Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja Helsingin Kuurojenyhdistys ry esittää näkyvää kampanjaa, työnantajien kuuroja koskevien ennakkoluulojen, pelkojen ja virheellisten käsitysten hälventämiseksi ja poistamiseksi. Tämä vähentäisi kuurojen työttömyyttä ja siitä johtuvaa kokemattomuutta työelämästä, syrjäytymistä, toivottomuutta ja päihteiden käyttöä. Yhdistyksen esitys on hyvin linjassa Kuurojen Liiton strategisiin tavoitteisiin 2016 2020 sisältyvän työllistymistä edistävän tavoitteen (5) kanssa. Sen mukaan vuoteen 2020 mennessä kuurojen asema työmarkkinoilla on parantunut. Tavoitetta on täsmennetty mm. siten, että työelämässä osataan ennakkoluulottomasti soveltaa kuurojen työn tekemisen mahdollistavia toimintamalleja. Tämän lisäksi itsensä työllistäminen yritystoiminnalla on kuuroille varteenotettava vaihtoehto. Tarvitaan olemassa olevia hyviä esimerkkejä eri toimintamalleista, jotka osoittavat mm., ettei kuurous ole turvallisuusriski, vaan kuinka kuurojen tarpeet otetaan huomioon nykyistä paremmin työympäristössä saavutettavuuden edistävien toimenpiteiden ja kohtuullisten mukautusten avulla. Uusia malleja voi myös kehittää ja kokeilla eri yhteistyössä työpaikkojen, työnantajien ja työvoimaviranomaisten kanssa. Nämä mallit voisivat olla osa yhdistyksen esittämää kampanjaa, jolla pyritään syventämään työnantajien ja viranomaisten tietoisuutta kuuroista, heidän eri ammateistaan ja kyvyistään tehdä laajasti erilaisia töitä. Yritysyhteistyöllä ja tätä koskevalla kampanjoinnilla voidaan edistää kuurojen mahdollisuutta perustaa yrityksiä ja työllistää itsensä lisäksi toisia kuuroja ja muita henkilöitä. Kampanjoiden on hyvä liittyä osaksi laajempaa ja pitempiaikaista työttömyyttä ja työllisyyttä koskevien asenteiden, rakenteiden, määräysten, ohjeiden ja lainsäädännön muuttamista ja kehittämistä koskevaa työtä. Liiton hallitus esittää, että yhdistyksen ehdotus kampanjoinnista ja tunnettuuden edistämisestä otetaan huomioon tulevien vuosien toimintasuunnitelmissa työllistymistä koskevan strategisen tavoitteeseen saavuttamiseen liittyen. Vammaisjärjestöjen työllisyyspalvelut esite päivitettiin vapaasti jaettavaksi joulukuussa 2015. Tietopaketti kuuroista työntekijöistä työnantajille päivitetään tänä vuonna ja aluetyöntekijöiden ja työllisyyskoordinaattorien yhteystietoja päivitetään organisaatiomuutoksen vuoksi ajan tasalle. Työllisyyskoordinaattorien työsuunnitelmaan 2016 on kirjattu 10 urapolkua-viestintäkampanjan suunnittelu, jonka tarkoitus on käynnistyä vuonna 2017.
Esitys 2, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen alkoholistien hoito Kuurojen Liitto on yhdessä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa laatinut Mielenterveys- ja päihdestrategian, joka on viimeksi päivitetty vuonna 2012. Strategian seuraava päivitys sisältyy vuoden 2016 toimintasuunnitelmaan. Strategia on luettavissa liiton nettisivuilla. Päihdepalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Ensisijaisia palveluja ovat kuntien yleiset peruspalvelut. Erityisiä päihdehuollon palveluita, esimerkiksi A-klinikat, nuorisoasemat, katkaisuhoitoasemat jne. käytetään, jos peruspalvelut eivät ole riittäviä. Kunnan maksusitoumuksella voi päästä päihdekuntoutukseen, kuten Myllyhoitoon tai muuhun kuntoutusyhteisöön, jonka kanssa kunnalla on sopimus. Palvelut ja niihin hakeutuminen vaihtelevat kunnittain. Esimerkiksi Helsinki, Espoo ja Vantaa myöntävät maksusitoumuksia avokuntoutukseen ja avomyllyyn Myllyhoitoyhdistyksen Nurmijärven klinikoille, mutta eivät sen muualla sijaitseviin hoitopaikkoihin. Helsinkiläinen päihdekuntoutusta tarvitseva voi hakeutua ensin Pohjoisen psykiatria- ja päihdekeskuksen viittomakieltä käyttävän työntekijän vastaanotolle. Kuurojen Liiton kuntoutussihteerit ohjaavat tarvittaessa kuuroja asiakkaita päihdepalvelujen käyttöön ja tukevat heitä niiden käytössä. Palvelujen tuottajille annetaan tietoa kuurojen päihdeongelmaisten tarpeista ja siitä, miten palvelut tulisi heidän kohdallaan järjestää. Mielenterveys- ja päihdestrategian päivityksen yhteydessä tehdään arvio strategian tavoitteiden toteutumisesta ja keinojen toimivuudesta. Sen pohjalta laaditaan suunnitelmat tarvittavista kehittämistoimenpiteistä. Viime vuonna hallitus vastasi, että Kuurojen Liitto on yhdessä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa laatinut Mielenterveys- ja päihdestrategian, joka on viimeksi päivitetty vuonna 2012. Tämä strategia on nähtävissä liiton www-sivuissa. Se löytyy viestintä valikon kautta sähköiset julkaisut. Seuraava päivitys tehdään tänä vuonna 2016 parhaillaan syksyn aikana. Miepä työryhmä (Kuurojen Liitto ry ja Kuurojen Palvelusäätiö) valmistelevat tätä. Tässä yhteydessä tarkkaillaan myös Kuurojen Liiton tulevan kärkihankkeen viittomakielisten palvelujen kartoitusta, mitä päihdepalvelujen tilanne on.
Esitys 3, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry Merkkihenkilöiden hautakivien ja paikkojen vastuullinen hoito Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry esittää, että Kuurojen Liitto ottaisi kuurojen merkkihenkilöiden hautapaikat hoidettavaksi. Tällä hetkellä Kuurojen Liitolla on 25 vuoden haudanhoitositoumus C. O. Malmin haudasta vuoteen 2037 saakka (sisältää kukat ja ruohon hoidon) ja vuonna 1930 solmittu ainaishoitositoumus Albert Tallrothin haudasta (seurakunta hoitaa Kuurojen Liiton puolesta, mutta voi lopettaa hoidon milloin tahansa). Muista haudoista kuurojen yhdistykset ovat tavallisesti vastanneet itse ja useimmiten resurssien mukaan. Kuurojen Liitolla ei ole varsinaista inventaarilistaa kuurojen merkkihenkilöiden haudoista. Hallitus esittää, että Kuurojen Liitto ry ryhtyy selvittämään kuurojen merkkihenkilöiden hautojen tilannetta ja tekee inventaarilistan haudoista ja niiden hoidosta. Kuurojen Liitto selvittää myös mahdollista vastuunjakoa muiden tahojen, kuten Kuurojen museon ja pian perustettavan kuurojen historiaseuran kanssa. Kun selvitys on valmis, Kuurojen Liitto tekee esityksen siitä, mitkä haudat voivat kuulua liitolle ja muille tahoille hoidettaviksi. Selvitystyö on käynnistetty keväällä 2016. Ennen hautojen tilanteen tarkempaa selvitystä täytyy määritellä kenen kaikkien haudat tulisi selvitykseen sisältyä. Kysely tehdään sosiaalista mediaa hyödyntämällä sekä kulttuuripäivillä 2016. Tämän jälkeen jatketaan hautojen tilanteen selvitystä sekä vastuunjakoa muiden tahojen kanssa. Syksyllä 2016 järjestetään tilaisuus Kuurojen historiaseuran kanssa hautojen hoidosta ja yhteisön kollektiivisesta vastuusta.
Esitys 4, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry Tulkkauspalvelujen käytännöt ruohonjuuritasolla Kansaneläkelaitos (Kela) on linjannut, etteivät käännöspalvelut kuulu tulkkauspalvelulain tarkoittamaan Kelan vastuulla olevaan palveluun. Pienimuotoinen kääntäminen, kuten lomakkeiden kääntäminen viittomakielelle käy, mutta esim. sähköpostin kirjoittaminen kuuron viittomisesta ei käy (Kelan mukaan se ei ole pienimuotoista). Myöskään äänikirjan tulkkaaminen viittomakielelle ei Kelan mielestä ole tulkkauspalvelulain tarkoittamaa tulkkausta, vaikka kyse olisi oppikirjasta. Tulkkauspalvelujen päivystystä on tarjolla hätätilanteisiin ja Kuurojen liiton sivuilta löytyy hätätulkkilista. Kela itse ei ole katsonut tarpeelliseksi järjestää ympärivuorokautista päivystystä, joten kyse on yksittäisten tulkkifirmojen ja tulkkien hyvästä tahdosta tällä hetkellä. Kuulovamma-alan järjestöistä koostuva tulkkauspalvelujen yhteistyöryhmä (TTYR) on pyrkinyt vaikuttaa Kelan tulkkauspalvelujen kehittämistarpeisiin. Kela on julkaissut kevättalvella 2015 lainsäädännön kehittämissalkun, jossa on Kelan ehdottamia muutoksia eri alojen lainsäädäntöön, myös tulkkauspalvelulakiin. Kyseessä on kuitenkin vain Kelan tekemä ehdotus. Tulkkauspalvelut kuuluvat sosiaalija terveysministeriön alaisuuteen eikä ministeriö ole toistaiseksi ottanut kantaa muutosehdotukseen. Kuurojen Liitto pyrkii edelleenkin TTYR:n kanssa vaikuttaa, etteivät kuurojen mahdollisuudet käyttää tulkkauspalveluja heikentyisi enää Kuurojen Liitto ry on mukana tulkkitoiminnan yhteistyöryhmässä (TTYR). Yhteistyössä alan järjestöjen, tulkkien sekä tulkkeja kouluttavien oppilaitosten kanssa KL pyrkii 1) kehittämään tulkkauspalvelua, 2) puuttumaan epäkohtiin Kelan käytäntöihin vaikuttaen sekä 3) keräämään asiakkaiden kokemuksia säännönmukaisesti. KL tarjoaa neuvontaa kuuroille asiakkaille myös tulkkauspalveluun liittyen sekä auttaa tarvittaessa mahdollisten kanteluiden kirjoittamisessa. Asiakkailta kerätyistä tulkkauspalvelun ongelmista tehdään yhteenvetoja ja tiedotetaan mm. poliittisille päättäjille ja viranomaisille.
Esitys 5, Tampereen Viittomakieliset ry ja Tammersign ry Vaalivaliokunnan toimintaohjetta koskeva lisäysesitys Tampereen Viittomakieliset ry esittää henkilövalintaan liittyen sitä, että valiokunnan tulee esitellä liittokokouksessa kaikki yhdistysten esittämät ehdokkaat puheenjohtajaa ja kolmea hallituksen jäsentä koskevien esitystensä lisäksi. Liittokokouksen edustajat eivät ehdottaisi muita ehdokkaita näiden lisäksi. Hallituksen puheenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä valittaisiin näiden joukosta. Vaalivaliokunnan tehtävänä on mm. valmistella etukäteen henkilövalintoja ja tekee niitä koskevia esityksiä, jotta päätöksenteko sujuisi mahdollisimman jouhevasti liittokokouksen aikana. Tarkoituksena on siis helpottaa kokoustyöskentelyä. Liittokokous on tätä ja henkilövalintoja koskevaa etukäteen tapahtuvaa perehtymistä varten itse valinnut jäsenet valiokuntaan. Tämä on myös luottamuksenosoitus valiokuntaa ja sen työtä kohtaan. Lisäksi on muistettava se, että valiokunta toimii itsenäisesti ja riippumattomasti. Tätä perusideaa vasten Tampereen Viittomakielisten esitys ei sujuvoittaisi liittokokoustyöskentelyä eikä panisi arvoa vaalivaliokunnan työlle. Esitys käytännössä merkitsisi sitä, ettei vaalivaliokuntaa tarvittaisi ollenkaan. Esityksen toteuttaminen sellaisenaan merkitsisi sitä, että liittokokousedustajat eivät voisi kokouksen aikana ko. pykäliä käsiteltäessä ehdottaa enää muita henkilöitä valittavaksi. Tätä oikeutta ei kuitenkaan voida poistaa liittokokousedustajilta. Niillä yhdistyksillä, jotka eivät ole tyytyväisiä vaalivaliokunnan esitykseen, on mahdollisuus ennen liittokokousta ja sen aikana kampanjoida esittämiensä vastaehdokkaiden puolesta haluamallaan tavalla. Hallituksen esitys liittokokoukselle: Vaalivaliokunnan perustehtävä yhden puheenjohtajaehdokkaan ja kolmen hallitusehdokkaan esittämisestä liittokokoukselle säilytetään ennallaan. Vaalivaliokunnan toimintaohjeeseen eri menettelytavoista tehdään tarkennuksia, jotka käsitellään vuoden 2016 liittokokouksessa. SELONTEKO Toteutunut.