Uusia kokemuksia vaihtuvia maisemia

Uusia kokemuksia vaihtuvia maisemia Selvitys pohjoiskarjalaisten vanhuuseläkeläisten matkailukokemuksista ja -tarpeista Julkaisu 161 2013 European Union European Regional Development Fund

Julkaisu 161 2013 Uusia kokemuksia vaihtuvia maisemia Selvitys pohjoiskarjalaisten vanhuuseläkeläisten matkailukokemuksista ja -tarpeista Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2013

Uusia kokemuksia vaihtuvia maisemia Selvitys pohjoiskarjalaisten vanhuuseläkeläisten matkailukokemuksista ja -tarpeista Ulla Äänismaa Tiina Hyvärinen Painosmäärä 50 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JOENSUU Puhelin 013 337 4700 Faksi 013 267 4730 kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi: Anita Āboliņa/Vidzeme Planning Region, Tourage-hanke Irma Ahokas-Kukkonen OF Pohjois-Karjala -hanke Māra Rudīte/Vidzeme Planning Region, Tourage-hanke Keijo Penttinen 4 RTS-hanke 18 Māra Rudīte/Vidzeme Planning Region 18, 20, 22 OF Pohjois-Karjala -hanke 29 Julkaisu on saatavana myös sähköisesti www.pohjois-karjala.fi/julkaisut Painopaikka Kopijyvä Oy, 2013 ISBN 978-952-5717-94-5 (nid.) ISBN 978-952-5717-95-2 (PDF) ISSN 1795-5610

Sisältö 1 Johdanto...5 1.1 Kyselyn tausta ja rakenne...5 1.2 Seniorimatkailun kehittämisen mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa...6 2 Vastaajien taustatiedot...8 2.1 Sukupuoli ja ikä...8 2.2 Asuinpaikka...9 2.3 Siviilisääty...9 2.4 Koulutustaso...9 2.5 Työllisyystilanne ja tulotaso...10 3 Matkailutottumukset...12 3.1 Lomamatkan kesto...12 3.2 Kotimaan- ja ulkomaanmatkailu...13 3.3 Matkustaminen ja vuodenaika...13 3.4 Viimeisimmät lomamatkakohteet...14 3.5 Matkan järjestäminen...16 3.6 Tiedonlähteet...17 3.7 Kuljetus matkakohteeseen...18 3.8 Matkaseura...19 4 Matkustamisen esteet...21 5 Matkustamisen motiivit...23 6 Lomakohteen vetovoimatekijät...24 7 Pohjois-Karjalan matkakohteet...26 8 Yhteenveto ja johtopäätökset...27 9 Liitteet Liite 1 Saatekirje...30 Liite 2 Kyselylomake...31

1 Johdanto Väestönmuutos ja ikääntyminen haastavat niin Suomen kuin monen muunkin läntisen teollisuusmaan miettimään uusia keinoja palvelujen järjestämiseen ja alueiden kilpailukyvyn ylläpitämiseen. Euroopan komission julkaiseman väestöraportin 1 mukaan vuonna 2020 noin 20 % ja 2030 noin 24 % Euroopan väestöstä on yli 65-vuotiaita. Väestörakenteen muutoksen voimakkuus ja tahti vaihtelevat eri maiden ja alueiden välillä, Suomen ja erityisesti itäisen Suomen kuuluessa Euroopan unionin eturintamaan. Vaikka ikärakenteen muutos luo uusia haasteita monille elämänalueille ja palvelujen järjestämiselle, on viime aikoina puhuttu entistä enemmän ikääntymisestä mahdollisuutena monelle sektorille, uusille innovaatioille ja liiketoiminnalle. Sen myötä joudutaankin kehittämään uusia palveluja ja ratkaisuja muuttuvan väestörakenteen tarpeisiin sekä kulutustottumusten ja kysynnän muutoksiin. Matkailu on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista aloista, joten mahdollisuuksia löytyy matkailusektorillakin. Viime vuosien talouskriisin aikana muiden ikäryhmien matkailun laskiessa sekä rahankäytön että matkustusvuorokausien suhteen yli 65-vuotiaiden matkailussa ei näyttänyt tapahtuvan vastaavaa kehitystä. Päinvastoin matkailun määrät hieman lisääntyivät vuosina 2006 2011 2. Euroopan komission mukaan matkailusektorin tulisikin alkaa valmistautua matkailijoiden tarpeiden ja matkustustottumusten muutokseen globaalin kilpailukyvyn säilyttämiksi 3. Seniorit eivät ole yksi ryhmä vaan joukossa on niin varakkaita kuin vähävaraisia, aktiivisia ja hyväkuntoisia sekä erityispalveluja tarvitsevia. 1.1 Kyselyn tausta ja rakenne Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoima ja EU:n INTERREG IVC -ohjelman rahoittama Tourage-hanke (Seniorimatkailun kehittäminen reuna- ja raja-alueilla) toteutti lokakuussa 2012 yli 62-vuotiaiden vanhuuseläkkeellä olevien pohjoiskarjalaisten matkailuun liittyviä tapoja, esteitä ja motiiveja koskevan kyselyn. Sama kysely on toteutettu Tourage-hankkeen 11 partnerialueella 9 eri EU-jäsenmaassa (Latviassa, Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Bulgariassa, Kreikassa, Espanjassa, Irlannissa ja Suomessa). Vastaukset auttavat alueita kehittämään matkailutuotteita ja -palveluja niin, että ne soveltuvat paremmin seniorimatkailijoiden tarpeisiin sekä ovat apuna matkailustrategioiden ja -ohjelmien valmistelussa. 1 Euroopan komissio (2011). Demography report 2010 - Older, more numerous and diverse Europeans. 2 Demunter Christopher (2012). Europeans aged 65+ spent a third more on tourism in 2011 compared with 2006. Eurostat, Statistics in focus 43. 3 Euroopan komissio (2010). Europe, the world s No 1 tourist destination - a new political framework for tourism in Europe. COM(2010) 352 final. 5

Matkailukysely on jaettu kolmeen osioon. Taustatietojen lisäksi kyselyllä selvitettiin vastaajien matkailutottumuksia, kuten milloin, minne, kenen kanssa ja miten he yleensä matkustavat. Lisäksi kyselyn tavoitteena oli kartoittaa mitä esteitä vastaajilla on matkustamiselle, mitkä tekijät motivoivat heitä matkustamaan sekä mitkä lomakohteen ominaisuudet tai aktiviteetit he kokevat houkutteleviksi. Kyselyn alueellisessa osiossa vastaajia pyydettiin vastaamaan Pohjois-Karjalan kävijämäärältään suosituimpia matkakohteita koskeviin kysymyksiin. Kysymyksillä haluttiin selvittää missä kohteissa vastaajat ovat vierailleet, mitä näistä kohteista he suosittelisivat muille seniorimatkailijoille sekä suosittelisivatko he erityisesti myös joitain muita maakunnan kohteita. Kyselyyn kerättiin vastauksia Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n ja Suomen Seniorikodit ry:n toteuttamassa Ikäihmisten terveyspäivässä, joka järjestettiin Joensuussa 23.10.2012. Tapahtuman kohderyhmänä olivat pohjoiskarjalaiset ikäihmiset. Kyselyn vähimmäisotannaksi suunniteltiin 150 henkilöä. Kyselyyn tuli yli 200 vastausta, joista 183 sisälsi riittävät tiedot analysointia varten. Kysymyskohtaisesti vastaajien kokonaismäärä vaihtelee. Selvitys toteutettiin lomakekyselynä (Liite 2). Tässä raportissa kuvataan kyselyn tulokset sekä tehdään yhteenveto keskeisistä johtopäätöksistä ja kehitysideoista. 1.2 Seniorimatkailun kehittämisen mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjala sijaitsee Itä-Suomessa Venäjän rajalla. Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka sijaitsee Tohmajärvellä, ja suurin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä alueella ovat venäläiset. Seuraavaksi suurimmat kansainväliset matkailijaryhmät ovat saksalaiset, ruotsalaiset, hollantilaiset ja sveitsiläiset (Tilastokeskus, 2010). Suurin osa alueen turisteista on kotimaisia. Suuret ikäluokat ovat voimakkaasti edustettuina alueen väestörakenteessa, kun taas ikäluokat, jotka ovat syntyneet 1970-luvun jälkeen ovat verrattain pieniä. Kuten Suomessa yleisesti, ikääntyminen on yksi Pohjois-Karjalan merkittävimmistä kehityshaasteista. Siitä syystä väestön ikääntymiseen liittyviä ratkaisuja, palvelumalleja ja tietotaitoa on kehitetty alueella jo vuosia elämän eri osa-alueilla. Kyseistä ikäosaamista voidaan hyödyntää myös uusilla osaamisaloilla. Matkailu on yksi Pohjois-Karjalan tärkeistä elinkeinoista ja kehittämisen painopisteistä. Erityisesti luonto, karjalainen kulttuuri ja selvät vuodenajat tarjoavat hyvät peruspuitteet matkailun kehittämiselle. Sektorin merkittävimpinä ongelmina nähdään pääomien, investointien ja resurssien vähäisyys sekä pirstaleinen matkailutarjonta. Yksi kehittämisen painopisteistä on erottuminen muista ja onnistuminen oikean tuote- ja palvelutarjonnan rakentamisessa sekä niiden markkinoinnissa kohdennetuille asiakassegmenteille. Toisin sanoen eri ryhmille, kuten kotimaan- ja ulkomaanmatkailijoille, lapsiperheille ja senioreille, tulisi tarjota räätälöityjä tuotteita ja palveluja. 6

Kansainvälisestikin tarkasteltuna yli 55-vuotiaat matkailijat ovat voimakkaasti kasvava matkailijaryhmä lähivuosikymmenien aikana, jonka merkitys Pohjois-Karjalan matkailun kehittämisessä olisi hyvä ottaa huomioon. On aiheellista selvittää minkälaisia tarpeita ja motiiveja heillä on matkailukohteita valittaessa ja mitkä olisivat Pohjois-Karjalan vahvuudet. Kotimaisten senioreiden lisäksi esimerkiksi Finpro 4 ennakoi, että suomalaisen matkailualan kansainväliset markkinat löytyvät erityisesti Saksasta, Englannista, Ranskasta ja Japanista. Paljon puhutaan myös sesongin ulkopuolisen matkailun lisäämisestä, jolloin esimerkiksi huomion kiinnittäminen eläkkeellä oleviin senioreihin voisi avata uusia kehittämismahdollisuuksia. Tämän kyselyn vastaajajoukko rajattiin eläkkeellä oleviin senioreihin, mutta esimerkiksi tulevaisuuden suuntauksia selvittäessä laajempi otanta 55-vuotiaista ylöspäin täydentäisi aineistoa. Yleistä Tourage-hankkeesta Hanke on syntynyt ajatuksesta, että väestönmuutos luo haasteiden lisäksi mahdollisuuksia alueille. Matkailu on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista aloista ja suhteellisen syrjäisillä alueilla on runsaasti sekä hyödyntämättömiä että tunnistamattomia kehittämismahdollisuuksia tällä saralla. Hanke pyrkii löytämään hyviä käytäntöjä, joilla voidaan kehittää senioreille suunnattuja matkailupalveluja. Tulokset auttavat koko Eurooppaa kehittämään ja vahvistamaan seniorimatkailumallia, jolla ikääntyneet voidaan ottaa paremmin huomioon matkailun kehittämisessä. Lisäksi ne tarjoavat keinoja olemassa olevien toimenpiteiden parantamiseen. Lisätietoja hankkeesta: www.tourage.eu 4 Finpro Insight Travel (2012), http://www.finpro.fi/finpro-insight-travel 7

2 Vastaajien taustatiedot Kyselyn taustatieto-osiossa selvitettiin vastaajien ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus- ja tulotaso, työtilanne sekä asuinkunta. Vastauksia tarkastelemalla myös varmistettiin, että kyselyyn vastanneet ovat selvityksen kannalta oikeaa kohderyhmää, eli Pohjois-Karjalassa asuvia vanhuuseläkkeellä olevia henkilöitä. 2.1 Sukupuoli ja ikä 74,9 prosenttia kyselyyn vastanneista henkilöistä (N=183) oli naisia ja hieman yli neljännes (25,1 %) miehiä. Siten tulokset edustavat erityisesti naisten näkökulmaa. Kuten kuvasta 1 näkyy, enemmistö vastaajista oli iältään 60 70-vuotiaita, joita oli lähes yhtä paljon. Yli 80-vuotiaita oli vähän (8,5 %). Tarkan ikänsä ilmoitti 178 vastaajaa, jotka on huomioitu kuvassa 1. Vastaajien ikä % vastaajista (N=178) 1,7 0,6 6,2 8,4 18,5 29,8 34,8 62-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90 Kuva 1 Vastaajien ikä. Vastaajista (N=172) 29,7 % oli kyselyyn vastatessa ollut vanhuuseläkkeellä yhdestä neljään vuoteen ja 25,0 % viidestä yhdeksään vuoteen. Vastaajista yhteensä 45,3 % oli ollut vanhuuseläkkeellä vähintään kymmenen vuotta (kuva 2). Loput vastaajista eivät ilmoittaneet kuinka kauan he ovat olleet vanhuuseläkkeellä. 8

35 Vanhuuseläkkeellä vietetty aika (vuotta) % vastaajista (N=172) 30 29,7 25 20 15 25,0 21,5 15,7 10 8,1 5 0 1 kk-4 vuotta 5-9 vuotta 10-14 vuotta 15-19 vuotta 20 vuota Kuva 2 Vanhuuseläkkeellä vietetty aika. 2.2 Asuinpaikka 97,8 prosenttia vastaajista (N=183) oli kotoisin Joensuun seutukunnasta, johon kuuluvat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Enemmistö vastaajista (82,5 %) asui Joensuussa johtuen erityisesti siitä, että kysely toteutettiin Joensuussa järjestetyssä tapahtumassa. Loput 2,2 prosenttia vastaajista oli jättänyt tarkan asuinkuntansa mainitsematta ja nimennyt asuinpaikakseen ainoastaan Pohjois-Karjalan. Kyselyn vastaajista siis suurin osa asuu kaupunkiseudulla, joten kaupunkilaisten näkökulma korostuu tuloksissa. Matkailumotiivit ja matkailun esteet voivat vaihdella kaupungissa ja maaseudulla asuvien välillä. 2.3 Siviilisääty Yli puolet (51,9 %) vastaajista (N=181) oli naimisissa olevia henkilöitä, kun taas vajaa viidennes (17,7 %) mainitsi siviilisäädykseen leski (kuva 3). 12,7 prosenttia kyselyyn vastanneista oli eronneita. 2.4 Koulutustaso 55,9 prosentilla vastaajista (N=177) oli keskiasteentutkinto (lukio tai ammatillinen oppilaitos), kun taas 14,1 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon joko ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasolla. Perusasteen koulutus oli 29,9 prosentilla vastaajista (kuva 4). 9

Siviilisääty % vastaajista (N=181) 12,7 Naimisissa 17,7 Naimaton 51,9 Parisuhteessa 6,1 Leski Eronnut 11,6 Kuva 3 Siviilisääty. Koulutustaso % vastaajista (N=177) 14,1 29,9 Korkeakoulututkinto Ammatillinen oppilaitos Lukio 1,8 Peruskoulu 54,2 Kuva 4 Koulutustaso. 2.5 Työllisyystilanne ja tulotaso 91,4 prosenttia vastaajista (N=174) ei ollut enää työllistettynä eläkkeellä ollessaan. Vastaajista vain 1,7 prosenttia työskenteli kokoaikaisesti ja 3,4 prosenttia osa-aikaisesti. Lisäksi 3,4 prosenttia vastaajista mainitsi toimivansa yrittäjänä (kuva 5). Loput vastaajista eivät paljastaneet työllisyystilannettaan. 10

Työtilanne vanhuuseläkkeellä ollessa % vastaajista (N=174) 1,8 3,4 3,4 Kokoaikainen työntekijä Osa-aikainen työntekijä Yrittäjä 91,4 Kuva 5 Työtilanne vanhuuseläkkeellä ollessa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa tulostasoa maakunnan eläkeläisten keskituloihin verrattuna 5. 40,7 prosenttia vastaajista (N=177) arvioi tulojensa olevan maakunnallista keskitasoa. 38,4 prosenttia vastaajista ilmoitti tulojensa olevan joko keskitasoa alhaisemmat tai huomattavasti keskitasoa alhaisemmat, kun taas noin viidennes (20,9 %) vastaajista arvioi, että heidän tulot ovat yli keskitason tai kaksinkertaiset keskitasoon verrattuna. Enemmistö vastaajista kuuluu keskitason tai alle keskitason tuloluokkiin. (kuva 6) 45 40 Tulot maakunnan eläkeläisten keskituloihin verrattuna % vastaajista (N=177) 40,7 35 30 25 20 15 16,4 22,0 16,9 10 5 - Kuva 6 Huomattavasti keskitasoa alhaisempi Keskitasoa alhaisempi Tulot maakunnan eläkeläisten keskituloihin verrattuna. 4,0 Keskitasoa Yli keskitason Yli kaksinkertainen keskitasoon verrattuna 5 Vertailukohteena kyselyssä käytettiin yli 62-vuotiaiden pohjoiskarjalaisten veron alaisia keskituloja, jotka vuonna 2010 olivat noin 17 800 vuodessa. Tiedot yli 62-vuotiaiden keskituloista saatiin Tilastokeskukselta. 11

3 Matkailutottumukset Selvitys sisälsi kysymyksiä, joilla pyrittiin kartoittamaan millaisia matkailutottumuksia vanhuuseläkkeellä olevilla vastaajilla on. Tavoitteena oli selvittää minkä pituisia matkoja vastaajat tekevät, minne, miten ja milloin he matkustavat, kuinka he järjestävät lomamatkansa sekä kenen kanssa he yleensä matkustavat. 3.1 Lomamatkan kesto Kyselyyn tulleiden vastausten perusteella vastaajat suosivat lomamatkoja, jotka kestävät enintään seitsemän yötä. Kyselyyn vastanneista eläkeläisistä (N=180) 45,6 prosenttia kertoi, että heidän eläkkeellä tekemät lomamatkat ovat yleensä olleet 4-7 yön pituisia. 13,4 % vastaajista on viipynyt vähintään kaksi viikkoa lomalla ja 61,7 % korkeintaan viikon. Siten kysyntää on myös pidemmille lomille. Vain 2,8 prosenttia vastanneista kertoi, että he eivät ole matkustaneet lainkaan eläkkeellä ollessa. (kuva 7) Lomamatkojen pituus % vastaajista (N=180) - 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 1-3 yötä 16,1 4-7 yötä 45,6 8-10 yötä 26,7 2-3 viikkoa 10,6 1 kuukausi tai enemmän 2,8 En ole matkustanut vanhuuseläkkeellä ollessani 2,8 Kuva 7 Lomamatkojen pituus. Kysymykseen vastasi yhteensä 180 henkilöä. Vaikka vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi annetuista vaihtoehdoista, oli osa merkinnyt useamman vastausvaihtoehdon, jolloin kysymykseen saatiin yhteensä 188 kappaletta vastauksia. Kaikki vastaukset huomioitiin. 12

3.2 Kotimaan- ja ulkomaanmatkailu Vastaajia kiinnostaa sekä kotimaan- että ulkomaanmatkailu. Heistä 51,6 prosenttia matkustaa useimmiten kotimaassa, kun taas 48,4 prosenttia matkustaa yleensä ulkomaille. Kysymykseen vastasi yhteensä 155 henkilöä. Kuvassa 8 vastaukset on jaoteltu vastaajien tulotason mukaan. Viisi kysymykseen vastanneista ei ollut ilmoittanut tulotasoaan. Kuten kuva osoittaa, ne eläkeläiset, jotka ovat arvioineet tulojensa olevan huomattavasti keskitasoa alhaisemmat matkustavat useammin kotimaassa kuin ulkomailla. Vastaajat, jotka arvioivat tulotasonsa yli kaksinkertaiseksi keskitasoon verrattuna (N=7) kertoivat matkustavansa useimmiten ulkomailla. Vastaajia ko. ryhmässä on kuitenkin hyvin vähän. Muissa tulotasoissa eroja ei juuri ollut. Kotimaanmatkailu on tämän mukaan suosittua myös tulotasoista riippumatta. Matkustatteko useimmiten ulkomailla vai kotimaassa? Vastaukset tulotason mukaan % vastaajista 0 20 40 60 80 100 Huomattavasti keskitasoa alhaisempi (N=22) Keskitasoa alhaisempi (N=29) Keskitasoa (N=67) Yli keskitason (N=25) Yli kaksinkertainen keskitasoon verrattuna (N=7) ulkomailla kotimaassa Kuva 8 Matkustatteko useimmiten ulkomailla vai kotimaassa? Vastaukset tulotason mukaan. 3.3 Matkustaminen ja vuodenaika 172 henkilöä vastasi kysymykseen, jossa tiedusteltiin minä vuodenaikana he yleensä matkustavat vanhuuseläkkeellä ollessa. Kysymykseen vastatessa oli mahdollista mainita yksi tai useampi vaihtoehto, jolloin kysymykseen tuli yhteensä 316 vastausta. Vastaajista 61,6 prosenttia eli kaksi kolmesta kertoi matkustavansa yleensä syksyllä. Toiseksi suosituin vuodenaika matkustamiselle oli talvi (46,5 %), jonka kanssa lähes yhtä suosittu matkustusajankohta oli kevät (44,2 %). Vastausten perusteella pohjoiskarjalaiset eläkeläiset matkustavat vähiten kesällä, jonka valitsi noin kolmannes vastaajista. Kuten kuva 9 osoittaa, eläkkeellä olevat pohjoiskarjalaiset matkustavat jokaisena vuodenaikana ja eroavuudet eri vuodenaikojen välillä eivät ole kovinkaan suuret. 13

70 60 Minä vuodenaikana yleensä matkustatte? % vastaajista (N=172) 61,6 50 40 44,2 46,5 30 31,4 20 10 0 keväällä kesällä syksyllä talvella Kuva 9 Matkustusajankohta. 3.4 Viimeisimmät lomamatkakohteet Vastaajia pyydettiin nimeämään enintään kolme viimeisintä lomamatkakohdetta, joissa he ovat vierailleet vanhuuseläkkeellä ollessaan. Heitä pyydettiin mainitsemaan vain sellaisia kohteita, joissa he olivat viettäneet vähintään yhden yön. Tähän kysymykseen vastasi 167 henkilöä ja vastausvaihtoehtoja tuli yhteensä 431 kappaletta. Vastaukset käsiteltiin pääasiassa maittain, vaikka osa vastaajista oli nimennyt kohteen tarkemmin kaupungin tai lomakohteen nimen mukaan. Kuvasta 10 näkee mihin maihin vastaajat (N=167) ovat matkustaneet vähintään yhden kerran viimeisen kolmen lomamatkan aikana. Vastaajista 56,3 prosenttia oli matkustanut vähintään yhden kerran suomalaiseen kohteeseen, 26,3 prosenttia Viroon ja 19,7 prosenttia Espanjaan. Vaikka Pohjois- Karjala sijaitsee Venäjän rajalla vain 8,4 prosenttia vastaajista oli matkustanut Venäjälle viimeisen kolmen lomamatkan aikana. Yksittäisistä kohteista suosituimpia kotimaassa olivat Helsinki ja Kuopio, joissa molemmissa oli vieraillut 10,2 % vastaajista. Savonlinnassa, Tampereella ja Imatralla oli jokaisessa vieraillut 3,6 % vastaajista. Lapin eri kohteet mainittiin myös usein (12,6 % vastaajista). Suosittuja Viron lomakohteita olivat Tallinna, Saarenmaa ja Pärnu sekä Espanjan lomakohteista Kanariansaaret ja Mallorca. Muut kohteet (kuva 10) sisältävät seuraavat maat: Irlanti, Sveitsi, Islanti, Jordania, Tunisia, Kiina, Sri Lanka, Japani, Malesia, Intia, Etelä-Korea, Sambia, Nepal, Tanska, Liettua, Senegal, Mali, Dominikaaninen tasavalta, Belgia, Mauritius, Indonesia, Puola, Brasilia ja Kanada. Nämä kohteet mainittiin vastauksissa enintään kaksi kertaa. Kaikki mainitut maat on lisäksi esi- 14

tetty kartalla kuvassa 10. Vastausten prosenttimäärä ylittää sadan, koska vastaajat saivat ilmoittaa korkeintaan kolme viimeisintä matkakohdettaan. 60,0 56,3 Yleisimmät matkakohteet maittain % vastaajista (N=167) 50,0 40,0 30,0 20,0 26,3 19,8 18,6 10,0 10,8 9,0 8,4 7,8 6,6 6,0 5,4 4,8 4,2 3,6 3,0 2,4 2,4 2,4 1,8 1,8 1,8 1,8 0,0 Suomi Viro Espanja Kreikka Portugali Venäjä Turkki Egypti Ruotsi Italia Thaimaa Unkari Bulgaria Kypros Itävalta Saksa Israel Arabiemiraatit Ranska Slovenia USA Muut Kuva 10 Yleisimmät matkakohteet maittain (yllä) ja kaikki mainitut matkustusmaat kartalla kuvattuna (alla). 15

Kuvasta 11 näkee mille alueille matkat (N=431) yleisimmin suuntautuivat riippumatta siitä olivatko vastaajat vierailleet niissä yhden vai useamman kerran. Kohteet jaoteltiin seuraaviin maihin ja maanosiin: Suomi, EU-maat, muu Eurooppa, Aasia, Afrikka, Venäjä, Pohjois-Amerikka sekä Etelä- ja Väli-Amerikka 6. Matkoista 44 prosenttia suuntautui Euroopan maihin: EU-maat (pois lukien Suomi) 43 % ja muut Euroopan maat 1 %. Lähes yhtä usein matkakohteena oli kotimainen kohde (37 %). Joka kymmenes matka suuntautui Aasiaan. Vastauksista haluttiin erottaa Suomi sekä muut Euroopan maat EUmaista, jotta voitiin vertailla kotimaanmatkailun suhdetta ulkomaan matkoihin sekä EU-maiden osuutta muista ulkomaankohteista. 1% 44% 37% 3% 10% 1% 4% Kuva 11 Yleisimmät matkakohteet alueittain (prosenttia kaikista matkakohteista (N=431). 3.5 Matkan järjestäminen Kyselyssä selvitettiin myös sitä, miten pohjoiskarjalaiset eläkeläiset yleensä järjestävät lomamatkansa. Vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi annetuista vaihtoehdoista. Kysymykseen vastasi yhteensä 171 henkilöä, mutta eri vastausvaihtoehtoja tuli 206 kappaletta. Kaikki vastaukset huomioitiin (kuva 12). 6 Mukailtu Tilastokeskuksen Valtiot ja maanosat 2012 jaottelusta 16

Miten olette järjestäneet lomamatkanne? % vastaajista (N=171) 0 10 20 30 40 50 60 Matka/majoittuminen järjestetty itsenäisesti 31,6 Matka/majoittuminen varattu matkatoimiston kautta 53,8 Pakettimatka/ All Inclusive-loma varattu internetin kautta 9,4 Pakettimatka/ All Inclusive-loma varattu matkatoimiston kautta 15,2 Muu 10,5 Kuva 12 Miten olette järjestäneet lomamatkanne? Kuten kuvasta 12 nähdään, 53,8 prosenttia vastaajista (N=171) on eläkkeellä ollessa varannut matkan ja majoittumisen useimmiten matkatoimiston kautta. 31,6 prosenttia on järjestänyt matkan ja majoittumisen itse. Vastausten perusteella pakettimatkat ja All Inclusive -lomamatkat eivät ole kovin suosittuja pohjoiskarjalaisten seniorimatkailijoiden keskuudessa. Vastaajista 10,5 % kertoi järjestävän lomamatkansa jollakin muulla kuin edellä mainituista tavoista. Avoimessa kohdassa muiksi tavoiksi oli mainittu muun muassa järjestöjen ja yhdistysten (mm. eläkeläisjärjestöt, kansanterveysjärjestöt) kautta järjestetyt matkat, seurakunnan matkat, sanomalehti Karjalaisen lukijamatkat, kuntoutuslomat ja seuramatkat. Tuloksissa ei ilmennyt merkittäviä eroavuuksia, jos vastauksia tarkasteltiin vastaajien koulutustason, tulotason tai iän mukaan. 3.6 Tiedonlähteet Vastaajia pyydettiin mainitsemaan kolme tiedonlähdettä, jotka he ovat kokeneet tärkeimmiksi, kun he ovat tehneet päätöksen lomasuunnitelmista. Kysymykseen vastasi 173 henkilöä ja vastauksia tuli yhteensä 408 kappaletta. Vastaajista 56,1 % valitsi yhdeksi tärkeimmäksi tiedonlähteeksi omat henkilökohtaiset kokemukset. 39,9 % vastaajista mainitsi tärkeäksi tiedonlähteeksi ystävät. Kolmanneksi eniten tietoa hankittiin matkatoimistojen kautta. Tämän vaihtoehdon oli valinnut 30,6 % vastaajista. Myös ei-kaupalliset matkaoppaat ja esitteet olivat suosittuja (kuva 13). 2,9 % vastaajista oli valinnut tiedonlähteeksi jonkin muun kuin kyselyssä valmiiksi annetun vaihtoehdon. Muiksi tiedonlähteiksi oli mainittu yhdistykset, eläkejärjestöt ja muut järjestöt. 17

Tärkeimmät tiedonlähteet lomasuunnitelmia tehdessä % vastaajista (N=173) 0 10 20 30 40 50 60 Omat henkilökohtaiset kokemukset 56,1 Sukulaiset ja perhe 22,0 Ystävät 39,9 Muiden ihmisten suositukset 19,7 Opaskirjat ja lehdet (kaupalliset) 13,3 Matkaoppaat ja -esitteet (ei-kaupalliset) 28,9 Internet 16,2 Matkatoimistot 30,6 Media (lehdet, radio, tv) 5,8 Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, blogit Muu 0,6 2,9 Kuva 13 Tärkeimmät tiedonlähteet lomasuunnitelmia tehdessä. Kyselyyn vastanneet eivät juuri lainkaan hae tietoa mediasta, kuten lehdistä, radiosta tai televisiosta lomasuunnitelmia tehdessään. Myös sosiaalisen median hyödyntäminen on vielä hyvin vähäistä. 16,2 % vastaajista oli maininnut hyödyntävän internetiä lomasuunnitelmia tehdessään. Internet on vastausten perusteella noussut hieman tärkeämmäksi tiedonlähteeksi kuin ostettavat opaskirjat ja lehdet. Eniten internetiä olivat hyödyntäneet 65 74-vuotiaat vastaajat. Tämän perusteella kokemustieto ja suositukset, mutta myös painettu ilmaismateriaali ovat tärkeitä ko. ikäryhmälle lomavalintoja tehdessä. 3.7 Kuljetus matkakohteeseen Seuraavassa kysymyksessä vastaajilta kysyttiin mitä kulkuneuvoa he ovat yleensä käyttäneet lomamatkalle mennessään. Vastaajia pyydettiin valitsemaan yksi annetuista vaihtoehdoista, mutta useampi heistä oli maininnut useamman kuin yhden kulkuneuvon, jolloin vastauksia tuli yhteensä 232 kappaletta. Kaikki vastaukset huomioitiin. Kysymykseen vastasi 164 henkilöä. Yli puolet vastaajista (56,1 %) kertoi, että he ovat yleensä käyttäneet lentokonetta, kun ovat matkustaneet lomamatkalle vanhuuseläkkeellä olon aikana. 34,1 % vastaajista mainitsi matkustavansa yleensä linja-autolla ja 23,2 % autolla. Muiksi kulkuneuvoiksi oli mainittu matkailuauto (0,6 %). (kuva 14) Kuten aikaisemmin todettiin, vastaajat tekevät lähes yhtä paljon kotimaan sekä ulkomaan matkoja, joka todennäköisesti heijastuu myös tästä tuloksesta. 18

60 56,1 Kulkuneuvot % vastaajista (N=164) 50 40 34,1 30 23,2 20 10 11,0 15,2 0 Lentokone Laiva Juna Linja-auto Auto 0,0 1,2 0,6 Moottoripyörä Polkupyörä Muu Kuva 14 Kulkuneuvot. 3.8 Matkaseura Kysymykseen, jolla selvitettiin kenen kanssa pohjoiskarjalaiset ovat yleensä matkustaneet vanhuuseläkkeellä ollessaan, vastasi yhteensä 163 henkilöä. Tähän kysymykseen monet vastaajat olivat merkinneet useita vaihtoehtoja, vaikka ohjeistuksissa pyydettiin valitsemaan yksi. Vastauksia saatiin yhteensä 211 kappaletta. Kaikki vastaukset huomioitiin. Suosituimmaksi matkakumppaniksi osoittautui puoliso tai kumppani. Tämän vaihtoehdon oli valinnut yli puolet vastaajista (55,2 %), mistä heijastunee myös se, että yli puolet vastaajista on naimisissa tai parisuhteessa (vrt. kohta 2.3). 39,3 prosenttia kertoi matkustavansa yleensä ystävän tai ystävien kanssa. (kuva 15) Matkakumppani % vastaajista (N=163) 0 10 20 30 40 50 60 Puoliso/kumppani 55,2 Oma lapsi/omat lapset 9,2 Lapsenlapsi/lapsenlapset Muu sukulainen/muut sukulaiset 3,7 3,1 Ystävä/ystävät 39,3 Yksin Ryhmämatka tuttujen henkilöiden kanssa Ryhmämatka tuntemattomien henkilöiden kanssa Muu 0,0 1,8 8,0 9,2 Kuva 15 Matkakumppani. 19

Vastausten perusteella pohjoiskarjalaiset eläkeläiset matkustavat harvemmin lasten, lastenlasten ja muiden sukulaisten kanssa. Myöskään yksin ei juuri matkusteta. Tulokset myös osoittavat, että vastaajat tekevät mieluiten ryhmämatkoja tuttujen matkakumppaneiden seurassa kuin tuntemattomien henkilöiden kanssa, joskaan ryhmämatkat eivät ole kovin suosittuja. Muu -vastausvaihtoehtoon ei ollut vastannut yksikään henkilö. Kuvassa 16 vastauksia on tarkasteltu vastaajien iän mukaan. Viisi kysymykseen vastanneista ei ollut ilmoittanut ikäänsä. Kuten kuva osoittaa, 80-vuotiaat tai yli 80-vuotiaat pohjoiskarjalaiset vanhuuseläkeläiset matkustavat mieluiten ystävän tai ystävien kanssa. Juuri eläkkeelle jääneet, eli 62 69-vuotiaat matkustavat puolestaan yleensä puolison tai kumppanin kanssa, kuten myös 70 79-vuotiaat vanhuuseläkeläiset. Muuten vastauksissa ei ollut juurikaan eroja. Puoliso/kumppani Oma lapsi/omat lapset Lapsenlapsi/lapsenlapset Muu sukulainen/muut sukulaiset Ystävä/ystävät Yksin Ryhmämatka tuttujen henkilöiden kanssa Ryhmämatka tuntemattomien henkilöiden kanssa Kuva 16 Matkakumppanit iän mukaan. Matkakumppanit iän mukaan % vastaajista 0 10 20 30 40 50 60 70 62-69-vuotiaat (N=68) 70-79-vuotiaat (N=77) 80-vuotiaat (N=13) 20

4 Matkustamisen esteet Vastaajia pyydettiin valikoimaan eri vaihtoehdoista ne tekijät, jotka ovat joskus vaikuttaneet siihen, että he eivät ole lähteneet lomamatkalle vanhuuseläkkeellä ollessaan. Vastausten perusteella merkittävin este lomamatkailulle ovat olleet taloudelliset syyt (34,2 %). Seuraavaksi merkittävimmät esteet ovat olleet kiinnostavan tarjonnan puute (27,9 %), matkaseuran puuttuminen (27,0 %) ja huoli matkakohteen turvallisuudesta (27,0 %). Myös terveysongelmat (23,4 %), huonot kulkuyhteydet (18,9 %) ja ajanpuute (18,0 %) nousevat esiin melko usein. (kuva 17) Avoimissa vastauksissa vastaajat (N=4) mainitsivat muiksi matkustamisen esteiksi kissan hoidon järjestämisen, omaishoitajana toimimisen, puolison sairauden sekä omakotitalon valvonnan. Taloudelliset syyt Ajanpuute Ei ollut tarjontaa, josta olisin kiinnostunut Olin huolissani matkakohteen turvallisuudesta Olin huolissani turvallisuudesta matkustaessa Minulla oli terveysongelmia Kulkuyhteydet olivat huonot Minulla ei ollut matkaseuraa Kohteiden esteettömyydessä oli puutteita Minulla ei ollut tarvittavia matkustusasiakirjoja En ole kiinnostunut lomamatkailusta Matkustamisen esteet % vastaajista (N=111) Muu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei En osaa sanoa Ei vastausta Kuva 17 Matkustamisen esteet. Tarvittavien matkustusasiakirjojen puuttuminen ja kohteiden puutteellinen esteettömyys eivät olleet esteenä monelle vastaajalle. Se voi tarkoittaa, että kohteissa on otettu esteettömyys hyvin huomioon tai että esteettömille palveluille ei ole vielä ollut tarvetta esimerkiksi terveydentilan tai iän suhteen. (vrt. kuva 18, matkustamisen esteet ikäryhmittäin). Lisäksi vain 9 % mainitsi, että he eivät ole kiinnostuneita lomamatkailusta. Osa vastaajista ei vastannut kaikkiin kohtiin. 21

Esteitä tarkasteltiin myös ikäryhmittäin (kuva 18). Vain vastaukset, joissa oli mainittu tarkka ikä, huomioitiin. Tarkastelu osoittaa, että esteet vaihtelivat hieman ikäryhmien välillä. 62 69-vuotiaille merkittävin este ovat taloudelliset syyt (41,2 %), huoli matkakohteen turvallisuudesta (35,5 %) ja kiinnostavan tarjonnan puute (25,5 %). 70 79-vuotiaille terveysongelmat (34,6 %) ja matkaseuran puuttuminen (32,7 %) nousivat suurimmiksi esteiksi. Lisäksi neljännes (25,0 %) ikäryhmän vastaajista on kokenut taloudelliset syyt ja kiinnostavan tarjonnan puuttumisen matkustamisen esteeksi. Yli 80-vuotiaille taloudelliset syyt, kiinnostavan tarjonnan puute (40,0 %) ja matkakohteen turvallisuus (40,0 %) nousivat selkeästi suurimmiksi esteiksi. Yli 80-vuotiaita vastaajia oli kuitenkin vain viisi, joten johtopäätöksiä tämän perusteella on vaikea tehdä kyseisen ikäryhmän osalta. Taloudelliset syyt Ajanpuute Ei ollut tarjontaa, josta olisin kiinnostunut Olin huolissani matkakohteen turvallisuudesta Olin huolissani turvallisuudesta matkustaessa Minulla oli terveysongelmia Kulkuyhteydet olivat huonot Minulla ei ollut matkaseuraa Kohteiden esteettömyydessä oli puutteita Minulla ei ollut tarvittavia matkustusasiakirjoja En ole kiinnostunut lomamatkailusta Muu Matkustamisen esteet ikäryhmittäin % vastaajista 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 62-69-vuotiaat (N=51) 70-79-vuotiaat (N=52) 80-vuotiaat (N=5) Kuva 18 Matkustamisen esteet ikäryhmittäin. Tämän kysymyksen perusteella matkailua voisi lisätä erityisesti etsimällä keinoja taloudellisten esteiden pienentämiseen, kehittämällä kohderyhmää kiinnostavia tuotteita sekä pohtimalla kuinka erityisesti iäkkäämmille löytyisi matkaseuraa. Myös kohteiden turvallisuuteen ja esimerkiksi terveyspalveluihin voitaisiin panostaa. 22

5 Matkustamisen motiivit Yksi kyselyn tavoitteista oli selvittää miksi vastaajat tekevät lomamatkoja. Matkustamisen motiiveja koskevaan kysymykseen oli vastannut kokonaan tai osittain 136 henkilöä. Kun tarkastellaan vaihtoehtoja erittäin tärkeä ja melko tärkeä yhdessä, merkittävimmiksi syiksi nousivat uuden kokeminen (80,2 %), rutiineista irtautumisen (78,7 %), elämän laadun parantaminen (75,8 %) sekä ystävystyminen ja sosiaalinen kanssakäyminen (68,4 %). Romanssin etsiminen mainittiin hyvin harvoin matkailun motiiviksi (3,7 %). (kuva 19) Matkustamisen motiivit % vastaajista (N=136) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Levosta ja hiljaisuudesta nauttiminen Elämän laadun Erittäin tärkeä parantaminen Ystävystyminen ja Melko tärkeä sosiaalinen kanssakäyminen Romanssin etsiminen Ei juurikaan tärkeä Uuden kokeminen Rutiineista irtautuminen Ajanvietto perheen kanssa Ei tärkeä eikä merkityksetön Ei lainkaan tärkeä Ei vastausta Muu Kuva 19 Matkailumotiivit. Avoimessa vastauksessa muutamat vastaajat kertoivat matkustamisen motiiviksi uuden kulttuurin, ajankohdan, taloudelliset syyt, virkistäytymisen, ystävät, uudet nähtävyydet sekä kohteen aktiviteetit kuten tanssit ja puutarhat. Avoimia vastauksia oli yhteensä seitsemän kappaletta. Osittain nämä vastaukset kattoivat kysymyksen lomakohteen vetovoimatekijöistä (kuva 20). Vastaajien koulutustaustalla tai iällä ei ole merkittävää vaikutusta henkilön matkailumotiiveihin. Kun tuloksia tarkastellaan vastaajan sukupuolen mukaan, ilmenee, että naiset (72,7 %, N=99) haluavat lomamatkallaan ystävystyä ja seurustella muiden kanssa miehiä (56,7 %, N=37) enemmän. Miehet (51,6 %) puolestaan arvostavat lepoa ja hiljaisuutta hieman enemmän kuin naiset (41,4 %). Lisäksi 62,2 prosenttia miehistä oli merkinnyt ajanvieton perheen kanssa joko melko tai erittäin tärkeäksi syyksi lomamatkailulle. Naisista 44,4 prosenttia oli vastannut samoin. Kysymykseen vastasi huomattavasti vähemmän miehiä kuin naisia. Kysymyksen perusteella uuden kokeminen, rutiineista irtaantuminen ja elämän laadun parantaminen ovat tärkeitä syitä matkustamiselle. Matkailulla voi siis olla hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Nämä asiat voivat olla myös esimerkiksi markkinoinnissa tärkeitä tekijöitä. 23

6 Lomakohteen vetovoimatekijät Vastaajilta kysyttiin myös mitkä lomakohteen ominaisuudet tai aktiviteetit he kokevat houkutteleviksi lomakohdetta valitessaan. Kysymykseen vastasi 136 henkilöä osittain tai kokonaan. Kun tarkastellaan vaihtoehtoja erittäin tärkeä ja melko tärkeä yhdessä, merkittävimmiksi syiksi nousivat luonto (86,7 %), lomakohteen turvallisuus (80,8 %) ja palvelujen laatu (74,3 %). Muita merkittäviä vetovoimatekijöitä olivat hyvät kulkuyhteydet (69,9 %), paikallinen kulttuuri (63,2 %), uusien asioiden oppiminen ja itsensä sivistäminen (61,8 %), historialliset nähtävyydet (61,8 %), korkeatasoinen hotellimajoitus (56,6 %) sekä halvat hinnat (55,9 %). Myös ranta ja aurinko nousivat melko tärkeiksi (52,2 %) vetovoimatekijöiksi. Vähiten tärkeitä vetovoimatekijöitä olivat telttailu (6,1 %) käsitöiden tekeminen (18,4 %), raskaat fyysiset aktiviteetit (10,3 %), lumi (21,3 %), tanssiminen (17,6 %) ja uskonnolliset kohteet (19,8 %). (kuva 20) Kun kysymykseen tulleita vastauksia vertaillaan vastaajien sukupuolen mukaan, voidaan todeta, että naiset pitävät hyviä kulkuyhteyksiä tärkeämpänä kuin miehet. Naisista 75,0 % oli merkinnyt kyseisen tekijän melko tai erittäin tärkeäksi lomakohteen ominaisuudeksi, kun taas miehistä hieman yli 55,6 %. Miespuoliset vanhuuseläkeläiset arvostavat puolestaan enemmän rantaa ja aurinkoa (63,9 %) kuin naiset (48,0 %). Lisäksi miehille lomakohteen historialliset nähtävyydet (69,4 %) ja paikallinen kulttuuri (69,4 %) ovat hieman houkuttelevampia ominaisuuksia kuin naisille (vastaavat luvut 59,0 % ja 61,0 %). Ottaen huomioon, että vastaajat matkustavat mieluiten puolisonsa kanssa eri toiveet tulisi toteutua kohdetta valittaessa. Kun erittäin tärkeä ja melko tärkeä vastauksia tarkastellaan vastaajien iän mukaan, luonnon ohella yli 80-vuotiaille nousi merkittävimmäksi vetovoimatekijäksi terveydenhoito ja lääkärinpalvelut (66,7 %). Historialliset nähtävyydet ovat huomattavasti merkittävimpiä lomakohteen ominaisuuksia 62 69-vuotiaille kuin muille ikäryhmille. He myös arvostavat muita ryhmiä enemmän paikallista kulttuuria. Uusien asioiden oppiminen ja itsensä sivistäminen houkuttelee eniten 62 69-vuotiaita ja vähiten yli 80-vuotiaita vastaajia. Yli 80-vuotiaita vastaajia oli kuitenkin vain 9, joten vastaukset ovat vain suuntaa-antavia. Kysymyksen perusteella matkailupalvelujen ja -tuotteiden pitäisi olla laadukkaita ja turvallisia ja hyvien kulkuyhteyksien päässä. Luontoon, kulttuuriin, historiaan ja oppimiseen liittyvät tuotteet ovat erityisen kiinnostavia. Korkeatasoinen hotellimajoitus on tärkeä vetovoimatekijä, mutta hinnat eivät kuitenkaan saisi olla kovin korkeat. Ehkä sesongin ulkopuoliselle ajalle ja viikon hiljaisimmille päiville tarjottavat normaalia edullisemmat paketit voisivat lisätä eläkeläisten matkailua. 24

Lomakohteen vetovoimatekijät % vastaajista (N=136) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Luonto Historialliset nähtävyydet Tapahtumat ja festivaalit Paikallinen kulttuuri Gastronomia Hyvinvointipalvelut Terveydenhoito ja lääkärinpalvelut Kaupunkielämä Maalaiselämä Ranta ja aurinko Lumi Uskonnolliset kohteet Paikallisten ihmisten tapaaminen Sukulaisten ja ystävien luona vierailu Urheileminen Kevyet fyysiset aktiviteetit Raskaat fyysiset aktiviteetit Ostoksilla käyminen Tanssiminen Käsitöiden tekeminen Uusien asioiden oppiminen ja itseni sivistäminen Halvat hinnat Kestävyys ja ympäristöystävällisyys kohteessa Palveluiden ja aktiviteettien hyvä esteettömyys Hyvät kulkuyhteydet Turvallisuus Korkeatasoinen hotellimajoitus Mökkimajoitus Telttailu Palveluiden laatu Mahdollisuus käyttää mobiilioppaita kohteessa Muu Ei lainkaan tärkeä Ei juurikaan tärkeä Ei tärkä eikä merkityksetön Melko tärkeä Erittäin tärkeä Ei vastausta Kuva 20 Lomakohteen vetovoimatekijät. 25

7 Pohjois-Karjalan matkakohteet Kyselyssä pyydettiin vastaamaan myös kysymyksiin, jotka koskivat kokonaiskävijämäärältään Pohjois-Karjalan suosituimpia matkailukohteita. Näillä kysymyksillä pyrittiin selvittämään ovatko kohteet kiinnostavia myös seniorimatkailijoiden näkökulmasta ja minkä tyyppiset kohteet yleisemminkin voisivat kiinnostaa tätä kohderyhmää. Vastaajat pystyivät myös nimeämään muita pohjoiskarjalaisia matkailukohteita, joita he suosittelisivat Pohjois-Karjalaan matkaaville senioreille. Avoimella kysymyksellä haluttiin saada ideoita sopivista kohteista ja teemoista seniorimatkailijan näkökulmasta. Vuoden 2011 kokonaiskävijämäärien mukaan 7 Pohjois-Karjalan suosituimmat matkakohteet ovat suuruusjärjestyksessä Pajarinhovi (Kitee), Taitokortteli (Joensuu), Bomba (Nurmes), Koli (Lieksa) sekä Carelicum (Joensuu). Suurin osa vastaajista oli vieraillut kaikissa kohteissa: yli 90 % vastaajista (N=149) oli vieraillut Taitokorttelissa, Kolilla, Bomballa ja Carelicumissa ja yli 60 % Pajarinhovissa. Pajarinhovi on profiloitunut koko perheen kohteena, joten todennäköisesti se näkyy näissä vastauksissakin. Vastaajia (N=129) pyydettiin laittamaan pohjoiskarjalaiset matkailukohteet myös tärkeysjärjestykseen yhdestä viiteen sen mukaan, mitä kohdetta he suosittelisivat mieluiten maakuntaan matkaaville seniorituristeille. Kolia suositeltiin selkeästi eniten, joka heijastelee myös sitä, että suosituin vetovoimatekijä on luonto (vrt. kohta 7). Myös paikallinen kulttuuri on tärkeä vetovoimatekijä, mikä näkyy Taitokorttelin ja Bomban suosiossa. On tärkeää muistaa, että kaikissa kohteissa ei oltu vierailtu yhtä paljon, joten tulosten tulkinta on hyvin suuntaa antavaa. Vastaajia pyydettiin nimeämään myös muita pohjoiskarjalaisia matkailukohteita, joita he suosittelisivat maakuntaan matkaaville seniorimatkailijoille. Muita mainittuja kohteita olivat: Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi Kotiseutukeskus, Kontiolahti Ilomantsi ja sen nähtävyydet, kuten kirkot, Parppeinpirtti, Möhkö ja Hattuvaara Suhmuran Kievari majoituksineen Ruunaan kosket, Lieksa Kalastusmatka esimerkiksi Höytiäisellä Kivikeskus Nunnanlahti, Juuka Kasvitieteellinen puutarha Botania, Joensuu Joensuun kirkot Pielisen museo, Lieksa 7 2012, Karelia Expert Matkailupalvelut Oy 26

8 Yhteenveto ja johtopäätökset Kyselyn avulla selvitettiin pohjoiskarjalaisten vanhuuseläkeläisten matkailutottumuksia, matkustamiseen vaikuttavia esteitä ja matkailumotiiveja. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin mitkä lomakohteen ominaisuudet ja aktiviteetit he kokevat houkutteleviksi. Kyselyssä oli mukana myös pohjoiskarjalan lomakohteita Kolia, Taitokorttelia, Bombaa, Carelicumia ja Pajarinhovia koskevia kysymyksiä. Kysely toteutettiin Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n ja Suomen Seniorikodit ry:n järjestämässä Ikäihmisten terveyspäivässä lokakuussa 2012. Kyselyyn vastasi 183 henkilöä. Kyselyn perusteella sopivia lomakohteita valittaessa luotetaan vahvasti omaan kokemukseen sekä ystävien suosituksiin. Myös matkatoimistot ovat tärkeitä tiedonlähteitä. Tietoa etsitään nykyään myös internetistä, mutta ainakin toistaiseksi useammin paperisista esitteistä, joten tälle kohderyhmälle olisi hyvä tarjota tietoa myös painettuna. Kokemuksiin ja suosituksiin perustuva kohteen valinta korostaa sitä, että palvelujen laatu ja mielekkäät aktiviteetit ovat erittäin tärkeitä tekijöitä, jotta eläkeläiset palaisivat kohteeseen uudelleen ja suosittelisivat sitä tuttavilleen. Useimmiten lomamatka kestää 4 7 vuorokautta ja matkoja tehdään lähes yhtä tasaisesti jokaisena vuodenaikana. Kesällä kuitenkin matkaillaan vähiten. Kyselyn perusteella matkailun sesonkiluontoisuutta voitaisiinkin lieventää tarjoamalla matkailupalveluja, -tuotteita ja majoitusta senioreille sesongin ulkopuolisena aikana. Erityisesti syksykauden tarjonnalla voisi olla kysyntää. Merkittävimmäksi esteeksi kyselyn mukaan nousivat taloudelliset syyt. Sesongin ulkopuolisen matkailun kehittäminen voisi antaa myös siihen ratkaisuja, mikäli sesongin ulkopuoliselle ajalle tuotettaisiin palveluja edullisemmin esimerkiksi majoituspalvelujen muodossa. Samaa voisi soveltaa myös viikon hiljaisimmille päiville sesongin aikanakin. Hyviä käytäntöjä löytyy useista Euroopan maasta. Toiseksi suurin este matkailulle kyselyn mukaan oli kiinnostavan tarjonnan puute. Tulos tukee ajatusta, että on tärkeää suunnitella tuotteita ja palveluja vastaamaan kohderyhmän tarpeita. Olisi hyvä kehittää tuotteita käyttäjien kanssa yhteistyössä, jotta kiinnostavaa tarjontaa olisi enemmän tarjolla ja matkailumäärät lisääntyisivät. Myös huoli turvallisuudesta nousi kyselyssä vahvasti esille. Siten kohteen turvallisuuteen ja siitä viestimiseen olisi hyvä panostaa. Lisäksi terveysongelmat korostuivat erityisesti iäkkäämpien vastaajien kohdalla, jolloin turvallisuutta voitaisiin luoda esimerkiksi terveyspalvelujen hyvällä saavutettavuudella, kohteiden helppokulkuisuudella ja esteettömyydellä ottamalla huomioon myös liikunta-, näkö- ja kuulorajoitteet. 27

Matkaseuran puute on myös yksi yleisin este matkailulle. Vastausten perusteella vastaajat eivät kuitenkaan suosineet paketti- ja All Inclusive -lomia, eivätkä matkustamista ryhmässä tuntemattomien henkilöiden kanssa, joten uusia malleja senioreiden matkailun edistämiseen tulisi kehittää. Vastaajat eivät usein myöskään matkustaneet lastensa ja lastenlasten kanssa, mikä voi johtua myös osittain kaiken ikäisille matkailijoille sopivan tarjonnan puutteesta. Järjestöjen ja kerhojen roolia matkailun lisääjänä voidaan pohtia ja tuotteiden suunnittelua ja markkinointia tehdä yhteistyössä heidän kanssaan. Avoimissa vastauksissa nostettiin esiin esimerkiksi eläkeläiskerhojen rooli matkanjärjestäjänä, jolloin matkustetaankin useimmiten tutussa seurassa. Suurin osa vastaajista mainitsi matkustavansa useimmiten puolison tai ystävän kanssa, mutta kyselyn mukaan on myös ryhmä senioreita, joilla matkaseuran puute on todellisena esteenä matkailulle. Kyselyssä tiedusteltiin myös yleisiä matkakohteita. Suomalaiset kohteet mainittiin useimmin ja toiseksi yleisimmin matkakohteet löytyivät Virosta. Huomioitavaa on, että rajanaapuri Venäjä oli läheisyydestä huolimatta melko harvan vastaajan kolmen viimeisimmän matkakohteen joukossa. Syitä tähän voitaisiinkin selvittää tarkemmin. Mahdollinen viisumivapaus voi kasvattaa matkailua Venäjälle myös senioreiden joukossa tulevaisuudessa. Potentiaalia rajan ylittävälle matkailulle kuitenkin olisi, sillä Pohjois-Karjalan lähialueeltakin löytyy monia tekijöitä erityisesti luontoon, kulttuuriin ja historiaan liittyen, joita vastaajat arvostavat matkakohdetta valitessaan. Kehitysideoita voisi löytää esimerkiksi lisäämällä tietoa tarjonnasta ja kohteista sekä tarjoamalla turvallisia, vaivattomia ja laadukkaita kuljetusyhteyksiä ja palveluja. Myös rajanylittäviä matkapaketteja voisi kehittää edelleen. Lomakohdetta valittaessa nousi esiin muutamia tekijöitä, jotka olivat erityisen tärkeitä vastaajille. Vastausten perusteella voidaan todeta, että vastaajat pitävät luontomatkailusta ja arvostavat lomakohteen turvallisuutta ja laadukkaita palveluja. He harrastavat lomamatkoillaan mieluummin kevyitä fyysisiä aktiviteetteja kuin raskasta liikuntaa tai urheilua. Lisäksi he arvostavat korkeatasoista hotellimajoitusta sen sijaan että haluaisivat mökkimajoitusta tai telttailua. Paikallinen kulttuuri ja historia olivat luonnon lisäksi tärkeitä vetovoimatekijöitä. Vastaajat myös korostivat uuden oppimisen ja itsensä sivistämisen tärkeyttä. Käsitöiden teko puolestaan ei ollut vastaajista kovin kiinnostavaa. Myös halpa hintataso nousi esiin vahvana vetovoimatekijänä. Erot eri-ikäisten välillä olisi myös tärkeää ottaa huomioon - mikäli kohteissa ja palveluissa otetaan iäkkäämpien toiveet huomioon esimerkiksi terveyspalveluihin liittyen ne sopivat samalla kaikille. Vastausten perusteella voidaan todeta, että Pohjois-Karjala voi tarjota monia elämyksiä ja palveluja, joista seniorit ovat kiinnostuneita. Niistä mielekkäiden kokonaisuuksien kehittäminen, mielellään kohderyhmän kanssa yhteistyössä, ja markkinointi sekä sähköisiä että paperisia esitteitä hyödyntäen 28

olisi tärkeää. Kohdennettuja tarjouksia ja alennuksia ei kannata myöskään unohtaa, koska sillä voi houkutella hiljaisimpina aikoina aktiivisia senioreita kohteisiin. Alueella on kaunis ja monipuolinen luonto, vaaramaisemia, järviä ja luontopolkuja. Päivän kestävät kalastus-, sieni- ja eräretket voisivat kiinnostaa kohderyhmää syksyisin ja niitä voisi järjestää erilaiset kuntotasot huomioon ottaen. Majoituksen tulisi mielellään olla hotellissa tai vastaavassa majoituskohteessa. Helppoja kulkuyhteyksiä arvostetaan, joten matkakohteet valikoituvat sen mukaan mihin helppoja ja turvallisia kulkuyhteyksiä on saatavilla tai järjestettävissä. Kulttuuriin ja historiaan liittyen alueella on myös paljon nähtävää ja kuultavaa. Luonto ja kulttuuriympäristön kohteet voisivat tarjota sopivan yhdistelmän kiinnostavia kohteita ja niitä olisi hyvä myös suoraan markkinoida iäkkäämmille matkailijoille ja heille matkoja järjestäville tahoille. Vastausten perusteella matkalle usein lähdetään oppimaan ja kokemaan uutta ja irtaantumaan arkirutiineista, joten tietopainotteinen sisältökin voisi olla osana ohjelmaa. 29

9 Liitteet Liite 1 Saatekirje 30

Liite 2 Kyselylomake Matkailukysely - pohjoiskarjalaisten vanhuuseläkeläisten matkailutarpeet A MATKAILUUN LIITTYVÄT MOTIVAATIOT JA TARPEET 1. Minkä pituisia lomamatkanne ovat yleensä olleet vanhuuseläkkeellä ollessanne? Valitkaa 1 vaihtoehto. 1-3 yötä 4-7 yötä 8-10 yötä 2-3 viikkoa 1 kuukausi tai enemmän En ole matkustanut vanhuuseläkkeellä ollessani Jos ette ole matkustaneet, siirtykää kysymykseen numero 9. Jos olette matkustaneet, vastatkaa kaikkiin seuraaviin kysymyksiin. 2. Vanhuuseläkkeellä ollessanne matkustatteko useimmiten...? Valitkaa 1 vaihtoehto. ulkomailla kotimaassa 3. Vanhuuseläkkeellä ollessanne matkustatteko yleensä...? Valitkaa 1 tai useampi vaihtoehto. keväällä kesällä syksyllä talvella 4. Nimetkää enintään 3 viimeisintä lomamatkakohdetta (väh. 1 yön matka), joissa olette vierailleet vanhuuseläkkeellä ollessanne: Kohde 1: Kohde 2: Kohde 3: 5. Miten olette yleensä järjestäneet lomamatkanne vanhuuseläkkeellä ollessanne? Valitkaa 1 vaihtoehto. Matka/ majoittuminen järjestetty itsenäisesti Matka/ majoittuminen varattu matkatoimiston kautta Pakettimatka/ All Inclusive -loma varattu internetin kautta Pakettimatka/ All Inclusive -loma varattu matkatoimiston kautta Muu, mikä: 6. Mitkä seuraavista tiedonlähteistä ovat olleet tärkeimpiä kun olette tehneet päätöksen lomasuunnitelmista? Valitkaa 3 vaihtoehtoa. Omat henkilökohtaiset kokemukset Sukulaiset ja perhe Ystävät Muiden ihmisten suositukset Opaskirjat ja lehdet (kaupalliset) Matkaoppaat ja -esitteet (ei-kaupalliset) Internet Matkatoimistot Media (lehdet, radio, tv) Sosiaalinen media (Facebook, Twitter, blogit jne.) Muu, mikä: 31

7. Mitä kulkuneuvoa olette yleensä käyttäneet kun olette menneet lomamatkalle vanhuuseläkkeellä ollessanne? Valitkaa 1 vaihtoehto. Lentokone Laiva Juna Linja-auto Auto Moottoripyörä Polkupyörä Muu, mikä: 8. Kenen kanssa olette yleensä matkustaneet vanhuuseläkkeellä ollessanne? Valitkaa 1 vaihtoehto. Puolison/kumppanin kanssa Oman lapsen/omien lapsien kanssa Lapsenlapsen/lapsenlapsien kanssa Muun sukulaisen/ muiden sukulaisten kanssa Ystävän/ystävien kanssa Yksin Ryhmämatka tuttujen henkilöiden kanssa Ryhmämatka tuntemattomien henkilöiden kanssa Muu, mikä: 9. Jos joskus vanhuuseläkkeellä ollessanne olette päättäneet olla lähtemättä lomamatkalle, mitkä seuraavista tekijöistä ovat olleet matkustamisen esteenä? Arvioikaa vastaamalla K= kyllä, E= ei tai EOS= en osaa sanoa. Vastaattehan jokaiseen kohtaan. Taloudelliset syyt K E EOS Ajanpuute K E EOS Ei ollut tarjontaa, josta olisin kiinnostunut K E EOS Olin huolissani matkakohteen turvallisuudesta K E EOS Olin huolissani turvallisuudesta matkustaessa K E EOS Minulla oli terveysongelmia K E EOS Kulkuyhteydet olivat huonot K E EOS Minulla ei ollut matkaseuraa K E EOS Kohteiden esteettömyydessä oli puutteita K E EOS Minulla ei ollut tarvittavia matkustusasiakirjoja K E EOS En ole kiinnostunut lomamatkailusta K E EOS Muu, mikä: K E EOS 10. Kun harkitsette lomamatkaa, miten tärkeitä seuraavat lomalle lähdön syyt ovat teille? Arvioikaa asteikolla 1-5, jossa 1=ei lainkaan tärkeä ja 5=erittäin tärkeä. Vastaattehan jokaiseen kohtaan. Ei lainkaan tärkeä Ei juurikaan tärkeä Ei tärkeä eikä merkityksetön Melko tärkeä Erittäin tärkeä Levosta ja hiljaisuudesta nauttiminen 1 2 3 4 5 Elämän laadun parantaminen 1 2 3 4 5 Ystävystyminen ja sosiaalinen 1 2 3 4 5 kanssakäyminen muiden kanssa Romanssin etsiminen 1 2 3 4 5 Uuden kokeminen 1 2 3 4 5 Rutiineista irtautuminen 1 2 3 4 5 Ajanvietto perheen kanssa 1 2 3 4 5 Muu, mikä: 1 2 3 4 5 32

11. Jos suunnittelette lomamatkalle lähtöä, mikä houkuttelee teitä kun valitsette kohdetta? Arvioikaa asteikolla 1-5 (1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä) kuinka tärkeitä seuraavat kohteen ominaisuudet/aktiviteetit ovat teille. Vastaattehan jokaiseen vaihtoehtoon. Ei lainkaan tärkeä Ei juurikaan tärkeä Ei tärkeä eikä merkityksetön Melko tärkeä Luonto 1 2 3 4 5 Historialliset nähtävyydet 1 2 3 4 5 Tapahtumat ja festivaalit 1 2 3 4 5 Paikallinen kulttuuri 1 2 3 4 5 Gastronomia 1 2 3 4 5 Hyvinvointipalvelut 1 2 3 4 5 Terveydenhoito ja lääkärinpalvelut 1 2 3 4 5 Kaupunkielämä 1 2 3 4 5 Maalaiselämä 1 2 3 4 5 Ranta ja aurinko 1 2 3 4 5 Lumi 1 2 3 4 5 Uskonnolliset kohteet 1 2 3 4 5 Paikallisten ihmisten tapaaminen 1 2 3 4 5 Sukulaisten ja ystävien luona vierailu 1 2 3 4 5 Urheileminen 1 2 3 4 5 Kevyet fyysiset aktiviteetit 1 2 3 4 5 Raskaat fyysiset aktiviteetit 1 2 3 4 5 Ostoksilla käyminen 1 2 3 4 5 Tanssiminen 1 2 3 4 5 Käsitöiden tekeminen 1 2 3 4 5 Uusien asioiden oppiminen ja itseni 1 2 3 4 5 sivistäminen Halvat hinnat 1 2 3 4 5 Kestävyys ja ympäristöystävällisyys 1 2 3 4 5 kohteessa Palveluiden ja aktiviteettien hyvä 1 2 3 4 5 esteettömyys Hyvät kulkuyhteydet 1 2 3 4 5 Turvallisuus 1 2 3 4 5 Korkeatasoinen hotellimajoitus 1 2 3 4 5 Mökkimajoitus 1 2 3 4 5 Telttailu 1 2 3 4 5 Palveluiden laatu 1 2 3 4 5 Mahdollisuus käyttää mobiilioppaita 1 2 3 4 5 kohteessa Muu, mikä: 1 2 3 4 5 Erittäin tärkeä B ALUEKOHTAISET KYSYMYKSET 12. Oletteko koskaan vierailleet seuraavissa matkakohteissa? Vastatkaa K=kyllä, E=ei tai EOS=en osaa sanoa. Pajarinhovi, Kitee K E EOS Taitokortteli, Joensuu K E EOS Bomba, Nurmes K E EOS Koli, Lieksa K E EOS Carelicum, Joensuu K E EOS 33