Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen kaupunki Kiinteistötoimi Kiinteistötoimi@tampere.fi Hervannan ja Vuoreksen metsäsuunnitelmissa ehdotetaan ilahduttavan vähän itse asiassa ei lainkaan päätehakkuita, mutta harmillisen paljon harvennushakkuita luontoarvoiltaan erittäin merkittäviin virkistysmetsiin. METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden (Suomen ympäristö 26. Ympäristöministeriö 2008) mukaisia kohteita on kartoitettu metsäsuunnittelun yhteydessä, mutta näkemyksemme mukaan suuri osa METSO-kohteista on jäänyt löytymättä ja tunnistamatta Hervanta- Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnoksessa. Hervannan ja Vuoreksen metsien luontoarvot kulminoituvat vanhoihin, reheviin ja runsaslahopuustoisiin metsiin myös METSO:n luonnontieteellisten valintaperusteiden näkökulmasta. Etenkin Vuoreksen lohkolla (lohko 23) jo pelkästään lehtojen määrä on huomattavasti tavanomaista suurempi, mikä selittyy osin sijainnilla Etelä-Hämeen lehtokeskuksessa. Vuoreksen suunnittelualueesta peräti 73 prosenttia on lehtomaista kangasta tai sitä rehevämpää kasvupaikkatyyppiä. Eniten luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsiä on Suolijärven ympäristössä, sekä Vuoreksen että Hervannan lohkojen (lohko 24) puolella. Esimerkiksi metsälehmusta kasvaa alueella runsaasti, mikä tuo hienon lisän jo muutenkin huomattaviin vanhojen, kuusivaltaisten metsien luontoarvoihin. Kiinteistötoimen tilaamissa ja Innofor Oy:n laatimissa Hervannan ja Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnoksissa ei valitettavasti ole ymmärretty suunnittelualueiden luonnontilaisten kaltaisten ja luonnonmukaisten metsien suurta merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Tämä korostuu esimerkiksi siinä, että alueella on runsaasti METSO:n luonnontieteelliset valintaperusteet täyttäviä kohteita, mutta metsäsuunnittelun yhteydessä tehdyssä kartoituksessa niistä on löydetty tai kelpuutettu vain pieni osa. Kaupunki toteutti METSO-kartoituksen ympäristöministeriön rahoituksella. Yhdistyksemme ei pidä huonosti toteutettua kartoitusta kustannustehokkaana rahojen käyttämisenä. Olisimme myös toivoneet, että yhdistyksen puoleen olisi käännytty paitsi kartoituskohteiden valinnassa myös kartoitettujen kohteiden arvottamisessa. Meille on kertynyt etenkin 2000-luvulla runsaasti tietoa kaupungin metsistä lähinnä omien, vapaaehtoistöinä tehtyjen kartoitusten johdosta. Olemme ehdottaneet virallisia METSO-kartoituksia Tampereen metsiin ainakin vuodesta 2005 asti. Olemme myös laatineet suojelualoitteita useista kaupungin omistamista metsäalueista (myös Hervantajärven-Suolijärven alueesta useita kertoja). Pidämme itseämme asianosaisina ja asiantuntijoina ja olemme pettyneitä kiinteistötoimen tapaan jättää kuulemisemme julkisen yleisötilaisuuden ja neljän viikon kommentointiajan varaan. Mielestämme Tampereen kaupungin pitäisi avoimesti kertoa, että se on käyttänyt omissa METSOkartoituksissaan itse määriteltyjä, huomattavasti kireämpiä kriteerejä kuin METSO-ohjelman 1
luonnontieteelliset valintaperusteet -julkaisussa esitellään. On totta, että osa METSO-kriteereistä on subjektiivisia, mutta läheskään kaikki eivät ole. Kiinteistötoimen METSO-kartoituksessa ei ole huomioitu tyydyttävällä tavalla edes selvästi objektiivisesti tai laskennallisesti määritettäviä valintaperusteita. Esimerkiksi lahopuun määrä voidaan mitata tarkasti kuutiometreinä. Myös puustoiset suot ovat joko ojittamattomia tai ojitettuja eikä niiden tulkinnassa pitäisi olla epäselvyyksiä. Lisäksi valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisen metsälajin esiintymä nostaa alueen käytännössä automaattisesti METSOkohteeksi. Kaupunki näyttää soveltaneen METSO-kriteerejä niin tiukasti kuin vain voi ja jopa vielä tiukemmin, koska joitain kriteereitä ei ole huomioitu ollenkaan. Ihmettelemme kiinteistötoimen kireää linjaa METSO-kartoituksessa, koska kaupungin omistamissa ulkoilumetsissä on erittäin hyvät mahdollisuudet vaalia luonnon monimuotoisuutta. Vastaavaa mahdollisuutta ei ole esimerkiksi yksityisten omistamissa talousmetsissä. Julkistaloudellisena suurmaanomistajana Tampereen kaupungin pitäisi panostaa luonnonsuojeluun selvästi enemmän. Kuten Teiskossa ja Aitolahdessa myöskään Hervannassa ja Vuoreksessa METSO-kohteiksi ei ole merkitty sellaisia metsikkökuvioita, joiden jo metsäsuunnitelman objektiivisten ja laskennallisten puustotietojen mukaan pitäisi selvästi olla METSO-kohteita (esimerkiksi varttuneet tai vanhat metsät, joissa on vähintään kymmenen kuutiometriä lahopuuta hehtaarilla). Metsäsuunnitelman lahopuutiedot tarjoavatkin kiinteistötoimelle mahdollisuuden parantaa kartoituksen METSO-kriteerien mukaisuutta siltä osin. Lahopuuston mittaaminen metsäsuunnittelun yhteydessä ei tosin ole ollut kattavaa, vaan ainakin jossain määrin satunnaista. Ehdotamme, että kiinteistötoimi etsii metsäsuunnitteluaineistosta ja siirtää arvometsäluokkaan (C5) kaikki metsikkökuvio- ym. tietojen pohjalta METSO-kriteerit täyttävät metsikkökuviot. Tämän lausunnon lopussa olevista kuviokohtaisista kommenteista saa hyvää suuntaa työhön, mutta yhdistyksiemme toimijoilla ei ollut mahdollista tehdä tarkastelua kattavasti metsäsuunnitelmaluonnoksen kommentoinnin lyhyen aikarajan puitteissa. Jos joidenkin kuvioiden kohdalla on epäselvyyksiä niiden METSO-kelpoisuudesta, ehdotamme, että Hervanta-Vuoreksen osalta maastotöitä jatketaan ensi vuonna, kun muissa kantakaupungin metsissä tehdään METSO-kartoitus. Pidämme suunnitelmaluonnoksessa erikoisena sitä, että METSO-kriteerit täyttäville eli nykyisellään luonnonsuojelullisesti arvokkaille metsikkökuvioille mainitaan metsäsuunnitelmassa yhtenä vaihtoehtona hakkuu, joka usein on yläharvennus. Jatkuvaan kasvatukseen tai niin sanotun eri-ikäisrakenteisen metsätalouden toimenpiteisiin kuuluva yläharvennus on mielestämme virkistysmetsiin huomattavasti paremmin soveltuva hakkuutapa kuin nykymetsätalouden perinteisiin kuuluva avohakkuu. Luontoarvoiltaan merkittäviä METSO-kohteita ei pitäisi käsitellä millään tavalla (paitsi joissakin tapauksissa ennallistavin luonnonhoitohakkuin). Yläharvennuksia ja muita puuston rakennetta monipuolistavia harvennushakkuita pitäisi suunnata sellaisiin varttuneisiin metsiin, joissa ei nykyisin juuri ole luontoarvoja. KUVIOKOHTAISIA KOMMENTTEJA Tässä luvussa kommentoimme kuviokohtaisesti maastokäyntiin perustuen tai metsäsuunnitelman kuviotietojen pohjalta. Vaikuttaa siltä, että METSO-kohteiksi ei paikoin ole kelpuutettu sellaisia kuvioita, jotka luontoarvojensa puolesta täyttäisivät METSO-kriteerit selvästi ja joilla on yksi tai useampi ulkoilureitti tai isompi polku. Tämä on mielestämme omituinen linjaus: ulkoilijat ja luontoarvot, kuten esimerkiksi lahopuut mahtuvat hyvin samoihin metsiin. Hyvä esimerkki ulkoilijoiden ja luontoarvojen yhteensovittamisesta on Pärrinkosken luonnonsuojelualue Peltolammilla. Runsaahkosta lahopuiden määrästä huolimatta virkistäytyminen metsässä ja valaistulla ulkoilureitillä järjestyy onnistuneesti. Niin sanotut vaaralliset lahopuut voidaan kaataa reittien varsilta valmiiksi maahan lahoamaan, ettei edes hypoteettisia vaaratilanteita pääse syntymään. Näin on monin paikoin, myös Hervannan ja Vuoreksen metsäsuunnittelualueilla, onnistuneesti toimittu tähänkin asti. Paikoin huonokuntoisten puiden 2
kaatamisessa on kuitenkin myös liioiteltu rajusti, minkä seurauksena tietyt alueet ovat alkaneet muistuttaa suojuspuuhakkuukohteita. Kaadetut lahopuut pitäisi aina jättää metsään lahoamaan ja osaltaan lisäämään monimuotoisuutta. Taloudellista arvoa niillä ei ole, joten ristiriitaa monimuotoisuuden vaalimisen kanssa ei tulisi edes siinä. Kaupungin olisi vaarallisten lahopuiden ja muutenkin lahopuuasioiden yhteydessä syytä antaa myös asennekasvatusta ulkoilijoille. Kohteella, jossa on paljon metsään jätettyä lahopuuta, voisi esimerkiksi olla kyltti, jossa kerrotaan lahopuun tärkeydestä metsäluonnon monimuotoisuudelle. Läheskään kaikille lahopuiden arvo luonnolle ei ole selvillä. Näin on toimittu esimerkiksi Helsingin Lauttasaaressa hyvin kokemuksin. 3
LOHKO 24. HERVANTA Kuvio 44 Kuviolla on vanhaa, tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Sekapuuna kasvaa koivua, pääosalla kuviota puustossa on erirakenteisuutta. Kuviolta on poistettu huonokuntoisia kuusia isompien polkujen lähistöltä, mikä on luonut paikoin aukeamman metsäkuvan. Lahopuuta, etenkin järeää kuusta, kuviolla on runsaasti (selvästi yli 10 m 3 /ha). Huonokuntoisten kuusien poistamista voidaan tehdä edelleen, kuten metsäsuunnitelmassakin ehdotetaan, mutta rungot tulee jättää metsään lahoamaan. Metsäsuunnitelmassa kuviolla ehdotetaan erikoishakkuuta (pienaukkoja), mikä on mielestämme tarpeetonta ja luontoarvoille haitallista. Pienaukkoja syntyy itsestään, kun suuria kuusia kaatuu yksitellen. METSO I (poislukien osa polkujen varsista). Kuvio 43. Kuviot 40, 41, 42 Kaikilla kolmella kuviolla on ojittamatonta korpea. Kuvioiden 40 ja 41 puusto on nuorehkoa ja koivuvaltaista. Kuviolla 42 sen sijaan on myös vanhempia kuusia ja muutama tervaleppäkin. Etenkin kuviolla 42 on myös jonkin verran lahopuuta. Korpikuviot rajoittuvat hienosti luonnontilaisen kaltaisiin kangasmetsäkuvioihin 43 ja 44. Kaikki kolme kuviota: METSO I. Kuvio 44. Kuvio 43 Kuviolla on varttunutta, kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää. Kuusen ohella puustossa on runsaasti koivua ja hieman haapaa. Puusto on hienosti erirakenteista (metsäsuunnitelman mukaan erirakenteistumassa ). Kuusilahopuuta on kohtalaisesti (yli 5 m 3 /ha), lahoa lehtipuutakin jonkin verran. Metsäsuunnitelmassa kuviolle ehdotetaan harvennusta, mistä tulee luopua. METSO II. Kuvio 42. Kuviot 38 ja 39 Kuvioilla 38 ja 39 on nuorehkoa tuoreen kankaan metsää. Kuvion 39 puusto on koivuvaltaista ja 38:llakin koivua on runsaasti. Muuten kuvioiden puusto koostuu kuusesta ja männystä. Ainakin raitaa on myös hieman. Puustossa on erirakenteisuutta ja sen rakenne on kehittymässä luontoarvojen kannalta hyvään suuntaan. 4
Lahopuuta on hieman. Metsäsuunnitelmassa kuvioilla ehdotetaan ensiharvennusta, mistä tulee luopua. METSO III. Kuvio 34 Kuviolla on lehtomaisen kankaan vanhahkoa, puustoltaan monipuolista sekametsää. Pääpuulajit ovat kuusi, koivu ja haapa, mutta kuviolla kasvaa myös mäntyä, tervaleppää (rannassa) ja raitaa. Puustossa on kohtalaisesti erirakenteisuutta. Lahopuuta (järeää kuusta, koivua (ml. visakoivua) ja yksi erittäin järeä raita) on melko runsaasti, yli 10 m3/ha. Yhdeltä kuusimaapuulta löytyi vanhan metsän indikaattorilaji rusokäävän esiintymä. Laji on Pirkanmaalla harvinainen ja Tampereelta tämä löytö oli toinen tai korkeintaan kolmas. METSO I. Kuvio 39. Kuvio 28 Kuvio 28 sijaitsee Särkijärven rannassa. Kuviolla on vanhaa tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Sekapuuna on koivua ja mäntyä sekä rantavyöhykkeessä tervaleppää. Puustossa on erirakenteisuutta pääosalla kuviota. Järeää ja keskijäreää kuusi- ja mäntylahopuuta on kohtalaisen runsaasti (ainakin noin 10 m3/ha) eri lahoasteissa. Kuviolta löytyi vanhan metsän indikaattorilaji riukukäävän sekä harvalukuisen aniskäävän esiintymät. METSO II. Kuvio 34. Rusokääpä. Kuvio 34. Kuvio 28. 5
Kuvio 34. Kuvio 48 Kuviolla on vanhaa, kuusivaltaista lehtomaisen kankaan metsää. Kuvio rajoittuu luonnontilaisen kaltaiseen puroon. Puulajeina on kuusen lisäksi koivua, mäntyä sekä hieman haapaa ja pihlajaa. Puustossa on erirakenteisuutta. Järeää kuusilahopuuta on runsaasti (jopa 20 m 3 /ha). Metsäsuunnitelmaluonnoksen mukaan kuvio on mahdollinen METSO-toimintaohjelmakohde. METSO I. Kuvio 48. Kuvio 62 Kuviolla on varttunutta tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Sekapuuna on runsaasti koivua, kohtalaisesti haapaa ja hieman pihlajaa. Puustossa on erirakenteisuutta. Kuusilahopuuta on jonkin verran. METSO II( III). Kuvio 62. Kuvio 48. Kuvio 55 Kuviolla on luonnontilaisen kaltaista tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Sekapuuna on koivua ja hieman haapaa. Puusto on hienosti erirakenteista. Järeää kuusilahopuuta eri lahoasteissa on runsaasti (selvästi yli 10 m 3 /ha, vaikka metsäsuunnitelman mukaan sitä onkin vain 10 m 3 /ha). METSO I. 6
Kuvio 55. Kuvio 61. Kuvio 55. Kuvio 61 Kuviolla on ojittamatonta korpea, jonka puusto on vanhaa, kuusivaltaista ja erirakenteista. Kuusen ohella puustossa on melko paljon koivua ja hieman tervaleppää. Kuusilahopuuta on kohtalaisesti. METSO I. Kuvio 61. Kuvio 57 Kuviolla on ojittamatonta rämettä, jonka puusto koostuu etupäässä vanhahkoista männyistä. METSO II. 7
LOHKO 23. VUORES Vuoreksen kuviokohtaiset kommentit perustuvat metsäsuunnitelmaluonnoksen kuviotietoihin. Emme ehtineet käydä suunnitelmaluonnosta kattavasti läpi ajan puutteen ja metsäsuunnitelmaluonnoksen suppean ja maastokäyntien kannalta huonosti ajoitetun kommentointiajan vuoksi. Mahdollisia METSOkohteita olisivat muun muassa kuviot 84, 86, 91, 92, 94, 101, 107, 112, 114, 127, 128, 131, 132, 139, 142 ja 159. Ihmettelemme suunnitelmaluonnoksessa esimerkiksi sitä, että miksi kuvio 125 on kelpuutettu METSOkohteeksi, mutta vastaavasti vaikkapa vanhapuustoista kuviota 101 ei, vaikka sillä on suunnitelmaluonnoksen mukaan lahopuuta yli 30 m 3 /ha ja puusto on erirakenteista. Selvennykseksi todettakoon, että pidämme toki itsekin kuviota 125 METSO-kohteena, mutta sen kelpuuttaminen ja monien muiden kuvioiden hyllyttäminen osoittaa, että kaupungin tulkinta METSO-kriteereistä ei ole johdonmukainen. Tampereella 23.11.2011 Jere Nieminen Puheenjohtaja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Sanna Roine Sihteeri Timo Tamminen Puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Anni Kytömäki Sihteeri TIEDOKSI Ympäristöministeriö Pirkanmaan Metsäkeskus Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu 8