Turvallisuutta työpaikalle

Turvallisuutta työpaikalle OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE

Tämän oppaan omistaa 2

Turvallisuutta työpaikalle Hyvä työsuojeluvaltuutettu Sinut on valittu työntekijöiden edustajaksi työpaikkasi työsuojelun yhteistoimintaan. Mikäli olet aivan ensimmäistä kertaa työsuojeluvaltuutetun tehtävässä, saattaa mielessäsi pyöriä monenlaisia ajatuksia: Kykenenkö tähän? Keneltä voin kysyä neuvoa? Mitä saa ja pitää tehdä? Lakeja, määräyksiä ja normeja tuntuu olevan äärettömästi. Mitä niistä pitäisi tietää? Mistä pitäisi aloittaa? Liikkeelle on hyvä lähteä askel askeleelta, mutta määrätietoisesti Tämän vihkosen on tarkoitus auttaa uusia työsuojeluvaltuutettuja ja muita työsuojeluaktiiveja tehtävänsä ensi taipaleella. Myös aiemmin toimineelle työsuojeluvaltuutetulle tai asiamiehelle tämä vihkonen on hyödyllinen työkalu. Opas on tarkoitettu madaltamaan kynnystä uuden tehtävän vastaanottamisessa ja voit huomata, että edessä on mielenkiintoinen tehtävä kaikkien yhteiseksi hyväksi. Tehtävässäsi sinun ei tarvitse olla yksin. Olet tärkeä lenkki TEAM-liiton edunvalvontaketjussa. Liitto muodostuu kaikista sen jäsenistä, ammattiosastoista, ammattiosastojen toimihenkilöistä, luottamusmiehistä, liiton toimihenkilöistä sekä työsuojeluvaltuutetuista ja muista työpaikkojen työsuojeluaktiiveista. Tehtävämme on tukea toinen toisiamme. Tervetuloa joukkoon! 3

1. Mikä on työsuojeluvaltuutettu? Tukihenkilö Työsuojeluvaltuutettu on työpaikan työntekijöiden valitsema luottamushenkilö, jolle työntekijät voivat tulla puhumaan työhön liittyvistä ongelmistaan ja asioistaan. Työsuojeluvaltuutettu voi rakentaa tätä tukihenkilön rooliaan heti alusta alkaen käyttäen työsuojeluvapaitaan kiertämällä ihmisten parissa keskustellen. Kannattaa siis tehdä kasvot ja oma rooli tutuksi työpaikalla. Kehittäjä Työsuojelu on ennakoivaa ja suunnitelmallista toimintaa, siksi työsuojeluvaltuutetulla on oltava myös kehittäjän rooli. Hän miettii, miten asioita voisi tehdä paremmin. Voidaanko joku työ tehdä vähemmällä vaivalla? Onko organisaatiossa kitkatekijöitä? Aiheuttaako jokin toiminta riskejä, vaikka normit täytettäisiinkin? Kehittäjä kyseenalaistaa, katsoo asioita eteenpäin ja tuo esiin kehittämisideoita. Yhdyshenkilö Työsuojeluvaltuutettu on työpaikalla monessa mielessä yhdyshenkilö ikään kuin linkki, jonka kautta asiat kulkevat. Valtuutettu kerää työpaikalla tietoa työntekijöiden ongelmista ja työympäristöstä sekä välittää näitä asioita eteenpäin työnantajalle, ammattiosastoon, työsuojeluviranomaisille tai liiton toimistoon. Työsuojeluvaltuutettu saa työpaikan ulkopuolelta paljon tietoa, jota hänen on syytä välittää eteenpäin työpaikalle. Työpaikalla ja työpaikan ulkopuolisille tahoille työsuojeluvaltuutettu on henkilö, jonka tiedetään käyttävän työntekijöiden ääntä työsuojeluasioissa. Valvoja Valvojan rooli on ehkä työsuojeluvaltuutetun rooleista perinteisin. Työpaikkaa ja työyhteisöä säätelevät monenlaiset lait ja normit. Valtuutetun on osaltaan seurattava työpaikan olosuhteita ja arvioitava, täyttävätkö ne säädösten vaatimukset. On kuitenkin erittäin tärkeää muistaa, että lainsäädännön nojalla työnantaja vastaa työpaikan turvallisuudesta ja säädösten noudattamisesta. Lainsäädäntöviidakon ei saa antaa lamaannuttaa. On vain rohkeasti tuotava esiin havaitsemiaan epäkohtia. Yhteistoimintahenkilö Parhaat tulokset työsuojelussa saadaan kaikkien työpaikan ihmisten yhteistyöllä. Jo lainsäädännönkin nojalla on työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnassa edistettävä työturvallisuutta. Työsuojeluvaltuutettu on yhteistoiminnan keskeisiä henkilöitä työpaikan työsuojelupäällikön kanssa. Hyvä luottamus ja välittömät keskustelusuhteet työpaikalla edesauttavat asioiden eteenpäin viemistä. Yhteistoimintaa on vaalittava, pidettävä yllä ja kehitettävä jatkuvasti. 4

Turvallisuutta työpaikalle 2. Älä jää yksin toimitaan yhdessä! Heti valituksi tultua kannattaa ryhtyä rakentamaan tukiverkostoa. On hyvä aloittaa omalta työpaikalta ja laajentaa tarvittaessa paikkakunnalle sekä alueelle. Tärkeää on selvittää itselle ne tahot, joiden kanssa voi keskustella ja pohtia ongelmia. Työelämää ja -ympäristöä säädellään monenlaisilla normeilla. On lakeja, asetuksia, ministeriön päätöksiä, standardeja, ohjeita jne. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse osata heti. Normeja oppii pikku hiljaa tarpeen mukaan ja kouluttautumalla. Normien osaaminen ei ole tehtävässä ratkaisevaa. Tärkeitä ovat tahto, itseluottamus ja toiminta. Tehtävän alussa on uskottava omaan kokemukseensa ja käsitykseensä asioista. Asioita voi ratkaista pitkälti niin sanotulla hyvällä maalaisjärjellä. Jos jotkin asiat tuntuvat epäkohdilta tai ongelmilta tai tarvitaan kehittämistä, on asioihin vain tartuttava ja vietävä niitä eteenpäin. Matkan varrella voi selvittää, mitä normit kulloiseenkin asiaan sanovat. Kannattaa asettaa asioita tärkeys- ja toteuttamisjärjestykseen ja toimia sen mukaan. Luota omaan kokemukseesi. Keskustele työpaikan muiden työsuojeluhenkilöiden (esim. asiamiehet) ja luottamushenkilöiden kanssa sekä sovi säännöllisestä yhteydenpidosta ja tehtävien jaosta. Keskustele säännöllisesti työsuojelupäällikön, esimiesten ja muiden työnantajan edustajien kanssa. Jos paikkakunnalla on muita alan työpaikkoja, ole yhteydessä niiden työsuojeluvaltuutettuihin. Tarvittaessa saat tietoa alasi työpaikoista omasta ammattiosastostasi tai TEAM-liitosta. Ole tarvittaessa yhteydessä oman alueesi työsuojeluviranomaiseen ja kysy ohjeita. Pidä yhteyttä työterveyshuoltoon. Pidä yhteyttä ammattiosaston puheenjohtajaan ja tyo työpaikan työsuojeluasioita esille myös ammattiosaston kokouksissa. Pidä yhteyttä TEAM-liiton toimistoon kysymällä neuvoa tai esimerkiksi tuomalla esiin kehittämisajatuksiasi. Liitto on sinua varten. Mieti mihin muualle voisit verkostoa laajentaa. 5

3. Velvollisuudet sekä oikeudet lain ja sopimusten nojalla Lainsäädäntö ja sopimukset antavat työsuojeluvaltuutetulle tiettyjä oikeuksia, jotta tehtävää on mahdollista kohtuudella hoitaa. Siksi näistä perusoikeuksista kannattaa pitää kiinni. On ymmärrettävä, että säädökset ja sopimukset antavat oikeuksille minimitason. Sen vuoksi työpaikalla on syytä arvioida, miten muuten työsuojeluvaltuutetun toimintaedellytyksiä voisi edistää. Näistä asioista kannattaa neuvotella jatkuvasti. Lainsäädäntö määrittelee työsuojeluvaltuutetulle myös tiettyjä tehtäviä ja velvollisuuksia. Niiden laiminlyönnistä ei ole määrätty rangaistuksia, mutta on kuitenkin syytä suhtautua niihin moraaliselta kannalta velvoittavina sekä työsuojeluvaltuutetun perustehtävinä. A. Työsuojeluvaltuutetun tärkeimmät oikeudet oikeus osallistua työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin oikeus saada nähtäväksi asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan oikeus tutustua asiakirjoihin, jotka koskevat työn turvallisuutta ja terveellisyyttä oikeus saada nähtäväksi työterveyshuoltoa koskeva sopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma oikeus saada jäljennöksiä edellä mainituista asiakirjoista yhteistoimintatehtäviensä edellyttämässä laajuudessa oikeus saada tarpeellista työsuojelukoulutusta työaikana kustannuksitta oikeus tarvittaessa vapautukseen (asiasta tarkemmin työehtosopimuksissa) säännöllisistä työtehtävistä työsuojelutehtävien hoitamista varten oikeus ansion menetyksen korvaukseen työaikana tehdystä työsuojeluvaltuutetun tehtävästä oikeus keskeyttää vaarallinen työ samanlainen irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä oikeus asianmukaisiin tiloihin asiakirjojen säilyttämistä ja tutustumista varten sekä tila tehtävien hoidon kannalta tarpeellisia kokouksia varten oikeus käyttää työpaikalla yleisesti käytettävissä olevia tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä työsuojelutehtävissä niin kuin tarkemmin paikallisesti sovitaan (puhelin, faksi, sähköposti, internet, kopiokone) oikeus tehdä kirjallinen muistutus työsuojelutarkastuksesta aluehallintoviranomaiselle oikeus saada tieto ilmoitetuista työpaikan vaaratilanteista oikeus olla yhteistoiminnassa työnantajan kanssa työpaikalla valmisteltaessa ja toteutettaessa työterveyshuollon toteuttamiseen liittyviä päätöksiä oikeus saada työterveyshuollolta tietoja, joita tarvitaan työpaikan olosuhteiden kehittämiseksi ei kuitenkaan salassa pidettäviä tietoja B. Työsuojeluvaltuutetun tärkeimmät velvollisuudet oikeus toimia yhteistoiminnassa voidaan katsoa myös velvoitteeksi velvollisuus perehtyä työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työsuojelukysymyksiin tulee osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutteen ja terveellisyyteen samat turvalliseen työntekoon liittyvät velvollisuudet kuin muillakin työntekijöillä 6

Turvallisuutta työpaikalle 4. Mitä työsuojelu on tänään? Työsuojelun sisällöllinen merkitys on vuosien saatossa jatkuvasti laajentunut. Teollistumisen alkuaikoina yli sata vuotta sitten hyväksyttiin työympäristön ja työn vaarat lähtökohtaisesti. Työsuojelu oli enimmäkseen ihmisten suojaamista ja valistamista. Viime vuosikymmenien aikana muutos on ollut ripeää. Maailma on kemikalisoitunut ja kemikaaliriskien hallinnan merkitys on kasvanut. Työympäristön konekannan uudenaikaistuessa, automaation lisääntyessä ja tuotannon tehostuessa ammattitaidon merkitys kasvaa. Ihmisten vaatimustaso nousee koko ajan, joten työn pitää olla paitsi turvallista myös henkisesti tyydyttävää. Muutos on tämän päivän sana työpaikoilla. Työsuojelu on myös muutoksen hallintaa ihmisten ehdoilla. Työsuojelu on tapaturmien ja ammattitautien torjumista työnteon helpommaksi tekemistä henkisen hyvinvoinnin edistämistä työ- ja toimintakykyä edistävää toimintaa työpaikalla työyhteisön toiminnan edistämistä työympäristön rakenteellisen turvallisuuden kehittämistä ergonomian parantamista koneturvallisuuden kehittämistä kemikaaliriskien hallitsemista ulkoisen ympäristön kehittämistä laadun ja tuottavuuden kehittämistä osana kaikkea työpaikan toimintaa ja päätöksentekoa 7

5. Nämä kannattaa selvittää Työsuojeluvaltuutetun kannattaa pian valituksi tulemisen jälkeen selvittää tiettyjä työsuojelutoimintaan liittyviä perusasioita. Niiden avulla pääsee nopeasti käsiksi itse tehtävään. Vaikka kaikki asiat olisivatkin kunnossa, vahvistaa selvittely ja perehtyminen työsuojeluvaltuutetun omaa tietämystä ja osaamista. Tärkeää olisi myös keskustella tehtävän sisällöstä edellisen työsuojeluvaltuutetun kanssa. Oheisessa luettelossa on joukko keskeisiä lakisääteisiä asioita, joista on oltava tiedot työpaikalla. Ota selvää mikä on työpaikan työsuojeluorganisaatio kuka on työpaikan työsuojelupäällikkö mitkä ovat omat toimintaoikeutesi: ajankäyttö, tilat, työvälineet, yhteydenpitovälineet, palkkakysymykset jne. onko työpaikalla käytössä ja nähtävänä työelämän lait (esim. Työpaikan lakikirja) ja sopimukset ovatko työsuojelutarkastuksen pöytäkirjat olemassa millainen on työterveyshuolto: henkilöstö, sopimuksen sisältö onko työsuojeluvaltuutetun valinta ja varavaltuutetut rekisteröity TEAM-liittoon ja Työturvallisuuskeskukseen onko työsuojelupäällikkö rekisteröity Työturvallisuuskeskukseen mitä työsuojeluun liittyvää koulutusta on tarjolla onko työpaikan työsuojeluriskien arviointi tehty onko työpaikalla työsuojelun toimintaohjelma ovatko tilastot kunnossa: tapaturmat, ammattitaudit, sairauspoissaolot, vaaratilanteet onko olemassa luettelo työpaikalla käytettävistä kemikaaleista ovatko kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet saatavilla 8

Turvallisuutta työpaikalle 6. Omat ominaisuudet ja niiden kehittämistarpeet Työsuojeluvaltuutetun on hyvä arvioida myös itseään ja eritellä työsuojelutehtävän kannalta sellaisia osa-alueita, joita olisi hyvä kehittää. Usein ei ole kysymys pelkästään työsuojeluosaamisesta tai säädösten tuntemisesta. Valtuutettu saattaa tarvita paljon muitakin ominaisuuksia. Esimerkiksi tietokonetta ja internetiä voi hyödyntää työssä monin tavoin. Usein myös hyvät ihmissuhde- ja neuvottelutaidot ovat hyödyksi. Kaikkea ei kuitenkaan voi tehdä kerralla. On siis harkittava ja laitettava asioita tärkeysjärjestykseen. Lähes kaikkeen tarpeelliseen on olemassa koulutusta. Kysymyksiä itselle Ovatko perustietoni työsuojelusta riittävät? Tunnenko riittävästi säädöksiä ja sopimuksia? Onko neuvottelutaitoni kunnossa? Osaanko kokousten ja neuvotteluiden perusasiat? Hallitsenko tietokoneen käytön riittävän hyvin? Osaanko hyödyntää internetiä? Onko kirjallinen ilmaisutaitoni riittävä? Onko esiintymistaitoni riittävän hyvä? Mitä muuta osaamista tarvitsen? Omat vahvuuteni, joita kannattaa hyödyntää, ovat: Omat kehittämistarpeeni ovat: 9

7. Työpaikan tapa toimia mitä parannettavaa? Työpaikalla on usein helppo havaita erilaisia teknisiä turvallisuuspuutteita. Näitä ovat esimerkiksi rikkinäiset koneet, liukkaat lattiat, puuttuvat suojaukset, vaaralliset kulkutiet jne. Usein työsuojeluongelmat ovat syvemmällä organisaation toimintakulttuurissa ja -tavoissa sekä turvallisuuden hallintajärjestelmässä. Nämä ongelmat jäävät monesti piiloon. Seuraavassa osiossa on tehty viideltä arviointialueelta yksinkertainen arviointitaulukko, joka helpottaa havaitsemaan karkealla tasolla työpaikan työsuojelun kehittämistarpeita. Taulukoiden läpikäynti kuvastaa vain henkilön sen hetkistä käsitystä asioista. Huono tulos voi siis tarkoittaa, että asia ei ole kunnossa tai siitä ei ole tietoa. Näiden taulukoiden ei ole tarkoitus olla kaiken kattavia, vaan antaa suuntaviivoja toiminnan arviointiin. Taulukot kannattaa käydä aika-ajoin läpi uudelleen. Huomioitavaa on myös se, että arviointi ei kata esimerkiksi työnantajan lakisääteisiä riskiarviointeja. Kussakin arviointitaulukossa on kahdeksan kysymystä, joihin vastaaja oman näkemyksensä mukaisesti antaa pisteitä 1 3. Arviointia voidaan tehdä myös ryhmässä, jossa käydään keskustelua kustakin kysymyksestä ja pyritään pääsemään yhteiseen näkemykseen annettavasta pistemäärästä. Jos johonkin kohtaan on mahdoton vastata tiedon puutteen vuoksi, kannattaa tämä asia selvittää. Kunkin kysymyksen kohdalla pisteet tarkoittavat seuraavaa: 1 piste: Asia on hoitamatta tai on toteutettu vaatimattomasti. 2 pistettä: Asia on hoidettu kohtalaisesti tai melko hyvin. 3 pistettä: Asia on hoidettu hyvin tai erinomaisesti. Kunkin arviointialueen eli lomakkeen kohdalla pisteet tarkoittavat seuraavaa: 8 12 pistettä: Toiminta on pääosin vaatimattomalla tasolla. 13 18 pistettä: Toiminta on kohtalaista, mutta voi olla joltain osin vaatimatonta. 19 24 pistettä: Toiminta on hyvää tai erinomaista. Yksittäiset puutteet ovat mahdollisia. Kaikkien viiden arviointialueen yhteispistemäärää voi arvioida seuraavasti: 40 60 pistettä: Työpaikan työsuojelutoiminnassa on suuria kehittämistarpeita lähes kaikilla osa-alueilla. 61 90 pistettä: Työpaikan työsuojelutoiminnassa on kehittämistarpeita monella osaalueella. 91 120 pistettä: Työpaikan työsuojelutoiminta on laadukasta, mutta kehittämistarpeita voi olla joillakin osa-alueilla. Arviointialueet ovat A. Työpaikan työsuojelutoiminnan suunnitelmallisuus ja määrätietoisuus B. Työpaikan työsuojelun yhteistoiminta C. Työpaikan työsuojelutiedon kulku D. Työpaikan työsuojeluasenteet E. Työpaikan työsuojelukoulutus 10

Turvallisuutta työpaikalle Lomake A Työpaikan työsuojelutoiminnan suunnitelmallisuus ja määrätietoisuus ARVIOITAVA KYSYMYS PISTEET 1 3 Onko työpaikan ylin johto sitoutunut työsuojelutoimintaan tukemalla sitä näkyvästi? Onko työsuojelun toimintaohjelma tehty? Onko työpaikan työsuojeluriskit arvioitu? Ovatko edellä mainitut asiat kirjallisessa muodossa? Laaditaanko ohjelman ja riskien arvioinnin pohjalta toteuttamissuunnitelmia? Ovatko suunnitelmat toteuttamiskelpoisia? Onko suunnitelmat aikataulutettu ja vastuut esitetty selkeästi? Ovatko suunnitelmat johtaneet käytännön toteutukseen? PISTEET YHTEENSÄ Kunkin kysymyksen kohdalla pisteet tarkoittavat seuraavaa: 1 piste: Asia on hoitamatta tai on toteutettu vaatimattomasti. 2 pistettä: Asia on hoidettu kohtalaisesti tai melko hyvin. 3 pistettä: Asia on hoidettu hyvin tai erinomaisesti. Kunkin arviointialueen kohdalla pisteet tarkoittavat seuraavaa: 8 12 pistettä: Toiminta on pääosin vaatimattomalla tasolla. 13 18 pistettä: Toiminta on kohtalaista, mutta voi olla joltain osin vaatimatonta. 19 24 pistettä: Toiminta on hyvää tai erinomaista. Yksittäiset puutteet ovat mahdollisia. Kehittämisajatukset ja arvioijan omat huomiot 11

Lomake B Työpaikan työsuojelun yhteistoiminta ARVIOITAVA KYSYMYS PISTEET 1 3 Onko työpaikan työsuojelupäällikkö nimetty ja kaikkien tiedossa? Onko työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua valittu? Onko työpaikan työsuojelun yhteistoimintamuodosta (esim. työsuojelutoimikunta) sovittu? Kokoontuuko työsuojelun yhteistoimintaelin säännöllisesti eli vähintään neljä kertaa vuodessa? Keskustelevatko työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö säännöllisesti työpaikan työsuojeluasiosta? Laaditaanko työsuojelun kehittämissuunnitelmia yhteistoiminnassa? Osallistuuko työsuojeluvaltuutettu riskinarviointeihin, työsuojelutarkastuksiin ja muuhun työsuojelua koskevaan toimintaan? Saako työsuojeluvaltuutettu nähtäväkseen ja tarvittaessa kommentointia varten työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevat dokumentit? PISTEET YHTEENSÄ Kunkin kysymyksen kohdalla pisteet tarkoittavat seuraavaa: 1 piste: Asia on hoitamatta tai on toteutettu vaatimattomasti. 2 pistettä: Asia on hoidettu kohtalaisesti tai melko hyvin. 3 pistettä: Asia on hoidettu hyvin tai erinomaisesti. Kunkin arviointialueen kohdalla pisteet tarkoittavat seuraavaa: 8 12 pistettä: Toiminta on pääosin vaatimattomalla tasolla. 13 18 pistettä: Toiminta on kohtalaista, mutta voi olla joltain osin vaatimatonta. 19 24 pistettä: Toiminta on hyvää tai erinomaista. Yksittäiset puutteet ovat mahdollisia. Kehittämisajatukset ja arvioijan omat huomiot 12

Turvallisuutta työpaikalle Lomake C Työpaikan työsuojelutiedon kulku ARVIOITAVA KYSYMYS PISTEET 1 3 Saavatko työsuojeluvaltuutettu ja muut työsuojelun yhteistoimintahenkilöt hyvissä ajoin tiedot työsuojeluun tai työturvallisuuteen liittyvistä suunnitelmista, investoinneista ja hankinnoista niin, että niihin on tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus? Tiedotetaanko työpaikalla säännöllisesti turvallisuusmääräyksistä ja säädöksistä? Saadaanko työpaikalla hyvin tietoa alaa koskevista uusista turvallisuusratkaisuista? Saadaanko työpaikalla ajankohtaista tietoa tarjolla olevasta työsuojelukoulutuksesta? Tiedotetaanko työpaikalla koneiden ja laitteiden sekä kemikaalien turvallisesta käytöstä? Tiedotetaanko työpaikalla sattuneista vahingoista ja tapaturmista? Tiedotetaanko työpaikalla suojainten käytöstä? Onko tiedotusvastuut määritelty hyvin? PISTEET YHTEENSÄ Kunkin kysymyksen kohdalla pisteet tarkoittavat seuraavaa: 1 piste: Asia on hoitamatta tai on toteutettu vaatimattomasti. 2 pistettä: Asia on hoidettu kohtalaisesti tai melko hyvin. 3 pistettä: Asia on hoidettu hyvin tai erinomaisesti. Kunkin arviointialueen kohdalla pisteet tarkoittavat seuraavaa: 8 12 pistettä: Toiminta on pääosin vaatimattomalla tasolla. 13 18 pistettä: Toiminta on kohtalaista, mutta voi olla joltain osin vaatimatonta. 19 24 pistettä: Toiminta on hyvää tai erinomaista. Yksittäiset puutteet ovat mahdollisia. Kehittämisajatukset ja arvioijan omat huomiot 13

Lomake D Työpaikan työsuojeluasenteet ARVIOITAVA KYSYMYS PISTEET 1 3 Pitävätkö yrityksen johto ja esimiehet työturvallisuutta tärkeänä asiana puhumalla siitä usein ja näyttämällä esimerkkiä? Työskennelläänkö työpaikalla turvallisesti ja määräysten mukaisesti? Puuttuvatko esimiehet työturvallisuusmääräysten rikkomiseen? Onko työpaikalla sovittu menettelytavoista, joita noudatetaan työturvallisuusmääräyksiä rikottaessa? Puhutaanko työsuojelusta työpaikalla paljon? Onko työpaikalla hyvä siisteys ja järjestys? Käytetäänkö henkilösuojaimia asianmukaisesti? Seurataanko työsuojelun tasoa kuvaavia mittareita (tapaturma- ja ammattitautitilastot, sairauspoissaolot, vaaratilanteet, siisteys- ja järjestysindeksi jne.)? PISTEET YHTEENSÄ Kunkin kysymyksen kohdalla pisteet tarkoittavat seuraavaa: 1 piste: Asia on hoitamatta tai on toteutettu vaatimattomasti. 2 pistettä: Asia on hoidettu kohtalaisesti tai melko hyvin. 3 pistettä: Asia on hoidettu hyvin tai erinomaisesti. Kunkin arviointialueen kohdalla pisteet tarkoittavat seuraavaa: 8 12 pistettä: Toiminta on pääosin vaatimattomalla tasolla. 13 18 pistettä: Toiminta on kohtalaista, mutta voi olla joltain osin vaatimatonta. 19 24 pistettä: Toiminta on hyvää tai erinomaista. Yksittäiset puutteet ovat mahdollisia. Kehittämisajatukset ja arvioijan omat huomiot 14

Turvallisuutta työpaikalle Lomake E Koulutus ARVIOITAVA KYSYMYS PISTEET 1 3 Osaavatko ihmiset työpaikalla työtehtävänsä hyvin? Koulutetaanko tai perehdytetäänkö ihmiset uusiin työtehtäviin? Sisältääkö ammatillinen koulutus ja perehdytys riittävästi myös työsuojeluasioita? Onko työsuojelun yhteistoimintahenkilöillä työsuojelun peruskoulutus? Onko esimiehillä työsuojelun peruskoulutus? Saavatko työsuojelun yhteistoimintahenkilöt riittävästi ajankohtaista työsuojelun täydennyskoulutusta? Toteutetaanko työpaikalla säännöllisesti koko henkilöstöön kohdistuvaa työsuojelukoulutusta? Edellytetäänkö ulkopuolisilta työnsuorittajilta ja aliurakoitsijoilta riittävää työsuojelutietämystä tai -osaamista? PISTEET YHTEENSÄ Kunkin kysymyksen kohdalla pisteet tarkoittavat seuraavaa: 1 piste: Asia on hoitamatta tai on toteutettu vaatimattomasti. 2 pistettä: Asia on hoidettu kohtalaisesti tai melko hyvin. 3 pistettä: Asia on hoidettu hyvin tai erinomaisesti. Kunkin arviointialueen kohdalla pisteet tarkoittavat seuraavaa: 8 12 pistettä: Toiminta on pääosin vaatimattomalla tasolla. 13 18 pistettä: Toiminta on kohtalaista, mutta voi olla joltain osin vaatimatonta. 19 24 pistettä: Toiminta on hyvää tai erinomaista. Yksittäiset puutteet ovat mahdollisia. Kehittämisajatukset ja arvioijan omat huomiot 15

8. Täältä saat apua, neuvoja ja tietoa a. TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton toimisto TEAM-liiton toimiston keskeisiä tehtäviä on palvella ja tukea työpaikkojen luottamushenkilöitä ja työsuojeluaktiiveja. Toimistoon voit ottaa yhteyttä kaikissa työsuojeluun liittyvissä asioissa. Mikäli sinua ei välittömästi osata neuvoa, otetaan asiasta kuitenkin selvää tai sinua neuvotaan eteenpäin. Liiton toimistoon saa yhteyden puhelimitse, sähköpostilla, internetin välityksellä, faksilla tai käymällä toimistolla Helsingin Hakaniemessä. Mikäli et tiedä keneen ottaisit yhteyttä, kerro asiasi puhelinvaihteessa tai lähettämässäsi viestissä. Sinut ohjataan eteenpäin tai asiasi toimitetaan ko. asian osaavalle henkilölle. Edunvalvontaosasto neuvoo erityisesti työsuojeluasioissa sekä järjestöosasto koulutuskysymyksissä sekä ammattiosastojen toimintaan liittyvissä asioissa. TEAMin verkkosivujen www.teamliitto.fi jäsensivuosiossa työsuojeluasiolla on oma alueensa, joilta löytyy ajankohtaista työsuojelutietoa sekä linkkejä muihin tietolähteisiin. TEAMin toimiston yhteystiedot ovat: Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 2 00530 Helsinki Postiosoite: PL 324 00531 Helsinki Puhelin: 09 773 971 Faksi: 09 739 995 Sähköposti: etunimi.sukunimi@teamliitto.fi b. Työsuojeluviranomainen Suomessa työturvallisuussäädösten noudattamista valvoo viisi aluehallintovirastoa (AVI), joihin on sijoitettu työsuojelun vastuualueet. Ylin työsuojeluviranomainen on sosiaali- ja terveysministeriö, joka koordinoi koko valtakunnan työsuojeluvalvontaa. Tarkastusten lisäksi viranomaisten tehtävänä on antaa neuvoja ja ohjeita työpaikoille ja työsuojeluhenkilöstölle. Suomen työsuojeluhallinnon verkkosivu on www.tyosuojelu.fi, josta pääsee kaikkien aluehallintoviranomaisten omille sivuille. Näiltä sivuilta on hyvä tarkistaa, minkä AVI:n piiriin oma työpaikka kuuluu. Jako on tehty kunnittain. Sähköpostiosoitteet aluehallintovirastoihin ovat mallia etunimi.sukunimi@avi.fi. 16

Turvallisuutta työpaikalle c. Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus on työmarkkinajärjestöjen palkansaajien ja työnantajien yhteisesti omistama organisaatio. Sen tehtävänä on tuottaa työsuojeluun liittyviä opas- ja koulutusmateriaaleja, toteuttaa kehittämishankkeita sekä tarjota ja toteuttaa monipuolista työsuojelukoulutusta. Lisäksi TTK pitää työsuojeluhenkilörekisteriä. TEAM on monin tavoin mukana työturvallisuuskeskuksen toiminnassa ja hallinnossa. Työturvallisuuskeskus lähettää rekisterissään oleville säännöllisesti tiedotusmateriaalia, joista keskeisin on työelämän kehittämisen erikoislehti TELMA. Lehti on TTK:n ja työsuojelurahaston yhteinen julkaisu. Työturvallisuuskeskuksen monipuoliset verkkosivut löytyvät osoitteesta www.ttk.fi. Sivuilta löytyy monipuolista työsuojelutietoutta. Sivuston osotos-osiosta voi myös tilata alan julkaisuja. Työturvallisuuskeskuksen yhteystiedot ovat: Yrjönkatu 29 C, 5. krs 00100 Helsinki Puhelin: 09 616 261 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ttk.fi d. Työterveyslaitos ja aluetoimipisteet Työterveyslaitos aluetoimipisteineen on työterveyden ja -turvallisuuden tutkimusta, kehittämistä, koulutusta ja opetusmateriaalituotantoa toteuttava organisaatio. Sieltä voi tilata kirjallisuutta, konsultointipalveluja, koulutusta, työhygieenisiä mittauksia ja muita asiantuntijapalveluja. Laitoksella selvitetään myös ammattitauteja ja sairauksien työperäisyyttä. Vaikka laitoksen palvelut ja tuotteet ovatkin enimmäkseen maksullisia, voi siellä olevilta asintuntijoilta kysyä teitoja ja neuvoja työterveyteen, -hyvinvointiin ja -turvallisuuteen liittyvistä asioista. Työterveyslaitoksen yhteystiedot ovat: Topeliuksenkatu 41 00250 Helsinki Puhelin, josta yhdistetään myös kaikkiin aluetoimipisteisiin, 09 47 41. Verkkosivut, joista yhteys myös aluetoimipisteisiin, www.ttl.fi. Sähköposti: etunimi.sukunimi@ttl.fi. 17

Muistiinpanoja 18

Turvallisuutta työpaikalle 19

Yhteystiedot Siltasaarenkatu 2, 00530 Helsinki Puhelin: 09 773 971 Faksi: 09 739 995 Postiosoite: PL 324, 00531 Helsinki Sähköposti:etunimi.sukunimi@teamliitto.fi www.teamliitto.fi