KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti palkattua. Avustajia on vaikea löytää, ja alalle hakeutuu myös työhön sopimattomia henkilöitä. Suuret kuntien väliset erot avustajien palkkauksessa kannustavat avustajia hakeutumaan töihin sellaisiin kuntiin, joissa palkkaus on parempi. Samaan aikaan matalamman palkkauksen kunnissa voidaan kärsiä pahasta avustajapulasta. Vammaisella henkilöllä on vammaispalvelulain mukainen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. Palvelu järjestetään kunnan vammaispalvelutoimiston kautta. Eri kunnat määrittelevät avustajan palkan eri tavoilla. Tämän seurauksena henkilökohtaista avustajaa tarvitsevat vammaiset ovat toisiinsa nähden eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä henkilökohtaisten avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistamiseksi koko maassa? Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2013 Arja Juvonen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 712/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä henkilökohtaisten avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistamiseksi koko maassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vammaispalvelulain 3 :n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Toisaalta palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Vammaispalvelulaissa säädetään vaihtoehtoisista tavoista, joita kunta voi käyttää tarjotessaan vammaiselle henkilökohtaista apua. Ensinnäkin kunta voi korvata vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Toiseksi kunta voi antaa vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolain 29 a :ssä tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen. Kolmanneksi kunta voi hankkia vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestää palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. Kunta tekee vammaispalvelulain mukaisen päätöksen vaikeavammaiselle myönnettävästä avustajasta ja tunneista, jotka vammaisella ovat käytettävissä. Avustaja voi olla kunnan palveluksessa, jolloin työsopimus tehdään kunnan ja avustajan välillä. Jos taas kunta on antanut vammaiselle palvelusetelin, avustettava voi ostaa tarvitsemansa palvelun haluamaltaan palveluntuottajalta. Yli 80 prosentissa tapauksista työsopimus tehdään vammaisen ja avustajan välillä, jolloin kunta korvaa vammaiselle palkkauskustannukset. Avustajan työsuhteessa sovellettavat ehdot, mukaan lukien palkka määräytyvät työsopimuksen ja työhön sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Kunnan palveluksessa olevan avustajan vähimmäistyöehdot määräytyvät kunnallisen työehtosopimuksen mukaan. Jos taas vammaisen avustaja on työsuhteessa avustettavaansa, työsuhteen ehdot määräytyvät osapuolten välisen työsopimuksen mukaan tai työnantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan. Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry:n välillä on solmittu henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus, jonka nykyinen voimassaolokausi on 1.5.2012 31.5.2014. Työehtosopimus velvoittaa työehtosopimuslain 4 :n nojalla siihen sidottua työnantajaa. Järjestäytyneen työnantajan palveluksessa olevan avustajan palkka määräytyy siten edellä mainitun työehtosopimuksen mukaan. Tällöin kunta korvaa vammaiselle avustajan palkkauksesta aiheutuvat kulut kokonaisuudessaan. Koska avustajia koskevalla työehtosopimuksella ei ole riittävää edustavuutta, työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on 10.2.2011 antamallaan päätöksellä vahvistanut työehtosopimuksen yleissitovuutta vailla ole- 2
Ministerin vastaus KK 712/2013 vp Arja Juvonen /ps vaksi. Sen jälkeen sopimusta ei ole otettu uudelleen käsiteltäväksi, koska yleissitovuuden vahvistamisen edellytykset eivät ole muuttuneet. Uudelleen käsittelyn edellytykset on selvitetty viimeksi 18.6.2013, jolloin todettiin, että sopimuksen edustavuus on 17 %. Vammaisten avustajia koskeva työehtosopimus ei näin ollen sido järjestäytymätöntä työnantajaa. Tällaisessa tapauksessa avustajan palkka määräytyy työsopimuksen ehdon mukaisesti, tai jos palkasta ei ole sovittu, työstä on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Avustajan palkka määräytyy työmarkkinoilla yleisesti noudatettavien sääntöjen mukaan. Erot avustajien palkoissa riippuvat toisaalta siitä, keiden välillä avustajan työstä on sovittu ja toisaalta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt työehtosopimuksen tehneeseen liittoon vai järjestäytymätön. Vammaispalvelulain mukaan kunta maksaa avustajan palkkauksesta johtuvat kustannukset. Kunnan mahdollisuudet puuttua työsopimusten ehtoihin ovat rajalliset niin kauan kuin alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Vammaispalvelulainsäädäntö on uudistamisen kohteena. Tässä työssä tarkastellaan kaikkia kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja ja siten myös henkilökohtaisen avun kehittämistarpeita. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2013 Työministeri Lauri Ihalainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 712/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Juvonen /saf: Vad ämnar regeringen göra för att förenhetliga avlöningsarrangemangen för personliga assistenter i hela landet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 3 i lagen om service och stöd på grund av handikapp, nedan handikappservicelagen, ska kommunerna sörja för att tjänster och stöd för handikappade ordnas så att de till innehållet och omfattningen är sådana som behovet i kommunen påkallar. Å andra sidan ska klientens individuella hjälpbehov beaktas vid ordnandet av tjänster och stödåtgärder. I handikappservicelagen finns bestämmelser om sådana alternativa sätt som kommunen kan använda sig av när den tillhandahåller handikappade personlig assistans. För det första kan kommunen ordna personlig assistans genom att ersätta den gravt handikappade för de kostnader, inklusive de avgifter och ersättningar som en arbetsgivare ska betala enligt lag, som avlönandet av en personlig assistent föranleder samt de övriga skäliga och nödvändiga utgifter som anlitandet av en assistent föranleder. För det andra kan kommunen ge den gravt handikappade en i 29 a i socialvårdslagen avsedd servicesedel som uppgår till ett skäligt värde och med vilken personen i fråga kan skaffa assistentservice. För det tredje kan kommunen skaffa den gravt handikappade assistentservice av en offentlig eller privat serviceproducent eller själv ordna servicen eller ingå avtal om servicen med en annan kommun eller andra kommuner. Kommunen fattar beslut enligt handikappservicelagen om en assistent som beviljas den grovt handikappade och de timmar som den handikappade har till sitt förfogande. Assistenten kan vara anställd hos kommunen, varvid arbetsavtalet ingås mellan kommunen och assistenten. Om kommunen å andra sidan gett den handikappade en servicesedel, kan den hjälpbehövande köpa den service som han eller hon behöver av önskad serviceproducent. I drygt 80 procent av fallen ingås arbetsavtalet mellan den handikappade och assistenten, varvid kommunen ersätter den handikappade för avlöningskostnaderna. De villkor som tillämpas på assistentens anställningsförhållande, inklusive lönen, bestäms enligt arbetsavtalet och det kollektivavtal som tillämpas på arbetet i fråga. Minimianställningsvillkoren för en assistent som är anställd hos kommunen bestäms enligt det kommunala kollektivavtalet. Om assistenten till en handikappad å andra sidan står i anställningsförhållande till den hjälpbehövande, bestäms anställningsvillkoren enligt det arbetsavtal som parterna ingått eller enligt det kollektivavtal som är bindande för arbetsgivaren. Mellan förbundet Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry och Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL rf har det ingåtts ett riksomfattande kollektivavtal som gäller personliga assistenter. Det nuvarande avtalet är i kraft 1.5.2012 31.5.2014. Ett kollektivavtal är enligt 4 i lagen om kollektivavtal förpliktande för de arbetsgivare som är bundna av det. Lönen för en assistent som är anställd hos en organiserad arbetsgivare bestäms således i enlighet med det ovan nämnda kollek- 4
Ministerns svar KK 712/2013 vp Arja Juvonen /ps tivavtalet. Då ersätter kommunen den handikappade fullt ut för de kostnader som förorsakas av att en assistent avlönas. Eftersom det kollektivavtal som gäller för assistenter inte representerar en tillräckligt stor del av dem, har nämnden för fastställande av kollektivavtals allmänt bindande verkan genom sitt beslut av den 10 februari 2011 fastställt att kollektivavtalet inte är allmänt bindande. Därefter har kollektivavtalet inte tagits upp för behandling på nytt, eftersom kriterierna för fastställande av avtalets allmänt bindande karaktär inte har ändrats. Huruvida kriterierna för att avtalet på nytt ska tas upp för behandling uppfylls har utretts senast den 18 juni 2013, då man konstaterade att avtalets omfattning är 17 %. Det kollektivavtal som gäller de handikappades assistenter är således inte bindande för oorganiserade arbetsgivare. I ett sådant fall bestäms assistentens lön i enlighet med villkoren i arbetsavtalet, eller om inget avtal om lönen har träffats, ska en sedvanlig och skälig lön betalas för arbetet. Assistentens lön bestäms enligt de regler som allmänt följs på arbetsmarknaden. Skillnaderna i assistenternas löner beror å ena sidan på vilka parter som avtalet om assistentens arbete har ingåtts mellan och å andra sidan på huruvida arbetsgivaren har organiserat sig i ett förbund som ingått kollektivavtal eller om arbetsgivaren är oorganiserad. I enlighet med handikappservicelagen betalar kommunen de kostnader som föranleds av att assistent anställs. Kommunernas möjligheter att ingripa i villkoren i arbetsavtalen är begränsade så länge det saknas ett allmänt bindande kollektivavtal inom branschen. Lagstiftningen om handikappservice ska revideras. I samband med detta granskas alla tjänster som kommunen har ansvaret för och således också behovet att utveckla de tjänster som gäller personlig assistans. Helsingfors den 17 september 2013 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5