5.1 Semanttisten puiden muodostaminen



Samankaltaiset tiedostot
Luonnollisen päättelyn luotettavuus

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

Loogiset konnektiivit

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset

Kirjoita käyttäen propositiosymboleita, konnektiiveja ja sulkeita propositiologiikan lauseiksi:

811120P Diskreetit rakenteet

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Roosa Niemi. Riippuvuuslogiikkaa

LOGIIKKA johdantoa

Johdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet

Ratkaisu: Yksi tapa nähdä, että kaavat A (B C) ja (A B) (A C) ovat loogisesti ekvivalentit, on tehdä totuustaulu lauseelle

Logiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Ilpo Halonen Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Heidi Luukkonen. Sahlqvistin kaavat

Diskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1

Induktio kaavan pituuden suhteen

Pikapaketti logiikkaan

T Kevät 2005 Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I Kertausta Ratkaisut

Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

T Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 5 (lauselogiikka ) A ( B C) A B C.

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:


Logiikka I. Kaarlo Reipas 17. huhtikuuta 2012 Ψ. Tämä materiaali on vielä keskeneräinen. 1 Johdanto Mitä logiikka on?... 3

Insinöörimatematiikka A

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

Totuusjakaumat. Totuusjakauma eli valuaatio v on kuvaus v : {p 0, p 1, p 2,...} {0, 1}. Käytämme jatkossa joukolle {0, 1} merkintää B.

Insinöörimatematiikka A

SAT-ongelman rajoitetut muodot

Muodolliset kieliopit

Konnektiivit. On myös huomattava, että vain joillakin luonnollisen kielen konnektiiveilla on vastineensa lauselogiikassa.

2. Minkä joukon määrittelee kaava P 0 (x 0 ) P 1 (x 0 ) mallissa M = ({0, 1, 2, 3}, P M 0, P M 1 ), kun P M 0 = {0, 1} ja P M 1 = {1, 2}?

Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Todistusteoriaa. Kun kielen syntaksi on tarkasti määritelty, voidaan myös määritellä täsmällisesti, mitä pätevällä päättelyllä tarkoitetaan.

Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).

Toinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

Johdatus graafiteoriaan

Johdatus matematiikkaan

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia

Derivaattaluvut ja Dini derivaatat

Modaalilogiikan ja predikaattilogiikan kaavojen vastaavuus

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

Lauselogiikka Tautologia

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 3. joulukuuta 2015

Johdatus logiikkaan (Fte170)

Johdatus logiikkaan 1

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuhahmotelmia viikko 1. ( ) Jeremias Berg

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

Calkinin-Wiln jono 1/2 2/2 3/2 4/2 5/2 6/2... 1/3 2/3 3/3 4/3 5/3 6/3... 1/4 2/4 3/4 4/4 5/4 6/4... 1/5 2/5 3/5 4/5 5/5 6/5...

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

Ramseyn lauseen ensimmäinen sovellus

4 Matemaattinen induktio

Ratkaisu. Ensimmäinen kuten P Q, toinen kuten P Q. Kolmas kuten P (Q R):

Induktiotodistus: Tapaus n = 0 selvä; ol. väite pätee kun n < m.

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

13. Loogiset operaatiot 13.1

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

T Syksy 2005 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

Johdatus matemaattiseen päättelyyn (5 op)

Joukot. Georg Cantor ( )

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Ratkaisu. Tulkitaan de Bruijnin jonon etsimiseksi aakkostossa S := {0, 1} sanapituudelle n = 4. Neljän pituisia sanoja on N = 2 n = 16 kpl.

LOGIIKKA, TIETÄMYS JA PÄÄTTELY

Propositionaalinen dynaaminen logiikka

Äärellisen mallin ominaisuus filtraation kautta

Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys

Rakenteiset päättelyketjut ja avoin lähdekoodi

ALGORITMI- MATEMATIIKKA. Keijo Ruohonen

Vastaoletuksen muodostaminen

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 12 (opetusmoniste, kappaleet )

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Merkitys, totuus ja kielto

Lause 5. (s. 50). Olkoot A ja B joukkoja. Tällöin seuraavat ehdot ovat

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Reaaliarvoisen yhden muuttujan funktion raja arvo LaMa 1U syksyllä 2011

Transkriptio:

Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan tapaan: (1) Olkoon M malli Tällöin implikaation ja negaation totuusmääritelmien perusteella M = jos ja vain jos M = p 0 p 1 ja M = (p 1 p 2 ) Tilanne voidaan esittää seuraavalla kuvalla: p 0 p 1 (p 1 p 2 ) Tässä merkki kaavan vieressä viittaa siihen, että sitä ei enää tarvitse käsitellä jatkossa, vaan riittää tarkastella sen alla olevia kaavoja (2) Edelleen disjunktion totuusmääritelmän perusteella M = p 0 p 1 jos ja vain jos M = p 0 tai M = p 1 Tarkastelu voidaan siis jakaa kahteen eri tapaukseen seuraavan kuvan mukaisesti: p 0 p 1 (p 1 p 2 ) p 0 p 1 (3) Vastaavasti disjunktion ja negaation totuusmääritelmistäa seuraa, että M = (p 1 p 2 ) jos ja vain jos M = p 1 ja M = p 2 Edelläolevaa puuta voidaan siis 74

jatkaa seuraavasti: p 0 p 1 (p 1 p 2 ) p 0 p 1 p 1 p 1 p 2 p 2 O X (4) Yhdistämällä kohdat (1)-(3) nähdään, että M = jos ja vain jos mallissa M on totta kaikki ylläolevan puun joko vasemmanpuoleisella tai oikeanpuoleisella oksalla olevat kaavat Jälkimmäinen ei ole mahdollista, koska oikeanpuoleisella oksalla on keskenään ristiriitaiset kaavat p 1 ja p 1 ; oksan päähän on lisätty X merkiksi ristiriitaisuudesta Sen sijaan vasemmanpuoleisella oksalla olevat merkitsemättömät kaavat p 0, p 1 ja p 2 ovat tosia missä hyvänsä mallissa M =(P, T), jolla p 0,p 1,p 2 T Olemme siis löytäneet kaavalle M mallin, joten se on toteutuva Vasemmanpuoleisen oksan perään on myös lisätty merkki O, koska sillä olevia kaavoja ei voi enää palauttaa yksinkertaisemmiksi, eikä se sisällä ristiriitaa Esimerkisä 80 muodostettua puuta sanotaan kaavan semanttiseksi puuksi Semattisen puun avulla voidaan siis osoittaa, että tarkasteltava kaava on toteutuva Sillä voidaan myös todistaa, että annettu kaava ei ole toteutuva: jos nimittäin kaavalle voidaan muodostaa semanttinen puu, jonka kaikki oksat ovat ristiriitaisia, niin kyseisen kaava ei voi olla tosi missään mallissa Esimerkki 81 Osoitetaan, että kaava = (((p 0 p 1 ) p 2 ) (p 0 p 2 )) ei ole toteutuva muodostamalla sille semanttinen puu, jonka kaikki oksat ovat ristiriitaisia Koska on implikaation negaatio, saadaan aluksi seuraava puu: (p 0 p 1 ) p 2 (p 0 p 2 ) 75

Käsitellään seuraavaksi alimmainen kaava, joka on myös implikaation negaatio: (p 0 p 1 ) p 2 (p 0 p 2 ) p 0 p 2 Tämän jälkeen käsitellään :n alapuolella oleva implikaatio Se on tosi jos ja vain jos joko sen vasen puoli on epätosi tai sen oikea puoli on tosi; puu haarautuu siis kahteen oksaan: (p 0 p 1 ) p 2 (p 0 p 2 ) p 0 p 2 (p 0 p 1 ) p 2 Oikeanpuoleinen oksa todetaan heti ristiriitaiseksi ( p 2 ja p 2 ) Vielä pitää käsitellä vasemmalla oksalla oleva disjunktion negaatio: (p 0 p 1 ) p 2 (p 0 p 2 ) p 0 p 2 (p 0 p 1 ) p 2 p 0 X p 1 X 76

Nyt huomataan, että myös vasemmanpuoleinen oksa on ristiriitainen (p 0 ja p 0 ) Semanttisten puiden muodostamisessa käytetään sääntöjä, jotka perustuvat siis konnektiivien totuusmääritelmiin Listaamme seuraavaksi kaikki nämä säännät Kullakin kaksipaikkaisella konnektiivilla on kaksi sääntöä, joista toista sovelletaan negaation kanssa Negaatio on siis mukana kaikkien muiden konnektiivien säännöissä, ja lisäksi sillä on yksi oma sääntönsä Konjunktio: B ( B) B B Disjunktio: B ( B) B B Implikaatio: B ( B) B B Ekvivalenssi: B ( B) B B B B Negaatio: 77

Sääntöjä tulkitaan niin, että niiden tuottamat uudet kaavat on lisättävä jokaisen sellaisen oksan päähän, jolla säännön lähtökohtana oleva kaavan esiintymä on Esimerkiksi kun tilanteessa ( B) sovelletaan implikaation negaation sääntöä, päädytään puuhun C D ( B) C D B B Poikkeuksen tästä sovellusohjeesta muodostavat ristiriitaiset oksat, eli oksat, joilla on sekä jokin kaava B että sen negaatio B Tällaista oksaa ei tarvitse enää jatkaa, ja merkiksi ristiriitaisuudesta oksan loppuun voidaan lisätä merkki X Semanttisen puun oksaa sanotaan lopulliseksi, jos se on ristiriitainen tai kaikki sillä olevat käsittelemättömät (eli symbolilla merkitsemättömät) kaavat ovat literaaleja (eli lausemuuttujia tai lausemuuttujan negaatioita) Lopullinen oksa on avoin, jos se ei ole ristiriitainen; tällaisen oksan voi merkitä lisäämällä sen perään symbolin O Semanttinen puu on lopullinen, jos sen kaikki oksat ovat lopullisia Koska literaalien totuus määräytyy suoraan tarkasteltavasta mallista M, niiden totuutta ei voi enää palauttaa yksinkertaisempien kaavojen totuuteen Siksi kaavan lopullisesta semanttisesta puusta voidaan suoraan nähdä, onko kaava toteutuva vai ei: jos puun kaikki oksat ovat ristiriitaisia, niin kaava ei ole toteutuva, jos taas puussa on yksikin avoin oksa, niin kaavalla on malli Semanttisen puun avulla voidaan myös todistaa, että annettu kaava on validi: Jos nimittäin kaavalla on semanttinen puu, jonka kaikki oksat ovat ristiriitaisia, niin 78

ei ole toteutuva, mikä on yhtäpitävää sen kanssa, että on validi Esimerkki 81 osoittaa siis, että kaava ((p 0 p 1 ) p 2 ) (p 0 p 2 ) on validi Tämän mukaisesti määrittelemme, että kaavan semanttinen todistus on sellainen :n semanttinen puu, jonka kaikki oksat ovat ristiriitaisia Esimerkki 82 nnetaan semanttinen todistus kaavalle D =( B) ( B) Ensimmäinen vaihe: D B ( B) ( B) ( B) Käsitellään seuraavaksi konjunktio ja kaksoisnegaatio vasemmalla sekä disjunktion negaatio oikealla: D B ( B) ( B) ( B) B B B Lopuksi käsitellään disjunktio vasemmalla ja konjunktion negaatio oikealla: D B ( B) ( B) ( B) B B B B B X X X X Nyt huomataan, että kaikki saadun puun oksat ovat ristiriitaisia, joten semanttinen todistus kaavalle D on valmis 79

Semattisen puun avulla voidaan myös tutkia kysymystä, onko annettu kaava B kaavojen 1,, n looginen seuraus Looginen seuraus 1, n = B pätee jos ja vain jos implikaatio 1 n B on validi Riittää siis tutkia tämän implikaation negaation semanttista puuta Esimerkki 83 Olkoon = (p 0 p 1 ) ja B = p 0 p 1 Osoitetaan semanttisten puiden avulla, että = B, mutta B = Ensimmäistäa väitettä varten muodostetaan kaavan ( B) semanttinen puu (vasemmalla) ja toista varten kaavan (B ) semanttinen puu (oikealla): ( B) (B ) B B p 0 p 0 p 1 p 1 p 0 p 1 p 0 p 0 p 0 p 0 p 0 p 0 p 1 p 1 p 1 p 1 p 1 p 1 X X X p 1 X p 1 O O Vasemmanpuoleisen puun kaikki oksat ovat ristiriitaisia, joten kaava B on validi Sen sijaan kaavalle (B ) muodostettu semanttinen puu on lopullinen, ja siinä on kaksi avointa oksaa Siksi kaava (B ) on toteutuva, joten ei ole kaavan B looginen seuraus voimilta oksilta nähdään, että (B ) on tosi sellaisissa malleissa M, joilla M = p 0 ja M = p 1

KIRJLLISUUTT J llwood & L G ndersson & Ö Dahl, Logiikka ja kieli Yliopistopaino, Helsinki, 1988 R Bradley & N Swartz, Possible Worlds Basil Blackwell Ltd, Oxford, 1979 S Guttenplan, The Languages of Logic Basil Blackwell Ltd, Oxford, 1987 E J Lemmon, Beginning Logic Thomas Nelson (Printers) Ltd, London, 1969 J Merikoski & Virtanen & P Koivisto, Diskreetti matematiikka I Tampereen yliopisto, matemaattisten tieteiden laitos, B 42, 1994 S Miettinen, Logiikan peruskurssi 2 uudistettu painos Oy Gaudeamus b, Helsinki, 1993 W H Newton Smith, Logic Routledge & Kegan Paul, London, 1985 I Niiniluoto, Johdatus tieteenfilosofiaan Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 1980 I Niiniluoto, Tieteellinen päättely ja selittäminen Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 1983 V Rantala & Virtanen, Johdatus mdaalilogiikkaan Gaudeamus Kirja, Helsinki, 2004 V Rantala & Virtanen, Logiikan peruskurssi Tampereen yliopisto, matemaattisten tieteiden laitos, 208, 1989 V Rantala & Virtanen, Logiikkaa: teoriaa ja sovelluksia Tampereen yliopisto, matemaattisten tieteiden laitos, B 43, 1997 H Salminen & J Väänänen, Johdatus logiikkaan Oy Gaudeamus b, Helsinki, 1992 J Talja, Logiikan peruskurssi Supreum ry, 1981 G H von Wright, Logiikka, filosofia ja kieli Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 1975 81