TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA

TOIMEENTULOTUEN SOVELLUSOHJEET RANUA 2015

1 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA... 3 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana... 3 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen... 4 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA... 5 2.1 Toimeentulotukihakemus... 5 2.2 Käsittelyajat... 6 2.3 Toimeentulotukipäätös... 6 2.4 Päätöksen oikaiseminen... 7 2.5 Toimeentulotuen maksatus... 7 2.6 Muutoksenhaku... 8 3 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN... 8 3.1 Laskelmaan perustuvat perus- ja täydentävä toimeentulotuki... 8 3.2 Takautuva toimeentulotuki... 9 4 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN... 10 4.1 Ansio- ja eläketulot sekä satunnaiset tulot... 10 4.2 Työttömyysturvan huomioiminen tulona... 10 4.3 Veronpalautukset ja jäännösvero... 11 4.4 Jälkikäteen huomioitavat tulot... 11 4.5 Huomioitavat varat ja perintä... 12 4.6 Tuloja, joita ei laskelmassa oteta huomioon... 12 4.7 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen... 13 5 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT... 14 5.1 Perusosa... 14 5.2 Alennettu perusosa... 16 5.3 Muut perusmenot... 17 5.4 Asumismenot... 18 5.5 Vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot... 21

2 6 TÄYDENTÄVÄNÄ TOIMEENTULOTUKENA HUOMIOITAVAT MENOT (TotuL 7c )... 23 6.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut... 24 6.2 Lastenvaunut ja -rattaat sekä lastensänky... 25 6.3 Lasten luonapito... 25 6.4 Lasten harrastusmenot... 25 6.5 Huonekalut ja kodinkoneet... 25 6.6 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot... 26 6.7 Vuokra- ja sähkövakuus... 27 6.8 Muuttokustannukset... 27 6.9 Romanivaatetus... 27 6.10 Hautajaiskustannukset... 28 6.11 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset... 28 6.12 Passi, henkilöllisyystodistus ja kansalaisuushakemus... 30 6.13 Erityisruokavalio... 30 6.14 Edunvalvontapalkkio... 30 6.15 Auton käytöstä aiheutuvat kulut... 31 6.16 Lainojen lyhennykset, kulutusluotot ja osamaksuvelat... 31 6.17 Sakot ja ulosmittaus... 31 7 TOIMEENTULOTUEN ERITYISTILANTEET... 32 7.1 Opiskelijat... 32 7.2 Yrittäjät... 34 7.3 Vangit... 34 7.4 Asevelvolliset... 35 8 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI (TOTUL 13 )... 35 9 TOIMEENTULOTUEN TAKAISINPERINTÄ (TOTUL 19-23 )... 36 9.1 Perintä odotettavissa olevasta etuudesta... 36 9.2 Perintä omaisuudesta... 37 9.3 Perintä, kun myönnetty toimeentulotuki on perustunut erehdyttäviin tietoihin... 37

3 1 YLEISTÄ TOIMEENTULOTUESTA 1.1 Lainsäädäntö päätöksenteon taustana Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja ruokakuntakohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Paikalliset ohjeet on tehty helpottamaan yksilökohtaista harkintaa ja lisäämään hakijoiden yhdenvertaisuutta. Sisäisiä soveltamisohjeita ei voida käyttää päätöksen perusteena, vaan päätös on aina perusteltava lain ja/tai asetuksen asianomaisilla kohdilla. Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuen myöntämisperusteet pohjautuvat muun muassa seuraaviin lakeihin: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen Asetus toimeentulotuesta 30.1.1998/66 Sosiaali- ja terveysministeriön Opas 2013:4 toimeentulotukilain soveltajille. (Tämä ei ole kuntaa sitova, mutta toimii ensisijaisena soveltamisohjeena lakia tulkittaessa.) Toimeentulotuen käsittelyssä on otettava huomioon myös seuraavat säädökset: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/22.9.2000 Hallintolaki 434/6.6.2003, jossa ovat keskeiset toimeentulotukiasioissa noudatettavat ja menettelyä koskevat säädökset Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007) Laki lapsen elatuksesta (704/1975) ja avioliittolaki (234/1929), jossa säädetään puolison, alaikäisten lasten ja ottolasten elatuksesta. Sosiaalihuoltolaki 710/17.9.1982, jossa säädetään muutoksenhausta toimeentulotukiasioissa. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta

4 30.12.2010/1386 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 1.2 Jokaisen oikeus toimeentulotukeen Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella tuen tarpeessa olevalla on oikeus saada toimeentulotukea, mikäli hän ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Jos henkilön toimeentulotuen tarve johtuu siitä, että hän on hakenut ansiotyöstään vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle, päätoimisesti toimeentulotukea tulisi myöntää vain yksilökohtaisen harkinnan ja perustellun syyn perusteella. Toimeentulotukea myöntää hakijan oleskelukunta (TotuL 14 ). Poste Restante ja muiden vailla vakituista osoitetta olevien asiakkaiden toimeentulotuen tarve on selvitettävä oleskeluolosuhteiden perusteella. Poste Restante -osoite ei ole riittävä selvitys oleskelusta paikkakunnalla. Asiakkaan tulee antaa kahden viikon aikana selvitys vakinaisesta oleskelusta kunnassa, sekä velvoittaa heitä antamaan selvitys tosiasiallisesta oleskeluosoitteesta. Tilapäinen oleskelu kunnassa ei oikeuta toimeentulotuen saamiseen. Poikkeuksena kuitenkin tapaukset, joissa hakija on joutunut esim. tapaturmaan tai tarvitsee hoitoonsa toimeentulotukea. Ensiavun luonteisen toimeentulotuen tarve selvitetään. Matkakustannukset kotikuntaan voidaan myöntää harkinnanvaraisesti vain erityistapauksissa selvityksen jälkeen. Alaikäiselle ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea (Laki lapsen elatuksesta 3 2

5 mom). Toimeentulotuen hakijalta edellytetään ensisijaisten etuuksien (esim. asumistuki, työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha, äitiys- ja vanhempainraha, opintotuki, eläke) hakemista. Työttömältä edellytetään työvoimatoimiston asiakkaaksi ilmoittautumista. 2 MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIASSA 2.1 Toimeentulotukihakemus Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti kunnan toimeentulotukilomakkeella, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Päätös annetaan aina kirjallisena ja siihen liitetään toimeentulotukilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeetonta. Hakijan asioidessa toimeentulotukiasioissa, tulee hänen ensimmäisellä asiointikerralla todistaa henkilöllisyytensä. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi (TotuL 17 ja Asiakaslaki 12 ). Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotustiedot omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi, sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edeltävältä kuukaudelta. Hakemuksen ollessa puutteellinen, on viranomaisen kirjallisesti pyydettävä asiakasta tuomaan hakemuksen laatimisen edellyttämät lisäselvitykset (TotuL 14a ). Asiakkaan on tarvittaessa esitettävä selvitys vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireillepanemansa asian selvittämiseen. Asiakkaan tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuudesta säädetään toimeentulotukilain 17 :ssä. Pyydettäessä asiakkaalta lisäselvityksiä, on pyyntöön aina sisällytettävä määräaika, joka voi olla enintään kaksi viikkoa (Hallintolaki 22 ). Kirjallisesta pyynnöstä on käytävä ilmi, mihin mennessä lisäselvitykset on toimitettava, sekä maininta, että hakemus voidaan hylätä riittämättömien selvitysten vuoksi. Kirjallisen lisäselvityspyynnön tarkoituksena on, että asiakkaalle ei synny epäselvyyttä siitä, mitä lisäliitteitä hakemukseen tarvitaan. Toimeentulotukihakemus on aina allekirjoitettava.

6 Jos hakemus voidaan käsitellä ja puuttuvat liitteet eivät ole aivan oleellisia, tehdään päätös annettujen selvitysten pohjalta ja pyydetään lisäselvitykset jatkohakemuksen yhteydessä. Tietoja on joskus tarkoituksenmukaista tai välttämätöntä hankkia myös muilta viranomaisilta. Menettelytavat tästä selvitetään asiakkaalle (asiakaslaki 20 1 mom). Asiakkaalla on oikeus tietää, miksi hänen tietojaan kysytään ja mihin niitä käytetään. 2.2 Käsittelyajat Toimeentulotukihakemuksen käsittelyaika on 7 työpäivää saapumispäivästä tai sen kuukauden alusta laskettaessa, mille kuukaudelle toimeentulotukea haetaan. Kiireelliset hakemukset on käsiteltävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Asian kiireellisyys määritellään kriisitilanteeksi, onnettomuudeksi, äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi tilanteeksi. Kiireellisen toimeentulotuen tarve voi ilmetä myös ulkopaikkakuntalaiselle ennalta arvaamattomassa tilanteessa, jolloin hänelle voidaan myöntää matka- tai ruoka-avustus. Asiakkaan toimeentulotuen tarpeen kiireellisyyden arvioi työntekijä. Jos asiakas on toimeentulotukeen oikeutettu pitkäaikaisasiakas, ja hän hakee toimeentulotukea, perustoimeentuloon, ei hänen toimeentulotukihakemusta määritellä kiireelliseksi. Toimeentulotukiasiakkaalla on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas on tätä pyytänyt. 2.3 Toimeentulotukipäätös Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena. Päätökseen on kirjattava kaikki ne asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea ja päätökset tulee perustella. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tulee tehdä päätös perusteluineen. Myös kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee päätöksessä mainita ja perustella.

7 Päätöksenteon jälkeen voi ilmetä seikkoja, jotka eivät ole olleet tiedossa päätöstä tehtäessä. Tällaisia ratkaisuun vaikuttavia lisätietoja voi tulla mm. muutoksenhaun yhteydessä saaduista lisätiedoista. Jos ilmenee, että päätös on selvästi virheellinen, tulee päätöksen tehneen viranhaltijan oikaista päätöksensä (hallintolaki 50 ). Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (TotuL 15 ). Hakemus käsitellään sen kuukauden osalta, jolloin hakemus on toimitettu viranomaiseen. Uudelle asiakkaalle myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimeentulotukea on haettu. Jos toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken kuukauden, esimerkiksi armeijaan tai vankilaan menon takia, tehdään toimeentulotukilaskelma siitä alkaen, kun olosuhteet ovat muuttuneet. 2.4 Päätöksen oikaiseminen Päätöksenteon jälkeen voi ilmetä seikkoja, jotka eivät ole olleet tiedossa päätöstä tehtäessä. Tällaisia ratkaisuun vaikuttavia lisätietoja voi tulla mm. muutoksenhaun yhteydessä saaduista lisätiedoista. Jos ilmenee, että päätös on selvästi virheellinen, tulee päätöksen tehneen viranhaltijan oikaista päätöksensä (hallintolaki 50 ). 2.5 Toimeentulotuen maksatus Maksatuspäiväksi merkitään pääsääntöisesti sen kuukauden päivä, jota toimeentulotuki koskee. Toimeentulotuki maksetaan asiakkaan pankkitilille. Peruslähtökohta on, että asiakas huolehtii itse laskujensa maksusta. Mikäli hakija maksaa laskut itse, tulee hänen seuraavan toimeentulotukihakemuksen yhteydessä esittää kuitti tai tosite toimeentulotuessa huomioiduista menoista. Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin käytetään vain poikkeustapauksessa. Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan laskuttajalle asumisen turvaamiseksi silloin, kun on osoittautunut, että asiakas ei itse ole pystynyt huolehtimaan niistä (asumis-

8 kulujen maksamatta jääminen, häätö, sähköjen katkeaminen jne.). Tämä on kuitenkin aina poikkeuksellista ja edellyttää TotuL:n 16 :n mukaista erityistä syytä. 2.6 Muutoksenhaku Viranhaltijapäätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea muutosta toimeentulotukipäätökseen, jos hän sitä vaatii 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan (sosiaalihuoltolaki 45 2 mom). Oikaisupyyntö voidaan tehdä kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti, jolloin viranomaisen tulee merkitä se asiakirjaan. Ranuan kunnassa muutoksenhakutoimielimenä toimii perusturvalautakunta. Muutoksenhakutoimielimen on käsiteltävä muutoksenhakuasia kiireellisenä. Perusturvalautakunnan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), mikäli KHO myöntää valitusluvan. 3 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN 3.1 Laskelmaan perustuvat perus- ja täydentävä toimeentulotuki Toimeentulotuen suuruus määräytyy toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksena (Toimeentulotukilaki 6 ). Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotukilaskelma tehdään perheille pääsääntöisesti siten, että samaan laskelmaan huomioidaan kaikki perheenjäsenet. Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, avopuolisoita sekä naista ja miestä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa.

9 Jos asiakkaalla ei ole laskelman perusteella oikeutta perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen laskelman mukaan. Perustoimeentulotuen laskelman osoittaessa tuloalijäämää täydentävän toimeentulotuen laskelmaa ei tarvitse erikseen tehdä. Toimeentulotuen päätöksessä eritellään ne menot, joihin täydentävää toimeentulotukea myönnetään toimeentulotuesta annetun lain 7 c :n perusteella. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimeentulotukea ja/ tai täydentävää toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimeentulotukeen oikeuttavia menoja (esimerkiksi sähkö- ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa uudella päätöksellä ilman erillistä laskelmaa. 3.2 Takautuva toimeentulotuki Toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä syistä takautuvasti kolmelle edelliselle kuukaudelle. Jälkikäteen haettavasta takautuvasta toimeentulotuesta voidaan tehdä takautuva toimeentulotukilaskelma ja -päätös, mikäli hakijalla on toimeentulotuesta annetun lain 15 :n 4 momentin mukaisia toimeentulotukeen oikeuttavia toteennäytettyjä menoja. Erityisiä syitä tehdä toimeentulotukilaskelma takautuvasti voivat olla esimerkiksi hakijan tietämättömyys etuisuuksista, sairauden aiheuttama toimintakyvyn heikentyminen, kykenemättömyys hakumenettelyyn, hakijaa uhkaava asunnottomaksi joutuminen tai lasten hyvinvointia uhkaava perheen taloudellinen tilanne. Takautuva toimeentulotuki maksetaan suoraan laskuttajalle, ei hakijan tilille. Mikäli takautuvasta toimeentulotuesta jää laskujen maksun jälkeen perusosaa maksettavaksi hakijan tilille, sitä ei tilille enää takautuvasti makseta.

10 4 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN 4.1 Ansio- ja eläketulot sekä satunnaiset tulot Palkkatuloista tulee olla selvityksenä palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esimerkiksi ennakonpidätykset, perityt ruoka- tai asuntokorvaukset, ulosmittaus). Toimeentulotukilaskelmassa otetaan huomioon tosiasiallisesti käytettävissä olevat tulot ulosottojen ja mahdollisten perintöjen jälkeen. Jos toimeentulotuen tarve ulosotosta johtuen arvioidaan pitkäaikaiseksi, voidaan asiakas ohjata ulosottoviranomaisen puoleen sen selvittämiseksi, voidaanko tulosta ulosmitattavaa osuutta alentaa tai onko olemassa muita vaihtoehtoja ulosmitattavan osuuden alentamiselle, kuten asiointi velkaneuvojalla. Kuukauden tai kahden viikon palkkaerittelyä on verrattava pidemmän aikavälin, esimerkiksi vuoden alusta kertyneisiin ansioihin. Jos työ on osa-aikainen, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Toimeentulotukilaskelmaan tulot huomioidaan pääsääntöisesti sen kuukauden tuloiksi, jolloin ne ovat hakijalla tosiasiallisesti käytettävissä. Kuukauden 26. päivän jälkeiset tulot voidaan huomioida tuloksi seuraavalle kuukaudelle. Tuloina otetaan huomioon ansiotulojen lisäksi myös muut perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot, kuten tilillepanot. Tilillepanoista huomioidaan yli 50. Pankista nostettua pankki- ja luottokorttiluottoa ei voi ottaa toimeentulotukea myönnettäessä tulona huomioon. Tuloa, joka on maksettava takaisin, ei voida pitää toimeentulotuessa huomioitavana tulona tai varana. Mikäli hakijan tiliotteella näkyy yksityishenkilöltä lainana saatu tilillepano, huomioidaan tämä laskelmaan tuloksi, mikäli samalta tai hakukuukautta seuraavalta kuukaudelta ei ole esittää tositetta kyseisen lainan takaisinmaksusta. 4.2 Työttömyysturvan huomioiminen tulona Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo huomioidaan tulona

11 20 maksupäivältä kuukaudessa silloin, kun maksu on säännöllistä. Sinä kuukautena, kun työttömyysturvatulo tulee pitkäaikaiselle toimeentulotukiasiakkaalle maksuun kaksi kertaa, voidaan harkinnalla tulona huomioida vain yksi maksuerä toimeentulotukilaskelmaan. Tämän jälkeen työttömyysturva huomioidaan 21,5 päivän kertoimen mukaan, mikäli työttömyysturvan maksatus jatkuu katkeamattomana. Jos hakija saa soviteltua päivärahaa tai tulot muuten vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. 4.3 Veronpalautukset ja jäännösvero Asiakkaan tulee esittää viimeksi vahvistettu verotuspäätös erittelyosineen toimeentulotukea hakiessaan. Viimeisimmästä vahvistetusta verotuspäätöksestä tarkistetaan paitsi mahdollinen veronpalautus myös omaisuustiedot ja tulotiedot edelliseltä verotuskaudelta. Toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 7c :n täydentävää toimeentulotukea koskevan kohdan perusteella toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan veronpalautukset pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 150 euroa/ruokakunta tai 70 euroa/yksinasuja ylittävältä osuudelta. Avio- / avopuolisoiden osalta mahdollinen jäännösvero vähennetään puolison saamasta veronpalautuksesta. Muiden asiakkaiden osalta veronpalautukset huomioidaan kokonaan tuloksi. Jäännösveroja ei huomioida toimeentulotuessa hyväksyttäväksi menoksi. Hakijaa ohjataan jäännösveron suhteen hakemaan verottajalta/kunnalta veronmaksun lykkäystä, huojennusta tai poistamista 4.4 Jälkikäteen huomioitavat tulot Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukeen haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi. (TotuL 1410/2001, 15 3 mom.) Takautuva sosiaalietuus (esim. asumistuki, työmarkkinatuki, eläke), jota ei

12 ole peritty ja joka tulee henkilölle maksuun, huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. 4.5 Huomioitavat varat ja perintä Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat; ei kuitenkaan esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat, kuten säästöt ja arvopaperit otetaan huomioon siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa (350 /ruokakunta) jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. 4.6 Tuloja, joita ei laskelmassa oteta huomioon Tuloja, joita ei toimeentulotukilaskelmassa huomioida tuloiksi ovat seuraavat tulot: Vähäisiä ansiotuloja ja satunnaisia avustuksia. Vähäisiä ansiotuloja ja avustuksia voivat olla esimerkiksi kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnasta saatava ahkeruus- tai työosuusraha tai pieni palkka. Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin, kuin ne vastaavat työmatkamenoja. Vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 /kk Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta Sairaan lapsen hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) Vammaistukilain mukaista vammaistukea. Mikäli hakija saa kansaneläkelain mukaista hoitotukea tai vammaistukea, tulee toimeentulotukihakemukseen liittää Kelan päätökset kokonaisuudessaan. Mikäli hakija saa edellä mainittuihin lakeihin perustuen tukea menoihin, joita voitaisiin huomioida toimeentulotuessa, niin nämä menot

13 huomioidaan toimeentulotuessa vain siltä osin, kuin ne ylittävät saadut tuet (Laki toimeentulotuesta 1412/1997, 8 ). Äitiysavustusta Alle 18-vuotiaaan lapsen säännöllisiä tuloja, siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan TotuL 7 ja 7 c :n (perus- ja täydentävän toimeentulotuen menot) nojalla huomioon otettavat menot. Vaikka tulot ovat säännöllisiä, ne jätetään huomioimatta, jos ne ovat vähäisiä. Alle 18-vuotiaiden lasten satunnaisia tuloja esimerkiksi kesä- ja viikonlopputöistä ei huomioida. Ylläpitokorvausta, kulukorvausta ja korotusosaa, joka liittyy työvoimapoliittiseen, työelämävalmennukseen, aikuiskoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan Opiskelijan koulumatkatuki (TotuL 8 ). Toimeentulotuen etuoikeutettu ansiotulo on muutettu pysyväksi ja tulonsaajakohtaiseksi. Toimeentulotukilain 11 :ään tehdyn muutoksen (940/2014, voimaan 1.1.2015) johdosta tukea saavien on myös jatkossa mahdollista hankkia pieni määrä ansiotuloja ilman, että tulot leikkaavat tuen määrää. Muutoksen tavoitteena on parantaa toimeentulotukea saavien työssäkäyvien asemaa sekä tehdä pienten ansiotulojen hankinnasta entistä mielekkäämpää. Etuoikeutettua ansiotuloa voi olla jatkossakin vähintään 20 prosenttia saadusta ansiotulosta. Mainittu 20 prosentin vähennys on vähimmäisarvo. Hallituksen esityksessä todetaan, että harkinnan mukaan tulojen vähäisyyden vuoksi tai muusta erityisestä syystä säännöksen perusteella voidaan käyttää suurempaakin vähennysprosenttia. Sen sijaan euromääräinen 150 euroa kuukaudessa on vähennyksen enimmäismäärä. Jatkossa ansiotulovähennys on tulonsaajakohtainen eikä kotitalouskohtainen. 4.7 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskeva toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos tulon kerta-

14 luonteisuus tai sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muuhun näihin verrattavan tulon. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Jos tulot ovat olleet selvästi suuremmat kuin toimeentulotuessa hyväksyttävät menot, jaksotetaan ylimenevä osuus tulosta myös toimeentulotuen hakemiskuukaudelle. Usein, kun hakija on joutunut esim. työttömäksi, huomioon otettavaksi tulee osa aikaisemmista ansiotuloista ja myös lopputili joten toimeentulotukioikeus saattaa syntyä vasta muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen. 5 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT 5.1 Perusosa Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteenkäytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisiosta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. (TotuL 7 ja 9 ) Jokaiselle toimeentulotukilaskelmaan huomioidulle henkilölle määritellään hänen perusosansa. Yksinäisen henkilön kohdalla toimeentulotuen perusosaa sovelletaan tosiasiallisesti yksin asuvaan henkilöön tai yksinhuoltajaan. Yksin asuvan perusosa kuuluu myös vanhemmalle, joka asuu yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsen kanssa, ei ole avioliitossa, eikä elä toimeentulotukilain 3 :n 1 mom mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yhteistaloudessa erilaisista syistä asuviin, kuten avio- ja avopuolisot, sekä yhdessä asuvat sisarukset sovelletaan muun 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosaa.

15 Vanhempansa luona asuvalle lasketaan vanhempansa luona asuvan perusosa iästä riippumatta, ellei sitä ole pidettävä kohtuuttomana. Vanhempansa luona asuvan perusosan sijasta voidaan käyttää yhteistaloudessa asuvan perusosaa, jos aikuinen lapsi palaa useita vuosia muualla asuttuaan takaisin vanhempansa luo asumaan. Jos aikuinen lapsi asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta omassa erillisessä (erillinen sisäänkäynti), täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan, hänelle tulee maksaa yksin asuvan perusosa (KHO). Toimeentulotuen perusosien määrät 1.1.2015 lähtien Tuensaaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) 485,50 16,18 Yksinhuoltaja 534,05 17,80 Muu 18 vuotta täyttänyt ja avio- ja avopuolisot kumpikin 412,68 13,76 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 354,42 11,81 10-17-vuotias lapsi 10-17 -vuotias 1. lapsi 339,85 11,33 10-17-vuotias 2. lapsi 315,58 10,52 10-17-vuotias 3. lapsi jne. 291,30 9,71 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 305,87 10,20 Alle 10-vuotias 2. lapsi 281,59 9,39 Alle 10-vuotias 3. lapsi jne 257,32 8,58 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (TotuL 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 )

16 5.2 Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti alentaa enintään 20 %:lla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu seuraavista syistä: a) Henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota. b) Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (30.12.2010/1386) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä on kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia c) Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen. d) Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. e)henkilö laiminlyö velvollisuutensa hakea hänelle kuuluvaa ensisijaista etuutta. f) Henkilö ei ole hakenut opiskelupaikkaa. Huom. Henkilön on täytynyt hakea vähintään kolmea opiskelupaikkaa, pääsykokeisiin on pitänyt osallistua ja valituksi tultuaan opiskelupaikka on otettava vastaan. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan suuruutta voidaan alentaa toimeentulotukilain 10 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia seuraavissa tapauksissa: h) Jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa

17 laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (30.12.2010/1386) tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. i) Jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Tai, jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Ammatillista koulutusta vailla olevalle 18 24 -vuotiaalle nuorelle myönnettävää toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia silloin, jos häneltä on evätty työttömyysturva perusteettoman koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen vuoksi (laki toimeentulotuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ja 11 :n väliaikaisesta muuttamisesta 17.12.2010). Perusosan alentamisen yhteydessä on aina tehtävä asiakaskohtainen suunnitelma (sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki 7 ). 5.3 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1. Asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2. taloussähköstä aiheutuvat menot 3. kotivakuutuksen maksu 4. vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot

18 5.4 Asumismenot Toimeentulotuessa erikseen huomioitavia asumismenoja ovat esimerkiksi vuokra/yhtiövastike, asuntolainan korot, lämmitys, sähkö, vesi, jätehuolto, nuohous, kiinteistövero, asuinrakennuksen ja irtaimiston vakuutus sekä oikeusturva- ja vastuuvakuutus. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Asumismenot huomioidaan vain siihen asuntoon, jossa hakija asuu. Vuokra-asunnon asumismenot Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat vuokra, erikseen maksettavat lämmityskustannukset sekä vesimaksut asunnosta. Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen /kk: Kaksio: 535 Kolmio: 680 Neliö: 819 Lämmityssähkön osuus lasketaan sähkölaskusta siten, että 80 % laskusta on lämmityssähkön osuutta ja 20 % taloussähkön osuutta. Lämmityssähkö sisältyy kohtuullisiin asumismenoihin. Sähkölaskun kohtuullistamiseksi tulee asiakasta ohjata kilpailuttamaan sähkösopimus. (lisätietoja esim. www.sahkohinta.fi) Lämmitykseen käytettävät polttopuut sisältyvät kohtuullisiin asumismenoihin. Polttopuita voidaan myöntää kuitteja vastaan tai maksusitoumuksella kohtuullisiin lämmityskustannuksiin enimmillään 20 m3 vuodessa. Omistusasunnon asumismenot Omistusasunnon osalta toimeentulotuessa huomioitavia asumismenoja ovat kiinteistön hoitomenot, kuten tontin vuokra *, kiinteistövero*, lämmitysöljy*, taloussähkö, koti- ja palovakuutus, nuohous, jätehuolto, hoitovastike (ei rahoitus- tai muu vastike), erikseen makset-

19 tavat lämmityskustannukset, vesimaksut, tie- ja aurausmaksut. Huomioon otettavia menoja ovat myös asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan. Verojen huomioiminen edellyttää kuitenkin, että tuen hakijalla on verotuksen ennakonpidätyksessä asuntolainojen korot otettu huomioon ja, että hakija asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus- ja omistusasuntoja). Omakotitaloasujan kohdalla asumismenoista laskelmaan huomioidaan 1 kk:n osuus. Asuntolainan korot Asuntolainojen koroissa on aina kiinnitettävä huomiota niiden kohtuullisuuteen. Jos asunnon koko on perheen kokoon nähden kohtuullinen ja asuntolainan korot ovat kohtuulliset perheen aikaisempaan tulotasoon nähden, korot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Velkaisessa omistusasumisessa on aina arvioitava perheen kykyä suoriutua pitkällä aikavälillä lyhennyksistä. Korot voidaan jättää myös kokonaan huomioimatta tai ottaa ne huomioon lyhyemmän ajan (esim. 3 kk), jos asunnon hankinta on alun perin ollut perheen tulotasoon nähden epärealistinen ja kohtuuton, eikä perheellä/hakijalla jatkossakaan näytä olevan edellytyksiä selviytyä lainan aiheuttamista velvoitteista. Myös asunnon koon on oltava kohtuullinen suhteessa perhekokoon. Korot huomioidaan kuukausittain. Jos toimeentulotuen tarve jatkuu yli kuusi kuukautta, harkitaan yksilöllisesti, kuinka tarkoituksenmukaista korkojen ja omistusasumisen tukeminen on tämän jälkeen. Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva toimeentulotukilaskelma sen kuun alusta, kun korot edellisen kerran ovat olleet maksussa, eli yleensä kuuden kuukauden ajalta. Koti- ja palovakuutuksen enimmäismäärät Kotivakuutuksesta aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulolaskelmassa pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina siltä osin, kun ne kattavat vakinaisen asunnon asuinrakennusta, irtaimistoa, pientalon LVI -vakuutusta sekä vastuu-

20 ja oikeusturvavakuutusta. Autotallin, varastrakennuksen tms. vakuutuksia ei hyväksytä. Vakuutuksen huomioimiseksi toimeentulotuessa pyydetään aina vakuutuskirja. Ylisuuret asumiskustannukset Kun toimeentulotuen saaja asuu kohtuulliset kustannukset ylittävässä asunnossa, hänelle varataan kohtuullinen aika (3 kk) asumismenojensa pienentämiseen. Asumiskulujen huomioon ottamisesta tehdään ensin määräaikainen päätös, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintainen asunto. Määräaikainen päätös tehdään kolmeksi kuukaudeksi ja se on kirjattava selkeästi päätökseen. Lähtökohtana on, että tuensaaja aktiivisesti hakee kohtuullisen hintaista asuntoa. Vuokrarästit Maksamattomiin vuokriin ei pääsääntöisesti myönnetä takautuvasti toimeentulotukea. Haettaessa toimeentulotukea vuokrarästeihin, voidaan erityisin perustein tehdä toimeentulotukilaskelma takautuvasti rästiintymiskuukausille (enintään 3 kk:lle). Jos laskelmiin jää toimeentulovajetta, eikä vuokriin ole aikaisemmin myönnetty toimeentulotukea tai otettu niitä toimeentulotukilaskelmassa huomioon, voidaan niihin myöntää toimeentulotukea. Rästien käsittelyn yhteydessä on syytä harkita tarkoituksenmukaisinta ratkaisua asumisen järjestämiseksi, esimerkiksi edullisemman asunnon hankkiminen. Myönnettäessä toimeentulotukea vuokrarästeihin, on hakijan toimitettava vuokranantajan ilmoitus/laskelma rästeistä sekä varmistettava, että rästien maksaminen turvaa asumisen jatkumisen. Tässä yhteydessä on syytä myös varmistaa, että mahdollinen asumistuki jatkossa maksetaan suoraan vuokranantajalle. Jos toimeentulotukiasiakkuus jatkuu, on aina varmistettava vuokrien maksu (vuokrakuitit on oltava tietysti muulloinkin). Jos vuokrarästejä on syntynyt, vaikka asumismenot on sinä aikana otettu toimeentulotuessa huomioon, on lähtökohta se, että samaan tarkoitukseen ei toimeentulotukea myönnetä toista kertaa.

21 5.5 Vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot Vähäiset terveydenhoitomenot, ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot, sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa (OYS, LKS, terveyskeskus jne.) terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä lääkkeistä. Jos asiakas on käyttänyt yksityisen terveydenhuollon palveluita, huomioidaan nämä kuitenkin julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaisesti, mikäli terveydenhuollon tarve on ollut selvä ja hoitoon on ollut lääkärin määräys. Yksityisen terveydenhuollon menot voidaan harkinnalla huomioida toimeentulotuessa sellaisinaan ainoastaan erityistilanteessa ja kertaluonteisesti, mikäli erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys on sitä edellyttänyt. Toimeentulotuessa erikseen huomioitavia lääkemenoja ovat lähes kaikki lääkärin sairaudenhoitoon määräämät reseptilääkkeet. Asiakkaalta voidaan edellyttää, että hän toimittaa lääkärin tai tarvittaessa erikoislääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta. Lisäksi edellytetään lääkkeiden vaihtoa halvimpaan vastaavaan tuotteeseen, mikäli lääkäri ei toisin määrää. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssi, tupakanvieroitus- ja laihdutuslääkkeet hyväksytään menoksi vain, jos ne on määrätty Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen. Oikeus lisäkorvaukseen tulee tarkistaa Kelasta. Pääsääntöisesti maksusitoumuksia lääkkeisiin ei kirjoiteta. Asiakas ostaa itse lääkkeet ja liittää kuitin sekä reseptin seuraavaan toimeentulotukihakemukseen. Ainoastaan kiireellisessä tapauksessa voidaan maksusitoumus antaa. Säännöllinen lääkitys ei ole kiireellistä ja asiakas voi varautua lääkekuluihin etukäteen. Peruuttamatta jääneistä käynneistä syntyneitä maksuja ei huomioida toimeentulotukilaskelmaan. Hammashoitokustannukset Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset julkisessa terveydenhuollossa.

22 Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikaistai toistuvaisasiakas, pelkästään hammasproteesin hankintaan tai kustannusarvion mukaan välttämättömään hammashoitoon, hakijan tulotasoa ja olosuhteita tarkastellaan myös edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei hammashoidonkaan osalta huomioida toimeentulotukilaskelmaan. Silmälasit/piilolinssit Myönnettäessä toimeentulotukea silmälaseihin, on otettava huomioon asiakkaan tulotaso ennen asiakkuutta ja hankinnan kiireellisyys asiakkuusaikana, kuten hammashoidossakin. Perussilmälasit kovapinnoitteella tai piilolinssit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhoitomenona kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittaviksi tätä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään kehysten osalta enintään 80 euroa ja linssit kovalla/heijastamattomalla pinnalla. Asiakkaalta pyydetään kustannusarvio silmälasiliikkeistä hankittavista silmälaseista tai piilolinsseistä, josta ilmenee eriteltynä linssien ja kehysten hinta. Piilolinssien kustannukset huomioidaan suhteessa silmälasien hintaan. Piilolinssien hoitoon tarvittavat nesteet ovat perusosaan sisältyviä. Silmälasit myönnetään maksusitoumuksena. Fysikaalinen hoito Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan laskelmaan kustannuksiksi vain julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset vähennettynä kelakorvauksella. Yksityisen palveluntuottajan antamaa fysikaalista hoitoa ei huomioida menona toimeentulotuessa, ellei hoidon tarve ole kiireellinen ja siihen ole olemassa toimeentulotukilain 7c :n mukaiset erityiset syyt. Asiakkaan on toimitettava hoitavan lääkärin lausunto, pelkkä hoitomääräys ei ole riittävä.

23 Psyko- ja lyhytkestoinen terapia Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut huomioidaan menona toimeentulotuessa omavastuun osalta ainoastaan, kun julkisessa terveydenhuollossa on arvioitu hakijan osalta välttämätön hoidon tarve ja annettu lähete psyko- ja lyhytterapiaan. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on kela-korvattavuus. Psykoterapiasta koituvat menot huomioidaan omavastuun osalta pääsääntöisesti jälkikäteen maksutositteita vastaan. Hedelmöityshoito Hedelmöityshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Sairaala- ja laitoshoito Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa poliklinikka - ja sairaalamaksut. Jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittää 10 vrk/kk, huomioidaan hakijan perusosaksi sairaalassa tai laitoksessa olemisen ajalta laitosasujan perusosa (105 /kk). Kyseessä on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 :n mukainen käyttövara. 6 TÄYDENTÄVÄNÄ TOIMEENTULOTUKENA HUOMIOITAVAT MENOT (TotuL 7c ) Perustoimeentulotuessa huomioitavien menojen lisäksi toimeentulotukilaskelmaan voidaan huomioida täydentävänä toimeentulotukena eräitä erityismenoja. Erityismenoja ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin toimeentulotukilain 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita (asetusmuutos 8.2.2001).

24 Pitkäaikaisena toimeentulotuen saantina voidaan pitää vähintään vuotta, samoin pitkäaikainen sairaus on silloin, kun se on kestänyt vähintään vuoden. Erityismenojen myöntämisen perusteena tulee olla omatoimisuuden tukeminen tai syrjäytymisen ehkäisy. Harkinta toimeentulotuen myöntämisessä erityismenoihin on asetusmuutoksen perusteella lieventynyt. Elatusapua ei pääsääntöisesti hyväksytä menona täydentävässä toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Täydentävässä toimeentulotuessa huomioitavat menot huomioidaan tarpeellisen suuruisena. Sosiaalityöntekijän tulee tutkia tarve esimerkiksi kotikäynnein tai muulla tavalla. 6.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan huojennusta päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti enintään kolmen kuukauden ajan. Asiakasta tulee ohjata hakemaan kunnallista päivähoitopaikkaa ja tämä tulee myös kirjata asiakkaan tietoihin. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona. Ensisijaisesti kuitenkin haetaan maksualennusta/vapautusta kerhomaksuun.

25 6.2 Lastenvaunut ja -rattaat sekä lastensänky Rattaisiin myönnetään enintään 100 euroa, lastenvaunuihin enintään 150 euroa tai vaihtoehtoisesti yhdistelmävaunuihin 250 euroa. Lasten sänkyyn ja patjaan voidaan myöntää enintään 100 euroa. Samalle perheelle avustusta vaunuihin ja /tai rattaisiin myönnetään vain kerran. 6.3 Lasten luonapito Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukimenona lapsen päivänormi, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen kuitteja/tositteita vastaan. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoleksi vanhempien kesken. Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan (joka toinen viikonloppu ja puolet loma-ajoista), tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun vastata lapsen elatusmenoista ns. luonapitoajan ylimenevältä ajalta. Menojen korvaamiseksi vaaditaan pääsääntöisesti kirjallinen tapaamissopimus. 6.4 Lasten harrastusmenot Pitkäaikaisessa toimeentulotukiasiakkuudessa tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla olevalle perheen lapselle voidaan huomioida harrastusmenoihin 100 /lapsi/vuosi hakijan esittämän tarveselvityksen sekä esitettyjen tositteiden mukaan. Muutoin jokapäiväiset harrastusmenot kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin. 6.5 Huonekalut ja kodinkoneet Kodin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta vain poikkeustapauksissa, kun

26 se hakijan olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä kodin perustarvikkeiden saamiseksi, esim. pitkän laitoshoidon tai asunnottomuuden jälkeen. Huostassa olleiden lasten siirtyessä itsenäiseen asumiseen käytetään ensisijaisesti lastensuojelulain mukaisia itsenäistymisvaroja. Vähävaraisille lapsiperheille, toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneille asiakkaille ja pitkäaikaistyöttömille voidaan harkinnanvaraisesti myöntää koti-irtaimistoon tai kodinkoneisiin avustusta edullisimman vaihtoehdon mukaisesti kunnan hintataso huomioiden. Pyykinpesukoneeseen voidaan myöntää enintään 280 (mikäli taloyhtiössä ei ole pesukonetta). 6.6 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot TotuL:n 11 2 kohdan mukaan päivärahoja ja kulukorvauksia/matkakorvauksia ei oteta huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan tositteita vastaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Verottajan hyväksymistä työmatkamenoista oman auton käytössä huomioidaan vain todelliset polttoainekustannukset, mikäli oman auton käyttö on perusteltua. Myös kuntouttavasta työtoiminnasta aiheutuvia matkakuluja huomioidaan menona edullisimman matkustustavan mukaan, mikäli hakija ei ole saanut niihin korvausta muutoin. Työssäkäynnistä aiheutuvia muita menoja voivat olla mm. työvaatteista ja työvälineistä aiheutuvat menot ja niitä voidaan harkinnalla huomioida enintään 100 euroa/vuosi.

27 6.7 Vuokra- ja sähkövakuus Vuokravakuus huomioidaan asumismenona toistuvasti toimeentulotukea saaneelle henkilölle tai perheelle. Vuokravakuutena hyväksytään yhden (1) kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus. Vuokravakuus annetaan pääsääntöisesti maksusitoumuksena, harkinnan mukaan voidaan maksaa myös vuokranantajan tilille, tilanteen niin vaatiessa. Vuokravakuus myönnetään yleensä yhden kerran ja myöntämisen edellytyksenä on, että muutolle on erityisen painavat syyt mm., erotilanne, työ, opiskelu tai perhesuhteet toisella paikkakunnalla, ensimmäinen muutto vanhempien luota omaan asuntoon Sähköyhtiön edellyttämä vakuusmaksu voidaan tarvittaessa ottaa huomioon täydentävän toimeentulotuen menona. 6.8 Muuttokustannukset Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea tarveselvityksen perusteella, mikäli perhetilanne, työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. työvoimatoimisto) ei hakijalle myönnetä korvausta. Muuttokustannukset hyväksytään maksutositteita vastaan. Hyväksyttävät muuttomenot halvimman tavan mukaan paikkakunnan sisällä enintään 85 euroa ja kunnasta pois muutettaessa enintään 340 euroa. Kunnasta pois muutettaessa arvioidaan muuttomatkan pituutta ja todellisia muuttokustannuksia. 6.9 Romanivaatetus Naisten romanihameeseen myönnetään maksusitoumuksena enintään 420 euroa joka kolmas vuosi. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot, kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin, kuten myös miesten romanivaatetus. Toimeentulon myöntäminen romanivaatteeseen edellyttää toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkuutta ja asiakkaan vähävaraisuutta.

28 6.10 Hautajaiskustannukset Hautajaiskustannuksiin haettavan toimeentulotuen käsittelyssä huomioidaan kuolinpesän varat sekä lesken tulot ja varat. Toimeentulotuen käsittelyä varten tarvitaan viimeisimmät tulotiedot, pankin saldotodistus kuolinhetkellä ja verotodistus/verolippu, jossa erityistä huomiota on kiinnitettävä myös omaisuuteen ja mahdolliseen henkivakuutukseen. Haettaessa toimeentulotukea hautauskuluihin, on hakemukseen liitettävä mukaan perunkirja. Mikäli henkilö on kuollut täysin varattomana, myönnetään maksusitoumus hautaustoimistoon välttämättömiin hautajaiskuluihin halvimpaan vaatetukseen, arkkuun laittoon, kukkiin arkun päälle, vainajan kuljetukseen ja 4 kantajaan. Lähiomaisen (lapsi, puoliso, vanhempi) hautajaisiin voidaan myöntää erillisavustuksena kukkavihkoon enintään 30. Lisäksi voidaan myöntää tukea matkoihin sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan. Omaiset itse ovat vastuussa sopimistaan muista kuluista (muistotilaisuus, lehti-ilmoitus, hautakivi). Jos hautaus tapahtuu toiselle paikkakunnalle, vastaavat omaiset kuljetuskustannuksista. Jos kuolinpesä käyttää kuluihin em. enemmän rahaa, se on kuolinpesän vastuulla, eikä toimeentulotukilaskelmassa hyväksytä kuluja em. ylittävältä osalta. Sosiaalitoimella ei ole oikeutta eikä velvollisuutta selvittää pesää tai tyhjentää asuntoa. Jos pesälle ei löydy hoitajaa/sukulaista/perillistä ja pesään jää varallisuutta, pesänhoitajan määrää Valtiokonttori. Myöskään edunvalvojan tehtäviin ei kuulu hautajaisten järjestäminen. 6.11 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset Pääsykoemaksut ja muut opiskelusta aiheutuvat kulut

29 Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Siten opintolaina, joka on valtion takaama lainan muodossa oleva tuki, on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Jos opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina voidaan laskea hänen tulokseen. Opintolaina jaksotetaan aina myöntämisajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nostettaisi lainkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli asiakas hakee toimeentulotukea pääsykokeisiin (mm. matkakulut, osallistumismaksu), myönnetään täydentävää toimeentulotukea pääsääntöisesti vain, jos asiakas tai hänen vanhempansa ovat pitkäaikaisia toimeentulotukiasiakkaita. Muihin opiskelusta aiheutuviin menoihin, esim. oppikirjoihin, tarvikkeisiin, työvaatteisiin, jne. voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea, mikäli asiakas/perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas ja hakija esittää erityisiä tarpeita menojen huomioimiseksi. Oppikirjoihin myönnetään enintään 300 euroa/vuosi, opiskelijan työvaatteisiin enintään 150 /vuosi. Opintolainan korot Opintolainan korot eivät pääsääntöisesti ole toimeentulotuella katettavia menoja. Opintolainan korot voivat kuitenkin olla täydentävällä toimeentulotuella katettavia henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia menoja esimerkiksi silloin, jos koron maksamatta jättäminen vaarantaisi hakijan opintolainan saamisen ja opintojen jatkamisen tai muun vastaavanlainen tilanne. Kelalta haettava korkoavustus on ensisijainen toimeentulotukeen nähden.