisemmin 3 21. Mitä eläimiä teillä on / on ollut? Kissoja, koiria, marsuja, tms. 1 Lintuja 2 Akvaario 3 Terraarioeläimiä (liskoja, käärmeitä) 4 Muita eläimiä 5 - mitä? 22. Kuinka usein hengität tupakansavua sisätiloissa? A. kotona B. muualla Hyvin harvoin tai ei koskaan 1 Hyvin harvoin tai ei koskaan 1 Kuukausittain 2 Kuukausittain 2 Viikoittain 3 Viikoittain 3 Päivittäin 4 Päivittäin 4 Tupakoin itse 5

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS OIRB-190109 23. Onko jokin seuraavista tekijöistä häirinnyt sinua koulussa viimeisen 1 kuukauden aikana? (Vastaa jokaiseen kohtaan) Kyllä, joka viikko (1) Kyllä, joskus (2) Ei koskaan Liian korkea huonelämpötila 1=1 13 111 Liian matala huonelämpötila El Cl El Vaihteleva huonelämpötila 13 1=1 0 Veto 1=1 13 El Tunkkainen (huono) ilma 0 13 13 Kuiva ilma 1=1 C1 13 Kostea ilma 13 C1 13 Homeen haju El C1 C1 Muu epämiellyttävä haju C1 CI 111 Melu 13 El 1E1 Pöly tai likaisuus 13 EI C1 (3) 24. Missä tiloissa yllämainittuja ongelmia erityisesti mielestäsi esiintyy? Voit valita useita vaihtoehtoja. Luokassa/luokissa 1 Käytävillä 2 Ruokalassa 3 Liikuntasalissa 4 Wc/pesutiloissa 5 Muualla 6 - missä? 25. Onko kodissasi todettu kosteusvauriota, näkyvää homekasvua tai homeen hajua (tunkkaisuutta, kellarin hajua)? Ei 1 Kyllä, kosteusvaurio 2 Kyllä, näkyvää homekasvua 3 Kyllä, tunkkaisuutta tai homeen hajua 4 Lisätietoja (esim. missä huoneissa?, milloin?, onko korjattu?): 26. Millaisella alueella kotinne sijaitsee? Kaupungin keskustassa 1 Kaupungin reuna-alueella, lähiössä 2 Taajamassa maaseudulla (kirkonkylä tms.) 3 Haja-asutusalueella, maaseudulla 4

41G) TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS OIRB-190109 27. Asutko Kerrostalossa 1 Rivitalossa 2 Omakotitalossa / paritalossa 3 Maatilalla 4 - mikä on tilan tuotantosuunta? 28. Kuinka monta tuntia keskimäärin nukut öisin sunnuntai-illan ja perjantaiaamun välisenä aikana? tuntia/yö 29. Syötkö aamupalaa kouluviikon aikana? Päivittäin tai lähes päivittäin 1 Pari kertaa viikossa 2 Harvemmin 3 30. Kuinka usein harrastat urheilua tai Iiikuntaa vapaa-aikanaan vähintään puolen tunnin ajan? Vähintään 3 kertaa viikossa 1 1-2 kertaa viikossa 2 Harvemmin 3 TARKISTA LOPUKSI, ETTÄ OLET VASTANNUT KAIKKIIN KYSYMYKSIIN. KIITOS YHTEISTYÖSTÄ!

SISAILMASTOKYSELY TY0PAIKOILLE vastauskuukausi vastausvuosi nimi Työterveyslaitos 2006 versio 1.3 toimiala- _ 21::::1 työnantaja rakennus osasto/ryhmä Taustatieto a syntymävuosi sukupuoli Kuinka monta vuotta olet työskennellyt n k isessä kiinteistössä?* Tupakoitko? El mies nainen en lainkaan säännöllisesti satunnaisesti * jos olet työskennellyt kiinteistössä yli kolme kuukautta mutta alle vuoden, vastaa silti 1 vuotta Tällä kyselyllä pyrimme saaman esiin henkilökohtaiset kokemuksesi työpaikkasi sisäilmastosta ja sinulla esiintyneistä vaivoista ja oireista. Kyselyssä tarkastellaan tilannetta viimeisen 3 kuukauden aikana. Jos olet työskennellyt tässä kyseenomaisessa kiinteistössä alle 3 kuukautta, et valitettavasti voi osallistua tähän kyselyyn. Työympäristö Onko sinua haitannut työpaikallasi (tai muussa tutkittavassa rakennuksessa) jokin seuraavista tekijöistä viimeisten kolmen kuukauden aikana? kyllä, kyllä, joka viikko joskus ei lainkaan veto ILI 13 El liian korkea lämpötila El El El vaihteleva huonelämpötila El El El hian matala huonelämpötila 13 Ei El tunkkainen (huono) ilma El III El kuiva ilma El El El riittämätön ilmanvaihto Ei El 0 homeen tai maakellarin haju iii El ii muut epämiellyttävät hajut El El 111 tupakansavu iii El El melu El El Ill heikko valaistus tai heijastukset II] El El havaittava pöly tai lika EI EI EI Työjärjestelyt Onko työsi mielestäsi mielenkiintoista ja innostavaa? Onko sinulla liian paljon työtä? kyllä, kyllä, useimmiten joskus vain harvoin ei koskaan El EI EI El El El C1 EI Onko sinulla mandollisuuksia vaikuttaa työhösi tai työoloihisi? EI EI Saatko apua työtovereiltasi, jos sinulla on ongelmia työssä? EI 111 EI

Oireet Onko sinulla esiintynyt jotain seuraavista oireista tai vaivoista viimeisten kolmen kuukauden aikana? väsymys pää tuntunut raskaalta päänsärky keskittymisvaikeudet silmien kutina, kirvely tai ärsytys nenän ärsytys, tukkoisuus ja vuoto käheys tai kurkun kuivuus yskä yskä häiritsee yöunta kasvojen ihon kuivuus tai punoitus käsien ihon kuivuus, kutina tai punoitus hengenandistus hengityksen vinkuminen kuume tai vilunväreet nivelsärky tai -jäykkyys lihaskipu muu Tunnetko sinä nykyisin tällaista stressiä? (rastita vain yksi vaihtoehto) kyllä*, joka viikko kyllä*, joskus en lainkaan EI ei koskaan C1 111 El El [11 EI EI EI [11 1=1 El EI EI 1=1 El El 1=1 El EI 1=1 El EI EI El EI 1=1 EI EI 1=1 El EI 1=1 E1 EI vain vähän * jos vastasit kyllä, epäiletkö oireiden johtuvan työympäristöstäsi? en osaa kyllä ei sanoa 1=1 El EI EI EI 1=1 EI EI 111 El EI El Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai andistuneeksi taikka hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. jonkin verran melko paljon EI erittäin paljon Aikaisemmat ja nykyiset sairaudet Onko sinulla nyt tai aikaisemmin ollut astmaa? 111 ei EI kyllä (vastaa viereiseen kysymykseen) Jos sinulla on/on ollut astmaa, mikä on lääkärin diagnosoiman astman toteamisvuosi? Onko sinulla nyt tai aikaisemmin ollut heinänuhaa tai muuta allergista nuhaa? EI ei EI kyllå (vastaa viereiseen kysymykseen) Jos sinulla on esiintynyt heinänuhaa tai muuta allergista nuhaa, minä vuonna sitä on esiintyn t ensimmäisen kerran (arvio riittää)? Onko sinulla nyt tai aikaisemmin ollut maitorupea tai taiveihottumaa? EI ei EI kyllå (vastaa viereiseen kysymykseen) Jos sinulla on esiintynyt maitorupea tai taiveihottumaa, minä vuonna sitä esiintyi ensimmäisen kerran (arvio riittää)? Lisätieto - a Tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Kiitos osallistumisesta!

Työterveyslaitos KORJAUSTEN ARVIOINTILOMAKE Tämä tarkastuslista on tarkoitettu sisäilmasto-ongelmien korjausten arviointiin, jossa tarkastellaan koko korjauksiin johtanutta prosessia ja korjausten aikaista toimintaa. Samalla tämä toimii muistilistana tarvittavista toimenpiteistä korjausten onnistumisen varmistamiseksi. toimenpide pvm toteuttaja/arvioija arvio tilanteesta * 1 Tehdyt tutkimukset ja selvitykset 1.1 Sisäilmastokysely / Työterveyshuollon tekemä selvitys sairastuvuudesta tai oireilusta 1.2 rakennustekninen selvitys 1.3 Iv-tekninen selvitys 1.4 Mikrobiologinen näytteenotto 1.5 Muut näytteet 1.6 Viestintä (mm. tavoitteista ja seurannasta sopiminen) 2 Korjaussuunnittelu 2.1 Rakennussuunnittelu 2.2 Iv-suunnittelu 2.3 Työmaa- ja suojaussuunnittelu 2.4 Muu tarvittava suunnittelu 3 Korjausten toteutus 3.1 Korjausten aikainen suojaus 3.2 Tilan erillinen alipaineistus 3.3 Ilmanvaihdon suojaus 3.4 Vaurioituneen materiaalin poisto/käsittely 3.5 Purkumateriaalin käsittely 3.6 Vaurion aiheuttajan poistaminen 3.7 Korjaustyön toteutus 3.8 Ilmanvaihdon säätäminen 4 Korjausten jälkeinen siivous 4.1 Kaikkien pintojen imurointi (HEPA-suodatin) 4.2 Kaikkien pintojen pyyhintä 4.3 Suojausten purkaminen 4.4 Irtaimiston puhdistus 5 Korjausten jälkeinen seuranta 5.1 Aiemmin sovitun seurannan toteuttaminen (ks. kohta 2.5) 5.2 Sisäilmastokysely 5.3 Mikrobimittaukset 5.4 Iv-kanavien puhtauden arviointi 5.5 Kuitumittaukset 5.6 Ilmamäärien tarkastaminen 5.7 Muut sovitut mittaukset 5.8 Tiedotus 5,9 Jatkoseurannasta sopiminen * Arviointi: kunnossa / puutteellinen / ei tehty / - (ei kuulu tarkastelun piiriin) 2008 TYÖTERVEYSLAITOS - Laadukas sisäympäristö -teema, versio 2.0 Arinatie 3A, 00370 Helsinki, puh. 030 4741, faksi (09) 506 1087, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi W.0 sisaympans o

Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen KOSTEUS- JA Eri TALKOOT kvanin.iply.13110ėlu! 41111Työterveyslaitos

2 Sisällys/Sivu 1. Yleistä tietoa homepölystä ja homeen hajusta 3 2. Pölyn leviämisen estäminen kosteus- ja homevaurioiden purku- ja korjaustöissä 4 3. Homeettomaksi siivouksen ajoitus 5 4. Työntekijän henkilökohtaiset suojaimet ja altistumisen vähentäminen siivouksen aikana 5 5. Homeettomaksi siivouksen menetelmät 6 5.1 Siivousjärjestys 6 5.2 Irtaimiston ja pintojen puhdistus 7 5.3 Tekstiilien ja muiden pehmeiden pintojen puhdistus 9 6. Yhteenveto 9 Etusivun kuva: YHA Kuvapankki / Pentti Hokkanen 2011

3 1. Yleistä tietoa homepölystä ja homeen hajusta Tämän ohjeen pohjana on ollut Työterveyslaitoksen ohje "Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus kosteus- ja homevaurioiden korjausten jälkeen". Puhdistusmenetelmien kehittyminen ja niihin liittyvä uusi tieto on päivitetty tähän ohjeeseen Työterveyslaitoksen ja Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry:n toimesta. Ohje on tarkoitettu kohteisiin, joissa on ollut merkittäviä ja laajoja kosteus- ja homevaurioita. Ohjeessa käytetään sana home, jolla viitataan kuitenkin rakennuksessa esiintyvään kosteusvauriomikrobistoon kokonaisuutena. Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus ovat kosteus- ja homeremontin viimeinen vaihe. Homeettomaksi siivous suoritetaan varsinaisen rakennussiivouksen jälkeen. Hyvin ja oikein toteutettu homeettomaksi siivous varmistaa tilojen käyttäjien onnistuneen paluun korjattuihin tiloihin. Homevaurioituneissa rakennuksissa sisäilmaan kulkeutuu homepölyä ja homeiden aineenvaihduntatuotteita, joista osa koetaan hajuina. Homeen haju koostuu kymmenistä erilaisista kaasumaisista kemiallisista yhdisteistä. Homepöly koostuu itiöistä ja rihmaston kappaleista. Pölyhiukkasten koko on alle 0,01 mm (10 pm), joten yksittäisiä hiukkasia ei voi nähdä paljain silmin. Homeenhajun ja homepölyn määrä sisäilmassa riippuu monista tekijöistä, kuten homevaurioiden laajuudesta ja sijainnista, vuotoilmareiteistä, ilmanvaihdosta ja rakennuksen painesuhteista. Homevaurioituneitten rakenteiden purkamisen ja korjaamisen aikana homepölyn määrä sisäilmassa kasvaa merkittävästi. Homepölyn määrä voi kasvaa jopa miljoonakertaiseksi alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna. Homeenhaju ja homepöly kulkeutuvat ilmavirtausten mukana rakenteista ja tiloista toiseen sieltä, mistä ilmakin kulkee. Homepöly ja homeenhaju siirtyvät tiloista toiseen myös ihmisten, huonekalujen, tekstiilien, paperien ja muun irtaimiston sekä siivousvälineiden mukana. Homeen hajua vapautuu huoneilmaan myös rakenteiden ja materiaalien huokosista diffuusion vaikutuksesta. Diffuusio on ilmiö, jossa kemialliset molekyylit pyrkivät siirtymään väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan tasoittaen mandolliset pitoisuuserot ajan mittaan. Homepöly ja homeenhaju tarttuvat kaikille mandollisille pinnoille. Homepölyn hiukkaset ovat niin pieniä, että ne pysyvät kiinni myös pystypinnoilla. Kaasumaiset yhdisteet imeytyvät huokoisiin materiaaleihin. Homeet eivät yleensä varsinaisesti kasva rakennuksessa olevien kalusteiden tai paperimateriaalien pinnoilla, koska kasvuun tarvittava kosteus puuttuu. Pinnoilla havaittavat tummat pilkut ovat kuitenkin usein merkki homekasvusta. Sekä homepöly että homeiden aineenvaihduntatuotteet voivat aiheuttaa tilojen käyttäjille terveyshaittoja. Yksittäisten ihmisten herkkyys reagoida homeenhajuun ja homepölyyn vaihtelee riippuen monista tekijöistä, kuten aikuisiän homealtistumistaustasta, varhaislapsuuden altistumistaustasta, ja geeniperimästä. Jokaisessa homevauriorakennuksessa on todennäköisesti joitakin erityisen herkkiä yksilöitä, joista osalla on voitu todeta jopa homeperäinen ammattitauti. Näiden erityisen herkkien tai ammattitautiin sairastuneiden ihmisten huoneisiin ei pidä viedä mitään homevauriokohteessa ollutta irtaimistoa. On vaarana, että heidän oireensa palaavat uudessa sijoituskohteessakin irtaimiston mukana kulkeutuvien vähäisten altisteiden vuoksi. Käytäntö on myös osoittanut, että perusteellisinkaan homeremontti ja homeettomaksi siivous eivät välttämättä puhdista tiloja riittävän puhtaaksi herkimmille yksilöille, vaan oireet palaavat tiloihin palattaessa. 2011