Sosiaali- ja terveyslautakunta Liite 4 TAIVALKOSKEN KUNTA

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta TAIVALKOSKEN KUNTA TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

2 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuen myöntämisperusteet pohjautuvat lakiin toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen sekä asetukseen toimeentulotuesta /66. Sosiaali- ja terveysministeriön Opas 2007:11 toimeentulotukilain soveltajille ei ole kuntaa sitova, mutta toimii ensisijaisena soveltamisohjeena lakia tulkittaessa. Toimeentulotuen käsittelyssä on otettava huomioon myös seuraavat säädökset: -Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/ Hallintolaki 434/ , jossa ovat keskeiset toimeentulotukiasioissa noudatettavat ja menettelyä koskevat säädökset. -Toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä koskeva laki (1202/2007) -Laki lapsen elatuksesta (704/1975) ja avioliittolaki (234/1929), jossa säädetään puolison, alaikäisten lasten ja ottolasten elatuksesta. -Sosiaalihuoltolaki 710/ , jossa säädetään muutoksenhausta toimeentulotukiasioissa. -Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 -Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999 (Muutokset 118/2002, 1292/2002 ja 649/2004) -Lain ja asetuksen lisäksi toimeentulotuen käsittelijän tulee huolella tutustua STM:n toimeentulotuen soveltamisoppaaseen. Paikalliset ohjeet on tehty helpottamaan yksilökohtaista harkintaa ja lisäämään hakijoiden yhdenvertaisuutta. Sisäisiä soveltamisohjeita ei voida käyttää päätöksen perusteena, vaan päätös on perusteltava aina lain tai asetuksen asianomaisilla kohdilla. 2. OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja ruokakuntakohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Toimeentulotuen hakijalta edellytetään ensisijaisten etuuksien (esim. asumistuki, työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha, äitiys- ja vanhempainraha, opintotuki, eläke) hakemista. Työttömältä edellytetään työvoimatoimiston asiakkaaksi ilmoittautumista.

3 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Jos henkilön toimeentulotuen tarve johtuu siitä, että hän on hakenut ansiotyöstään vuorotteluvapaalle tai palkattomalle vapaalle, päätoimisesti toimeentulotukea tulisi myöntää vain yksilökohtaisen harkinnan ja perustellun syyn perusteella. Toimeentulotukea myöntää hakijan oleskelukunta (TotuL 14 ). Post Restante ja muut vailla vakituista osoitetta olevien asiakkaiden toimeentulotuen tarve on selvitettävä oleskelu olosuhteiden perusteella. Poste Restante osoite ei ole riittävä selvitys oleskelusta paikkakunnalla. Asiakkaan tulee antaa kahden viikon aikana selvitys vakinaisesta oleskelusta kunnassa, sekä velvoittaa heitä antamaan selvitys tosiasiallisesta oleskeluosoitteesta. Tilapäinen oleskelu kunnassa ei oikeuta toimeentulotuen saamiseen. Poikkeuksena kuitenkin tapaukset, joissa hakija on joutunut esim. tapaturmaan tai tarvitsee hoitoonsa toimeentulotukea. Ensiavun luonteisen toimeentulotuen tarve selvitetään. Matkakustannukset kotikuntaan voidaan myöntää harkinnanvaraisesti vain erityistapauksissa selvityksen jälkeen. 3. TOIMEENTULOTUEN HAKEMUSMENETTELY 3.1 Toimeentulotuen määräytymisaika Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta (TotuL 15 ). Uudelle asiakkaalle myönnetään toimeentulotukea pääsääntöisesti sen kuukauden alusta, jona toimeentulotukea on haettu. Jos kuitenkin toimeentulotuen tarve on syntynyt kesken kuukautta, tehdään normi-laskelma siitä alkaen, kun toimeentulotukihakemus on jätetty. Jos hakemusta käsiteltäessä on tiedossa, että hakijan tuen tarve päättyy, esim. työhön menon johdosta, myönnetään toimeentulotukea ensimmäiseen palkkapäivään saakka tai siihen saakka, kun joku muu elatuksen turvaava etuus on käytettävissä. 3.2 Toimeentulotukihakemus Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti kunnan toimeentulotukilomakkeella, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Päätös annetaan aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeetonta. Hakijan asioidessa toimeentulotukiasioissa, tulee hänen ensimmäisellä asiointikerralla todistaa henkilöllisyytensä. Asiakkaan, tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi (TotuL 17 ja Asiakaslaki 12 ). Näitä tietoja ovat esimerkiksi tositteet tuloista ja menoista, päätökset ja maksutositteet muista sosiaaliturvaetuuksista, verotustiedot

4 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 omaisuuden ja varallisuuden selvittämiseksi, sekä hakijan kaikkien pankkitilien tiliotteet kahdelta edeltävältä kuukaudelta. Hakemuksen ollessa puutteellinen, on viranomaisen kirjallisesti pyydettävä asiakasta tuomaan hakemuksen laatimisen edellyttämät lisäselvitykset. Asiakkaan on tarvittaessa esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Asiakkaan tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuudesta säädetään toimeentulotukilain 17 :ssä. Pyyntöön on sisällytettävä määräaika (enintään kaksi viikkoa), mihin mennessä lisäselvitykset on toimitettava, sekä maininta että hakemus voidaan hylätä riittämättömien selvitysten vuoksi. Kirjallisen kehotuksen tarkoituksena on, ettei asiakkaalle synny epäselvyyttä siitä, mitä lisäliitteitä hakemukseen tarvitaan. Toimeentulotukihakemus on aina allekirjoitettava. Jos hakemus voidaan käsitellä ja puuttuvat liitteet eivät ole aivan oleellisia, tehdään päätös annettujen selvitysten pohjalta ja pyydetään lisäselvitykset jatkohakemuksen yhteydessä. Tietoja on tarkoituksenmukaista tai välttämätöntä hankkia myös muilta viranomaisilta. Menettelytavat selvitetään asiakkaalle (Asiakaslaki 20 1 mom.). Asiakkaalla on oikeus tietää, miksi tietoja kysytään ja mihin niitä käytetään Käsittelyajat Toimeentulotukihakemuksen käsittelyaika on 7 työpäivää saapumispäivästä tai sen kuukauden alusta laskettaessa, mille kuukaudelle toimeentulotukea haetaan. Kiireelliset hakemukset on käsiteltävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Toimeentulotukiasiakkaalla on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas on tätä pyytänyt. Asian kiireellisyys määritellään kriisitilanteeksi, onnettomuudeksi, äkilliseksi ja ennalta arvaamattomaksi tilanteeksi. Kiireellisen toimeentulotuen tarve voi ilmetä myös ulkopaikkakuntalaiselle ennalta arvaamattomassa tilanteessa, jolloin hänelle voidaan myöntää matka- tai ruoka-avustus. Asiakkaan toimeentulotuen tarpeen kiireellisyyden arvioi työntekijä. Jos asiakas on toimeentulotukeen oikeutettu pitkäaikaisasiakas, ja hän hakee toimeentulotukea perustoimentuloon, ei hänen toimeentulotukihakemusta määritellä kiireelliseksi. 3.4 Päätös Päätös annetaan aina kirjallisena. Päätökseen on kirjattava kaikki ne asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea ja päätökset tulee perustella. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tulee tehdä päätös perusteluineen. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee päätöksessä mainita ja perustella.

5 Sosiaali- ja terveyslautakunta / Päätösten oikaiseminen Päätöksenteon jälkeen voi ilmetä seikkoja, jotka eivät ole olleet tiedossa päätöstä tehtäessä. Tällaisia ratkaisuun vaikuttavia lisätietoja voi tulla mm. muutoksenhaun yhteydessä saaduista lisätiedoista. Jos ilmenee, että päätös on selvästi virheellinen, tulee päätöksen tehneen viranhaltijan oikaista päätöksensä (hallintolaki 50 ). 3.6 Toimeentulotuen maksatus Toimeentulotuki maksetaan asiakkaan pankkitilille. Maksatuspäiväksi merkitään pääsääntöisesti sen kuukauden päivä, jota toimeentulotuki koskee. Toimeentulotuki voidaan antaa asiakkaan pyynnöstä myös maksusitoumuksena esim. ruokaan. Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan laskuttajalle silloin, kun on osoittautunut, ettei asiakas ei ole pystynyt huolehtimaan niistä itse (asumiskulujen rästiintyminen, häätö, sähkön katkeaminen jne.). Tämä on kuitenkin aina poikkeuksellista (edellyttää TotuL:n 16 :n mukaista erityistä syytä), sillä peruslähtökohta on, että asiakas huolehtii itse laskujensa maksusta Muutoksenhaku Viranhaltijapäätökseen tyytymättömällä on oikeus hakea muutosta toimeentulotukipäätökseen, jos hän sitä vaatii 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan (sosiaalihuoltolain 45 2 mom). Oikaisupyyntö voidaan tehdä kirjallisesti tai viranomaisen suostumuksella suullisesti, jolloin viranomaisen tulee merkitä se asiakirjaan. Taivalkosken kunnassa muutoksenhakutoimielimenä toimii sosiaali- ja terveyslautakunta. Kunnan toimielimen on käsiteltävä asia kiireellisenä. Kunnan toimielimen päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jos KHO myöntää valitusluvan. 4. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE 4.1. Toimeentulotuen myöntäminen Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, avopuolisoita sekä naista ja miestä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen toimeentulotukilaskelma. Yksinäisen henkilön kohdalla perusosaa sovelletaan tosiasiallisesti yksin asuvaan henkilöön tai yksinhuoltajaan. Yksin asuvan perusosa kuuluu myös vanhemmalle, joka asuu yhdessä 18-vuotiaan lapsen kanssa, ei ole avioliitossa, eikä elä toimeentulotukilain 3 :n 1 mom. mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yhteistaloudessa erilaisista syistä asuviin, kuten avio- ja avopuolisot, sekä yhdessä asuvat sisarukset sovelletaan muun 18 vuotta täyttäneen henkilön perusosaa.

6 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 Vanhempansa luona asuvalle lasketaan vanhempansa luona asuvan perusosa iästä riippumatta, ellei sitä ole pidettävä kohtuuttomana. Vanhempansa luona asuvan perusosan sijasta voidaan käyttää yhteistaloudessa asuvan perusosaa, jos aikuinen lapsi palaa useita vuosia muualla asuttuaan takaisin vanhempansa luo asumaan. Jos aikuinen lapsi asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta omassa erillisessä (erillinen sisäänkäynti), täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan, hänelle tulee maksaa yksin asuvan perusosa (KHO). Alaikäiselle ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea (Laki lapsen elatuksesta 3 2 mom) Toimeentulotuen määräytyminen laskelmien perusteella Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimentulotukea myönnettäessä. Jos asiakkaalla ei ole perustoimentulotuen laskelman perusteella oikeutta perustoimentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskemaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen laskelman mukaan. Perustoimentulotuen laskelman osoittaessa tuloalijäämää täydentävän toimeentulotuen laskelmaa ei tarvitse erikseen tehdä, vaan täydentävän toimeentulotuen päätöksessä eritellään ne menot, joihin täydentävää toimeentulotukea myönnetään toimeentulotuesta annetun lain 7 c :n perusteella. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimentulotukea ja/tai täydentävää toimeentulotukea, ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimentulotukeen oikeuttavia menoja (sähkö- ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa samaan perustoimentulotuen päätöksen kirjatun ns. fraasipäätöksen perusteella. Mikäli toimeentulotukea haetaan takautuvasti, voidaan erityisistä syistä tehdä perustoimentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen laskelma. Takautuvan tuen myöntämiseen tulee aina olla perusteltu syy esim. vuokrarästit tai sähkölaskut. Takautuvaa toimeentulotukea voidaan myöntää erityisistä syistä takautuvasti kolmelle kuukaudelle, vain toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Myönnettäessä toimeentulotukea tulevaa etuutta vastaan tehdään perintäpäätös sekä perustoimentulotuesta, että täydentävästä toimeentulotuesta. 5. TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN 5.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot Palkkatuloista tulee olla selvityksenä palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot, mahdollisesti perityt ruoka- tai asuntokorvaukset, ulosmittaus). Toimeentulotuen normilaskelmassa otetaan huomioon käytettävissä olevat tulot ulosottojen ja mahdollisten perintöjen jälkeen.

7 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 Kuukauden tai kahden viikon tilierittelyä on verrattava pidemmän aikavälin (esim. vuoden alusta) ansioihin. Jos työ on osa-aikainen, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Tulot lasketaan pääsääntöisesti sen kuukauden tuloiksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Kuukauden 26. päivän jälkeiset tulot voidaan huomioida tuloksi tulevalle kuukaudelle. Tuloina otetaan huomioon myös perheenjäsenten muut käytettävissä olevat tulot (myös tulot rahapeleistä mikäli ne ylittävät 100 e /kk) Työttömyysturva Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa silloin, kun maksu on säännöllistä. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Sinä kuukautena kun työttömyysturvatulo tulee maksuun kaksi kertaa, voidaan pitkäaikaisasiakkaiden kohdalla huomioida vain yksi maksuerä tuloina Veronpalautukset ja jäännösverot Asiakkaan tulee esittää verotodistus toimeentulotukea hakiessa. Verotodistuksesta tarkistetaan paitsi mahdollinen veronpalautus myös omaisuustiedot ja tulotiedot edelliseltä verotuskaudelta. Veronpalautukset otetaan tuloina huomioon yksinasuvalta toistuvaisasiakkaalta 150 euron, ja perheellisiltä 300 euron ylittävältä osalta. Muissa tapauksissa veronpalautukset huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi Jälkikäteen huomioon otettavat tulot Ansiotulo tai muu tulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukeen haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kuukauden aikana, ja mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi. (TotuL 1410/2001, 15 3 mom.) Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat; ei kuitenkaan esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit otetaan huomioon, siten että säästöistä voidaan vähäinen osa (150 yksinäiseltä ja 300 perheeltä) jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle 1000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavan.

8 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta, esim. omaisuus on perikunnan yhteinen, voidaan toimeentulotukea myöntää tilapäisesti perintäpäätöksellä (TotuL 20 ja 21 ). Takautuva sosiaalietuus (esim. asumistuki, työmarkkinatuki, eläke), jota ei ole peritty ja joka tulee henkilölle maksuun, huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. 5.2 Tuloja, joita laskelmassa EI oteta huomioon - vähäisiä ansiotuloja ja satunnaisia avustuksia (yhteenlaskettuna alle 100 euroa/kk). Vähäisiä ansiotuloja ja avustuksia voivat olla esimerkiksi kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminnasta saatava ahkeruus- tai työosuusraha tai pieni palkka. - matkakorvauksia siltä osin, kuin ne vastaavat työmatkamenoja. - vähintään 20 % ja ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 /kk - sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta tai henkilö esittää ulosottoviranomaisen kanssa tehdyn maksusuunnitelman, ei huomioida tulona - sairaan lapsen hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) - kansaneläkelain mukaista hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) - vammaistukilain mukaista vammaistukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) - äitiysavustusta - alle 18-vuotiaaan lapsen säännöllisiä tuloja, siltä osin kuin ne ylittävät hänen osuutensa perheen toimentulotuessa (perusnormi ja asumismenot) - alle 18-vuotiaiden lasten satunnaisia tuloja, kuten kesä- ja viikonlopputöistä saatua tuloa - ylläpitokorvausta, joka liittyy työvoimapoliittiseen, työelämävalmennus, aikuiskoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan 5.3 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskeva toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos tulon kertaluonteisuus tai sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muuhun näihin verrattavan tulon. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nostettaisi ollenkaan oikeudesta huolimatta. Jos tulot ovat olleet selvästi suuremmat kuin toimeentulotuessa hyväksyttävät menot, jaksotetaan ylimenevä osuus tulosta myös toimeentulotuen hakemiskuukaudelle. Usein, kun hakija on joutunut esim. työttömäksi, huomioon otettavaksi tulee osa aikaisemmista ansiotuloista ja myös lopputili, joten toimeentulotukioikeus saattaa syntyä vasta muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen.

9 Sosiaali- ja terveyslautakunta / Erityisiä menoja, joita ei toimeentulotuessa huomioida: -velkoihin ja lainoihin (takauslainat, kulutusluotot, osamaksut jne.) -veroihin -ulosottomenoihin -sakkoihin -kulutusluotoista aiheutuviin kustannuksiin -ulkomaan matkoihin ja ulkomailla oleskeluun -kakkosasunnosta aiheutuviin kuluihin 6. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteenkäytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisiosta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. (TotuL 7 ja 9 ) 6.1 Perusosa lukien, joka on normitettu (TotuL 7 A ja 9 ). Kansaneläkeindeksi 1565 Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) 461,05 15,37 Yksinhuoltaja 507,16 16,91 Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot, kumpikin 391,89 13,06 Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö 336,57 11, vuotias lapsi vuotias 1. lapsi 322,74 10, lapsi 299,68 9, lapsi jne. 276,63 9,22 Alle 10-vuotias lapsi Alle 10-vuotias 1. lapsi 290,46 9, lapsi 267,41 8, lapsi jne. 244,36 8,15 1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki, 15 ), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä 2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki, 9 )

10 Sosiaali- ja terveyslautakunta / Alennettujen toimeentulotuen perusosien vähimmäismäärät lukien Perusosan alentamista koskee toimeentulotukilain 10. Kansaneläkeindeksi 1565 Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1) Yksin asuva 2) - alennettu enintään 20 % - alennettu enintään 40 % Yksinhuoltaja - alennettu enintään 20 % - alennettu enintään 40 % Muu 18 vuotta täyttänyt Avio- ja avopuolisot, kumpikin - alennettu enintään 20 % - alennettu enintään 40 % Vanhempansa tai vanhempiensa luona asuva 18 vuotta täyttänyt henkilö - alennettu enintään 20 % - alennettu enintään 40 % 368,84 276,63 405,73 304,30 313,51 235,13 269,26 201,94 12,29 9,22 13,52 10,14 10,46 7,84 8,98 6,73 Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; 2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan.

11 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien Perusosan alentaminen vuotiaalta Ammatillista koulutusta vailla olevalle vuotiaalle nuorelle myönnettävää toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa enintään 20 prosenttia silloin, jos häneltä on evätty työttömyysturva perusteettoman koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen vuoksi (laki toimeentulotuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ja 11 :n väliaikaisesta muuttamisesta ( ). Perusosan alentamisen yhteydessä on aina tehtävä asiakaskohtainen suunnitelma (sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki 7 ) Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi, muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1. asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2. taloussähköstä aiheutuvat menot 3. kotivakuutuksen maksu 4. vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot 6.5 Asumismenot Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin, sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso

12 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Asumismenot huomioidaan vain siihen asuntoon, jossa hakija asuu. Vuokra: Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: -vuokra -erikseen maksettavat lämmityskustannukset -vesimaksut -saunamaksu Kohtuullisiksi katsottavat asumiskustannukset Taivalkoskella alkaen /kk: 1 henkilö enintään 450,00 /kk 2 henkilöä enintään 520,00 /kk 3 henkilöä enintään 610,00 /kk 4 henkilöä enintään 700,00 /kk 5 henkilöä enintään 790,00 /kk 6 henkilöä enintään 880,00 /kk 7 henkilöä enintään 970,00 //kk 8 henkilöä tai enemmän enintään 1050,00 /kk toveriasunnossa asuva enintään 300,00 /kk Omakotitalossa vuokralla olevat: Asumisen menot yhteensä samat kuin kerros- tai rivitalossa asuvilla henkilöluvun mukaisesti. Kaapeliverkkoon liittymis- ja käyttökulut katsotaan perusosalla katettaviksi informaatiomenoiksi (vertaa lehti-, puhelin-, tv-maksut ja Internet), eikä niihin myönnetä erikseen toimeentulotukea. Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osaomistusasunnon vuokra otetaan huomioon, mutta ei rahoitusvastiketta. Lämmityskustannukset: Lämmityssähkön osuus lasketaan sähkölaskusta siten, että 80 % laskusta on lämmityssähkön osuutta ja 20 % taloussähkön osuutta. Lämmityssähkö sisältyy kohtuullisiin asumismenoihin. Sähkölaskun kohtuullistamiseksi tulee asiakasta ohjata kilpailuttamaan sähkösopimus (lisätietoja esim. Polttopuut: Polttopuut sisältyvät kohtuullisiin asumismenoihin. Polttopuita voidaan myöntää kuitteja vastaan tai maksusitoumuksella kohtuullisiin lämmityskustannuksiin enimmillään 20 m3 vuodessa. Vesimaksu: Vesimaksut huomioidaan todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 20 euroa/henkilö/kk (koskee myös omakotitaloasumista). Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. * -taloussähkö -koti- ja palovakuutus* -tontin vuokra*

13 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 -kiinteistövero* -nuohous* -jätehuolto* -öljy (lämmitykseen)* -hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) -erikseen maksettavat lämmityskustannukset -vesimaksut -asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja) *) huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku erääntymiskuukautena. Asuntolainojen korot: Asuntolainojen koroissa on aina kiinnitettävä huomiota niiden kohtuullisuuteen. Jos asunnon koko on perheen kokoon nähden kohtuullinen ja asuntolainan korot ovat kohtuulliset perheen aikaisempaan tulotasoon nähden, korot otetaan huomioon todellisen suuruisina pääsääntöisesti 6 kk:n ajan. Päätökseen on kirjattava tämä määräaika jo ensimmäistä kertaa toimeentulotukea myönnettäessä. Velkaisessa omistus-asumisessa on aina arvioitava perheen kykyä suoriutua pitkällä aikavälillä lyhennyksistä. Korot voidaan jättää myös kokonaan huomioon ottamatta tai ottaa ne huomioon lyhyemmän ajan (esim. 3 kk), jos asunnon hankinta on alun perin ollut perheen tulotasoon nähden epärealistinen ja kohtuuton eikä perheellä/hakijalla jatkossakaan näytä olevan edellytyksiä selviytyä lainan aiheuttamista velvoitteista. Myös asunnon koon on oltava kohtuullinen suhteessa perhekokoon. Korot huomioidaan kuukausittain. Jos toimeentulotuen tarve jatkuu yli kuusi kuukautta, harkitaan yksilöllisesti, kuinka tarkoituksenmukaista korkojen ja omistusasumisen tukeminen on tämän jälkeen. Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva normilaskelma sen kuun alusta kun korot edellisen kerran ovat olleet maksussa, eli yleensä kuuden kuukauden ajalta. Koti- ja palovakuutuksen enimmäismäärät ovat seuraavat: Kotivakuutuksesta aiheutuvat menot otetaan huomioon toimeentulolaskelmassa pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. - kerros- tai rivitaloasunnon (sekä vuokra- että omistusasunnon) kotivakuutus enintään 60 euroa /vuosi eli 5 euroa /kk. - omakotitalon koti- ja palovakuutus (ei vuokrasuhde) enintään 200 euroa /vuosi eli 16,66 euroa /kk Vakuutuskirja on esitettävä aina laskun liitteenä. Hyväksytään vakinaisen asunnon irtaimisto-, asuinrakennus-, pientalon LVI-vakuutus, vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Autotalli- yms. vakuutuksia ei hyväksytä.

14 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 Ylisuuret asumiskustannukset: Kun toimeentulotuen saaja asuu kohtuunormit ylittävässä asunnossa, hänelle varataan kohtuullinen aika (3-6 kk) asumismenojensa pienentämiseen. Asumiskulujen huomioon ottamisesta tehdään ensin määräaikainen päätös, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen). Määräaikainen päätös tehdään kolmeksi kuukaudeksi ja se on kirjattava selkeästi päätökseen. Lähtökohtana on, että tuensaaja aktiivisesti hakee kohtuullisuusnormit täyttävää asuntoa. Vuokrarästit: Vuokrarästeihin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Haettaessa toimeentulotukea vuokrarästeihin tehdään normilaskelma takautuvasti rästiintymiskuukausille. Jos rästit jäävät vajeeksi, eikä niihin ole aikaisemmin myönnetty toimeentulotukea tai otettu normilaskelmassa huomioon, ne voidaan myöntää toimeentulotukena. Jos rästit ovat huomattavan suuret, käsitellään ne aina erikseen sosiaalityöntekijöiden palaverissa. Rästien käsittelyn yhteydessä on syytä harkita tarkoituksenmukaisinta ratkaisua asumisen järjestämiseksi, esimerkiksi uuden asunnon hankkiminen. Myönnettäessä toimeentulotukea rästeihin on oltava vuokranantajan ilmoitus/laskelma rästeistä ja varmistettava, että rästien maksaminen turvaa asumisen jatkumisen. Tässä yhteydessä on syytä myös varmistaa, että mahdollinen asumistuki jatkossa maksetaan suoraan vuokranantajalle. Jos toimeentulotukiasiakkuus jatkuu, on aina varmistettava vuokrien maksu (vuokrakuitti tai muu tosite on aina esitettävä vuokran maksusta). Jos vuokrarästejä on syntynyt, vaikka asumismenot on sinä aikana otettu toimeentulotuessa huomioon, on lähtökohta se, että samaan tarkoitukseen ei toimeentulotukea myönnetä toista kertaa. 6.6 Vähäistä suuremman terveydenhoitomenot Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa (OYS, terveyskeskus jne.) terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä lääkkeistä. Toimeentulotukeen oikeuttavia lääkemenoja ovat lähes kaikki lääkärin sairaudenhoitoon määräämät reseptilääkkeet. Toimeentulotukea myönnettäessä ratkaisevaa on lääkkeen tai hoidon tarpeellisuus potilaan terveydelle. Asiakasta voidaan edellyttää, että hän toimittaa lääkärin tai tarvittaessa erikoislääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta. Lisäksi edellytetään lääkkeiden vaihtoa halvimpaan vastaavaan tuotteeseen, mikäli lääkäri ei toisin määrää. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen. Oikeus lisäkorvaukseen tulee tarkistaa Kelasta. Toimeentulotuessa hyväksyttävät lääkkeet voidaan tarvittaessa rajata vain tiettyjen lääkäreiden (terveyskeskus, mielenterveystoimisto) resepteihin.

15 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 Hammashoitokustannukset: Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksen hammashoitolassa. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa. Silmälasit/piilolinssit: Myönnettäessä toimeentulotukea silmälaseihin, on otettava huomioon asiakkaan tulotaso ennen asiakkuutta ja hankinnan kiireellisyys asiakkuusaikana kuten hammashoidossakin. Perussilmälasit tai piilolinssit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhoitomenona kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään kehykset enintään 85 euroa ja linssit ilman käsittelyä todellisen suuruisina. Asiakkaalta pyydetään kustannusarvio silmälasiliikkeistä hankittavista silmälaseista tai piilolinsseistä, joista ilmenee käsittelemättömien linssien hinta. Piilolinssien hoitoon tarvittavat nesteet ovat perusosaan sisältyviä. Silmälasit myönnetään maksusitoumuksena. Mikäli asiakas hankkii silmälasit toiselta paikkakunnalta, matkakuluja ei huomioida. Fysikaalinen hoito: Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset vähennettynä kelakorvauksella. Mikäli julkisen terveydenhuollon toimesta ei fysikaalista hoitoa ole saatavilla, voidaan toimeentulotukea myöntää yksityisen antamaan fysikaaliseen hoitoon 5 kertaa kahdesti vuodessa vähennettynä Kela-korvauksella. Psyko- ja lyhytkestoinen terapia: Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan toimeentulotuessa omavastuun osalta ainoastaan, kun julkisessa terveydenhuollossa on arvioitu hakijan osalta välttämätön hoidon tarve ja annettu lähete psyko- ja lyhytterapiaan. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on kela-korvattavuus ja psykoterapiasta koituvat menot huomioidaan omavastuun osalta pääsääntöisesti jälkikäteen maksutositteita vastaan. Hedelmättömyyshoito: Hedelmättömyyshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Sairaala- ja laitoshoito: Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa poliklinikka - ja sairaalamaksut. Jos lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittää 10 vrk, ruokaetuna huomioidaan

16 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 toimeentulotukea vähentävänä 6 euroa/vrk ja päiväsairaalassa olevalle 3 euroa/vrk muina tuloina, maininta mikä tulo on kyseessä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövaraa 97 euroa/kk menona perusosan sijaan. Menoksi ei hyväksytä puhelinkuluja eikä viivästyskorkoja. 7. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Toimeentulotukiasetuksen mukaan toimeentulotuessa huomioidaan perusosan lisäksi ns. vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot, lasten päivähoitomenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Kuten STM:n Opas 10/03 sanoo: kohta antaa mahdollisuuden joustavasti harkiten ottaa huomioon Asetusta on muutettu niin, että erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esim. pitkäaikaista toimeentulotuen saantia, pitkäaikaista vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Poikkeuksellisesti voidaan ottaa huomioon myös 7 a :n nojalla toimeentulotuen perusosalla katettavia asumismenoja. Pitkäaikaisena toimeentulotuen saantina voidaan pitää vähintään vuotta, samoin pitkäaikainen sairaus on silloin, kun se on kestänyt vähintään vuoden. Erityismenojen myöntämisen perusteena tulee olla omatoimisuuden tukeminen tai syrjäytymisen ehkäisy. Harkinta toimeentulotuen myöntämisessä erityismenoihin on asetusmuutoksen perusteella lieventynyt. Erityismenoja huomioitaessa on syytä tarkastella myös perheen kokonaistilannetta pidemmällä aikavälillä ja perheen toimeentulotuen lisäksi saamia muita tuloja sekä etuuksia, ja suhteuttaa se väestön keskimääräiseen tulotasoon yleensä. Elatusapua ei pääsääntöisesti hyväksytä menona täydentävässä toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Täydentävässä toimeentulotuessa huomioitavat menot huomioidaan tarpeellisen suuruisena. Sosiaalityöntekijän tulee tutkia tarve esimerkiksi kotikäynnein tai muulla tavalla. 7.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan huojennusta päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti enintään kolmen kuukauden ajan. Asiakasta tulee ohjata hakemaan kunnallista päivähoitopaikkaa ja tämä tulee myös kirjata asiakkaan tietoihin.

17 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona. 7.2 Lastenvaunut ja rattaat sekä lasten sänky Lastenvaunut ja -rattaat myönnetään perheelle vain kerran. Ensin tulee selvittää, onko sosiaalitoimistossa lainata edellä olevia tarvikkeita. Rattaisiin voidaan myöntää enintään 85 euroa, lastenvaunuihin enintään 120 euroa ja vaihtoehtoisesti yhdistelmävaunuihin 220 euroa. Lasten sänkyyn voidaan myöntää enintään 50 euroa. 7.3 Lasten luonapito Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan 5 euroa/lapsi /vrk, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoleksi vanhempien kesken. Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan (joka toinen viikonloppu ja puolet loma-ajoista) tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elatusmenoista ns. luonapitoajan ylimenevältä ajalta. 7.4 Lasten harrastusmenot Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida pitkään toimeentulotukiasiakkaana olleelle perheelle (vähintään vuoden kestänyt, toistuva asiakkuus) tai muutoin pitkään vähäisillä tuloilla (perheen tulot ylittäneet vain niukasti toimeentulotukinormit) olleille perheille 100 euroa/lapsi/vuosi tositteita vastaan. 7.5 Huonekalut ja kodinkoneet Kodin perustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta vain poikkeustapauksissa, kun se hakijan olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä kodin perustarvikkeiden saamiseksi esim. pitkän laitoshoidon tai asunnottomuuden jälkeen. Sosiaalitoimistossa on yleensä jonkin verran käytettyjä huonekaluja annettavaksi. Avustus kodinperustamiskuluihin voi olla enintään kuittien mukaan. Huostassa olleiden lasten siirtyessä itsenäiseen asumiseen käytetään ensisijaisesti lastensuojelulain mukaisia itsenäistymisvaroja. Kodinperustamiskuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea kertaluontoisesti. Vähävaraisille lapsiperheille, toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneille asiakkaille ja pitkäaikaistyöttömille voidaan harkinnanvaraisesti myöntää koti-irtaimistoon tai kodinkoneisiin avustusta edullisimman vaihtoehdon mukaisesti, kuitenkin enimmillään jääkaappi 150, pölynimuri 50, pyykinpesukone 250 (mikäli taloyhtiössä ei ole pesukonetta), mikroaaltouuni 40, lasten sänky 50, aikuisten sänky 80 ja vastaaviin välttämättömiin hankintoihin kierrätyshintatason mukaisesti. Koti-irtaimistoon ja kodinkoneisiin myönnetään tukea vain kertaluontoisesti ja oikeuttaa työntekijän tapauskohtaisen harkinnan käyttämistä.

18 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 Digisovitinta ei myönnetä toimeentulotukena, koska se ei ole henkilön toimeentulon ja itsenäisen selviytymisen kannalta välttämätön meno. 7.6 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot TotuL:n 11 2-kohdan mukaan tuloja ei oteta huomioon siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja tai muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja. Näin ollen kaikkia paikallisliikenteestä johtuvat menot normaalisti sisältyvät perusosaan, mutta työssäkäyvien kohdalla otetaan erikseen menoina huomioon. Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan tositteita vastaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi (0,20 /km). Hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Verottajan hyväksymiä työmatkamenoja oman auton käytöstä huomioidaan vain todelliset polttoainekustannukset, mikäli oman auton käyttö on perusteltua. Myös kuntouttavasta työtoiminnasta aiheutuvia matkakuluja huomioidaan menona edullisimman matkustustavan mukaan. Työssäkäynnistä aiheutuvia muita menoja voivat olla mm. työvaatteista ja työvälineistä aiheutuvat menot ja niitä voidaan harkinnalla huomioida enintään 100 euroa/vuosi. 7.7 Vuokravakuus Vuokravakuus huomioidaan asumismenona toistuvasti toimeentulotukea saaneelle henkilölle tai perheelle. Vuokravakuutena hyväksytään yhden (1) kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus. Vuokravakuus annetaan pääsääntöisesti maksusitoumuksena ja maksusitoumus on voimassa niin kauan, kun hakija asuu ko. asunnossa. Hakija ei voi siirtää vuokravakuutta toiseen asuntoon. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti yhden kerran ja myöntämisen edellytyksenä on, että muutolle on erityisen painavat syyt mm. työ, opiskelu tai perhesuhteet toisella paikkakunnalla. 7.8 Muuttokustannukset Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea tarveselvityksen perusteella mikäli perhetilanne, työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. työvoimatoimisto) ei hakijalle myönnetä korvausta. Muuttokustannukset hyväksytään maksutositteita vastaan. Hyväksyttävät muuttomenot halvimman tavan mukaan paikkakunnan sisällä enintään 85 euroa ja kunnasta pois muutettaessa enintään 340 euroa. Kunnasta pois muutettaessa arvioidaan muuttomatkan pituutta ja todellisia muuttokustannuksia. 7.9 Romaanivaatetus Naisten romanihameeseen myönnetään enintään 500 euroa joka toinen vuosi. Muu romaninaisen vaatetus, kuten röijyt ja puserot, kuuluu perusosalla katettaviin menoihin kuten myös miesten

19 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 romanivaatetus. Toimeentulon myöntäminen romaanivaatteeseen edellyttää toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkuutta ja asiakkaan vähävaraisuutta Hautajaiskustannukset Toimeentulotuen käsittely lähtee vainajan taloudellisesta asemasta ja päätös ja laskelma tehdään vainajalle. Toimeentulotuen käsittelyä varten tarvitaan viimeisimmät tulotiedot, pankin saldotodistus kuolinhetkellä ja verotodistus/verolippu, jossa erityistä huomiota on kiinnitettävä myös omaisuuteen ja mahdolliseen henkivakuutukseen. Jos vainajalle jää omaisuutta, joka kattaa hautauskulut, ei hautaukseen myönnetä toimeentulotukea. Poikkeuksena on hautaus, jossa kuolinpesälle ei löydy hoitajaa ja hautaus on toimitettava ennen pesänhoitajan määräämistä. Tällöin annetaan maksusitoumus hautaustoimistolle ja tehdään perintä kuolinpesästä. Perintäpäätös lähetetään valtionkonttoriin joko samalla, kun tehdään ilmoitus kuolintapauksesta, tai jälkikäteen. Mikäli henkilö on kuollut täysin varattomana, myönnetään maksusitoumus hautaustoimistoon hautajaiskuluihin edullisimman mukaan: arkku, vaatetus, arkkuun laitto, kukat arkun päälle, vainajan kuljetus ja kantajat enintään 540. Jos kuolinpesä käyttää kuluihin enemmän, se on kuolinpesän vastuulla, eikä normilaskelmassa hyväksytä kuluja ylittävältä osalta. Lähiomaisen hautajaisiin voidaan myöntää erillisavustuksena kukkavihkoon enintään 30 euroa, aikuisten hautajaisvaatteisiin 84 euroa ja lasten hautajaisvaatteisiin 42 euroa. Avustus hautaukseen suoritetaan perunkirjoituksen jälkeen. Perunkirjoitus tulee tehdä kolmen kuukauden aikana. Jos varoja on jäänyt, mutta ei riittävästi hautauskuluihin, niistä tehdään perintäpäätös; Perintä hallinto-oikeudelle hautausavustuksen takaisin perimiseksi. Pesänhoitajaa kehotetaan jättämään kuolinpesän laskut odottamaan perunkirjoitusta ja jos pesä on varaton, jäävät laskut velkojien tappioksi. Maksamattomia sairaala- ym. laskuja ei tällöinkään oteta huomioon, vaan ne jäävät pesän veloiksi. Myös omaisten hoitaessa hautauksen ja hakiessa jälkikäteen toimeentulotukea kuluihin on tarkistettava vainajan tulotiedot, pankin saldotodistus ja varat/omaisuus verotustiedoista ja mahdollinen puhelinosake. Omaiset ovat vastuussa itse sopimistaan kuluista (hautaustoimisto, muistotilaisuus), mutta eivät vainajan veloista, kuten laskuista. Jos hautaus tapahtuu toiselle paikkakunnalle, vastaavat omaiset kuljetuskustannuksista. Sosiaalitoimella ei ole oikeutta eikä velvollisuutta selvittää pesää tai tyhjentää asuntoa. Jos pesälle ei löydy hoitajaa/sukulaista/perillistä ja pesään jää varallisuutta, pesänhoitajan määrää Valtiokonttori Opintolainan korot ja muut opiskelusta aiheutuvat kulut Opintolainan korkoavustuksen hakeminen Kelalta on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. Opintolainan korkoja ei huomioida toimeentulotukilaskelmaan.

20 Sosiaali- ja terveyslautakunta /24 Muista opiskelusta aiheutuviin menoihin esim. oppikirjoihin, tarvikkeisiin, työvaatteisiin, jne. voidaan myöntää toimeentulotukea silloin, kun opiskelua ei tueta muuta kautta (lapsilisän saajat), ja mikäli hakija/ perhe on pitkäaikainen toimeentulotukiasiakas. Oppikirjoihin myönnetään enintään 250 euroa/vuosi, opiskelijan työvaatteisiin enintään 100 euroa/vuosi. Pääsykokeisiin liittyviin maksuihin ja niihin liittyviin mahdollisiin matkakustannuksiin voidaan myöntää pitkäaikaiselle toimeentulotukiasiakkaalle pääsääntöisesti yksi pääsykoemaksu sekä matkustuskulut edullisimman vaihtoehdon mukaisesti Passi, henkilöllisyystodistus ja kansalaisuushakemus Henkilöllisyystodistuksen hankinta sisältyy perusosaan, eikä sitä pääsääntöisesti huomioida menoina. Passin hankkimisesta aiheutuneet kulut, ei matkakulut, hyväksytään menoksi ulkomaalaisille, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa. Kansalaisuushakemuksia ei hyväksytä menoksi Erityisruokavalio Erityisruokavaliosta aiheutuvia kohtuullisia lisäkustannuksia voidaan ottaa menona huomioon pääsääntöisesti enintään 70 euroa/kk, mikäli hakija saa Kelan myöntämää korvausta (vammaistuki tai keliakiakorvausta). Ko. kustannusten menot huomioidaan Kela-korvaus vähentäen. Tuen hakijalta pyydetään aina lääkärinlausunto erityisruokavalion tarpeellisuudesta ja siitä aiheutuvista menoista Edunvalvontapalkkio Täydentävää toimeentulotukea myönnetään erityismenoihin, joita ovat henkilön ja perheen erityisistä olosuhteista johtuva toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Edunvalvojapalkkio tulee ottaa täysimääräisenä toimeentulotukilaskelmassa menona huomioon sen erääntymiskuukautena (KHO:2008:85) Auton käytöstä aiheutuvat kulut Auton korjauskuluja, auton vakuutuksia, autopaikkamaksuja vuokraa ja autoveroa ei huomioida laskelmassa Käyttövarat Jos henkilö on pitkäaikaisessa laitoshoidossa, hänelle ei lasketa perusosaa normiin, vaan käyttövarat ovat vähintään 97 /kk ja enintään laitosmaksupäätöksessä huomioidut käyttövarat. Kotikunta on velvollinen myöntämään vangille käyttövarat, jos vankila ei niitä myönnä. Ennen päätöksen tekoa on pyydettävä vangin tili- ja ansiokortti sekä pankin tiliotteet. Vankeusvangin on myös toimitettava vankilaviranomaisen tosite siitä, että työtä ei ole tarjolla. Käyttövaran suuruus on sama kuin laitoshoidossa eli 97 /kk.