Hajajätevesilainsäädännön siirtymäajan piirissä olevat asunnot ja jätevesikuormitus Hajavesihuoltojaoston seminaari 9.12.2019 Johanna Kallio Jaakko Suikkanen Suomen ympäristökeskus
Tilannekatsausten tavoite TAVOITTEET Arvioida vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen määriä, joita hajajätevesisäätelyn siirtymäaika koskee. Tarkentaa arviota alueelliseksi. Arvioida saneeraustarpeessa olevien rakennusten määriä koko maan tasolla. Arvioida vesistökuormituksen vaikutuksia. 2
Menetelmät OLETTAMAT Taajama-alueet ovat viemäröityjä. SYKEn vuoden 2017 taajamarajaus. Rakentamisvuositietona on nolla tai tyhjä, tulkittiin niin että ne ovat rakennettu ennen vuotta 2004 HAKU RHR:stä haetuille rakennuspisteille tehtiin päällekkäisanalyysi aiemmin tuotetun Hajajätevesien YSL:n mukaisen siirtymäaikaalue aineiston kanssa. Aineisto kuvaa vesistöistä 100 metrin etäisyyteen ulottuvaa vyöhykettä sekä pohjavesialueita. Selvityksen tavoitteena oli hakea ne rakennukset, joissa voidaan olettaa olevan kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely. 3
Menetelmät Käytössäolotilanne on ajantasaisin vakituiseen asuinkäyttöön tarkoitettujen rakennuksen osalta, koska tietojen päivitys perustuu muuttojen käsittelyn yhteydessä tehtyyn henkilön asumistiedon rekisteröintiin. Kun henkilö muuttaa rakennukseen, merkitään tälle rakennukselle käytössäolo käytetään vakituiseen asumiseen tai käytetään muuhun tilapäiseen asumiseen. Käyttötarkoitus Käytössäolotilanne käytetään loma-asumiseen käytetään muuhun tilap. asumiseen käytetään vakinaiseen asumiseen käytöstä ei tietoa Muu ränsistymisen vuoksi hylätty toimitila- tai tuotantokäytössä Tyhjillään (blank) Yhden asunnon talot Kahden asunnon talot Muut erilliset pientalot Rivitalot Ketjutalot Rakennusluokitus= Asuinrakennukset (VTJ/VRK 1/2019) 4
Menetelmät Vapaa-ajan asuntojen käytössäolotilannetta ei tiedetä. RHRn "tyhjillään" tila ei kerro onko vapaa-ajanasunto käytössä vai ei, eli kesäasukkaat voivat käyttää rakennusta ympärivuotisesti, satunnaisesti tai ei ollenkaan. Vuokrattavien lomamökkien ja osakkeiden rakennusluokitus on liikerakennukset. Käyttötarkoitus Käytössäolotilanne käytetään loma-asumiseen käytetään muuhun tilap. asumiseen käytetään vakinaiseen asumiseen käytöstä ei tietoa Muu ränsistymisen vuoksi hylätty toimitila- tai tuotantokäytössä Tyhjillään (blank) Yhden asunnon talot Rakennusluokitus = Vapaa-ajan rakennukset (VTJ/VRK 1/2019) Kahden asunnon talot 5
Arvio jätevesijärjestelmien kunnosta 6
Arvio jätevesijärjestelmien kunnosta Haja-asutuksen jätevesineuvonnan neuvontakäyntien yhteydessä asukas on saanut kirjallisen arvion siitä, edellyttääkö järjestelmä tehostamis- tai kunnostustoimia. Näiden arvioiden koonteja on tilastoitu hanketasolla ja tiedon pohjalta voidaan tehdä arvio kansallisesta saneeraustarpeesta. Toteutuneiden neuvontakäyntien määrä verrattuna lähetettyihin kirjeisiin vaihtelee ollen noin 60 70 %. Osa asukkaista ei ole paikalla käynnin aikaan, mutta osa (noin 25 30 %) soitti etukäteen ja peruutti ehdotetun käynnin. Syyksi mainittiin tyypillisesti rakennuksen vähäinen käyttö tai vähäinen jätevesimäärä. 7
Arvio jätevesijärjestelmien kunnosta Jäteveden määrä vähäinen Järjestelmä kunnossa Vaatii seurantaa tai pieniä toimia heti Ei täytä vaatimuksia 1% 1% Vakituinen asutus 18% 25% 13% 13% 60% 68% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Siirtymäaika (n=712) EI siirtymäaika (n=614) Jäteveden määrä vähäinen Järjestelmä kunnossa Vaatii seurantaa tai pieniä toimia heti Ei täytä vaatimuksia 8% 9% Vapaa-ajan asutus 14% 14% 16% 20% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Siirtymäaika (n=1001) EI siirtymäaika (n=598) 56% 62% 8
Tulokset 9
Vakituiset asunnot pohjavesi- ja ranta-alueilla 279 000 vakituisesti asuttua asuinrakennusta 7 300 vastaavaa vapaa-ajan rakennusta joita käytetään vakituiseen asumiseen YHTEENSÄ 286 000 asuntoa => 67 000 sijaitsee siirtymäaikaalueilla Asukkaita näissä asunnoissa on kirjoilla yhteensä 143 000, keskimääräisen asuntokunnan ollessa 2,1 asukasta. 10
Ikävapautettujen osuus vakituisesta asutuksesta 2011 SYKE teetätti selvityksen, jonka mukaan hajaasutusalueilla oli yhteensä noin 51 000 vakituisesti asuttua asuntoja, joiden ennen 9.3.1943 syntyneet omistajat täyttivät ikävapautuksen edellytykset. Näiden asuntojen omistajuustietoja ei tässä vaiheessa tarkistettu, mutta paikkatietoanalyysin mukaan kyseisistä rakennuksista 12 000 sijaitsee siirtymäaika-alueilla. 67 000 vakituisen asunnon akuutti remonttitarve pienenee siten 12 000:lla tai x:llä. 11
Vapaa-ajan asunnot pohjavesi- ja ranta-alueilla 412 000 vapaa-ajan asuinrakennusta 28 000 vastaavaa asuinrakennusta, joita käytetään vapaa-ajan asumiseen. YHTEENSÄ 441 000 mökkiä => 343 000 sijaitsee siirtymäaikaalueilla Ei ole tiedossa paljonko Suomessa on aktiivisen mökkeilyyn käytettyjä rakennuksia 12
Jätevesijärjestelmien tehostamistarve 600000 Rakennukset haja-asutusalueilla 500000 400000 300000 200000 100000 0 Kaikki asunnot hajaasutusalueilla Ennen 2004 rakennetut asunnot Siirtymäajan piirissä Arvio tehostamistarpeesta Vakituiset asunnot Vapaa-ajan asunnot 13
Vaikutus vesistökuormitukseen 14
Vaikutus vesistökuormitukseen Vedenlaadun ja ravinnekuormituksen mallinnus- ja arviointijärjestelmä (VEMALA). Malli simuloi ravinteiden kokonaiskuormaa vesistöihin, pidättymistä ja Suomen vesistöistä Itämereen lähtevää kuormaa. VEMALA-mallissa käytetyt lähtötiedot hajajätevesikuormitukselle vesistöön Fosfori Typpi Yksittäisen vakituisen asunnon asukkaan jätevesipäästö vesistöön keskimäärin (kg/v*asukas) 0,24 2,16 Yksittäisen vapaa-ajan asunnon jätevesipäästö vesistöön keskimäärin (kg/v*asunto) 0,11 0,76 15
Vaikutus vesistökuormitukseen Siirtymäajan piirissä oleva vakituisen asutuksen rakennuskanta ja niiden 143 000 asukasta tuottavat vesistöihin 34 tn/v fosforia ja 309 tn/v typpeä. Vastaavasti 343 000 vapaa-ajan rakennusta pohjavesi- ja rantaalueilla tuottaa 38 tn/v fosforia ja 261 tn/v typpeä. Jätevedenkäsittelyn tehostuminen pienentää vesistökuormitusta, joskaan ei nollaan. 16
Haasteet Merkittävin puute lähtötiedoissa on viemäriverkostoon liitettyjen rakennusten lukumäärätieto. Arvio perustuu olettamaan taajamien viemäröinnistä, mutta viemäriverkostoa on monin paikoin laajennettu myös taajamien ulkopuolelle. Vesihuollon toiminta-aluetietoa tarvitaan paikkatietona Suomessa ei ole mitään menetelmää seurata kuormituksen muutosta tai haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn kehitystä, sillä tietoa jätevedenkäsittelyjärjestelmistä tai niiden muutoksista ei koota mihinkään. Rakennus- ja huoneistorekisteriä tulee kehittää 17
Kiitos! 18